YLIVIESKA ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 YLIVIESKA ASEMAKAAVAN SELOSTUS 8. kaupunginosan (Männistö) korttelit sekä katu-, puisto-, lähivirkistys- ja vesialuetta Vireille Teknisten palveluiden lautakunta Hyväksyminen Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Ylivieskan kaupungin 8. kaupunginosan (Männistö) asemakaavatonta aluetta Asemakaavalla muodostuu: Ylivieskan kaupungin 8. kaupunginosan (Männistö) korttelit sekä katu-, puisto-, lähivirkistys - ja vesialuetta 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Alue, pinta-alaltaan noin 20 ha, sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Aluetta rajaa mm. Savelantie, Niemelänkyläntie ja Kalajoki. Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohto suoja-alueineen kuuluu vielä kaavamuutosalueeseen. Kuva: Kartalla esitettynä asemakaavoitettavan alueen aluerajaus vaikutusalueen rajaus

3 1.3 Kaavan tarkoitus 3 Kaupungin väestömäärän kasvu, asuntotuotannon tarve ja kaupungin kehitys edellyttää asemakaavan laatimista Olmalaan kaupungin omistamalle 20 hehtaarin alueelle. Kaupungin väestönkasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Kaupungin väkiluku on vuoden 2011 lopussa ollut asukasta ja vuoden 2012 lopussa asukasta. Kaupungin strategiassa on tavoitteena tarjota riittävästi tontteja pientaloasumiseen. Kasvavaa kysyntää on maisemallisesti korkeatasoisista asuntoalueista virikkeiden ja palvelujen ääressä. Ylivieskassa tämä merkitsee myös Kalajokivarren maiseman hyödyntämistä asuntotuotannossa. Kaupungin hankittua luvulla omistukseensa riittävän laajat ja yhtenäiset Olmalan maa-alueet, on niiden kaavoitus tullut ajankohtaiseksi. Kaupunki kaavoittaa strategiaansa perustuen pääosin omistuksessaan olevia alueita. Kaupungin omistamalle 20 hehtaarin alueelle on tavoitteena saada kaupungille vuosille tonttitarjontaan omakoti- pientalo- ja rivitalotontteja. Kaupunki huolehtii alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja MRL 41 1 momentin mukaisesti yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kaavoituksella vastataan maaseutukaupungin nuorten lapsiperheiden elämänlaatuun ja suunnitellaan asuntoalue, missä ydinkeskustan palvelut monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen ovat lähellä. Joen rannan asemakaavaan on mahdollista sisällyttää joen virkistyskäyttöä ja joki tulee olemaan alueen vetovoimaa lisäävä elementti, kun alue toteutetaan laadukkaasti ja ympäristöä kunnioitten. Alue rajautuu Kalajokeen ja kaavoituksen tavoitteena on osoittaa alue pientaloasumiseen huomioiden samalla jokiuoman stabiliteetti ja määritellyt tulvakorkeudet. Kaavoitusta varten laaditaan luontoselvitys, meluselvitys sekä jokiuoman stabiliteetti (vakavuus) selvitys, jota täydennetään ehdotusvaiheeseen. Suunnittelualueeseen rajautuvan kaavattoman pientaloalueen rakennukset on kuvattu ja luetteloitu. Kuva: Ilmavalokuva alueelta

4 4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Luontoselvitys 4. Stabiliteettiselvitys 5. Lisäselvitys rakennettavuudesta 6. Meluselvitys 7. Rakennustapaohjeet (Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keskustan osayleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) 4. Rakennusjärjestys, Ylivieskan kaupunki 5. Ympäristöministeriön ohjekirja (asemakaavaselostus) 6. Luontoselvitys 7. Meluselvitys 8. Stabiliteettiselvitys 9. Rakennusinventointi: Lähiympäristön rakennukset

5 SISÄLLYSLUETTELO 5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA LAAJUUS KAAVAN TARKOITUS LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valmisteluvaiheen mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Muut alueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS YHTEYSTIEDOT

6 2 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituskatsauksessa, joka on käsitelty kaupunginhallituksessa , on Olmalan alueen kaavoittaminen otettu kaupungin kaavoitusohjelmaan ja laitettu vireille. Männistön kaupunginosan länsipuolelle sijoittuvan asemakaavattoman alueen yksityiset maanomistajat ovat jättäneet kaava-aloitteen omistamiensa alueiden, pinta-alaltaan yhteensä noin 7 hehtaaria, kaavoittamisesta. Aloitteen mukainen alue sisältyy myös 2007 vireille tulleeseen kaavoituksen rajaukseen. Kaupunki omistaa noin 20 hehtaaria alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman rajauksesta. Varsinainen kaavoitusprosessiin valmistautuminen tapahtui vuoden 2011 aikana. Kaavoitusta varten on maankäyttöyksikkö teknisen palvelukeskuksen kaavatiimin ohjauksessa tehnyt kaavarunkotarkastelun, tarkastellut aluerajausta sekä laatinut useita luonnosvaihtoehtoja, joita on tarkennettu suunnittelun edetessä. Kaavoituksen alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin kaavatiimissä Yhteistyöpalaveri Peruspalvelukuntayhtymä /Kallio / varhaiskasvatuspalvelut - Kaupungin sivistystoimi / koulutoimen ja liikuntatoimen huomioiminen kaavoituksessa - Elinkeinopalvelut YTEK Oy Teknisten palveluiden lautakunta oikeutti teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikön asettamaan kaavoituksen alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja varaa osallisille tilaisuuden esittää mielipiteitä aineistosta MRL 62 :n perusteella MRA: n 30 :n mukaisesti. Asemakaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla Internetissä, lehtikuulutuksin Kalajokilaakso -lehdessä ( ) ja kirjein osallisille ( ). Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä , siitä jätettiin kaksi osallisen palautetta. Selvitykset Meluselvitys Olmalan stabiliteetti ja eroosioselvitys Lisäselvitys rakennettavuudesta Rakennusinventointi Luontoselvitys Kaavatiimi rakennustapaohjeista alustava suunnitelma. Viranomaisneuvottelu kaupunki / Pohjois-Pohjanmaan liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus, muistio.

7 7 Kaavatiimi Nähtäville asetettavaa luonnosta täydennetään viranomaisneuvottelun pohjalta. Olmalan alueen 1. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa saatiin osallisilta yksityisinä maanomistajina näkemyksiä kaavan sisällöstä omistamilleen maille. Kaupungin väestömäärän kasvu, asuntotuotannon tarve ja kaupungin kehitys edellyttää asemakaavan laatimista kaupungin omistamalle n. 20 hehtaarin alueelle Kaupungin tavoitteena tarjota riittävästi tontteja pientaloasumiseen. Kaupunki huolehtii alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja MRL 41 1 momentin mukaisesti yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen maanomistus on rajattu pois. Yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Alue on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden. Alue tullaan myöhemmin kaavoittamaan yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. Kaavoitus etenee luonnosvaiheeseen kaupungin maanomistuksen (20 ha /95 %) osalta ja kaava-alueeseen otetaan mukaan Fingrid Oyj:n voimajohto suoja-alueineen ja se sijoittuu jossain määrin myös yksityisten omistamalle alueelle (0,4 ha / 2 % ). Kaavoitettavalla alueella on myös valtion omistuksessa olevaa aluetta yhdystienä toimiva Niemelänkyäntie ( 0,7 ha /3% ). Kuva: Kaava-alueen rajaus, jossa on esitettynä maanomistus Teknisten palveluiden lautakunta päättää valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta. Valmisteluaineisto oli nähtävillä teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikössä välisen ajan ja valmisteluaineisto esiteltiin osallisille kaupungintalon valtuustosalissa. Kaavatiimi , valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut vastineet käsiteltiin. Kaavaluonnos muutetaan lausuntojen, mielipiteiden ja kaavatiimityöskentelyn pohjalta ja esitetään, että kaavan valmisteluaineisto asetetaan uudelleen nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 30 päivän ajaksi.

8 8 Teknisten palveluiden lautakunta päättää valmisteluaineiston uudelleen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Valmisteluaineisto oli nähtävillä uudelleen teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikössä välisen ajan. Kaavatiimi , jossa käsiteltiin uudelleen nähtävillä olleesta valmisteluaineistosta jätetty palaute (lausunnot ja mielipiteet) sekä käsiteltiin palautteeseen laaditut kaavoittajan vastineet. Ylivieskan kaupunki / kaavoitus oli yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueidenkäyttöyksikköön ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa mahdollisesta työneuvottelun tarpeesta. Sovittiin, ettei työneuvottelun tarvetta ole. Viranomaisilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot. Teknisten palveluiden lautakunta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville Kaavatiimi , lausunnot, mahdolliset muistutukset ja niiden huomioiminen kaavoituksessa käsitellään. Kaupunginhallitus Asemakaavaehdotuksen ja sitä koskevien lausuntojen, muistutusten sekä niihin laadittujen vastineiden hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto Asemakaavaehdotuksen ja sitä koskevien lausuntojen, muistutusten sekä niihin laadittujen vastineiden hyväksyminen. 2.2 Asemakaava Maakuntakaavassa asemakaavaton Olmalan alue on taajamatoimintojen (A) aluetta ja Niemelänkylän ja Keskustan osayleiskaavoissa asemakaavoitettava alue on osoitettu asuinpientaloalueina niihin liittyvine virkistysalueineen (AP, VL). Kaavoituksella esitetään muodostettavaksi Männistön (8.) kaupunginosaan sijoittuvalle ns. Olmalan alueelle kaupungin omistamille maille omakotitontteja 25 kpl, asuinpientalotontteja 11 kpl ja rivitalotontteja 10 kpl. Männistön (8.) kaupunginosaan Olmalan alueelle muodostuvissa AO -kortteleissa 40, 41, osa 44, 45 ja osa 46 tonttitehokkuus on 0,20. AP-kortteleissa 42, osa 46 tonttitehokkuus on 0,25. AR- kortteleissa 43, osa 44, osa 46 tonttitehokkuus on 0,30. Omakoti- ja pientalotonteilla (AO ja AP) kerrosluku on yksi ja murtoluku kerrosluvun jäljessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi, (merkintä u ½). Rivitalotonteilla kerrosluku on I-II. Rakennusaluetta muodostuu kaava-alueelle pinta-alaltaan yhteensä noin 9,7876 ha ja rakennusoikeus on yhteensä noin k-m 2. Tonttien pinta-alat vaihtelevat: rivitalotontit (AR) 2604 m m 2 välillä, pientalotontit (AP) 1883 m m 2 välillä ja omakotitontit (AO) 1224 m m 2 välillä. Alueelle on osoitettu kaavalla lähivirkistys- ja puistoalueita (VL,VP / mm. Olmalanpuisto, Ulpukanpuisto ja Noppapuisto) yhteensä noin 6,2275 ha eli noin 30,8 %

9 9 suunnittelualueesta ja ne sijoittuvat Kalajoen rantaan, voimajohtoalueelle sekä korttelirakenteeseen. Lähivirkistysalueelle on merkitty johtoaluevaraus Fingrid Oyj: n 110 kv:n voimajohtoa varten. Ylivieska- Kalajoki siirtoviemäri tulee sijoittumaan Niemelänkyläntien sekä Olmalankadun ja Olmalanrannankadun varteen. Kaava-alueella on kokoojaväylinä rakennettavat Olmalankatu, Olmalanrannankatu ja Timoteikatu sekä asuntokadut: Ulpukankatu, Rypsikatu, Kuminakatu ja Tattarikatu. Lisäksi alueelle sijoittuu kevyen liikenteen väylänä/tienä rakennettava Noppatanhut, jonka molemmissa päissä sallitaan tontille / rakennuspaikalle ajo. Olmalan alueen 1. vaiheen katualueet ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 2,0478 ha ja kevyen liikenteen kadut noin 0,3710 ha. Liikennealueeksi (LT) on osoitettu 0,6345 ha. Liikennealueeksi osoitettu Niemelänkylän yhdystie on kaavoituksen hyväksymisvaiheessa esitetty Niemelänkyläntien katualueena, jolloin kaava-alueen katualueet ovat yhteensä noin 2,6823 ha. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaa kaupunki kunnallistekniikan osalta. Olmalaan kaavoitettavalle asuntoalueelle laaditaan kunnallistekniset suunnitelmat vuoden aikana rinnan kaavoituksen kanssa ja pyritään siihen, että alue on osittain käyttöönotettavissa rakentamiseen syksyllä 2013 / keväällä Alueelta tulee uusia tontteja kaupungin tonttitarjontaan vuosina kunnallistekniikan rakentumisen myötä. Omakotitontteja 30 kpl, asuinpientalotontteja 7 kpl ja rivitalotontteja 10 kpl. Kun kaavoitus on hyväksytty ja lainvoimainen kaava-alueelle laaditaan sitovat tonttijaot ja tehdään tonttien lohkomistoimitukset. Tontit luovutetaan yksityisille rakentajille, jotka vastaavat tonttien rakentamisen toteutuksesta asemakaavaan ja rakennusvalvonnan ohjaukseen perustuen. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavoitettava alue on pääosin viljeltyä peltoaluetta ja rakentuneesta asemakaavoitetusta Männistön omakotialueesta sen erottaa Katajaoja ja kaavaton asunto- ja peltoalue. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohto Vihanti - Olmala (2547) suoja-alueineen, (Alla kuva: viistoilmakuva).

10 10 Toiminnallinen ja sosiaalinen ympäristö Kaavoitettavan alueen itäpuolelle sijoittuu Männistön kaupunginosan asemakaavoitettu ja rakentunut omakotialue, joka liittyy kiinteästi kaupunkirakenteeseen. Keskustan palvelut on saavutettavissa hyvin, keskustaan on matkaa noin kaksi kilometriä. Kaavoitettavan alueen ja Männistön pientaloalueen väliin jää kaavaton asuntoalue (9 maanomistajaa) sekä Katajaojan ranta-alue, jotka ovat yksityisten maanomistusta. Kaavaton pientaloasutus ja ranta-alue, johon suunnittelualue rajautuu. Kaavattomalla pientaloalueella on yhdeksän maanomistajaa ja alueella on 10 rakentunutta rakennuspaikkaa. Männistön asemakaava-alue

11 3.1.2 Luonnonympäristö 11 Maisema Ylivieska kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maisemamaakuntaan (Rautamäki - Paunila 1982) Ylivieskan maisemarakenteen muodostavat vaihtelevan laaja luode-kaakko suuntainen Kalajoen laakso ja sitä rajaavat voimakkaasti huuhtoutuneet moreeniseläkkeet. Kaavoitettava Olmalan alue sijoittuu Kalajoen laaksoon ja peltoalueet muodostavat avoimen maisematilan. Luonnonolot maaperä ja korkeustaso Alue on kokonaan ihmisen muovaamana kulttuuriympäristönä hoidettua maatalousmaata. Maaston korkeustaso vaihtelee alueella + 50,50 m +54,50. Kalajoen rannassa GTK:n Olmalan alueen maaperä on lähinnä savista silttiä maapinnasta 3,5 4,5 m syvyyteen. Savisen siltin alla on noin metrin kerros laihaa savea, jonka lujuus on paikoin alle 10 kpa siipikairalla mitattuna. Heikon savikerroksen alla on savista silttiä/silttistä hiekkaa. Alimpana on silttinen hiekkamoreeni. Kallionpinnan tasoa ei ole pohjatutkimuksilla määritetty. Tehdyt pohjatutkimukset ovat korkeusjärjestelmässä N43. ( Lähde: Stabiliteetti- ja eroosioselvitys / Ramboll ) Kaava-alue Kuva: Ote maaperäkartta

12 12 Alueen osa, jolla matalin vyöhyke korkeusasema välillä Käyrä Käyrä Kuva: Pohjakartta / Korkeuskäyrät Aivan Kalajoen rannassa maaston korkeusasema on ja nousee rantatörmällä korkeusasemaan Niemelänkyläntien molemmin puolin korkeusasema on yli kuten myös Savelantien ja Niemelänkylän välisellä alueella korkeus vaihtelee välillä. Korkeusasema laskee Niemelänkyläntien länsipuolelle sijoittuvan suunnittelualueen keskivaiheilla ollen välillä. ELY:n ennakkolausunto tulvakorkeuksista: Tulvakartat osoittavat, että Niemelänkyläntien ja Kalajoen välissä on matalampi alue, jonka kautta osa Katajaojan ja Kalajoen vesistä kiertää harvinaisilla tulvilla.

13 13 Kaavoitusta varten on laadittu erillinen luontoselvitys. Luontoselvitys ulotettiin aivan Männistön asemakaava-alueeseen saakka eli inventoitiin myös Katajaojan ranta-alue. Inventoitu alue on laajempi kuin nyt kaavoitettava alue. Luontoselvitys (Kaavoituksen liiteasiakirja ympäristösuunnittelija Katja Polojärvi, eläimistö ympäristösihteeri Tapio Koistinaho) Kasvillisuus (Luontoselvitys Katja Polojärvi) Pellot ja pientareet Suuri osa pelloista oli kartoituksen aikana viljeltyjä. Viljelemättömillä peltoalueilla kasvaa valtalajeina meriangervo, koiranputki, pietaryrtti, nokkonen pujo ja pelto-ohdake sekä heinäkasveista nurmipuntarpää, nurmitähkiö ja nurmilauha. Myös huopaohdaketta, lehtovirmanjuurta, karhunputkea, metsäkurjenpolvea ja rantatädykettä esiintyy runsaasti. Muita yleisiä lajeja ovat pellonpientareilla ja teiden varsilla tyypilliset lajit kuten leinikit, voikukat, keltanot, apilat, piha- ja peltosauniota, peltokorte, maitohorsma, siankärsämö ja ojakärsämö. Pienempinä kasvustoina löytyy mm. peltokanankaalta, niittynätkelmää, ojakellukkaa, ahomataraa ja keto-orvokkeja. Useimmat edellä mainituista kasvilajeista hallitsevat pellon pientareita ja teiden varsia koko alueella. Lisäksi havupuiden, koivun, pihlajan, tuomen, haavan ja harmaalepän muodostamissa reunapuistikoissa kasvaa paikoin mustikan ja puolukan ohella punaherukka, mesimarjaa, ahomansikkaa ja oravanmarjaa. Suurimmat ojat ovat pajuttuneet.

14 Kalajoki ja purot 14 Kalajoen ranta-alueilla vedenrajaa hallitsevat kaislat, sarat ja suuret heinät. Muun muassa järvikortetta, järvikaislaa, korpikaislaa, vesisaraa, rantahelpeä, nurmilauhaa ja kastikoita kasvava ranta on kaislikkoinen erityisesti kartoitettavan alueen pohjoisosassa. Kopakkaojan laskukohdasta yläjuoksulle päin sijaitsee kaksi suurta osin pajuttunutta kasvillisuussaareketta, joissa kaislojen ja sarojen muodostamassa tiheässä ruovikossa kasvaa mm mesiangervoa, karhunputkea, hevonhierakkaa ja myrkkykeisoa. Kalajoen rannassa kasvaa lumpeiden, ulpukoiden ja rentukoiden lisäksi runsaasti rantatädykettä. Myös terttu- ja ranta-alpi sekä rantakukka muodostavat paikoin pieniä näyttäviä kasvustoja. Lisäksi löydettiin pieni kasvusto keltakurjenmiekkaa. Kalajokeen laskevien Kopakkaojan ja Katajaojan uomat ovat alueella asumisen ja pellonpiennarten ympäröimiä. Katajaojan varsi on alueen eteläisimmissä osissa kivipengertä, joka ainakin vielä hillitsee kasvillisuuden leviämistä. Puron varsi on perkauksen jäljiltä vielä karu monin paikoin muualtakin. Purojen varsilla viihtyy pellonpientareilla havaittujen lajien lisäksi mm ranta-alpi, rantalemmikki, rantanenätti, rantakanankaali, luhtatähtimö, lehtokorte, jättipalsami, vuohenputki ja ojasorsimo. Pitkin Katajaojan vartta löytyy vesisara ja järvikortekasvustojen seasta keltakurjenmiekkaa.

15 15 Havaittu erityislajisto Olmalan alueella havaittiin kasvilajeja, joiden suojelutaso on alueellisesti epäsuotuisa eli laji ei pysty pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Näiden lajien elinympäristöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia tulisi välttää. Erityislajiston kasvupaikat on merkitty kuvaan 2. Lisäksi alueella havaittiin vieraslajeja, jotka ovat haitallisia alkuperäiselle kasvistolle ja eläimistölle. Linnusto (Luontoselvitys ympäristösihteeri Tapio Koistinaho) Niemelänkylän osayleiskaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä (Hautala 2003) on selvitetty linnustoa alueelta, joka osin kattaa myös nyt tutkittavan asemakaavoitettavan kohteen. Hautalan selvityksessä peltoalueiden yleislajistoksi todettiin kuovi, töyhtöhyyppä, kiuru, niittykirvinen pajusirkku ja ruokokerttunen. Olmalankosken alueen todettiin tarjoavan suojaa ja ravintoa niin vesilintupoikueille kuin myös sulkiville vesilinnuille. Inventoinnin aikaan Olmalankosken tuntumasta havaittiin runsaasti kutevia särkikaloja, todennäköisesti säynäviä.

16 16 Tässä työssä saadut tulokset ovat samansuuntaisia Hautalan tulosten kanssa. Kuitenkin tyypillinen metsäluonto puuttuu Olmalan alueelta lähes kokonaan, jolloin myös linnuston metsälajisto jää vähäiseksi ja pääosa tästä lajistosta käy pelloilla lähinnä ruokailemassa. Pellot ja pihapiirit Peltojen tyypillistä pesimälajistoa on isokuovi, töyhtöhyyppä, kiuru ja osin niittykirvinenkin. Pelloilla kasvukauden erivaiheissa ruokailevia on mm. tuulihaukka, nauru- ja kalalokit, sepelkyyhky, räkättirastas, punakylkirastas, harakka, naakka, varis ja kottarainen. Peltoaukeiden yläpuolelta etsivät ruokaansa esimerkiksi haara- ja törmäpääskyt sekä tervapääskyt. Vaikka Olmalan peltoalue on pienehkö, silläkin on merkitystä monien lintujen muutonaikaisena ruokailu- ja lepäilyalueena. Pelloilta havaittiin mm. laulujoutsenia, kurkia, kapustarintoja, suokukkoja, rastaita, järripeippoja ja pulmusia. Keväällä alueella ruokailee runsaammin myös siellä pesiviä lajeja, kuten kuoveja ja kirvisiä. Toukokuun alussa pelloilla nähtiin kaksi kertaa sinisuohaukkakoiras sekä pienehkö suokukkoparvi. Arvokkainta pesimälajistoa edustaa peltopyy, jonka poikue lienee kuoriutunut Kopakkaojan, Savelantien ja Niemelänkyläntien rajaamalla alueella. Suopöllö etsi pelloilta ruokaa säännöllisesti, mutta sen pesä oli epäilemättä jossain kauempana. Pihapiirien lajisto on vahvimmillaan lähellä Katajaojaa. Pihojen pesimälajistoon kuuluvat mm. käpytikka, harmaasieppo, kirjosieppo, sinitiainen, talitiainen ja varpunen. Kalajoki Linnustoltaan arvokkain kohde alueella on epäilemättä Kalajokivarsi, sekä erityisesti Olmalankosken ympäristö. Kalajoen etelärannan rehevä ja valtaosin kasvukaudella käsittelemätön kasvusto tarjoaa suojaisia pesimäpaikkoja, mutta ennen kaikkea hyviä ruokailumahdollisuuksia muualla vähälukuiselle lajistolle. Jokivarresta havaittiin mm. punavarpunen, pensastasku, hernekerttu, pensaskerttu ja peltosirkku. Ruokokerttusia jokivarressa pesii enemmänkin. Itse jokiuoma on linnustoa monipuolistava alue varsinkin juuri kosken tuntumassa. Monien vesilintujen lisäksi sitä voivat hyödyntää kahlaajat (esim. rantasipi), törmäpääskyt, kalatiirat sekä lokit. Myös silmälläpidettävien lajien (kuten punavarpunen ja kivitasku) pesivät parit painottuvat jokivarteen. Muut havainnot Nisäkkäistä alueella havaittiin jänisten ja oravien lisäksi siilejä, lumikkoja sekä kesäkuisena varhaisena aamuna kettu. Kalataloudellinen arvio ( Luontoselvitys ) Kalajoen kalataloudellisesta merkityksestä Olmalan kohdalla kuultiin Pohjois- Pohjanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijoita hydrologi Kimmo Aronsuuta ja vanhempaa suunnittelijaa Jermi Tertsusta. Asiantuntijoiden arvion mukaan Olmalankoski on pitkän Niemelänkylän suvannon yläpuolella lähes ainoa luonnontilaisena säilynyt vita-alue ja se sijaitsee kyseisen suvannon yläpäässä. Niemelänkylän suvanto ja erityisesti sen alaosa on todettu

17 17 nahkiaistoukkien habitaattikartoituksissa muita Alavieskan yläpuolisia suvantoja paremmaksi, mutta alueen potentiaali kärsii säännöstelyn lisäksi lisääntymiseen soveltuvien virta-alueiden puutteesta varsinkin Juurikoskeen toteutetun hankkeen jälkeen. Vastaavasti Olmalankosken merkitys on muiden virtojen vähenemisestä johtuen nyt aiempaa suurempi. Lisäksi pohjan laatu ja virtaolosuhteet tekevät siitä erityisen soveltuvan harjukselle, joskin soveltuvuutta heikentää kohteen sijoittuminen erilleen muista koskista (predaatio ja talvehtimiseen soveltuvien syvien virta-alueiden puute). Vesistöt ja vesitalous Kaavoitettava alue rajoittuu Kalajokeen ja kaavoitettavan alueen kaakkois-/itäpuolella virtaa Kalajokeen Katajaoja ja pohjoispuolella Kopakkaoja. Katajaoja ja Kopakkaoja eivät ole mukana kaavoitettavassa alueessa. Pohjavesipinnan on arvioitu olevan noin 1-2 metrin syvyydellä. Kopakkaoja Katajaoja Kuva: Ote peruskartasta 1: Kuvat: Kalajokeen laskevasta Katajaojasta, joka ei ole mukana kaavoitettavassa alueessa

18 18 Kuva: Olmalan kaava-alue ja kerran 100 vuodessa sattuvan tulvan peittävyys. Pohjois-Pohjan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan (POPELY/12/07.02/2012) pyytänyt huomioimaan, onko lähelle jokirantaa rakennettaessa sortuman tai vyörymän vaaraa. Lausunnossa on karttaliitteeseen merkitty alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet (ARK) N43 korkeusjärjestelmässä. Rakentamiskorkeudet on saatu lisäämällä alueen laskennallisiin, kerran sadassa vuodessa toistuviin tulvakorkeuksiin / (HW 1/100) harkinnanvarainen lisäkorkeus (noin 0,5 m). Kuva: Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet, liite Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa Maa- ja metsätalous Kaava-alueella on maatalousaluetta Katajaojan länsipuolella. Peltoalueet ovat olleet viljelykäytössä.

19 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue liittyy Katajaojan varteen rakentuneeseen asutusalueeseen ja on luonnollista rakentamisen laajennusaluetta. Vuonna 1980 asemakaavoitettu Männistön (8.) kaupunginosan pientaloalue on toteutunut. Savelantien ja Niemelänkyläntien risteysalueelle on muodostunut hajarakentamisella myös kaavaton asuntoalue. Tämän alueen omistavat yksityiset maanomistajat ja se on rajattu tässä vaiheessa kaavoituksen ulkopuolelle, lukuun ottamatta 0,38 hehtaarin aluetta, joka on mukana kaavaluonnosrajauksessa ja alue kuuluu Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohtoalueen suovyöhykkeeseen. Kuva: KTJ ilmakuva, jossa on kaavoitettavaan alueeseen rajautuva kaavaton asunto-alue Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavoitettavalla alueella ei ole asukkaita. Kaavoitettava alue Kuva: Kaavoitettava alue on peltoa

20 20 Kaupunkikuva ja rakennuskanta Kaavoitettava alue ei ole lainkaan rakentunut, joten suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi luokiteltavia kohteita. Suunnittelualue on avointa viljelysmaisemaa, jonka itä-kaakkoisreunalla on Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohtolinja. Kaavoitettava alueelta on näkymät Männistön asemakaava-alueen yksikerroksiseen pientaloasutukseen, jotka rajautuvat Katajaojan varteen. Ojan varteen on Männistön alueen asemakaavoituksessa osoitettuna lähivirkistysalue, joka toimii alueen sisäisenä viheryhteytenä. Kuva: Näkymä Männistön kaava-alueelle Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävällä kaavattomalla pientalojen asuntoalueella on kymmenen eri kausilta olevaa rakennusta pihapiireineen. Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävällä kaavattomalla pientalojen asuntoalueella on kymmenen eri kausilta olevaa rakennusta pihapiireineen. Kaksi vanhinta rakennusta on arviolta vuosisadan vaihteesta ja ovat olleet asumattomia pitemmän aikaa. Em. alueella on myös lukujen rakennuskantaa ja uusinta aikakautta rakentamisessa edustaa luku. Kuvat: Kaavattoman asuntoalueen rakennuskantaa

21 21 Palvelut Alueelle ei sijoitu kaupallisia tai yksityisiä palveluja. Alue tukeutuu keskustan tarjoamiin kaupallisiin palveluihin. Julkiset palvelut kuten Niemelän koulu tai keskustassa Päivärinnan, Kiviojan, Rannan tai Rahkolan peruskoulut sekä yläaste ja lukio sijaitsevat hyvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä, noin kahden- kolmen kilomerin etäisyydellä suunnittelualueelta ja päiväkodit ovat lähimmillään ydinkeskustassa. Kaavoitettava alue Liikenne Koulut Kaavoitettava alue on saavutettavissa Niemelänkyläntien kautta, joka on yhdystie nro 8183 Kiimamaa - Niemelänkylä Ylivieskasta Alavieskaan. Nykyliikennemäärät on kaavoitettavaa alueen läpi johtavalla Niemelänkyläntiellä noin 1100 ajon/vrk ja kaavoitettavaan alueeseen eteläosassa rajoittuvalla Savelantien osuudella noin 650 ajon/ vrk Niemelänkyläntien risteyksestä Ouluntielle liikennöi noin 2300 ajon/ vrk. Niemelänkyläntien ja Savelantien liikenteen aiheuttama melu selvitetään. Em. tiet ovat nykyisellään yleisen tien alueita. MRL 83 :n mukaan asemakaavassa yleisen tien alueeksi voidaan osoittaa valta-, kantaja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Kaavoitettava alue Kuva: Tieverkko

22 22 Alueen sisäisten katu- ja kevyenliikenteenverkostojen jatkuvuus ja liittyminen pääverkostoihin on selvitettävissä tarkemmin alla olevasta osoitekartan otteesta. Alavieskaan Yhteys Kalajoelle ja Kokkolaan Keskustaan Kuva: Oleva katu- ja tieverkko, johon tulevan asuntoalueen katuverkosto liittyy Niemelänkyläntie eli yhdystie nro Kiimamaa Niemelänkylä Ylivieskasta Alavieskaan Savelantie eli yhdystie nro Yhteys keskustasta Kokkolantielle ja Kalajoentielle Kevyen liikenteen yhteys Viheryhteys on yleiskaavoissa esitettynä Kalajoen ranta-alueella sekä Katajaojan ja Kopakkaojan varressa

23 23 Kaavoitettavalta alueelta johtaa olevan tie- ja katuverkoston kevyen liikenteen väylä Niemelänkylältä Savelantien kautta keskustaan ja liittyy ydinkeskustan kevyen liikenteen verkostoon. Kaava-alue Kuva: Kevyen liikenteen väylä Niemelänkylältä Kuva: Kevyenliikenteen väylä Savelantien varressa keskustaan päin

24 24 Tekninen huolto Männistön asemakaava-alueella on kunnallistekniikka rakennettu. Suunnittelualueen itä-kaakkoisosalle sijoittuu ilmajohtoina Fingrid Oyj:n 110 kw:n voimajohto sekä Herrfors Nät Verkkko Oy:n 20 kw:n suurjännitejohto. Niemelänkyläntien varressa on vesijohto. Kuva: Kaavoitettavan alueen ja lähiympäristön tekninen huolto (nykytilanne) Alueen itäosaan sijoittuu mm. Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohto, mikä on huomioitava alueen suunnittelussa. Yleiskaavavaiheessa Fingrid Oyj on lausunut: Yleiskaavan laatimisessa tulee ottaa huomioon suunnittelualueella sijaitseva Fingrid Oyj:n 110 kilovoltin (kv) voimajohto. Voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus voimajohdon rakenteesta riippuen metriä leveälle johtoalueelle. Johtoalue muodostuu metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennuskieltoa merkitsevä yhteensä metriä leveä rakennusraja ulottuu metrin päähän johtoaukean keskilinjasta. Kaava-alueelle sijoittuvat pylväät 16-22

25 25

26 26 Suunnitelma Ylivieska Kalajoki siirtoviemärilinjauksen sijoittumisesta osittain suunnittelualueelle on laadittu Siirtoviemäri toteutetaan lähivuosina. Kuva: Esitys pohjakartalla siirtoviemäri Ylivieska- Kalajoki linjauksesta suunnittelualueelle

27 27 Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella ei ole elinkeinotoimintaa eikä työpaikkoja. Virkistys Alue sijoittuu Kalajokeen rajautuen. Kalajoen virkistysarvo alueella on merkittävä. Niemelänkylän osayleiskaavan luontoinventoinnissa on merkitty kaavoitettavalle alueelle osittain sijoittuvaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue, mikä on inventoitu yleiskaavatyön yhteydessä ja on merkittynä Niemelänkylän osayleiskaavaan. Alue on Kalajoessa ja sille sijoittuu vesikasvistoltaan laajahko ja monipuolinen jokibiotooppi alue. Alue on tärkeä vesilinnustolle ja jokikalastolle ja arvokas maisemallisesti. Alue on tarkasteltu myös tätä kaavoitusta varten laaditussa luontoselvityksessä, johon perustuen tarkennetaan Kalajoen ranta-alueella oleva luonnon monimuotoisuuden alue, jolla esiintyvä kullero on alueellisesti uhanalainen laji Pohjois-keskiboreaalisella alueella, johon Ylivieska kuuluu. Kalajoen ranta-alueen stabiliteettiselvityksessä on todettu, että rantaan on jätettävä vähintään 10 metrin levyinen rakentamaton vyöhyke, sillä luiskan stabiliteetti ei ole riittävä, jos liian lähelle rantaa rakennetaan. Myöskään vyöhykkeelle ei voi rakentaa kulkuväylää eikä sitä ole suositeltavaa käyttää rakentamisen aikaisena kulkureittinä. Kuva: Ote Niemelänkylän osayleiskaavasta, jossa on esitettynä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (LUO) Julkiset virkistyspalvelut ovat pääsääntöisesti kuitenkin haettavissa Toivonpuiston alueelta, jonne on noin neljä kilometriä. Toivonpuistossa on uimahalli ja sen eteläpuolella on laaja lähivirkistysalue, ns. Aarnimetsän alue, jolla sijaitsee valaistu hiihtolatu ja kuntopolku sekä koulujen suunnistusreitistö.

28 28 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Yleiskaavoituksen yhteydessä on tehty arkeologinen selvitys. Muinaismuistot eivät kuitenkaan sijoitu kaavoitettavalle alueelle vaan ovat sen lähiympäristössä ja alla on esitys sen sijoittumisesta suhteessa nyt kaavoitettavaan alueeseen. Muinaismuistot Kalajoen ranta-alueelle sijoittuu inventoitu muinaismuistokohde, joka jää kaava-alueen ulkopuolelle. Luetteloitu muinaismuisto ei sijoitu kaavoitettavalle alueelle Kuva ja kaavamääräys: Ote Niemelänkylän osayleiskaavasta Niemelänkylän osayleiskaavan yhteydessä laaditussa arkeologisessa inventoinnissa vuodelta 2011 (K-P:N ArkeologiaPalvelu / Jaana Itäpalo ) on alueella muinaislöydöistä todettu seuraavaa: Inventoinnissa löytyi Kontion historiallisen ajan myllynpaikka, joka kirjallisuustietojen ja historiallisten karttalähteiden perusteella on voinut olla käytössä jo 1700-luvulla. 1. KONTIO Mj-rekisteri: Laji: kiinteä Mj-tyyppi Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Rauhoitusluokkaehdotus: 2 uusi kohde muinaisjäännös työ- ja valmistuspaikat myllyt, vesimyllyt historiallinen ( luku) Paikkatiedot Karttalehti: Niemelänkylä Etäisyystieto: Ylivieskan kirkosta n. 1,9 km luoteeseen Koordinaatit: P: I: P (YKJ): I (YKJ): Koord.selite: myllyn perusta Rajaus: P I (kkj 3) R R R R

29 29 Inventointimenetelmät: pintahavaintoja, haastattelu Maastotiedot: Kalajoen länsirannalla Kontion tilan ja joesta länteen virtaavan Kopakkaojan kaakkoispuolella, loivan joenmutkan ja entisen koskipaikan kohdalla. Kuvaus: Myllyn perustan jäänteet sijaitsevat matalalla jokitörmällä. Paikalla on n. 5 x 2 metrin alueella kivistä ja maasta koostuva kumpumainen alue. Kummun ympäristössä on lisäksi kiveystä sekä kuoppia, mutta joista rakenteita on kuitenkin vaikea erottaa. Perustan länsipuolitse kiertää entinen myllynoja, tämä rakenne erottuu selvästi maastossa. Historiallinen tausta: Mylly on ollut läpimitaltaan n. 6 m, vesipyörä n. 2,5-3 m. Laitos pystyi jauhamaan tulva-aikana n. 30 tynnyriä päivässä. Vuoden 1855 myllyluettelon mukaan useimmat Kalajoen varressa sijainneet myllyt olivat toiminnassa jo 1700-luvun puolella. 12 Kontion mylly on merkitty vuodelta 1833 peräisin olevalle uudistetulle isojakokartalle. Joen toisella puolella asuva isäntä arveli, että paikalla olisi ollut myllytoimintaa vielä 1900-luvun puolellakin. Ehdotus suoja-alueeksi: Myllyn perusta ja myllynoja rajauksen mukaisesti. Kuva: Kartta, jossa Kontion myllypaikan rajaus. Kuva: Myllyn perustan kiveystä kuvattuna pohjoisesta Kuva: Myllyn perustan länsipuolitse kulkeva entinen myllynoja. Kuva etelästä. Pienilmasto Alueella ei ole puustoa eikä korkeuseroja, mikä vaikuttaa siihen, että alue on pienilmastoltaan tuulinen.

30 30 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Kaavoitettava alue rajautuu: 1) Niemelänkyläntiehen joka on liikenneviraston luokituksen mukaan yhdystie nro Kiimamaa Niemelänkylä Ylivieskasta Alavieskaan ja 2) Savelantiehen, joka johtaa keskustasta Ylivieskan Ojakylälle ja ns. Kokkolantielle Em. liikennealueita koskien on laadittu meluselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää Niemelänkyläntien ja Savelantien liikenteen aiheuttamat melutasot tulevalla kaavaalueella. Tieliikenteen meluselvitys Tieverkoston liikennemelun leviämisestä nykytilanteessa ja ennustetilanteessa on esitetty meluselvityksessä. Tieliikenteen nykytilanteen määrinä käytettiin Liikenneviraston liikennemääräkartan mukaisia määriä, jotka ovat vuodelta Ennustetilanteen liikennemäärinä käytettiin Liidea Oy:n (nyk. Ramboll Liikennejärjestelmät Oy) vuonna 2009 tekemän liikennelaskelman mukaisia määriä vuodelle 2030 sillä erotuksella, että Niemelänkyläntien liikennemäärä on pienennetty 1600 ajoneuvoon vuorokaudessa tarkentuneen asukasmääräsuunnitelman vuoksi. Nykyliikennemäärät on esitetty alla olevassa kuvassa eli kaavoitettavaa alueen läpi johtavalla Niemelänkyläntiellä liikennöi noin 1100 ajon/vrk ja kaavoitettavaan alueeseen eteläosassa rajoittuvalla Savelantien osuudella noin 650 ajon/vrk Niemelänkyläntien risteyksestä Ouluntielle liikennöi noin 2300 ajon/ vrk.

31 31 Tieverkoston liikennemelun leviämisestä nykytilanteessa ja ennustetilanteessa on esitetty alla olevissa meluselvityksen kuvissa: Tieliikenteen melua arvioitaessa käytettiin nopeusrajoituksina Savelantiellä 60 km/h ja 40 km/h ja Niemelänkyläntiellä 60 km/h ja 40km/h, (Meluselvitys Ramboll Oy ). Mallinnustulosten perusteella valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden päivä ja yöajan keskiäänitasojen ohjearvot ylittyvät Savelantien ja Niemelänkyläntien varsilla sijaitsevien tonttien liikennöintialueiden puoleisilla sivuilla. Alueet, joilla päiväajan ohjearvo ylittyy, ovat pinta-alaltaan kuitenkin pieniä verrattuna tonttien kokonaispinta-aloihin. Näin ollen tonteille jää riittävästi tilaa oleskelualueille, joilla ohjearvon mukainen keskiäänitaso alittuu. Piha-alueiden melutasoihin voidaan vaikuttaa rakennusten sijoittelulla ja istutuksilla. Yöajan ohjearvot ylittyvät kaikilla liikennöintialueita sivuavilla tonteilla. Yöaikana ei piha-alueilla oleskelua kuitenkaan siinä määrin tapahdu, että koko yöajan keskiäänitason lievä ylitys ohjearvoon verratessa voitaisiin katsoa oleskelua merkittävästi häiritsevän. Normaalilla rakentamisella julkisivujen ääneneristävyys on 25 db. Tällöin sisämelutasot kaavamuutosalueella alittavat selvästi sekä päivä- että yöajan ohjearvot. Kuva: Nykyliikenne 2010 /Liikennemelun leviämismallinnus/ Päiväajan keskiäänitasot 2 metrin korkeudella maanpinnasta

32 32 Kuva: Nykyliikenne 2010/ Liikennemelun leviämismallinnus /Yöajan keskiäänitasot 2 metrin korkeudella maanpinnasta Kuva: Liikennemelun leviämismallinnus Nykyliikenne 2010 Päiväajan keskiäänitasot 5 metrin korkeudella maanpinnasta

33 33 Kuva: Liikennemelun leviämismallinnus Nykyliikenne 2010 Yöajan keskiäänitasot 5 metrin korkeudella maanpinnasta Ennustetilanteen liikennemäärät: Liikennemäärät välillä Ojala Niemelän koulu ajon/vrk ja välillä Niemelän koulu Ylivieskan raja 360 ajon/vrk. Yhdystien kasvukerroin Ylivieskan alueella on 1,2 / Tiehallinto Tulevaisuuden näkymiä 4/2007/, jolloin kasvu > 2030 on 1,7. Arvioitu liikennemäärä vuonna 2030 Niemelänkyläntiellä kaava-alueen kohdalla on 1600 ajon/ vrk.

34 34 Kuva: Liikennemelun leviämismallinnus/ Ennusteliikenne 2030 / Päiväajan keskiäänitasot 2 metrin korkeudella maanpinnasta Kuva: Liikennemelun leviämismallinnus / Ennusteliikenne 2030 / Yöajan keskiäänitasot 2 metrin korkeudella maanpinnasta

35 35 Kuva: Liikennemelun leviämismallinnus Ennusteliikenne 2030 / Päiväajan keskiäänitasot 5 metrin korkeudella maanpinnasta Kuva: Liikennemelun leviämismallinnus Ennusteliikenne 2030 / Yöajan keskiäänitasot 5 metrin korkeudella maanpinnasta

36 36 Tärinä Alueella ja sen lähiympäristössä ei ole toimintaa mikä aiheuttaa tärinää. Saastuneet maa-alueet Alueella ei ole todettu saastuneita maa-alueita. Muut Aluetta sivuaa kaavoitettavan alueen itä-koillisosassa Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimansiirtolinja, mikä näkyy maisemassa. Alueella on myös Herforrs Nät Verkko Oy:n 20 kv:n johtoja.

37 37 Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue on rakentumatonta raakamaa - aluetta. Rakentunut Männistön kaupunginosan asemakaavan mukainen pientaloalue ja kaavaton asunto-alue ovat kaava-alueelle sijoittuvan Fingrid Oyj:n voimajohtoalueen itä kaakkoispuolella, johto näkyy maisemassa. Kuva: Männistön asemakaavoitettu asuntoalue sijoittuu suunnittelualueen ja Katajaojan sekä Fingrid Oyj:n voimajohtoalueen itä- kaakkoispuolelle Maanomistus Asemakaavoitettavasta alueesta on kaupungin omistuksessa noin 95 %. yksityisten maanomistajien omistuksessa on yhteensä noin 2 % (voimajohtolinjan suoja-aluetta.) ja valtion omistuksessa yleisen tien aluetta noin 3 %. KIINTEISTÖLUETTELO Kaupungin maanomistus Kiinteistötunnus Opisto Olmala Alaolmala Vieskanvesi Yksityiset maanomistajat Kiinteistötunnus Heino Vanhaolmala Kuva: Maanomistustilanne Valtio Kiinteistötunnus Kiimamaa-Niemelänkylän paikallistie

38 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joita on täydennetty Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille Maakuntakaavan 1. vaiheluonnos on ollut nähtävillä Kuva: Ote nykyisestä voimassaolevasta maakuntakaavasta Alla otteita maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin.

39 39 Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajeneminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. mk-6 MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealueella sijaitsevia taajamia kehitetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. mk-6 Kalajokilaakso Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet ja turvattava ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. VIHERYHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Maakuntakaavan pohjakarttamerkintänä: Asutustihentymä

40 40 Yleiskaava Asemakaavoitettavaa aluetta koskevat yleiskaavat: Niemelänkylän osayleiskaava 2025 Hyväksytty KV Täytäntöönpanopäätös KH Kaavoitettavaa aluetta koskee kaavamerkintä: Pientalovaltainen asuntoalue Lähivirkistysalue 2) Keskustan osayleiskaava 2030 Hyväksytty KV Täytäntöönpanopäätös KH Kaavoitettavaa aluetta koskee kaavamerkintä: YHDYSKUNTARAKENTEEN MAHDOLLINEN LAAJENEMISSUUNTA Laajenemissuunta on yhdyskuntarakenteen reservialuetta. Muu kuin maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen tulee ratkaista asemakaavalla. PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE LÄHIVIRKISTYSALUE TULVAUHAN ALAINEN ALUE Alueelle saa rakentaa vain siten, että kosteudesta vahingoittuvat rakennusosat ovat vähintään 1 m tulvakorkeuden yläpuolella. Alimmat rakentamiskorkeudet on ilmoitettu kaavaselostuksen liitteessä 13. Tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata rakentamisen kestävyys ja sopivuus maisemaan.

41 41 Asemakaava Alue on asemakaavoittamatonta. Asemakaavat Männistön alueelle on laadittu 1970 ja luvuilla. Kaavoissa alueet on varattu pääosin erillispientaloalueiksi (AO). Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta, asemakaavoitettu Männistön alue sijoittuu kaavoitettavan alueen itäja kaakkoispuolelle Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty ja on voimassa lähtien. Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaavoitus muuttaa alueen kaupungin ylläpitämäksi kiinteistörekisterissä olevaksi alueeksi. Tonttijako suoritetaan kaavan valmistuttua, erillinen tonttijako (MRL 79 ). Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöyksikkö ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita.

42 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Kaupunki huolehtii alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja MRL 41 1 momentin mukaisesti yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kaupungin väestömäärän kasvu, asuntotuotannon tarve ja kaupungin kehitys edellyttää asemakaavan laatimista kaupungin omistamalle 20 hehtaarin alueelle. Asemakaavattomalta alueelta on hankittuna kaupungin omistukseen luvulla noin 20 ha (valmistellusta kaavaluonnosalueesta noin 95 %) ja nyt tavoitteena on saada kaupungille vuosille tonttitarjontaan omakoti- pientalo- ja rivitalotontteja, joiden kysyntä Ylivieskassa on ollut usean vuoden ajan runsasta. Asemakaavoitus on vuoden 2007 kaavoituskatsauksen hyväksymisen ( ) yhteydessä laitettu vireille kaupungin aloitteesta. Männistön alueelta Katajaojan pohjoispuolelta yksityisiltä maanomistajilta tai heidän edustajiltaan on tullut kaava-aloite omistamiensa alueiden kaavoittamisesta, joka otettiin tarkasteltavaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa, jolloin rajattiin yhdeksän yksityisen maanomistajan maanomistusta mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajaukseen. Maanomistajilla on 8 rakentunutta rakennuspaikkaa, jotka ovat pintaalaltaan noin 0,12 ha 0,95 ha. Kaksi maanomistajaa on perikuntia ja omistamansa alueet ovat pinta-alaltaan noin 1,87 4,3 ha, myös näiden maanomistajien alueilla on osoitettuna rakennuspaikat eli yksityisille on osoitettuna kaavattomalle alueelle yhteensä 10 rakennuspaikkaa, ja ne ovat rakentuneet. Rakennuspaikat ovat osoitettuna oikeusvaikutteisissa Niemelänkylän ja Keskustan osayleiskaavoissa asuinpientaloalueena. Kaupunki on neuvotellut perikuntien edustajien kanssa maaalueiden ostamisesta kaupungille, mutta näkökulmat maapohjan hinnoittelusta ja maankäytön ratkaisuista ovat erilaiset. Kaupungilla on myös maapoliittisessa ohjemassa linjaus siitä, että kaupunki laatii ensimmäisen asemakaavan ensisijassa kaupungin omistamalle maalle. Kaavaluonnos on laadittu 20 hehtaarin alueelle, josta kaupunki omistaa noin 95 %. Yksityinen maanomistus, yhteensä noin 2 % käsittää kaavoitettavalla alueella Fingrid Oyj:n voimajohtoalueen suoja-aluetta ja on pinta-alaltaan noin 0,4 ha. Kaavoitettavasta alueesta on 3 % valtion omistamaa yleisen tien aluetta (Niemelänkyläntie). Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen maanomistus on luonnosvaiheeseen rajattu pois. Yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Alue on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden. Alue tullaan myöhemmin kaavoittamaan yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. Kaupungin väkiluku on vuoden 2012 lopussa ollut asukasta ja viime vuosina väestönkasvu on ollut nopeaa. Kaupungin hankittua riittävän laajat ja yhtenäiset maaalueet, on kaavoitus tullut ajankohtaiseksi. Kaupungin omistamalle 20 hehtaarin alueelle Olmalassa voidaan kaavoituksella osoittaa pientalo- ja rivitalorakentamiseen kahden vuoden tarve. Alueella on voimassa vuonna 2011 hyväksytyt Niemelänkylän ja Keskustan oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, joissa suunnittelualue on varattu asuinpientalojen alueeksi (AP) siihen liittyvine lähivirkistysalueineen (VL).

43 43 Kaavoituksella vastataan maaseutukaupungin nuorten lapsiperheiden elämänlaatuun ja suunnitellaan kaupungin tonttitarjontaan tulevalle kahdelle vuodelle asuntoalue, missä ydinkeskustan palvelut monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen ovat lähellä. Joen rannan asemakaavaan on mahdollista sisällyttää joen virkistyskäyttöä ja joki tulee olemaan alueen vetovoimaa lisäävä elementti, kun alue toteutetaan laadukkaasti ja ympäristöä kunnioitten. Aluetta rajaa Kalajoki ja lähistöllä on Kalajokeen laskevat Katajaoja ja Kopakkaoja. Tavoitteena on osoittaa alue pientaloasumiseen huomioiden samalla jokiuoman stabiliteetti sekä alueelle määritellyt tulvakorkeudet. Kaavoitusta varten laaditaan luontoselvitys, meluselvitys sekä jokiuoman stabiliteetti (vakavuus) selvitys, jota täydennetään ehdotusvaiheeseen. Suunnittelualueeseen rajautuvan kaavattoman pientaloalueen rakennukset on kuvattu ja luetteloitu. Kaavoituksella halutaan suunnitella asuntoalue, mistä koulut ja päiväkodit samoin kuin ydinkeskustan palvelut monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen ovat saavutettavissa liikenteellisesti laajan kevyenliikenteen reitistön kautta ja että alueella on riittävästi lähivirkistysalueita. Alue liittyy kiinteästi taajamarakenteeseen ja kuuluu rakennetun kunnallistekniikan läheisyyteen. Alueen kaavoittamisella lisätään pientalojen tonttitarjontaa kaupungissa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Olmalan alueen asemakaavoituksen valmisteluvaiheessa on laadittu maankäyttöyksikössä useita luonnosvaihtoehtoja, ja niitä on käsitelty kaavatiimissä. Kaupungin kaavatiimi ja Pohjois-Pohjanmaan liikenne- ympäristö- ja elinkeinokeskus pitivät työneuvottelun asemakaavoitukseen liittyen, mm. lausunto suunnittelualueen tulvariskistä pyydettiin. Viranomaisneuvottelu pidettiin ennen valmisteluaineiston nähtäville asettamista Asemakaava on tullut vireille kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuustossa Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Nähtävillä olleessa OAS:n rajauksessa oli mukana myös yksityisten maanomistajien alueet, jotka olivat jättäneet aloitteen Valmisteluvaiheessa kaavoitettava alue rajattiin siten, että nähtäville asetettavassa luonnoksessa käsitellään 95 %:sesti kaupungin maanomistusta. Yksityistä maanomistusta, pinta-alaltaan noin 0,4 ha, on kaavaluonnoksessa Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohtoalueen suoja-aluetta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset, vireille tulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö on esitetty liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Työneuvottelu Ylivieskan kaupunki / Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on tiedotettu lehdessä. Kaavoituksen valmisteluaineistona alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä

44 44 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi esittää muutoksia ehdotuksen julkisesti nähtäville asettamiseen saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin seuraavat lausunnot: 1. Jokilaaksojen pelastuslaitos, Hei! Tässäpä näkemyksemme kaavoitettavien alueiden Kalvi-vesiasemien määrästä ja sijainnista. Männistön uuden alueen sijanneista ei tässä vaiheessa pysty sanomaan mitään. Mutta tarkennellaan niitä sitten, kun tiestöt ja tontit on suunniteltu. Määrä on myös suuntaa antava. Joka tapauksessa Männistön uudelle alueelle Klivien määrä on 3(- 4} kpl, riippuen niiden etäisyyksistä.>t:harri Huumo 2. Jokilaaksojen poliisilaitos, Jokilaaksojen poliisilaitoksella ei ole tässä vaiheessa lausuttavaa Männistön (8.) kaupunginosan asemakaavattomasta alueesta, josta muodostetaan asuinrakennusten korttelialuetta sekä katu- lähivirkistys- ja vesialuetta. 3. Museovirasto, Ylivieskan kaupungin tekninen palvelukeskus on toimittanut Olmalan alueen asemakaavan OAS:n kommentoitavaksi Museovirastoon. Virasto toteaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta, että asemakaavan rajauksen pohjoispuolella, OAS:ssa määritellyn vaikutusalueen sisällä on Niemenkylän osayleiskaavan alueella historiallisen ajan muinaisjäännöskohde, Kontio (muinaisjäännösrekisterin kohdetunnus ). Kohde paikannettiin Niemenkylän osayleiskaavaalueen arkeologisessa inventoinnissa Museovirasto on antanut lausuntonsa eri vaiheissa Niemenkylän osayleiskaavoitusta, viimeksi sen ehdotuksesta (kirje 432/303/2011 ). Tuolloin kaavaselvitys muinaisjäännösten osalta oli tehty ja sen tulokset selvillä. Lausunnossa todettiin alueen kaksi kiinteää muinaisjäännöstä ja edellytettiin niiden merkitsemistä osayleiskaavaan. Olmalan asemakaavan OAS:n karttaotteen perusteella ainakin mainittu Kontion kohde on kuitenkin jäänyt merkitsemättä osayleiskaavaan. Museovirasto ei ole pyytänyt nähtäväkseen hyväksyttyä kaavaa, jota koskevissa viranomaislausunnoissa todettujen muutos- ja merkintätarpeiden toteutumista Pohjois-Pohjanmaan EL Y -keskuksen olisi tullut valvoa. Kontion kohde sijaitsee osayleiskaavassa VL-aluevarauksella, eikä kohteen suojelu ole siten varsinaisesti uhanalainen, mutta VL:n kaavamääräys voi mahdollistaa erilaista pienimuotoista rakentamista alueelle. Mahdollisissa alueelle kohdistuvissa rakennussuunnitelmissa Ylivieskan kunnan tulee pyytää Museoviraston lausunto. Olmalan asemakaavalla ei ole vaikutuksia muinaisjäännökseen. Rakennetun ympäristön suojelun osalta kaava on Pohjois-Pohjanmaan museon toimialuetta. Maakuntamuseo on merkitty kaavan osallisiin viranomaisiin. 4. Finngrid Oyj Olmalan alueen (vaihe 1) asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Asemakaava-alueella sijaitsee Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohto Vihanti - Olmala (kuva 1 ).

45 45 Asemakaava-alueella voimajohdolla on kaksi erilaista poikkileikkaustilannetta: Pylväästä 18 koilliseen (pylväät 12-18) voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 40 metriä leveälle johtoalueelle (poikkileikkaus kuvassa 2). Johtoalue muodostuu 20 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat nykyisin 15 metrin päähän 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Pylväästä 19 lounaaseen (pylväät 19-24) voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 48 metriä leveälle johtoalueelle (poikki leikkaus kuvassa 3). Johtoalue muodostuu 28 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 1 0 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat nykyisin 19 metrin päähän 11 0 kv voimajohdon keskilinjasta. Fingridillä on kuitenkin pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajat reunavyöhykkeiden takareunaan siten, että rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen. Asemakaavoituksessa on yleensä suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään koko voimajohtoalueen leveyttä, jotta mahdolliset sähköturvallisuutta vaarantavat toiminnot rajataan selkeästi voimajohtoalueen ulkopuolelle.

46 46 Asemakaavan tavoitteena on suunnitella asuntoalue. Muistutamme, että maankäytön suunnittelussa on perusteltua välttää asumisen sijoittamista aivan voimajohtoalueen viereen, mikäli se on ilman suhteettomia vaikeuksia mahdollista. Kantaverkon voimajohto suurena rakenteena vaikuttaa alueiden lähimaisemaan sekä viihtyisyyteen. Suunnittelussa on otettava huomioon, että voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Fingrid on laatinut oppaan Ohje voimajehtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin internet -sivuilta ( ja maankaytto/maankaytto/ ohjeita kaavoittajille).

47 47 Kaikesta voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämälausunnossa annetaan näkemys suunnitelman toteuttamisen reunaehdoista. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, Helsinki tai sähköpostilla Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja, pyydämme lähettämään lausunnolle osoitteella Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, HELSINKI. Ystävällisin terveisin Fingrid Oyj Verkkopalvelu/Maankäyttö ja ympäristö Mika Penttilä projektipäällikkö Kaavoittajan vastine osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa jätettyihin viranomaisten lausuntoihin: Viranomaisilta pyydetään lausunnot Olmalan alueen kaavoitukseen kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin seuraavat osallisten palautteet: 1.Selli Maria Oinonen os. Järvelä KIINTEISTÖ HEINO Kiinteistötunnus yhtenä omistajana haluan kaavoituksessa hyödynnettävän koko kiinteistöä Ylivieskan taajamassa mahdollisimman tehokkaan ja korkeatasoisen rakentamisen alueena. Erityisesti Ojaniemen alue Kalajoen ja Katajaojan välissä tulee kaavoittaa maisemallisesti edullisessa ympäristössä kerros- tai rivitalojen alueeksi vesielementti hyödyntäen. Vaihtoehtona voisi olla myös laadukas rantahotelli luonnonkauniilla paikalla. Annan edelleen Lauri Juhani Oinoselle valtuuden hoitaa kaavoitusasiaa puolestani. Keuruulla Selli Maria Oinonen os. Järvelä Heino ja Maria Soria Järvelän tytär, Kiveläntie 6 A 9, Keuruu. 2.Markku Järvelä sähköpostilla Isäni Olavi Järvelä pyysi minua perehtymään puolestaan Olmalan alueen vaiheen l asemakaavoitukseen, joka on tullut alustavan OAS:n muodossa vireille. Kävin lukemassa alustavan OAS:n ja siellä kerrottiin, että olette jo laatineet kaavarunkosuunnitelmaa ja alustavaa luonnosta asemakaavasta. Tiedossani on, että yksityisen maanomistuksen osalta on tehty asemakaavoitusta koskeva esitys (Lauri Oinonen). Ilmeisesti tähän viitataan myös OAS:ssa. Käyn Ylivieskassa sunnuntaina ja samalla Kannuksessa isäni luona. Kerron hänelle kaavoitukseen ja maapolitiikkaan liittyvät periaatteet, jotta hän voi ottaa kantaa asemakaavoitukseen ja mahdolliseen maakauppaan tai maankäyttösopimukseen. Voisinko saada sähköisesti kaavarunkosuunnitelman ja alustavan luonnoksen asemakaavasta nähtäväksi. Voit lähettää sähköpostia tähän osoitteeseen mjarvela@nic. fi tai Vaasan kaupungin osoitteeseen markkujarvela@vaasa. fi

48 48 Tavoitat minut puhelimitse parhaiten numerosta Ystävällisesti Markku Järvelä, Luolakivenkatu 146, Vaasa. 3.Lauri Oinonen Ylivieskan kaupungille Maanomistajan edustajan, valtakirjalla, kannanottoa Olmalan alueen (vaihe 1) asemakaavan osallistumis- ja arviointiprosessiin koskien kiinteistöä Heino, kiinteistötunnus Kyseinen yksityisessä omistuksessa oleva kiinteistö on Olmalan alueen kehittämisen ja koko Ylivieskan keskustaajaman kehittämisen osalta mitä keskeisimmässä avainasemassa. Kiinteistön erityistä arvoa korostavat sijainti Ylivieskan kehityksen keskustassa, kulkuyhteydet ja erityisesti nk. Ojaniemenalueella ainutlaatuinen vesistöelementin maisema Kalajoen ja Katajaojan äärellä. Juuri edellä mainituista syistä kiinteistöön kuuluva nk. Ojaniemen noin 1,5 hehtaarin alue on erityisen ja ainutlaatuisen arvokas vetovoimaisen ja korkeatasoisen asuin- tai hotellirakentamisen kohde. Tällaisia ei ole Kalajokilaaksossa maakunnallisen osakeskuksen kaupunkitaajamassa, jollainen on nyt Ylivieskassa juuri nk. Ojaniemen alue. Alueelle on allekirjoittaneen toimesta vireillä ideointivaiheessa olevia suunnitelmia, joista kenenkään etua loukkaamatta voin tuoda kaavoituksen suunnitteluprosessin alustavaa työskentelyä varten seuraavia näköaloja: A/1 Kalajoen ja Katajaojan rantamaisemia myötäilevä 10 kappaleen, kaksikerroksisen omakotitalon rakentaminen, yhteensä rakennusneliömetriä. A/2 Vastaava toteutettuna seitsemän paritalon rakentamisena 14 asuntoa, rakennusneliömetriä. A/3 Vastaava toteutettuna viiden rivitalon muodostamalla maisemarakentamisella, kolme Kalajoen ja kaksi Katajaojan varrelle, asuntoa, rakennusneliömetriä. B/1 Neljä maisemanäköaloja tarjoavaa kuuden kerroksen hisseillä varustettua kerrostaloa, eri kokoisia asuntoja kartoitettavan kysynnän mukaan, yhteensä rakennusneliömetriä. B/2 Kolme maisemanäköaloja tarjoavaa 10-kerroksista tietoisesti lakeudella laajalti näkyvää tornitaloa Ylivieskan imagon tunnusmerkeiksi nousevan kehityksen symboleiksi, huoneistokoot markkinakyselyn mukaan, yhteensä rakennusneliömetriä. C Hotellivaihtoehto Ojaniemen alue tarjoaisi myös Ylivieskan kaupungin keskustassa maisemallisesti upeassa ympäristössä vetovoimaisen ja korkeatasoisen hotellimiljöön ja asia tulisi selvittää. Selvitystyöstä on tehty ennakkotarjous allekirjoittaneelle. Kerrostalot tarjoaisivat runsaasti maisemanäköaloin Kalajoen veden äärellä yli viljellyn lakeuden ja Ylivieskan kaupunkikeskustan keskitetyn ja vetovoimaisen maakunnallisesti ainutlaatuisen asuinympäristön luonnonläheisesti hyvien palvelujen ja liikenneyhteyksien ääreltä. Ylivieska voisi näiden avulla entistä voimakkaammin kehittyä myös Oulun ja Kokkolan menestyvänä työssäkäyntialueena. Nykyisin pendoliino junamatka Ylivieska-Oulu kestää 1 tunti 3 minuuttia (esim. joka päivä liikennöivä pendoliinojuna S 53).

49 49 Matka Ylivieska-Kokkola kestää 41 minuuttia (esim. jokapäivä liikennöivä pendoliinojuna S 52). Tulevaisuudessa junien matka-ajat em. matkaosuuksilla voivat tuntuvastikin lyhentyä liikennenopeuksien kasvaessa. Jo nyt hyvät työmatkojen pendelöintimahdollisuudet tulevat parantumaan. Työmatkapendelöinti on tilastollisesti osoittanut työssäkäyvän väestön tulotason merkittävääkin nousua. Ojaniemen alueen huomattavan merkittävä asuinrakentaminen nostaisi Ylivieskan mahdollisuudet aivan uusiin ulottuvuuksiin valtakunnanosakeskus Oulun ja maakunta Kokkolan välissä oleva maakunnallisena osakeskuksena. Myönteinen vaikutus ulottuisi koko Kalajokilaaksoon ja laajemmaltikin. Junilla voisi toki käydä entistä nopeammin myös muuallakin työssä kuten myös muilla kulkuneuvoilla tarpeiden mukaan. Perheenjäsenistä voisi toisen työpaikka olla esimerkiksi Ylivieskan talousalueella ja toinen tekisi em. tavoilla työmatkaa nopeasti haluamalleen paikkakunnalle. Ylivieska voisi täten kehittyä toimivaksi Oulun tai Kokkolan asuinlähiöksi ja verotulot tulisivat asuinpaikkakunnalle Ylivieskaan. Kuvatun merkittävän keskitetyn asuinyhdyskunnan muodostuessa voisi suunnitella bussivuorot Olmalan /Ojaniemen alueelta junille/junilta. Samoin tulisi rakentaa kevyen liikenteen väylä Ojaniemen alueelta Katajaojan ylitse kohti rautatieasemaa meneville reiteille. Ojaniemen aluetta tulisi tutkittavan tarpeen korottaa rantaelementtejä muuttamatta tulvavaaran eliminoimiseksi ja lähistöllä olevat ilmassa kulkevat sähköjohdot tulee ajan trendin mukaan siirtää maakaapelein toteutetuiksi. Korkeat kerrostalot tai korkea hotelli olisivat Ylivieskan ainutlaatuinen maamerkki (vrt. Lakeuden risti Seinäjoella), jotka tarjoaisivat Pohjanmaan lakeuksilla ainutlaatuisen asuinmahdollisuuden. Myös hotelli voisi toimia maamerkkinä em. tavalla. Kauas näkyvää maamerkkiä voisi korostaa esim. pimeällä valaistulla Windsiden valmistamalla 60 metriä korkealla tuulivoimaspiraalilla. Tämä voisi tehdä rakennuksista myös energiaomavaraisen kokonaisuuden. Valmistajan mukaan spiraalin muotoinen tuulivoimala on äänetön. Edellä esitetty Ojaniemen alueen voimakas rakentaminen vauhdittaisi veturina koko Olmalan alueen rakentamista. Heino-kiinteistön Niemänkyläntien varressa olevalle alueelle tulisi suunnitella "Oimalan alueen Portiksi" 3-4 kappaletta viisikerroksisia kerrostaloja. Nämä tiivistäisivät voimakkaasti kehittyvää Ylivieskan kaupunkimiljöötä ja muodostaisivat toimivan kokonaisuuden Ojaniemen alueen kanssa. Kaikissa Ojaniemen alueen suunnitelmissa on lähtökohtana Kalajokivarren ja Katajaojan stabiliteetti ottaen myös huomioon vaadittavat tulvakorkeudet. Kalajoen vesielementti tarjoaa myös mahdollisuuksia näyttävien vesitaideteosten luomiselle. Edellä kuvattu kokonaisuus voisi myös muodostua valtakunnallisten Asuntomessujen alueeksi Suomessa. Tämä toisi laajaa myös kansainvälistä tunnettavuutta ja monipuolista menestystä Ylivieskaan ja Kalajokilaaksoon. Valtakirjalla (annettu aiemmin). Haapamäellä Lauri OinonenTM Riihontie Haapamäki, ,lauri.oinonen@hotmail.fi

50 50 Kaavoittajan vastine yksityisten jättämään palautteeseen OAS:sta: Kaavaluonnos on laadittu n. 20 hehtaarin alueelle, josta kaupunki omistaa noin 95 %. Yksityinen maanomistus, yhteensä noin 2 % käsittää kaavoitettavalla alueella Fingrid Oyj:n voimajohtoalueen suoja-aluetta. Kaavoitettavasta alueesta on 3 % valtion omistamaa yleisen tien aluetta (Niemelänkyläntie). Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen maanomistus on rajattu pois. Yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Alue on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden. Alue tullaan myöhemmin kaavoittamaan yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. Viranomaisneuvottelu pidettiin Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Käytiin läpi valmisteluaineistoa ja kaavoitusta varten tehtyjä selvityksiä ennekuin valmisteluaineistona täydennetty OAS ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville. Kaavan valmisteluaineistona luonnos ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville teknisen palveluiden lautakunnan päätöksellä Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin kirjeellä suunnittelualueen maanomistajille sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselle sekä muille viranomaisille ja lausunnonantajille. Kaavan valmisteluaineistona luonnos ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan uudelleen nähtäville teknisen palveluiden lautakunnan päätöksellä Kaavoituksen valmisteluaineisto oli nähtävillä uudelleen Valmisteluaineisto lähetettiin kirjeellä suunnittelualueen maanomistajille sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselle sekä muille viranomaisille ja lausunnonantajille. Viranomaisneuvottelussa sovittiin, että viranomaisneuvottelu II pidetään ehdotusvaiheessa. Teknisten palveluiden lautakunta on hyväksynyt kokouksessaan kaavaehdotuksen asetettavaksi virallisesti nähtäville. Ylivieskan kaupunki / kaavoitus oli yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueidenkäyttöyksikköön ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa mahdollisesta työneuvottelun tarpeesta. Sovittiin, ettei työneuvottelun tarvetta ole. Viranomaisilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot. Kaavaehdotus on ollut MRL:n 65 :n tarkoituksessa ja MRA 27 :n säädetyllä tavalla virallisesti nähtävillä Teknisen palvelukeskuksen kaavatiimi käsitteli ehdotuksesta esitetyt lausunnot, muistutukset ja niihin laaditut kaavoittajan vastineet.

51 51 Kaupunginhallitus käsitteli kaavaa kokouksessaan ja päätti esittää asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Tavoitteena on saada kaupungin luvulla hankkima raakamaa-alue kaavoitetuksi keskustan osayleiskaavan mukaisesti asuinpientaloalueeksi siten, että alueen tontit ovat luovutettavissa vuosina rakentajille. Kaavoituksella vastataan maaseutukaupungin nuorten lapsiperheiden elämänlaatuun ja suunnitellaan asuntoalue, missä ydinkeskustan palvelut monipuolisine harrastusmahdollisuuksineen ovat lähellä. Joen rannan asemakaavaan on mahdollista sisällyttää joen virkistyskäyttöä ja joki tulee olemaan alueen vetovoimaa lisäävä elementti, kun alue toteutetaan laadukkaasti ja ympäristöä kunnioitten. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteiden pohjalta luodaan viihtyisä asuntoalue. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Asemakaava on maakuntakaavan ja keskustan osayleiskaavan mukaisesti varattu taajamatoimintoihin (A) ja pientaloasumiseen (AP), joten muutoksia ei näiden pohjalta tehdä. Aluetta suunnitellaan pientalo- ja rivitaloalueena siihen sisältyvine katu-, puistoja virkistysalueineen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen itä- kaakkoisosassa sijaitsevaa, Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohtoaluetta suojavyöhykkeineen, leveydeltään keskimäärin noin 30 metriä, on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vihersuunnittelulla (VL-alueena eli lähivirkistysalueena) sopeuttamaan ympäristöön. Alueen tulvariski ja Kalajoen ranta-alueen eroosio- ja stabiliteettiriski tulee huomioida suunnittelussa samoin kuin aluetta sivuavan Niemelänkyläntien liikenteen meluvaikutus Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Alustavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa suunnittelualue, Olmalan I vaihe, rajattiin pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin suuruiseksi ja alustavassa rajauksessa oli mukana kaupungin maanomistuksen lisäksi yhdeksän yksityisen maanomistajan tilaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa esitti osa yksityisistä maanomistajista mielipiteinään, että heidän omistamille alueille osoitetaan merkittävää rakentamista. Niille maanomistajille, jotka omistavat kaavattomalla alueella pelkästään toteutuneen rakennuspaikan, kaavoitus järjesti tapaamisen Osa näistä maanomistajista esitti tällöin, että olevat omakotitalojen rakennuspaikat muutetaan kaavoituksella rivitalorakentamista mahdollistavaksi asuinpientaloalueeksi.

52 52 Kaavaluonnos on laadittu n. 20 hehtaarin alueelle, josta kaupunki omistaa noin 95 %. Yksityinen maanomistus, yhteensä noin 2 % / 0,4 hehtaaria käsittää kaavoitettavalla alueella Fingrid Oyj:n voimajohtoalueen suoja-aluetta. Kaavoitettavasta alueesta on 3 % valtion omistamaa yleisen tien aluetta (Niemelänkyläntie). Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen maanomistus on rajattu pois. Yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Alue on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden. Alue tullaan myöhemmin kaavoittamaan yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. Kaavoituksen valmisteluvaiheen esittelytilaisuudessa ja osallisten valmisteluaineistosta jättämissä mielipiteissä tuotiin esille seuraavaa: - kaavatiimille viedään keskusteltavaksi osallisten esitys kaavoittamiseen ryhtymisestä myös yksityisen maanomistuksen osalta. Yleisötilaisuuteen osallistuneille sopii, että nyt kaavoituksesta pois jätetty alue käsitellään erikseen, kunhan kaavoitus laitetaan heti vireille. - luonnoksessa esitetty Noppatanhuankatu osoitetaan pelkästään kevyen liikenteen väylänä, jolloin myös sen varressa oleva puusto säilytetään. Savelantien ja Niemelän kyläntien väliin suunnitelluille uusille asuntotonteille tulee osoittaa kulku Savelantieltä. Kaavoituksen ollessa uudelleen nähtävillä, osalliset esittivät mielipiteitä ja niistä on koottu yhteenveto selostuksen kohtaan Osallisten mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioiminen sivuilla Kaavoituksen ehdotusvaiheessa osallisen edustaja jätti muistutuksen ja sen huomioiminen on esitetty selostuksen kodassa sivuilla Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Olmalan alueen kaavarunko ja useita kaavaluonnoksia on työstetty maankäyttöyksikössä. Kaavatiimissä on esitysten pohjalta päädytty luonnosvaihtoehtoon, jossa on mukana vain kaupungin omistamat alueet. Alueen kaavoitusta koskien on pidetty työneuvottelu Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen kanssa ja luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin

53 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnos asetettiin nähtäville Kuva: Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnoksessa, joka oli nähtävillä esitettiin muodostettavaksi Männistön (8.) kaupunginosaan sijoittuvalle ns. Olmalan alueelle kaupungin omistamille maille omakotitontteja 22 kpl, asuinpientalotontteja 12 kpl ja rivitalotontteja 8 kpl. Männistön (8.) kaupunginosaan Olmalan alueelle muodostuvissa AO -kortteleissa 40, 41, 48 ja 49 tonttitehokkuus on 0,20. AP-kortteleissa 42, 43, 45, 46, 49 ja 50 tonttitehokkuus on 0,25. AR- kortteleissa 44, 46 ja 47 tonttitehokkuus on 0,30. Omakoti- ja pientalotonteilla (AO ja AP) kerrosluku on yksi ja murtoluku kerrosluvun jäljessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi, (merkintä u ½). Rivitalotonteilla (AR) kerrosluku on I-II. Rakennusaluetta muodostuu kaava-alueelle pinta-alaltaan yhteensä noin 9,1369 ha ja rakennusoikeus on yhteensä noin k-m 2. Tonttien pinta-alat vaihtelevat: rivitalotontit (AR) 2899 m m 2 välillä, pientalotontit (AP) 1528 m m 2 välillä ja omakotitontit (AO) 1278 m m 2 välillä. Alueelle on osoitettu kaavalla lähivirkistys- ja puistoalueita (VL,VP / mm. Olmalanpuisto, Ulpukanpuisto ja Noppapuisto) yhteensä noin 6,5686 ha eli noin 33 % suunnittelualueesta ja ne sijoittuvat Kalajoen rantaan, voimajohtoalueelle sekä

54 54 korttelirakenteeseen. Lähivirkistysalueelle on merkitty johtoaluevaraus Fingrid Oyj: n johtoja varten. Rakennettavia puistoalueita (VP) on noin 0,7172 ha. Ylivieska- Kalajoki siirtoviemäri tulee sijoittumaan Niemelänkyläntien sekä Olmalankadun ja Olmalanrannankadun varteen. Suunnitelmat siirtoviemäristä on aloitettu vuonna Kaava-alueella on kokoojaväylinä rakennettavat Olmalankatu, Olmalanrannankatu, ja Noppatanhuankatu sekä asuntokadut: Ulpukankatu, Rypsikatu, Kuminakatu ja Timoteikatu. Olmalan alueen 1. vaiheen katualueet ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 2,5639 ha, kevyen liikenteen kadut noin 0,1292 ha ja muut liikennealueet, kuten Niemelänkyläntien yleisen tien alue (kaavassa LT), noin 0,6698 ha. Kuva: Valmisteluvaiheen kuuleminen Havainnekuva alueesta kaavaluonnoksen pohjalta, (Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy) Suunnittelualueelle laadittiin rakennustapaohjeet kaavoituksen valmisteluaineiston pohjalta. Ohjeet laati Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy ja ne ovat kaavoitusaineistossa erillisenä liitteenä. Rakennustapaohjeet on päivitetty ehdotusvaiheessa Valmisteluvaiheen mielipiteet, muistutukset ja niiden huomioonottaminen Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Kaavasta pyydettiin kannanotot osallisilta eli alueen maanomistajilta ja asukkailta ja paikallisilta viranomaisilta sekä muilta asiantuntijaviranomaisilta. Valmisteluaineiston nähtävillä ollessa pidettiin kaupungintalolla kaavaesittely osallisille. Esittelytilaisuudesta laadittiin muistio. Kaavatiimi käsitteli ja valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut vastineet. Kaavaluonnosta on muutettu lausuntojen, mielipiteiden ja kaavatiimityöskentelyn pohjalta. Kaavan valmisteluaineisto asetetaan uudelleen nähtäville ja aineistosta pyydetään kannanotot osallisilta ja viranomaisilta. Kaavatiimi käsitteli uudelleen nähtävillä olleesta valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut vastineet. Kaavaluonnosta on muutettu lausuntojen, mielipiteiden ja kaavatiimityöskentelyn pohjalta. Yhteenveto muutoksista kaavaselostuksen sivulla 86.

55 55 Valmisteluaineistosta esitettiin seuraavat lausunnot: 1. PPO- Yhtiöt Oy, PPO-Yhtiöt Oy: llä menee kaapeleita asemakaavan muutos alueella. Liitteenä kartta alueen kaapeleista. Mikäli kaavamuutos / laajennus edellyttää kaapeleiden tai jakamoiden siirtotöitä, aiheutuvat kustannukset laskutamme Ylivieskan kaupungilta. Kuva : Lausunnon liite: Verkkokartta Kaavoittajan vastine: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaa 2. Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (EL V-keskus) ja siitä on annettu seuraavaa palautetta: Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttöyksikkö Kaavasta on pidetty viranomaisneuvottelu Neuvottelussa käytiin läpi alueelta laadittuja selvityksiä. Alustavan kaavaluonnoksenpohjalta pohdittiin rakentamisolosuhteita joen rannan läheisyydessä sekä liikennemelun vaikutusta maanteihin ja katuihin rajoittuvilla tonteilla. Kaava-aluetta on supistettu neuvottelun jälkeen siten, että siihen sisältyy vain kaupungin omistama maa-alue. Kaavan valmisteluaineisto on asetettu julkisesti nähtäville 14 päiväksi, vaikka viranomaisneuvottelussa sovittiin 30 päivän nähtävillä alasta. Lyhyempi nähtävillä olo saattaa vaarantaa osallisten tiedonsaannin ja mahdollisuuden vaikuttaa kaavan valmisteluun. Uuden asuntoalueen kaavoittaminen joen ranta-alueelle aiheuttaa merkittävän ympäristön muutoksen ja lähialueen asukkailla saattaa olla tarvetta osallistua alueen suunnitteluun. Kyseessä ei ole vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos. Olmalan 1-vaiheen asemakaavaehdotus on asetettava nähtäville 30 päivän ajaksi.

56 56 Kaavaselostuksen liitteenä on täydennetty ja muutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitelmaa on muutettu kaavan rajauksenosalta ja täydennetty maakuntakaavan kohdalta. Muutetulle osallistumis- ja arviointisuunnitelmalle tulee antaa uusi päiväys. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on virheellinen kartta Niemelänkylän osayleiskaavasta. Kartasta puuttuu hyväksytyssä osayleiskaavassa oleva kiinteän muinaismuiston merkintä (1. Kontio). Museovirasto on saanut virheellisen kartan myötä väärää tietoa Niemelänkylän osayleiskaavasta ja joutunut turhaan ottamaan kantaa asiaan lausunnossaan. EL V-keskus kehottaa kaupunkia korjaamaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olevan virheen ja informoimaan museovirastoa erikseen asiasta. Kaavoitusta varten laaditut stabiliteetti- ja eroosioselvitykset ovat riittävät. Alueella oleva ilmeinen tulvavaara on pyritty ottamaan huomioon rakentamisen sijoittelussa ja maan pinnan sekä rakentamisen korkeuksien säätelyssä sekä muissa rakentamista koskevissa kaavamääräyksissä. Korttelissa 41 tulee vielä harkita erillisen saunan rakennusalan siirtämistä kauemmaksi rannasta. Tulvavesien kulkeutuminen tulee ottaa huomioon myös Olmalankadun ja kevyen liikenteen väylien suunnittelussa. Joen rannan syöpymisen ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaavaa varten laaditut liikennemeluselvitykset ovat riittävät. Kaavamääräyksellä ohjataan piha-alueitten suojaamiseen liikennemelulta istutuksin ja rakennusten sijoittelun avulla. Kaavakarttaan osoitetut ohjeelliset rakennusalat Savelantien pohjoispuolen ja Niemelänkyläntien koillispuolen kortteleissa eivät kuitenkaan noudata määräyksen tarkoittamaa rakennustapaa. Samanlainen virheellinen rakentamisen sijoittamisen ohjaus toistuu myös rakennustapaohjeiden luonnoksessa. ELY-keskuksen mielestä virheellinen ohjaus tulee korjata sekä kaavakartalla että rakennustapaohjeissa. Samalla tulee myös harkita, tulisiko melusuojauskeinoista jättää pois istutukset. Kaavaan osoitetulla kapealla puurivillä ei ole melun suojauksen kannalta merkitystä. Sen sijaan tulee harkita, tulisiko kaavakarttaan osoittaa rakennusten sijoittaminen pihamelun suojaksi määräävällä merkinnällä. Kaavaa varten laaditut rakennustapaohjeet ovat muilta osin hyvin laaditut. Ohjeistus turvaa alueen tasapainoista rakentumista ja hyvän elinympäristön muodostumista. Luonnonsuojeluyksikkö Kaava-alueelta laaditut luontoselvitykset ovat riittävät ja tiedot luontoarvoista on siirretty oikealla tavalla kaavamerkintöihin. Luonnonsuojeluyksiköllä ei ole mitään huomautettavaa kaavan valmisteluaineistoon. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Olmalan alueen asemakaavaluonnoksessa Niemelänkyläntie on osoitettu LT - merkinnällä maantieksi. Niemelänkyläntie ei kuitenkaan täytä MRL:n mukaisia maantien edellytyksiä, joten sille ei voi osoittaa maantien aluetta. Lain mukaan maantien alue voidaan osoittaa vain valta-, kanta- ja seututeille sekä joillekin muille tärkeille pääteitä yhdistäville teille, joilla on yleisen liikenteen kannalta erityistä merkitystä. Ne paikalliset yhdystiet, joiden liikenne koostuu pääasiassa paikallisesta liikenteestä, eivät voi asemakaavoissa olla

57 57 maanteitä. Niemelänkyläntie ei ole pitkämatkaista liikennettä palveleva väylä, vaan sen liikenne koostuu juuri paikallisesta ja lähialueen asumisen tuottamasta liikenteestä. Näin ollen Niemelänkyläntien LT -merkintä on poistettava ja tie osoitettava katumerkinnällä. Kaavoittajan vastine: Valmisteluaineisto oli nähtävillä 14 päivää ja asetetaan uudelleen nähtäville 30 päiväksi. Lausunnossa esitetysti tämä merkittävä asemakaava asetetaan ehdotusvaiheessa nähtäville 30 päivän ajaksi. Täydennetylle osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivätään huhtikuulle 2013 ja esitetään hyväksytystä Niemelänkylän osayleiskaavasta karttaote, jossa on esitettynä kiinteän muinaismuiston merkintä (1. Kontio). Museovirastolle on erikseen informoitu asiasta lausunnossa esitetysti. Kaavoitusta varten laadittua stabiliteetti- ja eroosioselvitystä on täydennetty ja siihen perustuen on Kalajoen ranta-alueeseen rajoittuvia omakotitontteja lyhennetty kolme metriä niin, että varmasti tulee huomioiduksi selvityksessä rantaan suositeltu 10 metrin levyinen vyöhyke, johon ei voi rakentaa ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä. Em. tonttien ulottuvuuden muutos vaikuttaa siten myös saunan rakennusalan siirtymiseen kauemmaksi rannasta, jota lausunnossa on ehdotettu harkittavaksi. Kaavakartalla ja rakennustapaohjeissa on osoitettuna rakennusten ohjeelliset sijoittumiset korttelialueilla. Piha-alueet ovat lähimmillään noin metriä Niemelänkyläntien ajoradan keskilinjasta. Alla esitetyissä taulukoissa ennusteliikenteen kohdalla on melualueen keskimääräiset etäisyydet Niemelänkyläntien varressa todettu 40 km / h nopeudella ajettaessa ulottuvaksi metrin ja metrin päähän tien keskilinjasta. Kaava-alueella tullaan liikennemerkein ohjaamaan Niemelänkyläntiellä kaava-alueen kohdalla nopeus 40 km/h. Kaavaluonnoksen ohjeellisilla rakennusalueiden sijoittelulla pyritään ohjaamaan rakentamista siten, että oleskelupihojen pienilmasto huomioidaan ja tonteille rakennettaessa on mahdollisuus sijoittaa oleskelupihat tonttien länsi- ja/tai eteläsuunnalle. Mikäli rakennusalat osoitetaan Niemeläkyläntien varteen, piha-alueet suuntautuvat koillis- ja itäpuolelle. Meluselvityksessä todetaan seuraavaa:

58 58 Mallinnustulosten perusteella suunniteltavien asuinkortteleiden piha-alueiden päivä- ja yöajan keskiäänitasot alittavat ohjearvot ilman erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä, kun alueet sijoitetaan taulukossa 3.2 esitettyjä yöajan etäisyyksiä kauemmaksi tiealueista. Piha-alueiden melutasoihin voidaan myös vaikuttaa rakennusten sijoittelulla ja istutuksilla. Puurivistöjä ei ole kaavoituksessa osoitettu melusuojauksen keinoksi, vaan niiden tarkoitus on antaa avoimeen peltomaisemaan sijoittuvalle asuntoalueelle kehystä ja vähentää esim. tuulisuuden vaikutusta ja parantaa avoimeen maisematilaan sijoittuvien kortteleiden pienilmastoa sekä muodostaa asuntoalueelle bulevardityyppisiä katutiloja. Vaikka kasvillisuus ei suojaisikaan oleskelupihoja melulta, on niillä merkitystä oleskelualueiden näkösuojana suhteessa Savelantien ja Niemelänkyläntien liikennealueisiin. Ristiriidan välttämiseksi poistetaan kaavamääräys, jolla ohjataan piha-alueitten suojaamista liikennemelulta istutuksin ja rakennusten sijoittelun avulla. Kaavakarttaan ei merkitä rakennusten sijoittamista pihamelun suojaksi määräävällä merkinnällä ja aluetta toteutettaessa ohjeellisilla rakennusalamerkinnöillä johdatellaan huomioitavaksi oleskelupihojen pienilmasto ja pihojen suuntautuminen länteen tai etelään. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvaa Niemelänkyläntien osuutta, pituudeltaan noin 210 metriä ei osoiteta tässä vaiheessa katumerkinnällä, kuten lausunnossa on esitetty. 3. Fingrid Oyj, Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Asemakaava-alueella sijaitsee Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohto Vihanti - Olmala (kuva 1). Olemme lausuneet kaavan lähtökohdista ennakkoon ja toimittaneet tiedot voimajohdoista Fingrid toi lausunnossaan esille voimajohtojen tuntumaan sijoittuvien asuinalueiden suunnitteluun liittyvät rajoitukset ja myös periaatteelliset kysymykset. Lähtökohtana on, että Fingrid ei voi juridisin perustein esittää vaatimuksia lunastetun voimajohtoalueen ulkopuoliselle maankäytölle. Siitä huolimatta kehotamme harkitsemaan vielä asemakaavan ratkaisua suhteessa 110 kv voimajohtoon, siten että otetaan huomioon turvallisuus-, terveys- ja viihtyisyysnäkökohdat. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty asumisen korttelialueita (AP, AR, AO), jotka rajautuvat voimajohtoalueeseen. Rakennusalat on sijoitettu osin sivuamaan voimajohtoaluetta, mikä ei ole näkemyksemme mukaan hyvä ratkaisu. Sähkö- ja magneettikentille liittyvät suositukset eivät ylity, mutta voimajohdon läheisyys saattaa huolestuttaa ihmisiä. Sähköturvallisuussysistä johtuen on myös huolehdittava siitä, että voimajohtoalue ei muodostu oleskelupaikaksi. Pientalojen rajautuessa voimajohtoalueeseen on mahdollista, että johtoalueesta tule luvattomasti siihen rajautuvien pihojen jatke. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattualueen osa (Ie) voimajohtoalueen vieressä. Lasten leikkitoimintojen sijoittaminen voimajohtoalueen tuntumaan vaatii erityistä harkintaa. Voimajohtojen ja lasten leikkipaikkojen keskinäinen etäisyys aiheuttaa usein huolestuneita yhteydenottoja sähkönsiirtoyhtiöihin. Säteilyturvakeskus (STUK) on viime vuosina antanut lausuntoja voimajohtojen lähialueiden kaavoituksesta. Lausunnoissaan säteilyturvakeskus on suositellut, että leikkialueiden ja päiväkotien sijoittamista aivan johtoalueen tuntumaan vältettäisiin em. huolestuneisuuden välttämiseksi.

59 59 Yleisesti säteilyturvakeskus ottaa kannanotoissaan huomioon ns. varovaisuusperiaatteen, jonka mukaan altistumista sähkö- ja magneettikentille on perusteltua pyrkiä pienentämään myös säädettyjen enimmäisarvojen alapuolella, kun se on käytännöllisesti mahdollista. Asemakaavaluonnoksessa voimajohtoalueelle on sijoitettu voimajohdon suuntaisia kevyen liikenteen reittejä. Suosittelemme reittien sijoittamista voimajohtoalueen ulkolaitaan tai muuhun vaihtoehtoiseen sijaintiin. Syynä tähän on mm. virta- ja ukkosjohtimiin voi kertyä lumi- ja jääkerrostumia, kipinäpurkaukset ja voimajohtojen huolto- ja kunnossapidon tarve. Kuten edellisessä lausunnossa totesimme, voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tai muun infrastruktuurin rakentamisesta (esim. kadut, pyörätiet, vesi- ja viemärit ym.) tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Tässä tapauksessa risteämälausunto on hyvä pyytää välittömästi, koska asemakaavaluonnoksessa on osoitettu runsaasti rakentamista voimajohtoalueelle ja sen rinnalle. Suunnitelmien toteutuskelpoisuus ja reunaehdot on hyvä varmistaa ennen asemakaavan etenemistä. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, Helsinki tai sähköpostilla Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö-ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Kaavoittajan vastine: Lausunnossa esitetysti pientalojen (AR, AP, AO) asuntoalueet rajataan kauemmaksi voimajohtoalueesta siten, etteivät asuntotonttien piha-alueet rajaudu voimalinjan suoja-alueeseen eikä ole enää mahdollista, että johto-alueesta olisi luvattomasti muodostettavissa piha-alueiden jatkeita. Luonnokseen esitetty leikkialuevaraus siirretään myös kauemmaksi voimajohtoalueesta, josta sen erottaa Olmalankatu. Voimajohtoalueen alle sijoitetut johtoalueen suuntaiset ohjeelliset kevyen liikenteen reitistövaraukset poistetaan, kuten lausunnossa on suositeltu. Olmalankatu on alueen kokoojakatu ja sen varteen on rakennettavissa kevyen liikenteen väylä, jota kautta on myös Kalajoen ranta-alueelle pääsy turvattu. Fingrid Oyj:ltä on pyydetty risteämälausunto, kuten lausunnossa on ohjattu tekemään. Kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville ja siitä pyydetään Fingrid Oyj:ltä uusi lausunto sekä risteämälausunto. 4. Jokilaaksojen poliisilaitos, Jokilaaksojen poliisilaitoksella ei ole huomautettavaa edellä olevan Olmalan alueen asemakaavan 1 vaiheen (valmisteluvaihe) suhteen. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaa. 5. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalvelut, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalveluilla ei ole huomautettavaa tutustuttavaksi lähetystä Ylivieskassa sijaitsevan Olmalan alueen asemakaavasta (vaihe 1). Ehdotamme asiakirjan tekstiin sivulle 61 kohtaan Palvelut varhaiskasvatuspalveluiden osalta seuraavaa tekstiä: Alueen varhaiskasvatuspalvelut ovat saavutettavissa eri puolilta kaupunkia Hakalahden vuoropäiväkodista ydinkeskustassa, Simonpuiston päiväkodista Kaisaniemessä, Huvikummun päiväkodista Toivonpuistossa ja Pakolan alueelta Joukahaisen päiväkodista. Lisäksi palveluita on

60 60 tarjolla kaupungin alueella kunnallisissa tai yksityisissä perhepäivähoitopaikoissa, yksityisissä perhepäivähoito-ja ryhmäperhepäivähoitopaikoissa sekä yksityisessä päiväkodissa. Kaavoittajan vastine: Esitys tekstimuutoksesta varhaiskasvatuspalveluiden osalta huomioidaan kaavaselostuksen kohtaan Palvelut. 6. Herrfors Nät-verkko Oy Ab, Kaavoitettavan alueen kiinteistöjen sähköistys tullaan toteuttamaan maakaapelein. Timoteikadun ja Noppatanhuankadun kohdalla kulkee 20 kv ilmajohtoja, jotka tulevat olemaan katujen rakentamisen esteenä. Nämä ilmajohdot voidaan korvata maakaapeleilla. Muutoksesta aiheutuvista kustannuksista on sovittava erikseen. Kaavoitettavalle alueelle on varattu aikaisemman esityksemme mukaiset puistomuuntamojen paikat. Asemakaavaluonnokseen ei muuta huomautettavaa. Kaavoittajan vastine: Lausunnossa esitetysti osa kaavamuutosalueelle sijoittuvista 20 kv:n ilmajohdoista korvataan maakaapelein ja muutoksesta aiheutuvista kustannuksista sovitaan erikseen. Viranomaisten lausuntojen ja osallisten mielipiteiden pohjalta on tullut laadittavaksi uusi kaavaluonnos ja edelleenkin on tarpeen, että osa ilmajohdoista korvataan maakaapelein. Kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville ja Herforss Nät-verkko Oy Ab:ltä pyydetään uudesta kaavaluonnoksesta lausunto. 8. Pohjois-Pohjanmaan Museo, Ylivieskan kaupungin Männistön (8.) kaupunginosan eli ns. Olmalan alueenasemakaavaluonnoksen suunnittelualueena ei kaavaselostuksen ja olemassa olevien inventointitietojen perusteella sijaitse kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Ylivieska Männistön (8.) kaupunginosan eli Olmalan alueen asemakaavaluonnoksesta. Muinaisjäännösten osalta lausunnonantajana toimii Museovirasto. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaa. 7. Ylivieskan kaupunki / Liikuntalautakunta, Lautakunnalla ei ole huomautettavaa ko. asemakaavaluonnokseen. Lautakunta pitää erittäin tärkeänä, että luonnoksessa oleva lähivirkistysalue Savelantieltä Kalajokirantaan säilyy yhtenäisenä suunnitellussa muodossaan ja sisältää kevyen liikenteen alituksen Niemelänkyläntien alitse. Ko. alueen merkitys korostuu erityisesti, mikäli Savelantien eteläpuolelle toteutuu jossain vaiheessa koulurakentamista. Kaavoittajan vastine: Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohtoaukealle sijoittuvat johtojen suuntaiset ohjeelliset kevyen liikenteen varaukset on Fingrid Oyj:n risteämälausuntoon perustuen poistettu. Niemelänkyläntien ja Kalajoen välisellä alueella kevyen liikenteen väylä sijoitetaan kaavoituksella muodostettavan kokoojakadun eli Olmalankadun katualueelle ja lisäksi Olmalanrannankadulta johtaa kevyen liikenteen väylä Niemelänkyläntielle. Niemelänkyläntien ja Savelantien välisellä asuntoalueella kevyen liikenteen tarpeita palvelee Noppatanhut. Lausunnossa mainittu kevyen liikenteen alituksen varaus Niemelänkyläntien alitse on poistettu. Alituksen rakentaminen on kaavoituksen maankäyttöratkaisuihin ja Fingrid Oyj:n johtoalueen rakenteiden huomioimiseen perustuen teknisesti haastava toteuttaa:

61 61 Pylväiden läheisyydessä on kevyen liikenteen luiskat muotoiltava niin loiviksi, etteivät ne myöhemminkään pääse sortumaan lähelle pylväsrakenteita. Luiskia ei saa tehdä kolmea metriä lähemmäksi pylvään rakenteita. Mikäli Savelantien eteläpuolelle toteutuu jossain vaiheessa koulurakentamista, on koululaisten liikenneturvallisuuteen kiinnitettävä huomioita muilla liikenneratkaisuilla. 8. Fingrid Oyj, risteämälausunto Lausuntopyyntö Kevyenliikenteenväylien, katujen, puistojen ja asuintalojen rakentaminen 110 kv:n johdon Kalajoki- Uusnivala läheisyydessä pylväsvälillä Hanke voidaan rakentaa otsikossa mainitun johdon alitse ja läheisyyteen ottamalla sen osalta huomioon seuraavaa: Johtoalue Fingrid Oyj:n voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistöjen käyttöoikeuden supistus. Käyttöoikeuden supistus, eli johtoalue (liite), muodostuu johtoaukeasta ja johtoaukean reunoissa olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Reunavyöhykkeillä puuston kasvua on rajoitettu niin, etteivät puut kaatuessaan osu johtimiin. Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Kevyenliikenteenväylien sijainti voimajohtoon nähden Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista (liite). Mikään kevyenliikenteenväylän osa ei saa tulla pylväsalalle eikä ulkoiluraitti saa kulkea harusten alta. Mikäli kevyenliikenteenväylän reunaan rakennetaan ojia, on ojan reunan oltava vähintään kolmen metrin päässä pylväiden maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Voimajohtojen suuntaisesti kevyenliikenteenväylä on pyrittävä sijoittamaan viiden metrin päähän voimajohdon reunajohtimesta. Väylää ei tule sijoittaa suoraan virtajohtimien alle tai rinnakkaisten voimajohtojen väliin. Kevyenliikenteenväylän pinnan suurin sallittu korkeus alituskohdissa voimajohtojen alla on esitetty liitteenä olevissa alituspiirroksissa. Kevyenliikenteenväylä voidaan rakentaa alituspiirroksissa vinoviivoituksella merkityille alueille. Pylvään läheisyydessä on kevyenliikenteenväylän mahdolliset luiskat muotoiltava niin loiviksi, etteivät ne myöhemminkään pääse sortumaan lähelle pylväsrakenteita. Pylvään kohdalla luiskan kaltevuus 1:2 on riittävä. Luiskia ei saa tehdä kolmea metriä lähemmäksi pylvään rakenteita. Johtoaukealle ei saa sijoittaa maanpinnasta mitattuna kolmea metriä korkeampia reittiviittoja eikä liikennemerkkejä Reittiviittoja tai liikennemerkkejä ei saa sijoittaa. Mahdolliset levähdyspaikat ja penkkiryhmät tulee sijoittaa johtoaukean ulkopuolelle. Jos kevyenliikenteenväylälle rakennetaan valaistus, tulee siitä pyytää erillinen lausunto kun suunnitelmanne tarkentuvat.

62 62 Katujen sijainti voimajohtoon nähden Mikäli katua suunnitellaan kulkemaan voimajohdon alitse tai johtoalueelle, on siitä pyydettävä uusi lausunto ohjeineen. Rakennuksien sijainti voimajohtoon nähden Kaava-alueelle tulevia uusia rakennuksia voidaan rakentaa voimajohdon läheisyyteen rakennusrajoitusalueen ulkopuolelle eli vähintään 15 metrin etäisyydelle voimajohdon pylväiden keskilinjasta. Rakennusraja voimajohdon pylvään 19 kohdalla on 19 metriä voimajohdon keskilinjasta. Rakennuspaikkoja suunniteltaessa on huomioitava, että kaikki rakennukset ja niihin kiinteästi yhteydessä olevat osat (räystäät ja mahdolliset maanalaiset rakenteet mukaan lukien) sijoitetaan rakennusrajoitusalueen ulkopuolelle (katso liitteet johtoalueista). Puiston kasvillisuus voimajohtoon nähden Johtoalueelle voidaan istuttaa sellaisia kasveja, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä neljää metriä. Johtoaukean reunassa 10 metrin päässä (pylväsväli 12-18) ja 14 metrin päässä (pylväsvälillä 19-24) voimajohdon keskilinjasta voidaan istuttaa noin 10 metriä korkeaa puustoa ja 20 metrin päässä ( pylväsväli 12-18) ja 24 metrin päässä (pylväsväli 19-24) noin 20 metriä korkeaa puustoa. Ylipitkät puut joudumme turvallisuussyistä katkaisemaan tai kaatamaan. Istutuksia varten maanpintaa voidaan vähäisessä määrin muokata johtoalueella, mutta maanpintaa ei saa nykyisestä oleellisesti korottaa. Kasveja ei saa kuitenkaan istuttaa eikä maanpintaa muokata pylvään pylväsalalla, eli kolmea metriä lähempänä perustusja harusrakenteita. Voimajohtojen kunnossapito- ja perusparannustöitä tehtäessä alueelle istutettu kasvillisuus voi vahingoittua. Näitä vahinkoja emme korjaa emmekä korvaa. Jos puita tai pensaita istutetaan johtoaukealle eli 10 metriä lähemmäksi ( pylväsväli 12-18) ja 14 metriä lähemmäksi ( pylväsväli 19-24) voimajohdon keskilinjaa, tulee niistä tehdä kirjallinen sopimus Fingrid Oyj:n Mikko Nykäsen kanssa, puhelin Jos sopimusta ei ole tehty emme pysty huomioimaan tätä erityiskohdetta johtoalueiden kasvuston käsittelyssä. Maadoitukset Voimajohtopylväillä on maadoitusjohtimia, jotka on rakennettu noin 0,5-0,7 metrin syvyyteen. Liitteenä on pylvään 19 ohjeellinen maadoituskuva. Pylväiden 16, 17 ja 18 maadoitusjohtimet eivät ulotu pylvään suoja-alan ulkopuolelle, eikä niitä siten tarvitse huomioida kevyenliikenteenväylän tai puistojen rakentamisessa. Työt tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maadoituksia katkea tai vaurioidu. Poikkimenneestä maadoitusjohtimesta pyydämme ilmoittamaan korjauksen järjestämiseksi Hannes Maasalolle, puh Korjaus onnistuu parhaiten silloin, kun kaivanto on vielä auki ja kaivinkone paikalla. Työskentely johtoalueella Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä

63 63 perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Kolmen metrin etäisyys lasketaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. Työskenneltäessä 110 kv: n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue pystysuoraan mitattuna saa ulottua kolmea metriä lähemmäksi 110 kv:n johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäksi 110 kv:n johdon reunajohtimia. Jos johtojen läheisyydessä aiotaan räjäyttää kiviä, on siitä ilmoitettava erikseen mahdollista katselmusta varten Hannes Maasalolle, puhelin Katselmuksessa todetaan räjäytystöiden vaikutusalueella sijaitsevien johto-osien senhetkinen kunto. Räjäytyskohteet on suojattava niin hyvin, ettei johtoon pääse sinkoutumaan kiviä. Varsinkin johtimet ja eristimet vioittuvat hyvin herkästi. Jos töiden yhteydessä tapahtuu Fingridin johtoihin liittyvä muu kuin maadoitusjohtimiin kohdistuva vahinko, pyydämme ilmoittamaan siitä heti Fingrid Oyj:n kantaverkkokeskukseen puh Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin ja kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. Varastointi johtoalueella on kielletty. Lausunnon vastaanottajan tulee toimittaa edellä esitetyt työskentelyohjeet työmaalla työskentelevien tietoon. Muuta Kun hanke on saatu valmiiksi, pyydämme asiakirjojemme täydentämistä varten kartoittamaan sen reitit vähintään johtoalueen osuudelta. Kartoitus voidaan tehdä GPSmittauksin sitomalla mittaukset voimajohtojen pylväiden betoniperustuksiin. Kartoitustuloksissa tulee esittää voimajohtopylväiden pylväsnumerot Tulokset pyydämme lähettämään kahden kuukauden kuluessa kohteen valmistumisesta MicroStation- tai AutoCad-muodossa osoitteeseen risteamalausunnot@fingrid.fi. Kartoitustuloksissa tulee viitata tämän lausunnon arkistointitunnukseen AE Saamamme kartoitustulokset ovat samalla ilmoitus työkohteen valmistumisesta. Jos sähköinen kartoitus ei ole mahdollista, pyydämme teitä ottamaan yhteyttä, jotta voimme sopia sopivan tavan kartoituksen hoitamiselle. Jos suunnitelmanne muuttuvat, pyydämme ilmoittamaan siitä meille osoitteeseen Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Tämä lausunto on voimassa viisi vuotta. Lisätietoja Lisätietoja antaa tarvittaessa Hannes Maasalo, puhelin tai sähköposti hannes.maasalo@fingrid.fi, Mikko Nykänen, puhelin tai sähköposti Ystävällisin terveisin FINGRID OYJ, Risteämälausunnot,Tina Nordström, asiantuntija.

64 Liitteet 64 Peruskarttakopio Johtoaluekuva Alituspiirros 4 kpl Ohjeellinen maadoituskuva Työskentely ilmajohtojen läheisyydessä -ohje Tiedä ennen kuin toimit esite Fingrid Oyj / risteämälausunto, liite: Peruskarttakopio

65 65 Fingrid Oyj / risteämälausunto, liite: Johtoaluekuva

66 66 Fingrid Oyj / risteämälausunto, liite: Johtoaluekuva

67 Fingrid Oyj / risteämälausunto, liite: Ohjeellinen maadoituskuva 67

68 68 Fingrid Oyj / risteämälausunto, liite: Alituspiirros 4 kpl

69 69 Fingrid Oyj / risteämälausunto, liite: Alituspiirros 4 kpl

70 70 Fingrid Oyj / risteämälausunto, liite: Alituspiirros 4 kpl

71 71 Fingrid Oyj / risteämälausunto, liite: Alituspiirros 4 kpl

72 72 Fingrid Oyj / risteämälausunto, liite: Työskentely ilmajohtojen läheisyydessä -ohje Kaavoittajan vastine: Kaavan valmisteluaineisto laitetaan uudelleen nähtäville. Kevyen liikenteen väylän sijainti voimajohtoon nähden Fingrid Oyj:n lausunnot huomioiden uudelleen nähtäville asetettavasta kaavaluonnoksesta on poistettu voimajohtolinjan suuntaiset ohjeelliset kevyen liikenteen väylien osuudet sekä Niemelänkyläntien alitse johtava kevyenliikenteen

73 73 alituksen varaus. Väylästön toteuttaminen johtoalueelle muodostuu teknisesti haastavaksi ja kaavoituksella ei haluta ohjata kevyttä liikennettä johtoalueelle. Niemelänkyläntien ja Kalajoen välisellä alueella kevyen liikenteen väylä sijoitetaan kaavoituksella muodostettavan kokoojakadun eli Olmalankadun katualueelle ja lisäksi Olmalanrannankadulta johtaa kevyen liikenteen väylä Niemelänkyläntielle. Niemelänkyläntien ja Savelantien välisellä asuntoalueella kevyen liikenteen tarpeita palvelee Noppatanhut. Katujen sijainti voimajohtoon nähden Uudelleen nähtäville asetettavassa kaavaluonnoksessa uusia katuja ei ole suunniteltu voimajohdon alitse eikä johtoalueelle. Rakennuksien sijainti voimajohtoon nähden Uudelleen nähtäville asetettavassa kaavaluonnoksessa uutta rakentamista on osoitettu siten, että lausunnossa esitetyt etäisyydet voimajohtopylväiden keskilinjasta eivät alitu. Puiston kasvillisuus voimajohtoon nähden Uudelleen nähtäville asetettavan kaavaluonnoksen lisäkaavamääräyksiin kirjataan ohjeistus 110 kv:n voimajohtoalueelle istutettavan kasvillisuuden etäisyyksistä ja korkeuksista suhteessa voimajohtolinjan keskilinjaan lausunnon mukaisesti. Työskentely johtoalueilla ja maadoitukset Tämä risteämälausunto annetaan tiedoksi kaavoituksen toteutusvaiheeseen kaupungin kuntatekniikan yksikölle, joka voi kaavaa toteuttaessaan huomioida lausunnon ohjeistuksen työskentelystä johtoalueilla sekä suunnitella ja toteuttaa työt kaava-alueen johtoalueilla siten, ettei maadoituksia katkea tai vaurioidu. Muuta Tämä risteämälausunto annetaan tiedoksi maankäyttöyksikön mittaushenkilöstölle huomioitavaksi kartoitustulosten toimittamisesta Fingrid OYJ:lle, kun kaavoitus on toteutusvaiheessa. Valmisteluaineistosta esitettiin seuraavat mielipiteet: 1. Lauri Oinonen, sähköposti Sähköpostilla puheenvuoro Olmalan kaavan käsittelyn informaatioiltaan : Olmalan kaava-alueen naapurin, Heino- nimisen kiinteistön omistajan edustajana aiemmin annetulla valtakirjalla tuon esille tässä yhteydessä välttämättömän tieyhteystarpeen Heino-kiinteistön Ojaniemen alueelle (Kolmionmuotoinen osa Kalajoen ja Katajaojan sekä naapurikiinteistön välissä noin 2,20 ha). Kyseinen Ojaniemen alue on ainutlaatuisen arvokas erittäin tehokkaan rakentamisen alue kasvavan maakuntaosakeskuksen, Ylivieskan taajamassa. Tälle alueelle on ideointivaiheessa useampiakin alueen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Nämä tarvitsevat hyvän tieyhteyden, joka tulee ratkaista Olmalan kaavoituksen yhteydessä tarvittaessa runsaampaakin tienkäyttöä varten. Nyt ehdolla oleva suunnitelma ei vastaa näitä tarpeita. Haapamäellä aiemmin annetulla valtakirjalla Lauri Oinonen Riihimäentie 6, Haapamäki

74 74 2. Lauri Oinonen, Kannanotto asemakaavaluonnokseen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Olmalan alueen (vaihe 1) asemakaavaan. Allekirjoittanut Heino- nimisen kiinteistön, kiinteistötunnus , yhden omistajan Selli Maria Oinonen s. Järvelä, aiemmin kyseistä kiinteistöä koskevaan asiainhoitoon antamalla valtakirjalla tuo kyseisen Olmalan kaavoitettavan alueen rajanaapurina esille seuraavaa: Heino- niminen kiinteistö käsittää osa-alueena maisemallisesti ja sijainniltaan ainutlaatuisen arvokkaan korkean ja merkittävän rakentamisen mahdollistavan nk. Ojaniemen alueen. Tämä on kooltaan noin 2,24 hehtaaria ja on nykyisin aktiivisessa viljelyskäytössä. Alueen omistajan edustajana tiedän tätä säästetyn maisemallisesti arvokkaana ja ainutlaatuisena tulevaisuuden rakentamisen kohteena Kalajoen ja Katajaojan muodostamassa niemessä. Vastaavia ei tiettävästi ole löydettävissä allekirjoittaneen suorittaman tiedustelun mukaan Ylivieskan keskustaajamassa tai sen välittömässä tuntumassa. Ojaniemen alueen osalta kyse on Ylivieskan kehittymisen ja imagon kannalta todella ainutlaatuisesta kehitysmahdollisuudesta. Esimerkiksi Helsingin Viikin puukerrostalojen korttelialue (viisi taloa, toista sataa asuntoa) sijaitsee vastaavankokoisella alueella ilman lähellä olevaa vesistöelementtiä. Täten Ojaniemen alueen merkittävä rakentaminen ja alueen tuleva vaativa käyttö, josta on luottamuksellinen ideointivaihe vireillä, tulee edellyttämään tarpeellisia tieyhteyksiä. Nämä on perusteltua ja kaavoituksen etenemisen kannalta välttämätöntä ottaa huomioon vireillä olevan Olmalan alueen kaavoituksen yhteydessä ja myös tehdä sitova periaatepäätös muuttaa nk. Ojaniemen alueen kaavoitus nykyisistä merkinnöistä merkittävän asuinkerrostalojen tai mahdollisesti esim. kongressihotellin tarpeiden vaatimalla tasolle. On myös korostettava Olmalan alueen kaavoituksen etenemisen edellytyksenä, että Ylivieskan kaupunki on nyt kaavoittamassa nk. Ojaniemen aluetta vastaavilla maastokorkeuksilla olevaa Olmalan aluetta asuinalueeksi ja täten yhdenvertaisuuden vaatimukseen perustuen on turvattava ja mahdollistettava nk. Ojaniemen alueen hyödyntäminen sen omistajien näkökohtien avulla Ylivieskan kehityksen parhaaksi. Samalla on otettava huomioon Olmalan kaavoitettavaan alueeseen rajoittuvan Heinonimiseen kiinteistöön kuuluvan kolmionmuotoisen Savelantien ja Niemelänkyläntien rajoittaman nyt aktiiviviljelyssä olevan peltoalueen hyödyntäminen kaavoituksellisesti esim. maisemaan sopivilla kerrostaloratkaisuilla "0lmalan portiksi. Olmalan alue lähialueineen on merkittävä kehitystekijä Ylivieskan kaupungin taajamassa, jonka kehittymistä väkimäärältään voimakkaasti kasvavana maakunnan osakeskuksena lisääntyvienpalvelujen ja entisestään parantuvien liikenneyhteyksien tulee kaavoituksella aktiivisesti edistää. Tätä pyrkimystä haluan edellä esittämälläni vauhdittaa. Kunnioittavasti Keuruulla Lauri Oinonen, Riihontie , Haapamäki, puhelin lauri.oinonen hotmail.com.

75 75 Liite: Liitteenä oheiseen kannanottoon esitetään karttakopiossa Olmalan alueen kaavoituksesssa huomioon otettavaksi tiereitti suunnitteilla olevaa kaavan tietä/teitä (Olmalankatu/Olmalanrannankatu) hyödyntäen tietä jatkettavaksi Olmalanpuiston ja edelleen nyt yksityisessä omistuksessa olevan peltomaan kautta nk. Ojaniemen alueelle. Ehdotus tielinjaukseksi on merkitty punaisella Samoin kolmionmuotoinen alue Olmalan kaavoitettavaan alueeseen ja Niemälänkyläntiehen sekä Savelantiehen rajautuen, ehdottamani "Olmalan portti", on tuotu punaisella rajaten esille kuten mahdollisten kerrostalojen mahdolliset paikkaideatkin. Koska Olmalan alueella ei ole nykyisin kaupallisia tai muitakaan lähipalveluita, voisi "Olmalan porttia" ideoida asumisen ohella talojen ensimmäistä kerrosta/lisäsiipiä hyödyntäen myös näitä tarpeita varten. Kaupalliset ja muut lähipalvelut kävelyetäisyydellä tulisivat lisäämään koko alueen arvoa ja vetovoimaa erittäin merkittävästi. Kaavoittajan vastine: Heino- niminen kiinteistö, kiinteistötunnus rajoittuu kaavoitettavaan alueeseen. Mielipide ei anna aihetta muuttaa kaavaa. Männistön alueelta Katajaojan pohjoispuolelta yksityisiltä maanomistajilta on tullut kaava-aloite omistamiensa alueiden kaavoittamisesta. Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen

76 76 maanomistus on rajattu pois. Yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Alue on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden ja alue kaavoitetaan erikseen yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. 3. Jouko Mattila, Unto Kotilainen, Taisto Kontio, Marja-Liisa Alakarjula, Olavi Alakarjula Timo Karhula, Soili Mustasaari, Kari Mustasaari, Me kutsuttuina maanomistajina ja kaava-alueen rajanaapureina kuulemistilaisuudessa läsnä olleet käydyn keskustelun perusteella esitämme seuraavat muutos- ja parannusehdotukset: 1. Aloitteen mukainen kaavaesitys toteutetaan rinnan kaupungin omistaman alueen kanssa: Perustelut esitykselle: - Kaikkien kyseisen alueen kiinteistöjen saaminen viemäröinnin piiriin on välttämätöntä Katajaojan puhdistumiseksi ja hajuhaittojen poistamiseksi tulevalta kaava-alueelta. - Samalla mahdollistuu alueen hyödyntäminen kokonaisuutena ja alueen asukkaiden tasavertainen kohtelu, mikä tarkoittaa myös hoitamattomien ja aluetta rumentavien sekä rakennusten että joutomaiden poistumista. - Rinnakkain toteutettuna tämä on myös kaupungin kannalta kokonaistaloudellisin ratkaisu (esim. viemärisuunnittelu ja -toteutus ja liittymiin 100 % osallistuminen). - Mikäli kaupunki käynnistää kyseisen kaavoituksen välittömästi, niin alueen asukkaat tyytyvät meneillään olevaan Olmalan alueen kaavasuunnitelmaan jäljempänä olevilla muutosesityksillä. 2. Tässä vaiheessa Noppatanhuan kokoojakatua ei rakenneta, vaan se rakennetaan kevyen liikenteen väyläksi. Kokoojakatu tuolle alueelle tehdään alueen eteläreunalle ja siitä liittymä Savelantielle. Lisäksi esitämme harkittavaksi alueen katujen muuttamisen itä- länsisuuntaisiksi. Perustelut esitykselle: -Nykyinen suunnitelmaa pidentää matkaa, aiheuttaa turhaa liikennettä ja johtaa oikopolkujen syntymiseen. -Uusi linjaus poistaa vaarallisen ja vaikeasti liikennöitävän ristikkäisen risteyksen Niemelänkyläntieltä ja jakaa liikennettä myös Savelantielle. - Mikäli jatkossa kaupunki saa maata omistukseen alueen pohjoispuolelta, voidaan eri linjaus tehdä niin, että nyt esitetty kevyen liikenteen väylä voidaan säilyttää. - Näin voidaan estää korvaamattoman arvokkaan perinnemaiseman tuhoutuminen. -Esitetty vaihtoehto on huomattavasti halvempi toteuttaa kaupungille. Kaavoittaja: Mielipiteen 1. kohtaan vastine Männistön alueelta Katajaojan pohjoispuolelta yksityisiltä maanomistajilta on tullut kaava-aloite omistamiensa alueiden kaavoittamisesta. Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen maanomistus on rajattu pois. Yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Alue on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden ja alue kaavoitetaan erikseen yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. Mielipiteen 2. kohtaan vastine Uudelleen nähtäville asetettavaan luonnokseen on osallisten palaute huomioitu. Alueen korttelirakennetta on muutettu oleellisesti. Asuntokorttelit ovat pääosin saavutettavissa Savelantieltä johtavien asuntokatujen kautta. Kahdelle rivitalotontille,

77 77 jotka on esitetty Niemelänkyläntiehen rajoittuen, on esitetty liittymä Niemelänkyläntieltä. Noppatanhuankatu osoitetaan uudessa luonnoksessa kevyenliikenteen katuna. Noppatanhuan väylän molempiin päihin on varattu väylän osat, joilla huoltoajo on sallittu, mikä mahdollistaa saavutettavuuden nykyisille väylän päissä jo oleville haja-asutusalueen rakennuspaikoille sekä peltoalueille johtavalle rasitetielle. Kevyen liikenteen väyläksi rakennettavan Noppatanhuan varressa oleva puusto on mahdollisuus säilyttää. Kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville 30 päivän ajaksi ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipide. Yhteenveto Kaavatiimi käsitteli valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut kaavoittajan vastineet Kaavoitus laati muutokset luonnokseen, jotka käsiteltiin kaavatiimissä. Kaavoituksen valmisteluaineiston kaavaluonnokseen on tehty muutoksia ja lisäyksiä lausuntojen, mielipiteiden sekä kaavatiimikäsittelyn pohjalta. Muutokset ovat oleellisia ja valmisteluaineisto on asetettava uudelleen nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavaluonnos asetettiin uudelleen nähtäville Uudessa luonnoksessa esitetään muodostettavaksi Männistön (8.) kaupunginosaan sijoittuvalle ns. Olmalan alueelle kaupungin omistamille maille omakotitontteja 25 kpl, asuinpientalotontteja 11 kpl ja rivitalotontteja 10 kpl.

78 78 Männistön (8.) kaupunginosaan Olmalan alueelle muodostuvissa AO -kortteleissa 40, osa 44, 45, osa 47 tonttitehokkuus on 0,20. AP-kortteleissa 41, 42, osa 46 tonttitehokkuus on 0,25. AR- kortteleissa 43,osa 44, osa 46 ja osa 47 tonttitehokkuus on 0,30. Omakoti- ja pientalotonteilla (AO ja AP) kerrosluku on yksi ja murtoluku kerrosluvun jäljessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi, (merkintä u ½). Rivitalotonteilla (AR) kerrosluku on I-II. Rakennusaluetta muodostuu kaava-alueelle pinta-alaltaan yhteensä noin 9,7303 ha ja rakennusoikeus on yhteensä noin k-m2. Tonttien pinta-alat vaihtelevat: rivitalotontit (AR) 2604 m m2 välillä, pientalotontit (AP) 1528 m m2 välillä ja omakotitontit (AO) 1257 m m2 välillä. Alueelle on osoitettu kaavalla lähivirkistys- ja puistoalueita (VL,VP / mm. Olmalanpuisto, Ulpukanpuisto ja Noppapuisto) yhteensä noin 6,0974 ha eli noin 30 % suunnittelualueesta ja ne sijoittuvat Kalajoen rantaan, voimajohtoalueelle sekä korttelirakenteeseen. Lähivirkistysalueelle on merkitty johtoaluevaraus Fingrid Oyj: n johtoja varten. Rakennettavia puistoalueita (VP) on noin 0,9606 ha. Ylivieska- Kalajoki siirtoviemäri tulee sijoittumaan Niemelänkyläntien sekä Olmalankadun ja Olmalanrannankadun varteen. Suunnitelmat siirtoviemäristä on aloitettu vuonna Kaava-alueella on kokoojaväylinä rakennettavat Olmalankatu, Olmalanrannankatu ja Timoteikatu sekä asuntokadut: Ulpukankatu, Rypsikatu, Kuminakatu ja Tattarikatu. Noppatanhut on pelkästään jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. Noppatanhuan jalankulkukadun molempiin päihin osoitetaan sellaista jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua/ tietä, jolla tontille/ rakennuspaikalle ajo on sallittu. Em. osuudet sen vuoksi, että Noppatanhuaan rajautuu kaksi jo olevaa rakennettua rakennuspaikkaa, joille on olemassa ajoyhteys Noppatanhualta ja myös olevalle peltotielle on turvattava pääsy olevaa tieyhteyttä pitkin. Olmalan alueen 1. vaiheen katualueet ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 2,1216 ha, kevyen liikenteen kadut noin 0,4846 ha ja muut liikennealueet, kuten Niemelänkyläntien yleisen tien alue (kaavassa LT), noin 0,6345 ha. Muutokset: Kalajoen ja Niemelänkyläntien välinen alue - Olmalankadun linjausta on muutettu ja on siirretty pääosin rajautumaan Fingrid Oyj:n voimajohtoalueen suojavyöhykkeeseen. - Johtoalueen suojavyöhykkeeseen rajautuneet asuinpientalotontit (AO, AP, AR) on siirretty Olmalankadun länsipuolelle. Ne eivät enää rajaudu voimajohtoalueeseen. - Em. muutokset vaikuttavat korttelirakenteeseen ja numerointiin Niemelänkyläntien ja Kalajoen välisellä alueella. Alueelle muodostuu korttelit nrot Voimajohtoalueelle, kaavan mukaiselle virkistysalueelle VL, ei merkitä ohjeellisia kevyen liikenteen väyliä ja Niemelänkyläntielle osoitettu kevyen liikenteen alitus varaus poistetaan. Kevyt liikenne ohjataan Kalajoen ja Niemelänkyläntien välisellä alueella käyttämään Olmalakadun kokoojaväylän itäosalle rakennettavaa jalankululle ja pyöräilylle varattua aluetta, jolta on yhteys Kalajoen ranta-alueen kevyen liikenteen väylille.

79 79 - Huomioiden Kalajoen ranta-aluetta koskevan stabilointiselvityksen täydennys , on Kalajoen rantaan sijoittuvia omakotitontteja pienennetty siten, että niiden rannanpuoleista rajaa on siirretty kolme metriä Olmalanrannan kadulle päin. - Em. selvityksen täydennykseen perustuen on Kalajoen ranta-aluetta koskien kaavamääräyksiin ja -kartalle esitetty merkintä: Alueen osa, jolla rakentaminen ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä ei ole sallittu Kaavamääräysten lisämääräyksenä on kirjattu: Kortteleissa kaikista rakennuksista ja rakenteista, väylistä sekä esikuormituksesta tai muusta käytettävästä pohjanvavistustavasta tulee tehdä täydentävät pohjatutkimukset sekä laatia yksityiskohtainen perustamis- ja rakennussuunnitelma. - Kaavamääräys Niemelänkyläntiehen rajoittuvilla AR - tonteilla rakennusten sijoittelulla ja istutuksilla tulee huolehtia siitä, että pihan melutaso ei päivällä klo 7-22 ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja. poistetaan. Luonnoksessa on Niemelänkyläntiehen rajoittuvaan kortteliin nro 43 ohjeelliset rakennusalat esitetty sijoittuviksi siten, että oleskelupihat ovat lähimmillään noin metrin päässä Niemelänkyläntien ajoradan keskilinjasta. Meluselvityksen taulukoissa on ennusteliikenteen kohdalla melualueen keskimääräiset etäisyydet Niemelänkyläntien varressa 40 km/h nopeudella ajettaessa todettu ulottuvaksi metrin ja metrin päähän tien keskilinjasta. Kaava-alueella tullaan liikennemerkein ohjaamaan nopeus 40 km/h. Kaavaluonnoksessa Niemelänkyläntiehen rajoittuvien tonttien ohjeellisilla rakennusalueiden rajoilla johdatellaan huomioitavaksi tonttien pienilmasto rakennuksia sijoitettaessa. Oleskelupihat ohjataan muodostuvaksi etelään ja länteen suuntautuvina. Mikäli rakennusalat osoitetaan Niemelänkyläntien varteen ja sen suuntaisena, oleskelupihat suuntautuvat pääosin koilliseen ja itään. - Tälle osa-alueelle muodostuu kaavoituksella korttelit nrot 40-43, joilla 8 AOtonttia, 9 AP- tonttia ja 5 AR- tonttia. Muutokset: Niemelänkyläntien ja Savelantien välinen alue - Fingrid Oyj:n voimajohtoalueelle osoitetut ohjeelliset kevyenliikenteen varaukset ja Niemelänkyläntielle osoitettu kevyen liikenteen alituksen varaus poistetaan ja tätä yhteyttä korvaa Noppatanhut, joka on pelkästään jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. Noppatanhuan kevyenliikenteenkadun molempiin päihin osoitetaan sellaista jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua / tietä, jolla tontille / rakennuspaikalle ajo on sallittu. Em. osuudet sen vuoksi, että Noppatanhuaan rajautuu kaksi jo olevaa rakennettua rakennuspaikkaa, joille on olemassa ajoyhteys Noppatanhualta ja myös olevalle peltotielle on turvattava pääsy. - Korttelirakenne alueella muuttuu. Asuntokortteleille muodostuu katuyhteys Savelantieltä johtavaa, kokoojakatuna rakennettavaa, Timoteikatua pitkin. Lisäksi tulee rakennettavaksi kolme asuntokatua: Tattarikatu, Kuminakatu ja Rypsikatu. Niemelänkyläntien varteen muodostuu kaksi rivitalotonttia, joille osoitetaan yhteinen liittymä Niemelänkyläntieltä. - Tälle osa-alueelle muodostuu korttelit nrot 44-47, joilla 17 AO- tonttia, 2 APtonttia ja 5 AR- tonttia. Suunnittelualueelle laadittiin rakennustapaohjeet kaavoituksen valmisteluaineiston pohjalta. Ohjeet laati Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy ja ne ovat kaavoitusaineistossa erillisenä liitteenä. Rakennustapaohjeet päivitetään ehdotusvaiheessa.

80 80 Uuden valmisteluvaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioonottaminen Valmisteluaineistosta jätettiin sen uudestaan nähtävillä ollessa seuraavat lausunnot: 1. PPO-Yhtöt Oy PPO-Yhtiöt Oy:llä menee kaapeleita asemakaavan muutos alueella. Liitteenä kartta alueen kaapeleista. Mikäli kaavamuutos 1 laajennus edellyttää kaapeleiden tai jakamoiden siirtotöitä, aiheutuvat kustannukset laskutamme Ylivieskan kaupungilta. Kuva: Lausunnon liitekartta 2.Fingrid Oyj, Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Asemakaava-alueella sijaitsee Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohto Vihanti - Olmala (kuva 1). Olemme lausuneet kaavan edellisistä vaiheista ja Uuden asemakaavaluonnoksen ratkaisu on Fingridin voimajohtojen kannalta huomattavasti parempi kuin edellinen luonnos. Uudessa asemakaavaluonnoksessa on otettu huomioon Fingridin edellisessä lausunnossa esiintuodut ongelmat. Fingridillä ei ole siten huomauttamista uudelleen nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta. Fingridin edellisissä lausunnoissa mainitut periaatteet voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle ja tiedot voimajohdoista on otettava huomioon myös jatkosuunnittelussa. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö-ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Varhaiskasvatuspalvelut Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalveluilla ei ole huomautettavaa tutustuttavaksi lähetystä Ylivieskassa sijaitsevan Olmalan alueen asemakaavaluonnoksesta, johon on tehty ehdotetut muutokset varhaiskasvatuspalveluiden osalta.

81 81 4. Pohjois-Pohjanmaan museo, Ylivieskan kaupungin Männistön (8.) kaupunginosan eli ns Olmalan alueen asemakaavaluonnoksen suunnittelualueella ei kaavaselostuksen ja olemassa olevien inventointitietojen perusteella sijaitse kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Ylivieska Männistön (8.) kaupunginosan eli Olmalan alueen asemakaavaluonnoksesta. Muinaisjäännösten osalta lausunnonantajana toimii Museovirasto. 5. Jokilaaksojen poliisilaitos, Jokilaaksojen poliisilaitoksella ei ole lausuttavaa Männistön (8.) kaupunginosan asemakaavan muutosehdotukseen. Kaavoittajan vastine: lausuntoihin nrot 1-5 Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa, joten lausunnot eivät aiheuta muutoksia kaavaehdotusvaiheeseen. 6. HERRFORS Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelut, Aikaisemmin esitettyyn lausuntoomme muutoksena ja lisäyksenä esitämme: Ulpukanpuistoon leikkikentän viereen puistomuuntamolle varattu paikka ja kaapelireitti voidaan poistaa. Lisäsi varattaisiin maakaapelireitit Niemelänkyläntien ja korttelin 43 rajalle sekä Savelantien ja kortteleiden 47 ja 46 rajalle tonttien puolelle. Asemakaavaluonnokseen ei muuta huomautettavaa. Kuva: Lausunnon liitekartta Kaavoittajan vastine Lausunnossa esitetyt muutokset ja lisäykset huomioidaan kaavaehdotusvaiheeseen.

82 82 7. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttöyksikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY - keskus on antanut lausunnon ensimmäisestä kaavaluonnoksesta Lausunnossa käsiteltiin muun muassa alueen maaperäselvityksiä ja tulvan vaikutuksia alueelle sekä liikennemelua ja katu- ja liikennealuemerkintöjä. Kaavasta on käyty viranomaisneuvottelu ennen kaavaluonnoksen uutta nähtäville panoa. Kaavaa varten laadituista liikennemeluselvityksistä käy ilmi, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot ylittyvät ennusteliikenteellä/2030 Niemeläntien varressa. Kaavaselostuksessa on tarkennettu melualueiden leveyttä ja todettu, että pihojen oleskelualueet pystytään sijoittamaan melualueiden ulkopuolelle. Asuinkorttelit rajoittuvat suoraan katualueeseen, jonka kautta kulkee Niemelänkylän liikenne. Kaavassa tulee ohjata kortteleiden rakentamisen ja vapaaalueiden suunnittelua siten, että liikenteen aiheuttama melu otetaan riittävästi huomioon. Kaavaluonnos sisältää määräyksen rakennusten ikkunoiden, ulkoseinien ja muiden rakenteiden ääneneristävyydestä, mutta kaavaan tulee lisätä myös määräys piha-alueitten enimmäismelutasosta. Kaavaluonnoksessa ohjataan rakentamiselle varattujen alueiden sekä puisto- ja lähivirkistysalueiden maanpinnan korkeustasoja siten, että tulvavedelle jää tilaa kerääntyä alueen keskellä sijaitsevalle Ulpukanpuiston alueelle. Kaava-alueella tulee varautua myös siihen, että Olmalankatu ja alueen pohjoispuolella olevan kevyen liikenteen väylä saatetaan joutua sulkemaan tulvaveden nousun vuoksi. Alueelle rakentavien ja muuttavien asukkaiden tulee saada riittävästi tietoa sekä Ulpukkapuiston käyttämisestä tulvavesien varastoimiseen että kulkuyhteyksien mahdollisesta katkeamisesta. Jatkotyössä tulee myös tutkia, onko puistomuuntajan sijoittaminen mahdollista tulvaalueelle. Luonnonsuojeluyksikkö Luonnonsuojeluyksiköllä ei ole mitään huomautettavaa kaavaluonnokseen. Arvokkaat alueet sijaitsevat pääosin kaava-alueen ulkopuolella. Vesistöyksikkö Harvinaisen tulvan leviäminen alueelle on huomioitu kaava-alueen keskelle sijoitetulla puistoalueena. Vesistöyksikkö yhtyy alueidenkäyttöyksikön lausuntoon annettujen rakentamiskorkeuksien noudattamisen ja puistoalueen nykyisten maanpinnan korkeuksien säilyttämisen osalta, samoin kuin asukkaiden tiedonsaantioikeudesta tulvan leviämisestä alueelle ja kulkuyhteyksien mahdollisesta katkeamisesta. Vesistöyksikkö toteaa, että Kalajoen lyhytaikaissäännöstelyn vuoksi valtiolle määrätty rannansuojausvelvoite koskee ainoastaan ennen päätöstä rakennettuja kiinteistöjä. Niinpä kaavaalueen rannansuojausvelvoite on kiinteistön omistajalla ja mahdollisessa sortumatilanteessa Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus on velvollinen ainoastaan korvaamaan peltomaan hintaan sidotun maa-alueen menetyksen. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Olmalan alueen asemakaavaluonnoksessa Niemelänkyläntie on osoitettu L T merkinnällä maantieksi. Niemelänkyläntie ei kuitenkaan täytä MRL:n mukaisia maantien edellytyksiä, joten sille ei voida osoittaa maantien aluetta. Lain mukaan maantien alue voidaan osoittaa vain valta-, kanta- ja seututeille sekä joillekin muille tärkeille pääteitä

83 83 yhdistäville teille, joilla on yleisen liikenteen kannalta erityistä merkitystä. Ne paikalliset yhdystiet, joiden liikenne koostuu pääasiassa paikallisesta liikenteestä, eivät voi asemakaavoissa olla maanteitä. Niemelänkyläntie ei ole pitkämatkaista liikennettä palveleva väylä, vaan sen liikenne koostuu juuri paikallisesta ja lähialueen asumisen tuottamasta liikenteestä. Näin ollen Niemelänkyläntien L T -merkintä on poistettava ja tie osoitettava katumerkinnällä. Kaavoittajan vastine: Alueidenkäyttöyksikön lausunnossa on todettu: Kaavaa varten laadituista liikennemeluselvityksistä käy ilmi, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot ylittyvät ennusteliikenteellä/2030 Niemeläntien varressa. Kaavaa varten laaditun meluselvityksen sivulla nro 5 kohdassa 4. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset on kirjoitettu seuraavasti: Tuloksissa on esitetty valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten ohjearvojen ylittävien melualueiden etäisyydet kaavoitettavalla alueella sijaitsevien tieosuuksien keskilinjoista. Ennusteliikennemäärien mukaisessa tilanteessa keskiäänitasot kaavoitettavalla alueella ovat nykytilannetta suurempia johtuen suuremmista liikennemääristä. Näin ollen kaavoituksen perustaksi tulisi ottaa ennusteliikennemäärien mukaiset keskiäänitasot. Mallinnustulosten perusteella suunniteltavien asuinkortteleiden piha-alueiden päivä- ja yöajan keskiäänitasot alittavat ohjearvot ilman erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä, kun alueet sijoitetaan taulukossa 3.2 esitettyjä yöajan etäisyyksiä kauemmaksi tiealueista. Piha-alueiden melutasoihin voidaan myös vaikuttaa rakennusten sijoittelulla ja istutuksilla. Mikäli kaavoitettavalle alueelle suunnitellaan rakennettavaksi 1½- tai 2-kerroksisia asuinrakennuksia ja mikäli rakennusten parvekkeet osoittavat tiealueille päin, parvekkeiden päiväja yöajan keskiäänitasot alittavat ohjearvot ilman erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä, kun rakennukset sijoitetaan taulukossa 3.3 esitettyjä yöajan etäisyyksiä kauemmaksi tiealueista. Parvekkeiden keskiäänitasoihin voidaan myös vaikuttaa parvekelasituksilla. Meluselvityksen sivulla 5, kohdassa 3.5 Tulokset, on kirjattuna melualueiden leviämisetäisyydet Niemelänkyläntietä koskien ja lisäksi vastaavat keskiäänitasot on ennusteliikennemäärien mukaisissa tilanteissa on esitetty selvityksen liitteissä nrot 5,6 ja 7,8.

84 84 Meluselvityksen taulukoissa, jotka edellä on esitetty, ennusteliikenteen kohdalla on melualueen keskimääräiset etäisyydet Niemelänkyläntien varressa todettu 40 km / h nopeudella ajettaessa ulottuvaksi metrin ja metrin päähän tien keskilinjasta. Kaavakartalla ja rakennustapaohjeissa on osoitettuna rakennusten ohjeelliset sijoittumiset korttelialueilla. Piha-alueet ovat lähimmillään noin metriä Niemelänkyläntien ajoradan keskilinjasta ja sijoittuvat meluselvityksen taulukossa esitettyjä yöajan etäisyyksiä kauemmas tiealueista, (Meluselvityksessä todettua: Asuinkortteleiden piha-alueiden päivä- ja yöajan keskiäänitasot alittavat ohjearvot ilman erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä, kun alueet sijoitetaan taulukossa 3.2 esitettyjä yöajan etäisyyksiä kauemmaksi tiealueista.) Kaava-alueella liikennemerkein ohjataan ajoneuvoliikenteen nopeus 40 km/h. Liikenteen nopeus vaikuttaa merkittävästi tieltä kantautuvaan meluun, myös liikenneväylän päällysteen (hiljainen päällyste) laadulla on merkitystä melutason alentamisessa. Lausunnossa on tehty esitys, että kaavaan tulee lisätä myös määräys piha-alueitten enimmäismelutasosta Kaavaehdotusvaiheeseen lisätään määräys huomioiden nähtäville asettavaan ehdotusvaiheeseen tehty korttelirakennemuutos seuraavasti: Korttelin 43 AR -alueen tonteilla 1-5, korttelin 44 AR -alueen tonteilla 1-2, korttelin 46 AR alueen tontilla 4 ja 7 sekä AP-alueen tontilla 5 tulee huolehtia siitä, että pihaalueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia päivä- ja yöajan melutason ohjearvoja. Lausunnossa on esitetty, että jatkossa tulee tutkia, onko puistomuuntajan sijoittaminen mahdollista tulva-alueelle. Ehdotusvaiheessa poistetaan puistomuuntaja- ja kaapelireittivaraus Ulpukanpuiston alueelta Herrfors Oy Ab:n lausuntoon perustuen. Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue esittää: Näin ollen Niemelänkyläntien LT - merkintä on poistettava ja tie osoitettava katumerkinnällä. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvaa Niemelänkyläntien osuutta, pituudeltaan noin 210 metriä, ei osoiteta katumerkinnällä, kuten liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on lausunnossa esittänyt. Nyt kaavoitettavalle alueelle kuljetaan Ouluntieltä kaavatonta Savelantietä pitkin noin 800 metriä ja kaavatonta Niemelänkyläntietä noin 300 metriä. Muutos kaduksi tehdään, kun Savelantien ja Niemelänkyläntien yhdysteistä on muodostettavissa pitempi katujakso ja yhdysteiden varteen muodostetaan kaavoituksella laajemmin asutusta. Kuva: Ote opaskartasta Savelantietä välillä Ouluntie- Niemelänkyläntien risteys noin 800 m, ei asemakaavaa ei katua Niemelänkyläntien risteys yhdystie, noin 300 m, ei asemakaavaa, ei katua Uusi asemakaava, noin 210 m

85 85 Valmisteluaineistosta jätettiin sen uudestaan nähtävillä ollessa seuraavat mielipiteet: 1. Armi ja Timo Karhula Me allekirjoittaneet haluaisimme kaavaluonnokseen seuraavia muutoksia: Noppapuiston tulisi jatkua kaavaluonnoksen länsirajalle asti Noppatanhutien ja Savelantien suuntaisesti. Luonnokseen piirretty pyörätie Savelantien ja Niemelänkyläntien välissä tulisi sijoittaa Timoteikadun viereen. Kaavoittajan vastine: Mielipide ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 1. Noppapuiston aluetta ei osoiteta mielipiteessä esitetysti kaavoitettavan alueen länsirajalle saakka. Savelantiehen rajoittuville korttelialueille varataan istutettavat vyöhykkeet Savelantien varteen. 2. Kaavoituksen 1. vaiheen luonnoksessa Noppatanhut oli merkitty katuyhteytenä ja uudelleen nähtäville asetetussa luonnoksessa kaavoituksella on osoitettu ainoastaan kevyen liikenteen yhteys olemassa olevalle peltotielle, jota kautta on tien molemmissa päissä olevilta rakennuspaikoilta pääsy ja liittymä yleisille teille (Savelantie, Niemelänkyläntie). Mielipiteessä on esitetty kevyen liikenteen väylän sijoittamista Timoteikadun varteen. Todettakoon, että katuverkostoon suunnitellaan ja toteutetaan katualueille sijoittuvat ja turvalliset alueet jalankulkua ja pyöräilyä varten. 2. Lauri Oinonen, Valtuutettuna omistajiin kuuluvana edustajana kiinteistön Heino, Kiinteistötunnus , ilmoitan Asemakaavaluonnoksen, Männistön (8.) kaupunginosan asemakaavaton alue uudestaan nähtävillä oloon liittyen seuraavaa: En voi enkä tule jatkossakaan mitään sellaista kaavoitusratkaisua, jossa ei oteta huomioon em. Heino nimisen kiinteistön edustajien vaatimusta hyödyntää vielä erästä arvokkainta rakentamatonta maa-aluetta mahdollisimman tehokkaalla tavalla Kalajoen ja Katajaojan välissä (nk. Ojaniemen noin 2,5 hehtaarin maa-alue) ja kolmionmuotoinen maa-alue Savelantien ja Niemelänkylän välissä). Kyseiset kohteet ovat vielä rakentamattomista maa-alueista Ylivieskan arvokkaimpia ja ansaitsevat mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen koko kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi. Viittaan tässä suhteessa jo aiemmin ilmaisemiini kirjelmiini Olmalan alueen kaavoitusprosessissa. Koska nähtäville asetettu asemakaavaluonnos ei ota aiemmin esittämälläni tavalla huomioon tiemahdollisuutta em. Ojaniemen alueelle, olen pakotettu vastustamaan nyt esillä asemakaavaluonnosta. Perusteet ns. Ojaniemen alueen viheraluemerkinnälle ovat kestämättömällä pohjalla, koska kaupunki on nyt kaavoittamassa samalla korkeusasteella olevalle oston kautta omistuksensa tulleelle maalle asuinrakennuksia Kalajoen varteen. Jos kaupunki haluaa viheraluetta, se on mahdollista toteuttaa kaupungin omistamalle maalle ja mahdollistaa nyt yksityisessä omistuksessa olevan maan tehokas rakentaminen. Samoin nyt tehtävän kaavavalmistelun yhteydessä on mahdollistettava tehokas rakentaminen em. Heino kiinteistöön kuuluvalla maa-alueella Niemelänkyläntien ja Savelantien välissä kolmion muotoisella maa-alueella.

86 86 Koska nähtävillä oleva em. asemakaavaluonnos ei ota esittämiäni näkökohtia huomioon, en voi hyväksyä em. kaavaluonnoksen etenemistä ja vastustan sitä ehdotetussa muodossaan, enkä voi hyväksyä nyt nähtävillä olevaa asemakaava luonnosta ehdotetussa muodossa jatkossakaan. Kunnioittavasti Keuruulla Lauri Oinonen, Heino- nimisen kiinteistön omistajan edustajana Kaavoittajan vastine: Heino- niminen kiinteistö, kiinteistötunnus rajoittuu kaavoitettavaan alueeseen. Männistön alueelta Katajaojan pohjoispuolelta yksityisiltä maanomistajilta on tullut kaava-aloite omistamiensa alueiden kaavoittamisesta. Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen maanomistus on rajattu pois ja kaavaluonnos on laadittu kaupungin omistamalle alueelle. Yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria. Alue on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden ja alue kaavoitetaan erikseen yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. Yksityisten omistaman alueen osalta kaavoitus on lähtenyt vireille, kun Olmalan kaavoitusta aloitettiin. Kun yksityisten omistamalle 10 hehtaarin alueelle kaavaluonnosta ryhdytään laatimaan ja alueen kaavoitus etenee, tarkastellaan yleiskaavan tavoitteisiin perustuen mahdollisuudet osoittaa rakentamista sekä katuyhteys kiinteistön Heino / Ojaniemen alueelle, kuten mielipiteessä on toivottu. Tapaamisessa Lauri Oinonen / kaavoitus Oinonen piti tärkeänä yhteystarpeen osoittamista ns Ojaniemen palstalle tilan Heino alueella. Olmalan I vaiheen kaavaehdotukseen osoitetaan Olmalankadun ja Olmalanrannankadun kulmauksesta itään ohjeellinen yhteys asemakaavaehdotuksen mukaiselle lähivirkistysalueelle sijoittuen, mikä turvaa tilalle Heino sijoittuvan ns. Ojaniemen alueen käytön Kalajoen rannassa. Yhteenvetona todetaan kaavaehdotusvaiheeseen tehdyistä muutoksista: Lausunnoista huomioidut muutokset: Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n lausunnossa esitetysti: Ulpukanpuistoon leikkikentän viereen puistomuuntamolle varattu paikka ja kaapelireitti poistetaan. Kaavaehdotukseen esitetään ja merkitään maakaapelireitit Niemelänkyläntien ja korttelin 43 rajalle sekä Savelantien ja korttelin 46 rajalle siten, että kaapelit voidaan sijoittaa lausunnossa esitetysti. Sijoitettaessa kaapeleita on huomioitava kaavassa osoitettujen puurivistöjen istuttaminen. Kaavaehdotusvaiheeseen lisätään Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen esityksestä kaavamääräys: Korttelin 43 AR -alueen tonteilla 1-5, korttelin 44 AR - alueen tonteilla 1-2, korttelin 46 AR alueen tonteilla 4 ja 7 sekä AP-alueen tontilla 5 tulee huolehtia siitä, että piha-alueen melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia päivä- ja yöajan melutason ohjearvoja. Muut muutokset: Korttelinumerointi muutos: Kortteli nro 47 jää pois, sillä alue voidaan katsoa kuuluvaksi kortteliin 46 muodostaen tontit nrot 5-7. AP- kortteli 41 esitetään AO -kortteliksi ja kortteliin muodostetaan ohjeellisella tonttijaolla 5 kpl omakotitontteja korttelialueen rajausta muuttamalla. Kortteli-, katu- ja puistoalueiden pinta-alamuutokset huomioidaan kaavan tilastolomakkeelle ja kaavaselostuksen kohtaan Mitoitus.

87 87 Alueen pohjoisosaan kortteleiden 42 ja 43 viereen sijoittuvan kevyen liikenteen väylä on muutettu ohjeelliseksi ja väylän linjausta on tarkistettu. Katu- ja puistoalueiden pinta-alamuutokset huomioidaan tilastolomakkeelle ja kaavaselostuksen kohtaan Mitoitus. Asemakaavaehdotuksen mukaiselle lähivirkistysalueelle osoitetaan Olmalankadun ja Olmalanrannankadun kulmauksesta itään ohjeellinen, yhteysmerkintä, mikä turvaa tilalle Heino sijoittuvan ns. Ojaniemen alueen käytön Kalajoen rannassa. Rakennustapaohjeet on päivitetty kaavaehdotusvaiheeseen. Kaavaehdotus nähtävillä Kuva: Kaavaehdotus Kaavaehdotuksessa esitetään muodostettavaksi Männistön (8.) kaupunginosaan sijoittuvalle ns. Olmalan alueelle kaupungin omistamille maille omakotitontteja 30 kpl, asuinpientalotontteja 7 kpl ja rivitalotontteja 10 kpl. Männistön (8.) kaupunginosaan Olmalan alueelle muodostuvissa AO -kortteleissa 40, 41 osa 44, 45, osa 46 tonttitehokkuus on 0,20. AP-kortteleissa 42, osa 46 tonttitehokkuus on 0,25. AR- kortteleissa 43,osa 44, osa 46 tonttitehokkuus on 0,30.

88 88 Omakoti- ja pientalotonteilla (AO ja AP) kerrosluku on yksi ja murtoluku kerrosluvun jäljessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi, (merkintä u ½). Rivitalotonteilla (AR) kerrosluku on I-II. Rakennusaluetta muodostuu kaava-alueelle pinta-alaltaan yhteensä noin 9,7876 ha ja rakennusoikeus on yhteensä noin k-m 2. Tonttien pinta-alat vaihtelevat: rivitalotontit (AR) 2604 m m 2 välillä, pientalotontit (AP) 1883 m m 2 välillä ja omakotitontit (AO) 1224 m m 2 välillä. Alueelle on osoitettu kaavalla lähivirkistys- ja puistoalueita (VL,VP / mm. Olmalanpuisto, Ulpukanpuisto ja Noppapuisto) yhteensä noin 6,2275 ha eli noin 30,8 % suunnittelualueesta ja ne sijoittuvat Kalajoen rantaan, voimajohtoalueelle sekä korttelirakenteeseen. Lähivirkistysalueelle on merkitty johtoaluevaraus Fingrid Oyj: n johtoja varten. Rakennettavia puistoalueita (VP) on noin 1,0049 ha. Ylivieska- Kalajoki siirtoviemäri tulee sijoittumaan Niemelänkyläntien sekä Olmalankadun ja Olmalanrannankadun varteen. Suunnitelmat siirtoviemäristä on aloitettu vuonna Kaava-alueella on kokoojaväylinä rakennettavat Olmalankatu ja Timoteikatu sekä asuntokadut: Olmalanrannankatu, Ulpukankatu, Rypsikatu, Kuminakatu ja Tattarikatu. Noppatanhut on pelkästään jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. Noppatanhuan jalankulkukadun molempiin päihin osoitetaan sellaista jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua/ tietä, jolla tontille/ rakennuspaikalle ajo on sallittu. Em. osuudet sen vuoksi, että Noppatanhuaan rajautuu kaksi jo olevaa rakennettua rakennuspaikkaa, joille on olemassa ajoyhteys Noppatanhualta ja myös olevalle peltotielle on turvattava pääsy olevaa tieyhteyttä pitkin. Olmalan alueen 1. vaiheen katualueet ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 2,0478 ha, kevyen liikenteen kadut noin 0,3710 ha ja muut liikennealueet, kuten Niemelänkyläntien yleisen tien alue (kaavassa LT), noin 0,6345 ha.

89 4.5.3 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioonottaminen 89 Kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa esitettiin seuraavat lausunnot: 1) Ylivieskan kaupunki, liikuntalautakunta, Tämä on esityslistan ulkopuolelta esille otettu asia. Ylivieskan kaupungin maankäyttöyksiköltä on saapunut liikuntalautakunnalle lausuntopyyntö asemakaavaehdotuksesta, joka koskee Männistön (8.) kaupunginosan asemakaavatonta aluetta, josta muodostuu asuinrakennusten korttelialuetta sekä katu- puisto-, lähivirkistys-, liikenne- ja vesialuetta. LIIKUNTALAUTAKUNTA: Lautakunnalla ei ole lisää huomautettavaa kokouksen :n 16 päätöksen lisäksi. Ylivieskan kaupunki / liikuntalautakunta, pöytäkirjaote on toimitettu maankäyttöyksikköön sähköpostitse. 2) Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Varhaiskasvatuspalvelut, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalveluilla ei ole huomautettavaa tutustuttavaksi lähetetystä Ylivieskassa sijaitsevan Olmalan alueen asemakaavaehdotuksesta. 3) Oy Herrforss Ab, Oy Herrfors Ab harkitsee kaukolämpöön liittymismahdollisuuden järjestämistä Olmalan alueella Niemelänkyläntien ja Savelantien viereisissä kortteleissa. Olmalan alueen tulevien käyttöpaikkojen sijainnit tulisi keskittää mahdollisimman lähelle toisiaan, että kaukolämpörakentaminen alueelle olisi taloudellisesti kannattavaa. Suurimmat tehontarpeet kohdistuvat rivitalojen korttelialueisiin, joten niiden keskittäminen lähelle toisiaan on tarpeen. Olmalan alueella Niemelänkyläntien ja Savelantien viereisissä kortteleissa ja sopivaksi katsotussa laajuudessa tulisi soveltaa Maankäyttö- ja rakennuslain pykälää 57 a. Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudesta, jotta täytettäisiin lain edellytys energian tehokkaasta ja kestävästä käytöstä. Alueen pitkä etäisyys olevasta kaukolämpörungosta ja mahdollinen usean vuoden vaiheittainen rakentaminen saattavat vaatia alkuvaiheessa erillistä lämmöntuotantoa alueelle. Pyydämmekin huomioimaan rivitalojen korttelialueiden läheisyyteen tontin, jossa keskitetty mutta kaukolämpöverkostamme erillinen lämmöntuotanto olisi mahdollista. Myös alueen tulevien kaavoitusvaiheiden suunnittelussa tulisi huomioida isoimpien käyttäjien keskittäminen lähelle toisiaan ja jo rakennettuja käyttöpaikkoja. 4) Fingrid Oyj, Kiitämme lausuntopyynnöstänne. Asemakaava-alueella sijaitsee Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohto Vihanti - Olmala. Olemme lausuneet kaavan edellisistä vaiheista , ja

90 90 Asemakaavaehdotuksessa ei ole Fingridin kannalta merkittäviä muutoksia 2.kaavaluonnokseen nähden. Fingridillä ei ole siten huomauttamista kaavaehdotuksesta. Fingridin edellisissä lausunnoissa mainitut periaatteet voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle ja tiedot voimajohdoista on otettava huomioon myös jatkosuunnittelussa. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain Fingrid Oyj:n voimajohtoja. 5) Jokilaaksojen poliisilaitos, Jokilaaksojen poliisilaitoksella ei ole lisättävää eikä huomautettavaa edellä olevan asemakaavan 1 vaiheen suhteen (ehdotusvaihe 8/2013 /täydennetty osavalmisteluvaihe 8/2013). Kaavoittaja: Lausunnot 1-5 eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. 6) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kaavaehdotus on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eri vastuualueilla ja yksiköissä ja siitä on annettu seuraavaa palautetta: Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttöyksikkö Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon tarkistukset ja täydennystarpeet, joista EL V- keskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue on huomauttanut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Vastuualueella ei ole mitään huomautettavaa kaavaehdotukseen. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Kaavaehdotuksessa Niemelänkyläntie on osoitettu LT-merkinnällä maantieksi. Niemelänkyläntie ei kuitenkaan täytä MRL:n mukaisia maantien edellytyksiä, joten sille ei voida osoittaa maantien aluetta. Lain mukaan maantien alue voidaan osoittaa vain valta-, kanta- ja seututeille sekä joillekin muille tärkeille pääteitä yhdistäville teille, joilla on yleisen liikenteen kannalta erityistä merkitystä. Ne paikalliset yhdystiet, joiden liikenne koostuu pääasiassa paikallisesta liikenteestä, eivät voi asemakaavoissa olla maanteitä. Niemelänkyläntie ei ole pitkämatkaista liikennettä palveleva väylä, vaan sen liikenne koostuu juuri paikallisesta ja lähialueen asumisen tuottamasta liikenteestä. Näin ollen Niemelänkyläntien LT -merkintä on poistettava ja tie osoitettava katumerkinnällä. Kaavoittaja: Lausunto huomioidaan ja kaavaehdotukseen sisältyvä osuus paikallisena yhdystienä toimivasta Niemelänkyläntiestä, pituudeltaan noin 210 metriä, osoitetaan hyväksymisvaiheessa asemakaavaan katumerkinnällä.

91 91 Kaavaehdotuksen nähtävillä ollessa esitettiin seuraavat muistutukset: 1) Lauri Oinonen, , saapunut ) Lauri Oinonen,

92 92 Kaavoittaja: Muistutusta ei huomioida. Todetaan, että Olmalan I vaiheen kaavaehdotukseen on osoitettu Olmalankadun ja Olmalanrannankadun kulmauksesta itään ohjeellinen ajoyhteys asemakaavaehdotuksen mukaiselle lähivirkistysalueelle sijoittuen. Ajoyhteys turvaa tilalle Heino sijoittuvan kaavattoman ns. Ojaniemen alueen käytön Kalajoen rannassa. Muistutuksen esittäjä (valtakirja yhdeltä tilan omistajalta) ei pidä ehdotusvaiheessa esitettyä ajoyhteyttä riittävänä ja esittää osoittamaan yhteyden kaavan mukaisena kulkutienä. Kaavoittaja toteaa, ettei katuyhteyttä osoiteta muistutuksessa esitetysti. Heino- niminen kiinteistö, kiinteistötunnus rajoittuu hyväksymisvaiheessa olevaan kaava-alueeseen. Männistön alueelta Katajaojan pohjoispuolelta yksityisiltä maanomistajilta on tullut myös kaava-aloite

93 93 omistamiensa alueiden kaavoittamisesta. Alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aluerajauksessa mukana ollut muu yksityinen maanomistus on rajattu pois ja kaavaehdotus on laadittu kaupungin omistamalle alueelle. Yksityisten omistamat alueet ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 10 hehtaaria, josta tilan Heino ns Ojaniemen palsta on noin 2,0 ha. Kaavoittamaton yksityisten omistama 10 hehtaarin alue on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden ja alue kaavoitetaan erikseen yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. Yksityisten omistaman alueen osalta kaavoitus on lähtenyt vireille, kun Olmalan kaavoitusta aloitettiin. Kun yksityisten omistamalle 10 hehtaarin alueelle kaavaluonnosta ryhdytään laatimaan ja alueen kaavoitus etenee, tarkastellaan yleiskaavan tavoitteisiin perustuen mahdollisuudet osoittaa rakentamista sekä katuyhteys kiinteistön Heino / Ojaniemen alueelle (2 ha), kuten muistutuksessa on toivottu. Yhteenvetona todetaan hyväksyttävään kaavaehdotukseen tehdyistä muutoksista: Kaavatiimi käsitteli kaavaehdotuksesta esitetyt lausunnot, muistutukset ja niihin laaditut vastineet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetysti Niemelänkyläntien yhdystien osa-alue, pinta-alaltaan 0,6345 hehtaaria ja pituudeltaan 210 metriä, osoitetaan hyväksymisvaiheessa asemakaavassa Niemelänkyläntien katualueeksi. Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksesta esitetyt lausunnot ja muistutukset kaavoittajan vastineineen ja hyväksyy kaavaehdotuksen ja esittää asemakaavan edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen

94 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatiimi vuosina Olmalan alueen alustava laaja kaavarunko käsiteltiin. Yksityisten maanomistajien kaavaaloite käsiteltiin. Valmisteluvaiheen rajauksesta päätettiin. Luonnosvaihtoehtojen tarkastelua ja vaihtoehdon valinta. Kaavatiimi , , Luonnoksen tarkentamista. Selvitysten huomioiminen suunnittelussa sekä Ylivieska- Kalajoki siirtoviemärilinjauksen sijoittuminen suunnittelualueella. Työneuvottelu Kaupunki / Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Teknisten palveluiden lautakunta Päätös kaavoituksen vireille tulosta. Lautakunta oikeutti teknisen palvelukeskuksen asettamaan nähtäville valmisteluaineistona alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman koskien Olmalan alueen asemakaavoitusta. Tekninen palvelukeskus / maankäyttöyksikkö asetti valmisteluaineistona osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ELY-keskus / Kaupunki Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ehdotuksen mukaisesti Ylivieskan kaupunki /kaavoitus oli yhteydessä ELY -keskukseen ennen kaavaluonnoksen nähtäville panoa ja ELY keskus esitti sähköpostitse viranomaisneuvottelun järjestämistä. Viranomaisneuvottelu Kaupunki/ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kaavatiimi Viranomaisneuvottelujen palaute käsiteltiin. OAS:sta esitetty palaute käsiteltiin ja esitettiin, että valmisteluaineistona kaavaluonnos ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä Muutos kaava-alueen rajaukseen eli kaavaluonnos valmistellaan 95 %:sesti kaupungin omistamille alueille, yksityinen maanomistus rajataan pois lukuun ottamatta noin 0,4 ha, mikä on kaavaluonnoksen mukaan Fingrid Oyj:n voimajohtoalueen suojavyöhykettä. Kaavoittamattomaksi jäävä yksityisten omistama alue on pinta-alaltaan yhteensä noin 10 ha ja on riittävän suuri muodostamaan tarkoituksenmukaisen suunnittelukokonaisuuden. Alue voidaan myöhemmin asemakaavoittaa ja alueella on edellytykset tulla kaavoitetuksi yleiskaavoissa osoitettuun tarkoitukseen. Teknisten palveluiden lautakunta Oikeutti teknisen palvelukeskuksen asettamaan nähtäville valmisteluaineistona kaavaluonnoksen ja täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavan esittelytilaisuus osallisille Esittelytilaisuudesta laadittiin muistio.

95 95 Kaavatiimi , Valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut vastineet käsitellään. Kaavaluonnos muutetaan lausuntojen, mielipiteiden ja kaavatiimityöskentelyn pohjalta ja esitetään, että kaavan valmisteluaineisto asetetaan uudelleen nähtäville teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä 30 päivän ajaksi. Teknisten palveluiden lautakunta Valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot ja mielipiteet vastineineen käsitellään ja oikeutetaan tekninen palvelukeskus asettamaan luonnos uudelleen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavatiimi Uudelleen nähtävillä olleesta kaavoituksen valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot, mielipiteet ja niihin laaditut vastineet käsitellään. Valmisteltu kaavaehdotus ja sen pohjalta kaavoituksen liitteeksi valmistetut lopulliset rakennustapaohjeet sekä muu liitemateriaali asetetaan teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä nähtäville 30 päivän ajaksi. Ylivieskan kaupunki / kaavoitus oli yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueidenkäyttöyksikköön ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa mahdollisesta työneuvottelun tarpeesta. Sovittiin, ettei työneuvottelun tarvetta ole. Viranomaisilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot. Teknisten palveluiden lautakunta Uudelleen nähtävillä olleesta valmisteluaineistosta esitetyt lausunnot ja mielipiteet vastineineen käsitellään ja oikeutetaan tekninen palvelukeskus asettamaan ehdotus nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavatiimi Esitetyt lausunnot, muistutukset ja niihin laaditut kaavoittajan vastineet käsiteltiin. Kaupunginhallitus Ehdotus ja siitä esitetyt lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan vastineet käsitellään ja esitellään valtuustolle hyväksyttäviksi. Kaupunginvaltuusto Ehdotus käsitellään ja hyväksytään.

96 96 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alue on yhteensä noin 20,2026 ha, josta: 1) Erillispientalojen korttelialue AO I u ½ 4,5235 ha Tonttitehokkuus e = 0,20 korttelit 40, 41, 45, osa 44 ja osa 46 Rakennusoikeus 9048 k-m2 Kerrosluku I u½ Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tonttien lukumäärä 30 2) Asuinpientalojen korttelialue AP I u½ 1,6274 ha Tonttitehokkuus e= 0,25 korttelit 42 ja osa 46 Rakennusoikeus 4069 k-m2 Kerrosluku I u½ Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tonttien lukumäärä 7 3) Rivitalojen korttelialue AR I-II 3,6367 ha Tonttitehokkuus e= 0,30 korttelit 43, osa 44 ja osa 46 Rakennusoikeus k-m2 Kerrosluku I II Tonttien lukumäärä 10 4) Liikennealueet: Katualueet Kaava-alueella on kokoojaväylinä rakennettavat: Olmalankatu 287 m Olmalanrannankatu 234 m 3,0533 ha Niemelänkyläntie, katuosuus 210 m Kaava-alueella on asuntokatuina rakennettavat: Ulpukankatu 180 m Rypsikatu 104 m Kuminakatu 192m Timoteikatu 90 m Tattarikatu 173 m Jalankululle varattu katu 470 m Yhteensä 1940 m 5) Puistoalueita (VP) 1,0049 ha 6) Lähivirkistysalueita (VL) 5,2226 ha 7) Vesialue (W) 1,1342 ha

97 5.1.2 Palvelut 97 Päivittäistavarakaupat ovat ydinkeskustassa noin kahden kilometrin etäisyydellä kaavoitettavalta alueelta ja alue tukeutuu keskustan ja Savarin alueen kaupallisiin palveluihin. Alue tukeutuu myös keskustan tarjoamiin julkisiin palveluihin: Olmalan alueelta koululaiset käyvät Kiviojan, Rannan, Rahkolan tai Päivärinnan -koulun ala-astetta. Yläaste ja lukio sijaitsevat hyvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Kaisaniemen kaupunginosassa. Alueen päiväkotipalvelut ovat saavutettavissa eri puolilta kaupunkia muun muassa Hakalahden vuoropäiväkodista ydinkeskustassa, Simonpuiston päiväkodista Kaisaniemessä, Huvikummun päiväkodista Toivonpuistossa ja Pakolan alueelta Joukahaisen päiväkodista. Lisäksi palveluita on tarjolla kaupungin alueella kunnallisissa ja yksityisissä perhepäivähoitopaikoissa, yksityisissä perhepäivähoito- ja ryhmäperhepäivähoitopaikoissa sekä yksityisessä päiväkodissa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavasuunnittelussa on huomioitu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto tulvariskialueesta ja rakentamista ei osoiteta aivan Kalajoen rantaan eli huomioidaan kaavoituksen lähtötietoja varten laadittu Kalajoen ranta-alueen stabiliteettiselvitys. Alueelle osoitetaan alimmat rakentamiskorkeudet. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan (POPELY/12/07.02/2012) pyytänyt huomioimaan, onko lähelle jokirantaa rakennettaessa sortuman tai vyörymän vaaraa. Kalajoen ranta-alueelle merkitään alueen osa, jolla rakentaminen ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä ei ole sallittu.

98 98 Lausunnossa on karttaliitteeseen merkitty alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet (ARK) N43 korkeusjärjestelmässä. Rakentamiskorkeudet on saatu lisäämällä alueen laskennallisiin, kerran sadassa vuodessa toistuviin tulvakorkeuksiin /( HW 1/100) harkinnanvarainen lisäkorkeus (noin 0,5 m). Suunnittelualueelle osoitetaan alimmat rakentamiskorkeudet asemakaavan kaavamääräyksiin. Kaavaluonnoksessa ohjataan rakentamiselle varattujen alueiden sekä puisto- ja lähivirkistysalueiden maanpinnan korkeustasoja siten, että tulvavedelle jää tilaa kerääntyä alueen keskellä muodostettavalle puistoalueelle. Kaava-alueella tulee varautua myös siihen, että Olmalankatu ja alueen pohjoispuolella olevan kevyen liikenteen väylä saatetaan joutua sulkemaan tulvaveden nousun vuoksi. Alueelle sijoittuvan Fingrid Oyj:n 110 kv:n ilmajohtoa varten on huomioitu suojavyöhykevaraus sijoittamalla aluejohtovaraus puistovyöhykkeelle. Rakentamiseen soveltuvat sellaiset alueet, joilla maaperä kasvillisuus- tai maisemakuvalliset tekijät eivät rajoita rakentamista. Kaavakartalle ja selostukseen on merkittynä yleiskaavassa ja luontoselvityksessä Kalajoesta inventoitu luonnon monimuotoisuuden alue. Alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan rakennusvalvonnan ja kaavaosaston yhteistyöllä. Alueelle rakennettaessa suositellaan tehtäväksi tonttikohtaiset pohjatutkimukset ja suunnitelmat pihojen rakentamisesta.

99 Aluevaraukset Alue on pientaloasumiseen varattua aluetta, johon sisältyvät lähivirkistysalueet ja katualueet Korttelialueet Asuntoalueiden osuus yhteensä 48,4 % Erillispientalojen korttelialueet (AO ), osuus asuntoalueista 46,2 % Alueelle voidaan rakentaa yksi- ja kaksiasuntoisia omakotitaloja asumistarkoituksiin. Alueella käytetään tehokkuuslukua e=0,20 ja kerroslukua I u ½. Piha-alueet tulee pyrkiä sijoittamaan niin, että oleskelu- ja leikkialueet suuntautuvat etelään ja länteen. Autopaikkoja tulee tontilla varata vähintään 2 autopaikkaa asuntoa kohden, jolloin varmistetaan rakennuksen ja tontin suunnittelussa, että pysäköinti ei haittaa katuliikennettä. Rakennettaessa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa tai siihen kiinni, ei rajan puoleiseen seinään saa tehdä ovea, ikkunaa tai muuta aukkoa, josta näköyhteys ulos. Alueelle on laadittu erillinen rakentamistapaohje, jota tulee pääsääntöisesti noudattaa. Asuinpientalojen korttelialue (AP), osuus asuntoalueista 16,6 % Alue varataan 2-asuntoiseen pientalorakentamiseen (paritalo) ja rivitalorakentamiseen. Alueella käytetään tehokkuuslukua e=0,25 ja kerroslukua I u½. Piha-alueet tulee pyrkiä sijoittamaan niin, että oleskelu- ja leikkialueet suuntautuvat etelään ja länteen. Autopaikkoja tulee tontilla varata vähintään 2 asuntoa kohden, jolloin varmistetaan rakennuksen ja tontin suunnittelussa, että pysäköinti ei haittaa katuliikennettä. Rakennettaessa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa tai siihen kiinni, ei rajan puoleiseen seinään saa tehdä ovea, ikkunaa tai muuta aukkoa, josta näköyhteys ulos. Alueelle on laadittu erillinen rakentamistapaohje, jota tulee pääsääntöisesti noudattaa. Asuinrivitalojen korttelialue (AR), osuus asuntoalueista 37,2 % Alue varataan rivitalorakentamiseen. Alueella käytetään tehokkuuslukua e=0,30 ja kerroslukua I-II. Piha-alueet tulee pyrkiä sijoittamaan niin, että oleskelu- ja leikkialueet suuntautuvat etelään ja länteen. Autopaikkoja tulee tontilla varata vähintään 1 ½ asuntoa kohden, jolloin varmistetaan rakennuksen ja tontin suunnittelussa, että pysäköinti ei haittaa katuliikennettä. Rakennettaessa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa tai siihen kiinni, ei rajan puoleiseen seinään saa tehdä ovea, ikkunaa tai muuta aukkoa, josta näköyhteys ulos Alueelle on laadittu erillinen rakentamistapaohje, jota tulee pääsääntöisesti noudattaa Muut alueet Puisto- ja Lähivirkistysalueet (VL, VP), osuus kaava-alueesta yhteensä 30,8 % VL -merkinnällä osoitetaan (83,9 %) virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut, lähinnä taajamarakenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. VP - merkinnällä osoitetaan (16.1 %) asuntoalueen sisäiset, rakennettavat puistoalueet. Puisto- ja lähivirkistysalueille on osoitettu ohjeellisia kevyen liikenteen väyliä.

100 100 Liikennealueet /katualueet ja kevyen liikenteen kadut, osuus yhteensä 15,1 % Katualueet rakennetaan suunnitelmien mukaan Ylivieskan kuntatekniikan yksikön työohjelman mukaisesti. Alueen sisäisinä kokoojakatuina tulee toimimaan Olmalankatu, Olmalanrannankatu, Timoteikatu. Kevyen liikenteen katuna rakennetaan Noppatanhut. Alueen läpi johtaa Niemelänkylän yleinen tie, joka on osoitettu katualueeksi asemakaava-alueella 210 metrin osalta. Vesialueet (W), osuus 5,6 % Vesialue on osa Kalajoen vesistöalueesta. Alue on tarkoitettu säilytettäväksi vesialueena ja siihen sisältyy mm. alueen osa (luo-3), joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä ja erityisiä luonnonarvoja sisältävänä säilytettävä. Vesikasvistoltaan laajahko ja monipuolinen jokibiotooppialue. Kohde on tärkeä vesilinnustolle ja jokikalastolle. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava lisää kaupungin vetovoimaisten tonttien tarjontaa. Samalla vaikutetaan kaupungin maineeseen laajemminkin hyvänä lapsiperheen asuinpaikkana. Kaavaalueelle osoitettu asuntokanta sopii lähivuosien kaupungin asukasluvun kehitykseen ja asukasväljyyden kasvun aiheuttamaan rakentamistahtiin. Se tukee kaupungin kehitystavoitteita, ja kaupungin tonttitarjonta monipuolistuu. Kysyntää Olmalan alueen omakotitonteille, noin 2-3 kilometrin päässä keskustan palveluista, tulee varmasti olemaan. Suunnittelualueen asukasmäärä likimääräisesti arvioituna (Lähde: Seutusuunnittelun julkaisu v. 1986: Taajamatoimintojen mitoitus kaavoituksessa): a) Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta erillispientalo-, asuinpientalo- ja rivitalotonteille yhteensä noin k-m 2 eli alueelle olisi sijoittumassa asukkaita noin (laskettuna kokonaiskerrosneliömäärä jaettuna k-m 2 / asukas ). b) Alueelle sijoittuva asukasmäärä voidaan laskea myös seuraavasti: omakotitalot: mitoitus 4 henkilöä / asunto ja 1 asunto / tontti eli 30 AO- tonttia * 4 henkilöä = 120 asukasta Rivi- ja pientalot mitoitus 2,5 henkilöä / asunto ja 80 k-m 2 / asunto eli noin k-m 2 / 80 k-m 2 = 187 asuntoa eli 187 asuntoa* 2,5 asukasta = 468 asukasta. Alueelle sijoittuisi yhteensä noin = 588 asukasta. Yhdyskuntarakenne Kaavaratkaisu vaikuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan sekä yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön myönteisellä tavalla. Yhdyskuntarakenteellisesti alue on lähelle keskustaa sijoittuva pientalo- ja omakotialue, mikä kehittää ja täydentää nykyistä aluerakennetta. Alueen rakentaminen tukee kaupungin maankäytöllistä kehitystä ja kehittymistä sekä tiivistää kaupunkirakennetta. Alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti.

101 101 Palvelut Alue tukeutuu keskustan tarjoamiin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Alueen koululaiset käyvät Päivärinnan, Kiviojan, Rannan koulun ja Rahkolan ala-astetta. Yläaste ja lukio sijaitsevat hyvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä, noin 1,5-2 kilomerin etäisyydellä. Päiväkotipalvelut osoitetaan ydinkeskustasta, Kaisaniemestä tai Toivonpuistosta. Työpaikat, elinkeinotoiminta Työpaikkoja alueelle ei muodostu. Virkistys Alueelle on varattu yhteensä noin 6,0974 ha lähivirkistys- ja puistoalueita (VL, VP). Alueen lähivirkistysalueille tai puistoihin on mahdollista rakentaa erillisen puistosuunnitelman mukaisesti mm. lasten leikkikenttäalueita. Viheryhteydet luontoon huomioidaan jättämällä asuntokortteleitten väliin mm. vihervyöhykkeitä, joiden kautta on pääsy Kalajoen ranta-alueelle. Luontoinventoinnissa on löytynyt erityisiä suojeltavia arvoja Katajaojan varresta ja Kalajoen rannasta. Olmalan alueen kaavoituksessa on laadittu kunnan kehittämistarpeeseen asuntoalueen asemakaava, (MRL 50, 51 ). Virkistyspalveluita on saatavissa myös Toivonpuiston alueelta, jonne on noin kolme kilometriä. Toivonpuistossa on uimahalli ja sen eteläpuolella on laaja lähivirkistysalue, (Aarnimetsän alue), jolla sijaitsee valaistu hiihtolatu ja kuntopolku sekä koulujen suunnistusreitistö. Virkistysalueiden riittävyydestä: a) Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta asumiseen rivi-, pientalo- ja omakotitonteille (AR, AP, AO) yhteensä noin k-m 2 eli suunnittelualueen asukasmääräarvio voisi olla noin (laskettuna kokonaiskerrosneliömäärä jaettuna k-m 2 / asukas). Suositusten (Lähde: Seutusuunnittelun julkaisu v. 1986: Taajamatoimintojen mitoitus kaavoituksessa) mukaan taajama- ja seutupohjaisten virkistysalueiden mitoitus on esimerkiksi seuraava: - Leikkipuistolle varataan pientaloalueilla (AO ja AP, AR) on noin 4 m 2 / asukas eli asukasmääräarvion mukaan alueelle riittää leikkipuistovarauksena noin 2400 m m 2 ( asukasta * 4 m 2 /as ), - Ulkoilupuistoille varataan 40 m 2 / as eli m m 2 ( asukasta * 40 m 2 / as ), - Uuden kaava-alueen pinta-alat käyttötarkoituksen mukaan jakaantuvat seuraavasti: virkistysalueet ovat 6,2275 ha = 30,8 %, asuntoalueet 9,7876 ha = 48,4 % ja katu- ja liikennealueet 3,0553 ha = 15,1 %. b) Alueelle sijoittuva asukasmäärä voidaan laskea myös seuraavasti: omakotitalot: mitoitus 4 henkilöä/ asunto ja 1 asunto / tontti eli 30 AO- tonttia * 4 henkilöä = 120 asukasta rivitalot ja asuinpientalot mitoitus 2,5 henkilöä / asunto ja 80 k-m 2 / asunto k- m 2 / 80 = 187 asuntoa eli 187 * 2,5 asukasta = 468 asukasta.

102 102 Alueelle sijoittuisi yhteensä noin asukasta, jolloin virkistysalue varaus olisi 588 * 40 k-m 2 / as = m 2 ja leikkikenttävaraus 588 * 4 m 2 / as = 2 352m 2 perustuen myös kohdassa a) mainittuun julkaisuun. Julkaisussa on myös todettu virkistysalueen etäisyydestä ja saavutettavuudesta ulkoilupuistoa koskien eli ne ovat 0,5-1,0 km / 5 minuuttia. Laaja ulkoilupuistoalue (ns. Aarnimetsä ja Hyypänkallionpuisto) on osoitettu urheilukentän läheisyyteen ja sinne on yläasteelta matkaa 2 km / 10 minuuttia ja Rannan koululta 3,7 km / noin 20 minuuttia. Simonpuiston päiväkodilta 2,7 km Joukahaisenkadun uudelta päiväkodilta noin 2,5 km ja muilta kouluilta ja päiväkodeilta matka jää alle 2 kilometrin. Olmalan kaava-alueelta ovat päiväkodit ja koulut 2-3,7 km etäisyydellä eli niiden saavutettavuus ajallisesti jää alle 30 minuutin. Ylivieska on maaseutukaupunki, jossa on paljon omakotialueita omine pihoineen. Asuntoalueille on pääsääntöisesti rakennettu alle kouluikäisille leikkipuistoalueet. Olmalan alueelle on kokonaisuudessaan muodostumassa puisto- ja lähivirkistysalueita yhteensä noin 6,2275 ha, joille on sijoitettavissa mm. leikkipuisto. Lisäksi asemakaavaan on esitetty ohjeellinen leikkikenttä-aluevaraus (noin 2200 m 2 ) kortteleiden 41 ja 42 väliin, Olmalankatuun rajoittuen. Olmalan suunnittelualueelle on puisto- ja lähivirkistysalueiksi esitettynä 30,4 % koko kaavoitettavan alueen pinta-alasta. Uudelle Olmalan asuntoalueelle on mahdollista toteuttaa mitoituksen osoittaman suurusluokan eli noin m 2 suuruinen leikkipuisto ja alueen lähivirkistysaluevaraus (VL) 5,2 ha täyttää reilusti alueen virkistysalueiden mitoitusvaatimuksen. Kaavoituksen ja kaupungin tavoitteisiin ei ole ollut esitettynä yleiskaavassa tälle suunnalle laajaa virkistysaluevarausta vaan ainoastaan asuntoalueiden sisäisiä lähivirkistysalueita sekä koko Kalajoen ranta-alueen vihervyöhyke. Kaava-alueen rakentuminen lisää puistojen käyttöä ja kuluttaa alueen luontoa. Tämän vuoksi vihervyöhykkeellä on syytä ohjata polkuverkoston syntyä. Kalajoen ranta-alueen stabiliteettiselvityksessä on todettu myös, että rantaan on jätettävä vähintään 10 metrin levyinen rakentamaton vyöhyke, sillä luiskan stabiliteetti ei ole riittävä, jos liian lähelle rantaa rakennetaan. Myöskään vyöhykkeelle ei voi rakentaa kulkuväylää eikä sitä ole suositeltavaa käyttää rakentamisen aikaisena kulkureittinä. Ko. väylä voidaan kuitenkin joen ranta-alueelle rakentaa, mikäli yleissuunnitelma tasoisesti esitetään, millä edellytyksillä kevyen liikenteen väylä ja jokirannan tontit voidaan rakentaa. Kaavakartalle on osoitettuna se alueen osa Kalajoen rannassa, jolla rakentaminen ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä ei ole sallittu.

103 103 Liikenne Kaavoitettava Olmalan alue on saavutettavissa Savelantien ja Niemelänkylän maanteiltä, jotka on merkitty toiminnallisuusluokkaan yhdystie Ylivieskan keskustaajaman ja ympäristön liikennejärjestelyjä koskevassa yleissuunnitelmassa. Kaavoitettavalle alueelle muodostuu rivitalo-, asuinpientalo- ja omakotialuetta. Alueelle sijoittuu laskennallisesti arviolta noin asukasta. Uuden asuntoalueen muodostuminen Olmalaan tulee todennäköisesti muuttamaan em. yhdysteiden liikennemääriä ja edellyttää liikenneturvallisuuden parantamistoimia. Kaavoitus vaikuttaa myös kaupungin sisäisen liikenteen määrään, mikä tulee näkymään myös Ouluntien ja Savelantien risteyksen sekä Niemelänkyläntien ja Savelantien risteyksen liikennejärjestelyissä. Risteysalueiden turvallisuuden parantaminen tulee ajankohtaiseksi lähivuosina, kun kaava-alueet ovat toteutuneet. Kokoojakadut ja asuntokadut käsittävät myös kevyen liikenteen väylän tai väylävarauksen, myös yhdysteitten (Savelantie ja Niemelänkyläntie) varrella kulkee jo nykyisellään erillinen kevyen liikenteen väylä keskustaan ja keskusta on siten hyvin saavutettavissa myös pyöräillen ja kävellen. Tieliikenteen nykytilanteen määrät = Liikenneviraston liikennemääräkartan mukaiset liikennemäärät, jotka ovat vuodelta Nykyliikennemäärät ovat esityksen mukaan Niemelänkyläntiellä välillä Niemelänkylänsilta - Savelantien risteys 1100 ajon /vrk ja Savelantiellä välillä Niemelänkyläntien risteys - Ouluntien risteys 2300 ajon/ vrk.

104 104 Ennustetilanteen liikennemäärät: Liikennemäärät välillä Ojala Niemelän koulu ajon/vrk ja välillä Niemelän koulu Ylivieskan raja 360 ajon/vrk. Yhdystien kasvukerroin Ylivieskan alueella on 1,2 / Tiehallinto Tulevaisuuden näkymiä 4/2007/, jolloin kasvu > 2030 on 1,7. Arvioitu liikennemäärä vuonna 2030 Niemelänkyläntiellä kaava-alueen kohdalla on 1600 ajon/ vrk. Näihin ennusteisiin Savelantien ja Niemelänkyläntien liikennemääristä tulee vaikuttamaan myös uuden pientaloalueen asukkaiden, arviolta noin hengen eli noin ruokakunnan liikennöinti.

105 105 Alueen sisäisten katu- ja kevyenliikenteenverkostojen jatkuvuus ja liittyminen pääverkostoihin on selvitettävissä tarkemmin alla olevasta kaavakarttaotteesta. Kuva: Oleva katu- ja tieverkko, johon tulevan asuntoalueen asuntokatuverkosto liittyy Niemelänkyläntie eli yhdystie nro Kiimamaa Niemelänkylä Ylivieskasta Alavieskaan Savelantie eli yhdystie nro Yhteys keskustasta Kokkolantielle ja Kalajoentielle Kevyen liikenteen yhteys Viheryhteys on yleiskaavoissa esitettynä Kalajoen ranta-alueella sekä Katajaojan ja Kopakkaojan varressa Kokoojakatu uusi asuntoalue Asuntokatu uusi asuntoalue Viheryhteys uusi asuntoalue Kevyen liikenteen yhteys uusi asuntoalue, kokoojaväylän varteen rakennettavat jalankululle varatut alueet Jalankulkukadut

106 106 Kevyen liikenteen yhteydet Olevan katuverkoston yhteydessä ovat kevyen liikenteen väylät sekä Niemelänkyläntien että Savelantien varressa. Uudelta asuntoalueelta on yhteydet kaupungin jo olevaan kevyen liikenteen verkostoon. Kaavoitettavaan alueeseen rajoittuvan asemakaavaalueen kevyen liikenteen väylästö muodostaa suhteellisen kattavan verkon. Kaava-alue

107 107 Tekninen huolto Alueelle tulee rakennettavaksi katu-viemäri- ja vesijohtoverkostot ja alue on liitettävissä viereisten asuntoalueiden teknisiin verkostoihin. Kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset on huomioitava kaupungin budjetissa. Ylivieska- Kalajoki siirtoviemäri on suunniteltu sijoitettavaksi virkistysalueille sekä Niemelänkyläntien, Olmalankadun ja Olmalanrannankadun varteen. Kuva: Tekninen huolto ja siirtoviemäri varaus Kaavatalous 1) Maanmyyntituloja kaupungille arviolta: Asuntoalueiden AO-, AP- ja AR- tonteista, pinta-alaltaan yhteensä noin m 2 * 15,00 /m 2 20,00 /m 2 eli yht. noin 1, milj. - 1, milj.. Kalajoen rantavyöhykkeellä olevat tontit myydään tarjousten perusteella. 2) Taksatuloja, joita tonttien lohkomisista saadaan kaupungille arviolta: 46 kpl * = noin ) kaupungin omistamien tonttien kauppakirjojen laatimis- ja vahvistamiskulut noin ) Lisäksi kaupungille 46 kiinteistön viemäriliittymämaksut Yhteenveto: kaupungille tuloja yhteensä arviolta noin 1,3-1,8 milj.. Em. tuloista on vähennettävä pois raakamaan hankintahinta, joka on ollut ns. maamiesopiston maita ostettaessa 0,39 /m 2 eli tämän suunnittelualueen hankintahinnan osuus on noin euroa. Kirjanpitoon vaikutus = maan myyntitulot - koko alueen raakamaan ostohinta = = euroa. Suunnittelualue on lähellä asemakaavoitettua Männistön pientaloaluetta, jolla kunnallistekniikka on rakennettu. Alueen kunnallistekniset valmiudet ovat suhteellisen hyvät, kuitenkin alueelle tule rakennettavaksi uutta runkoviemäröintiä.

108 108 Alueen uusien kokooja- ja asuntokatujen, pituudeltaan yhteensä noin 1260 metriä, rakentamiskustannukset ovat arviolta noin 1260 m * 650 /m 2 = euroa (sisältäen viemärin ja kadunrakentamiskulut). Kevyen liikenteen katuja rakennetaan noin 470 metriä ja rakentamiskustannus on arviolta noin 470 * 450 /m 2 eli noin euroa. Uuden katuverkoston ja viemäröinnin toteuttaminen on yhteensä noin milj.. Lisäksi kaavan mukaisten puistomaisesti rakennettavien puistoalueiden, joita on noin 1,0 hehtaaria, rakentamiskustannukset ovat arviolta noin euroa. Em. puistoalueiden lisäksi alueen lähivirkistysalueiden, pinta-alaltaan noin 5,2 hehtaarin suuruisen alueen erityiseen hoitoon ottaminen on kustannukseltaan noin euroa. Tuottoa kuntatalouteen ei varsinaisesti kaavoituksella saada. rakentamiskustannukset asuntoneliötä kohden on noin 12,00 euroa. Kuntatekniikan Kaavoituksen vaikutukset kuntatalouteen ovat välillisiä mm. Ylivieskan väestömäärän kasvu ja sitä myöten verotulojen lisääntyminen. Toisaalta taas alueelle sijoittuvien lapsiperheiden alle kouluikäisille lapsille kaupungin on osoitettava päiväkotipaikka ja kaavoitus vaikuttaa myös koulujen oppilasmääriin, joten koulu- ja päiväkotitilojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijoittuu liikenneviraston ylläpitämien yhdysteitten varteen. Kaavassa on ohjattu rakentamista laatimalla rakennustapaohjeistus. Rakennusten sijoittelulla ja istutuksilla voidaan vähentää liikennemelun kantautumista piha-alueille. Kaavakartalla ja rakennustapaohjeissa on osoitettuna rakennusten ohjeelliset sijoittumiset korttelialueilla. Piha-alueet ovat lähimmillään noin metriä Niemelänkyläntien ajoradan keskilinjasta. Meluselvityksen taulukoissa ennusteliikenteen kohdalla on melualueen keskimääräiset etäisyydet Niemelänkyläntien varressa todettu 40 km / h nopeudella ajettaessa ulottuvaksi metrin ja metrin päähän tien keskilinjasta. Niemelänkyläntiellä kaava-alueen kohdalla ohjataan liikennemerkein ajoneuvoliikenteen nopeudeksi 40 km/h. Liikenteen nopeus vaikuttaa merkittävästi tieltä kantautuvaan meluun, myös liikenneväylän päällysteen (hiljainen päällyste) laadulla on merkitystä melutason alentamisessa. Meluselvityksen mallinnustulosten perusteella suunniteltavien asuinkortteleiden pihaalueiden päivä- ja yöajan keskiäänitasot alittavat ohjearvot ilman erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä, kun alueet sijoitetaan meluselvityksen taulukossa 3.2 esitettyjä yöajan etäisyyksiä kauemmaksi tiealueista. Mikäli kaavoitettavalle alueelle suunnitellaan rakennettavaksi 1½- tai 2-kerroksisia asuinrakennuksia ja mikäli rakennusten parvekkeet osoittavat tiealueille päin, parvekkeiden päivä- ja yöajan keskiäänitasot alittavat ohjearvot ilman erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä, kun rakennukset sijoitetaan meluselvityksen taulukossa 3.3 esitettyjä yöajan etäisyyksiä kauemmaksi tiealueista. Parvekkeiden keskiäänitasoihin voidaan myös vaikuttaa parvekelasituksilla. Voimalinjan alle on kaavassa suunniteltu lähivirkistysalue (VL), jonka laajuudessa on huomioitu voimajohtolinjan suojaetäisyyssuositukset. Kalajoen rantaan on esitetty viheralue, jolla tulee huomioiduksi mm. Kalajoen ranta-alueen eroosioriski, sillä aivan

109 109 rantaan ei ole osoitettu rakentamista eikä aivan rantaan ole osoitettu myöskään rakennettavaksi kevyen liikenteen väylää. Kaavamääräyksiin ja kaavakartalle on esitettynä myös Kalajoen ranta- alueelta löytyneet erityisarvot. Alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi Ylivieska- Kalajoki siirtoviemäri, joka sijoittuu pääosin teille ja kaduille varatuille alueille sekä voimajohtoalueen rinnalle puistoalueella. Kaavasuunnittelun yhteydessä on saatu Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto (POPELY/12/07.02/2012), jossa on pyydetty huomioimaan, onko lähelle jokirantaa rakennettaessa sortuman tai vyörymän vaaraa. Lausunnossa on karttaliitteeseen merkitty alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet (ARK) N43 korkeusjärjestelmässä. Rakentamiskorkeudet on saatu lisäämällä alueen laskennallisiin, kerran sadassa vuodessa toistuviin tulvakorkeuksiin / (HW 1/100) harkinnanvarainen lisäkorkeus (noin 0,5 m). Em. lausunnon pohjalta on kaavasuunnittelussa huomioitu tulvariski alueella ja kaavamääräyksiin on korttelialueille esitettynä alimmat rakentamiskorkeudet pysyvien rakenteiden osalta. Kortteleiden 41 ja 42 väliin sijoittuva Ulpukanpuisto sekä voimajohtolinjan alla Ulpukanpuistoa vastapäätä oleva Olmalanpuiston osa voivat mahdollisesti toimia purkautumistienä, mikäli alueella esiintyy kerran sadassa vuodessa oleva suurtulva. Purkautumistieksi suunnitellulle puistoalueille on kaavassa osoitettu ylin rakentamiskorkeus, johon puisto voidaan toteuttaa ja em. rakentamiskorkeudet tulee huomioitavaksi puistosuunnitelmissa. Kaavoitusta varten on laadittu luontoselvitys, meluselvitys sekä jokiuoman stabiliteetti (vakavuus) selvitys, jota tarkennetaan mm. rannan eroosiosuojauksen osalta. Yleissuunnitelma tasoisesti esitetään, millä edellytyksillä kevyen liikenteen väylä ja jokirannan tontit voidaan rakentaa. Kaavaratkaisu ei tuo alueelle uusia ympäristön kannalta häiritseviä tekijöitä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot Alue on ihmisen muovaamaa kulttuuriympäristöä, jota on hoidettu maatalousmaana. Pienilmastoltaan alue soveltuu hyvin rakentamiseen, pihat voivat kaavaa toteutettaessa avautua etelään ja länteen. Niemelänkylän osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa Ylivieskan kulttuurimaisemaalueen ja kaupungin lähiympäristön luontoselvityksessä (Tmi Arto Hautala, 2003) Kalajoen vesialueella, joka sijoittuu osittain suunnittelualueelle, on löydetty erityisiä luontoarvoja eli luonnon monimuotoisuuden alue (LUO). Luontoselvityksen yhteenvedossa ( Katja Polojärvi ja Tapio Koistinaho) on myös todettu: Kasvillisuus ja linnustokartoituksen sekä kalataloudellisen arvion perusteella on erityisen tärkeää, että Kalajoen uoman lisäksi myös rantoja osoitetaan riittävästi LUOkohteina (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Kevyen liikenteen väylät tulee osoittaa etäämmälle ranta viivasta ja niihin liittyvää voimallista maanrakentamista tulee välttää. Olmalankoskesta ympäristöineen on mahdollista kehittää kaupunkirakenteen sisälle jäävä monipuolinen virkistyskäyttökohde (mm. koskikalastus), joka samalla turvaa Kalajoen jokiluonnon elpymistä laajemminkin.

110 110 Luontoselvityksen tulosten sekä vuonna 2003 tehdyn luontoselvityksen (Hautala 2003) perusteella Olmalankosken ympäristössä Kopakkaojan laskukohdan ja Kalajoen uoman kasvillisuussaarekkeiden välinen alue rantoineen esitetään huomioitavaksi kaavassa merkinnällä (LUO), luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Kasvilajiston monipuolisuus, rauhoitetun tai alueellisesti uhanalaisen kasvilajin esiintymispaikat, linnustolle tärkeät kaislakuviot sekä nahkiaisille ja virtavesikaloille soveltuvat elinolosuhteet tekevät alueesta monimuotoisen ja alueellisesti tärkeän luontokohteen. Monimuotoinen jokibiotooppikohde jatkuu Olmalan alueen ulkopuolella Kopakkaojan laskukohdasta alajuoksuun päin. Osa Katajaojan ranta-alueista esitetään niin ikään huomioitavaksi kaavassa LUOmerkinnällä Pohjois-Suomessa rauhoitetun keltakurjenmiekan suojelemiseksi. Alueen erityiset luontoarvot on huomioitu kaavasuunnittelussa. Joen rantaan ja Katajajoen varteen on osoitettuna kaavassa lähivirkistysaluevaraukset (VL). Em. alueita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi, mutta niille tulee laadittavaksi hoitosuunnitelma, mikä Kalajoen varressa olevien ja kaavaan merkittyjen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden ja niiden erityisten luonnonarvojen säilymisen (luo-2 ja luo-3) huomioimiseksi on tarpeen. Alueelle toteutetaan viemäröinti sekä sadevesiviemäröinti, näin ollen jätevedet ja tonttien sadevedet tulevat asianmukaisesti käsitellyiksi. Virkistyskäytöstä aiheutuu mahdollisesti Kalajoen ranta-alueen kuluminen. Kaavakartalle ei ole osoitettu rakennettavaksi kevyen liikenteen reittiä, jotta vähennetään rakentamisen aiheuttamaa eroosiota rantapenkereellä. Mikäli ranta-alueelle toteutetaan rakennettu kevyen liikenteen väylä, on selvitettävä millä edellytyksillä se voidaan toteuttaa. Rantaan sallitaan muodostuvan polkuja, jotka eivät niin merkittävästi vaikuta ranta-alueen stabiliteettiin. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue rajautuu Kalajokeen. Kaava-alueen läpi virtaa Katajaoja. Ranta-alueet on osoitettu lähivirkistysalueina eikä niitä ole tarkoitus rakentaa puistomaisiksi.

111 111 Asiantuntijoiden arvion mukaan Olmalankoski on pitkän Niemelänkylän suvannon yläpuolella lähes ainoa luonnontilaisena säilynyt vita-alue ja se sijaitsee kyseisen suvannon yläpäässä. Niemelänkylän suvanto ja erityisesti sen alaosa on todettu nahkiaistoukkien habitaattikartoituksissa muita Alavieskan yläpuolisia suvantoja paremmaksi, mutta alueen potentiaali kärsii säännöstelyn lisäksi lisääntymiseen soveltuvien virta-alueiden puutteesta varsinkin Juurikoskeen toteutetun hankkeen jälkeen. Vastaavasti Olmalankosken merkitys on muiden virtojen vähenemisestä johtuen nyt aiempaa suurempi. Lisäksi pohjan laatu ja virtaolosuhteet tekevät siitä erityisen soveltuvan harjukselle, joskin soveltuvuutta heikentää kohteen sijoittuminen erilleen muista koskista (predaatio ja talvehtimiseen soveltuvien syvien virta-alueiden puute). Maa- ja metsätalous ja luonnonsuojelu Maatalousalueena olevat pellot muuttuvat rakennetuksi ympäristöksi. Kalajoen ja Katajaojan rannassa on paikallisia luontoarvoja. Alueella esiintyvä kurjenmiekka on rauhoitettu laji Pohjois-Suomessa. Alueella esiintyvä kullero on alueellisesti uhanalainen laji Pohjanmaan keskiboreaalisella alueella, johon Ylivieska kuuluu. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita tai -kohteita. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue ei ole rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Alueelle ei sijoitu muinaismuistoja. Yleiskaavoituksen yhteydessä on tehty arkeologinen selvitys, jossa Kalajoen ranta-alueelle sijoittuu inventoitu muinaismuistokohde, joka jää kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle. Luetteloitu muinaismuisto, ei sijoitu kaavoitettavalle alueelle 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset AO 8. kaupunginosa, korttelit 40, 41, 45, osa 44, ja osa 46 Erillispientalojen korttelialue. Alueella on ja / tai sille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja (omakotitaloja) asumistarkoituksiin. Autopaikkoja on tontille sijoitettava vähintään 2 ap /asuntoa kohti. AP 8. kaupunginosa, korttelit 42 osa 46 Asuinpientalojen korttelialue