1. HALLINTO Me sitoudumme tehostamaan päätöksentekoamme lisäämällä osallistuvaa demokratiaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi
|
|
- Auvo Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dnro KH: 2781/ Kestävää kehitystä koskevan ns. Aalborgin sitoumuksen peruskartoituksen jatkotoimenpiteet/ Työryhmään nimesivät edustajansa kaupunginhallituksen päätöksessä mainitut tahot ja kokoonpano on seuraava: Kari Kolehmainen, pj Anna-Mari Ahonen, s Kaarin Allenius, kh:n edustaja Tapio Vekka, kh:n edustaja Jouko Allinniemi, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Tapani Räikkä, Koulutus- ja Kulttuuritoimi Maija Keskinen, Perusturva Sirpa Rintala, Koulutuskeskus Tavastia Mirja Lumiaho- Suomi, Hämeen Ympäristökeskus Sara Syyrakki, Seudullinen Ympäristötoimi, sijaisena Heli Jutila Timo Tuomola, Tekniikan ja ympäristön toimiala Marina Erhola, Kansanterveystyön ky, kutsuttu asiantuntija Marja Kokko, Seudullinen Ympäristötoimi, kutsuttu asiantuntija Työryhmä kutsui kaupunginhallituksen asettamispäätöksen lisäksi työhön mukaan Marina Erholan ja Marja Kokon, koska oli syytä varmistaa, että kaikki Aalborgin sitoumusten tavoitealueet tulevat riittävän kattavasti käsiteltyä. 1. HALLINTO Me sitoudumme tehostamaan päätöksentekoamme lisäämällä osallistuvaa demokratiaa. pyrimme 1. kehittämään edelleen yhteistä pitkän tähtäimen visiotamme kestävän kehityksen kaupungista. 1. Uuden suurkunnan kokonaisstrategian valmistelu käynnistetään 2009 ja päätös siitä 2010, kehittämisen vastuualue, strategiaryhmä toimialoilta. (Kymppi) 2. luomaan paikallisiin yhteisöihin ja kunnallishallintoon valmiudet osallistumiseen ja kestävään kehitykseen. 3. kutsumaan kaikki paikalliset toimijat osallistumaan tehokkaasti päätöksentekoon. 4. avoimeen, vastuulliseen ja läpinäkyvään päätöksentekoon. 2. Kokonaisstrategian kestävän kehityksen osan valmisteluun mukaan toimialat, yksiköt ja palvelukumppanit, ks. ed. 3. A) Palaute- ja keskusteluareenat sähköiseen maailmaan uuden ekstrajärjestelmän mukana. B) Verkkovaltuuston laajennus ja toiminnan monipuolistaminen. C) Luottamushenkilö- portaali ekstranettiin. 4. A) Viestintästrategian jalkauttamiseen lisää panostusta. B) Valtuustoryhmien toimintaan pelisäännöt, organisointi ja budjetointi.
2 pyrimme 5. työskentelemään tehokkaasti yhteistyössä naapurikuntien, muiden kaupunkien ja eri hallinnontasojen kanssa. 5. A) PATU-hanke osana PARAShanketta. B) Muun seutuyhteistyön vahvistaminen ja ylläpito. C) Seutu- ja maakuntayhteistyön linjaus uuden kunta- ja palvelurakenteen mukaiseksi (Kymppi). 2. JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Me sitoudumme toteuttamaan tehokasta johtamismallia tavoitteiden asettamisesta aina toteutukseen ja arviointiin. pyrimme 1. vahvistamaan paikallisia Agenda 21 toimintaohjelmia tai muita paikallisia kestävän kehityksen prosesseja ja saamaan ne osaksi paikallishallinnon keskeistä toimintaa. 2. yhtenäiseen johtamiseen kohti kestävää kehitystä. Perustamme toimintamme ennalta varautumisen periaatteelle ja huomioimme EU:n valmisteilla olevan kaupunkiympäristöä koskevan aihekohtaisen strategian. 3. asettamaan tavoitteet ja Aalborgin sitoumuksien puitteissa ja luomaan Aalborgin sitoumuksien seuranta- ja arviointijärjestelmän sekä noudattamaan sitä. 4. takaamaan, että kestävyyteen liittyvät asiat ovat keskeisesti mukana kaupunkien päätöksenteossa ja että voimavarojen jakaminen perustuu tehokkaisiin ja laajoihin kestävän kehityksen kriteereihin. 5. tekemään yhteistyötä Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanjan ja sen verkostojen kanssa voidaksemme seurata ja arvioida tavoitteidemme saavuttamista. 1. Käsittely kokonaisstrategian yhteydessä ja lisäksi vuosittain seurantaryhmä laatii poikkihallinnollisen selvityksen toimenpiteistä 2. YMLA koordinoi ja ohjeistaa tarvittaessa toimialat 3. Kestävän kehityksen seurantaryhmä laatii vuosittaisen päivityksen toimenpiteistä/ohjelmista, seurannasta ja tiedottamisesta 4. Budjettivalmistelu. YMLA ohjeistaa tarvittaessa toimialat ja lautakunnat ottamaan tietyt asiat esiin budjettikysymyksinä 5. Osallistuminen Aalborgin sitoumuksen jälkityöhön, ICLEIn toimintaan ja konferensseihin ja UBC:n toimintaan
