Parisuhde voimavarana, kun lapsi sairastaa DIASELITYKSET
|
|
- Ada Karvonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PariAsiaa Parisuhdekeskus Kataja Parisuhde voimavarana, kun lapsi sairastaa DIASELITYKSET 1
2 DIA 1 PariAsiaa-luentosarja Parisuhdekeskus Kataja ry on toteuttanut ja tuottanut luentosarjan, joka on tarkoitettu kaikille avoimiksi luennoiksi. Luentojen aiheet koostuvat parisuhteen hyvinvoinnin keskeisistä teemoista: hyvinvointi, vuorovaikutus, tunteet, läheisyys ja ristiriitojen ratkaiseminen. Näiden lisäksi kolme luentoa on suunniteltu elämäntilanteeseen, jolloin parisuhteeseen vaikuttaa oma, lapsen tai kumppanin sairastuminen. Luentojen ohjaajat ovat saaneet koulutuksen tehtäväänsä. DIA 2 Parisuhde voimavarana, kun lapsi sairastaa Oman lapsen sairastuminen pysäyttää eri tavoin arkisen elämän ja asettaa vanhemmat ja koko perheen uuteen elämäntilanteeseen. Yhden perheenjäsenen huoli heijastuu kaikkiin muihinkin. Kenenkään elämä ei ole aivan entisellään. Tämän luennon symbolina on linnunpoika, joka tarvitsee vanhempien siipien suojaa. Jotta vanhemmat ja koko perhe voivat hyvin, he tarvitsevat tukea. Hyvinvoiva parisuhde suojaa vanhempia ja siten myös poikasia DIA 3 Luennon ydinasiat - Parisuhde ja vanhemmuus - Perheen voimavarat - Kriisin vaiheet - Hyvinvoinnin vahvistaminen - Toivon näkökulmat 2
3 DIA 4 Meidän perhe Lapsi syntyy osaksi perheensä ja sukunsa ihmissuhteita. Jokainen perhe on ainutkertainen ja erilainen. Jokainen koti ja perhe on perheenjäsenilleen rakas ja tärkeä. DIA 5 Monimuotoiset perheet Tänä päivänä kolmasosa perheistä on jollakin tavoin monimuotoinen. Perhe voi olla esim. uusperhe, monikulttuurinen perhe, sateenkaariperhe, adoptioperhe, monikkoperhe, yhden vanhemman perhe, sijaisperhe, kahden kulttuurin perhe tai apilaperhe. Perheet voivat olla myös useamman sukupolven perheitä, monilapsinen perhe tai lapsi voi olla perheensä tai vanhempansa ainut lapsi. DIA 6 Yhteinen huoli Jokainen lapsi tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa. Tätä hoivaa tarvitaan erityisesti silloin, kun lapsen elämässä on huolia. Sairastuminen pysäyttää koko perheen ja huolenpitoa tarvitsevat niin pieni potilas kuin koko perhe. Lapsen sairastuessa joudumme ehkä luopumaan joistakin asioista. Luopuminen voi liittyä unelmiimme, siihen, että haaveilin meidän leipovan yhdessä tai pelaavan jalkapalloa. Se voi olla luopumista ulkomaanmatkoista tai Linnanmäkireissuista, yhteisistä uintireissuista tai lapsisynttäreistä. Kumppanit yhdessä luopuvat entisistä tavoista tehdä yhdessä asioita. Lisäksi aikuisten unelmat ja tavoitteet täytyy päivittää esim. sisaruksista tai talonrakennusprojektista. Konkreettisimmin luopuminen tapahtuu kuoleman kautta. Lapsen kuoleman ajatteleminenkin on yksi vanhempien suurimmista suruista. 3
4 DIA 7 Pieni potilas Suomessa syntyvät ja kasvavat maailman terveimmät lapset. Hyvä terveydenhuolto on asia, josta saamme olla ylpeitä. Terveydenhuolto ja sairaanhoito eivät kuitenkaan takaa sitä, ettei elämässä tulisi vastaan joskus hyvinkin yllättäviä tilanteita. Sairastuminen ei kysy sopivaa hetkeä tai elämäntilannetta. Siksi lapsen tai nuoren sairastuminen onkin usein iso järkytys koko lähipiirille. Lapsi voi syntyä sairaana, sairaus voi olla lievä ja ohimenevä tai pysyvä ja vammauttava, sairaus voi olla vakava, lääkitystä ja operaatioita vaativa. Sairaus voi olla neurologinen, psyykkinen tai somaattinen. Joskus sairaus pysäyttää vain hetkeksi tai se voi olla krooninen tai etenevä. Lapsi voi tarvita erityistä tukea tai joskus pitkäaikaista sairaalahoitoa. Kun lapsi on sairaana, muuttuu koko perheen elämä. Myös terveydenhuollon ammattilaisten työssä lapsipotilaat ja heidän perheensä on huomioitava monin tavoin. Henkilökohtainen kokemus