1. HALLINTO Me sitoudumme tehostamaan päätöksentekoamme lisäämällä osallistuvaa demokratiaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. HALLINTO Me sitoudumme tehostamaan päätöksentekoamme lisäämällä osallistuvaa demokratiaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi"

Transkriptio

1 Dnro KH: 2781/ Kestävää kehitystä koskevan ns. Aalborgin sitoumuksen peruskartoituksen jatkotoimenpiteet/ Työryhmään nimesivät edustajansa kaupunginhallituksen päätöksessä mainitut tahot ja kokoonpano on seuraava: Kari Kolehmainen, pj Anna-Mari Ahonen, s Kaarin Allenius, kh:n edustaja Tapio Vekka, kh:n edustaja Jouko Allinniemi, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Tapani Räikkä, Koulutus- ja Kulttuuritoimi Maija Keskinen, Perusturva Sirpa Rintala, Koulutuskeskus Tavastia Mirja Lumiaho- Suomi, Hämeen Ympäristökeskus Sara Syyrakki, Seudullinen Ympäristötoimi, sijaisena Heli Jutila Timo Tuomola, Tekniikan ja ympäristön toimiala Marina Erhola, Kansanterveystyön ky, kutsuttu asiantuntija Marja Kokko, Seudullinen Ympäristötoimi, kutsuttu asiantuntija Työryhmä kutsui kaupunginhallituksen asettamispäätöksen lisäksi työhön mukaan Marina Erholan ja Marja Kokon, koska oli syytä varmistaa, että kaikki Aalborgin sitoumusten tavoitealueet tulevat riittävän kattavasti käsiteltyä. 1. HALLINTO Me sitoudumme tehostamaan päätöksentekoamme lisäämällä osallistuvaa demokratiaa. pyrimme 1. kehittämään edelleen yhteistä pitkän tähtäimen visiotamme kestävän kehityksen kaupungista. 1. Uuden suurkunnan kokonaisstrategian valmistelu käynnistetään 2009 ja päätös siitä 2010, kehittämisen vastuualue, strategiaryhmä toimialoilta. (Kymppi) 2. luomaan paikallisiin yhteisöihin ja kunnallishallintoon valmiudet osallistumiseen ja kestävään kehitykseen. 3. kutsumaan kaikki paikalliset toimijat osallistumaan tehokkaasti päätöksentekoon. 4. avoimeen, vastuulliseen ja läpinäkyvään päätöksentekoon. 2. Kokonaisstrategian kestävän kehityksen osan valmisteluun mukaan toimialat, yksiköt ja palvelukumppanit, ks. ed. 3. A) Palaute- ja keskusteluareenat sähköiseen maailmaan uuden ekstrajärjestelmän mukana. B) Verkkovaltuuston laajennus ja toiminnan monipuolistaminen. C) Luottamushenkilö- portaali ekstranettiin. 4. A) Viestintästrategian jalkauttamiseen lisää panostusta. B) Valtuustoryhmien toimintaan pelisäännöt, organisointi ja budjetointi.

2 pyrimme 5. työskentelemään tehokkaasti yhteistyössä naapurikuntien, muiden kaupunkien ja eri hallinnontasojen kanssa. 5. A) PATU-hanke osana PARAShanketta. B) Muun seutuyhteistyön vahvistaminen ja ylläpito. C) Seutu- ja maakuntayhteistyön linjaus uuden kunta- ja palvelurakenteen mukaiseksi (Kymppi). 2. JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Me sitoudumme toteuttamaan tehokasta johtamismallia tavoitteiden asettamisesta aina toteutukseen ja arviointiin. pyrimme 1. vahvistamaan paikallisia Agenda 21 toimintaohjelmia tai muita paikallisia kestävän kehityksen prosesseja ja saamaan ne osaksi paikallishallinnon keskeistä toimintaa. 2. yhtenäiseen johtamiseen kohti kestävää kehitystä. Perustamme toimintamme ennalta varautumisen periaatteelle ja huomioimme EU:n valmisteilla olevan kaupunkiympäristöä koskevan aihekohtaisen strategian. 3. asettamaan tavoitteet ja Aalborgin sitoumuksien puitteissa ja luomaan Aalborgin sitoumuksien seuranta- ja arviointijärjestelmän sekä noudattamaan sitä. 4. takaamaan, että kestävyyteen liittyvät asiat ovat keskeisesti mukana kaupunkien päätöksenteossa ja että voimavarojen jakaminen perustuu tehokkaisiin ja laajoihin kestävän kehityksen kriteereihin. 5. tekemään yhteistyötä Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanjan ja sen verkostojen kanssa voidaksemme seurata ja arvioida tavoitteidemme saavuttamista. 1. Käsittely kokonaisstrategian yhteydessä ja lisäksi vuosittain seurantaryhmä laatii poikkihallinnollisen selvityksen toimenpiteistä 2. YMLA koordinoi ja ohjeistaa tarvittaessa toimialat 3. Kestävän kehityksen seurantaryhmä laatii vuosittaisen päivityksen toimenpiteistä/ohjelmista, seurannasta ja tiedottamisesta 4. Budjettivalmistelu. YMLA ohjeistaa tarvittaessa toimialat ja lautakunnat ottamaan tietyt asiat esiin budjettikysymyksinä 5. Osallistuminen Aalborgin sitoumuksen jälkityöhön, ICLEIn toimintaan ja konferensseihin ja UBC:n toimintaan

