Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pasi Parkkila 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja hannu.leskinen@ppshp.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - Hallitus (lähetekeskustelu) 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset: ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?

4 Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen on kiinnitetty liian vähän huomiota. Esityksen 5 :n toimenpanon osalta tuleekin kiinnittää erityistä huomiota Suomen eri alueiden erilaisiin olosuhteisiin. Jatkovalmistelussa tulee ainakin linjata periaatteet, joiden pohjalle harvaan asuttujen ja pitkien etäsiyyksien alueiden ihmisten lähipalvelut turvataan :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen?

5 Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset:

6 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset:

7 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta 2. - Esityksen mukaan (12 1. mom.) sosiaali- ja terveysalueen on laadittava joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella järjestämispäätös. Päätöksen valmistelussa tulisi olla mukana erityisesti omistajakunnat tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien lisäksi. Lakiesitykseen mukaiset Järjestämispäätöksen sisältöä koskevat asiat ovat hyvät. 3. momentissa on määritelty järjestämispäätöksen hyväksyminen. Pykälässä ehdotetaan, että järjestämispäätöksen ylimmän päättävän toimielimen lisäksi hyväksyy myös STM. Tällainen ohjausmenettely ei ole tarpeen. Paras asiantuntemus lain toteuttamiseksi on alueilla, ei STM:ssä. Valtion viranomaisvalvonta varmistaa osaltaa määräysten toteutumisen :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen?

8 Avoimet vastaukset: 22. Muita huomioita luvusta Tuottamisvastuullisen kunnan tai kuntayhtymän osalta olisi hyvä tarkentaa vaatimuksia / kriteerejä. Nyt tulkinta jää liian avoimeksi. 15 On tärkeä, että sosiaali- ja terveysalue voi olla tuottamisvastuussa tietyistä tukipalveluista. Perusteluissa olisi hyvä todeta, että tämä tuottamisvastuu voi koskea ICT palveluiden lisäksi sairaanhoidollisia tukipalveluita esim. laboratorio- ja kuvantamistoimintaa. Esimerkiksi OYS:n erva-alueella on nytkin viiden sairaanhoitopiirin ja melkein koko kuntakentän kattava yhteinen laboratorio, liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Tällaista yhteistä, tehokkuutta kasvattavaa toimintaa pitää tavoitella kaikkialla Suomessa. 18 mainittu omavalvontaohjelma on hyvä. Sen sisältö tulee kuitenkin tarkentaa asetuksella (kuten esityksessä mahdollistetaankin). Tarkennuksessa olisi hyvä kytkeä omavalvonta osaksi johtamisjärjestelmää :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista?

9 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: 25. Muita huomioita luvusta ja 22 käsitellään sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielinten kokoonpanoa (21 ) ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän hallintoa (22 ). 21 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa (714/1998) säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmässä päättävässä toimielimessä. Kunnan valitsemien edustajien äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. 22 mukaan tuottamisvastuussa olevaan kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Olisi perusteltua, että 22 olisi sisällöltään yhtenevä 21 :n kanssa.

10 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset:

11 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta 5. - Sosiaali- ja terveysministeriölle pitää ehdotuksen mukaisesti kuulua 26 :ssä tarkoitettu strategisten tavoitteiden asettelu ja 25 :ssä tarkoitettu yleinen ohjaus. 28 :ssä on määritelty neuvottelumenettely ja siinä käsiteltävät asiat ministeriön ja sote-alueiden välillä. Viiden sote-alueen syntyminen merkitsee ohjauksen tehostumista jo sinällään, koska ohjattavien (keskusteluun osallistuvien) määrä putoaa nykyisestä noin 200 toimijasta viiteen. Neuvottelujen piiriin määritellyt asiat ovat oikeita ja hyviä, mutta 12 :n 3. mom. määritelty hyväksymismenettely on liiallista. Ohjaus näin vahvana merkitsisi toiminnan siirtymistä käytännössä valtiolliseksi toiminnaksi ja se taas puolestaan aiheuttaisi tarpeen rahoitusjärjestelmän muuttamiseen. Kuntavastuinen toiminta (jossa valtiovallalla on hyvät ohjausmahdollisuudet) on paremmin linjassa siihen, että kunnat ovat edelleen myös rahoitusvastuussa palveluista. Nyt ehdotettu lakiteksti melkein muuttaa toimintaa valtiolliseksi, mutta rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Kuntayhtymä on kuitenkin kuntien ohjaamaa toimintaa kuntalain mukaisesti. 29 :n määritys sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien toimijoiden välisestä suhteesta ja menettelyistä on hyvä. Tässä nimenomaan pitää olla tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien toimijoina (vrt. 12, jossa on kyse omistajuudesta eli kunnista rahoittajina). Sosiaalialan osaamiskeskukset pitää laissa selkeästi todeta lakanneiksi ja niiden toiminta siirtyy sote-alueille ja tuotannollisille alueille.

