Postitoimipaikka. Puhelin Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)

Transkriptio

1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityisen palvelujentuottajan nimi: Kunnan nimi: Kangasniemi Kuntayhtymän nimi: Palveluntuottajan Y-tunnus: Sote-alueen nimi: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspal velujen kuntayhtymä ky, ESSOTE Toimintayksikön nimi Palvelukeskus Mäntykangas Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Kangasniemi Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Tehostettu palveluasuminen, vanhuspalvelut, 28 asiakaspaikkaa. Toimintayksikön katuosoite Otto Mannisen tie 92 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Sari Kalkasmaa, palveluesimies Postitoimipaikka Kangasniemi Puhelin Sähköposti Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)

2 Palvelu, johon lupa on myönnetty Tehostettu palvelueasuminen Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? Palvelukeskus Mäntykangas tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Yksikössä hoito pyritään toteuttamaan tutussa ympäristössä elämän loppuun saakka. Mäntykankaalla asukaspaikkoja on 28 yhdessä kerroksessa. Asukkaiksi tullaan siinä vaiheessa, kun omassa kodissa asuminen tuettunakaan ei enää onnistu. SAS -ryhmä päättää sijoituksista ja ne perustuvat essoten yhtenäisiin kriteereihin. Toiminta-ajatus on taata turvallinen kodinomainen hoito- ja hoivaympäristö. Tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen käyttäen voimavaralähtöistä kuntouttavaa työotetta. Ympäristö tarjoaa virikkeellisen ja asukasta aktivoivan kannustavan hoidon ja hoivan. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet? Palvelukeskus Mäntykankaassa toimintaa ohjaavat hyvän hoidon arvot, joista olemme yhdessä sopineet; hoidamme niin kuin toivoisimme itseämme hoidettavan. Tuemme asukkaan itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta kannustaen tekemään sen mistä itse suoriutuu. Kohtelemme asukkaita tasa-arvoisesti, yksilöllisesti, oikeudenmukaisesti, ihmisarvoa kunnioittaen, huomioiden asukkaan elämänkokemus. Huomioimme edut, turvallisuuden, fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet, käyttämällä kuntouttavaa, asukkaan voimavaroja tukevaa työotetta. Tuemme asukkaiden yhteyttä omaisiin ja ystäviin. Arvoja ja toimintaperiaatteita siirretään henkilökunnalle koulutuksella, perehdytyksellä ja yksilö- ja ryhmätyönohjauksella. Asukaslähtöinen toiminta näkyy päivittäisessä työssä yhteisesti sovituissa toimintatavoissa, joita tarkastetaan säännöllisesti yhteisissä kokoontumisissa. RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, 2

3 asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Yksikössä on tehty riskienarviointi yhdessä hoitohenkilökunnan ja työsuojelun kanssa. Esimies vastaa riskienarvioinnin päivittämisestä. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Sosiaalihuoltolain (1301/ , 49) velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteutumisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta Essoten sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Riskienarviointia päivitetään henkilökunnan kanssa yhdessä vuosittain tai tilanteiden muuttuessa. Lisäksi talontunneilla ja hoitopalavereissa keskustellaan esille tulleista epäkohdista, laatupoikkeamista ja riskeistä. Asiat kirjataan ja niihin puututaan välittömästi. Yksikön toimintaperiaatteisiin kuuluu, että jokainen työntekijä on vastuullinen tuomaan havaitsemansa riskit esille ja yksikössä muiden tietoon. Yksikössä on käytössä HaiPro- vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka käyttöön työntekijät on perehdytetty ja sitä käytetään aktiivisesti epäkohtien, poikkeamien ja tapahtumien raportoinnissa. 3

4 Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus Sosiaalihuoltolain (1301/ , 49) velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteutumisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta Essoten sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Riskienarviointia päivitetään henkilökunnan kanssa yhdessä vuosittain tai tilanteiden muuttuessa. Lisäksi viikoittaisilla talontunneilla ja hoitopalavereissa keskustellaan esille tulleista epäkohdista, laatupoikkeamista ja riskeistä. Asiat kirjataan ja niihin puututaan välittömästi. Yksikön toimintaperiaatteisiin kuuluu, että jokainen työn-tekijä on vastuullinen tuomaan havaitsemansa riskit esille ja yksikössä muiden tietoon. Yksikössä on käytössä HaiPro- vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka käyttöön työntekijät on perehdytetty ja sitä käytetään aktiivisesti epäkohtien, poikkeamien ja tapahtumien raportoinnissa. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluvat niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Yksikössä on käytössä HaiPro- vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka käyttöön työntekijät on perehdytetty ja sitä käytetään aktiivisesti epäkohtien, poikkeamien ja tapahtumien raportoinnissa. HaiPro-järjestelmän kautta ilmoitetaan kaikki yksikössä esille tulleet haitta- tai läheltä piti- tapahtumat, niin asiakkaisiin kuin työntekijöihinkin liittyvät. Ilmoitus lähtee raportointijärjestelmästä suoraan esimiehelle ja tapahtumakohdittain erikseen nimetyille vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilö voi pyytää lisäselvityksiä ilmoituksen tehneeltä työntekijältä ja työntekijä voi itse myös seurata oman ilmoituksensa etenemistä järjestelmästä saatavalla seurantanumerolla. Esimies käsittelee tehdyt ilmoitukset talontunneilla. Asukkaille sattuneet tapaturmat tai poikkeamat kirjataan Effica -potilastietojärjestelmään ja asioista ilmoitetaan myös asukkaalle ja/tai hänen omaiselleen. Jos potilaalle on tapahtunut vakava haittatapahtuma, tulee työyhteisön henkilöstön informoida korvausten hakemisesta. Henkilökunnan toiminnassa korostuu ennaltaehkäisevät toimet riskien estämiseksi. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Kaikki laatupoikkeamat, läheltä piti- tilanteet ja haittatapahtumat käsitellään henkilöstön kanssa. Pohditaan yhdessä kuinka tapahtumat voidaan jatkossa estää, mitkä ovat korjaavat toimet. 4

5 Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? HaiPro-ilmoituksen kautta tapahtumat tulevat esimiehille tiedoksi. Talontunneilla asioista keskustellaan yhdessä ja kirjataan sovitut muutokset palaverimuistioihin, joihin kaikki työntekijät ovat velvoitettuja tutustumaan. Yksikössä on yleisiä ilmoitusluonteisia asioita varten myös vihko toimiston pöydällä. Yhteistyötahoille muutoksista ilmoittaa yksikön esimies tai tiiminvetäjä suullisesti ja/tai kirjallisesti. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Palvelukeskus Mäntykankaan henkilöstö. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Palveluesimies Sari Kalkasmaa Otto Mannisen tie 92, Kangasniemi p Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Yksikön esimies ja tiiminvetäjä vastaavat yhdessä henkilöstön kanssa omavalvontasuunnitelman päivittämisestä. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? 5

6 Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Palvelukeskus Mäntykankaan hoitajien kansliassa sekä 1 krs. sisääntuloaulassa ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky:n (Essote:n) kotisivuilla, valvonta- ja omavalvontasuunnitelmat. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Asiakkaiden palvelutarvetta kartoitetaan RAVA-, MMSE-, ja CERAD-mittareilla. Kaatumisvaaran arviointia tehdään FRATlomakkeella. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Hoito- ja palvelusuunnitelmat tehdään yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu- /asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Asukkaaksi tullessa jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma omahoitajaksi nimetyn hoitajan toimesta. Suunnitelmassa huomioidaan elämisen toiminnot ja näkökulma on asiakaslähtöinen ja toimintakykyä ylläpitävä. Omahoitaja päivittää suunnitelmaa puolivuosittain tai aina kun asukkaan voinnissa on oleellisia muutoksia. Suunnitelma on Effica-potilastietojärjestelmässä. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asukkaan ja lähiomaiseksi merkityn läheisen kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä hyödynnetään elämänkaari-lomaketta, jonka läheiset täyttävät. Elämänkaaren tuntemuksella asukkaiden arki pyritään tekemään mielekkääksi ja oman näköiseksi huomioiden elämänhistoria, mieltymykset ja toiveet. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Henkilökunnan tulee perehtyä jokaisen asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmia käydään yhteisesti läpi myös talontunneilla/hoitopalavereissa. 6

7 Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asukas ja läheinen ovat mukana hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa, elämänkaari-lomakkeen avulla kartoitetaan asukkaalle merkityksellisiä asioita. Itsemääräämisoikeus on kaikessa toiminnassamme keskeinen lähtökohta, jota kunnioitetaan kaikin keinoin. Asukkaan mielipiteitä, tapoja ja tottumuksia kuullaan ja kunnioitetaan kaikissa elämisen toimintoihin liittyvissä asioissa. Asukkaat asuvat omissa kodeissaan ja henkilöstö kunnioittaa sitä. Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan niin pitkään kuin mahdollista. Jos hoitaja joutuu päättämään hoitotoimista asukkaan puolesta, se tehdään aina asiakasta kunnioittaen ja tarveharkintaa käyttäen. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Rajoittavia toimenpiteitä ei lähtökohtaisesti tarvita. Mikäli asiakkaan oman tai muiden henkilöiden turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan rajoittamista, sen tulee olla perusteltua ja siihen tulee olla lääkärin määräaikainen lupa. Rajoitteen tulee olla lievin mahdollinen keino, jos siihen päädytään. Rajoitteita ei tule koskaan käyttää mielivaltaisesti. Rajoitteita harkitaan aina vakavasti ja koko prosessi sekä mahdollinen päätös kirjataan asiakkaan asiakirjoihin. Rajoitteiden käytöstä annettua lääkärin määräystä ja tarpeellisuutta arvioidaan jatkuvasti ja se puretaan heti, kun on mahdollista. Noudatetaan Valviran ja essoten vanhus- ja vammaispalveluiden ylilääkärin ohjetta liikkumista rajoittavien turvavälineiden käytöstä. Pakotteiden ja rajoitteiden käyttöä seurataan ja valvotaan. Pakotteiden ja rajoitteiden käytöstä keskustellaan omaisen ja hoitavan lääkärin kanssa. Rajoitteiden ja pakotteiden käyttöön tarvitaan lääkärin ja omaisen suostumus, joka kirjataan Efficaan. Rajoitteiden käyttö perustuu aina lääketieteelliseen arviointiin ja käyttöön on oltava perusteltu syy. Noudatetaan vanhus- ja vammaispalveluiden yhtenäistä ohjetta : Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja liikkumista rajoittavien turvavälineiden käyttö Essoten kotihoidossa, jaksohoidossa ja asumispalveluissa Henkilökunnan tehtävänä on mahdollistaa toiminnallaan ja käytöksellään asukkaan itsemääräämisoikeus ja psyykkinen ja fyysinen koskemattomuus. Omaisilta ja läheisiltä saatua tietoa asukkaan käyttäytymisestä hyödynnetään, jotta pystyttäisiin paremmin ymmärtämään asiakasta. Asukkaan lääkitystä arvioidaan säännöllisesti eikä toimintakykyä rajoiteta lääkitsemällä liikaa. 7

8 Pohdittavaksi: - Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.) Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus: Henkilökunta on ohjeistettu toimimaan sosiaalihuoltolain voimaan tulleen säännöksen mukaisesti (Toimintaohje henkilökunnalle sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuudesta sosiaalihuollon toteuttamisesta). Sosiaalihuoltolain (1301/ , 49) velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteutumisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta Essoten sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle ( 49). Aluehallintovirasto tai Valvira voivat antaa määräyksen epäkohdan poistamiseksi ja päättää sitä koskevista lisätoimenpiteistä siten kuin erikseen säädetään. Omavalvontasuunnitelman liitteenä on lomake, jolla ilmoituksen voi tehdä. Asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu ja siitä ilmoittaminen: Mikäli asiakas kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti tai halutaan antaa palautetta palvelun laadusta ohjataan asiakasta tai hänen omaisiaan antamaan palautetta toiminnasta yksikön esimiehelle. Essotessa on laadittu tähän lomake: Palveluun liittyvä palaute. Näitä lomakkeita on saatavilla toimintayksikön omien palautelomakkeiden yhteydessä (palautelaatikon vieressä). Lomakkeiden palauttamiseen voidaan käyttää yhteistä palautelaatikkoa palveluntuottajan omien palautelomakkeiden kanssa. Palveluntuottaja lähettää lomakkeet essoten kirjaamoon. Palveluun liittyvä palautelomake löytyy myös osoitteesta: Muistutus: Asiakkaalla on oikeus tehdä myös muistutus, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa tai palvelun laatuun. Palvelun perustuessa ostopalvelusopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle, Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalvelujen kuntayhtymälle. Muistutukseen annetaan aina kirjallinen vastaus. Asukkaiden epäasiallinen kohtelu ei ole sallittua. Epäasiallista kohtelua voivat olla esim. epäasiallinen asukkaan käsittely, puhuttelu, huomiotta jättäminen, tiedon välitykseen liittyvät seikat tai toisen asukkaan taholta tapahtuva väkivallan uhka. Yksikössä käytössä olevista toimintamalleista keskustellaan aina uuden työntekijän kanssa perehdytyksessä. Henkilökunnan yhdessä laatimia toiminnan arvoja ja periaatteita, sekä työtä, ohjaavat eettiset ohjeet. Koko henkilöstö on velvoitettu niitä noudattamaan ja vastaa siitä, että asukkaan hoitoon ja vointiin liittyvä tieto on kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua epäasialliseen toimintaan. Työntekijät tekevät tapahtuneesta ilmoituksen esimiehelle (sosiaalihuoltolaki alkaen). Henkilökunnan ohjeistus; 8

9 Epäasiallisesta kohtelusta keskustellaan työyhteisössä talontunnilla ja esimies käsittelee asian asianomaisen työn-tekijän kanssa. Tarvittaessa asia käsitellään asukkaan läheisen kanssa ja esimiehen toimesta ryhdytään tarvittaviin työnjohdollisiin toimenpiteisiin. Tarvittaessa esimies vie asian vanhus- ja vammaispalvelujen johtajan tietoon. Asukkaalla ja/tai läheisellä on mahdollisuus tehdä muistutus epäasiallisesta kohtelusta kirjallisesti seudullisella kaavakkeella Etelä-Savon sosiaali-ja terveystoimeen. Jos epäasiallinen toiminta on toisen asukkaan taholta tapahtuvaa, on henkilöstön tehtävä huolehtia turvallisuusasioista. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Essote:n Palveluun liittyvä palaute-lomakkeella voi myös antaa palautetta, kehittämisideoita ja kertoa mielipiteensä palvelun laadusta. Palveluntuottaja toimittaa palautelaatikkoon tulleet ilmoitukset Essoten kirjaamoon. Palveluun liittyvä palautelomake löytyy myös osoitteesta: Palautetta voi antaa sähköisesti Savon%20sairaanhoitopiirin%20kuntayhtym%C3%A4, josta palaute tulee suoraan Mäntykankaan toiminnasta vastaavalle esimiehelle tai palautetta voi antaa myös suullisesti suoraan Mäntykankaalle. Joka toinen vuosi toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely omaisille ja asiakkaille. Vastata voi joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Hoitohenkilöstö auttaa vastaamisessa. Palautetta kerätään myös päivittäin arjen askareiden ja hoitotoimien yhteydessä asiakkaiden ilmeitä ja eleitä seuraten, sekä heidän kommentteja kuunnellen. Läheisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja sitä kautta kysytään ja saadaan yksikön kehittämisen ja toiminnan kannalta merkityksellisiä huomioita ja palautetta. Tarvittaessa läheisten kanssa järjestetään hoitoneuvotteluita, joissa keskustellaan hoitolinjoista ja mieltä askarruttavista asioista. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta laaditaan tavoitteet toiminnan kehittämiseksi. Kaikki saatu palaute käsitellään viivytyksettä talontunneilla ja se huomioidaan toiminnassamme. Tarvittaessa toimintatapoja muutetaan toiveiden ja saadun palautteen pohjalta yhdessä sovitulla tavalla. 9

10 Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja a) Muistutuksen vastaanottaja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. (Essote) Kirjaamo, Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli Itsemaksavat asiakkaat myös palveluntuottajalle b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. (Essote) Yhteydenotot ja tapaamisten sopiminen puhelimitse arkisin klo 9-14 Puh: Sähköposti: Sosiaali- ja potilasasiamies: - neuvoo ja ohjaa asiakas- ja potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa - avustaa asiakkaita ja potilaita mm. muistutuksen ja muiden oikeusturvakeinojen käytössä - tiedottaa asiakkaan ja potilaan oikeuksista - toimii asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) yhteystiedot Kuluttajaneuvonta palvelee puhelimitse arkisin klo 9 15 Puh: Kuluttajaoikeusneuvoja: antaa tietoa kuluttajan oikeuksista, mm. tavaran tai palvelun virheen hyvityksestä, sopimuksista ja maksamisesta avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutuksiin vastataan noin 4 viikon kuluessa kirjallisesti. Jos vastaus ei tyydytä, voi kantelun tehdä valvoville viranomaisille e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle 4 viikkoa PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta 10

11 a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Mäntykankaan henkilöstö toteuttaa työssään asukkaan toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää työotetta. Kunnioitetaan asukkaiden toiveita, mieltymyksiä ja voimavaroja. Tuetaan asukkaita itseään kiinnostavaan toimintaan. Päivittäin annetaan mahdollisuus erilaiseen virkistäytymistoimintaan. Mäntykankaalla vierailee säännöllisesti vapaaehtoisia ystäviä ja seurakunnan edustajia, jotka omalta osaltaan rikastuttavat asukkaiden päiviä. Asukkaiden merkkipäivät huomioidaan Mäntykankaalla heidän toivomallaan tavalla ja Mäntykankaalla on myös mahdollisuus läheisten kanssa juhlia isomminkin. Läheisiä ja ystäviä kannustetaan tulemaan osaksi asukkaiden ja Mäntykankaan arkea. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asukkaalle laaditaan asukkaaksi tullessa yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Omahoitaja huolehtii suunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan tavoitteet, auttamismenetelmät ja arviointi, jossa tavoitteiden toteutumista seurataan ja tavoitteita täsmennetään. Henkilöstö noudattaa työssään asukkaan toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää työotetta. Asukkaiden toimintakykyä seurataan Rava:n ja MMSE:n avulla. Hoitaja ei passivoi asukasta toiminnallaan, esimerkiksi tekemällä asukkaan puolesta asioita. Mäntykankaan tiloissa käy kuukausittain muun muassa eri seurakunnista, kirjastolta ja vapaaehtoisjärjestöiltä henkilöitä pitämässä virkistystoimintaa, johon avopalveluyksikön asukkaat voivat osallistua. Lisäksi järjestetään juhlapäivien mukaan erilaisia tapahtumia. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Hyvinvointikeskuksen keittiötä tulee ruoka jakelukeittiöön. Ruokalistat ovat 12 viikon jaksoissa. Aterioita tilataan asukkaiden henkilökohtaisen tarpeen mukaisesti, esim. erityisruokavaliot, ruoan rakenne ja lisäravinteet huomioidaan. Ravitsemustilaa seurataan säännöllisellä painon seurannalla, tarvittaessa pidetään nestelistaa. Asukkaat ruokailevat pääosin yhteisessä ruokasalissa alakerrassa, voinnin mukaan myös yläkerran asukkaat saapuvat yhteiseen ruokailuun. Joillekin asukkaille viedään ruoka huoneeseen ja syötetään tarpeen mukaan. Hoitohenkilöstö jakaa asukkaille aterian ja huolehtii ruokailun sujumisesta ja turvallisuudesta. Ruokailuajat ovat: Aamiainen klo , lounas klo :15, päiväkahvi klo , päivällinen klo 16 17, iltapala klo 19 alkaen. Asukkailla on mahdollisuus saada välipalaa yöaikaan. Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Yksikössä noudatetaan hyvää käsihygieniaa, jolla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä. Henkilöstö osallistuu hygieniakoulutuksiin ja käytössä olevaa hygieniakansiota päivitetään. Epidemiatilanteissa konsultoidaan Mikkelin keskussairaalan infektiolääkäriä/-hoitajia. Henkilöstö toteuttaa työskentelyssään aseptista työtapaa yhteistyössä laitoshuoltajan kanssa. Epidemiatilanteissa tehostetaan käsihygieniaa ja tarvittaessa rajoitetaan asukkaiden ja /tai vierailijoiden liikkumista. Vierailijoiden käytössä käsien desinfioimisainetta sisältävät annostelijat ulko-ovien sekä käsienpesupisteiden luona. Henkilökunnan tiloissa on käsien pesu- ja desinfiointipisteet. Hygieniakäytännöistä noudatetaan vanhus- ja vammaispalvelujen yhtenäisiä ohjeita. 11

12 Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Asiakkaat kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin. Essoten hammashoidosta voi pyytää apua ham-mashoitoon liittyvissä asioissa sekä konsultoida asiakkaiden suun- ja hampaiden hoitoon liittyvissä asi-oissa. Hammashoidon ajanvaraus: klo , puh kiireetöntä sairaanhoitoa koskevissa asioissa hoitajilla on mahdollisuus konsultoida Essoten toimistolää-käriä virka-aikana ja päivystävää lääkäriä iltaisin- ja viikonloppuisin. Kiireellisissä tapauksissa soitetaan 112. Ensihoito arvioi asukkaan hoidon- ja jatkohoidon tarpeen. Essote:n vanhus- ja vammaispalveluiden vastaava ylilääkäri on laatinut kirjalliset toimintaohjeet, miten toimitaan kuolemantapuksissa asumispalveluyksikössä. MISSÄ OHJE, EN LÖYTÄNYT? Henkilökunta perehdytetään ohjeisiin ja sitoutetaan noudattamaan niitä. Mäntykankaan henkilökunta seuraa asukkaiden terveydentilaa käytännön hoitotyössä. Yksikön sairaanhoitaja vastaa sairaanhoidollisista toimenpiteistä. Tarvittavat seurantatutkimukset hoidetaan säännöllisin väliajoin (mm. paino, verenpaine ja verensokeri, muistitestit) Rokotteet suoritetaan yleisen ohjeistuksen mukaisesti. Hoitohenkilökunta reagoi herkästi asukkaiden voinnin muutoksiin. Lääkäri käy Mäntykankaalla kerran viikossa. Päivittäin, hyvinvointikeskuksen auki ollessa, voi konsultoida lääkäriä puhelimitse tai Effica -potilastietojärjestelmän kautta viestipiikkinä. Kiireellisissä ja ensiaputilanteissa hätäkeskuksen kautta 112, on saatavissa hoitotason ambulanssipalvelut. Ensihoito käy arvioimassa hoidon tarpeen ja heillä on konsultaatioyhteys lääkäriin. Tarvittaessa asukas kuljetetaan jatkohoitoon. Ensineuvosta puh voi kysyä neuvoa, mikäli oma terveyskeskus ei ole auki. Akuuteissa tilanteissa voi konsultoida myös Mikkelin hyvinvointikeskuksen päivystävää lääkäriä (viranomaisnumero). Asukkaan kuollessa tehdään tarvittavat kirjaukset potilastietojärjestelmään. Yllättävän kuoleman ollessa kyseessä otetaan yhteys hätänumeroon ja toimitaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Asukkaan arkistoitavat potilasasiakirjat kerätään terveyskeskuksen potilasarkistoon. Kuolemasta ilmoitetaan asukkaan omaiselle. Yksikössä erillinen, kirjallinen ohjeistus. 12

13 b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Henkilökunta seuraa asukkaiden terveydentilaa päivittäin käytännön hoitotyössä, tarvittaessa lääkäri käy katsomassa. Verikokeet ja vitaalitoimintojen seuraaminen ovat säännöllisiä. Sairaanhoitaja työskentelee pääosin maanantaista perjantaihin vastaten asukkaiden terveydentilan säännöllisestä seurannasta ja huolehtii tarvittaessa kontrollimittauksista. Hoitohenkilöstö konsultoi sairaanhoitajaa asukkaiden terveyteen liittyvissä asioissa ja myös kotihoidon sairaanhoitajat ovat Mäntykankaan käytettävissä tarpeen vaatiessa. Yhteistyötä tehdään myös viereisen yksikön kanssa. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Palvelukeskus Mäntykankaassa työskentelee arkipäivisin sairaanhoitaja, joka vastaa asukkaiden terveydentilan säännöllisestä seurannasta ja huolehtii tarvittaessa kontrollimittauksista. Verikokeet otetaan yksikössä, josta ne siirtyvät hyvinvointikekuksen kautta Islabin käsiteltäviksi. Tarvittavat RTG:n / sydänfilmin palvelut saadaan hyvinvointikekuksessa. Tarvittaessa hammashuollonpalveluja asukas saa hammashoitolasta tai yksikköön tulee hammashoitaja tai -lääkäri. Lääkäri käy Palvelukeskus Mäntykankaassa kerran viikossa. Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Mäntykankaalla noudatetaan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän tehostettuun palveluasumiseen kohdennettua suunnitelmaa, jonka lisäksi yksikössä on oma suunnitelma. Suunnitelma päivitetään vuosittain tai tarvittaessa. Lääkehoitosuunnitelmaan tulee kaikkien työntekijöiden tutustua. Lääkehoidon suunnitelmasta vastaa vanhuspalvelujen ylilääkäri. Työ-yksiköiden esimiehet vastaavat siitä, että lääkehoidon suunnittelu toteutuu käytännössä ja turvallinen lääkehoito toteutuu kaikilta osin. Esimiehet vastaavat siitä, että kaikilla on tarvittava osaaminen ja lupa toteuttaa lääkehoitoa. Lisäksi yksiköiden esimiehet huolehtivat siitä, että lääkehoidon suunnitelma on käytössä työyksikössä ja siinä olevat asiat on jokainen työntekijä sisäistänyt. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Yksikön asukkaiden lääkehoidosta vastaa lääkäri. Yksikköön on nimetty lääkehoidon vastaavaksi sairaanhoitaja, joka huolehtii että lääkekaapit ovat asianmukaisessa kunnossa ja kaapeissa ei ole vanhentuneita tai muuten tarpeettomia lääkkeitä. Hän toimii myös tiedottajana ja opastaa tarvittaessa hoitajia. Hoitajat tilaavat asukkaille apteekista lääkkeet. Jokaisella asukkaalla on tili apteekissa. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti esimerkiksi lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. 13

14 Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Käytössä on Effica -potilastietojärjestelmä, jonka välityksellä järjestelmän piiriin kuuluvien yksiköiden välillä asukkaan potilastiedot kulkevat. Tiedonkulkua ja yhteistyötä toteutetaan myös puhelimitse. Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta ) Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia? ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Pelastussuunnitelma ja poistumisturvallisuusselvitys Essote ohjaa kaikkea yhteistyötä. ESSOTE valvoo palveluntuottajan toimintaa mm. tarkastuskäynneillä sekä muulla yhteistyöllä. Ilmoitusvelvollisuus maistraatille: Hoivakodin johtaja / sairaanhoitaja tekee tarvittaessa ilmoituksen maistraatille hoivakodissa asuvasta edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta (980/ ): Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö taikka kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Muut kuin edellä mainitut henkilöt voivat tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitus toimitetaan: 14

15 Omatori, Palveluneuvo arkisin klo 8-16 Puh: Porrassalmenkatu 21, 2 krs Mikkeli Essoten verkkosivuilta, osoitteesta: löytyy sähköinen lomake, jolla esimerkiksi tuttavansa arjessa selviytymisestä huolestunut henkilö voi ilmoittaa huolensa. Lomake ohjautuu Palveluneuvon asiantuntijoille. Palveluneuvon asiantuntija perehtyy lomakkeen tietoihin, kysyy tarvittaessa lisätietoja huolen ilmaisijalta ja tekee toimintasuunnitelman jatkosta. Asiakkaiden turvallisuutta varmistetaan laitteiden ja tarvikkeiden säännöllisellä huollolla. Henkilökuntaa perehdytetään laitteiden käyttöön. Rikkoutuneet laitteet poistetaan käytöstä. Miratel -hoitajakutsujärjestelmä on käytössä ja hälytyksiin vastataan käymällä asukkaan luona. Hälytykset ja niiden kuittaukset kirjautuvat hoitajakutsujärjestelmän käyttöohjelmaan. Hoitajien käytössä on turvahälytin, joka on hoitajien mukana iltaisin/yöaikaan ja nappia painamalla saa yhteyden vartiointipalveluun. Turvallisuus-poikkeamista tehdään HaiPro-ilmoitukset, joiden avulla turvallisuutta edistäviä toimia voidaan pohtia yhdessä. Henkilöstön säännöllisillä turvallisuuteen liittyvillä koulutuksilla pidetään yllä asiakasturvallisuutta. Palo- ja pelastuskoulutukset, turvallisuuskoulutukset, sekä ensiapukoulutukset järjestetään säännöllisin väliajoin. Asiakkaiden turvallisuutta varmistetaan laitteiden ja tarvikkeiden säännöllisellä huollolla, esimerkiksi palovaroitus-järjestelmä testataan kuukausittain talonmiehen toimesta. Henkilökuntaa perehdytetään laitteiden käyttöön. Rikkoutuneet laitteet poistetaan käytöstä. Ulko-ovet pidetään lukittuina ja vartiointipalvelu vastaa yöllisiin hoitajien turvahälytyksiin ja antaa tarvittaessa apua. Valmiussuunnitelma ja pelastussuunnitelma ohjeistavat henkilökuntaa, miten menetellä poikkeustilanteissa. Yhteistyötä tehdään palo- ja pelastuslaitoksen kanssa palotarkastuksin, palo ja pelastumiskoulutuksin sekä poistumisharjoituksin. Henkilökuntaa kouluttamalla ja perehdyttämällä varmistetaan asiakasturvallisuutta, muun muassa turvallisuuskoulutuksin. Henkilökunnalta vaaditaan potilasturvallisuutta taidolla -verkkokurssin suoritus. Talonmies vastaa turvalaitteiden toimivuudesta ja säännöllisestä tarkastuksesta sekä palohälyttimien ja sprinklerijärjestelmän testauksesta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Henkilöstömitoituksessa huomioidaan ikäihmisten laatusuositukset ja asiakkaiden hoitoisuus. Henkilöstöön kuuluu 2x sairaanhoitaja, lisäksi lähi- ja perushoitajia. Yksikössä työskentelee myös hoiva-avustaja. b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet 15

16 Essotessa on käytössä varahenkilöjärjestelmä, johon kuuluu sairaanhoitaja ja lähihoitajia, jotka ovat käytettävissä eri yksiköiden äkillisiin poissaoloihin. Vakituiset varahenkilöt tekevät vuosilomia. Sijaisia otetaan korvaamaan vakituisen henkilöstön poissaoloja tarpeen mukaan. Palvelukeskus Mäntykankaassa pyritään käyttämään koulutettuja ja laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä sijaisina. Koulutettujen ammattihenkilöjen puuttuessa lyhyt aikaisissa sijaisuuksissa voidaan käyttää hoitoapulaisia c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Huolehtimalla, että henkilöstöä on riittävästi ja henkilöstö on mahdollista pitää tarvittavat tauot ja työajat pysyvät kohtuullisina sekä työehtosopimuksen mukaisina. Riittävällä esimiestyöllä, työkierrolla ja vuosittain käytävillä kehityskeskusteluilla. Toteuttamalla varhaisen tuen toimintamallia. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille. a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Rekrytoinnissa käytetään Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä käytössä olevaa kuntarekryjärjestelmää, kuntayhtymän ohjeistuksen mukaisesti. b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Työntekijöiden soveltuvuus ja pätevyys tarkistetaan työhaastattelun yhteydessä. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Koko henkilökunta yhdessä vastaavat uuden työntekijän ja opiskelijan perehdyttämisestä. Tietosuojaan ja asiakastietojen käsittelyyn liittyen uuden työntekijän ja opiskelijan on suoritettava verkkotentti ja tutustuttava tietosuojamateriaaliin, jonka tietosuojavastaava henkilökohtaisesti lähettää. Apuna perehdyttämisessä käytetään perehdyttämiskansiota. Parityöskentelyllä perehdytään käytännön työhön. 16

17 b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Yksiköstä osallistutaan sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin. Toimitilat Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää. Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi: - Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät? - Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen - Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa. Tilojen käytön periaatteet Asukkaiden huoneet ovat kooltaan pieniä noin 8-13 m2, käsittäen yhteisen wc-tilan. Asukkaat sisustavat huoneensa omilla huonekaluillaan. Yhteisinä tiloina on ruokasali, jossa voi vapaasti viettää aikaa omaisten/ ystävien kanssa. Ruokasalissa on tv, radio ja lehtien luku mahdollisuus. Yhteiset virkistys- ja laulutuokiot järjestetään Palvelukeskus Mäntykankaan aulassa tai ruokasalissa. Yhteisinä tiloina on myös sauna. Kaikille vapaaehtoisille esiintyjille on avoimet ovet. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Yksikön siivouksesta vastaa tila- ja tukipalvelut. Ammatillisen koulutuksen omaava laitosapulainen huolehtii yleisten tilojen siivouksen ja kerran viikossa asukkaiden huoneiden siivouksen ja kerran kuussa perusteellisemman siivouksen. Omahoitajat huolehtivat vuodevaatteiden vaihdot ja tuuletuksen. Pyykki pestään Mikkelin keskuspesulassa. Pyykin kuljetus tapahtuu 2x vko tiistaina ja torstaina. Hoiva- avustaja huolehtii pyykkien lajittelun ja myös hoitohenkilöstö osallistuu pyykkihuoltoon tarpeen mukaan. Yksikössä pestään pieniä määriä asukkaiden omia tekstiilejä. Jätehuolto toimii kunnan sääntöjen mukaan. Teknologiset ratkaisut Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä. Miratel-hoitajakutsujärjestelmä kaikissa asukashuoneissa. Turvahälytin on yöaikaan yöhoitajilla käytössä, josta saa vartijan hälytettyä paikalle. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Laitteita tarkkaillaan jatkuvasti ja puutteisiin puututaan välittömästi. Miratel -hoitajakutsujärjestelmän toimivuutta tarkkaillaan jatkuvasti ja toimimattomuuteen puututaan välittömästi ottamalla yhteys huoltomieheen. Turvahälytin testataan kahden kuukauden välein tekemällä testisoitto hälyttimestä. 17