TUTKIMUSRAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEESEEN TULEVAISUUDESSA KOHDISTUVISTA RAKENNEMUUTOSRISKEISTÄ JA NIIDEN REALISOITUMISEN ENNALTA EHKÄISEMISESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSRAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEESEEN TULEVAISUUDESSA KOHDISTUVISTA RAKENNEMUUTOSRISKEISTÄ JA NIIDEN REALISOITUMISEN ENNALTA EHKÄISEMISESTÄ"

Transkriptio

1 Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE) projekti TUTKIMUSRAPORTTI PÄIJÄT-HÄMEESEEN TULEVAISUUDESSA KOHDISTUVISTA RAKENNEMUUTOSRISKEISTÄ JA NIIDEN REALISOITUMISEN ENNALTA EHKÄISEMISESTÄ Jari Hautamäki Timo Ahonen Elina Arasola Jukka Ilmonen Taina Seitsara Hanna Toijala Minna Vesasto

2 2 TUTKIMUSTULOKSIEN YHTEENVETO Selvityksen tavoite 3 Päijät-Hämeeseen kohdistuvat muutosvoimat 3 Päijät-Hämeeseen kohdistuvat rakennemuutosriskit 4 Rakennemuutosriskien realisoitumista ehkäiseviä tekijöitä 4 Riskitaulukko 5 1. ÄKILLISEEN RAKENNEMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN 6 2. MEGATRENDIEN VAIKUTUKSIA 2.1. Eurooppalaisia trendejä Suomen aluekehittämisen taustoja Elinkeinoelämän valtuuskunnan näkemyksiä Sitran tulevaisuusteemoja Tekesin tuottamia trendejä Päijät-Hämeen maakuntaohjelman taustaa Lahden alueen kilpailukykyyn vaikuttavia muutostrendejä EUROOPPALAISIA, KANSALLISIA JA ALUELLISIA STRATEGIOITA 3.1. Eurooppalaisia näkemyksiä muutokseen Suomalainen aluekehitysvisio Tulevaisuuden pelikenttien skenaarioita Teknologisia näkymiä Mistä Suomen tulevaisuus rakentuu Päijät-Hämeen strategisia valintoja TUTKIMUSONGELMAT JA TUTKIMUSMENETELMÄT 4.1. Tutkimusongelmat Riskin määrittely Tutkimuksen vaiheet ja menetelmät Tulevaisuustiedon tuottaminen Muutosvoimien hahmottaminen Muutosvoimien vaikutusten hahmottaminen Riskien ja niiden realisoitumista ehkäisevien tekijöiden hahmottaminen TUTKIMUSTULOKSET 5.1. Päijät-Hämeen toimintaympäristön tulevaisuuden muutosvoimia Muutosvoimien positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia Riskejä ja niiden realisoitumista ennalta ehkäiseviä tekijöitä JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1. Tutkimusmenetelmien käyttäminen Tutkimuksen tulokset Muutosvoimat Muutosvoimien negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia Päijät-Hämeeseen tulevaisuudessa kohdistuvat riskit ja niitä ehkäisevät tekijät DISKURSIO 7.1. Äkillisiin rakennemuutoksiin varautumisen vaikutuksia korkeakoulutukseen innovaatioympäristöihin liittyvän yleisen kehittämisen näkökulmasta Alueellisen riskitarkastelun tuottamia näkökulmia korkeakoulujen kehittämiseen Äkilliseen rakennemuutokseen varautumiseen liittyvän kehittämistyön jatkaminen 39 LÄHTEET 40 LIITTEET 42

3 3 YHTEENVETO Tutkimuksen tavoite Äkilliseen rakennemuutoksen varautuminen edellyttää alueiden tulevaisuuden tarkastelua. Tässä selvityksessä on tunnistettu Päijät-Hämeen toimintaympäristöön pitkällä aikavälillä kohdistuvia rakennemuutosriskejä sekä niiden realisoitumista ennalta ehkäisevää toimintaa. Riskit on määritelty ennakoimalla alueeseen kohdistuvia pitkän aikavälin (v ) muutosvoimia sekä niiden vaikutuksia. Tulevaisuustieto on tuotettu tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillä yhteisöllisillä menetelmillä. Päijät-Hämeeseen kohdistuvat muutosvoimat Projekti on tuottanut tietämystä Lahden elinkeino- ja kilpailukykystrategian osaamiskärkien näkökulmasta (1) ympäristöstä, (2) muotoilusta ja (3) käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta sekä muissa alueen strategioissa esiintyvistä keskeisistä valinnoista (4) verkostoitumisesta, (5) kansainvälistymisestä sekä (6) osaamisen kehittämisestä. Sisällönanalyysien tuloksena tutkimusaineistosta on hahmottunut seuraavat Päijät-Hämeen alueeseen kohdistuvat muutosvoimat: Aluerajojen rikkoutuminen Moniosaamiseen ja muutokseen kasvaminen Älykkäiden, kestävyyttä tukevien ratkaisujen käyttöönotto Luovien palvelujen lisääntyminen Vuorovaikutuksen käyttäminen hyvinvoinnin tuottamisessa Tiedon ja tietämyksen virtaaminen Kulttuurien ja kansainvälisen liiketoiminnan sulautuminen Nopeasti oppivien organisaatioiden ja verkostojen muodostuminen Välittävien mekanismien yleistyminen Aitouden markkinoiden monimuotoistuminen Globaalin epätahtisuuden hallitseminen Päijät-Hämeen alueeseen kohdistuvat rakennemuutosriskit Projekti on perustanut keväällä 2012 alueellisen tulevaisuustyöryhmän (LIITE 1), mikä on analysoinut muutosvoimia ja niiden sisältämiä negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia. Jatkoanalysointi on toteutettu riskianalyysinä. Lisäksi riskeihin liittyvää tietämystä on tuotettu kuudessa Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kevään 2012 aikana tekemässä yrityshaastattelussa (LIITE 2), Kymenlaakson aluekehitystahojen tapaamisessa sekä National University of Ireland Galwayssa järjestetyn kansainvälisen rakennemuutostyöpajan yhteydessä. Keskeisimmät riskitekijät ovat (ks. TAULUKKO 1, sivu 5): Yhteistoiminnan lamaantuminen Uusien innovatiivisten toimintamallien väheksyminen Ihmisten, ryhmien ja organisaatioiden kuplautuminen Liiketoimintaedellytysten rapautuminen Kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kapeutuminen Uusien pk-yritysten väheneminen ja riskinottohalun heikentyminen

