TUTKIMUSRAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEESEEN TULEVAISUUDESSA KOHDISTUVISTA RAKENNEMUUTOSRISKEISTÄ JA NIIDEN REALISOITUMISEN ENNALTA EHKÄISEMISESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSRAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEESEEN TULEVAISUUDESSA KOHDISTUVISTA RAKENNEMUUTOSRISKEISTÄ JA NIIDEN REALISOITUMISEN ENNALTA EHKÄISEMISESTÄ"

Transkriptio

1 Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE) projekti TUTKIMUSRAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEESEEN TULEVAISUUDESSA KOHDISTUVISTA RAKENNEMUUTOSRISKEISTÄ JA NIIDEN REALISOITUMISEN ENNALTA EHKÄISEMISESTÄ Jari Hautamäki Timo Ahonen Elina Arasola Jukka Ilmonen Taina Seitsara Hanna Toijala Minna Vesasto

2 2 TUTKIMUSTULOKSIEN YHTEENVETO Selvityksen tavoite 3 Päijät-Hämeeseen kohdistuvat muutosvoimat 3 Päijät-Hämeeseen kohdistuvat rakennemuutosriskit 4 Rakennemuutosriskien realisoitumista ehkäiseviä tekijöitä 4 Riskitaulukko 5 1. ÄKILLISEEN RAKENNEMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN 6 2. MEGATRENDIEN VAIKUTUKSIA 2.1. Eurooppalaisia trendejä Suomen aluekehittämisen taustoja Elinkeinoelämän valtuuskunnan näkemyksiä Sitran tulevaisuusteemoja Tekesin tuottamia trendejä Päijät-Hämeen maakuntaohjelman taustaa Lahden alueen kilpailukykyyn vaikuttavia muutostrendejä EUROOPPALAISIA, KANSALLISIA JA ALUELLISIA STRATEGIOITA 3.1. Eurooppalaisia näkemyksiä muutokseen Suomalainen aluekehitysvisio Tulevaisuuden pelikenttien skenaarioita Teknologisia näkymiä Mistä Suomen tulevaisuus rakentuu Päijät-Hämeen strategisia valintoja TUTKIMUSONGELMAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT 4.1. Tutkimusongelmat Riskin määrittely Tutkimuksen vaiheet ja menetelmät Tulevaisuustiedon tuottaminen Muutosvoimien hahmottaminen Muutosvoimien vaikutusten hahmottaminen Riskien ja niiden realisoitumista ehkäisevien tekijöiden hahmottaminen TUTKIMUSTULOKSET 5.1. Päijät-Hämeen toimintaympäristön tulevaisuuden muutosvoimia Muutosvoimien positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia Riskejä ja niiden realisoitumista ennalta ehkäiseviä tekijöitä JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1. Tutkimusmenetelmien käyttäminen Tutkimuksen tulokset Muutosvoimat Muutosvoimien negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia Päijät-Hämeeseen tulevaisuudessa kohdistuvat riskit ja niitä ehkäisevät tekijät DISKURSIO 7.1. Äkillisiin rakennemuutoksiin varautumisen vaikutuksia korkeakoulutukseen innovaatioympäristöihin liittyvän yleisen kehittämisen näkökulmasta Alueellisen riskitarkastelun tuottamia näkökulmia korkeakoulujen kehittämiseen Äkilliseen rakennemuutokseen varautumiseen liittyvän kehittämistyön jatkaminen 39 LÄHTEET 40 LIITTEET 42

3 3 YHTEENVETO Tutkimuksen tavoite Äkilliseen rakennemuutoksen varautuminen edellyttää alueiden tulevaisuuden tarkastelua. Tässä selvityksessä on tunnistettu Päijät-Hämeen toimintaympäristöön pitkällä aikavälillä kohdistuvia rakennemuutosriskejä sekä niiden realisoitumista ennalta ehkäisevää toimintaa. Riskit on määritelty ennakoimalla alueeseen kohdistuvia pitkän aikavälin (v ) muutosvoimia sekä niiden vaikutuksia. Tulevaisuustieto on tuotettu tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillä yhteisöllisillä menetelmillä. Päijät-Hämeeseen kohdistuvat muutosvoimat Projekti on tuottanut tietämystä Lahden elinkeino- ja kilpailukykystrategian osaamiskärkien näkökulmasta (1) ympäristöstä, (2) muotoilusta ja (3) käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta sekä muissa alueen strategioissa esiintyvistä keskeisistä valinnoista (4) verkostoitumisesta, (5) kansainvälistymisestä sekä (6) osaamisen kehittämisestä. Sisällönanalyysien tuloksena tutkimusaineistosta on hahmottunut seuraavat Päijät-Hämeen alueeseen kohdistuvat muutosvoimat: Aluerajojen rikkoutuminen Moniosaamiseen ja muutokseen kasvaminen Älykkäiden, kestävyyttä tukevien ratkaisujen käyttöönotto Luovien palvelujen lisääntyminen Vuorovaikutuksen käyttäminen hyvinvoinnin tuottamisessa Tiedon ja tietämyksen virtaaminen Kulttuurien ja kansainvälisen liiketoiminnan sulautuminen Nopeasti oppivien organisaatioiden ja verkostojen muodostuminen Välittävien mekanismien yleistyminen Aitouden markkinoiden monimuotoistuminen Globaalin epätahtisuuden hallitseminen Päijät-Hämeen alueeseen kohdistuvat rakennemuutosriskit Projekti on perustanut keväällä 2012 alueellisen tulevaisuustyöryhmän (LIITE 1), mikä on analysoinut muutosvoimia ja niiden sisältämiä negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia. Jatkoanalysointi on toteutettu riskianalyysinä. Lisäksi riskeihin liittyvää tietämystä on tuotettu kuudessa Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kevään 2012 aikana tekemässä yrityshaastattelussa (LIITE 2), Kymenlaakson aluekehitystahojen tapaamisessa sekä National University of Ireland Galwayssa järjestetyn kansainvälisen rakennemuutostyöpajan yhteydessä. Keskeisimmät riskitekijät ovat (ks. TAULUKKO 1, sivu 5): Yhteistoiminnan lamaantuminen Uusien innovatiivisten toimintamallien väheksyminen Ihmisten, ryhmien ja organisaatioiden kuplautuminen Liiketoimintaedellytysten rapautuminen Kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kapeutuminen Uusien pk-yritysten väheneminen ja riskinottohalun heikentyminen