3 3. YHTEISET LUONNONVARAT Me sitoudumme ottamaan vastuun yhteisten luonnonvarojen suojelusta ja säilyttämisestä sekä oikeudenmukaisesta käytöstä. pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 1. pienentämään primaarienergian kulutusta ja lisäämään uusiutuvan energian osuutta. 1. A) Hankintaohjeisiin lisätään ympäristönäkökohtia ja niitä sovelletaan enemmän. Seutukeskuksen hankintayksikkö, kh,toimialat. B) Energian ostossa valitaan ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto (esim. biosähkö tai tuulisähkö). Tilapalvelu. C) Tehdään energiansäästösopimuksia koko kaupunkikonsernissa. Tilapalvelu. D) Ohjataan kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä, kuten puuta, maalämpöä, peltobiomassoja ja jätelähtöistä energiaa sekä tuulija aurinkovoimaa sopivilla paikoilla. Kaavoitus. E) Hyödyntämättömien uusiutuvien energiavarantojen selvitys 2. parantamaan veden laatua, säästämään vettä ja käyttämään sitä tehokkaammin. 2. A) Vesihuollon kehittämissuunnitelmat ja seudullinen yhteistyö ovat lähtökohtia. Veden, jäteveden ja huleveden osalta toiminta-alueet velvoittavat liittymään seudulliseen verkostoon. Tulevaisuudessa hulevesien käsittelyä on kehitettävä. Ympäristöluvissa ja terveydensuojelulain mukaisissa luvissa huomioidaan em. seikat. HSVesi Oy, Ympäristötoimi, Ham, tekniikka ja ympäristö toimala, kh. B) Pinta- ja pohjavesiensuojelu on yksi kaupungin toimintaa viitoittava tekijä. Niittoja ja ruoppauksia toteutetaan vuosittain laadittavan ohjelman mukaan. Katumajärven hoito- ja käyttösuunnitelmaa toteutetaan. Alajärvi on tärkeä kaupungin vedenoton kannalta, ja rantaalueilla toimintaa on rajattu ympäristönsuojelumääräyksin. Ahvenistonjärvi on tärkeä virkistyksen kannalta. Vanajavesi on kaupungin valtasuoni, joka on maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävä. Vesiensuojelua ja seurantaa toteutetaan suunnitelmallisesti laaditun ohjelman mukaan (vähintään 3 järveä) ja siihen varataan vuosittain määrärahoja. Kh, tekniikka ja ympä-
4 pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 3. edistämään ja lisäämään biologista monimuotoisuutta sekä laajentamaan ja hoitamaan luonnonsuojelu- ja viheralueita. 4. parantamaan maaperän laatua, suojelemaan ekologisesti tuottavaa maata ja edistämään kestävää maa- ja metsätaloutta. ristö toimiala, ympäristötoimi, Ham. C) Kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää valuma- ja pohjavesien pintoja, hydrologisia oloja ja tulee pyrkiä siihen, että pinta- ja pohjavesien kuormitus ei lisäänny. Tulevaisuudessa hydrologiset tiedot tulee selvittää kaavoituksen alkuvaiheessa. Tekniikka ja ympäristö toimiala, kaavoitus, HSVesi Oy. D) Ahvenistonharjun pohjaveden imeytyskohteella tulisi tehdä toimivuustarkastelu ja riskikartoitus vuonna 2009 (maaperän ominaisuudet, kasvillisuus). Tekniikka ja ympäristö toimiala, HSVesi Oy, ympäristötoimi. E) Pohjavesialueen öljysäiliöistä tulee pyrkiä eroon erillisen ohjelman perusteella. Palo- ja pelastustoimi,ympäristötoimi, Tekniikka ja ympäristö toimiala, Ham. F) Huoneistokohtaisten vesimittareiden käyttöönotto. 3. A) Kaupungin omistamien viheralueiden hoidon periaatteet esitetty Viheralueohjelmassa vuoteen Siinä huomioitu suojelu, monimuotoisuus ja virkistysperiaatteet. Luonnonhoito-ohjelmat (mm. Aulanko, harju) laadittu kaupungin eri osaalueilta ja niitä päivitetään säännöllisesti. X-Forestissa paikkatietona luonnonhoitosuunnitelmat rakennetuilla alueilla VIRE. Luonnonhoito B) Kaupungin luontoarvoista on laadittu Hämeenlinnan luonto-opas, jonka aineistosta myös paikkatietokanta. Perustietoa lajistosta ja luontotyypeistä on kohtalaisesti, mutta seurantatietoa ja tietoa muista eliöryhmistä kuin kasveista ja linnuista on melko vähän. Ympäristötoimi. C) Laaditaan lajisto- ja luontotyyppiselvityksiä arvokkailla alueilla sekä kaavoituksen yhteydessä että muutoin. Huomioidaan eliöryhmät tulevaisuudessa laajemmin. Ympäristötoimi, luonnonhoito, kaavoitus 4. A) Viheralueohjelmassa on määritelty kaupungin metsien hoito. Luonnonhoito. B) Maakunnallinen metsäohjelma (Hämeen-Uudenmaan), jossa kaupungin edustus, vaikuttaa alueen metsäpolitiikan linjauksiin. Luonnonhoito, H-U metsäkeskus.