4 4 Hyvinvoinnin romahtaminen Välinpitämättömyys vesivarantoja ja ekosysteemiä kohtaan Ihmisten jakaantuminen tarpeellisiin ja tarpeettomiin Rakennemuutosriskien realisoitumisen ehkäiseminen Rakennemuutosriskien realisoitumisen ennalta ehkäisemiseksi voidaan tutkimustulosten mukaisesti vaikuttaa toteuttamalla seuraavia tai sen suuntaisia toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksia. Yhteistoiminnan lamaantumisen ehkäiseminen Hahmotetaan alueella toimivien organisaatioiden isot yhteiset intressit aluestrategioiden perustaksi Luodaan uudistumisen edellytyksiä alueellisissa kehittäjäverkostoissa Kokeillaan uudenlaisia liiketoimintamalleja (mm. hybridit, vihreä business, avoin innovaatio) Vahvistetaan klustereiden keskinäistä yhteistyötä niiden rajapinnoilla Lisätään poikkitieteellistä, ei-alasidonnaista koulutusta työelämäirtolaisuuden ehkäisemiseksi Muotoillaan osaamisen kehittämisen ohjauspalveluja yksilö- ja yrityslähtöisiksi Ponnistellaan teknologisen (geeni, bio, nano) ja innovatiivisen tutkimuksen saamiseksi alueelle Suunnataan yhteistoiminnan fokus Metropolialueelle, Pietariin ja Itämeren alueelle Liiketoimintaedellytyksien rapautumisen ehkäiseminen Panostetaan ulkomaisten investointien saamiseen ja uusien yritysten perustamiseen Upotetaan uusien yritysten hautominen osaksi pk-yritysten alihankintaa ja innovaatiotoimintaa Luodaan Päijät-Hämeestä sähköisen logistiikan ja nopeiden yhteyksien huippualue Lisätään TKI -toiminnan avulla palvelutuotannon kuluttaja-, asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä Kehitetään tulevaisuuden johtajien kyvykkyyksiä Panostetaan merkittävästi enemmän BRIC -maiden markkinoihin Tehdään kansainvälisestä matkailusta modernia (+ virtuaalista) liiketoimintaa Vahvistetaan strategista osaamista (mm. Cleantech) ja ennakoidaan uusia osaamiskärkiä Parannetaan liiketoimintaosaamista käytäntölähtöisissä oppimisympäristöissä Kohdennetaan merkittäviä osaamisen kehittämispanostuksia pk-yrityksiin Hyödynnetään ristipölyttämisessä syntyvä tietämys liiketoiminnassa Hyvinvoinnin romahtamisen ehkäiseminen Tuotetaan hyvinvointipalveluja yhteisöllisesti ja kysyntälähtöisesti (esim. nuoret miehet, perheet) Kehitetään nuorten ohjaustoiminnassa kykyä selviytyä yhä monimutkaisemmassa arjessa Liitetään ammatillinen ja korkeakoulutus kiinteäksi osaksi yritysten työprosesseja ja palvelutuotantoa Kehitetään kansalaisten kyvykkyyksiä ympäristöteknologian ja uusien arjen ratkaisujen soveltamisessa Luodaan rikkaita ja monimuotoisia asuin- ja oppimisympäristöjä (Anti-Boring City) Vahvistetaan lasten ja nuorten innovaatiokyvykkyyttä ja vastuullisuuteen kasvua Luodaan edellytyksiä sosiaalisten yritysten toiminnalle

5 RISKITAULUKKO 1. Rakennemuutosriskit ja niiden realisoitumista ehkäisevät tekijät 5

6 6 1. ÄKILLISEEN RAKENNEMUUTOKSEEN VARAUTUMINEN Työ- ja elinkeinoministeriön (2008a) mukaan globalisaatio ja tuotantorakenteen muutokset saattavat aiheuttaa odottamattomia, äkillisiä ja mittavia uhkia alueiden kehitykselle. Tämä voi tapahtua, kun jokin toimiala joutuu vähentämään merkittävästi työpaikkoja alueella. Tällaisten kriisien syntymisessä näyttää olevan usein kysymys siitä, että jokin globaalin talouden ilmiö kohdistuu johonkin alueen elinkeinorakenteen herkkään kohtaan kuten esimerkiksi yksipuolisen toimialarakenteen keskeisimpään toimialaan tai yritykseen. Äkillistä rakennemuutosta seuraa yleensä pitkäaikaista työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. (vrt. Pekkala & Kangasharju, 2002.) Työikäinen väestö tulee vähenemään tulevina vuosikymmeninä lähes kaikilla alueilla. Tämä muuttaa mm. työvoiman tarjontaa ja saatavuutta, aluetaloudellisia edellytyksiä, elinkeino- ja yritystoiminnan kasvunäkymiä ja julkisten menojen rahoittamista. Muuttoliike kasvukeskuksiin näyttää jatkuvan, minkä johdosta monien alueiden ikärakenne ja elinkeinorakenne saattavat kaventua merkittävästi (Hytönen & Mella, 2011). Martinin (2012) mukaan tällaiset alueet ovat herkkiä maailmanmarkkinoiden ja talouden suhdanteiden nopeille muutoksille. Muutoksien johdosta alueella toimivat yritykset voivat joutua äkillisesti supistamaan toimintaansa ja vähentämään työvoimaansa merkittävästi. Äkillisestä rakennemuutoksesta syntyvän shokin vaikutukset voivat hidastaa ja heikentää pysyvästi alueen kehittymistä.. Äkillisen rakennemuutoksen tapahtuminen jollakin alueella on vaikeasti ennakoitavissa (Hytönen et al., 2011). Shokin vaikuttavuus on riippuvainen alueen sopeutumiskyvystä, minkä vuoksi äkilliseen rakennemuutokseen varautumisen pitkän aikavälin suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten alueet kykenevät vastustamaan shokkien vaikutuksia, toipumaan niistä ja suuntaamaan vapautuvia resursseja uudelleen (Martin, 2012; Hytönen et al., 2011). Shokin jälkeen mm. työvoiman uudelleenkouluttaminen ja työllistäminen asettavat suuria alueellisia haasteita, joiden voittaminen on erittäin kallista ja voimia kuluttavaa. Tämän vuoksi alueellisten viranomaisten, yritysten sekä koulutuksen ja tutkimuksen kannattaa varautua äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksiin ennalta ehkäisevällä yhteistoiminnalla. Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan (Valtioneuvosto, 2011) on kirjattu tavoite, minkä mukaan että rakennemuutoksen ennakointijärjestelmiä kehitetään vahvistamalla eri hallinnonalojen yhteistoimintaa ja ottamalla käyttöön uusia riskianalyysimenetelmiä. Yleensä äkilliseen rakennemuutokseen sopeutuminen alkaa vasta akuutissa tilanteessa (Timonen, 2009, 15). Tällöin alueelliset toimenpiteet käynnistyvät käytännössä vasta sitten, kun ongelma on jo olemassa. Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE) -projekti ( ) selvittää, miten alueilla voidaan varautua äkilliseen rakennemuutokseen ennen kuin tilanne kehittyy hälyttäväksi. Joustava toiminta aluerakenteissa muutoksen kohtaamiseksi on luotava etukäteen, sillä yhteistoimintarakenteiden ja innovatiivisten uusien ratkaisujen luominen on keinotekoista eikä tuota parhaita mahdollisia lopputuloksia alueen toipumisessa äkillisestä rakennemuutoksesta. Sen vuoksi on tärkeää kehittää alueilla kykyä vastustaa äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksia sekä kykyä suunnata rakennemuutostilanteessa vapautuvia resursseja uudelleen ja käyttämällä niitä aikaisempaa tehokkaammin (vrt. Martin, 2012). Näiden kyvykkyyksien kasvattaminen edellyttää alueen yritysten, kehittäjäorganisaatioiden ja instituutioiden välistä yhteistoimintaa, jaettua johtamista sekä yhteisten päämäärien ja intressien löytämistä (Sotarauta, 2006, 18-19). Yhteisessä kehittämisen kontekstissa on jatkuvasti uudistettava alueen elinkeinorakennetta ja osaamista sekä luotava kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä ja liiketoimintaedellytyksiä (mm. Gibney & Murie, 2008, 10).

7 7 2. MEGATRENDIEN VAIKUTUKSIA 2.1. Eurooppalaisia trendejä Euroopan komission (2010) laatiman EU2020 -strategian mukaan EU:n tulee kiinnittää huomiota siihen, mitä muut kehittyneet tai voimakkaasti kasvavat taloudet tekevät tulevien trendien suhteen. Strategian mukaisesti Eurooppa ei ole edistynyt tarpeeksi nopeasti muuhun maailmaan verrattuna. Euroopan kasvuvauhti on ollut alhaisempi kuin tärkeimmillä talouskumppaneillamme Tuottavuus ei kasvanut odotetusti mm. erilaisten liiketoimintarakenteiden, vähäisten T&K investointien ja innovaatiohaluttomuuden vuoksi Taloutemme ovat yhä enenevässä määrin riippuvaisia toisistaan Euroopan työllisyysaste on edelleen alhaisempi kuin muualla maailmassa Väestön ikääntyminen kiihtyy Globaalit haasteet voimistuvat, kilpailu kehittyvien ja voimakkaasti kasvavien talouksien kanssa kiristyy Ilmasto- ja resurssihaasteet edellyttävät tulevaisuudessa merkittäviä toimia 2.2. Suomen aluekehittämisen taustoja Aluekehittämisstrategian 2020 (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2010) mukaan globalisaatio ja kansainvälisen talouden kehitys ovat merkittävimmät megatrendit eurooppalaisten alueiden kannalta. Muita oleellisia megatrendejä ovat ilmaston muutos ja energian saanti, ikääntyminen ja työllisyyden kehitys ja saavutettavuus. Lisäksi alueiden kehittymisen vaikuttavat mm. yritystoiminnan ja elinkeinorakenteen kehittyminen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistuminen, osaamisrakenteiden ja koulutusjärjestelmän kehittyminen, maahanmuutto, työelämän muutos, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden kehittyminen, hyvinvointi-, kaupunkiseutujen kilpailukyvyn muutokset sekä aluerakenteen keskittyminen. Keskeisimpiä tekijöitä tulevat strategian mukaisesti olemaan: Korkean osaamisen toimintojen siirtyminen Suomesta kehittyviin maihin Ilmaston muutoksen torjuminen ja siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin Palvelualojen kasvu ja teknologian nopea kehitys Työvoiman määrän väheneminen ja sen siirtyminen kasvukeskuksiin Yritystoiminnan ja palvelujen keskittyminen kasvukeskuksiin ja korkeakoulupaikkakunnille Luovuuden merkityksen lisääntyminen omana yritystoimintana Innovaatioiden lisääntyminen uuden liiketoiminnan synnyttämisessä Paikallisen osaamisen täydentäminen kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella Johtamisjärjestelmien ja johtamisosaamisen merkityksen kasvu Alueellisten toimijoiden verkostoituminen ja toimiminen kansallisesti ja kansainvälisesti Työperäisen maahanmuuton lisääntyminen Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden merkitys kasvaminen Maaseudun aineellisten ja aineettomien voimavarojen mahdollisuuksien käyttäminen Venäjän markkinoiden läheisyys ja Barentsin alueen merkityksen kasvaminen Itämeren maiden keskinäisen yhteistyön lisääntyminen

8 Elinkeinoelämän valtuuskunnan näkemyksiä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA, 2009) mukaan elämme epätavallisia aikoja. Lyhyellä aikavälillä maailma kamppailee talouskriisin kanssa. Pidemmällä aikavälillä haasteena on ilmastonmuutos, demografiset muutokset sekä energian ja raaka-aineiden saatavuus. Valtion rooli taloudessa vahvistuu. Protektionismi nostaa päätään. Maailman talouden ja politiikan muutokset ovat valtaisia. EVA esittää neljä keskenään erilaista ja vaihtoehtoista kuvausta tulevasta toimintaympäristöstä sekä niiden mahdollisista vaikutuksista Suomeen. Niiden avulla pystymme varautumaan tulevaisuuteen ja tarttumaan tilaisuuksiin. Globaalissa toimintaympäristössä vaikuttavat (EVA, 2009) keskeisimmin muutamat trendit: Globaaleihin ongelmiin ja kysymyksiin pyritään etsimään globaaleja ratkaisuja Kiinan ja Intian taloudellinen, poliittinen ja geopoliittinen painoarvo kasvaa Energian tarve lisääntyy, saatavuus vaikeutuu ja hinta nousee Väestöräjähdys vaikuttaa mm. elintarvikkeiden kysyntään ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Väestönkasvun eritahtisuus voi johtaa massiivisiin muuttoliikkeisiin Väestö ikääntyy, huollettavien määrä kasvaa, työllisten määrä vähenee Julkisen talouden kestävyys ja hyvinvoinnin takaaminen joutuvat koetukselle Elintarviketuotannon merkitys kasvaa, elintarvikkeet kallistuvat, puhtaan veden määrä vähenee 2.4. Sitran tulevaisuusteemoja Sitran (2008) raportissa Mistä tulevaisuuden Suomi rakentuu? nousevat esiin seuraavat Suomen kannalta tärkeät teemat: Globaali talous, Ilmasto, ympäristö ja energiatuotannon murros, palveluliiketoiminta, hyvinvointi, yhteisöllisyys ja turvallisuus, koulutus, yritysten toimintaedellytykset, innovaatiot ja liiketoiminta, vapaaehtoistyö ja osallistuminen, kaupunkikulttuuri, monikulttuurisuus ja maahanmuutto, BRIC -maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), tietoyhteiskunta, johtaminen, kaupunkikulttuuri ja turvallisuus. Raportin mukaan Globalisaatio vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn ja kansainväliseen houkuttelevuuteen Ilmastonmuutos vaikuttaa enenevästi yhteiskuntaan ja poliittisiin järjestelmiin Hyvinvointipalvelujen tuottaminen siirtyy julkiselta sektorilta yksityiselle Yhteiskunnan eriarvoistuminen voi muodostua uhaksi suomalaiselle hyvinvoinnille Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien merkitys voimavarana kasvaa Suomalaiset yritykset tarvitsevat ponnahduslautoja kansainväliseen menestymiseen Vapaaehtoistyön rooli kasvaa tulevaisuudessa Epävirallisten (todellisten ja virtuaalisten) verkostojen vaikutusvalta kasvaa Innovatiivisuus pienyritystoiminnan lähtökohtana lisääntyy Maahanmuuttajien määrä kasvaa tulevaisuuden työvoiman ylläpitämiseksi BRIC -maat kehittyvät merkittävästi taloudessa, ympäristöissä ja politiikassa Tietoyhteiskunnan vastuu tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien tuottamisesta kasvaa Uusia osaamispotentiaaleja rakennetaan ja opitaan käyttämään Pienenevät resurssit ja energian hinnan nouseminen rajoittavat jatkuvaa kasvua Asiantuntijoiden, osaamisen ja muutoksen johtamisen osaamisen tarve lisääntyy Kaupungit kasvavat ja kaupunkirakenteet tiivistyvät Turvallisuuteen panostetaan yhä enemmän

