KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS, MYNKELINMÄEN JA TIMONNIEMEN ALUEET

Transkriptio

1 Lappajärvi, Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus Mynkelinmäen ja Timonniemen alueet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS, MYNKELINMÄEN JA TIMONNIEMEN ALUEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS, MYNKELINMÄEN JA TIMONNIEMEN ALUEET. Suunnittelualueiden sijainti ja rajaus on esitetty kuvassa 1. Alueiden yhteenlaskettu laajuus on noin 37,5 ha, josta maa-alueita on noin 26 ha. Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti ja rajaus

2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Lappajärvi, Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus Mynkelinmäen ja Timonniemen alueet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tavoitteena on laatia osayleiskaavan muutos Lappajärven Keskustaajaman osayleiskaavaan Mynkelinmäen ja Timonniemen alueille. Keskustaajaman osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2000 ja sitä on tarkistettu ranta-alueilla ja eräillä osa-alueilla vuonna Yleiskaavamuutos laaditaan samanaikaisesti vireillä olevien asemakaavamuutosten ja laajennusten ohjaamiseksi ja mahdollistamiseksi. Osayleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena. Suunnittelun pohjana käytetään vuoden 2000 osayleiskaavaa varten laadittuja luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisemaselvityksiä sekä vuoden 2009 osayleiskaavatarkistusta varten laadittuja rantarakentamisen mitoitusselvityksiä sekä muinaislöytöjen ja luontoselvityksen täydennysselvityksiä. Osayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä on laadittu liito-oravaselvityksen tarkistus Mynkelinmäeltä sekä linnustoselvitys Korrinrannasta keväällä Lappajärven kunnanhallitus on päättänyt keskustaajaman osayleiskaavan tarkistamisesta Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat sekä tehtävät selvitykset Yleiskaavan laatimista ohjaavat maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston päätös tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan Lappajärven kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen, jolla on voimassa toukokuussa 2005 vahvistettu maakuntakaava. Mynkelinmäen alueella sekä Timonniemen länsiosassa on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Keskustaajaman osayleiskaava ja muualla Timonniemessä kunnanvaltuuston hyväksymä Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus (oikeusvaikutteinen), joka on laadittu ranta-alueille ja eräille osa-alueille. Koko kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty Keskustan alue on pääosin asemakaavoitettu. Asemakaavoitettu alue ulottuu vain vähäiseltä osin suunnittelualueille.

3 Lappajärvi, Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus Mynkelinmäen ja Timonniemen alueet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 2. Ote Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavasta, KV (mustavalkoinen) ja osayleiskaavan tarkistus KV (väri). Suunnittelualueet rajattu vihreällä viivalla. Tehdyt selvitykset: Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, Rakennettu kulttuuriympäristö, Museovirasto/Ympäristöministeriö Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, Museovirasto, E-P:n liitto, K-P:n liitto ja Pohjanmaan liitto Maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet, yleisselvitys, E-P liitto/motiivi Oy Lappajärven luonnonympäristö, Marko Timo 1992, Oulun yliopisto

4 Lappajärvi, Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus Mynkelinmäen ja Timonniemen alueet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lappajärven keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Anne Yli-Olli 1998, Lappajärven kunta Lappajärven keskustan vanhan rakennuskannan inventointi, Markku S. Korri 1996 ja Eija-Liisa Kangas 1998 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy 2005 Rantarakentamisen mitoitusselvitykset kantatila-, maanomistus-, rantaviiva- ja rakennuskantaselvitykset, Pöyry Environment Oy Muinaislöytöjen tarkistus osayleiskaava-alueella, Museovirasto 2005 ja 2006 Luontoselvityksen tarkistukset ja liito-oravaselvitys, Pöyry Environment Oy 2007 Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus ranta-alueilla ja eräillä osa-alueilla, Pöyry Finland Oy 2009 Mynkelinmäen liito-oravaselvitys, Lappajärven kunta 2014 Linnustoselvitys Korrinrannan alueella, Lappajärven kunta 2014 Vaikutusalue Vaikutusalueeseen kuuluvat suunnittelualueet lähialueineen sekä Timonniemessä myös Lappajärven vesialuetta. Osalliset Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset 1. Kunnan asukkaat ja loma-asukkaat 2. Vaikutusalueen maanomistajat ja loma-asukkaat 3. Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Lappajärven kunta 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Tekninen lautakunta 4. Ympäristölautakunta 5. Rakennuslautakunta Viranomaiset 1. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Etelä-Pohjanmaan liitto 3. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 4. Museovirasto 5. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Yritykset ja yhteisöt 1. Lappajärven ev.lut. seurakunta 2. Lappajärven kalastuskunta 3. Elenia Verkko Oy 4. EPV Alueverkko Oy 5. Lappajärven Isojakokunta, Järviseudun kalastusalue 6. Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n 2 momentissa tarkoitettu viranomaisneuvottelu järjestetään MRA:n 18 :n mukaisesti kaavoituksen aloitusvaiheessa sekä sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Luonnosvaiheessa pyydetään viranomaisten mielipiteet lausuntomenettelyä käyttäen. Lisäksi järjestetään tarvittaessa työneuvotteluita.

5 Lappajärvi, Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus Mynkelinmäen ja Timonniemen alueet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanhallitus pyytää yleiskaavasta lausunnot seuraavilta viranomaisilta: 1. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Etelä-Pohjanmaan liitto 3. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 4. Museovirasto 5. Lappajärven kunnan tekninen lautakunta 6. Lappajärven kunnan ympäristölautakunta 7. Lappajärven kunnan rakennuslautakunta Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Arvioitavia vaikutuksia ovat vaikutukset maisemaan, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä vaikutukset yhdyskunnan rakenteeseen ja toimintoihin, yhdyskuntatalouteen ja sosiaalisiin oloihin sekä liikenteeseen. Kaavoituksen kulku, osallistuminen, tiedottaminen, aikataulut ja päätöksenteko Tiedottaminen Kaavoituksen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen ja siihen liittyvän suunnittelumateriaalin nähtävilläolosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla ja Järviseudun Sanomat lehdessä jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä ja se lähetetään viranomaisille alkuvuodesta Ulkopaikkakuntalaisille tiedotetaan nähtävilläolosta kirjeitse. Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla ja Järviseudun Sanomat lehdessä jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vastaavasti. Osallistuminen Kaavoituksen kuluessa osallisilla on tilaisuus mielipiteen esittämiseen mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. Huomautuksia ja mielipiteitä yleiskaavaa koskevissa asioissa voi jättää Lappajärven kunnan tekniseen toimistoon. Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Lappajärven kunnan toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Ramboll Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa. Lähtötiedot ja alustavat tavoitteet Kaavoituksen vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, osayleiskaavaluonnos ja kaavoituksen valmisteluaineisto on nähtävänä Lappajärven kunnassa, tarvittaessa nähtävilläolon yhteydessä järjestetään kaavoittajan vastaanottotilaisuus syksy 2013 syksyllä 2014 Yleiskaavaehdotus on 30 päivää virallisesti nähtävillä alkuvuodesta 2015 Kunnanvaltuusto hyväksynee yleiskaavan keväällä 2015

6 Lappajärvi, Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus Mynkelinmäen ja Timonniemen alueet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yhteystiedot Lappajärven kunta Tekninen toimisto Maneesintie 5A LAPPAJÄRVI Puhelin (06) Telefax (06) Ramboll Finland Oy Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C Seinäjoki Kunnaninsinööri Anne Övermark Puhelin (06) , Sähköposti: anne.overmark@lappajarvi.fi Toimistopäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen Projektipäällikkö Anne Koskela Puhelin Sähköposti: anne.koskela@ramboll.fi liisa.marijarvi-vanhanen@ramboll.fi Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Lappajärven kunnan tekniseen toimistoon osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus alueellisen ELY-keskuksen arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 ja MRA 31 ).

7 Lappajärven kunta Maneesintie 5A Lappajärvi Puh: Fax: LIITO-ORAVASELVITYS MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEELLA LuK Elsi Övermark Taustaa Liito-orava (Pteromys volans) on Siperian taigametsien laji, jota tavataan Euroopan alueella vain Suomessa sekä jonkin verran Virossa. Laji on Suomessa vaarantunut (VU) ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Laji suosii vanhoja, kuusivaltaisia sekametsiä ja se kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen, vähenemisestä. Liito-oravaa koskevat Euroopan yhteisön luontodirektiivin lajisuojelun erityissäännökset. Nämä säädökset on pantu täytäntöön luonnonsuojelulain 49 :ssä, jonka mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Luonnonsuojelulain tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tarkoittaa pesintään ja oleskeluun käytettävien puiden kaatamista. Lisääntymis- ja levähdyspaikan käsitteeseen luetaan myös niiden välittömässä läheisyydessä olevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Hävittämiseen voidaan rinnastaa myös tilanne, jossa kaikki kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkaan tuhotaan. Lopullisessa kaavaratkaisussa tulisi ottaa huomioon liito-oravan elinmahdollisuuksien turvaaminen. Lappajärven kunnan Mynkelinmäen alueella (kuva 2: kartta) suunnitellaan maankäyttöä asemakaavan muutosta varten. Tarkoituksena on kaavoittaa maalaiskylä, jossa olisi mahdollista pitää pienimuotoisesti kotieläimiä. Tätä varten noin 12 ha:n kokoisella asemakaava-alueella tehtiin liito-oravaselvitys, joka toteutettiin lajin havainnoinnin kannalta hyvin optimaaliseen aikaan kun lumet olivat sulaneet. Maastotyöskentelyn yhteydessä kartoitettiin erityisesti liitooravan esiintymistä alueella, mutta samalla selvitettiin myös alueen muita luontoarvoja, joilla saattaisi olla vaikutusta kaavan laatimiseen. Selvitysmenetelmät Liito-oravaselvitys tehtiin kartoittamalla Mynkelinmäen kaava-alue Huomio kiinnitettiin suunnitteluun vaikuttaviin luontoarvoihin, kuten: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Metsälain mukaiset täkeät elinympäristöt

8 Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) mukaiset lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaiset lajit Alueen kasvillisuutta tarkasteltiin metsä- ja luontotyyppitasolla. Lajistotason kasvillisuuskartoitukseen ajankohta oli liian aikainen, mutta jotkin yksittäiset lajit otettiin selvityksessä huomioon. Luontodirektiivin liitteen IV a lajeista päähuomio kiinnitettiin liitooravaan. Lajille soveltuvasta elinympäristöstä tarkastettiin mahdolliset liito-oravan oleskelu- ja ruokailupuut etsimällä sopivien puiden ja puuryhmien alta liito-oravan papanoita. Alueelta tarkastettiin haaparyhmät, nuoret haavikot (runkojen läpimitta vähintään 10 cm) sekä järeät, ympäristöä kookkaammat kuuset. Myös pesäkolopuut merkittiin ylös ja niiden alustat tarkastettiin. Tulokset Selvityksen kohteena oleva Mynkelinmäen asemakaava-alue on kooltaan noin 12 ha. Alueen pohjoispäädyn yläkulma rajoittuu nuoreen kanervatyypin (CT) kuivakangas taimikkoon. Samaa metsätyyppiä kasvaa kaava-alueen luoteiskulmassa, jonka puusto on kuitenkin vähän varttuneempaa (korkeus noin 5m). Itäpuoli, länsinurkka ja luoteispääty rajoittuvat peltoviljelmiin. Lounaispuolella kasvaa puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Alueen eteläpuolella on jo asutusta, jota olisikin tarkoitus laajentaa kartoitetulle alueelle. Jaoin selvityksen kohteena olleen asemakaavoitusalueen kahdeksaan maisemakuvioon metsä- ja kasvillisuustyyppien perusteella. Alla kukin maisemakuvio on käyty läpi omana kappaleenaan. Lounaiskulma (karttaan harmaalla rajattu alue) on puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Pääpuulajina on mänty ja sekapuustona joukossa kasvaa myös kuusta kosteimmissa painanteissa. Pensaskerroksessa katajaa ja kenttäkerroksessa yhtenäinen varpukasvillisuus, joka koostuu puolukasta ja mustikasta. Pohjakerroksessa on mm. seinäsammalta. Muuta huomioitavaa: Puuston joukossa muutamia pystyyn kuolleita keloja, jotka tulisi säästää. Alueen keskiosan (karttaan ruskealla rajattu alue) reunassa kulkee tie, jonka lähiympäristössä on jo nähtävissä ihmistoiminnan vaikutuksia. Tien itäpuolella on tehty harvennushakkuu, jonka seurauksena paikalle on ilmestynyt hakkuuaukeille tyypillistä kasvillisuutta kuten hietakastikkaa ja vadelmaa. Ennen harvennushakkuuta alue on ollut samaa puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta kuin lounaiskulmakin. Aukealle alueelle on jätetty suurikokoisia mäntyjä, 4 komeaa kuusta ja muutamia yksittäisiä haapoja. Maasto viettää loivasti tiestä itäänpäin ja alavammalla maasto muuttuu märemmäksi. Luoteiskulmassa (karttaan oranssilla rajattu alue) on varttunutta kanervatyypin (CT) kuiva kangas taimikkoa. Pääpuulajina mänty, jonka keskimääräinen korkeus on noin 5 metriä. Pensaskerros on

9 harvaa, vain yksittäisistä rauduskoivun vesoista koostuvaa. Kenttäkerrosta hallitsevat varvut, valtalajina kanerva. Pohjakerroksessa on mm. seinäsammalta. Luoteispäädyssä (karttaan keltaisella rajattu alue) on viljelykäytössä olevaa peltoa. Pellon itäpuolella (karttaan violetilla rajattu alue) on varttunutta sekametsätaimikkoa (puuston korkeus noin 5 metriä). Pääpuulajeina ovat koivu, kuusi ja mänty. Joukossa paljon myös pajuja. Jos metsän kasvua halutaan edistää, voisi pajukoita harventaa. Muussa tapauksessa alue ei ole liitooravan kannalta tällä hetkellä tärkeä elinympäristö vaan toimii lähinnä ihmistoimintaa puskuroivana häiriövapaana vyöhykkeenä varttuneen taimikon itäpuolella olevalle tuoreelle kangasmetsälle. Pohjoisnurkkauksessa (karttaan vaaleanvihreällä rajattu alue) on mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasmetsää. Pääpuulajit ovat koivu, kuusi ja mänty. Joukossa on sekapuuna myös haapaa, pihlajaa ja raitaa. Osa puista on iäkkäitä ja kookkaita. Lisäksi joukossa on ilahduttavan paljon lahopuuta sekä pystyyn kuolleina pökkelöinä että maapuuna. Lahopuusta kielii myös kääpien (ainakin taula-, arina-, pökkelö- ja pakurikääpä) ja tikkojen esiintyminen alueella. Pensaskerroksessa on katajaa ja kenttäkerroksessa valtavarpuna mustikkaa sekä jonkin verran puolukkaa. Paikoittain löytyi myös laajoja riidenliekokasvustoja. Pohjakerroksessa vallitsi seinäsammal ja kerrossammal. Alueen länsireunassa kulkee sammaloitunut kiviaita (mm. sulkasammalta), minkä länsipuolella on nuori haavikko ja aidan molemmin puolin järeitä haapoja. Useissa näistä haavoista on lukuisia liito-oravan pesäkoloksi soveltuvia koloja (kuva 1). Liito-oravan papanoita haapojen juurelta ei kuitenkaan löytynyt. Voi olla, että laji käyttää aluetta vain osana reviiriään esim. levähdys- ja ruokailupaikkana tai liikkumisväylänä alueelta toiselle. Puustossa oli tyypilliseen liito-oravan elinpiiriin nähden suhteessa kuusta vähemmän. Haapojen pesäkolot soveltuvat kuitenkin liito-oravien lisäksi myös muille pikkunisäkkäille kuten lepakoille ja monille linnuille. Kiviaidan läheisyydessä on haapojen lisäksi runsaasti katajaa sekä romahtanut lato. Itäpuolella (karttaan tummanvihreällä rajattu alue) on koivikko, jossa kasvaa sekapuustona harmaaleppää, haapaa ja pajuja. Haavan osuus puulajistosta vaihtelee paikoittain vähäisestä runsaaseen. Alueen läpi johtaa vanha tiepohja, joka toimii nykyisin polkuna. Noin puolessa välissä polkua, sen oikealla puolella (lännestä päin tultaessa) kasvaa kolme vanhaa pihlajaa ja aivan pellon reunassa järeä haapa. Vasemmalla puolella on välillä aukkoisempia kohtia. Polkua eteenpäin jatkettaessa alueen itäreunan läheisyydessä tien oikealla puolella on vanhan tontin rauniot kivikasoineen ja -aitoineen, joita jatkuu myös tien vasemmalle puolelle. Kiviaita kulkee koko alueen läpi aina pohjoisnurkan mustikkatyypin (MT) tuoreeseen kangasmetsään saakka, missä ne yhtyvät edellisessä kappaleessa mainittuun kiviaitaan. Välillä aitoja kulkee jopa kaksi rinnakkain. Aitojen läheisyydessä kasvaa koko matkan haapaa. Vanhan tontin raunioilla on vanha kuusi, neljä käkkyräoksaista aihkimäntyä, kolme vanhaa koivua ja raita. Tontin ympärillä on runsaasti nuorta haapaa. Tien vasemmalla puolella on kolme vanhaa pihlajaa ja kenttäkerroksessa katajaa. Muuten kenttäkerrosta hallitsee vadelma. Lisäksi kenttäkerroksessa on tontin raunioilta villiintynyttä

10 pensasta. Pohjakerroksessa on mm. seinä- ja kerrossammalta, paikoittain myös lehtisammalta. Muita alueella havaittuja kasveja ovat koiranputki, karhunputki, metsämansikka, lakka, hiirenporras, kevätpiippo ja isotalvikki. Hakkuualueen länsikulmassa (karttaan punaisella rajattu alue) on loivasti koivikkoon viettävä rinne, jonne on jätetty pääpuustoksi koivua, harmaaleppää ja mäntyä. Joukossa on myös yksi vanha raita. Kasvillisuus on muuten samantyyppistä kuin harvennushakkuualueella muutenkin. Tälle alueelle saisi laidunnuksella luotua kauniin puolikulttuurimaisemaa jäljittelevän ympäristön, joka lisäisi alueen monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Alueella olisi näin mahdollisuus kehittyä väljäpuustoiseksi metsälaitumeksi. Laidunnukseen voisi käyttää esim. lampaita tai hevosia. Johtopäätökset Tehdyn selvityksen perusteella alueen luontoympäristön arvot eivät aseta erityisiä rajoitteita maankäytön suunnittelulle. Liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä voisi selvitetyllä alueella olla lähinnä pohjoisnurkan mustikkatyypin (MT) tuore kangasmetsä ja sen välittömässä läheisyydessä oleva järeiden ja varttuneiden haapojen vyöhyke. Haavat ja niiden pesäkolot voivat tarjota ruokailu- ja levähtämispaikkoja enemmän liikkuville uros liito-oraville (reviirin koko n. 60 ha) tai toimia osana reviiriä naaraille (reviirin koko n. 9 ha). Haavat eivät kuitenkaan yksistään riitä tarjoamaan pysyvää reviiriä lajille. Liito-oravan papanoita alueelta ei löytynyt. Luultavasti pohjoisnurkan sekametsässä pitäisi puustossa olla kuusta suhteessa nykyistä enemmän. Vaikka alueella ei tavattu liito-oravaa, on mahdollista että se käyttää aluetta liikkumisväylänä muihin sille soveltuviin elinympäristöihin. Liito-oravat voivat käyttää reviirinsä reunoilla olevia metsiä ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen (kuusi)metsiköstä toiseen. Puuttomat hakkuuaukiot ja nuoret taimikot ovat liitooravalle avoimiin alueisiin verrattavia, suojattomia alueita. Suosittelen joka tapauksessa kaava-alueen pohjoisnurkan runsaasti vanhoja puita ja myös yllättävän paljon lahopuuta sisältävän mustikkatyypin (MT) tuorekankaan, pitkän kiviaidan, sen läheisyydessä esiintyvän haapakeskittymän (erityisesti järeiden haapojen) ja koko asemakaavan alueen yksittäisten puiden/puuryhmien kuten käkkyräoksaisten aihkimäntyjen, vanhojen harmaaleppien, pihlajien, koivujen ja raitojen säilyttämistä alueen monimuotoisuuden ja viihtyisyyden kannalta. Säästettävien metsäalueiden ympärille olisi erittäin suotavaa jättää myös metrin suojavyöhyke puskuroimaan reunavaikutusta ja ihmisen toimintaa. Lisäksi kiviaidat, entisten tonttien rauniot sekä niiden lähiympäristö vanhoine puineen kannattaisi säilyttää jollain tasolla kulttuuri- ja viihtyisyyssyistä. Suositellut säilytettävät alueet ovat merkittäviä erityisesti linnuston (esim. tikat), lepakoiden sekä lahopuuta ja haapaa suosivien hyönteisten, sammalien, jäkälien ja kääpien kannalta. Haapa on Suomen luonnon tyypillinen avainlaji, jolla elää noin 300 siihen tiukemmin tai väljemmin

11 sitoutunutta seuralaislajia. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ovat vanhat, järeät haavat. Tällaiset ikihaavat ovat käyneet vähiin metsissämme ja niiden esiintyminen keskittyy lähinnä luonnonsuojelualueille. Vanhojen yksittäisten haapojen lisäksi on tarpeen turvata haavan jatkuvuus säästämällä myös keski-ikäisiä, varttuneita ja nuoria haavikoita. Tällaiset yksittäiset (vanhat ja kookkaat) puut ja puuryhmät olisi tärkeää huomioida maankäyttöä suunniteltaessa. Alueella kulkee polkuja ja vanhoja teitä, joita voisi käyttää säästettävien alueiden lomassa kulkevina virkistäytymisreitteinä. Osaan puista voisi asentaa erilaisia linnunpönttöjä kaadettujen pesäpuiden korvikkeeksi. Laidunnusta suosittelen asutuksen läpi johtavan tien itäpuolelle koivuleppä-mänty puustoiselle harvennetulle alueelle. Laidunnuksella alueesta voi saada kauniin kulttuurimaisemaa jäljittelevän ympäristön, joka lisää koko asemakaava-alueen monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Lopuksi haluan vielä painottaa, että mitä tehokkaampi on kaavan käyttötarkoitus ja mitä enemmän tehokkuus merkitsee alueen puuston poistamista, sitä huonommin tämä käyttötarkoitus turvaa useiden lajien ja myös viihtyisyyden säilymisen. Kaavoituksen muutosta suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon sekä taloudellinen että ekologinen näkökulma riittävissä määrin eikä vain jompikumpi toisen näkökulman kustannuksella. Kuva 1. Mustikkatyypin (MT) tuorekankaan haapoihin kaivettuja pesäkoloja.

12 Kuva 2. Mynkelinmäen asemakaavoitusalue jaettuna maisemakuvioihin. Värikoodit: harmaa on puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas, ruskea harvennushakkuuaukea, oranssi nuori kanervatyypin (CT) kuivakangas, keltainen viljelykäytössä oleva pelto, violetti varttunut sekametsä pajukko, vaaleanvihreä mustikkatyypin (MT) tuore kangasmetsä (johon on luettu mukaan kiviaita ja sitä seuraileva järeiden haapojen vyöhyke), tummanvihreä koivikko, jonka seassa harmaaleppää, haapaa ja pajuja (haavan osuus puulajistosta vaihtelee paikoittain vähäisestä runsaaseen) ja punainen hakkuuaukean reunassa loivassa rinteessä oleva koivu-leppä-mänty painotteinen laidunnukseen hyvin soveltuva alue. Mittakaava 1 : 5000

13 Lappajärven kunta Maneesintie 5A Lappajärvi Puh: Fax: LINNUSTOSELVITYS KORRINRANNAN ALUEELLA LuK Elsi Övermark Taustaa Lappajärvi on pinta-alaltaan 145 km² eikä siis suotta Etelä-Pohjanmaan suurin järvi. Järviseudun luonto on valtaosin karua, ja siksi myös vesi- ja rantalinnuston yksilömäärät jäävät varsin vähäisiksi. Linnuston monimuotoisuutta vähentää myös se, että monin paikoin järven ympäristö on ihmistoiminnan muokkaamaa: rantamaisemia hallitsevat pellot ja maatilat sekä runsas kesämökkiasutus. Tämän vuoksi harvoja jäljellä olevia lähestulkoon ja täysin koskemattomia Lappajärven ranta-alueita tulisi vaalia. Ne ovat tärkeitä monimuotoisuus keskittymiä ja palvelevat etenkin ranta- ja vesilinnuston tarpeita. Lappajärven kunnan Korrinrannan alueella (kuva1: kartta) suunnitellaan asemakaavan laatimista asuinalueen rakentamiselle. Tällä hetkellä Korrinrannassa on voimassa keskustan osayleiskaava. Ennen kaavan laatimista tällä noin 12 ha:n kokoisella alueella tuli tehdä linnustoselvitys. Linnustoa kartoitettiin tulevan asemakaavan alueella erityisesti rannan tuntumassa liikkuen juuri jäiden lähdön jälkeen. Lisäksi selvityksen yhteydessä tarkasteltiin alueen muita luontoarvoja, joilla saattaisi olla vaikutusta kaavan laatimiseen. Lopullisessa kaavaratkaisussa tulisi ottaa huomioon linnuston elinmahdollisuuksien turvaaminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Selvitysmenetelmät Linnustoselvitys tehtiin kartoittamalla Korrinrannan tuleva asemakaava alue Huomio kiinnitettiin suunnitteluun vaikuttaviin luontoarvoihin, kuten: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) mukaiset lajit Lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit Alueen kasvillisuutta tarkasteltiin luontotyyppitasolla. Päähuomio selvityksessä kiinnitettiin kuitenkin linnustoon, joita tunnistettiin näkö- ja kuulohavainnoin. Molempien selvityspäivien aamuna paistoi aurinko ja sää oli mitä mainioin lintujen havainnointiin. Selkä- ja saaristolintujen

14 selvittäminen ei menetelmien puitteissa ollut mahdollista, mutta ei toisaalta tarpeellistakaan, koska kiinnostuksen kohteena oli selvittää nimenomaan rannan tuntumassa esiintyviä lintuja. Lisäksi elinympäristöstä etsittiin linnuille mahdollisesti sopivia suoja-, ruokailu- ja pesintäpaikkoja. Tulokset Alueen pohjoispäädyssä jatkuvat laajat peltoviljelmät. Luode-, länsi- ja lounaisreunaa rajaa tiestö sekä asutus. Itäpuoli rajoittuu järveen. Tehdyn selvityksen perusteella Korrinranta ei ole linnustollisesti arvokas alue vaan linnusto koostuu Lappajärven tavanomaisesta lajistosta, eikä näin ollen aseta erityisiä rajoitteita maankäytön suunnittelulle. Tämä perustuu havaittujen lintujen lisäksi siihen, että alueella jäljellä oleva kasvillisuus on yksipuolista ja vähäistä, jopa puuttuvaa. Mainittavia kasvillisuustyyppejä ei ollut havaittavissa, koska koko kartoitettava alue oli viljelykäytössä olevia peltoja ja niiden keskellä tai reunamilla sijaitsevia omakotitalo- ja mökkirantatontteja sekä näille johtavaa tiestöä. Yhtenäisiä laajempia pensaikkoja tai metsäsaarekkeita alueella ei ollut. Pihojen piirissä ja aivan rannan tuntumassa kasvoi yksittäin tai pieninä puuryhminä terva- ja harmaaleppiä sekä koivuja ja pajuja. Niitäkin vähiä terva- ja harmaaleppä kasvustoja mitä rannan tuntumassa kasvoi, oli monin paikoin kaadettu ilmeisesti Lappajärven maisemanhoitosuunnitelman puitteissa. Ruovikoita alueella ei ollut paikoittaisia rannan poukamissa kasvavia pienialaisia järviruokokasvustoja lukuunottamatta. Ruovikkoalueet on mitä todennäköisemmin kesämökkien rannoista revitty, niitetty ja ruopattu. Rantaa reunusti kivikot. Kaiken kaikkiaan kasvillisuus seuraili rantaviivaa pieninä sirpaleisina laikkuina. Johtopäätökset Ilman rantakasvillisuutta ranta- ja vesilinnuille ei ole riittävästi suojaa ja pesintäpaikkoja. Ruovikoituneet poukamat tarjoavat normaalisti lisääntymispaikan esim. monille puolisukeltajasorsille. Rantakasvillisuuden vähäisyys ei kuitenkaan ole harmillista vain linnuston kannalta vaan ongelma on monitahoisempi ja sen vaikutukset ovat kauaskantoisempia. Kasvillisuudella on kyky pidättää kiintoaineita ja lannoitettavilta pelloilta sadeveden mukana huuhtoutuvia ravinteita. Koska lähestulkoon koko alue on rantaa kohti viettävää peltoa, olisi tärkeää tehdä asialle jotain ongelman ratkaisemiseksi. Lappajärven kunnan kotisivuilla lukee näin: Lappajärveen tulevasta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta forsorikuormituksen osalta noin 60 % tulee peltoviljelystä. Tämän takia rantoihin tulisi jättää monivuotisen kasvillisuuden yhtenäisesti peittäviä alueita vähintään 15 metrin levyiseksi suojavyöhykkeeksi. Tällä hetkellä kaava-alueella jäljellä oleva kasvillisuus on liian kapea-alaista. Vyöhykkeiden ravinteiden huuhtoutumista pidättävä vaikutus tehostuu kun kasvillisuutta on sekä maalla rannan läheisyydessä että järvessä ruovikkona toisin sanoen useana vyöhykkeenä. Vaikka alue on tarkoitus kaavoittaa asuinaluekäyttöön sopivaksi, olisi rantakasvillisuuden nykyistä reilumpi säilyttäminen suotavaa. Järveen valuu ravinteita kuitenkin koko valuma-alueelta (myös asutuksen

15 piiristä) eikä vain ympäröiviltä pelloilta. Suojavyöhykkeitä sekä niiden rakennetta ja leveyttä voisi soveltaa Lappajärven maisemanhoitosuunnitelman kanssa sopivalla tavalla yhteen aluekohtaisesti tarkasteltuna. Kasvillisuuden elpymisen myötä alueen linnusto tulisi ajanmyötä monipuolistumaan. Erilaisten linnunpönttöjen asentaminen rantakasvillisuuden joukkoon olisi myös suotavaa. Lajilista havaituista linnuista: Sorsalinnut Tavi Sinisorsa Punasotka Kurmitsat ja hyypät Töyhtöhyyppä Sirrit, kurpat ja viklot Kuovi Lokit Naurulokki yhdyskunta Kirviset ja västäräkit Västäräkki Kertut Ruokokerttunen Varislinnut Harakka Naakka Peippolinnut Peippo Sirkut Keltasirkku Pajusirkku

16 Kuva 1. Korrinrannan tuleva asemakaava-alue asuinalueen rakentamiselle.