3 3. YHTEISET LUONNONVARAT Me sitoudumme ottamaan vastuun yhteisten luonnonvarojen suojelusta ja säilyttämisestä sekä oikeudenmukaisesta käytöstä. pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 1. pienentämään primaarienergian kulutusta ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta. 1. A) Hankintaohjeisiin lisätään ympäristönäkökohtia ja niitä sovelletaan enemmän. Seutukeskuksen hankintayksikkö, kh,toimialat. B) Energian ostossa valitaan ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto (esim. biosähkö tai tuulisähkö). Tilapalvelu. C) Tehdään energiansäästösopimuksia koko kaupunkikonsernissa. Tilapalvelu. D) Ohjataan kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä, kuten puuta, maalämpöä, peltobiomassoja ja jätelähtöistä energiaa sekä tuulija aurinkovoimaa sopivilla paikoilla. Kaavoitus. E) Hyödyntämättömien uusiutuvien energiavarantojen selvitys 2. parantamaan veden laatua, säästämään vettä ja käyttämään sitä tehokkaammin. 2. A) Vesihuollon kehittämissuunnitelmat ja seudullinen yhteistyö ovat lähtökohtia. Veden, jäteveden ja huleveden osalta toiminta-alueet velvoittavat liittymään seudulliseen verkostoon. Tulevaisuudessa hulevesien käsittelyä on kehitettävä. Ympäristöluvissa ja terveydensuojelulain mukaisissa luvissa huomioidaan em. seikat. HSVesi Oy, Ympäristötoimi, Ham, tekniikka ja ympäristö toimala, kh. B) Pinta- ja pohjavesiensuojelu on yksi kaupungin toimintaa viitoittava tekijä. Niittoja ja ruoppauksia toteutetaan vuosittain laadittavan ohjelman mukaan. Katumajärven hoito- ja käyttösuunnitelmaa toteutetaan. Alajärvi on tärkeä kaupungin vedenoton kannalta, ja rantaalueilla toimintaa on rajattu ympäristönsuojelumääräyksin. Ahvenistonjärvi on tärkeä virkistyksen kannalta. Vanajavesi on kaupungin valtasuoni, joka on maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävä. Vesiensuojelua ja seurantaa toteutetaan suunnitelmallisesti laaditun ohjelman mukaan (vähintään 3 järveä) ja siihen varataan vuosittain määrärahoja. Kh, tekniikka ja ympä-

4 pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 3. edistämään ja lisäämään biologista monimuotoisuutta sekä laajentamaan ja hoitamaan luonnonsuojelu- ja viheralueita. 4. parantamaan maaperän laatua, suojelemaan ekologisesti tuottavaa maata ja edistämään kestävää maa- ja metsätaloutta. ristö toimiala, ympäristötoimi, Ham. C) Kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää valuma- ja pohjavesien pintoja, hydrologisia oloja ja tulee pyrkiä siihen, että pinta- ja pohjavesien kuormitus ei lisäänny. Tulevaisuudessa hydrologiset tiedot tulee selvittää kaavoituksen alkuvaiheessa. Tekniikka ja ympäristö toimiala, kaavoitus, HSVesi Oy. D) Ahvenistonharjun pohjaveden imeytyskohteella tulisi tehdä toimivuustarkastelu ja riskikartoitus vuonna 2009 (maaperän ominaisuudet, kasvillisuus). Tekniikka ja ympäristö toimiala, HSVesi Oy, ympäristötoimi. E) Pohjavesialueen öljysäiliöistä tulee pyrkiä eroon erillisen ohjelman perusteella. Palo- ja pelastustoimi,ympäristötoimi, Tekniikka ja ympäristö toimiala, Ham. F) Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttöönotto. 3. A) Kaupungin omistamien viheralueiden hoidon periaatteet esitetty Viheralueohjelmassa vuoteen Siinä huomioitu suojelu, monimuotoisuus ja virkistysperiaatteet. Luonnonhoito-ohjelmat (mm. Aulanko, harju) laadittu kaupungin eri osaalueilta ja niitä päivitetään säännöllisesti. X-Forestissa paikkatietona luonnonhoitosuunnitelmat rakennetuilla alueilla VIRE. Luonnonhoito B) Kaupungin luontoarvoista on laadittu Hämeenlinnan luonto-opas, jonka aineistosta myös paikkatietokanta. Perustietoa lajistosta ja luontotyypeistä on kohtalaisesti, mutta seurantatietoa ja tietoa muista eliöryhmistä kuin kasveista ja linnuista on melko vähän. Ympäristötoimi. C) Laaditaan lajisto- ja luontotyyppiselvityksiä arvokkailla alueilla sekä kaavoituksen yhteydessä että muutoin. Huomioidaan eliöryhmät tulevaisuudessa laajemmin. Ympäristötoimi, luonnonhoito, kaavoitus 4. A) Viheralueohjelmassa on määritelty kaupungin metsien hoito. Luonnonhoito. B) Maakunnallinen metsäohjelma (Hämeen-Uudenmaan), jossa kaupungin edustus, vaikuttaa alueen metsäpolitiikan linjauksiin. Luonnonhoito, H-U metsäkeskus.