Vaikka samasta sairaudesta on kysymys esim. lapsen diabetes, jokainen perhe, äiti ja isä kokevat sen omalla tavalla. Kukaan muu ei voi arvioida tai määritellä toisen kokemusta. DIA 8 Missä minusta pidetään huolta? Jokainen haluaa lapselleen parhaan mahdollisen hoidon. Sairastuminen vie mukanaan usein lääkäreiden, hoitajien, sairaaloiden ja kuntoutuksen erilaiseen maailmaan. Potilasjärjestöjen tuki, sopeutumiskurssit ja vertaistukiryhmät ovat monille merkittävä avun lähde. Lapselle on tärkeää, että hän kokee itsensä turvalliseksi. Samaa turvaa kaipaavat myös vanhemmat ja muut läheiset. Tämä on tärkeä kysymys kaikille: Missä minusta pidetään huolta? DIA 9 Miten voivat sisarukset? Kuka pitää minusta huolta? kysyi pieni sisarus, kun vanhemmat saapuivat väsyneinä sairaalavierailulta. Yhden lapsen tarpeet ja huoli voivat viedä vanhempien huomion ja voimavarat. Perheessä voi olla kuitenkin samaan aikaan myös sisaruksia, jotka kaipaavat samaa huomiota ja voimavaroja. Olisi tärkeää, että koko perhe otetaan suunnitelmissa huomioon ja lähiverkoston kanssa jaetaan huolenpitovastuuta sisaruksista ja kotitöistä. Jokainen kaipaa tulla rakastetuksi ja huomatuksi, koko ajan. 4
5 DIA 10 Parisuhteen ja vanhempien yhteisvastuun merkitys korostuu uudessa elämäntilanteessa Tavoite: ymmärtää toimivan ja hyvinvoivan parisuhteen merkitys uudessa elämäntilanteessa. Parisuhde on usein ihmisen läheisin aikuissuhde ja sen merkitys myös toimivassa vanhemmuudessa on keskeinen. Hyvinvoiva parisuhde vahvistaa voimavaroja myös ympärilleen, niin ydinperheessä kuin uusperheessäkin. Kun vanhempien suhde on toimiva, myös lasten on turvallista ilmaista tarpeitaan. On tärkeää, että perheessä vanhemmat kantavat tasapuolisesti ja yhdessä vastuuta. Myös poikkeuksellisessa ja uudessa elämäntilanteessa molemmat vanhemmat pysyvät vastaamaan perheen arjesta tai lastenhoidosta. Parisuhteen hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Suhdetta voi vahvistaa ja parisuhteen kysymyksiin voi ja kannattaa hakea apua. DIA 11 Mistä saamme voimia? Tavoite: Ymmärtää oman ja puolison hyvinvoinnin vaikutuksen parisuhteen ja koko perheen hyvinvointiin. Voin vaikuttaa omaan jaksamiseeni ja voimavaroihini. Milloin olet pysähtynyt kysymään itseltäsi: paljonko akussasi on virtaa? Tai miten voi kumppanisi? Omavastuisuus. Jokainen on itse viime kädessä vastuussa oman hyvinvointinsa huolehtimisesta. Herkkyys. Rakkauteen kuuluu kuitenkin herkkyys ja kuulolla olo myös kumppanin voinnin suhteen. Henkilökohtainen hyvinvointi heijastuu suoraan parisuhteeseen ja koko perheen hyvinvointiin. Kun tunnistaa oman tilansa, voi rohkeammin pyytää apua ja tukea. Äidin ja isän ei tarvitse olla aina jaksavia ja selviytyviä. On tärkeää pohtia sitä, mitkä pienet arjessa toteutettavat hetket voisivat antaa lisävoimia. Mistä saan virtaa? Mitkä ovat sellaisia asioita, joiden äärellä rentoudun ja palaudun tai jotka yksinkertaisesti tuottavat iloa. Mitkä ovat kumppanilleni iloa tuottavia asioita? Kiireinen arki vaikuttaa usein niin, että havainnoimme niin omaan kuin puolisonkin jaksamiseen liittyviä hälytysmerkkejä pintapuolisesti. Niiden äärelle pysähtyminen aidosti olisi tärkeää. Mistä saame yhdessä voimia? Kehotus pysähtymään: Anna kuulijoille mahdollisuus pysähtyä dialla olevien kysymysten äärelle 1 min ajaksi. 5
6 DIA 12 Pohdintatehtävä Mitkä asiat antavat teille voimavaroja? Tavoite: Tulla tietoiseksi helpoista, molemmille tyydyttävistä tavoista latautua yhdessä. Helppo, yhteinen latautumistapa. Parisuhdeakkujen lataaminen kannattaa aloittaa asioista, jotka ovat molemmille mieluisia. Pariskunnilla on yleensä joku yhteinen mieluinen tekeminen, jossa kumpikin viihtyy. Onko se saunominen, lenkki, ruoanlaitto viikonloppuisin vai iltauutisten katsominen vierekkäin? Vai latautuuko parisuhteemme parhaiten silloin, kun koko perhe on yhdessä? DIA 13 Kaikilla tunteilla on tärkeä tehtävä Tavoite: Ymmärtää tunteiden merkitys ja sen, että tunteet eivät ole oikeita tai vääriä. Tunteet voidaan jakaa neljään pääryhmään ILO, SURU, PELKO ja VIHA. Ilo elämän ydintunne. Ilon sävyjen merkitys elämän mielekkyyden kannalta on kiistaton. En jaksa elää, jos ei ole mitään hyvää mitä tavoitella. Silloinkin kun on mitä ahdistavimmassa elämäntilanteessa, toivon (valon) pilkahdus antaa voimia ja uskoa selviytymiseen. Ilo on elämänhalun ytimessä. Muut perustunteet suojaavat iloa. Kun pysähtyy kunkin perustunteen tehtävän äärelle, voi huomata miten mielekkään kokonaisuuden ne muodostavat: ilo on keskellä ja suru, pelko ja viha suojaavat sitä sen ympärillä: - Suru auttaa luopumaan itselle tärkeistä asioista ja tekee sitä kautta ihmiseen tilaa uudelle ilolle, rakkaudelle, unelmalle jne. Jos en uskaltaudu suremaan ja myöntämään luopumiseen liittyvää kipua tulee sisälleni tunnelukko ja itkemättömien itkujen taakka, joka estää minua menemästä eteenpäin elämässä. - Pelko, joka suojelee elämää, varjelee että voisimme olla turvassa. Turvallisuus on elämän yksi merkittävimmistä ilon sävyistä. Se on kuin kivijalka omassa sisimmässämme. - Viha huolehtii reviiristä. Viha pitää puolustamisen kautta ihmisen arvokkuudesta huolta. Itseään arvostavan ihmisen on luontaista arvostaa toista ja ottaa hyvää vastaan toisilta ihmisiltä. Tunteiden taustalla ovat tunnetason perustarpeemme; tarve kokea turvallisuutta ja tarve saada arvostusta. Tarve itsenäisyyteen ja autonomiaan sekä toisaalta tarve yhteyteen toisten kanssa, esimerkiksi perhekeskeisyys. Tunnistamme tunteita usein kehon reaktioina, hymyilemme ilosta, kätemme tärisevät jännityksestä, itkemme surusta, vatsa kipeytyy huolesta tai kiristelemme hampaitamme ollessamme vihaisia. 6
7 DIA 14 Sairastuminen herättää monenlaisia tunteita Kokosimme eräässä vertaisryhmässä osallistujien tunnistamia tunteita. Tunnistatko näistä omasi? Monet kertovat huolesta, pelosta, surusta, kateudesta, epäreiluuden kokemuksesta jne. Monet kysyvät myös sitä, onko kaiken keskellä lupa myös iloon. Jo pelkästään sairastuminen aktivoi monia tunteita. Jos palaat muistoissasi lapsuuteesi, sairastitko, olitko sinä sairaalassa, millaisia muistoja siitä sinulla on. Aktivoituvatko nämä samat tunteet uudelleen? Tunteet syntyvät pääasiassa valitsematta. Ne kertovat meille, miten reagoimme eteen tuleviin asioihin. Erilaisten tunteiden hyväksyminen Lapsen sairastuminen herättää usein voimakkaita surun, pelon ja vihan tunteita. Epämukavia tunteita, joista haluaisi nopeasti pois. Kuitenkin, kun rohkeasti kohtaamme tunteemme, menevät ne ohi, eivätkä lopulta vaikuta meihin niin voimakkaasti. Kumppanin kanssa keskustelut tunteista auttavat niiden käsittelyssä. Koska molemmat kokevat ja reagoivat asioihin eri tavalla, on tärkeä jakaa molempien tunteita ja näin lisätä ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toisen tunteiden kuuleminen lisää läheisyyttä. Tuntuu turvalliselle ja hyvälle, kun toinen ymmärtää syvimmät tunteeni. Jos näin ei tapahdu, se synnyttää yksinäisyyttä ja etäännyttää kumppaneita toisistaan. DIA 15 Kenelle voin jakaa huoltani Onko sinun lähelläsi turvallisia ja luotettavia ihmisiä, joille voit jakaa tunteitasi? Voitko jakaa huolten kuormaasi puolisolle tai ystävillesi? Muista, että terveyden- ja sosiaalialan sekä järjestöjen ammattilaiset ovat juuri sinua ja perhettäsi varten. 7
