Hämeen ELY-keskuksen lausunto, Asemakaavan muutos, Asikkala, Vääksy, Anianpelto, kortteli 165, tontti 1, Osuuspankin asemakaavamuutos, valmisteluvaihe

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen ELY-keskuksen lausunto, Asemakaavan muutos, Asikkala, Vääksy, Anianpelto, kortteli 165, tontti 1, Osuuspankin asemakaavamuutos, valmisteluvaihe"

Ville-Veikko Iivari Lahtinen
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lausunto HAMELY/682/ Julkinen Ympäristöyksikkö Häme Asikkalan kunta Rusthollintie VÄÄKSY Viite: lausuntopyyntö saap Hämeen ELY-keskuksen lausunto, Asemakaavan muutos, Asikkala, Vääksy, Anianpelto, kortteli 165, tontti 1, Osuuspankin asemakaavamuutos, valmisteluvaihe Tehtävänä on laatia asemakaavamuutos Vääksyn liikekeskustaan Järvi- Hämeen Osuuspankin omistaman Kiinteistö Oy Anianpellon Markkinakeskuksen alueelle. Tavoitteena on mahdollistaa kiinteistöllä liiketilojen lisäksi myös asuntorakentaminen, ja saada alueelle korkeampaa ja tehokkaampaa rakentamista. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan alueelle sopivia toimintoja sekä pysäköintitarpeet Vääksyn oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (hyv ) alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi, C. Koko suunnittelualue kuuluu Vääksyn tiivistämis- / eheyttämisalueeseen. Kaavoitettava alue sijaitsee pohjavesialueella ( A, Anianpelto). Suunniteltu kortteli on kaavaluonnoksessa esitetty keskustatoimintojen korttelialueeksi (C). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa liike-, palvelu- ja asuinrakentamista. Alueen liikennöinti ja pysäköinti on järjestettävä korttelikohtaisesti kiinteistöjen välisin rasittein. Hämeen ELY-keskuksen lausunto HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin Vääksyn liikekeskusta on rakentunut pääasiassa 1980-luvulla arkkitehtikilpailun perusteella. Aikaa myöten rakennuskanta ja alueen käyttö on osittain muuttunut ja muuttumassa myös asumiseen. Asuinmahdollisuuksien lisääminen palveluiden läheisyyteen on yhdyskunnan toimivuuden kannalta perusteltua ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Kaavamuutos on lähtökohdiltaan yleiskaavan tavoitteen mukainen. Suunnittelun keskeisenä lähtökohtana on ollut paikoituksen mahdollistama lisärakennusoikeus kiinteistöllä. Toiminnallisesti ratkaisu on perusteltu, mutta suunnittelua ensisijaisesti ohjaavana lähtökohtana melko suppea. Liikekeskusta on aikanaan rakentunut suunnitellusti ja PL LAHTI

2 HAMELY/682/2019 2/4 kokonaisuutena. Myös yksittäisten kaavamuutosten tueksi on suositeltavaa laatia Vääksyn liikekeskustan kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään yleiset periaatteet, miten muutosten myötä kehitetään toimivaa ja taajamakuvallisesti tasapainoista ja viihtyisää ympäristöä ottaen huomioon alueen mahdolliset modernin rakennusperinnön arvot. Tavoitteellisen kehittämissuunnitelman myötä turvattaisiin parhaiten alueen taajamakuvallinen vetovoima ja viihtyisyys tulevaisuudessa. Kehittämissuunnitelma ohjaisi pienialaisia asemakaavamuutoksia täyttämään MRL 5 mukaiset alueiden käytön suunnittelun yleiset periaatteet ja MRL 54 mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset mahdollisimman johdonmukaisesti ja perustellusti. Kaavaratkaisu Käyttötarkoitus on kaavassa yksilöitävä niin tarkoin, että toimintojen vaikutukset ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen voidaan riittävästi arvioida. Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Merkintä on mahdollinen ja asetuksen mukainen asemakaavamerkintä. ELY-keskus kuitenkin toteaa, että keskustatoimintojen alue vaatii yleensä aina tarkkaa suunnittelua, toteuttamista ja myös määrätietoista ohjausta sekä esimerkiksi paikallisiin ominaisuuksiin ja tavoitteisiin perustuvia asemakaavamääräyksiä. Sen vuoksi keskusta-alueiden asemakaavassa yleisesti ohjataan maankäyttöä C-merkintää täsmällisemmin. Etenkin jos korttelia on tarkoitus käyttää pääasiallisesti yhteen tarkoitukseen ja siitä poikkeavan käyttötarkoituksen osuus on pieni, soveltuu yleismerkintä C huonosti alueenkäyttötarkoitukseksi. ELY-keskus esittää vielä pohdittavaksi onko maankäyttöä tarpeen ohjata nyt esitettyä täsmällisemmin, esim. osoittamalla kaavassa alueen pääkäyttötarkoitus. Joustavuus on mahdollista osoittamalla lisäkäyttötarkoitukset. Toinen tapa eri käyttötarkoitusyhdistelmien osoittamiseen on käyttää yhdistelmämerkintää, joka osoittaa sallittavat eri käyttötarkoitukset ja tarvittaessa niille tavoitellut enimmäis- tai vähimmäisrakennusoikeudet. C-merkintä ilman tarkempaa määrittelyä mahdollistaa myös kaupan liiketilojen rakentamisen, mikä on hyvä ottaa jatkosuunnittelussa huomioon vaikutuksia arvioitaessa ja mm. paikoitustilatarpeen näkökulmasta. Kaavan yleismääräyksen mukainen tavoite on hyvä: Rakentamisen tulee olla kaupunkikuvaltaan korkealaatuista ja kehittää Vääksyn liikekeskustaa viihtyisänä keskusta-alueena. ELY-keskus esittää harkittavaksi olisiko asemakaavalla tarpeen ohjata rakentamista konkreettisemmin esim. materiaalien tai värityksen osalta. Kaavaluonnos mahdollistaa olemassa olevaa rakennuskantaa purettavaksi. Kaavamuutoksen yhteydessä tulee arvioida myös MRL 137 mukaiset purkamisen edellytykset, mikä edellyttää riittävää tietoa

3 HAMELY/682/2019 3/4 alueen rakennuskannasta ja sen mahdollisista kulttuurihistoriallisista arvoista. Pohjaveden suojelu Hämeen ELY-keskus on tarkistanut Asikkalan pohjavesialueiden rajaukset ja luokitukset lain 1299/2004 (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä) mukaisesti vuonna Aiempien I- ja II-luokan sijaan tarkistetut Asikkalan pohjavesialueet on luokiteltu 1, 1E, 2 ja 2E -luokkiin. Pohjavesialueluokat ilmaistaan jatkossa arabialaisin numeroin, jotta uusien säännösten perusteella luokitellut alueet voidaan erottaa aikaisemmin luokitelluista alueista. Uusien pohjavesialueluokkien sanalliset määritelmät: 1: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue 1E: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen 2: Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue 2E: Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Kaavaselostuksen kuvaus I-luokan pohjavesialueesta A, Anianpelto A, tulee päivittää muotoon 1-luokan pohjavesialue. Aluerajaus ei ole muuttunut. Alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita toimintoja rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 8 ) ja ohjaa vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus (VL 3:2 ). Hulevesien hallinta Hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena (MRL 103 c ) on mm. kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaavaalueella sekä imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla. Asikkalan rakennusjärjestyksen (2012) mukaan katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on johdettava tontin omaan sadevesijärjestelmään. Nykysäädösten mukaan hulevesi on ensisijaisesti imeytettävä omalla tontilla. Vain mikäli tontin maaperä on sellainen, että imeyttäminen ei ole mahdollista, on sadepintavedet johdettava yleiseen sadevesiviemäriin tai katualueen avoojajärjestelmään tai haittaa aiheuttamatta ympäröivään maastoon. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee arvioida kaavamuutoksen vaikutuksia alueella muodostuvien hulevesien määrään ja laatuun verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan. Nyt kaavaselostuksessa kaavan vaikutukset hulevesiin-osiossa on lähinnä kuvattu alueen pohjavesiolosuhteita ja niihin liittyviä määräyksiä. Kaavassa ei ole esitetty pohjaveden suojelumääräystä tarkempia hulevesien hallintatoimia tai annettu muita hulevesiin liittyviä

4 HAMELY/682/2019 4/4 määräyksiä. Kaavamääräyksen mukaan pintavedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Määräys on sinänsä hyvä, mutta viimeistään asemakaavavaiheessa tulee vaikutusten arvioimiseksi tehdä myös suunnitelma alueen hulevesien hallinnasta. Suositeltavinta olisi laatia hulevesisuunnitelma yksittäistä tonttia laajemmalta alueelta. Suunnitelma antaa lähtökohdat kaavamääräyksille, rakentamistapaohjeille ja alustavalle hulevesien hallintajärjestelmän mitoitukselle tilavarausten arviointia varten. Suunnitelmaa laatiessa kannattaa hyödyntää Vääksyn taajaman hulevesiselvitystä (2018). Määrällistä hallintaa voidaan toteuttaa esimerkiksi hulevesien johtamista hidastavilla ja viivyttävillä järjestelmillä. Myös hulevesien laatuun tulee kiinnittää huomiota ja parkkialueille suositelleen öljyn- ja hiekanerottomia vesien laadun parantamiseksi. Hulevesien laatua ja määrää tulee hallita rakentamisen aikana siten, ettei vesien määrä kasva ja laatu huonone alueen nykytilaan verraten. ELY-keskus pitää hulevesisuunnitelmaa tärkeänä, koska suunnittelualue sijaitsee valuma-alueella, jonka hulevesiviemäriverkosto on Vääksyn taajaman hulevesiselvityksen (2018) mukaan ylikuormittunut. Alueella ei ole ollut silminnähtäviä ongelmia, mutta kapasiteettitarkastelussa verkoston kapasiteetti ei ollut riittävä selvityksessä käytetylle valuma-alueen laskennalliselle mitoitusvirtaamalle (kerran viidessä vuodessa toistuvalla mitoitussateella). Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen ja hydrogeologi Petri Siiro. Lausunnon on esitellyt alueidenkäytön asiantuntija Annu Tulonen ja ratkaissut ylitarkastaja Kirsti Nieminen. Lausunto on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirja lopussa. TIEDOKSI Päijät-Hämeen liitto, aluesuunnittelujohtaja Riitta Väänänen Lahden museot, tutkija Päivi Siikaniemi

5 Tämä asiakirja HAMELY/682/2019 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument HAMELY/682/2019 har godkänts elektroniskt Esittelijä Tulonen Annu :36 Ratkaisija Nieminen Kirsti :05

Samankaltaiset tiedostot

Asemakaavan muutos, Lahti, Tapanilankatu 4 ja 6, 33. kaupunginosa, Jalkaranta, A-2761, valmisteluvaihe

Asemakaavan muutos, Lahti, Tapanilankatu 4 ja 6, 33. kaupunginosa, Jalkaranta, A-2761, valmisteluvaihe Lausunto HAMELY/789/2019 14.06.2019 Julkinen Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet kirjaamo@lahti.fi markus.lehmuskoski@lahti.fi Viite: lausuntopyyntö 17.5.2019 Asemakaavan