4 4 Hyvinvoinnin romahtaminen Välinpitämättömyys vesivarantoja ja ekosysteemiä kohtaan Ihmisten jakaantuminen tarpeellisiin ja tarpeettomiin Rakennemuutosriskien realisoitumisen ehkäiseminen Rakennemuutosriskien realisoitumisen ennalta ehkäisemiseksi voidaan tutkimustulosten mukaisesti vaikuttaa toteuttamalla seuraavia tai sen suuntaisia toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksia. Yhteistoiminnan lamaantumisen ehkäiseminen Hahmotetaan alueella toimivien organisaatioiden isot yhteiset intressit aluestrategioiden perustaksi Luodaan uudistumisen edellytyksiä alueellisissa kehittäjäverkostoissa Kokeillaan uudenlaisia liiketoimintamalleja (mm. hybridit, vihreä business, avoin innovaatio) Vahvistetaan klustereiden keskinäistä yhteistyötä niiden rajapinnoilla Lisätään poikkitieteellistä, ei-alasidonnaista koulutusta työelämäirtolaisuuden ehkäisemiseksi Muotoillaan osaamisen kehittämisen ohjauspalveluja yksilö- ja yrityslähtöisiksi Ponnistellaan teknologisen (geeni, bio, nano) ja innovatiivisen tutkimuksen saamiseksi alueelle Suunnataan yhteistoiminnan fokus Metropolialueelle, Pietariin ja Itämeren alueelle Liiketoimintaedellytyksien rapautumisen ehkäiseminen Panostetaan ulkomaisten investointien saamiseen ja uusien yritysten perustamiseen Upotetaan uusien yritysten hautominen osaksi pk-yritysten alihankintaa ja innovaatiotoimintaa Luodaan Päijät-Hämeestä sähköisen logistiikan ja nopeiden yhteyksien huippualue Lisätään TKI -toiminnan avulla palvelutuotannon kuluttaja-, asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä Kehitetään tulevaisuuden johtajien kyvykkyyksiä Panostetaan merkittävästi enemmän BRIC -maiden markkinoihin Tehdään kansainvälisestä matkailusta modernia (+ virtuaalista) liiketoimintaa Vahvistetaan strategista osaamista (mm. Cleantech) ja ennakoidaan uusia osaamiskärkiä Parannetaan liiketoimintaosaamista käytäntölähtöisissä oppimisympäristöissä Kohdennetaan merkittäviä osaamisen kehittämispanostuksia pk-yrityksiin Hyödynnetään ristipölyttämisessä syntyvä tietämys liiketoiminnassa Hyvinvoinnin romahtamisen ehkäiseminen Tuotetaan hyvinvointipalveluja yhteisöllisesti ja kysyntälähtöisesti (esim. nuoret miehet, perheet) Kehitetään nuorten ohjaustoiminnassa kykyä selviytyä yhä monimutkaisemmassa arjessa Liitetään ammatillinen ja korkeakoulutus kiinteäksi osaksi yritysten työprosesseja ja palvelutuotantoa Kehitetään kansalaisten kyvykkyyksiä ympäristöteknologian ja uusien arjen ratkaisujen soveltamisessa Luodaan rikkaita ja monimuotoisia asuin- ja oppimisympäristöjä (Anti-Boring City) Vahvistetaan lasten ja nuorten innovaatiokyvykkyyttä ja vastuullisuuteen kasvua Luodaan edellytyksiä sosiaalisten yritysten toiminnalle

5 RISKITAULUKKO 1. Rakennemuutosriskit ja niiden realisoitumista ehkäisevät tekijät 5

6 6 1. ÄKILLISEEN RAKENNEMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Työ- ja elinkeinoministeriön (2008a) mukaan globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset saattavat aiheuttaa odottamattomia, äkillisiä ja mittavia uhkia alueiden kehitykselle. Tämä voi tapahtua, kun jokin toimiala joutuu vähentämään merkittävästi työpaikkoja alueella. Tällaisten kriisien syntymisessä näyttää olevan usein kysymys siitä, että jokin globaalin talouden ilmiö kohdistuu johonkin alueen elinkeinorakenteen herkkään kohtaan kuten esimerkiksi yksipuolisen toimialarakenteen keskeisimpään toimialaan tai yritykseen. Äkillistä rakennemuutosta seuraa yleensä pitkäaikaista työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. (vrt. Pekkala & Kangasharju, 2002.) Työikäinen väestö tulee vähenemään tulevina vuosikymmeninä lähes kaikilla alueilla. Tämä muuttaa mm. työvoiman tarjontaa ja saatavuutta, aluetaloudellisia edellytyksiä, elinkeino- ja yritystoiminnan kasvunäkymiä ja julkisten menojen rahoittamista. Muuttoliike kasvukeskuksiin näyttää jatkuvan, minkä johdosta monien alueiden ikärakenne ja elinkeinorakenne saattavat kaventua merkittävästi (Hytönen & Mella, 2011). Martinin (2012) mukaan tällaiset alueet ovat herkkiä maailmanmarkkinoiden ja talouden suhdanteiden nopeille muutoksille. Muutoksien johdosta alueella toimivat yritykset voivat joutua äkillisesti supistamaan toimintaansa ja vähentämään työvoimaansa merkittävästi. Äkillisestä rakennemuutoksesta syntyvän shokin vaikutukset voivat hidastaa ja heikentää pysyvästi alueen kehittymistä.. Äkillisen rakennemuutoksen tapahtuminen jollakin alueella on vaikeasti ennakoitavissa (Hytönen et al., 2011). Shokin vaikuttavuus on riippuvainen alueen sopeutumiskyvystä, minkä vuoksi äkilliseen rakennemuutokseen varautumisen pitkän aikavälin suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten alueet kykenevät vastustamaan shokkien vaikutuksia, toipumaan niistä ja suuntaamaan vapautuvia resursseja uudelleen (Martin, 2012; Hytönen et al., 2011). Shokin jälkeen mm. työvoiman uudelleenkouluttaminen ja työllistäminen asettavat suuria alueellisia haasteita, joiden voittaminen on erittäin kallista ja voimia kuluttavaa. Tämän vuoksi alueellisten viranomaisten, yritysten sekä koulutuksen ja tutkimuksen kannattaa varautua äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksiin ennalta ehkäisevällä yhteistoiminnalla. Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan (Valtioneuvosto, 2011) on kirjattu tavoite, minkä mukaan että rakennemuutoksen ennakointijärjestelmiä kehitetään vahvistamalla eri hallinnonalojen yhteistoimintaa ja ottamalla käyttöön uusia riskianalyysimenetelmiä. Yleensä äkilliseen rakennemuutokseen sopeutuminen alkaa vasta akuutissa tilanteessa (Timonen, 2009, 15). Tällöin alueelliset toimenpiteet käynnistyvät käytännössä vasta sitten, kun ongelma on jo olemassa. Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE) -projekti ( ) selvittää, miten alueilla voidaan varautua äkilliseen rakennemuutokseen ennen kuin tilanne kehittyy hälyttäväksi. Joustava toiminta aluerakenteissa muutoksen kohtaamiseksi on luotava etukäteen, sillä yhteistoimintarakenteiden ja innovatiivisten uusien ratkaisujen luominen on keinotekoista eikä tuota parhaita mahdollisia lopputuloksia alueen toipumisessa äkillisestä rakennemuutoksesta. Sen vuoksi on tärkeää kehittää alueilla kykyä vastustaa äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksia sekä kykyä suunnata rakennemuutostilanteessa vapautuvia resursseja uudelleen ja käyttämällä niitä aikaisempaa tehokkaammin (vrt. Martin, 2012). Näiden kyvykkyyksien kasvattaminen edellyttää alueen yritysten, kehittäjäorganisaatioiden ja instituutioiden välistä yhteistoimintaa, jaettua johtamista sekä yhteisten päämäärien ja intressien löytämistä (Sotarauta, 2006, 18-19). Yhteisessä kehittämisen kontekstissa on jatkuvasti uudistettava alueen elinkeinorakennetta ja osaamista sekä luotava kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä ja liiketoimintaedellytyksiä (mm. Gibney & Murie, 2008, 10).