5 pyrimme koko yhteisömme laajuisesti C) Pilaantuneiden maiden käsittelysuunnitelma on laadittu ja puhdistuspaikka toteutettu Karanojalla. Tekniikka ja ympäristö toimiala, ympäristötoimi, Ham. D) Kaavoituksen ja muunkin rakentamistoiminnan yhteydessä selvitetään ja perusparannetaan pilaantuneita maa-alueita. Tekniikka ja ympäristö toimiala,ympäristötoimi, Ham. E) Kaavoituksella pyritään säilyttämään maisemallisesti merkittäviä peltoalueita. Kaavoitus. F) Tavoitteisiin pyritään yhteistyöllä muiden viranomaisten kanssa ja neuvonnalla. 5. parantamaan ilmanlaatua. 5. A) Seurataan ilman laatua mittauksin ja bioindikaattoritutkimuksin. Ympäristötoimi, Ham. B) Keväisin katupölyä sidotaan ilman laadun parantamiseksi ja liukkaudentorjuntamenetelmiä kehitetään haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Tekniikka ja ympäristö toimiala, yritykset. C) Kaukolämmön ja maakaasun käyttöä pyritään suosimaan. Kh, tekniikka ja ympäristö toimiala, yritykset...4. VASTUULLINEN KULUTUS JA ELÄMÄNTAPAVALINNAT Me sitoudumme noudattamaan ja helpottamaan luonnonvarojen viisasta ja tehokasta käyttöä sekä kannustamaan kestävään kulutukseen ja tuotantoon. pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 1. välttämään ja vähentämään jätettä ja lisäämään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. 1. Kiertokapula on avainasemassa valistajana. Kierrätyskeskus ja kirpputorit mahdollistavat käytöstä poistetun tavaran kierrätyksen. Esim. Sininauhan toimesta käyttöön kelpaamattomia tekstiilejä käsitellään teollisuuden raaka-aineeksi. 2. käsittelemään jätettä parhaiden käytäntöjen standardien mukaisesti. 2. Kiertokapula on edelleen avainasemassa ohjeiden antajana ja valistajana

6 pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 3. välttämään tarpeetonta energiankulutusta ja parantamaan energian loppukäytön tehokkuutta. 4. tekemään kestäviä hankintoja. 5. tehokkaasti edistämään kestävää tuotantoa ja kulutusta, erityisesti ekomerkittyjä, luomu-, eettisiä ja reilunkaupan tuotteita.. 3. A) Valistus ja valinnat yksilö- ja yritystasolla ovat paras tapa välttää tarpeetonta energiankulutusta. Kaupunki voisi palkita kerran vuodessa vuoden energiateon. Esimerkkejä: kulkuvälineen valinta, ravintotottumukset, kaatopaikkajätteen kompostoiminen. Päiväkodissa voidaan opettaa asiaa kasvimaata ja kompostia hoitamalla, lajittelemalla jätteitä, rajoittaa jätteiden määrää, rajoittaa veden- ja sähkönkulutusta. Paperinkulutusta pitäisi voida välttää lukemalla tekstejä mahdollisimman paljon tietokoneen näytöltä. 4. Kilpailutuksessa kestävän kehityksen tulee olla tärkeänä laatukriteerinä: hankintamenettelyn valintakriteereihin energia- ja materiaalitehokkuus, ympäristöhaitattomuus, mieluiten ympäristöpositiivisuus. Olisiko kaupunki valmis maksamaan enemmän ympäristöpositiivisista hankinnoista? KuntaL 1 3 mom.: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 5. Kaupungin tulisi sitoutua lähiruoan käyttöön, näin maakunnan tuotantoa edistetään ja säästetään kuljetuskustannuksissa. 5. SUUNNITTELU Me sitoudumme siihen, että meillä on keskeinen rooli kaupunkisuunnittelussa, joka huomioi ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat kaikkien yhteiseksi hyväksi. 1. ottamaan käyttöön ja elvyttämään hylättyjä ja epäsuotuisia alueita. 1. A) Kaupunkirakenteen strategiatyö. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä B) Hankkeet puolustushallinto: Poltinaho (08-09) ja Linnankasarmi (06>) C) Hankkeet teollisuuden muutosalueet: Keinusaari (06>), Vanaja- Kantola (10>), Sairionranta (06>), Saarioinen (09>) D) Vajaakäytössä olleet alueet: keskustan eteläranta (10>)

7 2. välttämään kaupunkirakenteen hajautumista pyrkimällä sopivaan asukastiheyteen ja asettamalla vanhojen teollisuusalueiden kehittäminen uusien alueiden käyttöönoton edelle. 3. varmistamaan asuntoalueiden ja rakennusten monipuolisen käytön tasapainoisella työpaikkojen, asuntojen ja palvelujen tarjonnalla sekä asettamalla asuminen etusijalle kaupunkien keskustojen suunnittelussa. 4. takaamaan kaupunkien rakennuskulttuurin asianmu- E) Modernin tekniikan mahdollistama rakentaminen alueille, jossa se aiemmin ei ole ollut mahdollista. F) Paikalliset opiskelijat voisivat laatia muutaman ehdotuksen, vision kestävän kehityksen mukaisesta Hämeenlinnan kaupungin keskustasta. Kaupunki hyväksyisi 2-3 vaihtoehtoa, jotka esiteltäisiin kaupunkilaisille ja äänestytettäisiin heillä. Kaupungin tulisi olla sitoutunut toteuttamaan yksi vaihtoehdoista 2. A) Maankäytön strategian mukainen tiivistäminen: selkeät, suunnitelmalliset joukkoliikennekaupunkija autokaupunkialueet (vrt Kuopio) Hankkeita: Kantola, Keinusaari,Poltinaho,Saarioinen,Sairionranta. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä B) Poikkihallinnollinen kaupunkisuunnittelu on elpynyt Asumiskaupunki-hankkeen aikana. Asuntoohjelmien laatiminen lakkautettiin - 90-luvun loppupuolella, nyt tarvitaan uudenlaista ohjelmointia. Pohjatyö jo tehty Asumiskauphankkeessa. Jatkotyö 07>. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä 3. Ydinkysymyksiä Asumiskauphankkeessa. Kokonaisuuden hallitseminen tärkeää. - Hankkeita: keskustan länsireunan laajennus, itäreunan kehittäminen kulttuuritoimintojen (Verkatehdas) ja asumisen (Keinusaari) alueeksi, keskustan eteläranta, julkisten ulkotilojen perusparannustoimet. - Visio: uudenlaista sekoittunutta, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kaupunkiasumista käsittelevä visio Vanaja- Kantolan alueelle. Nykyään huolena on aiempaa useammin kallis ja antikvaarisia arvoja tuhoava ylikorjaaminen kuin totaalinen purkaminen. Tarvitaan herkkyyttä ja erittäin tiivistä virkamiesyhteistyötä asian kehittämiseksi. Lippulaivahanke: Verkatehdas. Muita korkealuokkaisia: Kaurialan lukio, taidemuseon makasiinit, yksittäisiä pientaloja, Asuntomessut. APOLI valmisteilla (Häme- SAFA).

8 kaisen säilyttämisen, kunnostuksen ja (uudelleen) käytön. 5. noudattamaan kestävän suunnittelun ja rakentamisen vaatimuksia ja edistämään korkealaatuista arkkitehtuuria ja rakennusteknologiaa..6. PAREMPI LIIKKUVUUS, VÄHEMMÄN LIIKENNETTÄ Me ymmärrämme liikenteen, terveyden ja ympäristön välisen keskinäisen riippuvuuden ja sitoudumme voimakkaasti edistämään kestäviä liikenneratkaisuja. 1-2 ja 4-5. Julkisen liikenteen kehittämiseen kaupungilta tukea ja rahoitusta, kehittämisprojekti käyttäjämäärän kasvattamiseksi ja henkilöautoilun vähentämiseksi julkisen liikenteen hoitamilla alueilla. 1. vähentämään tarvetta yksityisautoiluun ja edistämään sen sijaan houkuttelevia, kaikkien kansalaisten ulottuvilla olevia vaihtoehtoja. 1. A) Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja suunnitella tehokkaita, viihtyisiä asuinalueita joko olemassaolevien joukkoliikennereittien varteen tai ottaa muuten huomioon joukkoliikenteen toimintaedellytykset suunniteltaessa uusia alueita (vrt Kuopio). Kaavoitustoimisto B) Sujuvien, laadukkaiden joukkoliikenteen laatukäytävien ja kevyen liikenteen väylien toteuttaminen. KTI C) Joukkoliikenteen seudullisen (Parola-HMLTurenki) ja kaupungin sisäisen (Loimalahti- Keskusta- Idänpää) laatukäytävän toteuttaminen + muun tätä tukevan liikenteen suunnittelu + moderni aikatauluinformaatio. D) Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenne nousuun-hanke (Kajo/JOTU) E) Tulevaisuuden joukkoliikennekaupunkiselvitys (Tulejo/JOTU) F) Säännölliset halvemmat bussivuorot ja tarjouksia sarjalippuihin. Onko Hämeenlinnassa seutulippu käytössä? Kortti, johon voi ladata rahaa? G) Kävelykeskustan laajentaminen ja keskustassa asuvien elinympäristön parantaminen tätä kautta.

9 2. lisäämään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta. 3. tukemaan siirtymistä matalapäästöisiin moottoriajoneuvoihin. 4. kehittämään kokonaisvaltaisen ja kestävän kaupunkiliikennesuunnitelman. 5. vähentämään liikenteen vaikutusta ympäristöön ja kansanterveyteen. 2. A) Edellisen kohdan toimenpiteet tukevat myös tätä. B) Lisäksi tiedottaminen, C) tarjonnan lisääminen ja D) lipputuotteiden houkuttelevuus sekä E) keppi yksityisautoilulle edistävät em kulkumuoto-osuuden kasvamista. 3. Henkilöautopuolella haastavampaa (paikallistasolla). Joukkoliikenteessä neuvottelukysymys+ ostoliikenteessä kalustomäärittelykysymys. Tiukat päästövaatimukset voivat tosin helposti moninkertaistaa ostokustannuksen, joten tässä täytyy huomioida tarkoituksenmukaisuus. Nyt pystytään hyödyntämään käytettyä (kuitenkin poistuvaa kalustoa modernimpaa), edullista kalustoa. 4. Maankäytön strategia hyvä lähtökohta, myös pysäköintisuunnitelma tarvitaan. 7. PAIKALLINEN TOIMINTA TERVEYDEN PUOLESTA Me sitoudumme suojelemaan ja edistämään kansalaistemme terveyttä ja hyvinvointia. 1. lisäämään valistusta ja puuttumaan laajemmin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, joista suurin osa vaikuttaa terveydenhuollon ulkopuolella. 1. A) Terävöitetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamisjärjestelmää: perustetaan terveyden edistämisen johtoryhmä, kuntaedustajat eri hallinnon aloilta, koordinaattori ylikunnallinen. B) Terveyden edistämisen johtamisen, vastuiden, koordinaation ja toimintakäytäntöjen tulee olla selkeitä. C) Ehkäisevän työn rakenteiden, palveluketjujen ja toimintakäytäntöjen tulee olla kunnossa, palvelujärjestelmän pitäisi tukee ehkäisevää työtä. D) Myös palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneet (työttömät, koulunsa päättäneet nuoret) pitäisi tavoittaa.

10 2. edistämään kaupunkien terveyssuunnittelua, joka tarjoaa kaupungeille keinoja muodostaa ja ylläpitää strategisia kumppanuuksia terveydenhuollon alalla. E) Hyvinvoinnin seurantajärjestelmän pitäisi olla toimiva, jolloin seulonta ja palvelujärjestelmä toimivat. F) Johtoryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen, tekee esityksen hyvinvointitavoitteiksi ja suunnitelman niiden toteuttamiseksi, esittää hyvinvointi-indikaattorit hyväksyttäväksi ja sopii sektoreiden välisestä työnjaosta sekä yhteistyöstä. G) Valtuusto hyväksyy hyvinvointitavoitteet ja niitä toteuttavat voimavarat ja seuraa hyvinvointitavoitteiden toteutumista. H) Jokainen hallinnonala määrittelee omat hyvinvointitavoitteet ja niitä toteuttavat tehtävät ja voimavarat. I) Tehtävät määritellään yhdessä tavoitekohtaisesti ja samalla arvioidaan resurssit niiden toteuttamiseen. J) Koulut ja varhaiskasvatus ovat avainasemassa valistuksen antajina, sillä pohja terveille elämäntavoille, oikealle ravitsemukselle ja liikuntatottumuksille luodaan jo lapsuudessa. K) Ympäristöriskien tunnistaminen ja poistaminen tulisi saattaa osaksi kaupungin elinkeinopolitiikkaa. L) Pakka-hanke puuttuu kansalaisten alkoholinkäyttötottumuksiin ja etenkin nuorten alkoholin saatavuuteen. M) Kotona-hankkeessa vahvistetaan kotipalveluhenkilöstön osaamista. N) Varhaisen puuttumisen menetelmä on käytössä varhaiskasvatuksessa ja sosiaalityössä (huolen puheeksi ottaminen). 2. A) Patu-hankkeen yhteydessä on mahdollisuus liittää perusterveydenhuolto osaksi kunnan toimintaa, näin terveydenhuolto olisi osa kunnan organisaatiota, jolloin terveyden edistämisen näkökulma saadaan saumattomaksi osaksi muuta kuntakehittämistä. B) Sosiaalialan kehittämishankkeissa ja yhteistyöryhmissä on mukana terveydenhuollon edustajia. Vanhustenhuollon palveluketjun sujuvuutta edistää kotihoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen asiakashallintajärjestelmä Effica. C) Toteutetaan terveyserostrategian kuntatoimintasuunnitelmaa.

11 3. vähentämään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta sekä lievittämään köyhyyttä, mikä vaatii säännöllistä selontekoa siitä kuinka eroja on onnistuttu pienentämään. 3. A) Hämeenlinnan hyvinvointitaseessa selvitetään hyvinvoinnin tilaa vuosittain. Viime vuoden lopulla ilmestyi Seudullinen hyvinvointikertomus. B) Toteutetaan Terveys 2015 ohjelmaa. C) Lisäksi sosiaaliasiamies antaa vuosittain kertomuksen kaupunginhallitukselle. D) Sosiaali- ja terveystoimen selvitys vuosikertomuksessa sisältää selvityksen hyvinvoinnin tilasta. E) Lihasvoimaisen liikkumisen edistäminen ja tukeminen tulisi sisällyttää muidenkin toimialojen suunnitelmiin ja ohjelmiin. 4. edistämään terveysvaikutusten arviointia, jotta kaikki kunnan toimialat voisivat työskennellä terveyden ja elämänlaadun hyväksi. 4. A) IVA menettelyä käytetään kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa (IVA yhdistää aikaisemmat terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit) lisätietoja B) Päätöksenteossa tulee huomioida erityisesti lapsiin kohdistuvat vaikutukset. C) Hyvinvointikertomukseen sisällytetään eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kunnan hyvonvointipolitiikasta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kustannusvaikuttavuudessa. Kertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa ja voimavaroja suhteessa näihin tarpeisiin 5. saamaan kaupunkisuunnittelijat huomioimaan terveyteen liittyvät näkökohdat suunnitelmissaan ja aloitteissaan. 5. Katso kohta VAHVA JA KESTÄVÄ PAIKALLINEN TALOUS Me sitoudumme luomaan ja takaamaan vahvan paikallisen talouden, joka tarjoaa työllisyyttä ympäristöä vahingoittamatta. 1. omaksumaan menettelytapoja, jotka lisäävät ja tukevat paikallista työllisyyttä ja yritysten perustamista. 1. A) Lisätään kaupungin elinkeinopolitiikkaan kartoitus paikallisten yritysten energian ja materiaalien käytön tehostamismahdollisuuksista sekä sivutuotteiden ja päästöjen

12 2. tekemään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa hyvän yrityskäytännön edistämiseksi ja toteuttamiseksi. 3. kehittämään ja toteuttamaan yritysten sijaintiin liittyviä kestävän kehityksen periaatteita. 4. kasvattamaan laadukkaiden paikallisten ja alueellisten tuotteiden markkinoita. 5. edistämään kestävää paikallista turismia. hyödyntämisestä uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi tai nykyisen yritystoiminnan laajentamiseksi. B) Otetaan käyttöön vuosittain myönnettävä palkinto energia- ja materiaalitehokkaimmalle yritykselle. C) Jonkinlainen kaupungin myöntämä ekotehokkuussertifikaatti käyttöön, yritysten tietoisuuden lisääminen ekotehokkuusasioissa. D) Vahvistetaan elinkeinopolitiikkaa yritystoiminnan vilkastuttamiseksi ja tukemiseksi (Kehittämiskeskus, Innopark, Kantolan Kiinteistöt, Virtaa Hämeeseen yms). 2. Paikallisen ympäristövastuullisuusbrändin syntymistä täytyy tukea julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. 3. A) Maankäytön suunnittelussa tulee sijoittaa yritykset niin, että tavaran ja henkilöiden liikkumisen haitat ja kaikki ympäristöriskit minimoituvat. Kaavoitus ja elinkeinotoimi. B) Rakentamisen tulee olla tiivistä ja yritysalueiden tehokkaita ja hyvien logististen yhteyksien varrelle sijoitettuja. C) Paikallisesti tärkeimmät hankkeet kestävän kehityksen kannalta ovat keskustan kehittämishankkeita: länsireunan ja etelärannan alueet. D) Valtakunnallisesti ajatellen Moreenin alue on keskeisesti sijoittunut. (Raideliikenteen vahvempi rooli olisi kestävämpää, mutta vaatisi kansallista tukea ja ohjausta.) 4. Paikallinen/seudullinen ympäristövastuullisuusbrändi tarvittaisiin laadukkaiden tuotteiden markkinoinnin tueksi. 5. Hiljaisten luontoalueiden hoitaminen ja suunnitelmallinen, hallittu käyttö. Matkailukohteiden (Verkatehdas, linnat jne) energiatehokkuuden selvittäminen yhteisprojektina omistajatahojen kanssa.