8 DIA 16 Kriisin vaiheet Shokkivaihe Ihminen ei kykene vielä käsittämään kriisin aiheuttanutta tapahtumaa ja saattaa jopa kieltää sen. Vaiheeseen saattavat liittyä tunteiden pois sulkeminen, epätodellinen ja ulkopuolinen olo tai huutaminen, itku ja paniikki. Reaktiovaihe Vaiheen aikana ihminen alkaa pikkuhiljaa kohdata järkyttävän tapahtuman. Mielialat vaihtelevat; kriisissä oleva voi syyttää tapahtuneesta itseään tai muita, raivota, olla itkuinen ja seuraavassa hetkessä helpottunut. Vaiheeseen saattaa liittyä pelkoa ja ahdistusta, itsesyytöksiä, unettomuutta, ruokahaluttomuutta, vapinaa jne. Käsittelyvaihe Vaiheessa kriisin aiheuttanut tapahtuma aletaan ymmärtää ja sen käsitetään olevan muutoksineen totta. Tapahtunutta käydään läpi ajattelemalla, muistelemalla, puhumalla. Vaiheeseen voi liittyä muisti- ja keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä ja sosiaalisista suhteista vetäytymistä Uudelleen suuntautumisen vaihe Tapahtuneen kanssa pystyy elämään, elämässä on myös iloa, ihminen kykenee suuntautumaan tulevaisuuteen ja luottamus elämään palautuu DIA 17 Toivon ylläpitäminen Sairaus muuttaa arkisen päiväjärjestyksen ja usein myös tulevaisuuden suunnitelmia. Tähän kaikkeen reagoimme eri tavoin ja eri aikaisesti. Esim. toinen selvittää aktiivisesti eri hoitovaihtoehtoja ja näkee tulevaisuuden toiveikkaana, kun taas toinen voi lamaantua ja menettää tulevaisuuden toivonsa. Siihen miten reagoimme kokemaamme, vaikuttavat aiemmat elämänkokemuksemme, psyykkinen selviytymiskykymme ja kulloisenkin hetken voimavarat. On tärkeää, että puoliso voisi olla se turvallinen syli, johon voin nojata myös silloin, kun voimat ja toivon näköalat ovat vähissä. Kun voimme ilmaista turvallisesti kaikkia tunteitamme puolisolle, jaksamme myös rohkaista toisiamme. Saamme vakuuttaa toisillemme, että kaiken keskellä voimme ylläpitää toivoa, apua on saatavilla ja huomenna voi olla jo parempi päivä. 8
9 DIA 18 Luottamus Tavoite: Kun elämä on epävarmaa, luottamusta tarvitaan erityisen paljon. Luottamusta tarvitaan niin itseen, puolisoon, lapseen kuin ympärillä oleviin ihmisiin (mm. hoitohenkilökunta, läheiset, ammattiapu) Sairastuminen vie meidät epävarmuuden ja epämukavuuden alueelle. Tällöin luottamusta ja vakautta on rakennettava kaikin mahdollisin tavoin. Tarvitaan itseluottamusta, luottamusta läheisiin, hoitohenkilökuntaan ja luottamusta myös omaan lapseensa. Erityisen merkittävää on luottamus puolisoiden välillä. Luotamme toistemme sanoihin ja tekoihin, yhteiseen vastuun kantamiseen, myös rakkauteen ja sitoutumiseen. Siksi luottamuksesta on tärkeää yhdessä puhua ja tehdä yhteisiä sopimuksia. Samalla tarvitaan rohkeutta, jotta uskaltaa luottaa oman lapsen toisten hoidettavaksi. Joskus on vaikea myös luottaa lapsen omiin taitoihin selvitä tai lentää pesästä. Mikä voisi vahvistaa luottamustamme siihen, että lapsen omat siivet kantavat? DIA 19 Pohdinta Mikä on vahvistanut toivoasi? DIA 20 Muuttuvat roolit Tavoite: Ymmärtää sitä, että lapsen sairastuessa perheen voimavaroista on pidettävä huolta ja vastuuta on kannettava yhdessä. Monet kysymykset heräävät. Uudessa elämäntilanteessa pohdimme usein omaa rooliamme ja tehtäviämme. Vastuu äitinä ja isänä, kotitöiden, ansiotöiden ja vanhemmuuden keskellä laajenee usein myös sairaanhoidollisiin tehtäviin. On tärkeää yhdessä sopia siitä, kuka vastaa mistäkin tehtävästä. Reilu työnjako on tärkeää. On hyvä miettiä myös mitä voimme jättää tekemättä tai siirtää toisten tehtäväksi. Nämä ajatukset ovat tärkeitä sanoa ääneen ja yhdessä pohtia mahdollisimman toimivia ratkaisuja. Yhteiset kotikokoukset, johon kaikki perheenjäsenet voivat osallistua, ovat osoittautuneet hyviksi. Viikon ohjelman suunnitteleminen yhdessä lisää myös kaikkien kokemusta yhteen hiileen puhaltamisesta ja onnistumisen kokemuksista. Kun kumppaneilla on kokemus, että vastuu ja työnjako on tasapainossa, myös erityislapsen hoitoon liittyen, ennustaa se hyvää ja pitkäkestoista parisuhdetta. 9