7 7 2. MEGATRENDIEN VAIKUTUKSIA 2.1. Eurooppalaisia trendejä Euroopan komission (2010) laatiman EU2020 -strategian mukaan EU:n tulee kiinnittää huomiota siihen, mitä muut kehittyneet tai voimakkaasti kasvavat taloudet tekevät tulevien trendien suhteen. Strategian mukaisesti Eurooppa ei ole edistynyt tarpeeksi nopeasti muuhun maailmaan verrattuna. Euroopan kasvuvauhti on ollut alhaisempi kuin tärkeimmillä talouskumppaneillamme Tuottavuus ei kasvanut odotetusti mm. erilaisten liiketoimintarakenteiden, vähäisten T&K investointien ja innovaatiohaluttomuuden vuoksi Taloutemme ovat yhä enenevässä määrin riippuvaisia toisistaan Euroopan työllisyysaste on edelleen alhaisempi kuin muualla maailmassa Väestön ikääntyminen kiihtyy Globaalit haasteet voimistuvat, kilpailu kehittyvien ja voimakkaasti kasvavien talouksien kanssa kiristyy Ilmasto- ja resurssihaasteet edellyttävät tulevaisuudessa merkittäviä toimia 2.2. Suomen aluekehittämisen taustoja Aluekehittämisstrategian 2020 (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2010) mukaan globalisaatio ja kansainvälisen talouden kehitys ovat merkittävimmät megatrendit eurooppalaisten alueiden kannalta. Muita oleellisia megatrendejä ovat ilmaston muutos ja energian saanti, ikääntyminen ja työllisyyden kehitys ja saavutettavuus. Lisäksi alueiden kehittymisen vaikuttavat mm. yritystoiminnan ja elinkeinorakenteen kehittyminen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistuminen, osaamisrakenteiden ja koulutusjärjestelmän kehittyminen, maahanmuutto, työelämän muutos, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden kehittyminen, hyvinvointi-, kaupunkiseutujen kilpailukyvyn muutokset sekä aluerakenteen keskittyminen. Keskeisimpiä tekijöitä tulevat strategian mukaisesti olemaan: Korkean osaamisen toimintojen siirtyminen Suomesta kehittyviin maihin Ilmaston muutoksen torjuminen ja siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin Palvelualojen kasvu ja teknologian nopea kehitys Työvoiman määrän väheneminen ja sen siirtyminen kasvukeskuksiin Yritystoiminnan ja palvelujen keskittyminen kasvukeskuksiin ja korkeakoulupaikkakunnille Luovuuden merkityksen lisääntyminen omana yritystoimintana Innovaatioiden lisääntyminen uuden liiketoiminnan synnyttämisessä Paikallisen osaamisen täydentäminen kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella Johtamisjärjestelmien ja johtamisosaamisen merkityksen kasvu Alueellisten toimijoiden verkostoituminen ja toimiminen kansallisesti ja kansainvälisesti Työperäisen maahanmuuton lisääntyminen Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden merkitys kasvaminen Maaseudun aineellisten ja aineettomien voimavarojen mahdollisuuksien käyttäminen Venäjän markkinoiden läheisyys ja Barentsin alueen merkityksen kasvaminen Itämeren maiden keskinäisen yhteistyön lisääntyminen

8 Elinkeinoelämän valtuuskunnan näkemyksiä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA, 2009) mukaan elämme epätavallisia aikoja. Lyhyellä aikavälillä maailma kamppailee talouskriisin kanssa. Pidemmällä aikavälillä haasteena on ilmastonmuutos, demografiset muutokset sekä energian ja raaka-aineiden saatavuus. Valtion rooli taloudessa vahvistuu. Protektionismi nostaa päätään. Maailman talouden ja politiikan muutokset ovat valtaisia. EVA esittää neljä keskenään erilaista ja vaihtoehtoista kuvausta tulevasta toimintaympäristöstä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista Suomeen. Niiden avulla pystymme varautumaan tulevaisuuteen ja tarttumaan tilaisuuksiin. Globaalissa toimintaympäristössä vaikuttavat (EVA, 2009) keskeisimmin muutamat trendit: Globaaleihin ongelmiin ja kysymyksiin pyritään etsimään globaaleja ratkaisuja Kiinan ja Intian taloudellinen, poliittinen ja geopoliittinen painoarvo kasvaa Energian tarve lisääntyy, saatavuus vaikeutuu ja hinta nousee Väestöräjähdys vaikuttaa mm. elintarvikkeiden kysyntään ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Väestönkasvun eritahtisuus voi johtaa massiivisiin muuttoliikkeisiin Väestö ikääntyy, huollettavien määrä kasvaa, työllisten määrä vähenee Julkisen talouden kestävyys ja hyvinvoinnin takaaminen joutuvat koetukselle Elintarviketuotannon merkitys kasvaa, elintarvikkeet kallistuvat, puhtaan veden määrä vähenee 2.4. Sitran tulevaisuusteemoja Sitran (2008) raportissa Mistä tulevaisuuden Suomi rakentuu? nousevat esiin seuraavat Suomen kannalta tärkeät teemat: Globaali talous, Ilmasto, ympäristö ja energiatuotannon murros, palveluliiketoiminta, hyvinvointi, yhteisöllisyys ja turvallisuus, koulutus, yritysten toimintaedellytykset, innovaatiot ja liiketoiminta, vapaaehtoistyö ja osallistuminen, kaupunkikulttuuri, monikulttuurisuus ja maahanmuutto, BRIC -maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), tietoyhteiskunta, johtaminen, kaupunkikulttuuri ja turvallisuus. Raportin mukaan Globalisaatio vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn ja kansainväliseen houkuttelevuuteen Ilmastonmuutos vaikuttaa enenevästi yhteiskuntaan ja poliittisiin järjestelmiin Hyvinvointipalvelujen tuottaminen siirtyy julkiselta sektorilta yksityiselle Yhteiskunnan eriarvoistuminen voi muodostua uhaksi suomalaiselle hyvinvoinnille Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien merkitys voimavarana kasvaa Suomalaiset yritykset tarvitsevat ponnahduslautoja kansainväliseen menestymiseen Vapaaehtoistyön rooli kasvaa tulevaisuudessa Epävirallisten (todellisten ja virtuaalisten) verkostojen vaikutusvalta kasvaa Innovatiivisuus pienyritystoiminnan lähtökohtana lisääntyy Maahanmuuttajien määrä kasvaa tulevaisuuden työvoiman ylläpitämiseksi BRIC -maat kehittyvät merkittävästi taloudessa, ympäristöissä ja politiikassa Tietoyhteiskunnan vastuu tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien tuottamisesta kasvaa Uusia osaamispotentiaaleja rakennetaan ja opitaan käyttämään Pienenevät resurssit ja energian hinnan nouseminen rajoittavat jatkuvaa kasvua Asiantuntijoiden, osaamisen ja muutoksen johtamisen osaamisen tarve lisääntyy Kaupungit kasvavat ja kaupunkirakenteet tiivistyvät Turvallisuuteen panostetaan yhä enemmän

9 Tekesin tuottamia trendejä Tekesin (2009) mukaan maailmantaloudessa saattaa olla meneillään globalisaatioaalto, joka on verrattavissa 1800-luvun puolivälissä alkaneeseen ensimmäiseen globalisaatiovaiheeseen. Sen seurauksena työnjaon syventyminen jatkuu ja Aasian suhteellinen osuus maailmantaloudesta kasvaa entistä voimakkaammin. Ylipäätään toimintaympäristössä on havaittavissa seuraavia trendejä: Työpaikkoja ja tuotannonaloja syntyy ja katoaa entistä nopeammin Resurssit niukkenevat ja on pakko keskittyä olennaiseen Syntyy globaalisti toimivia erikoisosaamisen paikallisia keskittymiä Langaton teknologia mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman kanssakäymisen Kestävä kulutus vähentää ympäristön kuormitusta Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien teknologioiden käyttö lisääntyy Asenteet siirtyvät hitaasti käytännöiksi Uusi kuluttaja haluaa vaikuttaa, kulutus yksilöllistyy, tarpeet muuttuvat ajassa Laitteiden lukumäärä kodeissa kasvaa, vapaa-aikaan käytetään enemmän rahaa Tavaroiden kulutuksesta siirrytään asteittain palveluihin ja elämyksiin 2.6. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman taustaa Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa (Päijät-Hämeen liitto, 2010) todetaan, että globaalit megatrendit tulevat vaikuttamaan merkittävästi Päijät-Hämeen tulevaisuuteen. Työikäisen väestön väheneminen ja vanhusväestön kasvu heijastuu entistä merkittävämmin alueen talouteen. Maailmanlaajuisesta muuttoliikkeestä on tulossa itsestäänselvyys ja sitä aktivoivat mm. poliittiset muutokset eri maissa sekä teollisuustuotannon siirtymiset kolmansiin maihin. Turvattomuus lisääntyy ääriliikkeiden yleistyessä, tietoteknologian monimutkaistuu ja pandemioiden vaara kasvaa. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa laajasti luontoon ja kaikkeen ihmisten väliseen toimintaan. Jatkuva oppiminen ja tiedon jalostaminen lisääntyy ihmisten elämässä. Tiedon määrä kasvaa äärimmäisen suureksi, tieto vanhenee ja muuttuu niin nopeasti, että elinikäinen ja elämänaikainen oppiminen on välttämätöntä. Yhteiskunnat edellyttävät yrityksiltä ja muilta toimijoilta yhä enenevissä määrin ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää ja asettaa uusia laadullisia vaatimuksia palveluille. Päijät-Hämeen liiton (2010) mukaan: Työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kun sinne sijoittuu, mikä hidastaa talouskasvua Alueemme kansainvälistyy globaalin muuttoliikkeen vaikutuksesta Radikalismi lisääntyy, tietoteknologian monimutkaistuu ja pandemioiden vaaran kasvaa Ympäristöarvot korostuvat ja ihmisten kulutustottumukset muuttuvat Ihmiset opiskelevat koko elämänsä ajan ja voivat vaihtaa ammattiaan useita kertoja työuransa aikana Palvelut kansainvälistyvät ja muuttuvat keskeisiksi kasvualoiksi erityisesti liike-elämän palveluissa 2.7. Lahden alueen kilpailukykyyn vaikuttavia muutostrendejä Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa (Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, 2009) on otettu esiin alueen kilpailukykytekijöinä mm. vahva teollinen ja perheyrittäjyysperinne, hyvä sijainti metropolialueella, hyvä logistinen sijainti mm. Helsinki-Pietari-akselilla ja toisaalta valtateiden risteyskohdassa, erinomainen elämisen ja yritystoiminnan hinta-laatusuhde, toimiva infrastruktuuri ja

10 10 työntekijöiden vahva sitoutuminen työpaikkaansa. Strategia on rakennettu muutaman muutostrendien varaan. Ne vastaavat hyvin maakuntaohjelmassa esitettyjä megatrendejä: Teollinen murros jatkuu ja voimistuu Globaalin ympäristömuutoksen merkitys liiketoiminnan lähteenä kasvaa Liiketoiminta kansainvälistyy Väestön ikärakenne ja muuttuva osaamisrakenne vaikuttavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin Elämäntavat ja kuluttajien ostokäyttäytyminen monipuolistuu ja pirstaloituu Metropolialue kehittyy voimakkaasti Kaupungin vetovoimaisuuden merkitys alueen kilpailukykytekijänä korostuu 3. EUROOPPALAISIA JA KANSALLISIA STRATEGIOITA 3.1. Eurooppalaisia näkemyksiä muutokseen Eurooppa 2020-strategia (Euroopan komissio, 2010) lähtee siitä, että finanssikriisin jälkeen siirrytään uuteen, kestävään sosiaaliseen ja vihreämpään markkinatalouteen. Aluepoliittiset toimenpiteet kohdistetaan tekijöihin, joilla voidaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja turvata ihmisille hyvän elämän edellytykset, mahdollisuus monipuoliseen koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen, työpaikkaan ja laadukkaisiin palveluihin. Aluepolitiikalla pyritään vahvistamaan alueiden kilpailu- ja uudistumiskykyä parantamalla yritysten toiminta- ja innovaatioympäristöjä. Strategiassa haetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Koulutuksen laatua parannetaan ja tutkimustoimintaa vahvistetaan Innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä edistetään Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään Varmistetaan, että innovatiivisista ajatuksista voidaan synnyttää uusia tuotteita ja palveluita Rakennetaan resurssitehokas, kestävä ja kilpailukykyinen talous Nopeutetaan tieto- ja viestintäteknologiaa käyttävien älykkäiden verkkojen laajentamista Vahvistetaan yritystemme kilpailuetuja erityisesti tehdasteollisuudessa ja pk-yrityksissä Edistetään korkeaa työllisyyttä panostamalla osaamiseen ja torjumalla köyhyyttä Uudistetaan työmarkkinoita, koulutusta ja sosiaaliturvajärjestelmiä 3.2. Suomalainen aluekehitysvisio Suomen aluekehitysstrategia 2020 (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2010) ohjaa Suomen aluekehitystyötä ja sitä koskevia toimenpiteitä tulevien vuosien aikana. Strategia linjaa myös maakunnissa tapahtuvaa aluekehitystyötä. Strategia sisältää aluekehitysvision, minkä mukaan: Vuonna 2020 Suomi tarjoaa asukkailleen laadukkaat ja turvalliset elämän edellytykset, viihtyisän, ekotehokkaan ja toimivan, luovuuteen kannustavan elinympäristön sekä hyvät ja mielekkäät työ-, osallistumis- ja oppimismahdollisuudet. Ihmisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on lisätty ja kulttuuripalveluita kehitetty. Suomi on monikulttuuristunut ja maahanmuuttajat ovat integroituneet tasavertaisina kansalaisina suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomella on globaalissa kilpailussa oma erikoistunut roolinsa, jonka perustana on alueiden osaamisen ja

11 11 muiden voimavarojen tehokas hyödyntäminen ja jatkuva kehittäminen. Suomi on vahva, uusiutumiskykyinen, tasa-arvoinen ja dynaaminen verkostoyhteiskunta, jossa oppivat alueet toimivat aktiivisesti ja joustavasti erilaisissa osaamis- ja arvoverkostoissa sekä kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Maamme alueet tarjoavat yrityksille ja muille organisaatioille maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Alueet ovat erilaistuneet ja niiden väliset kehityserot ovat kaventuneet. Suomi on aloittanut siirtymisen vähäpäästöiseen ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävään talouteen erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruoantuotannon osalta. Suomalaiset yhdyskunnat ovat omalta osaltaan valmistautuneet ilmaston muutoksen hillintään ja välttämättömään sopeutumiseen. Strategiassa korostuvat mm. seuraavat asiat: Aluerakenteen ytimenä ovat elinvoimaiset maakunnat ja kattava kaupunkiverkosto Maakuntia ja kaupunkeja yhdistää niiden välille luodut kehityskäytävät Harvaan asuttujen alueiden voimavaroja on opittu hyödyntämään Yksipuolisen elinkeinorakenteen alueet ovat verkottuneet kasvukeskusten kanssa Alueiden ja maakuntien elinvoima perustuu kansainvälisesti kilpailukykyiseen yritystoimintaan Myös pienimuotoinen paikallinen yritystoiminta ja mikroyritykset ovat tärkeitä Palvelujen osuus tuotantorakenteessa on kasvanut ja niiden tehokkuus lisääntynyt Yrittäjyyttä edistetään kaikilla koulutustasoilla Helsingin verkostometropolialue on tärkeä koko maan talouden ja hyvinvoinnin kehitykselle Itämeren alueen yhteistyö yritys- ja TKI -toiminnassa on tiivistynyt Taloudellinen yhteistyö Venäjän ja Barentsin alueen kanssa on myös tiivistynyt Perinteisen teollisuuden rinnalle on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä sovellusaloja Suomi on uuden teknologian ja sen hyödyntämisen edelläkävijä Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä on lisätty voimakkaasti Luovuuden käyttö kaikessa tuotannossa ja yritystoiminnassa on lisääntynyt Luovuuden ja luovan talouden merkitys innovaatiotoiminnassa on keskeistä Elämyksellisyyden tavoittelun kasvu ihmisten toiminnassa on synnyttänyt uusia palvelumuotoja Työuria on pidennetty, työelämän laatua on parannettu ja työnteon joustavuutta kehitetty Työmarkkinat ovat kansainvälistyneet Alueiden menestyminen riippuu yhä enemmän niiden kyvystä oppia ja sopeutua Toimintaympäristön muutoksiin vastataan luomalla uutta tietoa sekä hyödyntämällä olemassa olevaa Suomessa on toimiva ja korkeatasoinen, alueellisesti kattava koulutusjärjestelmä Aikuiskoulutus vastaa alueiden työvoimatarpeen nopeisiin muutoksiin Uusi opetus- ja oppimisteknologia on mahdollistanut opetuksen ja oppimisen kaikilla alueilla Opintojen yhdisteleminen eri oppilaitosten välillä on yleistynyt Koulutus on mahdollistanut työntekijöiden elinikäisen oppimisen Korkeakoulut ja oppilaitokset ovat aktiivisia toimijoita kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa

12 12 Suomessa on monialaisia, kansainvälisiä huippuinnovaatiokeskittymiä Suomessa on uudistumiskykyisiä alueellisia osaamiskeskittymiä Kansainvälistä uutta tietoa käytetään tehokkaasti hyväksi Vahvoissa innovaatiokeskittymissä syntynyttä tietoa ja osaamista siirretään yritysten käyttöön Innovaatiotoimintaa yrityksissä on kyetty vahvistamaan koulutuksen ja työelämän kehittämisellä Monialaiset ja vahvat innovaatiokeskittymät ovat sijoittuneet suurille kaupunkiseuduille Suurilla kaupunkiseuduilla on paljon luovaa osaamista ja luovan työn tekijöitä Yritykset ovat yhä tiiviimmin mukana erilaisissa innovaatio- ja osaamisyhteisöissä ja verkostoissa 3.3. Tulevaisuuden pelikenttien skenaarioita Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA, 2009) skenaarioiden lähtökohtana on globaali kehitys. Skenaariot on nimetty seuraavasti: Länsi luo nahkansa, Kiinalaista kapitalismia, Blokkien taistelu, Stimulus ja romahdus. Jokaisella skenaariolla on omat keskeiset kehityskulkunsa, joiden perusteella on arvioitu skenaarion sisältöä. Länsi luo nahkansa skenaariossa Yrityksillä on oltava valmiutta tarttua odotettua aiemmin alkavaan nousuun Pankeilla oltava valmiutta rahoittaa investointeja Perinteinen teollisuus täytyy uudistaa Tarvitaan kirkas EU-strategia ja valmius liittyä Natoon Työntekijöidentyöurien pidentäminen ja tuottavuuden nostaminen Yritykset ja yliopistot: yhteistyö anglosaksisten huippuyliopistojen kanssa tärkeää Koulutusjärjestelmän uudelleenarvioiminen: tarvitaan sekä maistereita että mestareita Politiikan ja talouden toimijoiden yhteistyö tärkeää Public/private -hankkeet ovat merkittävä tapa toimia Kiinalainen kapitalismi skenaariossa Yrityksillä oltava valmiutta satsata entistä vahvemmin Aasiaan Yhteistyötä aasialaisten huippuyliopistojen kanssa, opiskelijavaihtoa Osaamisverkostot tärkeämpiä kuin public/private -hankkeet Hallituksen muotoiltava Aasia strategia EU-strategia ei ole yhtä tärkeä Venäjä-suhteet kiristyvät, tarvitaan diplomatiaa ja uskottavaa puolustuskykyä Työntekijöille riittävä sosiaaliturva ja uudelleenkoulutus työpaikkojen vaihtuessa nopealla rytmillä Väestö siirtyy osaamiskeskuksiin Blokkien taistelu skenaariossa Venäjä on Suomen elinkeinoelämän suuri mahdollisuus, toinen fokus on EU:n sisämarkkinoilla Suomen liittouduttava EU:ssa vapaakauppaa puolustavien maiden kanssa Valtion velan hoito ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen ovat hallituksen prioriteetteja Työttömyyden alentaminen ja työurien pidentäminen kuuluvat ohjelmaan Globaalien suomalaisyritysten on vahvistettava toimintojaan eri talousblokkien sisällä Pyrittävä mukaan Barentsin alueen öljy- ja kaasuteollisuuden hankkeisiin Tiivistettävä korkeakouluyhteistyötä Venäjän kanssa

13 13 Stimulus ja romahdus-skenaariossa Hallituksen tärkein tehtävä on kansallisen selviytymisstrategian luominen, yhteiskunnallisten levottomuuksien estäminen, valtion rahoituksen turvaaminen, hyvinvointiyhteiskunnan uudelleenarviointi ja poliittisen johtajuuden osoittaminen Suomen on varauduttava lainaamaan rahaa kansalaisilta Kotimaisen ruokatuotantoa ja huoltovarmuutta on kehitettävä Varauduttava lähialueiden sotilaallisiin konflikteihin ja globaaleihin pakolaisongelmiin 3.4. Teknologisia näkymiä Geneeristen teknologioiden välityksellä perinteiset teknologian alat konvergoituvat ja integroituvat eli lähentyvät monin erilaisin tavoin, täydentävät toisiaan sekä mahdollistavat kokonaan uudenlaisten teknillistieteellisten mahdollisuuksien syntymisen. Nämä mahdollisuudet ovat samalla erittäin potentiaalisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kilpailukykyä ja hyvinvointia tuottavat innovaatiot eivät ole vain tieteellisiä ja teknologisia, vaan tarvitaan myös innovatiivisia liiketoimintakonsepteja samoin kuin yksilöiden ja organisaatioiden toimintaan ja käyttäytymiseen liittyviä sosiaalisia innovaatioita. Tulevaisuudessa teknologiat lähestyvät ihmistä, elinympäristöä ja elämää, kanssakäymistä ja kulutusta (Tekes, 2009). Älykkyyttä lisätään tuotteisiin, tuotantojärjestelmiin, liikennevälineisiin jne. mikrosirujen avulla. Materiaalien älykkyyttä lisätään mm. niiden ominaisuuksien paremmalla hallinnalla (mm. älymagneetit) ja uudenlaisten materiaalikomposiittien avulla. Älykkyys lisääntyy myös teollisissa prosesseissa ja infrastruktuureissa (älykkäät moottoritiet, lämpö- ja energiahuoltoverkostot). Kaupan hyllyllä olevien tuotteiden älyja tietosisältö on suurempi kuin koskaan ja se kasvaa jatkuvasti, mikä mahdollistaa uudentyyppisten yritysten ja liiketoimintakonseptien syntymisen. Yhä paremmin toimiva ja laaja-alaisempi langattomuus koskee kaikentyyppisiä viestintämuotoja. Tekesin (2009) on raportissaan yhdistänyt teknologisen muutoksen kulutuksen, käyttäjien ja markkinoiden muutokseen. Tämän pohjalta Tekes ennakoidaan kuutta näkyvää muutosta yhteiskuntaan. Ostostavat ja kulutustottumukset menevät uusjakoon Niukkuus muuttuu innovaatioajuriksi Vapaa-ajan kulutus muuttuu kulutusmuutosten edelläkävijäksi Uudenlainen kuluttajaliike muokkaa globaaleja innovaatioita Osaaminen muuttuu taloudellisen toiminnan ydinmenestystekijäksi Teknologian epäjatkuvuudet ja uudet teknologiaparadigmat lisääntyvät 3.5. Suomen tulevaisuuden rakentuminen Sitra (2008) on analysoinut Suomen tulevaisuutta erilaisten teemojen näkökulmasta. Teemoja ovat mm. globaali talous, ilmasto ja ympäristö, palveluliiketoiminta, hyvinvointi ja yhteisöllisyys, koulutus, yritysten toimintaedellytykset, vapaaehtoistyö ja osallistuminen, innovaatiot ja liiketoiminta, monikulttuurisuus ja maahanmuutto, BRIC -maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), tietoyhteiskunta, energiatuotannon murros, johtaminen, kaupunkikulttuuri ja turvallisuus. Teemoista on noussut esiin joitain merkittäviä tulevaisuutta tukevia haasteita. Suomen tulisi Sitran mukaan kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin:

