Haminan kaupunki HAMINAN JÄRVIALUEIDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ALA-KAILANEN JA KORPPISENJÄRVI

Transkriptio

1 EHDOTUS

2 Sisältö 1 Johdanto Kaavan perus- j a tunnistetiedot Suunnitteluorganisaatio Yleiskaavan tausta ja tarkoitus Tiivistelmä Kaava-alueen sijainti... 5 Osayleiskaavan suunnitteluprosessi Kaavaprosessin aikataulu Kaavaprosessin vaiheet ja päätökset Laatimispäätös sekä perusselvitykset Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja tavoiteasettelu Kaavaehdotuksen viimeistely, virallisten lausuntojen hankkiminen Hyväksymiskäsittely Muutoksenhaku Osalliset Suunnittelua ohjaavat säädökset Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevat kaavat ja suunnitelmat Maakuntakaava Yleiskaava Asema- ja rantakaava Rakennusjärjestys Muut lähialueen hankkeet Suunnittelualueen nykytilanne Suunnittelualueen yleiskuvaus Topografia Pintavedet Pohjavesi Maa- ja kallioperä Maisema Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Muinaismuistot Liikenne ja kunnallistekniikka Maanomistajat Virkistys Hankkeen tekninen kuvaus Rakentaminen Liittyminen sähköverkkoon Osayleiskaavan kuvaus Kaavan rakenne /33

3 6.2 Mitoitus Kaavamerkinnät Osayleiskaan vaikutukset Yleiskaavan vaikutusten arviointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutus luontoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset virkistyskäyttöön Vaikutukset kulttuuriperintöön Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen Kaavoitus Rakentamis- ja maankäyttörajoitukset Suhde muuhun lainsäädäntöön Taloudelliset vaikutukset 32 8 Osayleiskaavan toteutus Rakennustöiden aikataulu Seuranta /33

4 1 Johdanto 1.1 Kaavan perus- j a tunnistetiedot Kunta: Hamina Alue: Lankilan kylä Kaavan nimi: Haminan järvialueiden osayleiskaavan muutos 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoittaja: Haminan kaupungin tekninen toimi Puistokatu HAMINA Yhteyshenkilö, Kaavaprosessiin liittyvät asiat Vesa Pohjola, kaupunginarkkitehti Puh: etunimi.sukunimi@hamina.fi Kaavan laatija, Kaavan sisältöön liittyvät asiat Edifica Oy Petteri Nikki, arkkitehti SAFA Vuorelankulma KOTKA petteri.nikki@edifica.fi /33

5 1.3 Yleiskaavan tausta ja tarkoitus Maanomistajan tarkoituksena on siirtää kaksi voimassa olevan kaavan tilan 1:73 alueella olevaa rakennuspaikkaa Vehkajoen varresta pois, toisen Ala- Kailanen järven rantaan samalla tilalla ja toisen Korppisenjärven rantaan tilan 1:71 alueelle. Yleiskaava laaditaan siten, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat edellä mainituille rakennuspaikoille. 1.4 Tiivistelmä 1.5 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Haminan kaupungin pohjoisosassa, noin 27 km keskustasta pohjoiseen. Ala-kailanen sijaitsee Lankilantiestä (vt26) yhden kilometrin päässä tien länsipuolella ja Korppisenjärvi 1,5 kilometriä tiestä sen itäpuolella. Yleiskaavan muutos on jaettu kahteen erilliseen alueeseen. Alue 1 koskee tilaa Alueen raja seuraa lännessä Vehkajokea ja Ala-Kailasen rantaa, pohjoisessa nykyisen kaavan rajaa ja idässä Soinilan ja Lankilan peltoaukeiden reunoja. Etelässä mukana on vehkajoen eteläpuoli. Alue 2 koskee tilaa Alue on nykyisessä osayleiskaavassa merkitty kokonaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alue rajautuu idässä Korppisenjärveen, ja sitä ympäröi lännessä Kyrönkankaan kalliot, etelässä Syväoja, ja pohjoisessa maa- ja metsätalousalueeksi kaavoitettu peltokaistale. Yleiskaavan muutosalueen rajaus ja voimassa oleva yleiskaava on esitetty liitteenä. 5 /33

6 Haminan kaupunki 6 /33

7 Osayleiskaavan suunnitteluprosessi 1.6 Kaavaprosessin aikataulu Vireille tulo: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1.7 Kaavaprosessin vaiheet ja päätökset Laatimispäätös sekä perusselvitykset Viranomaisyhteistyö Kaupunginhallituksen päätös xx.xx.2013; kaavan laatimispäätös Perusselvitykset laaditaan kaavatyön aikana. Kaavan laatija valmistelee tarvittavien mahdollisesti tarvittavien täydentävien perusselvitysten laadintaa, niiden sisältöä ja laatimista Osayleiskaavahankkeesta on järjestetty hankkeen aloitusvaiheessa MRL 66.2 sekä MRA 18 mukainen viranomaisneuvottelu. Neuvottelussa todettiin seuraavia tarvittavia toimenpiteitä: o Kaava-alueelta laaditaan tarkennettu luontoselvitys keväällä - kesällä Selvityksen laatii Tapio Rintanen. o Rakennuspaikkojen sijoituksessa tulee huomioida mahdolliset tulvimisriskit. Rakennusoikeuden määrä ja kaavamääräysten sisältö tulee osoittaa samanlaisina kuin voimassa olevassa kaavassa. Sijoittelussa on mahdollista huomioida maasto-olosuhteet paremmin kuin isossa yleiskaavassa. o Vehkajoen luonnon- ja virkistysarvojen säilyttämiseksi on perusteltua siirtää rakennuspaikat toisaalle. Ensisijaisesti pyritään sijoittamaan paikat olemassa olevien rakennuspaikkojen yhteyteen yhtenäisten vapaiden alueiden säilyttämiseksi. Yleisesti ottaen jokivarsia ei ole juurikaan kaavoitettu rakentamiseen, maanomistajalla on myös runsaasti järvenrantaviivaa omistuksessaan. o Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun tarpeesta päätetään myöhemmin kaavaprosessin edetessä. 7 /33

8 Kaavaluonnosvaiheessa käydään kaavaneuvottelu, jos kaavan laadinnan aikana on käynyt ilmi tätä edellyttäviä seikkoja liittyen suunnitelman sisältöön. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja tavoiteasettelu Kaavan vireille tulosta ja OAS:sta julkaistaan kuulutus paikallisissa lehdissä, jonka jälkeen OAS pidetään nähtävillä kaavoitusyksikössä ja kaupungin internet-sivuilla 30 päivää, jona aikana palaute OAS:sta tulisi antaa kirjallisesti. Osallisella on MRL 64 :n mukaisesti ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Mahdolliset esitykset toimitetaan osoitteella: Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 1041, KOUVOLA Kaavaehdotuksen viimeistely, virallisten lausuntojen hankkiminen Hyväksymiskäsittely Muutoksenhaku Saadun palautteen perusteella yleiskaavaluonnos viimeistellään yleiskaavaehdotukseksi kevääseen 2015 mennessä. Viranomaisille, ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja eri yhteisöille lähetetään erillinen kirje. Virallisesta ehdotuksesta pyydetään MRL:n mukaiset lausunnot samanaikaisesti, kun kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä kaavoitusyksikössä ja kaupungin internet-sivuilla 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia nähtävänä olo aikana kaupunginhallitukselle osoitettuina. MRA 18 :n mukainen viranomaisneuvottelu pidetään ELY-keskuksessa nähtävillä olo ajan jälkeen. Kaavan hyväksymiskäsittely aloitetaan kaupungin teknisestä lautakunnasta, josta se menee kaupunginhallitukseen ja edelleen valtuustoon. Tavoiteaikataulu on se, että kaupunginvaltuuston käsittely ajoittuu alkukesään Kaavaa koskevasta kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta Kouvolan hallinto oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi edelleen valittaa Korkeimmalle hallintooikeudelle. 8 /33

9 Yleiskaavatyössä pyritään rakentavaan vuorovaikutukseen ja avoimeen tiedottamiseen koko prosessin ajan. Tiedotuskanavia ovat viralliset kuulutukset ilmoitustaululla ja paikallislehdissä, kirjeet maanomistajille, lehtiartikkelit, reaaliaikaiset tiedot kaupungin internet-sivuilla ( yleisötilaisuudet ja henkilökohtaiset yhteydenotot. 1.8 Osalliset Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimintoja kaavassa tarkastellaan. Alla olevat listat saattavat olla puutteellisia, joten osallinen voi olla kuka tahansa, joka sellaiseksi itsensä kokee. Alueen asukkaat ja maanomistajat: alueen asukkaat alueella työssä tai koulua käyvät kaava-alueella tai sen vaikutuspiirissä maata omistavat alueella toimivat asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat Viranomaiset ja alueelliset yhteisöt: Puolustusvoimat Maakuntakaavoituksesta vastaava viranomainen (Kymenlaakson liitto) Ympäristöviranomainen, ELY Tieviranomainen, ELY Museovirasto, Kymenlaakson maakuntamuseo Kaakkois-Suomen metsäkeskus Kymijoen vesi ja ympäristö ry Kotkan ympäristöseura Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys Kymen riistanhoitopiiri Yhdyskuntateknisestä huollosta vastaavat yhteisöt: Fingrid Oyj Haminan Energia Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson Vesi Oy Sonera Oyj Kymen Puhelin Oy Elinkeino- ja yrityselämän edustajat: 9 /33

10 alueella toimivat elinkeinoharjoittajat ja yritykset Haminan kaupungin organisaatioon perustetut lautakunnat: tekninen lautakunta rakennuslautakunta ympäristölautakunta maaseutulautakunta 10 /33

11 2 Suunnittelua ohjaavat säädökset 2.1 Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö Maankäyttö - ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja suunnittelun sekä rakentamisen ja maankäytön perustaksi. Maankäyttö - ja rakennuslain (MRL) 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon säädetyllä tavalla. Edelleen yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon, siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi-, ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonarvojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennettujen ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai muutoin käytettäessä. Ne voivat koskea maankäytön tai rakentamisen erityistä ohjausta ja haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista (MRL 41.1 ). Suojelumääräykset: Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, 11 /33

12 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (MRL 41.2 ). Toimenpiderajoitus: Yleiskaavamääräyksellä voidaan maisemaa muuttava toimenpide määrätä luvanvaraiseksi (MRL 43.2 ). Tällöin toimenpiteen edellytyksenä on, että kunta myöntää alueelle maisematyöluvan (MRL 128, 140 ). Lupaa ei voida myöntää, jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Suunnittelutarvealue: Yleiskaavassa voidaan osoittaa suunnittelutarvealueeksi alue, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai -haittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (MRL 16.3 ). Määräys on voimassa 10 vuotta kerrallaan. Lunastus: Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alue, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen (MRL 99.3 ). Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Tavoitteiden ohjausvaikutuksesta maankäytön suunnitteluun säädetään MRL :ssä. Alemman asteisessa suunnittelussa tulee huomioida valtioneuvoston päätöksen yleis- ja erityistavoitteet. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat voimaan /33

13 3 Kaava-aluetta koskevat kaavat ja suunnitelmat 3.1 Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 ). Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja asemakaavan alueella muuten kuin 1 mom. tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 32.3 ). Taajamat ja niiden ympäristöt Ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaakson taajamien maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt ja Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaava korvaa vahvistetun seutukaavan suunnittelualueella. Kaava ei koske suunnittelualuetta. Maaseutu ja luonto Maakuntakaava Maaseutu ja luonto on vahvistettu Ympäristöministeriössä Suunnittelualueen lähistöllä maakuntakaavassa sijaitsevat seuraavat merkinnät ja selitysosan tekstit: EOm Maa-ainesten otto alue Maa-ainesten ottoalueita on kaksi; toinen Ala-kailasen suunnittelualueesta noin 1,5 kilometriä lounaaseen ja toinen saman verran pohjoiseen, Yläkailasen pohjoispuolella. S Suojelualue Kohteita on lähistöllä neljä: YSA YSA SA YSA YSA Kalliomäen Korpisuo Uusimäen Kangasvuokkoalue Hirvikankaan Kangasvuokkoalue Harjun Riihimäki (luonnonsuojelualue) Ahtaankivensalmen Kangasvuokkoesiintymä 13 /33

14 Haminan kaupunki Energiamaakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut energiamaakuntakaavan Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Kauppa ja merialue Ympäristöministeriö on vahvistanut Kauppa ja merialuekaavan Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. 3.2 Yleiskaava Alueella on voimassa 1999 lainvoiman saanut Haminan järvialueiden yleiskaava. Kaavamerkinnät ja määräykset pysyvät muuttumattomina. Alla olevissa kaavaotteissa pistekatkoviivalla. muutettava alue merkitty punaisella 14 /33

15 Haminan kaupunki Haminan tekninen lautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat todenneet rantarakentamista ohjaavien osayleiskaavojen olevan ainakin jossain määrin vanhentuneina lainsäädännön uusiutumisen ja riittämättömän rakennusoikeuden takia. Ote teknisen lautakunnan esityksestä: Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan vuoden 2000 alusta ja kaavojen sisältövaatimukset ovat huomattavasti aiempaa tiukemmat. Vapaa-ajan lisääntyminen ja rakennuksille asetettavien vaatimusten laadullinen ja määrällinen taso on noussut viimeisen 10 vuoden aikana huomattavasti. Rantaosayleiskaavojen 100 kerrosala-m2 ei aina riitä vaan rakennusalan ylittymisen takia joudutaan hakemaan poikkeamislupia. Lupakäsittelyssä on katsottu 50 % ylitys eli yhteensä enintään 150 m2 mahdolliseksi, jos rakentamisen muut edellytykset ovat olemassa. Poikkeamislupia Kaakkois-Suomen ELY-keskus myöntää Haminaan kymmenisen kappaletta vuodessa. 15 /33

16 Jo 1800-luvun lopulla varakkailla suvuilla saattoi olla kesäasunto, jonne muutettiin koko kesäksi. Varsinainen lomarakentaminen alkoi Suomessa kaupungistumisen myötä 1950-luvulla. Kesämökit olivat kokonaisalaltaan alle 50 m². Samoin rakennuspaikaksi riitti usein alle 1000 m² luvulla alkoi huviloiden rakentaminen, joiden koko oli talousrakennuksineen m². Myös uusien rakennuspaikkojen koko oli yleisesti 0,3 0,5 hehtaaria luvulta alkaen on rakennettu lomarakennuksia, jotka soveltuvat ympärivuotiseen asumiseen. Kaavojen rakennusoikeus on tullut vastaan. Kaupunginvaltuusto päätti vahvistaa rantarakentamista ohjaavan yleiskaavoituksen tavoitteet seuraavasti: 1. Mäntlahti Pyötsaari osayleiskaavan muutos ja laajennus tulee vireille ensimmäisenä kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä talvella Muut osayleiskaavat laaditaan seuraavassa järjestyksessä: - Keskinen ja itäinen saaristo - Läntinen saaristo - Järvialue - Summa Poitsila - Neuvoton Salmi 3. Periaate on, että samanaikaisesti yksi osayleiskaava on valmistelu- ja perusselvitysvaiheessa, toinen luonnosvaiheessa ja kolmas ehdotus- ja hyväksymisvaiheessa. Toteutumisvuodet riippuvat saatavista lisäresursseista: yleiskaava-arkkitehti tai konsulttimäärärahoihin euron vuotuinen lisäys. 4. Lomarakennuspaikoilla rakennusoikeudeksi sallitaan 150 m² lämmitettävää tilaa ja lisäksi 50 m² lämmittämätöntä tilaa, mikäli rakennuspaikan pinta-ala on yli 3000 m². Mikäli tontin pinta-ala on pienempi, sallittavat rakennusoikeusneliöt saadaan kertomalla em. luvut 150 ja 50 osamäärällä, joka on rakennuspaikan todellisen pintaala jaettuna 3000 m²:llä. Kaikilla rakennuspaikoilla rakennusoikeus on kuitenkin vähintään 100 m². 5. Alle 2 hehtaarin saarilla ja järvillä ei ole rakennusoikeutta. 6. Mitoitusperusteena on enintään 6 rakennuspaikkaa mukautettua rantaviivan kilometriä kohti. 16 /33

17 7. Ranta-alueiden loma-asutuksen järjestämiseksi laadittavan osayleiskaavan kustannuksista peritään maanomistajilta maksu, joka voi olla enintään puolet saadusta hyödystä. Maksun peruste on MRL:n 76. Maksun periaatteet ja maksutavan hyväksyy kaupunginhallitus päätettäessä osayleiskaavan vireille tulosta. Haminan 2013 kaavoitusohjelmassa Järvialueiden osayleiskaavan muutos on esitetty aloitettavaksi vuonna Asema- ja rantakaava Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei ole laadittu asemakaavaa eikä rantaasemakaavaa. 3.4 Rakennusjärjestys Haminassa on voimaan tullut rakennusjärjestys. 3.5 Muut lähialueen hankkeet Lähialueella ei ole käynnissä merkittäviä hankkeita. 17 /33

18 Haminan kaupunki Suunnittelualueen nykytilanne Suunnittelualueen yleiskuvaus Ala-Kailasen kaava-alueen pinta-ala on noin 23 ha ja Korppisenjärven kaava-alueen 4,6 ha. Kaava-alueet sijoittuvat harvaan asutulle metsä- pelto- ja suovaltaiselle alueelle järvien rannoille. Suurin osa kaava-alueista on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alla karttaotteet alueista. Otteet eivät ole mittakaavassa 18 /33

19 Haminan kaupunki 4.2 Topografia Maanpinnan korkeus vaihtelee Ala-Kailasen suunnittelualueella järven pinnan 53,2 metristä 61 metriin merenpinnasta. Korppisenjärven pinta on 44,4 metriä ja alueen länsireunassa maanpinta on noin 48 metriä merenpinnasta. 4.3 Pintavedet Alueen pintavedet valuvat Ala-Kailasesta Vehkajokeen joka vie ne etelään Korppisenjärveen, ja sieltä Vehkajokea etelään. 4.4 Pohjavesi Lähimmät tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat noin kilometrin Ala-Kailasen suunnittelualueesta lounaaseen (Letokonkangas A) ja 1,5 kilometriä pohjoiseen (Yläkaislainen). 19 /33

20 4.5 Maa- ja kallioperä Ala-Kailasen alueella maaperä on pääosin hiekka-tai soramoreenia, korkeimmilla paikoilla kalliota, pohjoisreunalla karkeaa hietaa ja alavimmissa kohdin saraturvetta. Korppisenjärven kaava-alueen maaperä on rannassa hiekka- tai soramoreenia ja ylempänä kalliomaata. Kallioperä on viborgiittia 4.6 Maisema Kaava-alue sijaitsee ympäristöministeriön maisemamaakuntajaottelun mukaan kaakkoisella viljelyseudulla. Suurin osa seudusta on havumetsäistä kumpuilevaa maastoa, jota rikkovat pienet järvet ja ojitetut suot. Vehkajoen ja Korppisenjärven on ympäristö on peltoaukeita, niiden reunoilla pientaloja ja talousrakennuksia. 20 /33

21 4.7 Luonnonympäristö Suunnittelualueelta on tehty yksityiskohtainen luontoselvitys. 21 /33

22 Haminan kaupunki Luontoselvitys Ala-Kaihlanen - Korppinen 2013 Tapio Rintanen Kohdealueilla käytiin (liito-oravat ja linnusto) sekä (kasvillisuus ja lepakot). Taustatietoina olivat kasviston osalta prof. Viljo Kujalan ja tri Arvi Ulvisen muistikirjat vuodelta 1949, Vehkajoen vesistöalueen säännöstellyiksi aiottujen järvien kasvistoja kasvillisuustutkimus vuodelta 1981 sekä Tapio Rintasen Vehkalahden rantayleiskaavaa varten 1994 suorittamat inventoinnit. Ala- Kaihlanen eli Ala-Kaislanen Liito-oravat Itse rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä puusto on kuusivaltaista eikä mitään merkkejä liito-oravasta havaittu. Itäpuolisen pellon reuna-alulla havaittiin selvä liito-oravan reviiri(liitekartan kohde 1). Alueella on useita järeitä haapoja ja niiden seassa suojapaikoiksi sopivia kuusia. Jätöshavaintoja tehtiin seuraavien puiden tyviltä: : iso haapa melko runsaasti : iso haapa melko runsaasti 22 /33

23 : iso haapa jonkin verran : : iso haapa hyvin runsaasti Lepakot Lepakoita ei havaittu alueella. Siellä ei myöskään ole niiden talvehtimis- tai päivälepopaikoiksi sopivia rakenteita tai luonnonkivikoita. Linnusto Pesimälinnusto rajoittuu vesilintujen osalta telkkään ja sinisorsaan. Metsäalueella pesimähavainnot tehtiin peiposta, pajulinnusta, tiltaltista, laulurastaasta, sepelkyyhkystä ja käpytikasta. Näistä linnuista yksikään ei ole uhanalainen eikä direktiivilaji. Kasvillisuus Järven on todennäköisesti nimennyt järviruoko, jota seudulla useimmiten kutsutaan kaislaksi. Pääosa rannoista onkin harvan ruovikon reunaamia. Järven pohjoisosassa on silti kasvanut myös järvikaislaa, mutta se on kadonnut havaintovuosien 1981 ja 1994 välillä. Syyllinen on todennäköisesti piisami, joka syö järvikaislan juurakoita. Paikoin rannoilla on myös järvikortetta ja saraikkoa. Järven laskujoessa Vehkajoessa kasvaa alueellisesti uhanalainen tatarvita (liitekartan kohde 2), jonka lähimmät kasvupaikat ovat läntisellä Uudellamaalla. Korppinen Liito-oravat Tutkitulla alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Lajille periaatteessa sovelias biotooppi on pohjoisessa km:n päässä (liitekartan kohde 3). jossa on useita järeitä haapoja. Ne ovat kuitenkin hiljattain päätehakatun alueen vieressä, joten ainakaan tällä hetkellä tämä alue ei ole käytössä lajin eikä sieltä ole todennäköisesti leviämispainetta tutkitulle alueelle, jonka puusto ei ole liito-oravalle sopivaa. Lepakot Lepakoita ei havaittu alueella. Siellä ei myöskään ole niiden talvehtimis- tai päivälepopaikoiksi sopivia rakenteita tai luonnonkivikoita. Linnusto Pesimälinnustoon kuuluvat vesi- ja rantalinnuista telkkä, sinisorsa, kalalokkija rantasipi sekä vierailijana kuikka. Metsäalueella pesimähavainnot tehtiin peiposta, pajulinnusta, hömötiaisesta, 23 /33

24 laulurastaasta, sepelkyyhkystä ja käpytikasta. Näistä linnuista yksikään ei ole uhanalainen eikä direktiivilaji. Kasvillisuus Järviruoko muodostaa pitkin rantaa harvahkoja kasvustoja, paikoin vesirajassa on jouhi- ja pullosaravöitä. Avovedessä on kelluslehtisiä ulpukka- ja konnanulpukka- sekä lumme- ja uistinvitakasvustoja. Yhteenveto Ala-Kaihlasen alueella toimenpiteitä rajoittavia seikkoja ovat liitooravan reviiri (liitekartan kohde 1) sekä alueellisesti uhanalaisen tatarvidan esiintymä joessa (liitekartan kohde 2), viime mainittu lähinnä sellaisessa tilanteessa, jos järven vedenpinnan korkeutta alettaisiin säännöstellä. Lepakoita ja uhanalaisia lintuja (liitekartan kohde 1) ei ole havaittu eikä järvi itsessään edusta uhanalaista tai harvinaista luontotyyppiä. Korppisen osalta mitään toimenpiteitä rajoittavia luontoarvoja ei ole havaittu. 4.8 Rakennettu ympäristö Ala-Kailasen suunnittelualueella on noin 6 rakennusta. Ne sijaitsevat kaikki lähellä rantaa kahdella eri RA-alueella. Korppisenjärven suunnittelualueella ei ole rakennuksia. 4.9 Muinaismuistot Museovirasto on inventoinut kiinteät muinaisjäännökset Haminan alueella vuonna Suunnittelualueiden välissä sijaitsee Kivikautinen louhos ja historiallinen kylänpaikka. Hitonharjun Pirunpesä Kohde on mahdollisesti jo kivikaudella käytössä ollut kvartsilouhos aivan Haminan pohjoisosassa. Hitonharjunmäen kaakkoisrinteen kalliopaljastumassa on koverrettu luolamainen onkalo tasaisessa rapakivikalliossa kvartsijuonteen kohdalla. Onkalon suuaukko on kooltaan noin 40 x 50 cm ja laajenee syvemmällä luolaksi, johon mahtuu 4-5 miestä. Luolan syvyys on noin 1,5 m. Louhosluolan välittömässä läheisyydessä, samassa kalliorinteessä, on kolme kovertumaa kvartsisuonien kohdalla. Paikalta on talletettu inventointilöytöinä mahdollinen iskukivi sekä kvartsinäytteitä. Kohde on myös luonnonsuojelulain rauhoittama. Rauhoituskilpi on rikottu. 24 /33

25 Lankila (Langila) Lankilan kylän tontti on sijainnut Ala-Kailasesta Korppisenjärveen laskevan Vehkajoen länsirannalla, joen ja pienen Lankilanlammen välissä joenrantapeltojen keskellä kohoavalla kumpareella. Pohjois-Vehkalahden kylien oletetaan asutetun Lappeen suunnalta. Alue on ollut mahdollisesti jo vanhastaan lapveteläisten eräalueena, ja samalta suunnalta olisi siis saapunut keskiajalla ( luvuilla) myös lappeelainen kaskiviljelyasutus. Vaikka asutuksen juuret saattavat ulottua jo varhaiselle keskiajalle, oli varsinaisiksi kiinteiksi kyläyhteisöiksi järjestäytyminen vielä luvulla kesken. Lankila mainitaan ensimmäisen kerran vasta v Vuoden 1551 maakirjassa Lankilan talot on luettu yhteen Pyhällön ja Turkian kanssa; kylissä oli tuolloin yhteensä 21 taloa. Vuonna 1624 Lankilassa oli kolme taloa. (Rosén 1936:103,108, ) Lankilan vanha kylätontti on edelleen asuttu. Väljästi rakennetulla tontilla on muutamia Lankilan tilan rakennuksia; rakennuskanta on suhteellisen iäkästä. Tontin rakentamattomissa lounais- ja koillisosissa sekä rakennusten välissä, jopa alla, on todennäköisesti säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Asutus, elinkeinot ja maankäyttö 4.10 Liikenne ja kunnallistekniikka Alueella olevat tiet on rakennettu palvelemaan alueen asutusta, maa- ja metsätaloutta. Tiestö on osin päällystämätöntä. Tärkein reitti Ala-Kailasen suunnittelualueen uuden RA-alueen läheisyyteen on Lankilantieltä (Vt 26) Hainuksentietä pitkin. Korppisenjärven suunnittelualueelle on reitti Lankilantieltä Kiurunkujaa pitkin Maanomistajat Suunnittelualueet sijoittuvat kokonaan yksityisten maanomistajien maille. Ala-Kailasen suunnittelualueeseen kuuluu seuraavia kiinteistöjä /33

26 Korppisenjärven suunnittelualue sijaitsee yhden kiinteistön alueella Aluetta rajaavan Korppisenjärven kiinteistötunnus on Virkistys Alueelle eikä sen läheisyyteen ole järjestetty julkista virkistyskäyttöä. Ala-Kailasen rannassa on nykyisin kaksi loma-asuntoaluetta suunnittelualueella ja neljä loma-asuntoaluetta rannassa suunnittelualueen ulkopuolella. Korppisenjärven rannoilla, suunnittelualueen ulkopuolella on toistakymmentä loma-asuntoaluetta. Kaavamuutos ei merkittävästi vaikuta alueen jokamiehen oikeuksiin kuuluvaa virkistyskäyttöä. 5 Hankkeen tekninen kuvaus 5.1 Rakentaminen Rakennuspaikkojen rakentaminen tapahtuu pidemmän ajan kuluessa. Kaavan toteuttamisesta ei ole toistaiseksi tarkempia suunnitelmia. 5.2 Liittyminen sähköverkkoon Muodostettavat rakennuspaikat liitetään sähköverkkoon niiden toteutuessa kohteen toteuttajan toimesta. 26 /33

27 6 Osayleiskaavan kuvaus 6.1 Kaavan rakenne Suurin osa kaava-alueista on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamuutoksessa siirretään kaksi tilan 1:73 alueella olevaa voimassa olevan kaavan RA -rakennuspaikkaa Vehkajoen varresta pois, toisen Ala- Kailanen järven rantaan samalla tilalla ja toisen Korppisenjärven rantaan tilan 1:71 alueelle. 6.2 Mitoitus Ala-Kailasen kaava-alueen pinta-ala on noin 23 ha. Se on noin 750 m pitkä ja 450 m leveä. Aluevarauksien pinta-alat: Käyttö Nykyinen (ha) Uusi (ha) M 17,47 18,14 M-1 3,85 3,85 RA- 0,64 0,64 RA ,39 Yhteensä 23,02 23,02 Korppisenjärven kaava-alueen pinta-ala on noin 4,6 ha. Se on noin 300 m pitkä ja 200 m leveä. Aluevarauksien pinta-alat: Käyttö Nykyinen (ha) Uusi (ha) M 4,66 4,25 RA - 0,41 Yhteensä 4,66 4,66 27 /33

28 6.3 Kaavamerkinnät Osayleiskaavassa on suunnittelualueelle ja sen ympäristöön annettu alla olevia merkintöjä ja määräyksiä: M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön. alueella on 300 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen kielletty. M-1 Maatalousalue Alue on varattu maataloustoiminnan harjoittamista varten. Maatalouden toimintaedellytysten turvaamiseen ja maatalousmaiseman säilymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueella on 300 metrin syvyisellä keskivedenkorkeuden mukaisella rantavyöhykkeellä muu kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen kielletty. RA Loma-asuntoalue rantaa rajaava puusto on pyrittävä säilyttämään. Asuinrakennus on pyrittävä sijoittamaan vähintään 30 metrin päähän rantaviivasta ja talousrakennukset vähintään 10 metrin päähän rantaviivasta. Yhden rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100m2. yhdellä rakennuspaikalla tulee olla vain yksi asuinrakennus. Rakennuslautakunta voi myöntää rakennusluvan tavanomaisen, omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen rakennuslain 123 b :n 1 momentissa tarkoitetulla alueella. 28 /33

29 RA- Poikkiviiva RA-merkinnän yhteydessä osoittaa, että rakentaminen on sallittu vain jo rakennetuilla rakennuspaikoilla siten, ettei rakennusten yhteenlaskettu kerrosala ylitä 100 m2. Uusia lomarakennusyksiköitä ei saa muodostaa. RA-1 Indeksi RA-merkinnän yhteydessä osoittaa sallitun lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Ympyrä aluevarauksen yhteydessä osoittaa uudet rakennuspaikat. luo-1 Alue, jonka puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. luo-2 Luonnonsuojelulain 46 :n mukaisesti luonnonsuojeluasetuksen /160 liittessä 4 uhanalaiseksi säädetyn kasvilajin esiintymisalue. Lajin esiintymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen kielletty. 29 /33

30 7 Osayleiskaan vaikutukset 7.1 Yleiskaavan vaikutusten arviointi Yleiskaavan muutoksessa esitettyjen alueiden toteuttaminen saattaa aiheuttaa aikanaan Haminan kaupungin alueella ainakin seuraavia (MRA 17 ) muutoksia ja vaikutuksia: luontoon maisemaan rakennettuun ympäristöön kulttuuriympäristöön terveyteen ja sosiaalisiin oloihin yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen Yllä lueteltuja vaikutuksia arvioidaan tarkoituksen mukaisella ja viranomaisten hyväksymällä tavalla kaavoituksessa vakiintuneessa käytössä olevin keinoin ja asiantuntijoiden voimin ainakin seuraavissa vaiheissa: osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavan luonnosvaiheessa kaavaehdotuksen viimeistelyssä YVA-menettely Kohteeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, joiden toteuttamisesta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa tekee ELY-keskus ja ydinlaitoksia koskevien hankkeiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö. YVA-menettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten huomioonottamista suunnittelussa ja 30 /33

31 päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. 7.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen. 7.3 Vaikutus luontoon Alueelta on laadittu selvitys kasvi- ja eläinlajeista, sekä toteuttamisen vaikutuksista linnustoon ja lepakoihin sekä lähialueiden rauhoitettuihin / suojelukohteisiin. Selvityksen perusteella alueelle on lisätty luo-1 ja luo2- alueet. 7.4 Vaikutukset maisemaan Loma-asuntoaluevaraukset (RA) poistuvat Vehkajoen rannasta, mikä rauhoittaa joen biotoopin. Rannoille siirrettyjen RA-aleiden rakentamista ja vaikutuksia maisemaan säädellään kaavamääräyksien avulla. 7.5 Vaikutukset virkistyskäyttöön Alueelle ei ole järjestetty virkistystoimintaa. 7.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön Museovirasto on inventoinut kiinteät muinaisjäännökset Haminan alueella vuonna Alueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 7.7 Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta ihmisiin ja elinympäristöön. Häiriötä saattaa naapurustolle tulla ajoittain rakennuspaikkojen rakentamisen aikana. 7.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Muodostettavat rakennuspaikat sijoitetaan lähelle aikaisemmin osoitettuja rakennuspaikkoja. Vapaan rannan määrä ei vähene olennaisesti. 31 /33

32 7.9 Vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen Kaavoitus Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin vahvistetun yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella muuten kuin 1 mom. tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 ). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaa huomioon asemakaavaa laadittaessa. Laadittava yleiskaava on tarkoitus laatia lain tarkoittamaksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Yleiskaavan viranomaisvaikutus kohdistuu sekä MRL:n mukaisiin viranomaisiin että muihin viranomaisiin. Kunnan ja valtion viranomaisten on katsottava, että muilla suunnitelmilla tai toimenpiteillä ei vaikeuteta yleiskaavan toteutumista Rakentamis- ja maankäyttörajoitukset Ehdollinen rakentamisrajoitus: Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43.1 ). Rakennuksen purkaminen: Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa yleiskaava -alueella, jos purkaminen on saatettu yleiskaavamääräyksellä luvanvaraiseksi (MRL ) Suhde muuhun lainsäädäntöön Edellä on lueteltu maankäyttö - ja rakennuslakiin perustuvia yleiskaavan ohjausvaikutuksia. Mm. tielaeissa, maa-aineslaissa, vesilaissa, metsälaissa, jätelaissa, rakennussuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa on velvoite yleiskaavan huomioon ottamisesta Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksesta ei seuraa yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 32 /33

33 8 Osayleiskaavan toteutus 8.1 Rakennustöiden aikataulu Rakennustöille ei ole suunniteltua aikataulua. 8.2 Seuranta Alueen toteutus tulee ajoittumaan pidemmälle aikavälille. Kotkassa Petteri Nikki Kaavanlaatija, arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Edifica Oy Vuorelankulma 2, KOTKA (050) /33