10 DIA 21 Yhteisen kertomuksen tärkeys Tutkimuksissa on kartoitettu sairaan lapsen vanhempien voimavaroja ja parisuhteen hyvinvointia. Tutkimuksen pohjalta on listattu kolme tärkeää keinoa, jotka ovat lisänneet voimavaroja. Ensimmäinen näistä on Yhteisen kertomuksen tärkeys. On tärkeää puhua ja kuunnella, pysähtyä eletyn elämän ja nykyhetken äärelle ja luoda näistä yhteinen kertomus. Tämä yhteinen kertomus lisää yhteenkuuluvaisuutta ja lisää avoimuutta. DIA 22 Me yhdessä asenne Toinen keino vahvistaa parisuhdetta on me yhdessä asenne. Parisuhde tai vanhemmuus ei ole sooloprojekti vaan yhteinen matka. Kun meillä on yhteinen ymmärrys menneisyydestä, nykyhetkestä ja unelmia myös tulevaisuuteen, me-henki vahvistuu ja voimme tukea toisiamme niin iloisissa hetkissä kuin huolten keskellä. DIA 23 Lupa iloita Kolmas keino on lupa iloon. Vaikka perheessä on huolta tai surua, tarvitsemme myös ilon tunteiden tuomaa energiaa ja voimaa. Sanotaan, että jaettu suru on surun puolikas ja jaettu ilo tuottaa kaksinkertaisen ilon. Nauru antaa energiaa ja rentouttaa. Millaisille asioille nauroimme yhdessä ennen? Millaisesta huumorista pidämme? Mistä voisin olla tänään kiitollinen ja tuntea ilo? 10
11 DIA 24 Hyvät hetket On tärkeää pysähtyä hyvien hetkien äärelle, huomata hyvä yhdessä! Erityisen tärkeäksi käyvät parisuhteen kannalta ne pienet hetket, jolloin puolisoilla on mahdollisuus levätä toistensa lähellä. Kun lapset leikkivät, tai kun lapset ovat menneet nukkumaan. Miksi emme tee sitä useammin, sehän ei vaadi meiltä mitään? Yksi pariskunta pohti ääneen. Miksi niin usein ajattelemme, että parisuhteen ylläpitämisen pitäisi olla kovin vaikeaa ja yllätyksellistä. Parisuhde rakennetaan arjessa; aamun ja illan toivotuksissa, hyvän unen toivotuksissa ja lähtösuukoissa. Mikä onkaan sen parempaa kuin saada käpertyä toisen kainaloon hakemaan lohtua pitkän päivän päätteeksi? Osaamme tarjota lapsillemme syliä ja turvaa, mutta harmittavan usein väsyneenä ja turhautuneena puolison syli voi tuntua liian etäiseltä. Jotta hyvistä hetkistä saamme voimia, on tärkeää tunnistaa omat voimavaransa ja pyytää apua. Miten sairaudesta ja sen vaikutuksista kerrotaan muille? Onko meillä sukulaisia ja ystäviä, joilta voimme pyytää apua? Muille kertominen ja avun pyytäminen auttaa vaikeassa tilanteessa. Ei ole harvinaista, että lapsen sairastuminen aiheuttaa vanhemmille psyykkistä oireilua. On tärkeää, että vanhemmilla ja lapsilla on tukea vaikeassa tilanteessa. Keskustelu tunteista ja peloista auttaa emotionaaliseen stressiin ja ahdistukseen. Vertaistuella on valtava voima, ja eri potilasjärjestöt auttavat tässä. DIA 25 Pohdinta Muistele lähiajoilta hetki, joka oli sinulle merkittävä. Kerro siitä kumppanillesi. DIA Kertausdiat ja kotitehtävä: Keskustelkaa yhdessä: Iloitsen siitä, kun me. Lähteet: - SMS (kriisin vaiheet)
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat
PariAsiaa luentosarjan teemat 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinöitä parisuhteen kosketukseen 5. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotMAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki
MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat
PariAsiaa luentosarjan teemat 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinää kosketukseen parisuhteessa 5. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat:
PariAsiaa luentosarjan teemat: 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinää kosketukseen parisuhteessa 5. Perustyökaluja
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
Lisätiedot, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?
17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotEn tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.
En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. Kohtaaminen Kontakti on tuntemus, kehollinen kokemus. Usein kontakti on värähdys
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät NELJÄS tapaaminen Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä ryhmätapaamisessa
LisätiedotLapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson
Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta
15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotHYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:
HYVINVOINTITAPAAMINEN 1. tapaaminen / 20 Omaisen syntymävuosi Siviilisääty LÄHEISEN TAUSTATIEDOT Läheiseni on 1. puoliso 3. sisar / veli 2. lapsi 4. joku muu, kuka Syntymävuosi Missä / miten asuu? Diagnoosi(t)
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotSISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?
Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja
LisätiedotSateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa
Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotMillainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 1 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 2 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 3 Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotHyvät vanhemmat!
Hyvät vanhemmat! Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä iloa että huolenaiheita. Olisi hienoa jos näiden lomakkeiden avulla pääsette keskustellen syventämään ajatuksianne ja tuntemuksianne tämän touhukkaan
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotAikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni
Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki keskeiset ulottuvuudet, joilla näyttäisi
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotMUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI
MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotLoimaan. Perhepalvelut
Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotLähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas
Lähelläsi Muistisairaus ja muuttuva parisuhde Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas Lähelläsi-kurssi Lähelläsi-kurssi on tarkoitettu pariskunnille, joista toisella puolisoista on todettu
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotAikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni
PKS kaupungit ja Socca 13.12.2017 1 Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki
LisätiedotLataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa
Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka
LisätiedotP E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N A - K A I S A L E H T I N I E
TIETOA, ILOA JA OSALLISUUTTA ERITYISLAPSIPERHEILLE MEIDÄN ERITYINEN PERHE -HANKE P E R H E TO I M I N N A N VA S TA AVA M E R J A R I I KO N E N, F T P E R H E TO I M I N N A N K E H I T TÄ JÄ H A N N
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotValppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat
Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia
LisätiedotUUSPERHE. Miten mun pitäs suhtautua noihin muihin? Johtuuko tää outo tilanne musta? Onkohan tää aina tällasta? KUMMA JUTTU
UUSPERHE KUMMA JUTTU Miten mun pitäs suhtautua noihin muihin? Johtuuko tää outo tilanne musta? Onkohan tää aina tällasta? Eronneet vanhemmat voivat löytää itselleen uuden kumppanin, joka voi tuoda perheeseen
LisätiedotPariAsiaa luentosarjan teemat:
PariAsiaa luentosarjan teemat: 1. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 2. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen 3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 4. Kipinää kosketukseen parisuhteessa 5. Perustyökaluja
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotUudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf
Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
Lisätiedot