14 14 Parhaiden kykyjen houkutteleminen jäämään Suomeen Työhyvinvoinnin ja omien vahvuuksien hyödyntämisen kasvattaminen työssä Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Kaupunkilaisen elinympäristö, elävät ja aktiiviset kaupunkitilat Julkisen liikenteen tehostaminen ja houkuttelevuus Vapaaehtoistyön viehätys tulee kasvamaan Kansalaisjärjestöjen toiminta turvattava Monikulttuurisen yhteiskunnan rakentaminen Innovaatiot, luovuus, riittävän sivistyksen takaaminen Kansainvälisyys ja kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen Koulutustoimintaa ja osaamista kehitettävä jatkuvasti kilpailukykymme kasvattamiseksi Ilmasto ja puhdas teknologia sekä uudistuvat energiamuodot Ympäristön laatu ja tuotteiden eettiset arvot Luonto voimavarana ja virkistyksen tarjoajana Palveluihin perustuva liiketoiminta ja vvoin innovaatiopolitiikka Venäjä, Intia ja Kiina Johtajien valmiuksia nostettava Miten johtaa asiantuntijoita, verkostojen johtaminen 3.6. Päijät-Hämeen strategisia valintoja Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa (LAKES, 2009) todetaan, että Lahden alue on vuonna 2015 Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue. Käytännössä ympäristötehokkuus luo uusien ratkaisujen pilotointimahdollisuuksia teollisuuden laitetoimittajille ja palvelusektorille sekä edesauttaa perinteisten teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan syntymistä. Yritysten raaka-aineiden käytön, energiakulutuksen ja kierrätettävyyden lisäksi ympäristötehokkuus liittyy olennaisesti koko yhdyskuntarakenteeseen ja sen asumis- ja liikenneratkaisuihin. Yritysystävällisyys on sitä, että kaikessa julkisessa, elinkeinoelämään vaikuttavassa toiminnassa pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Käytännössä yritysystävällisyydellä tarkoitetaan julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa ja toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan yrityslähtöisyyttä (LAKES, 2010). Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä olla: Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus T&K -toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta Metropolialueen pohjoinen kasvukeskus Rakennemuutoksen vaikutusten ehkäisemiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi elinkeinojen kehittämistä on useilla alueilla Suomessa organisoitu klusteripohjaiseksi kuten myös Päijät-Hämeessä. Klusterit nähdään keinona rakentaa yritysten välistä, toimialarajat ylittävää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia synnyttävää yhteistyötä. Klusterimalli onkin viime vuosina osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi jäsentää yrityskenttää, profiloida alueita tiettyihin vahvoihin aloihin sekä saattaa yhteistyökykyisiä ja menestyviä

15 15 yrityksiä yhteen. Tällä hetkellä erityisen tärkeänä nähdään klustereiden keskinäisen yhteistyön rajapinnat sekä synergioiden rakentamisen alueellisten kehittäjäverkostojen kanssa. Päijät-Hämeessä klusterien verkostomaisen yhteistyön fokuksena ovat myös strategiset painopistealueet: ympäristö (teknologia) muotoilu (tuotteet ja palvelut) käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Erityisenä huolena lähes kaikissa alueen klustereissa on pidetty osaavan työvoiman saatavuutta. Tämän riskien toteutumisen ehkäisemiseksi esimerkiksi Päijät-Hämeessä on kehitetty pitkän aikavälin klusteriennakointia (mm. viljaklusteri) jo useiden vuosien ajan. Klustereilla on suuri merkitys myös alueiden erikoistumisessa omiin vahvuuksiin mm. osaamisen kriittisen massan kasvuna ja parantuneena kykynä linkittyä kehittymisen kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Alueille hajautuneesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta on tulossa vähitellen voimavara, jos ne onnistutaan kokoamaan verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi (esim. SHOK ja OSKE). Päijät-Hämeessä erityisesti Cleantech (ympäristöklusteri) on onnistunut nousemaan kansallisesti merkittäväksi klusteriksi ja sillä on nopeasti kehittyviä TKI -toimintoja kuten Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon ja Pohjoismaiden ensimmäinen maaperätutkimuskeskus. Myös muut klusterit ovat vähitellen kehittymässä kansallisesti yhä merkittävämmiksi: (1) Mekatroniikkaklusteri yhdistää perinteisen metalli- ja koneteollisuuden moderniin ICT- ja elektroniikkaosaamiseen, (2) asumisklusterissa yhdistyvät asuminen, rakentaminen, huonekaluteollisuus ja puutuotteet, (3) viljaklusteri muodostaa Suomen mittavimman ja monipuolisimman viljaosaamisen keskittymän, (4) hyvinvointiklusteri sisältää terveydenhoito- ja hoiva-alan sekä elämys-, liikunta- ja kulttuuriteollisuuden ja lisäksi Lahden alueella on (5) muovialan osaamiskeskittymä. Päijät-Hämeessä on panostettu huomattavasti liiketoiminnan kehittämiseen ja yritystoiminnan tukemiseen. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES vastuulla on elinkeinopolitiikan koordinointi, kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, yrityspalvelut ja aluemarkkinointi. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n (LTYP) tehtäviä ovat kasvu- ja innovaatiopalvelut ja niihin liittyvät kansalliset ja kansainväliset sidosryhmäsuhteet sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen ja operointi. Lahti Travel Oy vastaa matkailupalveluiden myynnistä ja markkinoinnista. Lahden alueen uusyrityskeskus ry (UYK) vastaa yritysten perustamisneuvonnasta. Poliittiset keskustelut näiden palveluiden yhdistämiseksi vahvaksi maakunnalliseksi palveluiden ovat varmasti aiheellisia.

16 16 Lahden alueen alueelliset tavoitteet ja strateginen perusta löytyvät pääsääntöisesti Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelman (Päijät-Hämeen liitto, 2009) ja maakuntaohjelman (Päijät-Hämeen liitto, 2010) tavoitteista. Päijät-Hämeelle kuvattiin maakuntasuunnitelmatyössä vuonna 2009 kolme erilaista tulevaisuutta (TAULUKKO 2): Päijät-Häme metropolialueen huoltajana, Päijät-Häme metropolin toisena kasvukeskuksena ja Slow -ajatteluun perustuva tulevaisuus Hitaat päijäthämäläiset. TAULUKKO 2. Päijät-Hämeen tulevaisuuskuvat (Päijät-Hämeen liitto, 2009) TULEVAISUUSKUVA 2035 PÅIJÄT-HÄME METROPOLIALUEEN HUOLTAJANA PÄIJÄT-HÄME METROPOLIALUEEN TOISENA KASVUKESKUKSENA HITAAT HÄMÄLÄISET KUVAUS Päijät-Hämeen kasvu perustuu metropolialueen työpaikkakasvuun ja siellä työssäkäyvien asumisen laajentumiseen hyvien raide-yhteyksien vaikutuksesta Päijät-Hämeeseen. Lahden seudun rooli pääkaupunkiseudun huoltajana perustuu edullisen ja laadukkaan asumisen tarjoamiseen nopeiden raideyhteyksien varassa. Globaali- ja kansallinen talous nojautuvat voimakkaasti alueiden talouteen. Alueiden merkitys korostuu ja Suomen aluerakenteesta kehittyy aidosti monikeskuksinen, jossa metropolialueella on kuitenkin tärkeä rooli. Alueiden erikoistumisaloihin perustuvat klusterit voimistuvat Venäjän, Kiinan, Aasian ja muiden kehittyvien maiden kasvun myötä. Elämään on tullut hitaampi, luonnollinen syke. Rauhallinen elämä luonnontahdissa on visio miellyttävästä elinympäristöstä, jossa palvelut pelaa ja liikenne sujuu ja voidaan hyvin. Tärkeintä ei ole pelkästään talouskasvu ja työpaikat vaan elinympäristön hyvä kokonaisvaltainen laatu, sen viihtyisyys, mielekäs yhteisöllisyys. Asuinympäristön laatu on suuri arvo. Luovuuden ja innovatiivisuuden hedelmiä kypsyy Päijät-Hämeessä, niistä nautitaan itsekin ja niillä hankitaan toimeentuloa jalostettuina tuotteina ja konsepteina globaalimarkkinoilla..

17 17 Globaalien megatrendien, kansallisten kehitysnäkymien ja valtakunnallisten tavoitteiden perusteella Päijät- Hämeen keskeisimmät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat ovat seuraavien taulukoiden mukaisia. TAULUKKO 3: Päijät-Hämeen vahvuudet ja heikkoudet (Päijät-Hämeen liitto, 2010) VAHVUUDET - Teollinen osaaminen ja uudistuskyky - Osaamisen kärjet ympäristö-, muotoilu-, käytäntölähtöinen innovaatiotoimintaa ja liikunta - Maantieteellinen ja logistinen sijainti Suomessa - Kohtalaisen tiivis alue- ja yhdyskuntarakenne - Tarjolla monipuolisia asuinympäristöjä - Pinta- ja pohjavedet hyvää laatua - Metropolialueen laaja työmarkkina-alue - Tuottavat metsät ja pellot - Kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonnan monipuolisuus - Kansainväliset yhteydet hyvin saavutettavissa - Kuntakeskusten joukkoliikenneverkosto Lahteen HEIKKOUDET - Energian tuotanto - kivihiili - Nuorten ikäluokkien pienuus - Palveluverkostojen kustannukset - Pieni T&K -osuus - Matala koulutustaso - Etelä-Suomessa heikko BKT/asukas - Valtiontalouden suuri nettomaksaja - Työttömyyden rakenne - Syrjäisten alueiden joukkoliikennepalvelut - Osin heikot kansainväliset valmiudet TAULUKKO 4: Päijät-Hämeen mahdollisuudet ja uhat (Päijät-Hämeen liitto, 2010) MAHDOLLISUUDET - Ympäristö- ja energia osaamisen kehittäminen - Työmarkkinatarjontaa osaavasta työvoimasta - Luonnonympäristön hyödyntäminen - Liikuntaosaamisen tuotteistaminen - Terveyspalveluiden kysyntä - Uudet asuinympäristöt mm. Karisto ja Henna - Palveluiden tuottamisen tehostaminen - Muotoilu ja luovan talouden vahvistaminen - Materiaali- ja ekotehokkuuden lisääminen - Itämeren ja Pietarin alueen potentiaalit - Pohja- ja pintavesien hyödyntäminen - Tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien parantaminen UHAT - Ilmastollisten ääri-ilmiöiden lisääntyminen - Väestön huoltosuhteen heikentyminen - Sosiaalisten erojen kasvu - Turvattomuuden lisääntyminen - Maaseudun elinolosuhteiden heikkeneminen - Pääkaupunkiseudun asumalähiöiksi taantuminen - Työttömyyden pitkittyminen - Erikoisalojen työvoiman puute - Maaperän ja vesien pilaantuminen - Julkisen liikenteen heikkeneminen - Globaalit nopeat lamashokit

18 18 Maakunnan pitkän aikavälin visiosta 2035 tulee vahvaa painotusta ympäristöosaamisen kokoamiseen, arjen palvelutuotannon ratkaisujen innovatiivisiin toteutusratkaisuihin ja muotoilun edistämiseen (TAULUKKO 5). TAULUKKO 5: Maakuntaohjelman vision ja mission konkretisointi (Päijät-Hämeen liitto, 2010; 2009) ENEMMÄN OMAA ENERGIAA, VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ ENEMMÄN SÄHKÖISIÄ MAHDOLLISUUKSIA, VÄHEMMN TURHAA LIIKENNETTÄ ENEMMÄN JULKISTA LIIKENNETTÄ, VÄHEMMÄN YKSITYISLIIKENNETTÄ ENEMMÄN PUHDASTA YMPÄRISTÖÄ, VÄHEMMÄN YMPÄRISTÖRASITUSTA ENEMMÄN MAHDOLISUUKSIA LUOVAN POTENTIAALIN KOHTAAMISEEN, VÄHEMMÄN VAJAAKÄYTTÖÄ Siirrytään uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Kierrätysmateriaalien käyttöä lisätään. Tutkimustoiminnan avulla vahvistetaan paikallisia ratkaisuja ja tehdä avauksia teollisuuden ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi. Runsaat metsävarat mahdollistavat uusiutuvan energian käytön. Myös peltojen energiakäyttöä tulee arvioida. Maakunnan tieverkosto, rautatiet, vesitiet ja energiajakeluverkosto mahdollistavat tulevaisuuden suuret ratkaisumallit asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön, mutta pitäisi olla myös rohkeita kokeiluja pientaloista suuryrityksiin energian kuluttajista energiantuottajiin. Maakunnan tietoliikenneverkkoa laajennetaan. Tehokas laajakaistaverkosto luo mahdollisuudet uudenlaiseen sisältötuotantoon. Julkisorganisaatioilla on tällöin mahdollisuus palvelutuotannon huomattavaan parantamiseen ja lisäämiseen. Sisältötuotannon osaamista on hyödynnettävä panostamalla palvelutuotantoon. Tarkoituksena on käynnistää yritystoimintaa, laajentaa ja tukea osaavia palveluntuottajia ja tarjota heille verkostoympäristö ja mahdollisuuksien mukaan sijoittumisympäristö Lahden alueelle. Päijät-Hämeen julkisen liikenteen toiminnallisuutta ja kustannustehokkuutta voidaan edelleen parantaa. Maankäytön suunnittelussa luodaan edellytykset taloudellisesti kannattavien reittien muodostumiseen. Seudullinen raideliikenne edellyttää tiiviiden asemanseutujen kaavoitusta. Joukkoliikenne kaupunkiliikenteessä lisää myös kaupunkikeskustojen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Materiaalien kiertoastetta nostetaan. Käytöstä poistuva materiaali tai hukka palautetaan takaisin uusiutumaan luonnon kiertoon joko mikro-, paikallis- tai makrokokoluokan ratkaisuissa. Luonnonvarojen kulutusta pyritään vähentämään. Päijät-Hämeen elinympäristön laatu sekä yhtenäiset luontoalueet eliölajien säilymiseen ja ihmisten virkistäytymiseen varmistetaan. Kaikessa toiminnassa huomioidaan luonnon kiertokulku ja erikokoiset ekosysteemit. Lahdessa on luovaa potentiaalia huippuosaamisen muodossa, mutta se on hajautuneena kaupungin eri osiin. Lahden asemanseudun alueesta voi muodostua Helsingin ja Pietarin luovan osaamisen kohtauspaikka ja laajemmin osaamisen ja elinkeinoelämän kohtausasema. Muotoiluun pohjaava liiketoiminta ja yrittäjyys sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut keskittyvät alueelle. Erikoistuvat kunta- ja kyläkeskukset voivat toimia myös luovan potentiaalin kokoamispaikkoina.

19 19 ENEMMÄN VETOVOIMAA, VÄHEMMÄN RAJOJA ENEMMÄN TIIVISTÄMISTÄ, VÄHEMMÄN ASUTUKSEN HAJOAMISTA ENEMMÄN ERIKOISTUNEITA KYLIÄ, VÄHEMMÄN TAANTUVAA MAASEUTUA ENEMMÄN OSAAMISTA, VÄHEMMÄN SYRJÄYTYMISTÄ Viennin ja tuonnin prosessien kehittäminen luo uusia toimintamalleja. Nopeutuvat yhteydet maakunnasta eri suuntiin parantavat saavutettavuutta ja kasvattavat maakunnan vaikutusaluetta. Vuorovaikutuksen kasvu maakunnan ja sen lähialueiden välillä lisää toimeliaisuutta ja yritystoimintaa. Yritysten sijoittumisedellytykset monipuolistuvat työvoiman saatavuuden parantuessa. Logistinen edullinen sijaintipaikka takaa nopeat kuljetukset päijäthämäläiselle teollisuudelle hyödyntäen lentokenttä- ja satamapalvelut. Väyläverkon poikittaissuuntainen kehittäminen alueen läpi on yksi kehittämisen haasteista. Edullisen työmatkalippukäytännön laajentaminen liittää Lahden seudun merkittäväksi osaksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta. Vain muutaman tunnin päässä ovat Pietarin alueen miljoonien ihmisten talousalue. Taajamien ja kylien asukasmäärä kasvaa ohjatusti. Taajamat ja kylät mahdollistavat tiiviitä kanssakäymisen alueita, joissa joukkoliikenteen sekä vesi- ja energiahuollon ratkaisut suunnitellaan yhteistuumin. Maaseudulla suositaan yhteisöllistä asumista kylissä yhdyskuntateknisen huollon ja palveluiden piirissä. Yksittäiset haja-asumisen valitsevat asukkaat huolehtivat vesi-, jätevesi-, tietoliikenne- ja kuljetustarpeista talouskohtaisilla kestävillä ratkaisuilla. Vapaa-ajan asutuksella on tärkeä merkitys maaseudun ja kylien elinvoimaisuudelle sekä uusien asukkaiden saamisessa maakuntaan viettämään täällä enemmän aikaa tai muuttamaan paikkakunnalle vakituisesti asumaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuvilla alueilla. Joidenkin kylien osalta riittää profiloituminen hyväksi maaseutumaiseksi asuinalueeksi, josta on hyvät yhteydet työpaikkoihin ja palveluihin. Hoivapalveluihin erikoistuminen ja ympäristöön liittyvät työt tarjoavat uusia työpaikkoja kylille ja kyliin syntyy uutta hyvinvointi- ja terveyspalveluosaamista. Maaseutumatkailun toteuttaminen antaa mahdollisuuksia myös maaseudun palveluiden ja yrittämisen edellytysten kehittämiseen. Päijät-Hämeen maaseudulla on tärkeä arvo myös metsätalouden, puun- ja ruuantuottajana ja rooli vahvistuu tulevina vuosina. Päijät-Hämeessä yhteiskunnalliset muutokset ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät panostusta aikuiskoulutukseen ja ohjauspalvelujen kehittämiseen. Maakunnassa luodaan verkostoituvaa yhteistyötä asiakaslähtöisten koulutuksen ohjauspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Maakunnassa on suuri tarve edistää työvoiman saatavuutta ja kohottaa työikäisen väestön osaamistasoa. Alueen tarpeesta syntyvää koulutusta tulee edelleen kehittää. Kehittämiseen tarvitaan uudenlaisia yhteistyörakenteita ja yhteistä ohjausta.

20 20 Yliopistokeskuksen tiedepohjaa tulee laajentaa osana kansallista ja kansainvälistä korkeakoulutoimintaa. Korkeakoulutoimijoiden verkostojen hyötyjä tulee edelleen lisätä avoimessa ympäristössä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeää varhainen puuttuminen ongelmiin esim. nuorten ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jäämisen estämiseksi. Alueen maahanmuuttajia tulee kytkeä entistä paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja tuottavaa työperäistä toimintaa. Koulutuspalveluja kehittämällä maahanmuuttajien osaaminen hyödynnetään työvoiman saannin turvaamiseksi. ENEMMÄN ERIKOISTUMISTA JA INNOVAATIOITA, VÄHEMMÄN MASSATUOTANTOA Lahden kehitys on pitkälti teollisuuden alojen kehitystä, nykyinen teknologiaosaaminen mahdollistaa kansainvälisen kaupan. Päijäthämäläisen yritys- ja julkisen sektorin liiketoimintaa vahvistetaan innovaatiotoiminnalla. Teollisuuden rakenne muuttuu vahvasti kansainvälisen palveluliiketoiminnan suuntaan ja elinkeinoelämän ja tutkimuksen kansainväliset strategiset kumppanuudet ovat tärkeitä. Terveys- ja hyvinvointialan yrittäjyyteen ja matkailuun on maakunnassa vahva perusta. Elinkeinorakenteen muuttuminen edellyttää innovaatiojärjestelmän uudistamista ja kehittämistä. ENEMMÄN TUOTTAVUUTTA, VÄHEMMÄN TYÖPANOSTA Päijät-Hämeessä yksityisellä ja kuntasektorilla tuottavuuden jatkuva parantaminen on keskeinen keino turvata palvelujen saanti työvoiman tarjonnan kääntyessä väestön ikääntymisen vuoksi laskuun. Samalla yksityisen ja julkisten toiminnan ja palveluiden laadulle asetetut vaatimukset kasvavat. Nykyisillä toimintamalleilla ja -tavoilla kuntien tulopohja ei riitä vastaamaan kasvaneisiin haasteisiin, joten toimintojen tehostaminen on välttämätöntä mm. palvelumarkkinoita avaamalla sekä yhteisöllisyyttä ja yrittäjyyttä lisäämällä. Maakunnan elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia mm. luomalla uudenlaisia verkostoja yli perinteisten organisaatiorajojen. ENEMMÄN TERVEYTTÄ JA TYÖURAA, VÄHEMMÄN UUPUMUSTA Päijät-Häme on liikunnan megamaakunta. Asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen liikuntapalveluiden kehittäminen terveysliikunnan edistäminen on kirjattu maakuntastrategiaan. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin kehitys valtakunnallista keskiarvoa paremmin ja alueen imagon nostaminen liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena. Päijät-Hämeen keskussairaala vastaa alueen kannalta välttämättömistä päivystyspalveluista ja kiireellisistä palveluista, peruserikoissairaanhoidosta sekä valtakunnallisesti kilpailukyisistä valituista toimenpiteistä. Työelämän laadun koheneminen näkyy työntekijöiden parantuneina kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksina työssä hyvinvoinnin kasvuna ja työyhteisön sisäisen luottamuksen ja yhteistoiminnan vahvistumisena.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Esa Halme 29.3.2011. Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin?

Esa Halme 29.3.2011. Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin? Millä eväillä tulevaisuuteen? Esa Halme 29.3.2011 Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin? Maakuntasuunnitelmassa kehittämiskokonaisuudet ovat: Elinkeinot

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Lahden alueen elinkeinopolitiikan. yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää

Lahden alueen elinkeinopolitiikan. yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategian

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

PROAKTIIVISTA ALUEKEHITTÄMISTÄ TULEVAISUUTTA TUTKIEN

PROAKTIIVISTA ALUEKEHITTÄMISTÄ TULEVAISUUTTA TUTKIEN PROAKTIIVISTA ALUEKEHITTÄMISTÄ TULEVAISUUTTA TUTKIEN Jari Hautamäki Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE) projekti http://www.lamk.fi/enne Kuva: http://www.flickr.com/photos/73662475@n00/2651957971

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9. 1 LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.10 Juha Hertsi 2 LYHYT KATSAUS OSAAMISKESKUSOHJELMA 1999 2006 Ohjelmakausi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot