Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Turun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Susanna Sutinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Kalervo Väänänen Rehtori kalervo.vaananen@utu.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä vastauksia. 5. Toimielimen nimi vastauksia. 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset: ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?

3 Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Lain tarkoitukseksi (1 ) on määritelty väestön hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sosiaalija terveyspalvelujen laadun edistäminen sekä toimivan ja eheän sekä vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelurakenteen varmistaminen. Lain tarkoituksena on myös sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraation toteuttaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on myönteinen kehityssuunta. Vaarana on se, että integraatio toteutetaan vain hallintoelinten organisatorisena integraationa ilman, että se johtaisi moniammatilliseen asiakaslähtöiseen toimintatapaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jälkimmäinen integraation taso tulisi kirjata lakiin esityksen muotoilua suorasanaisemmin. Olennaista on huomioida myös integraation horisontaalinen suunta, sillä lakiesityksessä sosiaalihuolto näytetään integroitavan terveydenhuoltoon. Integraation toteutumiseksi on välttämätöntä, että sosiaalihuolto saa jo tässä lakiesityksessä säännökset ja niihin liittyvät voimavarat palveluihin, koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. On pulmallista, että terveydenhuollon yliopistollista tutkimusta, koulutusta ja kehittämistä koskevat kysymykset on kirjattu lakiluonnokseen, mutta sosiaalihuollon vastaavat ratkaisut jätetään avoimiksi ja myöhemmin valmisteltaviksi. Laissa ei ole säädetty yliopistosairaaloita tai niiden roolia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Kliinisessä lääketieteessä on 50 erikoisalaa alkaen perusterveydenhuollosta, joiden osalta tehokkaan hoidon, koulutuksen ja tutkimuksen järjestäminen edellyttää ns. miljoonapiiriä eli riittävää väestöpohjaa ja oikein porrastettua terveydenhuoltoa. Tästä syystä yliopistoilla tulee olla määritelty rooli oman sote-alueensa yliopistosairaaloiden hallinnossa. Tätä tukee se, että yliopistot ovat myös taloudellisesti osa yliopistosairaalaa. Yliopistojen rooli sosiaalihuollon koulutuksen ja tutkimuksen toimijana terveydenhuollon tapaan toisi uuden ulottuvuuden sosiaalihuollon toimintaan. Lain tarkoitusten toteutuminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehittämistä eheänä kokonaisuutena. Jos uudistus viedään eteenpäin yksipuolisesti terveysuudistuksena, on epävarmaa, mahdollistaako lakiluonnos yhdenvertaisen yhteistyön ja yhteensovittamisen. Uudistus tulisi läpiviedä yhtäläisesti sekä sosiaali- että terveyspalvelujen uudistuksena. Tutkimuksista tiedetään, että väestön terveyserojen kuolleisuuden eriarvoisuuden taustalla ovat sosioekonomiset erot koulutuksessa, työllisyydessä ja toimeentulossa. Nämä perustelevat sosiaalihuollon palveluiden, osaamisen, tiedontuotannon ja kehittämisen tärkeyttä. Jos sosiaalihuolto ei toimi toivotusti, ei myöskään terveydenhuollossa ole mahdollista onnistua. Sosiaalihuollossa ei nykyisellään ole olemassa varsinaista erikoissosiaalihuollon tasoa. Myös päivystystoiminta

4 on järjestetty hajanaisesti. Sote-uudistuksen yhteydessä on mahdollisuus toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota niin, että erityisvastuualueilla yliopistokeskussairaaloiden ja muiden aluekeskussairaaloiden yhteyteen rakennettaisiin erikoissosiaalihuollon yksiköt (ml. päivystykset), jotka toimisivat rinnakkain ja yhdessä. Vanhustenhuollossa, lastensuojelussa ja muissa perheongelmissa sekä syrjäytyneiden aikuissosiaalityössä asiakkaiden ongelmavyyhti hyvin usein menee päällekkäin sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tarvitaan myös mittavaa tutkimusta, joka palvelisi tässä yhteydessä monitieteisen toimintamallin omaksumista. Lakiesityksestä ei löydy mainintoja, joista ilmenisi tällainen aidon käytäntötutkimuksellisen sote-integraation taso. Esitämme tämän tason linjauksen lisäämistä lakitekstiin :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset:

5 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset:

6 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: - 12 mukaisessa järjestämispäätöksessä tulisi lisäksi määrätä päätettäväksi, kuka ylläpitää alueen yliopistosairaalaa ja miten siihen liittyvän yliopistollisen opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehokkuus, laatu ja tuki alueelliselle palvelujärjestelmälle turvataan ja näiden kustannukset jaetaan. 12 on lisäksi lisättävä vaatimus sopia siitä, miten sote-alueella turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon tieteellinen tutkimustoiminta ja alueen elinkeinoelämää tukeva innovaatiotoiminta :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset:

7 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Vastaus kohtaan 16: kyllä ja ei. Sosiaali- ja terveysalueen muita tehtäviä koskevassa 13 :ssä sote-alueen tehtäväksi asetetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimustoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen. Yliopistolliset keskussairaalat ovat toteuttaneet tätä kokonaisuutta lääketieteiden koulutuksessa jo pitkään, jonka lisäksi on toiminut yliopistollisen tutkimuksen tutkimustoimikunta. Sosiaalihuollon vastaavat rakenteet puuttuvat. On tärkeää luoda myös yliopistollista sosiaalihuollon tutkimusta ja sosiaalityön koulutusta tukevat rakenteet sosiaali- ja terveysalueille. Toiminnan koordinointi sote-alueen tasolla mahdollistaa voimavarat sekä valtakunnallisen ja alueellisen kehittämisen yhteensovittamisen. Olennaista on koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen tarkastelu kokonaisuutena ja niiden keskinäinen yhteistoiminta. Terveydenhuollon tutkimustoiminnan suunnittelua, yhteensovittamista ja koordinointia ei voi 13 pykälän mukaisesti erottaa tarkoituksenmukaisella tavalla yliopistosta ja yliopistosairaalasta. Yliopisto ja yliopistosairaala ylläpitävät alueellaan koko tutkimusinfrastruktuuria. On vaikea nähdä, että sote-alueen virasto pystyisi tähän tehtävään ilman yliopistoa ja yliopistosairaalaa :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset:

8 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? Avoimet vastaukset: 22. Muita huomioita luvusta 3. - Yksi keskeinen uhka sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle on yliopistosairaaloiden ylläpitämisen vaatimien 0,5-1 miljoonan väestöpohjien pilkkoutuminen epätarkoituksenmukaisen pieniksi. Mikäli ehdotus 24/7 päivystyksen lisäämisestä tuottajan edellytyksiin ei toteudu, voitaisiin yliopistosairaaloiden tehokkuus turvata myös mahdollistamalla niiden toimiminen ns. temaattisina kuntayhtyminä :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Avoimet vastaukset:

9 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: 25. Muita huomioita luvusta :stä on poistettu nykylainsäädännössä oleva yliopistojen osallistuminen yliopistosairaaloiden hallintoon. Tämä on palautettava, eli yliopistot on sitoutettava jatkossakin yliopistosairaaloiden ylläpitoon. Ne osallistuvat merkittävällä taloudellisella ja intellektuaalisella panoksella yliopistosairaaloiden toimintaan. Yliopistolle on säädettävä nykylainsäädännön mukainen vähintään 10 % edustus yliopistosairaalaa ylläpitävän kuntayhtymän hallituksessa. Yliopiston ja yliopistosairaalan yhteyden tiivistäminen edistää koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Sote-alueen ylin päättävä elin on kuntayhtymän yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto, jonka jäsenet ovat jäsenkuntien valtuutettuja. 20 :ssä määritellään ne tehtävät, joista ainakin yhtymäkokous/yhtymävaltuusto päättää. Muilta osin päätöksenteon jakautuminen sosiaali- ja terveysalueen eri toimielinten kesken määritellään kuntayhtymän perussopimuksessa. Lakiesitys jättää avoimeksi, millaisia hallinnollisia yhteistyöelimiä sotealueille muodostetaan ja minkälaisia tehtäviä niille annetaan. Hallituksen esitys ei pureudu riittävästi integraation myötä lisääntyviin sosiaali- ja terveydenhuollon johtamishaasteisiin. On tärkeää, että uutta palvelurakennetta luotaessa johtamistehtäviin rekrytoidaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijoita. Sote-alueille on tarpeen luoda rakenteet, joissa tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen toimijatahot toimivat yhteistyössä, ja että nämä voivat olla mukana yhteisissä keskusteluissa ja päätöksenteossa, joissa alueen sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään ja linjataan. Lisäksi erityisesti, kun sote-alueen toimielimissä käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelua ja yhteensovittamista, on tarpeen, että niiden jäseninä on yliopistojen ja korkeakoulujen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan edustajia. Kokoonpanoon tarvitaan sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen että sosiaalialan osaamiskeskusten riittävä edustus.

10 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset: 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon?

11 Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta 5. - Sosiaalityön koulutusta antavat yliopistot osallistuvat koulutus- ja tutkimuspanoksellaan mielihyvin sosiaalialan suunnittelua tukevan tietoperustan ja kehittämisosaamisen vahvistamiseen yhdentyvässä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yliopistot tukevat alan kehittämistä tutkimus- ja koulutustoiminnallaan sekä tohtorinkoulutuksen, sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen ja maisterin- ja kandidaatintutkinnon opinnäyttein. Laissa ei kuitenkaan määritellä tarkemmin tiedontuotannon ja tutkimuksen velvoitteita ja vastuita, jolloin vaarana on tietoon perustuvien palveluiden ja tietojohtamisen oheneminen. Kuitenkin tutkimusnäyttöön perustuvien työ- ja hoitomenetelmien edistäminen sekä toimintojen vaikuttavuuden arviointi ovat palvelujen kehittämisen elinehto :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Avoimet vastaukset:

12 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?

13 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. - Sote-alueen ei tule asettaa 40 mukaisesti alueellista terveydenhuollon yliopistollista tutkimustoimikuntaa. Yliopisto ei ole osa Sote-aluetta eikä yliopistosairaalasta ole säädetty laissa mitään, joten sote-alueen nimeämän toimikunnan kutsuminen yliopistolliseksi ei ole oikein. Ylipäätään yliopistollisen tutkimustoimikunnan irrottamisella yliopistosta, yliopistosairaalasta ja niissä tehtävästä tutkimuksesta ei ole saavutettavissa muuta kuin päällekkäistä hallintoa. Lakiesitys pitäisi muuttaa niin, että yliopisto nimeää jatkossakin terveydenhuollon yliopistollisen tutkimustoimikunnan. Terveydenhuollon yliopistollinen tutkimustoimikunnan lisäksi sote-alueella voi olla sosiaalihuollon yliopistollinen tutkimustoimikunta. Laki on yliopistosairaaloiden osalta ristiriitainen, koska lain sote-palveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevissa osissa ei säädetä yliopistosairaaloista mitään, mutta koulutuskorvauksista ja tutkimuskorvauksista säädettäessä oletetaan yliopistosairaalan olevan olemassa ja selkeästi määritelty kokonaisuus. Eri erva-alueilla on tällä hetkellä hyvin erilaisia näkemyksiä yliopistosairaalan ylläpitäjästä ja järjestämistavasta (maakunnallinen kuntayhtymä, isäntäkunnan keskussairaala ja temaattinen kuntayhtymä), jotka toteutuessaan tulevat hajottamaan maamme yliopistosairaalakentän. Tämä romuttaisi keskipitkällä aikavälillä kansallisen

14 ohjausmahdollisuuden terveydenhuollon kliiniseen tutkimukseen ja opetukseen ja todennäköisesti myös tämän toiminnan laadun. On välttämätöntä, että laissa säädetään erikseen sote-alueiden velvollisuudesta määrittää se taho, joka ylläpitää yliopistosairaalaa. Tämän tahon pitäisi olla laajapohjainen kuntayhtymä, ja yliopistosairaala pitäisi sitouttaa palvelemaan koko sote-aluetta ja sote-alue yliopistollista koulutus-, tutkimus- ja innovaationtoimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen yhdenvertaisuutta rikkoo se, että lakiesityksessä turvataan terveydenhuollon tutkimuksen ja lääketieteellisen erikoistumiskoulutuksen rahoitus erillisin säännöksin ja samaan aikaan sosiaalihuollon tutkimuksen ja koulutuksen kysymykset jätetään avoimiksi. Lukuun on siirretty terveydenhuoltolaissa vastikään uusitut säännökset valtion koulutuskorvauksia (37 39 ) ja tutkimuskorvauksia (40 42 ) sekä korvausmenettelyä (43 46 ) koskevat pykälät. Sosiaalihuoltoon tarvitaan vastaavat säännökset. Lakiesityksen yleisperustelujen mukaan Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti selvitystyön koko sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoista, pääsääntöisesti tutkintojen jälkeisten koulutusten korvaamisesta. Tämän lisäksi selvitetään EVO-rahoituksen asema sosiaalisektorin yliopistotasoisen tutkimuksen kehittämisessä. Tämän tärkeän asian valmistelu tulee tehdä välittömästi. Tukena ovat jo tehdyt selvitykset sekä terveydenhuollon perustellut mallit. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustoiminnan säädösten ja rahoituspohjan eriarvoisuus on välttämätöntä oikaista järjestämislain jatkovalmistelussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdentyessä on tärkeää, että alojen osaamista ja tietoa tuottavat rakenteet ja mahdollisuudet ovat keskenään yhdenvertaiset. Se edellyttää, että koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevat periaatteet ja säädökset yhdenmukaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kesken. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan rahoitustuki tarvitaan sekä sosiaalihuollon yliopistolliseen käytännön opetukseen että maisterin tutkinnon jälkeiseen, lisensiaatintutkintoon johtavaan erikoistumiskoulutukseen ja sosiaalihuollon tutkimukseen. Erikoistumiskoulutusten hyödyt koituvat sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalle, mutta yliopistolain 2010 myötä opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen päätyttyä niiden kustannukset jäivät yksipuolisesti kokonaan yliopistojen kannettaviksi. Olisi johdonmukaista, että valtio korvaisi jatkossa sosiaalityön käytännön opetuksen sekä erikoistumiskoulutusten järjestämisen vastaavankaltaisesti kuin lääkäreiden perus- sekä erikoistumiskoulutuksessa, ja että myös sosiaalihuollon tutkimuksen rahoituskysymykset ratkaistaan. Lisäksi sosiaalihuoltoon tarvitaan säädökset terveydenhuollon tavoin toimintayksiköiden tilojen käytöstä koulutus- ja tutkimustoiminnan tarpeisiin (45 ). Sama koskee vastaavan säädöksen saamista myös 45 5 mom. tavoin tuotantovastuualueen henkilöstön velvollisuuteen osallistua sosiaalihuollon koulutus- ja tutkimustoimintaan.

15 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. - Pykälä 59 esitetyssä muodossa aiheuttaa mitä todennäköisimmin esteen tieteellisen tutkimuksen, biopankkitoiminnan ja tutkimusinfrastruktuurin tarkoituksenmukaiselle kehittämiselle ja estää samalla kehityksen kohti nykyaikaista, kustannustehokkaasti toteutettua yksilöllistä terveydenhuoltoa. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia. 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset:

16 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä?

17 Avoimet vastaukset: 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. vastauksia. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? vastauksia. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1) laki ei anna ohjeistusta sosiaali- ja terveyspuolen integraatioon, vaikka tämä on lain tarkoitus 2) lääketieteellisen opetuksen ja tutkimuksen kannalta on välttämätöntä, että yliopistollisen sairaalan väestöpohja on riittävän suuri (min. 1 miljoonaa). Laissa tulee myös turvata yliopistojen puheoikeus yliopistosairaalaa koskeviin asioihin. 3) sosiaalihuollon lähtökohdat ja edellytykset tulee huomioida paremmin uudistuksessa. Lisäksi yliopisto haluaa tuoda esiin seuraavat näkökulmat: Lain jatkovalmistelussa ja toimeenpanossa on kiinnitettävä nykyistä selkeämmin huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäisen yhdenvertaisuuden mahdollistamiseen. Tämä koskee sekä käsitevalintoja (sosiaalinen hyvinvointi ja terveys) että järjestelmässä toteutuvia keskinäisiä suhteita ja toimintaedellytyksiä. Sosiaalihuollon lähtökohdat ja edellytykset tulee huomioida paremmin uudistuksessa. (ks. lakilausunnon kysymys 10) Lakiesitykseen on saatava kiireellisesti sosiaalihuollon yliopistollista koulutusta ja tutkimusta koskevat säännökset. (ks. lakilausunnon kysymykset 32-34)

18 Sote-järjestämisalueille tulee saada rakenteet, joissa sosiaalihuollon koulutus, tutkimus ja kehittäminen voivat olla mukana yhteisessä sosiaali- ja terveysalan suunnittelussa ja kehittämisessä. Nämä toimijatahot edustavat alan tulevan osaamisen ja tietoperustan tuottamista ja kehittämistä, jolloin niiden mahdollistama panos on olennainen myös yhteisissä sosiaali- ja terveydenhuoltoa linjaavissa päätöksentekoelimissä. Lakiesityksessä yliopistosairaaloiden asema ei ole riittävän selvä. Yliopistosairaalat ovat olennainen osa kaikkien kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmiä ja eroavat monilta tehtäviltään muista sairaaloista. Suurin osa 50 lääketieteen erikoisalasta, joiden kohdalla yliopistoilla on koulutusvastuu, toimivat yliopistosairaaloissa. Yliopistosairaaloiden toimintaa on niin erikoistunutta ja kallista infrastruktuuria vaativia, ettei niitä käytännössä voi kilpailuttaa tai ulkoistaa. Laissa tulisi edistää yliopistosairaaloiden ja yliopistojen yhteistyötä ja työnjakoa. Huomattakoon että Suomen Akatemia on tänä syksynä jakamassa 50 miljoonaa euroa hankkeeseen, joka edistää yliopistojen työnjakoa ja päällekkäisten toimintojen purkamista. Samaa mahdollisuutta kannattaa harkita lakiin kirjoitettavaksi yliopistosairaaloiden osalta. Lähes kaikki suomalainen terveydenhuollon hoitoketjujen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen perustuu yliopistosairaaloissa tai niihin tiiviisti sidoksissa tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimustyö tuo asiantuntemusta, jonka yhdistäminen kliiniseen työhön on keskeinen väline uusien hoitojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kliiniset tutkimukset, hoitosuositukset, terveydenhuollon menetelmien arviointi ja alan oppikirjat ovat käytännössä yliopistosairaaloiden asiantuntijoiden varassa. Tämän työn merkitys koko suomalaisen sotejärjestelmän kehittämiselle on ratkaiseva, koska se käytännössä ohjaa suomalaisten ammattilaisten hoitopäätöksiä - ja niiden kautta sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksia ja kustannuksia. Terveydenhoitohenkilöstön akateeminen koulutus on yliopistojen lakisääteinen tehtävä. Kun lääkärikoulutusta on lisätty, samalla kliinisen opetuksen siirtäminen sote-alueille on tullut välttämättömäksi. Nyt sopimuksia on tehty erikseen yksittäisten sairaaloiden ja terveyskeskusten kanssa. Tulevaisuudessa koko sote-alueen niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin tulisi voida toimia koulutuspaikkoina lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksessa, jotta mittavaa yliopistojen, yliopistosairaaloiden ja terveydenhuollon yksiköiden kolmikantaista sopimusmenettelyä yksinkertaistettaisiin. Lainsäädännössä tulee huomioida, että sote-alueen koulutuksesta vastaavan toiminnan pitää olla joko yliopistossa ja -sairaalassa. Yliopisto ja yliopistosairaala ovat tässä asiassa jo nyt asiantuntijoita. Tämän osalta voidaan 12 määriteltyyn sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätökseen sisällyttää velvoite sopia siitä, miten sote-alueen yliopistosairaalan ja siihen liittyvän yliopistollisen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehokkuus, laatu ja alueellisen palvelujärjestelmän tuki alueella turvataan. Suomessa on johdonmukaisesti kehitetty yliopistojen hallintoa itsenäisemmäksi kansainvälisten mallien perusteella, jotta yliopistojen kyky dynaamiseen tutkimus-, opetus ja kehittämistyöhön paranee. Kuntien hallintoperinne on perustellusti erilainen eikä helposti tue dynaamista kehittämistyötä tai tutkimusta. Yliopiston ja yliopistosairaalan yhteistyötä pitäisikin tiivistää terveysalan kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parantamiseksi. Näin on tehty esimerkiksi Hollannissa ja monissa maailman huippuyliopistoissa. Näiden tutkivan lääketieteen keskusten (academic medical center) vaikutus ympäristönsä elinkeinoelämään on merkittävä. Yliopistosairaaloiden ja niiden ympärille rakentuneiden terveysalan yritysten osalle on asetettu perustellusti laajoja elinkeinopoliittisia odotuksia. Bioteknologia on pitkäjänteistä panostamista edellyttävä ala, jolloin toimintaympäristön ennakoitavuus on tärkeää. Keksintöjen taloudelliset vaikutukset voivat olla valtavia, koska

19 terveydenhuoltoala on maailmanlaajuinen kasvuala. Huipputasoista tutkimus, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa ei voi irrottaa yliopistosairaalan potilashoidon arjesta. Jos yliopistot eivät ole merkittävällä tavalla mukana yliopistosairaaloiden hallinnossa on pelkona, että se heikentää toukokuussa 2014 julkaistua kolmen ministeriön Terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategian toteuttamista. Yliopistosairaalat ovat paitsi välttämättömiä, myös investointeja, jotka hyödyttävät koko Suomea. Niille pitää asettaa erilaiset tavoitteet ja tehtävät kuin muille sairaaloille. Yliopistojen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei voi irrottaa yliopistosairaalasta. Vähimmillään tämä edellyttää yliopistojen sitomista tiiviisti mukaan yliopistosairaaloiden hallintoon. Tutkimustoiminta edellyttää jo nykyisin merkittäviä infrastruktuuripalveluita joiden kustannukset yliopistosairaaloille ovat useita miljoonia euroja vuodessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuutta ei tule pilkkoa eikä päällekkäistä hallintoa tule rakentaa sote-alueille. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tehokkuutta voitaisiin edistää seuraavilla tekstimuutoksilla: 40 tulee muuttaa niin, että Sote-alueen sijaan Yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävä taho on velvollinen asettamaan Terveydenhuollon yliopistollisen tutkimustoimikunnan mahdollisine jaostoineen. Tämä poistaa tarpeen rakentaa kaksinkertainen tutkimushallinto yliopiston ja yliopistosairaalan sekä sote-alueen hallintoihin. 23 Yliopisto on sitoutettava yliopistosairaalan tukemiseen palauttamalla lakiesitys nykyisen lainsäädännön mukaiseksi lisäämällä toteamus, että yliopistolla on oltava vähintään 10 % edustus yliopistosairaalaa ylläpitävän kuntayhtymän hallituksessa. Tämän poistamisen syitä ei ole mainittu lain perustelumuistiossa, ja se onkin kansainvälisten ja kansallisten kehityssuuntien vastaista. Myös Sote-alueen hallintoon on lisättävä nykylainsäädäntöä vastaava velvoite sisällyttää alueen yliopiston edustajat.