12 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset:

13 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?

14 Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. - Lakiesityksen 33 :ssä on ehdotus sosiaali- ja terveysalueen rahoituksesta. Sen mukaan kunnat voivat sopia, että rahoituksessa otetaan huomioon myös muita peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä tai valtionosuuden lisäosan määräytymisperusteita. Onko tarkoitus / tarkoituksenmukaista, että kunnat voivat sopia vain näihin kytkeytyvistä rahoitusperusteista, mutta eivät muihin tekijöihin osittain rakentuvasta rahoituksesta mom. mukaan korvausten tarkemmasta määräytymisestä neuvotellaan sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän kesken. Edeltävä määritys saattaa antaa kuvan siitä, että sote-alue neuvottelee erilaisista perusteista eri kuntien ja tai kuntayhtymien osalta, vaikkakin 2. mom. korostetaan yhtenäisiä perusteita. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus. Esityksen 41 mukaisen valtion rahoituksen pitäisi kohdistua myös sosiaalihuollon tutkimukseen, mutta sen ei pitäisi kaventaa terveydenhuollon tutkimusrahoitusta ja näin ollen sosiaalihuollon mukaan ottaminen edellyttää samalla tutkimusrahoituksen määrän kasvattamista vastaavasti. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia.

15 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?

16 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Avoimet vastaukset: 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - Määritykset tuotantoalueiden synnyttämiseksi, henkilöstön siirtymisestä, omaisuusjärjestelyistä sekä oikeuksien ja velvoitteiden siirtymisestä ovat ehdotetussa lakitekstissä hyviä. Sote-alueen syntyminen ja toiminnan käynnistyminen ovat selkeitä, mutta epäselväksi jää, onko ehdotuksessa tarkoitettu, että sote-alueilla on jo toimivalta olemassa (katso 1.3 ja 2 ). Toimivaltaa tarvitaan ainakin epätarkoituksenmukaisten investointien, henkilöstölisäysten tai palkkausperusteiden muuttamisten estämiseksi. Vaarana on, että kunnissa ja kuntayhtymissä tehdään päätöksiä, joilla varmistellaan omaa asemaa ennen uuden lain voimaantuloa. Uutta kustannusrasitetta ei kannata luoda. 6 :ssä on määritelty tuottamisvastuisten toimijoiden synnyttämismenettely, jota 2. mom. täydentää. 2. mom. määritelty menettely on erikoinen, mutta ehkä tarpeellinen työväline hyvän kansallisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Tuotantovastuullisten alueiden aikaansaaminen esitetyssä aikataulussa muodostuu haastavaksi. Aikataulu on todella tiukka ja voi vaatia lisäaikaa / siirtymäsäännöksen. 11 Muutostuki lain toimeenpanossa on välttämätöntä ja ministeriön yhdessä THL:n kanssa tulee satsata

17 toimeenpanoon merkittävästi ja luoda sote-alueittain jo etukäteen muutosagentti-verkosto. 2. momentissa ehdotetaan kolmelle vuodelle viiden henkilötyövuoden palkkaamisen rahoittamista. Sote-alueiden muodostaminen ja tuotantoalueiden määrittäminen ja toimeenpano vaativat merkittävästi suuremman panostuksen. Myös valtiovallan kannattaa investoida hyvään, onnistuneeseen liikkeellelähtöön ja rahoittaa toimeenpanoa vähintään kaksinkertainen määrä esitettyyn nähden. Uusien toimintamallien synnyttäminen ja vanhasta luopuminen sekä uusien käytänteiden toimeenpano vaatii merkittävän työpanoksen ja määrätietoista johtamista. Keskeinen osa muutostukea on tiedottaminen. Muutoksen toteuttamisessa on tärkeää huolehtia hyvästä tiedonkulusta kansalaisille, yhteistyökumppaneille ja ennen kaikkea muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle sekä päätöksentekijöille. Tiedottamista osana muutostukea on tarpeen myös voimaanpanolaissa korostaa. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? vastauksia. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Yliopistojen ja yliopistosairaaloiden on hyödytettävä koko maata sote-uudistuksen jälkeen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sote-järjestämislaista laatiman arvion mukaan Yliopistosairaaloiden asema syntyvässä uudessa järjestelmässä jää lakiluonnoksen pohjalta epäselväksi ja tulisi pikaisesti selkeyttää. Yliopistosairaaloiden arvion mukaan sote-uudistuksen lausuntokierroksella oleva versio heikentää yliopistosairaaloiden mahdollisuuksia tukea tasapuolisesti suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sen kehittämistä sekä ja siihen liittyvä innovaatiotoimintaa. Tämä uhkaa koko sote-uudistuksen tavoitetta kustannustehokkaammasta, laadukkaammasta ja tasa-arvoisemmasta palvelujärjestelmästä. Asia on korjattava säätämällä yliopistosairaaloiden velvoitteesta tukea sote-alueiden toimintaa, varmistamalla tehokkaan toiminnan edellyttämät väestöpohjat sekä tiivistämällä yliopistojen ja yliopistosairaaloiden yhteistyötä. Yliopistosairaalat ovat olennainen osa kaikkien kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmiä, ja eroavat monilta tehtäviltään muista sairaaloista.

18 Riittävät väestöpohjat ovat välttämättömiä kustannustehokkuudelle Harvinaiset, erityisen vaativat tai kalliita laitteita edellyttävät hoidot ja kattavat 24/7 päivystykset on keskitetty yliopistosairaaloihin. Tämä on perusteltua, koska lääketieteen 50 erikoisalan hoidot ja päivystys eivät ole tehokkaasti toteutettavissa ilman vähintään 0,5-1 miljoonan hengen väestöpohjia. Nämä tehtävät aiheut-tavat merkittävän osan terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksista. Yliopistosairaalan väestöpohjan pienentäminen laskee vääjäämättä tehokkuutta ja samalla uhkaa sote-uudistukselle asetettuja tehostamistavoitteita. Tertiääritason sairaaloita tarvitaan kaikissa terveydenhuoltojärjestelmissä, jotta tehokas työnjako toteutuu. Nykyinen lakiesitys ei huomioi tätä asiaa. Se uhkaa pirstoa yliopistosairaaloiden väestöpohjia ja johtaa yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden keskinäiseen kilpailuun potilaista yhteistyön sijaan. Potilaiden valinnanvapauden maailmassa tämä tulee heikentämään keskussairaaloiden toimintamahdollisuuksia. Yliopistosairaaloiden toimintaa on niin erikoistunutta ja kallista infrastruktuuria vaativia, ettei sitä käytännössä voi kilpailuttaa tai ulkoistaa. Yliopistosairaalan on tuettava koko sote-alueen toimintaa ja sen kehittämistä Terveydenhuollon hoitokäytäntöjen kehittäminen perustuu suurelta osin yliopistosairaaloissa tai niiden kanssa yhteistyössä tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimustyö tuo asiantuntemusta, jonka yhdistäminen kliiniseen työhön on keskeinen väline uusien hoitojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kliiniset tutkimukset, hoitosuositukset, terveydenhuollon menetelmien arviointi ja alan oppikirjat ovat käytännössä yliopistosairaaloiden asiantuntijoiden varassa. Tämän työn merkitys koko suomalaisen sote-järjestelmän kehittämiselle on ratkaiseva, koska se käytännössä ohjaa suomalaisten ammattilaisten hoitopäätöksiä ja niiden kautta sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksia ja kustannuksia. Nykyaikainen tutkimus on ammattimaista, pitkäjänteistä, kallista ja laajoja verkostoja vaativaa. Tutkimusta ja koulutusta kannattaa hajauttaa keskussairaaloihin ja terveyskeskuksiin silloin, kun yliopistosairaalan tutkimusja opetustoiminta on riittävän vahva niitä tukemaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyötä ei kuitenkaan voi irrottaa käytännön toiminnasta laadun kärsimättä. Näin ollen erillistä sote-alueen kehittämisvirastoa ei kannata pitää tavoitteena, vaan ratkaisua pitää hakea velvoittamalla yliopistosairaalan ylläpitäjiä palvelemaan koko sote-aluetta yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa. Yliopiston ja yliopistosairaalan yhteistyötä pitää tiivistää Suomessa on johdonmukaisesti kehitetty yliopistojen hallintoa itsenäisemmäksi kansainvälisten mallien mukaisesti, jotta yliopistojen kyky dynaamiseen tutkimus-, opetus- ja kehittämistyöhön paranisi. Kuntien hallintoperinne on perustellusti erilainen, eikä helposti tue dynaamista kehittämistyötä tai tutkimusta. Yliopiston ja yliopistosairaalan yhteistyötä pitäisikin tiivistää terveysalan kehittämis- ja innovaatiotoiminnan parantamiseksi. Näin on tehty esimerkiksi Hollannissa ja monissa maailman huippuyliopistoissa. Näiden tutkivan lääketieteen keskusten (academic medical center) vaikutus ympäristönsä elinkeinoelämään on merkittävä. Tämänsuuntainen kehitys on pitkä prosessi. Yliopistosairaaloiden ja niiden ympärille rakentuneiden terveysalan yritysten osalle on asetettu perustellusti laajoja elinkeinopoliittisia odotuksia. Terveys- ja bioteknologia on hyvin pitkäjänteistä panostamista edellyttävä ala, jolloin toimintaympäristön ennakoitavuus on tärkeää. Keksintöjen taloudelliset vaikutukset voivat olla valtavia, koska terveydenhuoltoala on maailmanlaajuinen kasvuala. Innovaatioiden osalta keskeistä on yhteistyö terveyspalveluiden tuottajien, tutkijoiden ja elinkeinoelämän välillä. Mm. Tekesin 2013 laatima Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia toteaa, että keskeistä on yliopistosairaalakampusten kehittäminen tutkimuksen ja yritystoiminnan kumppanuuksien näkökulmasta. Hallinto ei tuota innovaatiota, vaan voi ainoastaan luoda niille edellytyksiä. Näin ollen yliopistosairaalat ovat paitsi välttämättömiä, myös investointeja, jotka hyödyttävät koko Suomea. Niille pitää asettaa erilaiset tavoitteet ja tehtävät kuin muille sairaaloille. Yliopistojen ja yliopistosairaaloiden yhteistä opetus-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei kannata irrottaa yliopistosairaalasta, vaan

19 yhteistyötä pitää tiivistää. Vähimmillään tämä edellyttää yliopistojen sitomista tiiviisti mukaan yliopistosairaaloiden hallintoon. Lakiesitystä tulee kehittää, jotta yliopistosairaalat saadaan tukemaan sote-uudistuksen tavoitteita Jotta sote-uudistuksen tavoitteet saavutettaisiin, pitää yliopistosairaalat huomioida suunnitelmallisesti osana suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja sen kehittämistä. Yliopistosairaala pitää nähdä koko sote-alueen tuki- ja kehittämispalveluna, ja sen positiiviset heijastusvaikutukset on kyettävä turvaamaan koko sote-alueelle. Kalliimpien ja harvinaisimpien hoitojen kustannustehokkuus on turvattava niin, ettei yliopistosairaaloiden väestöpohjia pilkota, eikä rakenneta turhaa kilpailua keskussairaaloiden kanssa. Yliopistosairaaloiden harvinaisten hoitojen ja 24/7 päivystyksen tehokkuuden edellyttämät yli hengen väestöpohjat voidaan turvata ainakin kolmella vaihtoehtoisella tavalla: a) Lisäämällä 14 tuottamisvastuun edellytyksiin kuuluvaksi kattava ympärivuorokautinen päivystys. Tämä on ollut vuosikausia asiantuntijoiden näkemys keskeisestä keinosta tehostaa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tarpeen mukaan tästä voisi poiketa STM:n erityisluvalla, jotta erityistarpeita omaavien alueiden mahdollisuuksia tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ei rajoitettaisi. b) Poistamalla tarve pilkkoa yliopistosairaalat sellaisissa tilanteissa, joissa kunnat eivät halua järjestää riittävän laajapohjaista integroitua palveluntuottajaa yliopistosairaalan ympärille. Tämä olisi toteutettavissa vähimmillään toteamalla asetuksen perusteluissa, että yliopistollista sairaalaa ja sen 24/7 päivystystä turvaamaan voidaan soveltaa 14 2 momentin "temaattista kuntayhtymää". Tällöin tulisi samalla harkita, pitäisikö kaikkien sotealueen tuottajavastuisten toimijoiden ja yliopiston olla yliopistosairaalaa ylläpitävän temaattisen kuntayhtymän omistajia. Tämä varmistaisi samalla riittävän luottamuksen rakentumisen, mahdollisuuden omistajaohjaukseen ja loisi edellytykset sairaaloiden työnjaolle ja yhteistyölle. c) Koska yliopistosairaalan tutkimus- ja kehittämistoimintojen pilkkominen sote-alueelle erilleen tuotannosta on haitallista, ja koska yliopistosairaalan laaja-alaiset 24/7 päivystyspalvelut voidaan katsoa koko sote-alueen tärkeiksi tukipalveluiksi, tulisi 15 muotoilla niin, että sote-alue voisi halutessaan ottaa yliopistosairaalan ja sen 24/7 päivystyspalvelut omaan tuotantovastuuseensa. Yliopistosairaaloiden koulutuksen ja kehittämistoiminnan on kyettävä tukemaan sote-aluetta Yliopistosairaaloiden koulutus ja kehittämistoiminta on saatava tukemaan koko sote-aluetta. Samoin sotealueella on kyettävä tekemään järkevä työnjako, jotta saavutettaisiin eheä, vaikuttava ja kustannustehokas palvelurakenne. Päällekkäisyyttä ja haitallista kilpailua kalliiden hoitojen tarjonnassa tulee välttää. Tämä edellyttää, että yliopistosairaalan velvollisuudet koko sote-alueella määritellään lainsäädännössä. Tämä on toteutettavissa esimerkiksi: a) Muuttamalla lain 14 kolmas momentti kuulumaan Sosiaali- ja terveysalueen on lisäksi päätettävä ne 1 momentissa tarkoitetut kunnat ja kuntayhtymät, joilla on tuottamisvastuu myös kattavasta ympärivuorokautisesta päivystyksestä, sekä se kunta tai kuntayhtymä, joka vastaa yliopistosairaalan ylläpidosta. b) Lisäämällä 12 määriteltyyn sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätökseen velvoite sopia siitä, miten sote-alueen yliopistosairaalan ja siihen liittyvän yliopistollisen opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehokkuus, laatu ja alueellisen palvelujärjestelmän tuki alueella turvataan. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa pitää kehittää

20 Huipputasoista tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ei voi irrottaa yliopistosairaalan potilashoidon arjesta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan irrottaminen yliopiston ja yliopistosairaalan muodostamasta kokonaisuudesta on vastoin kaikkia muita Suomessa noudatettuja innovaatio- ja tutkimustoiminnan kehittämissuuntia. Tutkimustoiminta edellyttää jo nykyisin merkittäviä infrastruktuuripalveluita joiden kustannukset yliopistosairaaloille ovat useita miljoonia euroja vuodessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisuutta ei saa pilkkoa eikä päällekkäistä hallintoa pidä rakentaa sote-alueille. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tehokkuutta voitaisiin edistää seuraavilla muutoksilla: 40 tulee muuttaa niin, että sote-alueen sijaan yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävä taho on velvollinen asettamaan terveydenhuollon yliopistollisen tutkimustoimikunnan mahdollisine jaostoineen. Tämä poistaa tarpeen rakentaa kaksinkertainen tutkimushallinto yliopiston ja yliopistosairaalan sekä sote-alueen hallintoihin. 12 lisätään kohta, jonka mukaan järjestämispäätöksessä on sovittava, miten sote-alueella turvataan sosiaalija terveydenhuollon tieteellinen tutkimustoiminta ja alueen elinkeinoelämää tukeva innovaatiotoiminta. 23 yliopisto on sitoutettava yliopistosairaalan toimintaan palauttamalla lakiesitys nykyisen lainsäädännön mukaiseksi lisäämällä toteamus, että yliopistolla on oltava vähintään 10 % edustus yliopistosairaalaa ylläpitävän kuntayhtymän hallituksessa. Tämän poistamisen syitä ei ole mainittu lain perustelumuistiossa, ja se onkin kansainvälisten ja kansallisten kehityssuuntien vastaista. Myös sote-alueen hallintoon on lisättävä nykylainsäädäntöä vastaava velvoite sisällyttää alueen terveystieteellisen yliopiston ja alan ammattikorkeakoulujen edustajat.