5 pyrimme koko yhteisömme laajuisesti C) Pilaantuneiden maiden käsittelysuunnitelma on laadittu ja puhdistuspaikka toteutettu Karanojalla. Tekniikka ja ympäristö toimiala, ympäristötoimi, Ham. D) Kaavoituksen ja muunkin rakentamistoiminnan yhteydessä selvitetään ja perusparannetaan pilaantuneita maa-alueita. Tekniikka ja ympäristö toimiala,ympäristötoimi, Ham. E) Kaavoituksella pyritään säilyttämään maisemallisesti merkittäviä peltoalueita. Kaavoitus. F) Tavoitteisiin pyritään yhteistyöllä muiden viranomaisten kanssa ja neuvonnalla. 5. parantamaan ilmanlaatua. 5. A) Seurataan ilman laatua mittauksin ja bioindikaattoritutkimuksin. Ympäristötoimi, Ham. B) Keväisin katupölyä sidotaan ilman laadun parantamiseksi ja liukkaudentorjuntamenetelmiä kehitetään haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Tekniikka ja ympäristö toimiala, yritykset. C) Kaukolämmön ja maakaasun käyttöä pyritään suosimaan. Kh, tekniikka ja ympäristö toimiala, yritykset...4. VASTUULLINEN KULUTUS JA ELÄMÄNTAPAVALINNAT Me sitoudumme noudattamaan ja helpottamaan luonnonvarojen viisasta ja tehokasta käyttöä sekä kannustamaan kestävään kulutukseen ja tuotantoon. pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 1. välttämään ja vähentämään jätettä ja lisäämään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. 1. Kiertokapula on avainasemassa valistajana. Kierrätyskeskus ja kirpputorit mahdollistavat käytöstä poistetun tavaran kierrätyksen. Esim. Sininauhan toimesta käyttöön kelpaamattomia tekstiilejä käsitellään teollisuuden raaka-aineeksi. 2. käsittelemään jätettä parhaiden käytäntöjen standardien mukaisesti. 2. Kiertokapula on edelleen avainasemassa ohjeiden antajana ja valistajana
6 pyrimme koko yhteisömme laajuisesti 3. välttämään tarpeetonta energiankulutusta ja parantamaan energian loppukäytön tehokkuutta. 4. tekemään kestäviä hankintoja. 5. tehokkaasti edistämään kestävää tuotantoa ja kulutusta, erityisesti ekomerkittyjä, luomu-, eettisiä ja reilunkaupan tuotteita.. 3. A) Valistus ja valinnat yksilö- ja yritystasolla ovat paras tapa välttää tarpeetonta energiankulutusta. Kaupunki voisi palkita kerran vuodessa vuoden energiateon. Esimerkkejä: kulkuvälineen valinta, ravintotottumukset, kaatopaikkajätteen kompostoiminen. Päiväkodissa voidaan opettaa asiaa kasvimaata ja kompostia hoitamalla, lajittelemalla jätteitä, rajoittaa jätteiden määrää, rajoittaa veden- ja sähkönkulutusta. Paperinkulutusta pitäisi voida välttää lukemalla tekstejä mahdollisimman paljon tietokoneen näytöltä. 4. Kilpailutuksessa kestävän kehityksen tulee olla tärkeänä laatukriteerinä: hankintamenettelyn valintakriteereihin energia- ja materiaalitehokkuus, ympäristöhaitattomuus, mieluiten ympäristöpositiivisuus. Olisiko kaupunki valmis maksamaan enemmän ympäristöpositiivisista hankinnoista? KuntaL 1 3 mom.: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. 5. Kaupungin tulisi sitoutua lähiruoan käyttöön, näin maakunnan tuotantoa edistetään ja säästetään kuljetuskustannuksissa. 5. SUUNNITTELU Me sitoudumme siihen, että meillä on keskeinen rooli kaupunkisuunnittelussa, joka huomioi ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat kaikkien yhteiseksi hyväksi. 1. ottamaan käyttöön ja elvyttämään hylättyjä ja epäsuotuisia alueita. 1. A) Kaupunkirakenteen strategiatyö. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä B) Hankkeet puolustushallinto: Poltinaho (08-09) ja Linnankasarmi (06>) C) Hankkeet teollisuuden muutosalueet: Keinusaari (06>), Vanaja- Kantola (10>), Sairionranta (06>), Saarioinen (09>) D) Vajaakäytössä olleet alueet: keskustan eteläranta (10>)