9 Tekesin tuottamia trendejä Tekesin (2009) mukaan maailmantaloudessa saattaa olla meneillään globalisaatioaalto, joka on verrattavissa 1800-luvun puolivälissä alkaneeseen ensimmäiseen globalisaatiovaiheeseen. Sen seurauksena työnjaon syventyminen jatkuu ja Aasian suhteellinen osuus maailmantaloudesta kasvaa entistä voimakkaammin. Ylipäätään toimintaympäristössä on havaittavissa seuraavia trendejä: Työpaikkoja ja tuotannonaloja syntyy ja katoaa entistä nopeammin Resurssit niukkenevat ja on pakko keskittyä olennaiseen Syntyy globaalisti toimivia erikoisosaamisen paikallisia keskittymiä Langaton teknologia mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman kanssakäymisen Kestävä kulutus vähentää ympäristön kuormitusta Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien teknologioiden käyttö lisääntyy Asenteet siirtyvät hitaasti käytännöiksi Uusi kuluttaja haluaa vaikuttaa, kulutus yksilöllistyy, tarpeet muuttuvat ajassa Laitteiden lukumäärä kodeissa kasvaa, vapaa-aikaan käytetään enemmän rahaa Tavaroiden kulutuksesta siirrytään asteittain palveluihin ja elämyksiin 2.6. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman taustaa Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa (Päijät-Hämeen liitto, 2010) todetaan, että globaalit megatrendit tulevat vaikuttamaan merkittävästi Päijät-Hämeen tulevaisuuteen. Työikäisen väestön väheneminen ja vanhusväestön kasvu heijastuu entistä merkittävämmin alueen talouteen. Maailmanlaajuisesta muuttoliikkeestä on tulossa itsestäänselvyys ja sitä aktivoivat mm. poliittiset muutokset eri maissa sekä teollisuustuotannon siirtymiset kolmansiin maihin. Turvattomuus lisääntyy ääriliikkeiden yleistyessä, tietoteknologian monimutkaistuu ja pandemioiden vaara kasvaa. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa laajasti luontoon ja kaikkeen ihmisten väliseen toimintaan. Jatkuva oppiminen ja tiedon jalostaminen lisääntyy ihmisten elämässä. Tiedon määrä kasvaa äärimmäisen suureksi, tieto vanhenee ja muuttuu niin nopeasti, että elinikäinen ja elämänaikainen oppiminen on välttämätöntä. Yhteiskunnat edellyttävät yrityksiltä ja muilta toimijoilta yhä enenevissä määrin ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää ja asettaa uusia laadullisia vaatimuksia palveluille. Päijät-Hämeen liiton (2010) mukaan: Työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kun sinne sijoittuu, mikä hidastaa talouskasvua Alueemme kansainvälistyy globaalin muuttoliikkeen vaikutuksesta Radikalismi lisääntyy, tietoteknologian monimutkaistuu ja pandemioiden vaaran kasvaa Ympäristöarvot korostuvat ja ihmisten kulutustottumukset muuttuvat Ihmiset opiskelevat koko elämänsä ajan ja voivat vaihtaa ammattiaan useita kertoja työuransa aikana Palvelut kansainvälistyvät ja muuttuvat keskeisiksi kasvualoiksi erityisesti liike-elämän palveluissa 2.7. Lahden alueen kilpailukykyyn vaikuttavia muutostrendejä Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa (Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES, 2009) on otettu esiin alueen kilpailukykytekijöinä mm. vahva teollinen ja perheyrittäjyysperinne, hyvä sijainti metropolialueella, hyvä logistinen sijainti mm. Helsinki-Pietari-akselilla ja toisaalta valtateiden risteyskohdassa, erinomainen elämisen ja yritystoiminnan hinta-laatusuhde, toimiva infrastruktuuri ja

10 10 työntekijöiden vahva sitoutuminen työpaikkaansa. Strategia on rakennettu muutaman muutostrendien varaan. Ne vastaavat hyvin maakuntaohjelmassa esitettyjä megatrendejä: Teollinen murros jatkuu ja voimistuu Globaalin ympäristömuutoksen merkitys liiketoiminnan lähteenä kasvaa Liiketoiminta kansainvälistyy Väestön ikärakenne ja muuttuva osaamisrakenne vaikuttavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin Elämäntavat ja kuluttajien ostokäyttäytyminen monipuolistuu ja pirstaloituu Metropolialue kehittyy voimakkaasti Kaupungin vetovoimaisuuden merkitys alueen kilpailukykytekijänä korostuu 3. EUROOPPALAISIA JA KANSALLISIA STRATEGIOITA 3.1. Eurooppalaisia näkemyksiä muutokseen Eurooppa 2020-strategia (Euroopan komissio, 2010) lähtee siitä, että finanssikriisin jälkeen siirrytään uuteen, kestävään sosiaaliseen ja vihreämpään markkinatalouteen. Aluepoliittiset toimenpiteet kohdistetaan tekijöihin, joilla voidaan parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja turvata ihmisille hyvän elämän edellytykset, mahdollisuus monipuoliseen koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen, työpaikkaan ja laadukkaisiin palveluihin. Aluepolitiikalla pyritään vahvistamaan alueiden kilpailu- ja uudistumiskykyä parantamalla yritysten toiminta- ja innovaatioympäristöjä. Strategiassa haetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Koulutuksen laatua parannetaan ja tutkimustoimintaa vahvistetaan Innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä edistetään Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään Varmistetaan, että innovatiivisista ajatuksista voidaan synnyttää uusia tuotteita ja palveluita Rakennetaan resurssitehokas, kestävä ja kilpailukykyinen talous Nopeutetaan tieto- ja viestintäteknologiaa käyttävien älykkäiden verkkojen laajentamista Vahvistetaan yritystemme kilpailuetuja erityisesti tehdasteollisuudessa ja pk-yrityksissä Edistetään korkeaa työllisyyttä panostamalla osaamiseen ja torjumalla köyhyyttä Uudistetaan työmarkkinoita, koulutusta ja sosiaaliturvajärjestelmiä 3.2. Suomalainen aluekehitysvisio Suomen aluekehitysstrategia 2020 (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2010) ohjaa Suomen aluekehitystyötä ja sitä koskevia toimenpiteitä tulevien vuosien aikana. Strategia linjaa myös maakunnissa tapahtuvaa aluekehitystyötä. Strategia sisältää aluekehitysvision, minkä mukaan: Vuonna 2020 Suomi tarjoaa asukkailleen laadukkaat ja turvalliset elämän edellytykset, viihtyisän, ekotehokkaan ja toimivan, luovuuteen kannustavan elinympäristön sekä hyvät ja mielekkäät työ-, osallistumis- ja oppimismahdollisuudet. Ihmisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on lisätty ja kulttuuripalveluita kehitetty. Suomi on monikulttuuristunut ja maahanmuuttajat ovat integroituneet tasavertaisina kansalaisina suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomella on globaalissa kilpailussa oma erikoistunut roolinsa, jonka perustana on alueiden osaamisen ja

11 11 muiden voimavarojen tehokas hyödyntäminen ja jatkuva kehittäminen. Suomi on vahva, uusiutumiskykyinen, tasa-arvoinen ja dynaaminen verkostoyhteiskunta, jossa oppivat alueet toimivat aktiivisesti ja joustavasti erilaisissa osaamis- ja arvoverkostoissa sekä kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Maamme alueet tarjoavat yrityksille ja muille organisaatioille maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Alueet ovat erilaistuneet ja niiden väliset kehityserot ovat kaventuneet. Suomi on aloittanut siirtymisen vähäpäästöiseen ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävään talouteen erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruoantuotannon osalta. Suomalaiset yhdyskunnat ovat omalta osaltaan valmistautuneet ilmaston muutoksen hillintään ja välttämättömään sopeutumiseen. Strategiassa korostuvat mm. seuraavat asiat: Aluerakenteen ytimenä ovat elinvoimaiset maakunnat ja kattava kaupunkiverkosto Maakuntia ja kaupunkeja yhdistää niiden välille luodut kehityskäytävät Harvaan asuttujen alueiden voimavaroja on opittu hyödyntämään Yksipuolisen elinkeinorakenteen alueet ovat verkottuneet kasvukeskusten kanssa Alueiden ja maakuntien elinvoima perustuu kansainvälisesti kilpailukykyiseen yritystoimintaan Myös pienimuotoinen paikallinen yritystoiminta ja mikroyritykset ovat tärkeitä Palvelujen osuus tuotantorakenteessa on kasvanut ja niiden tehokkuus lisääntynyt Yrittäjyyttä edistetään kaikilla koulutustasoilla Helsingin verkostometropolialue on tärkeä koko maan talouden ja hyvinvoinnin kehitykselle Itämeren alueen yhteistyö yritys- ja TKI -toiminnassa on tiivistynyt Taloudellinen yhteistyö Venäjän ja Barentsin alueen kanssa on myös tiivistynyt Perinteisen teollisuuden rinnalle on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä sovellusaloja Suomi on uuden teknologian ja sen hyödyntämisen edelläkävijä Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä on lisätty voimakkaasti Luovuuden käyttö kaikessa tuotannossa ja yritystoiminnassa on lisääntynyt Luovuuden ja luovan talouden merkitys innovaatiotoiminnassa on keskeistä Elämyksellisyyden tavoittelun kasvu ihmisten toiminnassa on synnyttänyt uusia palvelumuotoja Työuria on pidennetty, työelämän laatua on parannettu ja työnteon joustavuutta kehitetty Työmarkkinat ovat kansainvälistyneet Alueiden menestyminen riippuu yhä enemmän niiden kyvystä oppia ja sopeutua Toimintaympäristön muutoksiin vastataan luomalla uutta tietoa sekä hyödyntämällä olemassa olevaa Suomessa on toimiva ja korkeatasoinen, alueellisesti kattava koulutusjärjestelmä Aikuiskoulutus vastaa alueiden työvoimatarpeen nopeisiin muutoksiin Uusi opetus- ja oppimisteknologia on mahdollistanut opetuksen ja oppimisen kaikilla alueilla Opintojen yhdisteleminen eri oppilaitosten välillä on yleistynyt Koulutus on mahdollistanut työntekijöiden elinikäisen oppimisen Korkeakoulut ja oppilaitokset ovat aktiivisia toimijoita kansainvälisissä ja kansallisissa verkostoissa

12 12 Suomessa on monialaisia, kansainvälisiä huippuinnovaatiokeskittymiä Suomessa on uudistumiskykyisiä alueellisia osaamiskeskittymiä Kansainvälistä uutta tietoa käytetään tehokkaasti hyväksi Vahvoissa innovaatiokeskittymissä syntynyttä tietoa ja osaamista siirretään yritysten käyttöön Innovaatiotoimintaa yrityksissä on kyetty vahvistamaan koulutuksen ja työelämän kehittämisellä Monialaiset ja vahvat innovaatiokeskittymät ovat sijoittuneet suurille kaupunkiseuduille Suurilla kaupunkiseuduilla on paljon luovaa osaamista ja luovan työn tekijöitä Yritykset ovat yhä tiiviimmin mukana erilaisissa innovaatio- ja osaamisyhteisöissä ja verkostoissa 3.3. Tulevaisuuden pelikenttien skenaarioita Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA, 2009) skenaarioiden lähtökohtana on globaali kehitys. Skenaariot on nimetty seuraavasti: Länsi luo nahkansa, Kiinalaista kapitalismia, Blokkien taistelu, Stimulus ja romahdus. Jokaisella skenaariolla on omat keskeiset kehityskulkunsa, joiden perusteella on arvioitu skenaarion sisältöä. Länsi luo nahkansa skenaariossa Yrityksillä on oltava valmiutta tarttua odotettua aiemmin alkavaan nousuun Pankeilla oltava valmiutta rahoittaa investointeja Perinteinen teollisuus täytyy uudistaa Tarvitaan kirkas EU-strategia ja valmius liittyä Natoon Työntekijöidentyöurien pidentäminen ja tuottavuuden nostaminen Yritykset ja yliopistot: yhteistyö anglosaksisten huippuyliopistojen kanssa tärkeää Koulutusjärjestelmän uudelleenarvioiminen: tarvitaan sekä maistereita että mestareita Politiikan ja talouden toimijoiden yhteistyö tärkeää Public/private -hankkeet ovat merkittävä tapa toimia Kiinalainen kapitalismi skenaariossa Yrityksillä oltava valmiutta satsata entistä vahvemmin Aasiaan Yhteistyötä aasialaisten huippuyliopistojen kanssa, opiskelijavaihtoa Osaamisverkostot tärkeämpiä kuin public/private -hankkeet Hallituksen muotoiltava Aasia strategia EU-strategia ei ole yhtä tärkeä Venäjä-suhteet kiristyvät, tarvitaan diplomatiaa ja uskottavaa puolustuskykyä Työntekijöille riittävä sosiaaliturva ja uudelleenkoulutus työpaikkojen vaihtuessa nopealla rytmillä Väestö siirtyy osaamiskeskuksiin Blokkien taistelu skenaariossa Venäjä on Suomen elinkeinoelämän suuri mahdollisuus, toinen fokus on EU:n sisämarkkinoilla Suomen liittouduttava EU:ssa vapaakauppaa puolustavien maiden kanssa Valtion velan hoito ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen ovat hallituksen prioriteetteja Työttömyyden alentaminen ja työurien pidentäminen kuuluvat ohjelmaan Globaalien suomalaisyritysten on vahvistettava toimintojaan eri talousblokkien sisällä Pyrittävä mukaan Barentsin alueen öljy- ja kaasuteollisuuden hankkeisiin Tiivistettävä korkeakouluyhteistyötä Venäjän kanssa

13 13 Stimulus ja romahdus-skenaariossa Hallituksen tärkein tehtävä on kansallisen selviytymisstrategian luominen, yhteiskunnallisten levottomuuksien estäminen, valtion rahoituksen turvaaminen, hyvinvointiyhteiskunnan uudelleenarviointi ja poliittisen johtajuuden osoittaminen Suomen on varauduttava lainaamaan rahaa kansalaisilta Kotimaisen ruokatuotantoa ja huoltovarmuutta on kehitettävä Varauduttava lähialueiden sotilaallisiin konflikteihin ja globaaleihin pakolaisongelmiin 3.4. Teknologisia näkymiä Geneeristen teknologioiden välityksellä perinteiset teknologian alat konvergoituvat ja integroituvat eli lähentyvät monin erilaisin tavoin, täydentävät toisiaan sekä mahdollistavat kokonaan uudenlaisten teknillistieteellisten mahdollisuuksien syntymisen. Nämä mahdollisuudet ovat samalla erittäin potentiaalisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kilpailukykyä ja hyvinvointia tuottavat innovaatiot eivät ole vain tieteellisiä ja teknologisia, vaan tarvitaan myös innovatiivisia liiketoimintakonsepteja samoin kuin yksilöiden ja organisaatioiden toimintaan ja käyttäytymiseen liittyviä sosiaalisia innovaatioita. Tulevaisuudessa teknologiat lähestyvät ihmistä, elinympäristöä ja elämää, kanssakäymistä ja kulutusta (Tekes, 2009). Älykkyyttä lisätään tuotteisiin, tuotantojärjestelmiin, liikennevälineisiin jne. mikrosirujen avulla. Materiaalien älykkyyttä lisätään mm. niiden ominaisuuksien paremmalla hallinnalla (mm. älymagneetit) ja uudenlaisten materiaalikomposiittien avulla. Älykkyys lisääntyy myös teollisissa prosesseissa ja infrastruktuureissa (älykkäät moottoritiet, lämpö- ja energiahuoltoverkostot). Kaupan hyllyllä olevien tuotteiden älyja tietosisältö on suurempi kuin koskaan ja se kasvaa jatkuvasti, mikä mahdollistaa uudentyyppisten yritysten ja liiketoimintakonseptien syntymisen. Yhä paremmin toimiva ja laaja-alaisempi langattomuus koskee kaikentyyppisiä viestintämuotoja. Tekesin (2009) on raportissaan yhdistänyt teknologisen muutoksen kulutuksen, käyttäjien ja markkinoiden muutokseen. Tämän pohjalta Tekes ennakoidaan kuutta näkyvää muutosta yhteiskuntaan. Ostostavat ja kulutustottumukset menevät uusjakoon Niukkuus muuttuu innovaatioajuriksi Vapaa-ajan kulutus muuttuu kulutusmuutosten edelläkävijäksi Uudenlainen kuluttajaliike muokkaa globaaleja innovaatioita Osaaminen muuttuu taloudellisen toiminnan ydinmenestystekijäksi Teknologian epäjatkuvuudet ja uudet teknologiaparadigmat lisääntyvät 3.5. Suomen tulevaisuuden rakentuminen Sitra (2008) on analysoinut Suomen tulevaisuutta erilaisten teemojen näkökulmasta. Teemoja ovat mm. globaali talous, ilmasto ja ympäristö, palveluliiketoiminta, hyvinvointi ja yhteisöllisyys, koulutus, yritysten toimintaedellytykset, vapaaehtoistyö ja osallistuminen, innovaatiot ja liiketoiminta, monikulttuurisuus ja maahanmuutto, BRIC -maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), tietoyhteiskunta, energiatuotannon murros, johtaminen, kaupunkikulttuuri ja turvallisuus. Teemoista on noussut esiin joitain merkittäviä tulevaisuutta tukevia haasteita. Suomen tulisi Sitran mukaan kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin:

14 14 Parhaiden kykyjen houkutteleminen jäämään Suomeen Työhyvinvoinnin ja omien vahvuuksien hyödyntämisen kasvattaminen työssä Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Kaupunkilaisen elinympäristö, elävät ja aktiiviset kaupunkitilat Julkisen liikenteen tehostaminen ja houkuttelevuus Vapaaehtoistyön viehätys tulee kasvamaan Kansalaisjärjestöjen toiminta turvattava Monikulttuurisen yhteiskunnan rakentaminen Innovaatiot, luovuus, riittävän sivistyksen takaaminen Kansainvälisyys ja kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen Koulutustoimintaa ja osaamista kehitettävä jatkuvasti kilpailukykymme kasvattamiseksi Ilmasto ja puhdas teknologia sekä uudistuvat energiamuodot Ympäristön laatu ja tuotteiden eettiset arvot Luonto voimavarana ja virkistyksen tarjoajana Palveluihin perustuva liiketoiminta ja vvoin innovaatiopolitiikka Venäjä, Intia ja Kiina Johtajien valmiuksia nostettava Miten johtaa asiantuntijoita, verkostojen johtaminen 3.6. Päijät-Hämeen strategisia valintoja Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa (LAKES, 2009) todetaan, että Lahden alue on vuonna 2015 Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue. Käytännössä ympäristötehokkuus luo uusien ratkaisujen pilotointimahdollisuuksia teollisuuden laitetoimittajille ja palvelusektorille sekä edesauttaa perinteisten teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan syntymistä. Yritysten raaka-aineiden käytön, energiakulutuksen ja kierrätettävyyden lisäksi ympäristötehokkuus liittyy olennaisesti koko yhdyskuntarakenteeseen ja sen asumis- ja liikenneratkaisuihin. Yritysystävällisyys on sitä, että kaikessa julkisessa, elinkeinoelämään vaikuttavassa toiminnassa pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Käytännössä yritysystävällisyydellä tarkoitetaan julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa ja toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan yrityslähtöisyyttä (LAKES, 2010). Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä olla: Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus T&K -toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta Metropolialueen pohjoinen kasvukeskus Rakennemuutoksen vaikutusten ehkäisemiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi elinkeinojen kehittämistä on useilla alueilla Suomessa organisoitu klusteripohjaiseksi kuten myös Päijät-Hämeessä. Klusterit nähdään keinona rakentaa yritysten välistä, toimialarajat ylittävää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia synnyttävää yhteistyötä. Klusterimalli onkin viime vuosina osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi jäsentää yrityskenttää, profiloida alueita tiettyihin vahvoihin aloihin sekä saattaa yhteistyökykyisiä ja menestyviä

15 15 yrityksiä yhteen. Tällä hetkellä erityisen tärkeänä nähdään klustereiden keskinäisen yhteistyön rajapinnat sekä synergioiden rakentamisen alueellisten kehittäjäverkostojen kanssa. Päijät-Hämeessä klusterien verkostomaisen yhteistyön fokuksena ovat myös strategiset painopistealueet: ympäristö (teknologia) muotoilu (tuotteet ja palvelut) käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Erityisenä huolena lähes kaikissa alueen klustereissa on pidetty osaavan työvoiman saatavuutta. Tämän riskien toteutumisen ehkäisemiseksi esimerkiksi Päijät-Hämeessä on kehitetty pitkän aikavälin klusteriennakointia (mm. viljaklusteri) jo useiden vuosien ajan. Klustereilla on suuri merkitys myös alueiden erikoistumisessa omiin vahvuuksiin mm. osaamisen kriittisen massan kasvuna ja parantuneena kykynä linkittyä kehittymisen kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Alueille hajautuneesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta on tulossa vähitellen voimavara, jos ne onnistutaan kokoamaan verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi (esim. SHOK ja OSKE). Päijät-Hämeessä erityisesti Cleantech (ympäristöklusteri) on onnistunut nousemaan kansallisesti merkittäväksi klusteriksi ja sillä on nopeasti kehittyviä TKI -toimintoja kuten Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon ja Pohjoismaiden ensimmäinen maaperätutkimuskeskus. Myös muut klusterit ovat vähitellen kehittymässä kansallisesti yhä merkittävämmiksi: (1) Mekatroniikkaklusteri yhdistää perinteisen metalli- ja koneteollisuuden moderniin ICT- ja elektroniikkaosaamiseen, (2) asumisklusterissa yhdistyvät asuminen, rakentaminen, huonekaluteollisuus ja puutuotteet, (3) viljaklusteri muodostaa Suomen mittavimman ja monipuolisimman viljaosaamisen keskittymän, (4) hyvinvointiklusteri sisältää terveydenhoito- ja hoiva-alan sekä elämys-, liikunta- ja kulttuuriteollisuuden ja lisäksi Lahden alueella on (5) muovialan osaamiskeskittymä. Päijät-Hämeessä on panostettu huomattavasti liiketoiminnan kehittämiseen ja yritystoiminnan tukemiseen. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES vastuulla on elinkeinopolitiikan koordinointi, kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, yrityspalvelut ja aluemarkkinointi. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n (LTYP) tehtäviä ovat kasvu- ja innovaatiopalvelut ja niihin liittyvät kansalliset ja kansainväliset sidosryhmäsuhteet sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen ja operointi. Lahti Travel Oy vastaa matkailupalveluiden myynnistä ja markkinoinnista. Lahden alueen uusyrityskeskus ry (UYK) vastaa yritysten perustamisneuvonnasta. Poliittiset keskustelut näiden palveluiden yhdistämiseksi vahvaksi maakunnalliseksi palveluiden ovat varmasti aiheellisia.

16 16 Lahden alueen alueelliset tavoitteet ja strateginen perusta löytyvät pääsääntöisesti Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelman (Päijät-Hämeen liitto, 2009) ja maakuntaohjelman (Päijät-Hämeen liitto, 2010) tavoitteista. Päijät-Hämeelle kuvattiin maakuntasuunnitelmatyössä vuonna 2009 kolme erilaista tulevaisuutta (TAULUKKO 2): Päijät-Häme metropolialueen huoltajana, Päijät-Häme metropolin toisena kasvukeskuksena ja Slow -ajatteluun perustuva tulevaisuus Hitaat päijäthämäläiset. TAULUKKO 2. Päijät-Hämeen tulevaisuuskuvat (Päijät-Hämeen liitto, 2009) TULEVAISUUSKUVA 2035 PÅIJÄT-HÄME METROPOLIALUEEN HUOLTAJANA PÄIJÄT-HÄME METROPOLIALUEEN TOISENA KASVUKESKUKSENA HITAAT HÄMÄLÄISET KUVAUS Päijät-Hämeen kasvu perustuu metropolialueen työpaikkakasvuun ja siellä työssäkäyvien asumisen laajentumiseen hyvien raide-yhteyksien vaikutuksesta Päijät-Hämeeseen. Lahden seudun rooli pääkaupunkiseudun huoltajana perustuu edullisen ja laadukkaan asumisen tarjoamiseen nopeiden raideyhteyksien varassa. Globaali- ja kansallinen talous nojautuvat voimakkaasti alueiden talouteen. Alueiden merkitys korostuu ja Suomen aluerakenteesta kehittyy aidosti monikeskuksinen, jossa metropolialueella on kuitenkin tärkeä rooli. Alueiden erikoistumisaloihin perustuvat klusterit voimistuvat Venäjän, Kiinan, Aasian ja muiden kehittyvien maiden kasvun myötä. Elämään on tullut hitaampi, luonnollinen syke. Rauhallinen elämä luonnontahdissa on visio miellyttävästä elinympäristöstä, jossa palvelut pelaa ja liikenne sujuu ja voidaan hyvin. Tärkeintä ei ole pelkästään talouskasvu ja työpaikat vaan elinympäristön hyvä kokonaisvaltainen laatu, sen viihtyisyys, mielekäs yhteisöllisyys. Asuinympäristön laatu on suuri arvo. Luovuuden ja innovatiivisuuden hedelmiä kypsyy Päijät-Hämeessä, niistä nautitaan itsekin ja niillä hankitaan toimeentuloa jalostettuina tuotteina ja konsepteina globaalimarkkinoilla..

17 17 Globaalien megatrendien, kansallisten kehitysnäkymien ja valtakunnallisten tavoitteiden perusteella Päijät- Hämeen keskeisimmät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat ovat seuraavien taulukoiden mukaisia. TAULUKKO 3: Päijät-Hämeen vahvuudet ja heikkoudet (Päijät-Hämeen liitto, 2010) VAHVUUDET - Teollinen osaaminen ja uudistuskyky - Osaamisen kärjet ympäristö-, muotoilu-, käytäntölähtöinen innovaatiotoimintaa ja liikunta - Maantieteellinen ja logistinen sijainti Suomessa - Kohtalaisen tiivis alue- ja yhdyskuntarakenne - Tarjolla monipuolisia asuinympäristöjä - Pinta- ja pohjavedet hyvää laatua - Metropolialueen laaja työmarkkina-alue - Tuottavat metsät ja pellot - Kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonnan monipuolisuus - Kansainväliset yhteydet hyvin saavutettavissa - Kuntakeskusten joukkoliikenneverkosto Lahteen HEIKKOUDET - Energian tuotanto - kivihiili - Nuorten ikäluokkien pienuus - Palveluverkostojen kustannukset - Pieni T&K -osuus - Matala koulutustaso - Etelä-Suomessa heikko BKT/asukas - Valtiontalouden suuri nettomaksaja - Työttömyyden rakenne - Syrjäisten alueiden joukkoliikennepalvelut - Osin heikot kansainväliset valmiudet TAULUKKO 4: Päijät-Hämeen mahdollisuudet ja uhat (Päijät-Hämeen liitto, 2010) MAHDOLLISUUDET - Ympäristö- ja energia osaamisen kehittäminen - Työmarkkinatarjontaa osaavasta työvoimasta - Luonnonympäristön hyödyntäminen - Liikuntaosaamisen tuotteistaminen - Terveyspalveluiden kysyntä - Uudet asuinympäristöt mm. Karisto ja Henna - Palveluiden tuottamisen tehostaminen - Muotoilu ja luovan talouden vahvistaminen - Materiaali- ja ekotehokkuuden lisääminen - Itämeren ja Pietarin alueen potentiaalit - Pohja- ja pintavesien hyödyntäminen - Tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien parantaminen UHAT - Ilmastollisten ääri-ilmiöiden lisääntyminen - Väestön huoltosuhteen heikentyminen - Sosiaalisten erojen kasvu - Turvattomuuden lisääntyminen - Maaseudun elinolosuhteiden heikkeneminen - Pääkaupunkiseudun asumalähiöiksi taantuminen - Työttömyyden pitkittyminen - Erikoisalojen työvoiman puute - Maaperän ja vesien pilaantuminen - Julkisen liikenteen heikkeneminen - Globaalit nopeat lamashokit

18 18 Maakunnan pitkän aikavälin visiosta 2035 tulee vahvaa painotusta ympäristöosaamisen kokoamiseen, arjen palvelutuotannon ratkaisujen innovatiivisiin toteutusratkaisuihin ja muotoilun edistämiseen (TAULUKKO 5). TAULUKKO 5: Maakuntaohjelman vision ja mission konkretisointi (Päijät-Hämeen liitto, 2010; 2009) ENEMMÄN OMAA ENERGIAA, VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ ENEMMÄN SÄHKÖISIÄ MAHDOLLISUUKSIA, VÄHEMMN TURHAA LIIKENNETTÄ ENEMMÄN JULKISTA LIIKENNETTÄ, VÄHEMMÄN YKSITYISLIIKENNETTÄ ENEMMÄN PUHDASTA YMPÄRISTÖÄ, VÄHEMMÄN YMPÄRISTÖRASITUSTA ENEMMÄN MAHDOLISUUKSIA LUOVAN POTENTIAALIN KOHTAAMISEEN, VÄHEMMÄN VAJAAKÄYTTÖÄ Siirrytään uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Kierrätysmateriaalien käyttöä lisätään. Tutkimustoiminnan avulla vahvistetaan paikallisia ratkaisuja ja tehdä avauksia teollisuuden ja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi. Runsaat metsävarat mahdollistavat uusiutuvan energian käytön. Myös peltojen energiakäyttöä tulee arvioida. Maakunnan tieverkosto, rautatiet, vesitiet ja energiajakeluverkosto mahdollistavat tulevaisuuden suuret ratkaisumallit asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön, mutta pitäisi olla myös rohkeita kokeiluja pientaloista suuryrityksiin energian kuluttajista energiantuottajiin. Maakunnan tietoliikenneverkkoa laajennetaan. Tehokas laajakaistaverkosto luo mahdollisuudet uudenlaiseen sisältötuotantoon. Julkisorganisaatioilla on tällöin mahdollisuus palvelutuotannon huomattavaan parantamiseen ja lisäämiseen. Sisältötuotannon osaamista on hyödynnettävä panostamalla palvelutuotantoon. Tarkoituksena on käynnistää yritystoimintaa, laajentaa ja tukea osaavia palveluntuottajia ja tarjota heille verkostoympäristö ja mahdollisuuksien mukaan sijoittumisympäristö Lahden alueelle. Päijät-Hämeen julkisen liikenteen toiminnallisuutta ja kustannustehokkuutta voidaan edelleen parantaa. Maankäytön suunnittelussa luodaan edellytykset taloudellisesti kannattavien reittien muodostumiseen. Seudullinen raideliikenne edellyttää tiiviiden asemanseutujen kaavoitusta. Joukkoliikenne kaupunkiliikenteessä lisää myös kaupunkikeskustojen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Materiaalien kiertoastetta nostetaan. Käytöstä poistuva materiaali tai hukka palautetaan takaisin uusiutumaan luonnon kiertoon joko mikro-, paikallis- tai makrokokoluokan ratkaisuissa. Luonnonvarojen kulutusta pyritään vähentämään. Päijät-Hämeen elinympäristön laatu sekä yhtenäiset luontoalueet eliölajien säilymiseen ja ihmisten virkistäytymiseen varmistetaan. Kaikessa toiminnassa huomioidaan luonnon kiertokulku ja erikokoiset ekosysteemit. Lahdessa on luovaa potentiaalia huippuosaamisen muodossa, mutta se on hajautuneena kaupungin eri osiin. Lahden asemanseudun alueesta voi muodostua Helsingin ja Pietarin luovan osaamisen kohtauspaikka ja laajemmin osaamisen ja elinkeinoelämän kohtausasema. Muotoiluun pohjaava liiketoiminta ja yrittäjyys sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut keskittyvät alueelle. Erikoistuvat kunta- ja kyläkeskukset voivat toimia myös luovan potentiaalin kokoamispaikkoina.

19 19 ENEMMÄN VETOVOIMAA, VÄHEMMÄN RAJOJA ENEMMÄN TIIVISTÄMISTÄ, VÄHEMMÄN ASUTUKSEN HAJOAMISTA ENEMMÄN ERIKOISTUNEITA KYLIÄ, VÄHEMMÄN TAANTUVAA MAASEUTUA ENEMMÄN OSAAMISTA, VÄHEMMÄN SYRJÄYTYMISTÄ Viennin ja tuonnin prosessien kehittäminen luo uusia toimintamalleja. Nopeutuvat yhteydet maakunnasta eri suuntiin parantavat saavutettavuutta ja kasvattavat maakunnan vaikutusaluetta. Vuorovaikutuksen kasvu maakunnan ja sen lähialueiden välillä lisää toimeliaisuutta ja yritystoimintaa. Yritysten sijoittumisedellytykset monipuolistuvat työvoiman saatavuuden parantuessa. Logistinen edullinen sijaintipaikka takaa nopeat kuljetukset päijäthämäläiselle teollisuudelle hyödyntäen lentokenttä- ja satamapalvelut. Väyläverkon poikittaissuuntainen kehittäminen alueen läpi on yksi kehittämisen haasteista. Edullisen työmatkalippukäytännön laajentaminen liittää Lahden seudun merkittäväksi osaksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta. Vain muutaman tunnin päässä ovat Pietarin alueen miljoonien ihmisten talousalue. Taajamien ja kylien asukasmäärä kasvaa ohjatusti. Taajamat ja kylät mahdollistavat tiiviitä kanssakäymisen alueita, joissa joukkoliikenteen sekä vesi- ja energiahuollon ratkaisut suunnitellaan yhteistuumin. Maaseudulla suositaan yhteisöllistä asumista kylissä yhdyskuntateknisen huollon ja palveluiden piirissä. Yksittäiset haja-asumisen valitsevat asukkaat huolehtivat vesi-, jätevesi-, tietoliikenne- ja kuljetustarpeista talouskohtaisilla kestävillä ratkaisuilla. Vapaa-ajan asutuksella on tärkeä merkitys maaseudun ja kylien elinvoimaisuudelle sekä uusien asukkaiden saamisessa maakuntaan viettämään täällä enemmän aikaa tai muuttamaan paikkakunnalle vakituisesti asumaan ympärivuotiseen käyttöön soveltuvilla alueilla. Joidenkin kylien osalta riittää profiloituminen hyväksi maaseutumaiseksi asuinalueeksi, josta on hyvät yhteydet työpaikkoihin ja palveluihin. Hoivapalveluihin erikoistuminen ja ympäristöön liittyvät työt tarjoavat uusia työpaikkoja kylille ja kyliin syntyy uutta hyvinvointi- ja terveyspalveluosaamista. Maaseutumatkailun toteuttaminen antaa mahdollisuuksia myös maaseudun palveluiden ja yrittämisen edellytysten kehittämiseen. Päijät-Hämeen maaseudulla on tärkeä arvo myös metsätalouden, puun- ja ruuantuottajana ja rooli vahvistuu tulevina vuosina. Päijät-Hämeessä yhteiskunnalliset muutokset ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät panostusta aikuiskoulutukseen ja ohjauspalvelujen kehittämiseen. Maakunnassa luodaan verkostoituvaa yhteistyötä asiakaslähtöisten koulutuksen ohjauspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Maakunnassa on suuri tarve edistää työvoiman saatavuutta ja kohottaa työikäisen väestön osaamistasoa. Alueen tarpeesta syntyvää koulutusta tulee edelleen kehittää. Kehittämiseen tarvitaan uudenlaisia yhteistyörakenteita ja yhteistä ohjausta.

20 20 Yliopistokeskuksen tiedepohjaa tulee laajentaa osana kansallista ja kansainvälistä korkeakoulutoimintaa. Korkeakoulutoimijoiden verkostojen hyötyjä tulee edelleen lisätä avoimessa ympäristössä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tärkeää varhainen puuttuminen ongelmiin esim. nuorten ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jäämisen estämiseksi. Alueen maahanmuuttajia tulee kytkeä entistä paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja tuottavaa työperäistä toimintaa. Koulutuspalveluja kehittämällä maahanmuuttajien osaaminen hyödynnetään työvoiman saannin turvaamiseksi. ENEMMÄN ERIKOISTUMISTA JA INNOVAATIOITA, VÄHEMMÄN MASSATUOTANTOA Lahden kehitys on pitkälti teollisuuden alojen kehitystä, nykyinen teknologiaosaaminen mahdollistaa kansainvälisen kaupan. Päijäthämäläisen yritys- ja julkisen sektorin liiketoimintaa vahvistetaan innovaatiotoiminnalla. Teollisuuden rakenne muuttuu vahvasti kansainvälisen palveluliiketoiminnan suuntaan ja elinkeinoelämän ja tutkimuksen kansainväliset strategiset kumppanuudet ovat tärkeitä. Terveys- ja hyvinvointialan yrittäjyyteen ja matkailuun on maakunnassa vahva perusta. Elinkeinorakenteen muuttuminen edellyttää innovaatiojärjestelmän uudistamista ja kehittämistä. ENEMMÄN TUOTTAVUUTTA, VÄHEMMÄN TYÖPANOSTA Päijät-Hämeessä yksityisellä ja kuntasektorilla tuottavuuden jatkuva parantaminen on keskeinen keino turvata palvelujen saanti työvoiman tarjonnan kääntyessä väestön ikääntymisen vuoksi laskuun. Samalla yksityisen ja julkisten toiminnan ja palveluiden laadulle asetetut vaatimukset kasvavat. Nykyisillä toimintamalleilla ja -tavoilla kuntien tulopohja ei riitä vastaamaan kasvaneisiin haasteisiin, joten toimintojen tehostaminen on välttämätöntä mm. palvelumarkkinoita avaamalla sekä yhteisöllisyyttä ja yrittäjyyttä lisäämällä. Maakunnan elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla tarvitaan rakenteellisia uudistuksia mm. luomalla uudenlaisia verkostoja yli perinteisten organisaatiorajojen. ENEMMÄN TERVEYTTÄ JA TYÖURAA, VÄHEMMÄN UUPUMUSTA Päijät-Häme on liikunnan megamaakunta. Asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen liikuntapalveluiden kehittäminen terveysliikunnan edistäminen on kirjattu maakuntastrategiaan. Tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin kehitys valtakunnallista keskiarvoa paremmin ja alueen imagon nostaminen liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena. Päijät-Hämeen keskussairaala vastaa alueen kannalta välttämättömistä päivystyspalveluista ja kiireellisistä palveluista, peruserikoissairaanhoidosta sekä valtakunnallisesti kilpailukyisistä valituista toimenpiteistä. Työelämän laadun koheneminen näkyy työntekijöiden parantuneina kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksina työssä hyvinvoinnin kasvuna ja työyhteisön sisäisen luottamuksen ja yhteistoiminnan vahvistumisena.

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu

Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Aluestrategia 2020 ja EU:n alueja rakennepolitiikan valmistelu Alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa Työ- ja elinkeinoministeriö Rovaniemi 5.5.2010 Suomen aluekehittämisstrategia 2020 I Suomen aluekehittämisstrategia

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TULEVAISUUDESSA TARVITTAVA OSAAMINEN RAKENTEELLISEN MUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA

TULEVAISUUDESSA TARVITTAVA OSAAMINEN RAKENTEELLISEN MUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA TULEVAISUUDESSA TARVITTAVA OSAAMINEN RAKENTEELLISEN MUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA Hautamäki, J., & Vesasto, M. (2013). Proactive Approach to Structural Change. A Publication of Lahti University of Applied Sciences

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot