KANGASALAN RESERVIUPSEERIKERHO

Transkriptio

1 KANGASALAN RESERVIUPSEERIKERHO VUOSIKERTA 1

2 Tämän julkaisun ovat toimittaneet: vänr Ville Keskinen (pj) kapt Timo Keskinen maj Jari Lindell kapt Hannu Wirola kapt Veli Pussinen ltn Ilkka Kivinen Etukannen kuva: Heraman maja ilta-auringossa Hämeen Eskadroonan perinneratsuosasto Tapaninpäivän ratsastuksessa Kangasalan jäteasemat Kaarina Maununtyttärentie 6 avoinna ti-pe 14-18, la Taidetie 6, Kuhmalahti avoinna la Sahalahdentie 1242, Sahalahti avoinna la myös ti kodin vaaralliset ongelmajätteet mm.öljyt, akut, maalit, liuottimet - lajitellut hyötyjätteet paperi, pahvi, lasi, metalliromut - sähkö- ja elektroniikkaromut mm. jääkaapit ja televisiot - kaatopaikkajätteen pienerät 2

3 Puheenjohtajan tervehdys Arvoisat Reserviupseeriveljet. Kiitän luottamuksestanne tullessani valituksi kerhon puheenjohtajaksi vuoden 2011 alusta. Ensimmäiseksi haluan kiittää kerhon edellistä puheenjohtajaa, majuri Jari Lindelliä pitkäaikaisesta työstä kerhon puheenjohtajana! Samalla kiitän hallitusten jäseniä sekä muita kerhon toimijoita, jotka ovat vapaaehtoisesti ja määrätietoisesti kehittäneet sekä nostaneet kerhomme Pirkanmaan Reserviupseeripiirin yhdeksi elinvoimaisemmaksi ja jäsenmäärältään toiseksi suurimmaksi. Kerhon toiminta vapaaehtoisen maanpuolustustyön- ja tahdon ylläpitäjänä sekä kehittäjänä, on saanut tunnustusta myös piirirajojen ulkopuolella. Maaliskuun 6. päivänä 2010 vietettiin Kangasalan Reserviupseerikerhon toiminnan 65-vuotisjuhlaa perinteikkäässä Kangasalan Lukion Marskin salissa. Juhlavieraat saivat seurata salissa valkokankaalta kerhon lipun saapumista juhlapaikalle ylil Janne Kurkisen johtaman SK-perinneratsuosaston saattelemana. Toukokuun 22.päivänä 2010 järjestettiin Heraman majan ympäristössä ltn Miika Huikkolan johdolla yhteistyössä Oriveden ja Pälkäneen Reserviupseerikerhojen sekä Pirkanmaan Aluetoimiston tukemana vänrikkipäivät em. kerhojen nuorille upseereille. Joulukuun 18.päivänä juhlittiin Tampereen Klassillisella Lyseolla Pirkanmaan Reserviupseeripiirin 60-vuotisjuhlaa, kerho osallistui juhlan järjestelyihin merkittävällä tavalla. Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi kerho on aktiivisesti ollut mukana velvoitesopimuksen mukaisesti veteraaniyhteistyössä ja tapahtumissa. Antoivathan Sotiemme veteraanit omalla panoksella aikoinaan mahdollisuuden tämänkin kerhon perustamiselle. Kuluvan vuoden yhtenä tärkeimpänä tavoitteena kerhollamme on jäsenhankinnan ja -huollon kehittäminen sekä ylläpito. Voidessamme tarjota jäsenistölleme monipuolista sekä kannustavaa toimintaa erilaisissa tehtävissä ja tapahtumissa, uskon maanpuolustustahdon pysyvän kerhon alueella korkeana. Kuitenkin täytyy muistaa Puolustusvoimien toiminnan ja sodanajanjoukkojen supistustarpeet määrärahojen niukkuuden johdosta. Kaikille varusmiespalveluksen suorittaneille reservin johtajille ei löydy sijoitusta Sa-joukoista, täten jatkossa korostuu jäsenten oma aktiivisuus osallistua PV:n, MPK:n järjestämiin vapaaehtoisiinharjoituksiin. Haluan esittää kerhon puolesta onnittelut Suomen Reserviupseeriliitolle sen täyttäessä 80 vuotta Lämpimät kiitokset yhteisöille, yrityksille ja yksityishenkilöille, jotka ovat tukeneet kerhomme toimintaa. Juha-Matti Ritakallio Kangasalan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Pirkanmaan Reserviupseeripiirin 1.varapuheenjohtaja 1

4 Kangasalan Reserviupseerikerho toimii juurevalla pohjalla Tänä vuonna tulee kuluneeksi 66 vuotta Kangasalan Reserviupseerikerhon synnystä, joka ajoittui vuoden 1944 välirauhan solmimisen jälkeiseen aikaan ja suomalaisten asepalveluksesta kotiutumiseen. Kangasalalaiset irtautuivat Tampereen Reserviupseerikerhosta maaliskuussa 1945 ja perustivat oman kerhon. Sodissa luotu aseveljeys sai näin jatkoa rauhan aikana. Vaikeahkot kulkuyhteydet Tampereelle ja epävarma yhteiskunnallinen tilanne vaikuttivat osaltaan Kangasalan Reserviupseerikerhon syntyyn. Kerhon jäsenmäärä lähti kasvamaan nopeasti. Vuoden 1945 lopussa jäseniä oli 39 ja vuotta myöhemmin jo 58. Alkutaipaleella kerhon toiminnan päähuomio kohdistettiin vaikeuksissa olevien upseereiden ja heidän perheidensä huoltotoimintaan. Reserviupseeriliitto antoi osaltaan tukea mahdollisuuksiensa mukaan. Kerho antoikin alkuvuosinaan huomattavaa taloudellista tukea vähävaraisten upseerien omaisille. Varat saatiin lahjoituksina ja järjestämällä erilaisia juhlatilaisuuksia. Kiitoskirjeiden perusteella avustukset tulivat suureen tarpeeseen. Yleinen poliittinen tilanne, asekätkentäoikeudenkäynnit ja monet muut syyt hiljensivät reserviupseerikerhon toimintaa 1940-luvun lopulta lähtien luvun puolivälissä toiminta vireytyi jälleen, ja yhtenä sen merkkinä Kangasalan reserviupseerikerho sai talkoilla rakentamansa ja arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnitteleman saunamajan Heramajärven rannalle luvulla reserviupseerikerhon toiminta vakiintui. Vuonna 1965 saavutettiin yksi toiminnan merkkipaalu, kun naisosasto sai hankituksi kerholle lipun, joka vihittiin käyttöön reserviupseerikerhon 20-vuotisjuhlassa. Lipun ovat suunnitelleet Jussi Laakso ja Kalle Lehtonen, jotka ovat kuvanneet siihen Kangasalan miesten vaiheita Suomen, Ruotsin ja Hämeen väreineen sekä ratsuväen keltaisineen, joka viittaa Kangasalan pitäjän perinteiseen aselajiin. Seuraavina vuosikymmeninä kerhon aktiivisuus on tullut esille muun muassa mittavina maanpuolustusjuhlina ja monipuolisena urheilu- ja ampumatoimintana. Fyysisen toiminnan rinnalle nousi henkinen ja kasvatuksellinen ulottuvuus. Kerhon kokouksissa on kuultu esitelmiä esimerkiksi taktiikasta, lääkintähuollosta, uusista aseista ja maailmanpolitiikasta luvulla toimintaa monipuolistettiin erilaisin reserviläisten koulutustapahtumin. Vuosikymmenen aikaansaannoksiin lukeutui myös laajalti tunnetun veteraanitoimikunnan perustaminen vuonna luvun alussa Kangasalalla paljastettiin Pro Patria -patsas, johon on kaiverrettu paikallisten sankarivainajien nimet. Reservijärjestöjen yksituumaisella sitouduttiin jo tuolloin tukemaan perinnetyössä sotiemme veteraaneja. Pirkanmaa on ollut viime sodista lähtien keskeinen suomalaisen puolustusteollisuuden keskus. Monelle kangasalalaiselle maanpuolustuksen ystävälle tutuksi tulleella puolustusmateriaalialalla teollinen toiminta ja maanpuolustustyö nivoutuivat jo viime sotien aikana saumattomaksi yhteistoiminnaksi. Tässä reserviläisillä ja reserviupseereilla on ollut ja on yhä keskeinen rooli. Esimerkiksi puolustushaarojen yhteisiä hankintoja toteuttavan ja maavoimien huollon järjestelyjä johtavan Maavoimien Materiaalilaitoksen suorituskyky perustuu poikkeusoloissa pitkälti motivoituneeseen, osaavaan ja maanpuolustustahtoiseen reserviin yhtälailla kuin hyvään kumppanuuteen kotimaisen puolustusvälineteollisuuden kanssa. Kangasalan Reserviupseerikerhon vaiheikkaat ja aktiiviset vuosikymmenet osoittavat monipuolista ja arvokasta vastuunkantoa maanpuolustuksen ja isänmaan asioiden eteen. Tahdon osoittaa tästä lämpimät kiitokseni Kangasalan reserviupseerikerholle ja alueen sotiemme veteraaneille. Kenraalimajuri Raimo Jyväsjärvi 2

5 Arvoisat reservinupseerit! Uusi vuosi - uudet haasteet. Näin on jouduttu toteamaan jokaisen vuoden alussa ja näin tullaan toteamaan jatkossakin. Puolustuksen saralla on viimeisen vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuudesta ja tarpeettomuudesta, kodinturvajoukoista, NATO -jäsenyydestä ja edessä olevasta puolustusvoimauudistuksesta. Onpa runsas väittely saatu aikaan myös aselaista. Kokonaisuutena voidaan vuodesta 2010 todeta, että kyseessä oli kuitenkin tuhkapilven varjostama normivuosi. Mielenkiinnolla jäädään odottamaan vaalivuoden 2011 uusia irtiottoja. Tulevatko ääriryhmät vaatimaan yleisestä asevelvollisuudesta luopumista ummistaen silmänsä yhteiskuntahyödyiltä ja maanpuolustuksen tosiasioilta? Vaatiiko joku välitöntä NATO -jäsenyyttä? Paljonko puolustusmäärärahoja leikataan? Puolustusvoimien sisällä olemme kaikesta keskustelusta huolimatta jälleen vakavan pohdinnan edessä. Edellinen rauhan ajan yksittäinen suurin rakenneuudistus saatiin toteutettua vuoden 2008 alkuun. Puolustusvoimain komentaja totesi viime syksynä valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa, että seuraavan rakennemuutoksen valmistelu on aloitettava. Tavoitteena on, että puolustusvoimat on uudessa asennossa vuoden 2016 alussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että linjaukset on tehtävä vuoden 2012 alkupuolella uuden eduskunnan alkumetreillä. Kantaa joudutaan ottamaan puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen, joukkojen koulutus- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmään. Samalla joudutaan miettimään, miten pidetään yllä riittävää ja suorituskykyjen edellyttämää sotavarustusta. Materiaalihankintoihin on vielä kyetty käyttämään noin kolmannes puolustusbudjetista. Toisaalta sotavarustuksen hintojen yleistä kehitystä nopeampi nousu syö resursseja muusta toiminnasta, jos jaettavana on vain sama summa. Nyt tiedossa olevilla resurssikehyksillä edellä mainittu merkitsee tuntuvia supistuksia kaikilla osa-alueilla. Valmiita suunnitelmia ei vielä ole. Synnytystuskat ovat vasta käynnistymässä. Epävarmuuteen tulevista vaikutuksista joudumme toistaiseksi sopeutumaan. Lisähöysteensä tuo tulevien vuosien varusmiesikäluokan tilapäinen pieneneminen. Tätä taustaa vasten joudutaan miettimään myös joukko-osastojen määrän vähentämistä. Suunnittelun aikana tullaan kääntämään jokainen kivi puolustusvoimien sisällä tuottavuusohjelman nimissä. Muuttuvassa maailmassa on tärkeää, että vapaaehtoiset toimijat kuten maanpuolustusjärjestöt ja -yhdistykset tekevät omaa työtään jäsenkentässään ja osallistuvat yleiseen keskusteluun maanpuolustuksen tulevaisuudesta. Yhteisestä asiasta on kysymys. Pirkanmaalla maanpuolustustahto on vahva. Työ maanpuolustuksen eteen tehdään paikallisesti. Kangasalan Reserviupseerikerho on kokemukseni mukaan paikallisesti yksi voimakkaimmista maanpuolustushengen luojista. Pirkanmaalla on leimallista se, että toiminta ei jää vain puheen asteelle, vaan se näkyy myös konkreettisina töinä ja tapahtumina. Haasteena tulevina vuosina on tarjota riittävän mielenkiintoista harrastustoimintaa maanpuolustuksen parissa. Tässä työssä yhdistykset joutuvat suorastaan kamppailemaan aktiivisimpien ihmisten ajasta. Pirkanmaan Aluetoimisto on tukenut reservin yhdistyksiä vänrikkipäivien sekä aliupseeri- ja miehistöpäivien järjestelyissä. Tapahtumista on tullut positiivista palautetta. Osallistuneista on saatu rekrytoitua uusia toimijoita niin paikallisiin yhdistyksiin kuin maakuntakomppanioihinkin. Toivotan Kangasalan Reserviupseerikerhon jäsenille, julkaisun lukijoille ja tukijoille positiivista sekä jatkuvaa nostetta maanpuolustustyöhön! Yhdessä olemme vahvoja - yhdessä onnistumme! Pirkanmaan Aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Terho Mustonen 3

6 Pirkanmaan reserviupseeripiirin tervehdys Pirkanmaan reserviupseeripiiri esittää kunnioittavan tervehdyksensä Kangasalan Reserviupseerikerholle kerhon 65:nnen toimintavuoden päättyessä. Pitkästä iästään huolimatta Kangasalan Reserviupseerikerho voi olla monestakin syystä ylpeä vuosikertomustaan laatiessaan. Kerholla on takanaan aktiivinen toiminnan vuosi. Maaliskuun kuudentena päivänä Kangasalan Reserviupseerikerho juhli Kangasalan lukion Mannerheim-salissa 65-vuotista taivaltaan lähes satapäisen yleisön ollessa paikalla. Erityisen juhlavaksi tilaisuuden tunnelman nosti koko Suomessakin harvinaisen Suojeluskunnan perinneratsuosaston esiintyminen kerhon lipun tuojana hienoon maapuolustustilaisuuteen. Reserviupseeriliiton puheenjohtajan kapteeni Mika Hannulan ja aluetoimiston päällikön Terho Mustosen ryhdikkäät puheet kruunasivat upean juhlan. Toukokuun lopulla Kangasalan Reserviupseerikerhon nuoret upseerit suorittivat tulikasteensa järjestäen hienon ja mieleenpainuvan vänrikkipäivän Heraman majalla. Osanottajia oli paikalla neljättä kymmenettä. Järjestelyissä oli aistittavissa pitkään mietityt ja loppuun asti hiotut tehtävärastit sekä hienosti toimivat käytännön järjestelyt. Nuorilta upseereilta kympin arvoinen suoritus! Heraman maja palveli uudestaan heti kesäkuun alussa 2.6. Pirkanmaan Reserviupseeripiirin palkitsemistilaisuudessa tarjoten yli kahdelle kymmenelle osanottajalle koruttoman luonnonkauniit puitteet arvokkaalle juhlalle. Kangasalan Reserviupseerikerhon panos Pirkanmaan Reserviupseeripiirin 60-vuotisjuhlan järjestelyissä oli korvaamattoman arvokas. Kangasalan Reserviupseerit olivat mukana suunnittelemassa juhlia ja toteuttamassa itse juhlapäivää monessa eri roolissa. Juhlayleisölle näkyvimpinä elementteinä olivat upean täsmällinen lippuupseerien esiintyminen, palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan majuri Jari Lindellin pienoislippuhanke sekä juhlan juontajana toimineen kapteeni Timo Keskisen ansiokas työ onnistuneen maanpuolustusjuhlahengen luojana. Kangasalan Reserviupseerikerho onnistui vuoden aikana kasvattamaan jäsenmääräänsä muutamalla jäsenellä, joten myös kerhon tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä. Haluan henkilökohtaisesti kiittää Kangasalan Reserviupseerikerhon väistyvää puheenjohtajaa majuri Jari Lindelliä Pirkanmaan Reserviupseeripiirille antamasta pyyteettömästä tuesta ja yhteistyöstä, sekä toivon aktiivisia yhteistyön vuosia uuden puheenjohtajan yliluutnantti Juha-Matti Ritakallion kanssa tästä eteenpäin. Kangasalan Reserviupseerikerhon tapa tehdä laadukasta maanpuolustustyötä laajalla rintamalla ja suurella sydämellä arvostetaan korkealle koko Pirkanmaan alueella. Pirkanmaan reserviupseeripiiri Hannu Jokinen puheenjohtaja 4

7 KANGASALAN RESERVIUPSEERIKERHO R.Y. HALLITUS Puheenjohtaja RITAKALLIO, JUHA-MATTI GSM: Varapuheenjohtaja KESKINEN, TIMO GSM: Sihteeri MAIJALA, PANU GSM: Rahastonhoitaja KIVINEN, ILKKA GSM: Toiminnanjohtaja LINDELL, JARI GSM: RITAKALLIO, MIKKO Kerhoupseeri GSM: LAIHO, HARRI GSM: Perinnetoiminta KURKINEN, JANNE GSM: Koulutusupseeri JARVA, SEPPO GSM: KESKINEN, VILLE GSM: HUIKKOLA, MIIKA GSM: HEMMILÄ, RAIMO Puhelin: GSM: Tekola Toimikunta MURANEN, JUSSI GSM: WIROLA, HANNU GSM: VALKEEJÄRVI, TOMMI GSM: WIROLA, LAURI GSM:

8 Toimikunnat 2011 Julkaisutoimikunta Ville Keskinen pj,timo Keskinen, Hannu Wirola, Veli Pussinen ja Jari Lindell Perinnetoimikunta Harri Laiho pj, Hannu Wirola, Seppo Jarva, Janne Kurkinen, Ilkka Pikkola, Panu Maijala ja Jari Lindell Koulutus- ja Ampumatoimikunta Lauri Wirola pj, Miika Huikkola Maja- ja Tekolatoimikunta Esko Paajanen pj, Harri Laiho, Raimo Hemmilä, Juha-Matti Ritakallio, Ilkka Pikkola, Hannu Wirola, Panu Maijala, Ilkka Kivinen, Oiva Viitanen ja Sauli Brander Palkitsemistoimikunta Jari Lindell pj, Ilkka Pikkola, Timo Keskinen, Oiva Viitanen, Juha-Matti Ritakallio ja Veli Pussinen Ylennykset 2010 yliluutnantiksi luutnantiksi yliluutnantiksi luutnantiksi Risto Hautakangas Jussi Muranen Jarmo Pakkala Tommi Valkeejärvi Timo Fager Palkitsemiset ja huomioimiset 2010 Kutsuttu kerhon kunniajäseneksi: ylil Ilkka Pikkola Kerhon vuoden upseeri 2010: ltn Miika Huikkola Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki (SVR R): kapt Timo Keskinen Suomen Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali (RUL am): kapt Harri Laiho Pirkanmaan Reserviupseeripiirin kultainen ansiomitali (Pir Up kam): kapt Hannu Wirola ylil Juha-Matti Ritakallio Pirkanmaan Reserviupseeripiirin hopeinen ansiomitali (Pir Up ham): kapt Matti Kauhanen ylil Raimo Hemmilä ylil Panu Maijala ltn Ilkka Kivinen Kerhon standaari: kenrl Heikki Lyytinen ev Harri Virtapohja kapt Mika Hannula kapt Hannu Wirola ylil Janne Kurkinen ylil Teuvo Ropo toiminnanjohtaja Päivi Huotari johdon sihteeri Kristiina Autio Edustukset ja toiminta maanpuolustusjärjestöissä 2011 Suomen Reserviupseeriliitto Liittovaltuusto: maj Jari Lindell Pirkanmaan Reserviupseeripiiri Hallituksen 1. varapuheenjohtaja ylil Juha-Matti Ritakallio sihteeri: ltn Mikko Ritakallio Hallituksen jäsen maj Jari Lindell ja kapt Timo Keskinen Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja maj Jari Lindell, sihteeri ylil Juha-Matti Ritakallio Pirkanmaan Maanpuolustuksen Tuki (PMT) Neuvottelukunta: Kapt Jukka-Pekka Leskinen, kapt Timo Keskinen, teknkapt Janne Korpinen Tilintarkastaja: ltn Ilkka Kivinen Kangasalan Sotaveteraanit Hallituksen puheenjohtaja kapt Hannu Wirola Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja kapt Risto Mattila Hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja Antti Riitakorpi Hallituksen jäsenet ylil Mikko Sillanpää ja ltn Jouko Oksjoki Tilintarkastaja ylil Oiva Viitanen Vapaussodan Tampereen seudun perinneyhdistys Hallituksen jäsen ja Suinulavastaava kapt Hannu Wirola Maanpuolustuskoulutuksen Pirkanmaan maanpuolustuspiiri kapt Hannu Wirola Pajarin poikain perinneyhdistys Hallituksen pj ev Harri Virtapohja Johtokunnan jäsen kapt Hannu Wirola Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseo Hallituksen jäsen vastuualueena aseet ja asevarusteet kapt Hannu Wirola Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri piirihallituksen jäsen kapt Risto Mattila Pirkanmaan Reserviupseeripiirin pronssinen ansiomitali (Pir Up pram): ltn Lauri Wirola vänr Ville Keskinen 6

9 Heraman majan käyttäjille Varaukset Ilkka Pikkola, p tai tai Majan/portin avaimen voi noutaa aikaisintaan varausta edeltävänä päivänä Ilkka Pikkolalta os. Marttilanrinteentie 7, Huutijärvi tai Oiva Viitaselta (p. (03) ) os. Kiertotie 7, keskusta. Avain on palautettava heti Heramalta tultaessa saamaan osoitteeseen. Avainta ei saa luovuttaa kerhoon kuulumattomalle, eli jäsenen, joka on majan varannut, on aina oltava majalla olevan seurueen mukana ja hän on vastuussa majan kunnosta. Käyttömaksu Kesäaikana ( ) 30 euroa klo 12 alkavalta vuorokaudelta. Maanantaista torstaihin klo 16-23, 20 euroa/ ilta. Neljä henkilöä sisältyy maksuun, sen ylittävältä lisämaksu on 5 euroa/hlö. Maksut kerhon alla mainitulle tilille. Talviaikana ( ) Heraman käytöstä tulee sopia erikseen, jolloin yhteys puheenjohtajaan (Juha-Matti Ritakallio p ). Yöpyminen Majalla on patjat, tyynyt ja viltit 4-6 henkilölle. Jos et yövy makuupussissa, on lakanat ja tyynyliinat tuotava mukana. Keittämistä varten on kaasuhella, kaasupullot majan ulkopuolella lukitussa laatikossa. Ilmoita kaasun loppumisesta majamestarille, tai avainta palauttaessasi. Lähtiessäsi jätä Heraman maja ympäristöineen yhtä hyvään, mieluummin parempaan kuntoon kuin se oli tullessasi. Vie roskasi mennessäsi. Laita majan ovi lukkoon mustalla avaimella, ura-avaimella takalukituksen saat sisäpuolelta pois/päälle. Muista lukita myös vajat. Vieraskirjaan on jokaisesta käyttökerrasta tehtävä merkintä ja majan varanneen jäsenen nimi selvennettynä. Portin puomi on pidettävä aina lukittuna. (Puomin avain on musta, jossa valkoisia numeroita.) Riippulukko on lukittava alaspäin roikkumaan lukkoon kohdistuvan ilkivallan estämiseksi. Havainnot ilkivallasta, majan kunnosta, puutteista jne. tulee tehdä majamestarille tai puheenjohtajalle. Majamestari: ylil Esko Paajanen, p , sähköposti: esko.paajanen@kangasalanreserviupseerikerho.fi Kerhon tilinumero: OP Jäsensihteeri tiedottaa: Ilmoita muuttuneet tietosi, kuten osoite, sotilasarvo, puhelinnumero ja sähköpostiosoite kerhon internetsivulle: Sillä voi uuden jäsenen tietojen lisäksi ilmoittaa yllä mainitut muutokset. Kerhon hallituksen jäseniin saa yhteyden sähköpostilla: etunimi.sukunimi@kangasalanreserviupseerikerho.fi Mikäli haluat kerhon sähköpostilistalle ilmoita sähköpostiosoitteesi panu.maijala@kangasalanreserviupseerikeho.fi Ilkka Pikkola, jäsensihteeri puh. (03) tai ilkka.pikkola@kangasalanreserviupseerikerho.fi 7

10 Kahdeksan tiukkaa kysymystä Vuoden Upseerille 2009 Kangasalan Reserviupseerikerhon hallitus valitsee vuosittain kerhon Vuoden upseerin, edellisen toimintavuoden ansioiden perusteella. Kerhon Vuoden upseeriksi 2009 valittiin ylil Juha-Matti Ritakallio. Vuoden upseerin esittely Olen 40-vuotias, Lahdessa syntynyt, mutta Kangasalla yli 37 vuotta asunut rakentaja Kuohuntieltä. Perheeseeni kuuluu vaimoni Tuija ja kohta 4-vuotias poikamme Juhani. Varusmiespalveluksen suoritin hieman varttuneenpana Parolannummella Panssarivaunupataljoonan Panssaripioneerikomppaniassa saapumiserässä 1/95. Jo ensimmäisenä iltana päätin, että homma hoidetaan mahdollisimman hyvin. Ahkerasti suoritetusta alokasajan palveluksesta sain suorittaa Reserviupseerikurssin PanssariRUK:ssa kurssinumerolla 206. Mitä teet elääksesi? Työnantajani on ollut jo yli 20:n vuoden ajan YIT Rakennus Oy:n Tampereen aluetoimisto, jonka alaisuudessa toimin kirvesmiehenä. Toimenkuvaani kuuluvat vuosi- ja takuukorjaukset sekä erilaiset tuotantomme sisäiset laadunvarmennustehtävät. Mitä tällä hetkellä kuuluu? Kiitos hyvää, runsaslumisen talven johdosta omakotitalossa asuen, olen saanut suorittaa paljon liikuntaa lumitöitä tehden. Kirjoitushetkellä kevät tuntuisi jo alkaneen. Kevätauringon lämmittäessä alkavat myös pihan kunnostustyöt. Pihamme kukkaisloisto on kiinnostanut kukkakauppojen aukioloaikojen ulkopuolella myös satunnaisia ohikulkijoita. Kevät on aktiivista aikaa vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Saadessani toimia luottamustehtävissä kerho- ja piiritasolla, ei talon remontoinnin ohessa ole juurikaan jäänyt aikaa muille harrastuksille. Mitä upseerina oleminen merkitsee Sinulle? Arvostusta ja kunnioitusta sotiemme veteraaneille, jotka periksiantamattomuudellansa mahdollistivat Isänmaamme itsenäisyyden. Kuinka kauan olet ollut mukana kerhomme toiminnassa? Vuonna 1996 taisin olla jossain kerhon tapahtumassa/toiminnassa osallistujana. Muistaessani oikein olen ollut vuodesta 1997 tai 1998 lähtien kerhon hallituksen jäsen. Joten joitain vuosia on tullut oltua mukana toiminnassa. Miten olet mukana kerhomme toiminnassa? Olen saanut toimia monissa eri tehtävissä vuosien varrella edeten yleismiehestä (jona toimin edelleenkin) kerhoupseeriksi. Varapuheenjohtajuuden oppivuoden myötä kiitän kerhomme jäseniä tullessani valituksi puheenjohtajaksi Miten haluaisit kehittää kerhoamme? Kerhomme on mielestäni nykyisellä toiminnallaan arvostettu ja kunnioitettu kerho. Jatkamalla osaamamme perinnetyön- ja perinteiden vaalimista, ei kerhomme perustoiminnassa tarvitse tehdä suuria muutoksia. Jäsenhuollossa voimme kehittyä tarjoamalla jäsenistölle vapaaehtoista maanpuolustustahtoa kohottavaa ja henkilökohtaista osaamista lisäävää toimintaa, sekä kannustaa jäsenistöä osallistumaan vapaaehtoiseen MPK:n koulutukseen. Vuoden upseerin terveiset kaikille kerhon jäsenille Toivon Teidän Upseeriveljien osallistuvan aktiivisesti kerhomme toimintaan. Palautetta antamalla ja uusien toimintaan osallistuvien jäsenien avulla, voimme parantaa jäsenhuoltoamme sekä kehittää kerhon toimintaa. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö kiinnostaa 8

11 Ltn Miika Huikkola vas Vänrikkipäivän testikierroksella naamioimassa vänr Ville Keskisen Mitsubishia. Mukana rasteja kiertämässä Esa Saarinen Kahdeksan tiukkaa kysymystä Vuoden Upseerille 2010 Vuoden upseeriksi 2010 valittiin Vänrikkipäivä-harjoituksen johtaja ltn Miika Huikkola. Vuoden upseerin esittely Olen 30-vuotias Kangasalan Heponiemessä suuren osan elämästäni asunut nykyinen tamperelainen. Perheeseeni kuuluu Marika-vaimon lisäksi nyt 1,5-vuotias Linnea-tyttö. Heille rakkaimmat terveiseni myös näin kerhon lehden välityksellä. Perheen lisäksi itselleni erityisen tärkeää on aktiivinen liikunta ja urheilu. Asepalvelukseni suoritin Viestirykmentissä saapumiserässä II/00, jonka jälkeen olin hetken Puolustusvoimilla määräaikaisena kouluttajana töissä. Tämän jälkeen koittivatkin opiskelut Tampereen teknillisellä yliopistolla, josta valmistuin 2005 kaksoistutkinnolla diplomi-insinööriksi sekä matemaattisten aineiden opettajaksi. Olen työskennellyt tutkimus- ja opetustehtävissä Tampereen teknillisellä yliopistolla sekä opettajana Kangasalan lukiossa ennen siirtymistäni nykyiseen tehtävääni teollisuuden puolelle. Mitä teet elääksesi? Tällä hetkellä työskentelen projektipäällikkönä Sandvik Mining and Construction Oy:ssä. Työni on hyvin monipuolista ja kiinnostavaa. Yleisesti työni liittyy kaivosteollisuuden työkoneiden tutkimus- ja kehitystehtäviin. 9

12 Mitä tällä hetkellä kuuluu? Oikein hyvää kuuluu ja myös kiireitä, sillä perheen, työn ja urheilun lisäksi ei tällä hetkellä juuri muuhun aikaa jää. Kiireestä huolimatta tai ehkä osittain sen johdosta elämässä tuntuu olevan paljon sisältöä ja mukavia haasteita juuri nyt. Mitä upseerina oleminen merkitsee Sinulle? Vastuun kantamista, isänmaallisuutta sekä johtajuutta. Kuinka kauan olet ollut mukana kerhomme toiminnassa? Kunniavartioiden ja sotaveteraanien hyväksi tehtävän työn merkeissä olen ollut mukana Kangasalan reserviläistoiminnassa heti asepalveluksen jälkeen. Kerhon hallituksessa aloitin vuonna Miten olet mukana kerhomme toiminnassa? Pyrkimyksenäni on kehittää ja järjestää kerhon liikunta- ja koulutustoimintaa, joista konkreettisinä esimerkkeinä annettakoon kerhon järjestämä ampumajuoksutapahtuma syksyllä 2009 sekä Kangasalan, Pälkäneen ja Oriveden reserviupseerikerhojen järjestämä Vänrikkipäivä keväällä Miten haluaisit kehittää kerhoamme? Tahtoisin aktivoida parhaan kykyni mukaan jäseniä liikkumaan sekä yleisesti kehittämään kenttäkelpoisuuttaan. Vuoden upseerin terveiset kaikille kerhon jäsenille Kehittäkää kenttäkelposuuttanne siten kuin se kullekin yksilönä on mielekkäinta! KANGASALAN EUROMASTER PALVELEE! - rengasmyynti ja rengastyöt - öljynvaihdot - ohjauskulmien säädöt Palvelemme: ma-pe 8-17 la 9-14 Tervetuloa! KANGASALA Artturintie 4 Puh ,

13 Joulutulista on tullut perinnettä Kangasalla Joulutuli-idean pohjalla oli joulusaunatapahtuma. Muutamat aktiiviset reservin aliupseerit ja reserviupseerit kokoontuivat ennen joulua saunomaan yhdessä. Väkimäärä oli henkilöä. Joulusauna järjestettiin kahteen otteeseen 1980-luvun puolessa välissä. Osallistujat olivat aktiiveja molemmista yhdistyksistä. Heramalla pidetyn joulusaunan jälkeen pohdittiin, miten useammat jäsenet saataisiin innostettua tähän toimintaan. Vuosi 1987 jäi joulusaunan osalta väliin. Risto Mattila oli kuullut Kainuussa pidettävästä perinteestä, jossa joulun alla metsästäjät sytyttivät tulet ja julistivat riistalle joulurauhan. Tästä ideasta Risto Mattila, Tuomo Vanhanen, Markku Pirinen, Mooses Kirjalainen sekä Eino Kohonen lähtivät miettimään Joulutuli-perinteen luomista myös Kangasalle. Vuonna 1988 järjestettiin ensimmäiset viralliset joulutulet Lihasula-säätiön mailla Säynäjärven Murskeella ysitien varressa. Edellä mainitut aktiivit olivat järjestämässä ensimmäistä tapahtumaa. Osanottajajoukko koostui aluksi vain näistä aktiiveista sekä muutamasta muusta osallistujasta. Tapahtumaa ei aluksi mainostettu ja näin ollen osallistujamäärä oli noin kymmenen henkilöä. Hyvien kokemusten saattelemana, ajateltiin joulutuliperinnettä jatkaa seuraavana vuonna. Vuoden 1989 joulutulia mainostettiinkin jo lehdessä. Samalla joulutulien muoto alkoi muodostua nykyiselleen. Joulutulilta löytyivät soihdut tienvarressa, glögi-tarjoilu, seurakunnan tarjoamat makkarat sekä karkkitarjoilu lapsille. Yhteisvoimin seurakunnan ja aktiivisten vapaaehtoisten kanssa järjestetyt tulet kokosivat alkuvuosina Säynäjärven Murskeelle osallistujia n. 70 henkeä. Lapsille on jo joulutulien alkuajoista asti tarjoiltu pienet karkkipussit. Murskeella seurakunnan puolesta puheen piti aina Heikki Nurmiranta. Vuodelta 1989 olevan perinteen mukaan virsi Maa on niin kaunis laulettiin puheen jälkeen. Illan runko on säilynyt samanlaisena nykypäiviin asti luvun aikana joulutulien ohjelmassa oli runonlausuntaa, klarinetin soittoa ja paljon muuta. Onpa joulutulilla nähty 1990-luvulla myös poro joulupukin ohella. Joka vuosi perusrunko on kuitenkin aina säilynyt ja jouluevankeliumi on luettu seurakunnan edustajan toimesta. Ilkka ja Anneli Salo toivat mukanaan seurakunnan alfa-lavakeittimen, joka mahdollisti lämpimän glögin tarjoilun. Murskeen aikana samat aktiivit toimivat puuhamiehinä. Oheisesta kuvasta voimme nähdä, miten Mattila ja Pirinen hakkasivat sekä kantoivat puut tulille itse. Joka vuosi on joulutulilla saatu nauttia suuresta nuotiosta. Väkimäärän kasvaessa myös nuotioiden määrä on kasvanut. Joskus mukaan tuotiin myös aggregaatti loihtimaan valoa metsään. 11

14 Joulutulien kävijämäärä nousi roimasti vuonna Tuona vuonna n. 200 henkilöä saapui Murskeen joulutulille. Joulutulista oli muodostunut Lihasulan kyläläisille perinne, jota pidettiin jo joulukirkon vastineena. Joulutulet saivat paikallisten korvissa nimen metsäkirkko, joka oli suurelle osaa joulun tärkein kirkonmeno. Samaan aikaan sana joulutulista levisi maanpuolustusväen piirissä muihin kerhoihin ja yhdistyksiin. Ihmisiä Orivedeltä, Lempäälästä, Pälkäneeltä ja Tampereelta saapui mukaan joulutulille. Tässä tärkeänä informaatiokanavana on toiminut Pirkan viesti. Joulutuliperinne alkoi siirtyä myös muihin kerhoihin piirin alueella. Risto Mattila muistelee, että Murskeen joulutulilla maa oli valkoisena jokaisena vuonna ja näin luotiin mukavaa jouluista henkeä. Kiitokset Lihasula-säätiölle, joka mahdollisti joulutulien järjestämisen omilla maillaan ja antoi puut nuotioita vasten. Evl Hannu Uusmies, Markku Pirinen, Heikki Nurmiranta ja Risto Mattila 1990-luvun lopulla alettiin keskustella joulutulien siirtämisestä Liuksialan kappelin maastoon. Liuksialaa paikkana puolsi se, että järjestelyt siellä olisi helpompi toteuttaa. Jaakko Salminen neuvotteli joulutulien järjestämisestä Liuksialan kartanon isännän kanssa. Liuksialan kartanon isäntäperheen tuki ja työ makkarakeppien, lumen aurauksen, polttopuiden sekä tietenkin paikan tarjoamisessa on korvaamatonta. Yhteistyö Liuksialan kartanon väen kanssa on ollut mutkatonta läpi vuosien. Jo tässä vaiheessa on hyvä osoittaa suuri kiitos Liuksialan isäntäperheelle, joka on suhtautunut erittäin positiivisesti ja avuliaasti joulutulien järjestämiseen heidän maillaan. Liuksialaan siirtymisen jälkeen lapsiperheiden määrä on ollut kovassa kasvussa. Joulutulia on edelleen toteutettu samalla perinteisellä tavalla yhteisvoimin Liuksialan kartanon, seurakunnan sekä reserviläisjärjestöjen kanssa. Perinteistä on haluttu pitää kiinni ja muutoksia on tehty vain vähän. Joulutulet on saanut paljon säännöllisiä kävijöitä sekä joka vuosi uusia tuttavuuksia. Järjestelyt hoituvat vuosi toisensa jälkeen helposti, kun jokainen vastuuhenkilö tietää tehtävänsä. Väkiennätys Joulutulilla oli luultavasti vuonna 2009, jolloin kävijöitä oli lähes 300 henkilöä. Lapsia on ollut jo kolmasosa kaikista kävijöistä. Muutoin väkimäärä ollut tasaisesti henkilön välissä. Olemme tyytyväisiä siihen, miten moni perhe on ottanut joulutulet osaksi heidän omaa jouluperinnettään. Tästä perinteestä me reserviläiset ja reservinupseerit haluamme pitää tiukasti kiinni! 12

15 Liuksialan kappelin piha luo tunnelmallisen ympäristön joulun sanomalle, pastori Kari Mikkonen lukemassa jouluevankeliumia Kiitokset artikkelin tiedoista ja kuvista kuuluu Risto Mattilalle. Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä reserviläisten kanssa. Joulupukki on joulutulien vakivieras TAKSI-PIRKKA 13

16 Kangasalan Reserviupseerikerho 65-vuotta Näyttävä Maanpuolustusjuhla järjestettiin Kangasalan lukion Marskinsalissa Ohessa juhlatunnelmia kuvien välittämänä: Reserviupseeripiirin tervehdystä vastaanottamassa ylil Ilkka Pikkola vas. ja maj Jari Lindell. Tervehdystä tuomassa tuomassa ylil Hannu Jokinen, Eve Jokinen, Airi Solja, vääp Esko Raskila ja ylil Antti Solja Kerhon lippu on saapunut lukiolle perinneratsuosaston tuomana 14

17 Tervehdyssanat lausui kerhon puheenjohtaja maj Jari Lindell Juhlapuheen piti Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja kapt Mika Hannula 15

18 Ylil Ilkka Pikkola kerhon kunniajäseneksi Evl Terho Mustonen toi juhlaan Puolustusvoimien tervehdyksen Kenrl Heikki Lyytiselle luovutettiin kerhon standaari Juhlassa huomionosoituksen saaneet yhteiskuvassa. vas Hannu Wirola, Päivi Huotari, Kristiina Autio, Mika Hannula, Heikki Lyytinen, Juha-Matti Ritakallio ja Ilkka Pikkola. 16

19 Juhlaväki kahvin ääressä Kakkua tarjoilemassa Anne Lindell vas ja Katriina Lindell Perinneratsuosaston ratsastajat ovat ehtineet myös kahvin ääreen ylil Janne Kurkisen johdolla 17

20 Vänrikkipäivä Kangasalla toteutettiin Kangasalan, Pälkäneen ja Oriveden Reserviupseerikerhojen järjestämänä Vänrikkipäivä Taustaa Vänrikkipäivät on yhteisnimitys valtakunnallisesti järjestettäville nuorille reservin upseereille sunnatuille tapahtumille. Vänrikkipäiviä järjestetään paikallisesti tyypillisesti paikallisyhdistysten voimin Puolustusvoimien tukemana. Ensimmäinen Vänrikkipäivä järjestettiin vuonna 2008 ja tapahtumaa on tämän jälkeen järjestetty valtakunnallisesti hieman eri toteutustavoin riippuen järjestävien paikalliskerhojen omista tavoitteista, resursseista sekä mahdollisuuksista. Kangasalan Heramalla järjestetyn Vänrikkipäivän yleisiksi tavoitteiksi asetettiin, että tapahtuman tulisi antaa osallistujille positiivinen mielikuva maanpuolustustyöstä sekä aktivoida ihmisiä vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtiin paljon valmistelevaa työtä ja tämä vaati usean henkilön vieläpä kolmesta eri reserviupseerikerhosta aktiivista työpanosta. Niinpä tapahtuma toimi erinomaisena toimintapäivänä myös kerhojen aktiivijäsenille sekä toi kerhoille lisää yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, niin kerhojen sisällä kuin kerhojen välisestikin. Vänrikkipäivä Kangasalan Heramalla Huhtikuun 2010 alussa reilulle 200:lle Kangasalan, Pälkäneen, Oriveden, Virtain, Juupajoen ja Mänttä-Vilppulan, v. reservin upseerille saapui Pirkanmaan Aluetoimistolta kutsu Kangasalan Heramalla pidettäville Vänrikkipäiville. Tapahtumaan tavoiteltiin osallistujaa. Tapahtumapäivän aamu valkeni aurinkoisena ja kauniina alkukesän päivänä. Järjestäjät saapuivat Heramalle klo 7 tekemään loppuviimeistelyjä ja osallistujat alkoivat saapua paikalle klo 8. Päivä alkoi osallistujien osalta mukavasti muonahuollon tarjoamalla aamukahvilla. Kaikkien osallistujien saavuttua paikalle siirryttiin Heraman majalle aloittamaan toiminta viestivälineistön käyttökuntoon laitolla. Kun viestivälineistö oli saatettu toimintakuntoon, olivat Vänrikkipäivän n. 30 osallistujaa valmiina lähtökäskyä ja Pirkanmaan Aluetoimiston päällikkö evl Terho Mustosen lähtöpuhuttelua varten. Tapahtuman toteutustapana oli partioittain suoritettava pienimuotoinen jotos, jonka rungon muodostivat maanpuolustusaiheiset tehtävärastit. Rastit pitivät nuoret reserviläiset tiukasti kiinni maanpuolustustaitojen ja -tietojen kertaamisessa ja opettelussa. Rastit sisälsivät sotahistoriaa, ensiapua, teltanpystytystä, ajoneuvon naamiointia, laser-apilaksella ampumista, ilma-ammuntaa, joukkueen ryhmityssuunnittelua sekä kohteensuojaustaitojen opettelua. Osallistujien rastisuoritukset olivat erittäin hyviä ja toiminta rasteilla oli reipasta sekä määrätietoista niin osallistujien kuin rastihenkilöidenkin osalta. Kerätyn palautteen perusteella rastit olivat osallistujien mieleen. Vänrikkipäivien kutsuvieraina tapahtumaa tarkkailivat ja seurasivat Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö evl Terho Mustonen, kenrl Heikki Lyytinen sekä piirin puheenjohtaja ylil res Hannu Jokinen. Koko jotoksen ajan piti paitsi suunnistaa, marssia ja toimia partion jäsenenä myös pitää partiolle jaetun sanomalaitteen ja LV217M radion avulla yhteyttä jotoksen komentokeskukseen. Erityisesti mainittakoon, että vaaditut sanomat saapuivat perille komentokeskukseen kaikilta partioilta, mitä voidaan pitää erityisen hyvänä suorituksena. Kun partiot saapuivat maaliin, odotti heitä erinomainen muonahuollon valmistama kenttälounas, jonka jälkeen partiot luovuttivat varusteensa ja siirtyivät Heraman majalle kuulemaan loppupuhuttelua. Puhuttelun 18