7 2. välttämään kaupunkirakenteen hajautumista pyrkimällä sopivaan asukastiheyteen ja asettamalla vanhojen teollisuusalueiden kehittäminen uusien alueiden käyttöönoton edelle. 3. varmistamaan asuntoalueiden ja rakennusten monipuolisen käytön tasapainoisella työpaikkojen, asuntojen ja palvelujen tarjonnalla sekä asettamalla asuminen etusijalle kaupunkien keskustojen suunnittelussa. 4. takaamaan kaupunkien rakennuskulttuurin asianmu- E) Modernin tekniikan mahdollistama rakentaminen alueille, jossa se aiemmin ei ole ollut mahdollista. F) Paikalliset opiskelijat voisivat laatia muutaman ehdotuksen, vision kestävän kehityksen mukaisesta Hämeenlinnan kaupungin keskustasta. Kaupunki hyväksyisi 2-3 vaihtoehtoa, jotka esiteltäisiin kaupunkilaisille ja äänestytettäisiin heillä. Kaupungin tulisi olla sitoutunut toteuttamaan yksi vaihtoehdoista 2. A) Maankäytön strategian mukainen tiivistäminen: selkeät, suunnitelmalliset joukkoliikennekaupunkija autokaupunkialueet (vrt Kuopio) Hankkeita: Kantola, Keinusaari,Poltinaho,Saarioinen,Sairionranta. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä B) Poikkihallinnollinen kaupunkisuunnittelu on elpynyt Asumiskaupunki-hankkeen aikana. Asuntoohjelmien laatiminen lakkautettiin - 90-luvun loppupuolella, nyt tarvitaan uudenlaista ohjelmointia. Pohjatyö jo tehty Asumiskauphankkeessa. Jatkotyö 07>. Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelutyöryhmä 3. Ydinkysymyksiä Asumiskauphankkeessa. Kokonaisuuden hallitseminen tärkeää. - Hankkeita: keskustan länsireunan laajennus, itäreunan kehittäminen kulttuuritoimintojen (Verkatehdas) ja asumisen (Keinusaari) alueeksi, keskustan eteläranta, julkisten ulkotilojen perusparannustoimet. - Visio: uudenlaista sekoittunutta, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kaupunkiasumista käsittelevä visio Vanaja- Kantolan alueelle. Nykyään huolena on aiempaa useammin kallis ja antikvaarisia arvoja tuhoava ylikorjaaminen kuin totaalinen purkaminen. Tarvitaan herkkyyttä ja erittäin tiivistä virkamiesyhteistyötä asian kehittämiseksi. Lippulaivahanke: Verkatehdas. Muita korkealuokkaisia: Kaurialan lukio, taidemuseon makasiinit, yksittäisiä pientaloja, Asuntomessut. APOLI valmisteilla (Häme- SAFA).
8 kaisen säilyttämisen, kunnostuksen ja (uudelleen) käytön. 5. noudattamaan kestävän suunnittelun ja rakentamisen vaatimuksia ja edistämään korkealaatuista arkkitehtuuria ja rakennusteknologiaa..6. PAREMPI LIIKKUVUUS, VÄHEMMÄN LIIKENNETTÄ Me ymmärrämme liikenteen, terveyden ja ympäristön välisen keskinäisen riippuvuuden ja sitoudumme voimakkaasti edistämään kestäviä liikenneratkaisuja. 1-2 ja 4-5. Julkisen liikenteen kehittämiseen kaupungilta tukea ja rahoitusta, kehittämisprojekti käyttäjämäärän kasvattamiseksi ja henkilöautoilun vähentämiseksi julkisen liikenteen hoitamilla alueilla. 1. vähentämään tarvetta yksityisautoiluun ja edistämään sen sijaan houkuttelevia, kaikkien kansalaisten ulottuvilla olevia vaihtoehtoja. 1. A) Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja suunnitella tehokkaita, viihtyisiä asuinalueita joko olemassaolevien joukkoliikennereittien varteen tai ottaa muuten huomioon joukkoliikenteen toimintaedellytykset suunniteltaessa uusia alueita (vrt Kuopio). Kaavoitustoimisto B) Sujuvien, laadukkaiden joukkoliikenteen laatukäytävien ja kevyen liikenteen väylien toteuttaminen. KTI C) Joukkoliikenteen seudullisen (Parola-HMLTurenki) ja kaupungin sisäisen (Loimalahti- Keskusta- Idänpää) laatukäytävän toteuttaminen + muun tätä tukevan liikenteen suunnittelu + moderni aikatauluinformaatio. D) Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenne nousuun-hanke (Kajo/JOTU) E) Tulevaisuuden joukkoliikennekaupunkiselvitys (Tulejo/JOTU) F) Säännölliset halvemmat bussivuorot ja tarjouksia sarjalippuihin. Onko Hämeenlinnassa seutulippu käytössä? Kortti, johon voi ladata rahaa? G) Kävelykeskustan laajentaminen ja keskustassa asuvien elinympäristön parantaminen tätä kautta.
9 2. lisäämään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta. 3. tukemaan siirtymistä matalapäästöisiin moottoriajoneuvoihin. 4. kehittämään kokonaisvaltaisen ja kestävän kaupunkiliikennesuunnitelman. 5. vähentämään liikenteen vaikutusta ympäristöön ja kansanterveyteen. 2. A) Edellisen kohdan toimenpiteet tukevat myös tätä. B) Lisäksi tiedottaminen, C) tarjonnan lisääminen ja D) lipputuotteiden houkuttelevuus sekä E) keppi yksityisautoilulle edistävät em kulkumuoto-osuuden kasvamista. 3. Henkilöautopuolella haastavampaa (paikallistasolla). Joukkoliikenteessä neuvottelukysymys+ ostoliikenteessä kalustomäärittelykysymys. Tiukat päästövaatimukset voivat tosin helposti moninkertaistaa ostokustannuksen, joten tässä täytyy huomioida tarkoituksenmukaisuus. Nyt pystytään hyödyntämään käytettyä (kuitenkin poistuvaa kalustoa modernimpaa), edullista kalustoa. 4. Maankäytön strategia hyvä lähtökohta, myös pysäköintisuunnitelma tarvitaan. 7. PAIKALLINEN TOIMINTA TERVEYDEN PUOLESTA Me sitoudumme suojelemaan ja edistämään kansalaistemme terveyttä ja hyvinvointia. 1. lisäämään valistusta ja puuttumaan laajemmin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, joista suurin osa vaikuttaa terveydenhuollon ulkopuolella. 1. A) Terävöitetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamisjärjestelmää: perustetaan terveyden edistämisen johtoryhmä, kuntaedustajat eri hallinnon aloilta, koordinaattori ylikunnallinen. B) Terveyden edistämisen johtamisen, vastuiden, koordinaation ja toimintakäytäntöjen tulee olla selkeitä. C) Ehkäisevän työn rakenteiden, palveluketjujen ja toimintakäytäntöjen tulee olla kunnossa, palvelujärjestelmän pitäisi tukee ehkäisevää työtä. D) Myös palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneet (työttömät, koulunsa päättäneet nuoret) pitäisi tavoittaa.
10 2. edistämään kaupunkien terveyssuunnittelua, joka tarjoaa kaupungeille keinoja muodostaa ja ylläpitää strategisia kumppanuuksia terveydenhuollon alalla. E) Hyvinvoinnin seurantajärjestelmän pitäisi olla toimiva, jolloin seulonta ja palvelujärjestelmä toimivat. F) Johtoryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen, tekee esityksen hyvinvointitavoitteiksi ja suunnitelman niiden toteuttamiseksi, esittää hyvinvointi-indikaattorit hyväksyttäväksi ja sopii sektoreiden välisestä työnjaosta sekä yhteistyöstä. G) Valtuusto hyväksyy hyvinvointitavoitteet ja niitä toteuttavat voimavarat ja seuraa hyvinvointitavoitteiden toteutumista. H) Jokainen hallinnonala määrittelee omat hyvinvointitavoitteet ja niitä toteuttavat tehtävät ja voimavarat. I) Tehtävät määritellään yhdessä tavoitekohtaisesti ja samalla arvioidaan resurssit niiden toteuttamiseen. J) Koulut ja varhaiskasvatus ovat avainasemassa valistuksen antajina, sillä pohja terveille elämäntavoille, oikealle ravitsemukselle ja liikuntatottumuksille luodaan jo lapsuudessa. K) Ympäristöriskien tunnistaminen ja poistaminen tulisi saattaa osaksi kaupungin elinkeinopolitiikkaa. L) Pakka-hanke puuttuu kansalaisten alkoholinkäyttötottumuksiin ja etenkin nuorten alkoholin saatavuuteen. M) Kotona-hankkeessa vahvistetaan kotipalveluhenkilöstön osaamista. N) Varhaisen puuttumisen menetelmä on käytössä varhaiskasvatuksessa ja sosiaalityössä (huolen puheeksi ottaminen). 2. A) Patu-hankkeen yhteydessä on mahdollisuus liittää perusterveydenhuolto osaksi kunnan toimintaa, näin terveydenhuolto olisi osa kunnan organisaatiota, jolloin terveyden edistämisen näkökulma saadaan saumattomaksi osaksi muuta kuntakehittämistä. B) Sosiaalialan kehittämishankkeissa ja yhteistyöryhmissä on mukana terveydenhuollon edustajia. Vanhustenhuollon palveluketjun sujuvuutta edistää kotihoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen asiakashallintajärjestelmä Effica. C) Toteutetaan terveyserostrategian kuntatoimintasuunnitelmaa.
11 3. vähentämään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta sekä lievittämään köyhyyttä, mikä vaatii säännöllistä selontekoa siitä kuinka eroja on onnistuttu pienentämään. 3. A) Hämeenlinnan hyvinvointitaseessa selvitetään hyvinvoinnin tilaa vuosittain. Viime vuoden lopulla ilmestyi Seudullinen hyvinvointikertomus. B) Toteutetaan Terveys 2015 ohjelmaa. C) Lisäksi sosiaaliasiamies antaa vuosittain kertomuksen kaupunginhallitukselle. D) Sosiaali- ja terveystoimen selvitys vuosikertomuksessa sisältää selvityksen hyvinvoinnin tilasta. E) Lihasvoimaisen liikkumisen edistäminen ja tukeminen tulisi sisällyttää muidenkin toimialojen suunnitelmiin ja ohjelmiin. 4. edistämään terveysvaikutusten arviointia, jotta kaikki kunnan toimialat voisivat työskennellä terveyden ja elämänlaadun hyväksi. 4. A) IVA menettelyä käytetään kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa (IVA yhdistää aikaisemmat terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit) lisätietoja B) Päätöksenteossa tulee huomioida erityisesti lapsiin kohdistuvat vaikutukset. C) Hyvinvointikertomukseen sisällytetään eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kunnan hyvonvointipolitiikasta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kustannusvaikuttavuudessa. Kertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa ja voimavaroja suhteessa näihin tarpeisiin 5. saamaan kaupunkisuunnittelijat huomioimaan terveyteen liittyvät näkökohdat suunnitelmissaan ja aloitteissaan. 5. Katso kohta VAHVA JA KESTÄVÄ PAIKALLINEN TALOUS Me sitoudumme luomaan ja takaamaan vahvan paikallisen talouden, joka tarjoaa työllisyyttä ympäristöä vahingoittamatta. 1. omaksumaan menettelytapoja, jotka lisäävät ja tukevat paikallista työllisyyttä ja yritysten perustamista. 1. A) Lisätään kaupungin elinkeinopolitiikkaan kartoitus paikallisten yritysten energian ja materiaalien käytön tehostamismahdollisuuksista sekä sivutuotteiden ja päästöjen
12 2. tekemään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa hyvän yrityskäytännön edistämiseksi ja toteuttamiseksi. 3. kehittämään ja toteuttamaan yritysten sijaintiin liittyviä kestävän kehityksen periaatteita. 4. kasvattamaan laadukkaiden paikallisten ja alueellisten tuotteiden markkinoita. 5. edistämään kestävää paikallista turismia. hyödyntämisestä uuden yritystoiminnan synnyttämiseksi tai nykyisen yritystoiminnan laajentamiseksi. B) Otetaan käyttöön vuosittain myönnettävä palkinto energia- ja materiaalitehokkaimmalle yritykselle. C) Jonkinlainen kaupungin myöntämä ekotehokkuussertifikaatti käyttöön, yritysten tietoisuuden lisääminen ekotehokkuusasioissa. D) Vahvistetaan elinkeinopolitiikkaa yritystoiminnan vilkastuttamiseksi ja tukemiseksi (Kehittämiskeskus, Innopark, Kantolan Kiinteistöt, Virtaa Hämeeseen yms). 2. Paikallisen ympäristövastuullisuusbrändin syntymistä täytyy tukea julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. 3. A) Maankäytön suunnittelussa tulee sijoittaa yritykset niin, että tavaran ja henkilöiden liikkumisen haitat ja kaikki ympäristöriskit minimoituvat. Kaavoitus ja elinkeinotoimi. B) Rakentamisen tulee olla tiivistä ja yritysalueiden tehokkaita ja hyvien logististen yhteyksien varrelle sijoitettuja. C) Paikallisesti tärkeimmät hankkeet kestävän kehityksen kannalta ovat keskustan kehittämishankkeita: länsireunan ja etelärannan alueet. D) Valtakunnallisesti ajatellen Moreenin alue on keskeisesti sijoittunut. (Raideliikenteen vahvempi rooli olisi kestävämpää, mutta vaatisi kansallista tukea ja ohjausta.) 4. Paikallinen/seudullinen ympäristövastuullisuusbrändi tarvittaisiin laadukkaiden tuotteiden markkinoinnin tueksi. 5. Hiljaisten luontoalueiden hoitaminen ja suunnitelmallinen, hallittu käyttö. Matkailukohteiden (Verkatehdas, linnat jne) energiatehokkuuden selvittäminen yhteisprojektina omistajatahojen kanssa.
13 9. SOSIAALINEN TASA-ARVO JA OIKEUDENMUKAISUUS Me sitoudumme turvaamaan avoimen ja kannustavan yhteisön. 1. kehittämään ja toteuttamaan ohjelmia köyhyyden ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. 1. A) Hankkeet, joilla tuetaan sitä, ettei kukaan jää ilman koulutusta ja ammattia. B) Sosiaalista toimintaa harjoittavien järjestöjen tukeminen? C) TYP:n toiminnan puitteissa vahvistetaan kuntien ja työhallinnon yhteisiä toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. 2. takaamaan kansalaisille tasapuolinen julkisten palveluiden, kasvatuksen ja koulutuksen, työpaikkojen, tiedon sekä kulttuuritarjonnan saatavuus. 3. vaalimaan sosiaalista osallisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. 4. parantamaan yhteisön turvallisuutta. 5. takaamaan hyvät elinolosuhteet ja asukasrakenteeltaan monipuoliset asuinalueet. 2. A) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttaminen. Huomioidaan korostetusti heikoimpien ihmisryhmien aseman parantaminen. 3. A) Tasa-arvo- ja yhdenvertaissuussuunnitelman noudattaminen. B) Kehitetään julkisia tiloja (kuten kirjasto, Verkatehdas jne) kaupunkilaisten olohuoneina. 4. Yhteisön turvallisuutta parannetaan lisäämällä sosiaalista pääomaa ja turvaamalla Hämeenlinna-mallin jatkuminen ja näkökantojen ottaminen huomioon kaikessa toiminnassa. 5. A) Kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon kaikkien hallintokuntien ja asukkaiden näkökannat. Toteutetaan myös laadukasta ja monipuolista vuokra-asumista. B) Ainoa varsinaisesti heikkenevä alue on ollut Katuman alue. Käynnissä Katuman kehittämisprosessi. C) Epäkohdat ovat kaupungissa muuten pieniä ja laadultaan henkisiä, esim. suvaitsemattomuutta voisi olla enemmän jne. D) Vahvemmin sekoittunutta (sosiaalinen, ikärakenne, omistusmuoto) rakennetta tavoitellaan Poltinahon hankkeessa. E) Vanaja-Kantola visio: uuden ajan elävä, kaupunkisosiologisesti ja kaupunkiekologisesti monimuotoinen kaupunginosa.
14 10. PAIKALLISESTA MAAILMANLAAJUISEEN Me sitoudumme ottamaan maailmanlaajuisen vastuumme rauhasta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä sekä ilmastonsuojelusta. 1. kehittämään ja noudattamaan strategista ja yhtenäistä lähestymistapaa ilmastonmuutoksen lieventämiseksi sekä saattamaan kasvihuonekaasujen päästöt kestävälle tasolle. 1. A) Kaupunkirakenteen strategiatyö viitoittaa maankäytössä huomioimaan myös ilmastonsuojelulliset seikat. Strategian linjauksia muokataan paremmin huomioimaan ilmastonmuutos. Kaavoitus, kh. B) Kaupunkirakennetta tiivistämällä vähennetään liikkumistarvetta (kunnissa maankäytön suunnittelu luo ehkä parhaan tavan vaikuttaa ilmastonmuutokseen). Kaavoitus, kh. 2. sisällyttämään ilmastonsuojelupolitiikan osaksi energia-, liikenne-, hankinta-, jäte sekä maa- ja metsätalouspolitiikkaa. 3. lisäämään tietoisuutta ilmastonmuutoksen syistä ja todennäköisistä seurauksista ja integroimaan ehkäisevät toimenpiteet osaksi ilmastonmuutosta koskevaa politiikkaa. 4. vähentämään globaalia ympäristön kuormitusta ja edistämään ympäristöoikeudenmukaisuuden periaatetta. 5. vahvistamaan kaupunkien kansainvälistä yhteistyötä ja löytämään vastauksia maailmanlaajuisiin ongelmiin paikallisella tasolla yhteistyössä kuntien, yhteisöjen ja eri toi- 2. A) Energian ostossa valitaan ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto (esim. kaukolämpö, biotai tuulisähkö). Tilapalvelu. B) Tehdään energiansäästösopimuksia koko kaupunkikonsernissa. Tilapalvelu. C) Liikenneratkaisuissa ilmastonsuojelu otetaan nykyistä merkittävimmin vaikuttavana tekijänä (keskustan kävelypainotteisuuden lisääminen, mutta joukkoliikenteen hyödyntäminen). Tekniikka ja ympäristö toimiala, lääninhallitus, yrittäjät. D) Hankintaohjeisiin lisätään ilmastonsuojelunäkökohtia ja niitä sovelletaan enemmän. Seutukeskuksen hankintayksikkö, kh, toimialat. 3. A) Järjestetään yleisö-, päättäjille ja toiminnanharjoittajille suunnattuja tilaisuuksia, joissa ilmastonmuutoksesta ja siihen vaikuttamisesta lisätään tietoa ja tehdään päätöksiä. Ympäristöfoorumi, luontokoulu. Ympäristötoimi, Kehittämiskeskus Oy Häme, Kh. 4. A) Osallistutaan kehitysyhteistyöhankkeisiin, joissa ympäristön kuormitukseen vaikuttaminen on keskeisellä sijalla. Kh, eri toimialat, oppilaitokset 5. A) Tehdään seudullista yhteistyötä PATU ja PARAS yms. hankkeiden kautta ja tuodaan tässä esiin kestävän kehityksen näkökulmaa. Kh, toimialat. B) Toimitaan nykyistä aktiivisemmin kansainvälisten järjestöjen kuten
15 mijoiden kanssa. ICLEI ja UBC kautta. Kh, toimialat. C) Jatketaan ystävyyskuntatoimintaa ja kohdennetaan sitä kestävää kehitystä edistävään suuntaan. Kh. Liiteaineisto, osa 3. HÄMEENLINNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN VISIO JA KEIHÄÄNKÄRJET 2007 Tahtotila/poliittinen linjaus/visio: Kaupunkirakenteen strategiatyön perusta nojaa seudulliseen kestävään kehitykseen ja johtaa ekologiseen rakentamiseen. Ekologinen kaupunkiympäristö on osa yhteiskuntavastuuta. Parempi liikkuvuus vähentää liikennettä. Luonnonarvot ja maisema ovat viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Kaupunki tukee sosiaalista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Keihäänkärki: Kaavoitetaan pilottikohteena matalan energiakulutuksen asuntoalue, jossa ohjeistetaan käyttämään kestäviä rakentamisen ratkaisuja, mm: ekologiset lämmöntuotantomuodot, rakennusten suuntaus ja eristepaksuudet. Tuetaan kestäviä tuotanto- ja hankintatapoja esimerkiksi toimistoissa, laitoksissa ja yrityselämässä. Hankintoja varten kootaan laajat hankintarenkaat. Jätemäärän ja päästöjen kasvua ja energiankulutusta hillitään, kierrätystä kasvatetaan Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään, työ- ja koulumatkaliikenne painopisteenä. Luonnon monimuotoisuus, ilmanlaatu, vesistöt ja maisemarakenne on huomioitava yhdyskuntasuunnittelussa. Yhteisöllisyyttä kehittävää toimintaa tuetaan: - suvaitsevaisuus - sosiaalisesti monimuotoinen kaupunkirakenne ja - työllistyminen. HÄMEENLINNAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN VISIO JA KEIHÄÄNKÄRJET 2012 Energiapihi Hämeenlinna Kestävästi kuluttava Hämeenlinna Toimiva ekoarki
AALBORG+10 KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA
AALBORG+10 KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA YHTEINEN VISIO Me eurooppalaiset kunnat, jotka olemme kokoontuneet Aalborg+10-konferenssiin Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kampanjan tiimoilta, vahvistamme
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotLiite 1/Kh Liiteaineisto osa 1
Liite 1/Kh 15.10.2007 9 Liiteaineisto osa 1 Vahvuudet: strateginen lähtökohta aktiiviset toimijat, ajoissa liikkeellä osaaminen, projektiosaam., ymp.osaam, tietoa on sijainti, kaupunkirakenne monipuolinen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos
LisätiedotÄänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008
Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotEsitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014
Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde
LisätiedotSuvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotIhmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotHelsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013
Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotAsiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan
Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotKESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020
KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotKooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011
Kooste pienryhmätehtävistä Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 1. Mitkä asiat ovat hyvin Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiin liittyen? +Hyvät puitteet: luonto, meri, hyvät liikuntamahdollisuudet ja virkistysalueet
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotEloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017
Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotKansalaisen hyvinvointi (tieto)
Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA
Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013
Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton
LisätiedotSuomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus
Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotSeurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista
Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotHämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden
LisätiedotVihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotKuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotForssan kaupunkistrategia
Forssan kaupunkistrategia Forssan visio 2025 Juuriltaan vahva Forssa tunnetaan omaleimaisena ja mukavana asumisen, osaamisen, palvelujen ja työpaikkojen yhteistyökykyisenä kasvukeskuksena, jonka vahvuuksia
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotKehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
LisätiedotTerveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne
Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä
Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotSosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja
Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (5) 305 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja koordinointi Helsingissä HEL 2018-004236 T 06 01 02 Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Pöydällepanoehdotus:
LisätiedotKeski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON
Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä
Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen
Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous
LisätiedotTAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012
Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
Lisätiedot