13 9. SOSIAALINEN TASA-ARVO JA OIKEUDENMUKAISUUS Me sitoudumme turvaamaan avoimen ja kannustavan yhteisön. 1. kehittämään ja toteuttamaan ohjelmia köyhyyden ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. 1. A) Hankkeet, joilla tuetaan sitä, ettei kukaan jää ilman koulutusta ja ammattia. B) Sosiaalista toimintaa harjoittavien järjestöjen tukeminen? C) TYP:n toiminnan puitteissa vahvistetaan kuntien ja työhallinnon yhteisiä toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. 2. takaamaan kansalaisille tasapuolinen julkisten palveluiden, kasvatuksen ja koulutuksen, työpaikkojen, tiedon sekä kulttuuritarjonnan saatavuus. 3. vaalimaan sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. 4. parantamaan yhteisön turvallisuutta. 5. takaamaan hyvät elinolosuhteet ja asukasrakenteeltaan monipuoliset asuinalueet. 2. A) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttaminen. Huomioidaan korostetusti heikoimpien ihmisryhmien aseman parantaminen. 3. A) Tasa-arvo- ja yhdenvertaissuussuunnitelman noudattaminen. B) Kehitetään julkisia tiloja (kuten kirjasto, Verkatehdas jne) kaupunkilaisten olohuoneina. 4. Yhteisön turvallisuutta parannetaan lisäämällä sosiaalista pääomaa ja turvaamalla Hämeenlinna-mallin jatkuminen ja näkökantojen ottaminen huomioon kaikessa toiminnassa. 5. A) Kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon kaikkien hallintokuntien ja asukkaiden näkökannat. Toteutetaan myös laadukasta ja monipuolista vuokra-asumista. B) Ainoa varsinaisesti heikkenevä alue on ollut Katuman alue. Käynnissä Katuman kehittämisprosessi. C) Epäkohdat ovat kaupungissa muuten pieniä ja laadultaan henkisiä, esim. suvaitsemattomuutta voisi olla enemmän jne. D) Vahvemmin sekoittunutta (sosiaalinen, ikärakenne, omistusmuoto) rakennetta tavoitellaan Poltinahon hankkeessa. E) Vanaja-Kantola visio: uuden ajan elävä, kaupunkisosiologisesti ja kaupunkiekologisesti monimuotoinen kaupunginosa.

14 10. PAIKALLISESTA MAAILMANLAAJUISEEN Me sitoudumme ottamaan maailmanlaajuisen vastuumme rauhasta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä sekä ilmastonsuojelusta. 1. kehittämään ja noudattamaan strategista ja yhtenäistä lähestymistapaa ilmastonmuutoksen lieventämiseksi sekä saattamaan kasvihuonekaasujen päästöt kestävälle tasolle. 1. A) Kaupunkirakenteen strategiatyö viitoittaa maankäytössä huomioimaan myös ilmastonsuojelulliset seikat. Strategian linjauksia muokataan paremmin huomioimaan ilmastonmuutos. Kaavoitus, kh. B) Kaupunkirakennetta tiivistämällä vähennetään liikkumistarvetta (kunnissa maankäytön suunnittelu luo ehkä parhaan tavan vaikuttaa ilmastonmuutokseen). Kaavoitus, kh. 2. sisällyttämään ilmastonsuojelupolitiikan osaksi energia-, liikenne-, hankinta-, jäte sekä maa- ja metsätalouspolitiikkaa. 3. lisäämään tietoisuutta ilmastonmuutoksen syistä ja todennäköisistä seurauksista ja integroimaan ehkäisevät toimenpiteet osaksi ilmastonmuutosta koskevaa politiikkaa. 4. vähentämään globaalia ympäristön kuormitusta ja edistämään ympäristöoikeudenmukaisuuden periaatetta. 5. vahvistamaan kaupunkien kansainvälistä yhteistyötä ja löytämään vastauksia maailmanlaajuisiin ongelmiin paikallisella tasolla yhteistyössä kuntien, yhteisöjen ja eri toi- 2. A) Energian ostossa valitaan ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto (esim. kaukolämpö, biotai tuulisähkö). Tilapalvelu. B) Tehdään energiansäästösopimuksia koko kaupunkikonsernissa. Tilapalvelu. C) Liikenneratkaisuissa ilmastonsuojelu otetaan nykyistä merkittävimmin vaikuttavana tekijänä (keskustan kävelypainotteisuuden lisääminen, mutta joukkoliikenteen hyödyntäminen). Tekniikka ja ympäristö toimiala, lääninhallitus, yrittäjät. D) Hankintaohjeisiin lisätään ilmastonsuojelunäkökohtia ja niitä sovelletaan enemmän. Seutukeskuksen hankintayksikkö, kh, toimialat. 3. A) Järjestetään yleisö-, päättäjille ja toiminnanharjoittajille suunnattuja tilaisuuksia, joissa ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttamisesta lisätään tietoa ja tehdään päätöksiä. Ympäristöfoorumi, luontokoulu. Ympäristötoimi, Kehittämiskeskus Oy Häme, Kh. 4. A) Osallistutaan kehitysyhteistyöhankkeisiin, joissa ympäristön kuormitukseen vaikuttaminen on keskeisellä sijalla. Kh, eri toimialat, oppilaitokset 5. A) Tehdään seudullista yhteistyötä PATU ja PARAS yms. hankkeiden kautta ja tuodaan tässä esiin kestävän kehityksen näkökulmaa. Kh, toimialat. B) Toimitaan nykyistä aktiivisemmin kansainvälisten järjestöjen kuten

15 mijoiden kanssa. ICLEI ja UBC kautta. Kh, toimialat. C) Jatketaan ystävyyskuntatoimintaa ja kohdennetaan sitä kestävää kehitystä edistävään suuntaan. Kh. Liiteaineisto, osa 3. HÄMEENLINNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN VISIO JA KEIHÄÄNKÄRJET 2007 Tahtotila/poliittinen linjaus/visio: Kaupunkirakenteen strategiatyön perusta nojaa seudulliseen kestävään kehitykseen ja johtaa ekologiseen rakentamiseen. Ekologinen kaupunkiympäristö on osa yhteiskuntavastuuta. Parempi liikkuvuus vähentää liikennettä. Luonnonarvot ja maisema ovat viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Kaupunki tukee sosiaalista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Keihäänkärki: Kaavoitetaan pilottikohteena matalan energiakulutuksen asuntoalue, jossa ohjeistetaan käyttämään kestäviä rakentamisen ratkaisuja, mm: ekologiset lämmöntuotantomuodot, rakennusten suuntaus ja eristepaksuudet. Tuetaan kestäviä tuotanto- ja hankintatapoja esimerkiksi toimistoissa, laitoksissa ja yrityselämässä. Hankintoja varten kootaan laajat hankintarenkaat. Jätemäärän ja päästöjen kasvua ja energiankulutusta hillitään, kierrätystä kasvatetaan Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään, työ- ja koulumatkaliikenne painopisteenä. Luonnon monimuotoisuus, ilmanlaatu, vesistöt ja maisemarakenne on huomioitava yhdyskuntasuunnittelussa. Yhteisöllisyyttä kehittävää toimintaa tuetaan: - suvaitsevaisuus - sosiaalisesti monimuotoinen kaupunkirakenne ja - työllistyminen. HÄMEENLINNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN VISIO JA KEIHÄÄNKÄRJET 2012 Energiapihi Hämeenlinna Kestävästi kuluttava Hämeenlinna Toimiva ekoarki

AALBORG+10 KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA

AALBORG+10 KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA AALBORG+10 KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA YHTEINEN VISIO Me eurooppalaiset kunnat, jotka olemme kokoontuneet Aalborg+10-konferenssiin Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanjan tiimoilta, vahvistamme

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Liite 1/Kh Liiteaineisto osa 1

Liite 1/Kh Liiteaineisto osa 1 Liite 1/Kh 15.10.2007 9 Liiteaineisto osa 1 Vahvuudet: strateginen lähtökohta aktiiviset toimijat, ajoissa liikkeellä osaaminen, projektiosaam., ymp.osaam, tietoa on sijainti, kaupunkirakenne monipuolinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013

Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013 Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011

Kooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Kooste pienryhmätehtävistä Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 1. Mitkä asiat ovat hyvin Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiin liittyen? +Hyvät puitteet: luonto, meri, hyvät liikuntamahdollisuudet ja virkistysalueet

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot

Perustehtävä ja arvot Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Forssan kaupunkistrategia

Forssan kaupunkistrategia Forssan kaupunkistrategia Forssan visio 2025 Juuriltaan vahva Forssa tunnetaan omaleimaisena ja mukavana asumisen, osaamisen, palvelujen ja työpaikkojen yhteistyökykyisenä kasvukeskuksena, jonka vahvuuksia

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (5) 305 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja koordinointi Helsingissä HEL 2018-004236 T 06 01 02 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Pöydällepanoehdotus:

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot