Itä-Suomen hallinto-oikeus Toimintakertomus 2018

Transkriptio

1 Itä-Suomen hallinto-oikeus Toimintakertomus 2018

2 TOIMITUS Itä-Suomen hallinto-oikeus / Riitta Eskola, Jukka Hartikainen, Merja Koistinen, Kati Korsman, Toni Nykänen, Toni Sarivirta, Petri Saukko, Minna Sunnari, Riikka Tiainen TAITTO KUVAT Mainostoimisto Ad Kreppi / Petra Suominen (sivuilla 9, 11, 15 ja 17) Hallinto-oikeuden arkisto

3 Sisällysluettelo Ylituomarin katsaus...4 Överdomarens översikt...6 Hallintopäällikön katsaus...8 Itä-Suomen hallinto-oikeus...10 HALLINTO-OIKEUDEN OSASTOT Veroja, aseita ja mielenterveysasioita...12 Sosiaaliasioita...13 Rakentamista ja ympäristöasioita...14 Kunnallis- ja virkasuhdeasioita...16 Ulkomaalaisasioita...18 TILASTOT Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat asiat...20 Saapuneet asiat pääasiaryhmittäin...21 Keskimääräinen käsittelyaika pääasiaryhmittäin...22 Ratkaisukokoonpanot...23 Ratkaistujen asioiden lopputulokset...24 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut...25 Henkilöstö...26 Asiantuntijajäsenet...27

4 Ylituomarin katsaus Oikeusturvan toteutuminen kuuluu oikeusvaltion perusteisiin Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Hallintolainkäytössä on tavallisesti kyse muutoksenhausta hallintoasiassa annettuun viranomaisen päätökseen, jolla hallintoviranomainen on ratkaissut jonkun oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen vaikuttavan asian. Hallintopäätöksen tekeminen on julkisen vallan käyttämistä, johon voi liittyä erilaisten yksityisten ja julkisen intressien yhteensovittamista asianomaisen materiaalisen lainsäädännön puitteissa. Hallintomenettelyssä ratkaistaan vuosittain useita miljoonia asioita. Muutoksenhakua hallinto- päätöksistä on rajoitettu varsin vähän. Jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös riippumattoman lainkäyttöelimen ratkaistavaksi. Hallintotuomioistuimet ja ensimmäisenä asteena hallinto-oikeudet täyttävät nämä vaatimukset lainkäytön riippumattomuudesta hallinnosta ja täytäntöönpanosta tuottamalla oikeusturvaa yksittäisissä tapauksissa sekä kontrolloimalla ja ohjaamalla viranomaispäätöksiä. Hallintotuomioistuimen yksittäinen päätös voikin ohjata lukemattomia hallintomenettelyn piiriin kuuluvia päätöksiä. Vuonna 2018 alueelliset hallinto-oikeudet ratkaisivat asiaa. Itä-Suomen hallinto-oikeus ratkaisi asiaa. Itä-Suomen hallinto-oikeus ratkaisi asioita enemmän, mitä niitä saapui vuonna Tämä on luonnollisesti hyvä asia, kuten hallinto-oikeuden näkökulmasta se, että hallinto-oikeuksien päätökset muuttuvat harvoin mahdollisessa jatkovalituksessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yksityisten oikeusturvan ja päätösten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vuoksi tuomioistuinten toimivuuden kannalta merkityksellinen seikka on myös käsittelyajat. Käsittelyaika on osa oikeusturvaa. Itä-Suomen hallinto-oikeuden valitusten keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2018 oli asianmukainen 8,6 kuukautta. Keskimääräi- 4

5 seen käsittelyaikaan mahtuu luonnollisesti lyhyempiä valitusten käsittelyaikoja, mutta myös pidempiä. Mitä nopeammin asia saadaan käsiteltyä, lähtökohtaisesti sitä parempi. Hutilointiin hallinto-oikeudessa ei tietenkään ole varaa. Siitä ei oikeaoppisessa hyvässä käsittelyajassa ole kysymys, koska suurimman osan ajasta valitukset vain odottavat käsittelyä. Kysymys on tämän hoitojonon hallinnoinnista. Kuinkahan paljon oikeusturva paranisi ja yhteiskunta säästäisi, jos käsittelyajat saataisiin vieläkin lyhyemmiksi? Tähän haasteeseen Itä-Suomen hallinto-oikeudessa pyritään vastaamaan työmenetelmien seurannalla ja kehittämisellä myös vuonna Tällainen työ on kuitenkin vaikutuksiltaan rajallista, koska oikeusturvan tuottamiseen ja työntekijöiden työhyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hallinto-oikeuksien taloudellisessa resursoinneissa olisikin hyvä pitää mielessä, että oikeanlainen euron sijoitus hallinto-oikeuteen maksaa takuulla useita euroja takaisin muun yhteiskunnan osalta muun muassa juuri käsittelyaikojen vuoksi. Tärkeintä kaikessa on kuitenkin laadukkaat päätökset ja niitä Itä-Suomen hallinto-oikeudessa tehtiin vuonna 2018 ja tullaan tekemään vuonna Petri Saukko Ylituomari

6 Överdomarens översikt Rättsskyddet hör till rättsstatens grunder Utövningen av offentlig makt ska grunda sig på lag och lagen noggrant följas i all offentlig verksamhet. I förvaltningsprocesser är det i allmänhet fråga om ändringssökande i myndighetsbeslut som meddelats i ett förvaltningsärende, där förvaltningsmyndigheten har avgjort någon sak som påverkar en rättighet, förmån eller skyldighet. Ett förvaltningsbeslut innebär utövande av offentlig makt, som kan vara förknippat med sammanjämkning av olika privata och offentliga intressen inom ramen för den materiella lagstiftningen. Miljontals ärenden avgörs varje år inom förvaltningsprocessen. Det finns rätt få begränsningar för att överklaga förvaltningsbeslut. Var och en har rätt att föra ett beslut som gäller deras rättigheter och skyldigheter till ett oavhängigt rättskipningsorgan för avgörande. Förvaltningsdomstolarna uppfyller som första rättsinstans kraven på att rättskipningen ska vara oberoende av förvaltning och verkställighet genom att producera rättsskydd i enskilda fall samt genom att kontrollera och styra myndighetsbeslut. Ett enskilt beslut av en förvaltningsdomstol kan styra oräkneliga beslut som omfattas av förvaltningsprocessen. År 2018 avgjorde de regionala förvaltningsdomstolarna ärenden. Östra Finlands förvaltningsdomstol avgjorde ärenden. Östra Finlands förvaltningsdomstol avgjorde fler ärenden än vad som kom in under Detta är naturligtvis en bra sak, liksom även ur förvaltningsdomstolens perspektiv att förvaltningsdomstolens beslut sällan ändras vid eventuella fortsatta besvär i högsta förvaltningsdomstolen. På grund av det privata rättsskyddet och beslutens samhälleliga betydelse är även handläggningstiderna betydande när det gäller domstolarnas funktion. Handläggningstiden är en del av rättsskyddet. Den genomsnittliga behandlingstiden för besvär vid Östra Finlands förvaltningsdomstol var år ,6 månader, vilket är ändamålsenligt. Den genomsnittliga behandlingstiden omfattar naturligtvis kortare handläggningstider, men också längre. Ju snabbare ett ärende kan behand- 6

7 las, desto bättre är det i regel. Det finns givetvis inget utrymme för slarv vid förvaltningsdomstolen. Det handlar det inte heller om i de goda behandlingstiderna, eftersom besvären under större delen av tiden bara väntar på behandling. Det handlar i stället om hur denna behandlingskö hanteras. Hur mycket skulle rättskyddet månntro förbättras och hur stora skulle besparingarna för samhället bli, om behandlingstiderna kunde göras ännu kortare? Vid Östra Finlands förvaltningsdomstol försöker vi svara mot denna utmaning genom uppföljning och utveckling av arbetsmetoder även under Effekterna av sådant arbete är emellertid begränsade, eftersom särskild vikt måste fästas vid produktionen av rättsskydd och de anställdas välbefinnande i arbetet. Vid den ekonomiska resursfördelningen för förvaltningsdomstolarna vore det bra att minnas att en bra investering av en euro i förvaltningsdomstolen återbetalas mångfalt i det övriga samhället, bland annat just på grund av behandlingstiderna. Det viktigaste i allt detta är emellertid högklassiga beslut. Sådana gjordes på Östra Finlands förvaltningsdomstol under 2018 och vi kommer att fortsätta med det under Petri Saukko Överdomare

8 Hallintopäällikön katsaus Digitalisaatiota ja rekrytointia virtaavassa toimintaympäristössä Vuonna 2018 töitä tehtiin hallinto-oikeudessa niin uusien ihmisten kuin uusien järjestelmienkin rikastuttamassa toimintaympäristössä. Hallinto-oikeuksissa otettiin kesällä käyttöön sähköinen asiointiportaali, joka mahdollistaa valituksen vireille laittamisen, asioinnin ja päätöksen sähköisen tiedoksisaannin tietoturvallisella tavalla hallinto-oikeuksissa. Portaalin käyttöönottaminen on osa vireillä olevaa hallintotuomioistuinten HAIPA-hanketta ja ensimmäinen suurempi askel kohti digitalisoituvaa tuomioistuinkäsittelyä. Portaalin kautta tulleet asiamäärät pysyivät vielä varsin pieninä. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa kohti sähköisesti tapahtuvaa asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Uusien työntekijöiden rekrytointi ja perehdyttäminen näkyivät vahvasti hallinnon arjessa. Tämä johtui suurelta osin siitä, että turvapaikka-asioita oli edelleen käsiteltävänä runsaasti. Uuden elementin hallinto-oikeuden henkilöstötilanteeseen toi suuresta määräaikaisesta työvoimasta johtuva vaihtuvuus, mikä on tehnyt rekrytoinnista lähes jatkuvaa toimintaa. Pitkällä aikavälillä toiminnan vakauttamisen ja kehittämisen kannalta olisikin äärimmäisen tärkeää, että hallinto-oikeuksien resurssitilanne saataisiin paremmin vastaamaan nykyistä tarvetta. Muutoksia tapahtui myös hallinto-oikeuden ylimmässä johdossa. Ylituomarin tehtäviä ehti vuoden aikana hoitaa kolme eri henkilöä hallinto-oikeuden pitkäaikaisen ylituomarin jäädessä eläkkeelle vuoden aikana. Tuomioistuimessa oli ajoittain jopa odottava tunnelma, kunnes uusi ylituomari aloitti loppuvuodesta. Kiitokset kaikille tehtävää vuoden aikana hoitaneille päälliköille! Kaikkiaan kulunutta vuotta voidaan hallinnon ja henkilöstöjohtamisen näkökulmasta kuvata virtaavana, muuttuvana ja kehittyvänä. Kiitos koko hallinto-oikeuden väelle virtaa täynnä olevasta vuodesta 2018! Toni Nykänen hallintopäällikkö 8

9

10 Itä-Suomen hallinto-oikeus Itä-Suomen hallinto-oikeus on oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva riippumaton tuomioistuin. Hallinto-oikeudessa ratkaistaan hallintoviranomaisten valituskelpoisista päätöksistä tehtyjä valituksia, hallintoriita-asioita ja muita asioita, jotka kuuluvat hallinto-oikeuden toimivaltaan hallintolainkäyttölain tai muun lain perusteella. Yhtenä maamme alueellisista hallinto-oikeuksista, Itä-Suomen hallinto-oikeuden tuomiopiiri muodostuu Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnista. Tuomiopiirin alueella on noin asukasta. Kuopiossa toimiva Itä-Suomen hallinto-oikeus on kaksikielinen. Itä-Suomen hallinto-oikeuden käsiteltäväksi saapuu vuosittain yli 3000 asiaa. Käsiteltävät asiat koskevat laajasti yhteiskunnan eri aloja, kuten valtio-oikeutta ja yleishallintoa, itsehallintoa, rakentamista ja ympäristöä, ulkomaalaisasioita, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, taloudellista toimintaa, liikennettä sekä verotusta. Suurin osa hallinto-oikeuteen vireille tulleista asioista ratkaistaan asiakirjojen perusteella kirjallisessa menettelyssä. Jos asian selvittämiseksi on tarpeen, voidaan järjestää katselmus tai suullinen käsittely. Tietyissä laissa määrätyissä asioissa niiden ratkaisemiseen osallistuu myös asiantuntijajäsen. Hallinto-oikeuden päätöksiin voi hakea muutosta tai valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Itä-Suomen hallinto-oikeutta johtaa ylituomari. Johtoryhmä toimii ylituomarin tukena hallinto-oikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Hallinto-oikeuden lainkäyttötoiminta on jaettu viidelle osastolle, joiden toiminnasta vastaavat osastojen johtajat. Hallintopäällikkö johtaa hallintotoimistoa, jossa työskentelee lainkäytössä avustavaa sekä tuomioistuimen tukitoiminnoista vastaavaa henkilöstöä. 10

11 7 Asian ratkaiseminen ja päätöksen antaminen Ratkaisun tekeminen 8 Päätöksen antaminen 1 Hallintoviranomaisen päätös Mahdollinen oikaisuvaatimusmenettely 2 6 Mahdolliset muut kuulemiset, lisäselvityksen hankkiminen, mahdollinen suullinen käsittely tai katselmus Oikeudenkäyntimenettely: Selvityksen hankkiminen ja osapuolten kuuleminen Oikeudenkäynti hallintotuomioistuimessa Valitus 3 Vastinepyyntö 5 Lausuntopyyntö viranomaiselta 4 Prosessiedellytysten tutkiminen

12 Veroja, aseita ja mielenterveysasioita Hallinto-oikeuden 1. osastolla käsitellään veroasioiden ohella muun muassa ampuma-aseasioita ja mielenterveysasioita. Viime vuonna veroihin liittyviä asioita saapui hiukan enemmän kuin edellisvuonna. Suuri osa käsitellyistä veroasioista koski henkilökohtaisen tulon verotusta. Lukumääräisesti eniten osastolle saapui ja siellä ratkaistiin hoitoon määräämiseen mielenterveysasiassa liittyviä asioita. Ampuma-aseasioihin, eläinsuojeluun, kehitysvammaisten erityishuoltoon sekä taloudelliseen toimintaan, mukaan lukien liikenne ja viestintä, liittyviä asioita tuli käsiteltäväksi tasaisesti edellisvuoden tapaan. Suullinen käsittely järjestettiin 19 asiassa. Eräs kiinnostavista ja ajankohtaisistakin asioista liittyi hallinto-oikeuden antamaan ratkaisuun (Itä-Suomen HAO /1027/1), joka julkaistiin myös Finlex-säädöskokoelmassa. Asiassa oli ratkaistavana, katsotaanko verovelvollisen toteuttama virtuaalivaluutan luovutus tuloverolain mukaiseksi omaisuuden luovutukseksi, johon sovelletaan kyseisen lain mukaisia luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä, kun erilaisia virtuaalivaluuttoja myydään saaden vastasuorituksena rahaa. Hallinto-oikeus totesi, että lähtökohtaisesti kaikki omaisuuden vastikkeelliset luovutukset kuuluvat luovutusvoittoverotuksen piiriin ja oikeuskäytännön perusteella kohteena voi olla myös aineeton omaisuus. Vaikka virtuaalivaluutalla ei ole lainsäädäntöön perustuvaa virallista asemaa, sitä voidaan käyttää vaihdon välineenä tai sijoituskohteena. Hallinto-oikeus katsoi, että virtuaalivaluuttaa voidaan pitää omaisuutena, jolla on aineettomien oikeuksien tavoin varallisuusarvoa. Koska virtuaalivaluutan verotuksesta ei ole lain tasolla erikseen säädetty, on kuvattuja virtuaalivaluutan luovutuksia pidettävä tuloverolain 45 :n 1 momentin mukaisina omaisuuden luovutuksina, joihin sovelletaan tuloverolain 46 :n 1 momentin mukaisia luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä. 12

13 Sosiaaliasioita Hallinto-oikeuden 2. osasto käsittelee pääasiassa sosiaaliasioita. Eniten osaston käsiteltäväksi saapui ja siellä ratkaistiin lastensuojeluun liittyviä asioita. Jo edellisvuonna huostaanottohakemusten määrä nousi huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kansaneläkelaitoksen perustoimeentulotuen myöntämiseen liittyviä valituksia tuli käsiteltäväksi edellisvuoden tapaan. Kansaneläkelaitoksessa ollut oikaisuvaatimusten ruuhka ei siten aiheuttanut suurempaa piikkiä hallinto-oikeuteen saapuneissa valituksissa. Muiden osastolle saapuneiden asioiden määrä oli edellisvuosien tasolla. Suullinen käsittely pidettiin vuoden aikana 83 asiassa, joista suurin osa liittyi huostaanottoon ja sijaishuoltoon sijoittamiseen. Perustoimeentulotukea koskevissa valituksissa näkyi, että toimeentulotukilain muutoksen ja tuen myöntämisen siirryttyä Kansaneläkelaitokselle myöntämiskäytäntö on osin tiukentunut. Tämä näkyi erityisesti terveydenhuoltomenojen osalta. Hallinto-oikeus arvioi ratkaisuissaan Kansaneläkelaitoksen toimeentulotuen myöntämiskäytännön ohella päätöksentekomenettelyn lainmukaisuutta. Yleisenä trendinä näkyi, että muuhun tuomiopiiriin verrattuna enemmän sosiaalipalveluja, kuten vammaispalvelua, koskevia valituksia tuli sellaisilta alueilta, joille oli vastikään perustettu uusi kuntayhtymä. Hallinto-oikeus antoi ratkaisuja myös siihen liittyen, oliko eri kunnissa kehitetty palveluliikenne pystynyt vastaamaan vammaisten henkilöiden yksilölliseen kuljetustarpeeseen. Vanhuspalveluiden osalta oli ratkaistavana yksittäisiä valituksia. Hallinto-oikeus muun muassa antoi ratkaisunsa siihen, oliko kunta vastannut valittajan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja täyttänyt sille lainsäädännössä asetetun velvoitteen oikea-aikaisen ja riittävän sosiaalipalvelun järjestämiseen. 13

14 Rakentamista ja ympäristöasioita Hallinto-oikeuden 3. osasto käsittelee rakennus- ja ympäristöasioita sekä yleishallintoasioita. Osastolla käsiteltävät asiat voivat koskettaa hyvinkin monen ihmisen elämää, sillä tyypillisiä asioita ovat asema- tai yleiskaavoja koskevat valitukset. Maankäyttö- ja rakennusasioissa poikkeamiseen ja rakennusvalvontaan liittyviä asioita tuli käsiteltäväksi edellisvuoden tapaan. Sen sijaan yleiskaavoihin ja rakennuslupiin liittyviä asioita saapui enemmän edellisvuoteen verrattuna. Esimerkiksi Mikkeliin tulevaan mielenterveyskuntoutujien asumisyksikköön liittyen saapui alueen asukkailta useita valituksia hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Vuoden aikana osasto piti katselmuksia paikan päällä seitsemässä asiassa. Kahdessa maa-ainesvalituksessa tutustuttiin otto-alueeseen ja sen lähiympäristöön Kouvolassa. Yhdessä maisematyölupa-asiassa tehtiin havaintoja metsähakkuiden vaikutuksesta maisema- ja kaupunkikuvaan Joensuussa. Yhdessä poikkeamisasiassa kyse oli kaavassa suojellun puun kaatamisesta Joensuussa. Katselmuksia tehtiin myös kolmessa asemakaavavalituksessa. Toisessa asiassa kyse oli siitä, voitiinko asemakaava hyväksyä niin, että Joensuun yliopiston kampusalueella olevaa Regia-rakennusta ei osoitettu kaavassa suojeltavaksi. Toisessa kaavamuutoksessa taas oli kyse kaavassa osoitetun uuden asuinkerrostalon vaikutuksesta alueen kaupunkikuvaan ja rakennetun ympäristön arvoihin Kuopiossa. Viimeksi mainitussa asiassa hallinto-oikeus antoi katselmuksen yhteydessä Finlexissä julkaistun välipäätöksen (Itä-Suomen HAO /0032/3) siitä, että katselmusta ei laajennettu tehtäväksi valittajan hallussa olevasta yksityisasunnosta. 14

15

16 Kunnallis- ja virkasuhdeasioita Hallinto-oikeuden 4. osastolla käsitellään pääasiassa valtio-oikeuteen ja yleishallintoon sekä itsehallintoon liittyviä asioita. Lukumääräisesti eniten vireille tuli kunnallisasioita, virkasuhdeasioita, siviilipalvelus- ja koulukuljetusasioita. Vuoden mittaan osastolle siirrettiin käsiteltäväksi myös ulkomaalaisasioita. Saapuvien asioiden määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Osastolla ratkaistiin useita erilaisia kuntien itsehallintoon liittyviä asioita, joista osa oli yhteiskunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä. Yksi näistä oli Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carean) alijäämän kattamista koskeva hallintoriita-asia. Hallinto-oikeus hylkäsi Kouvolan kaupungin vaatimuksen palvelujen käyttöön perustuvan jakoperusteen vahvistamisesta. Viime vuonna ratkaistiin myös neljä valitusta koskien Itä-Suomen yliopiston luokanopettajaopiskelijavalintaa. Hallinto-oikeus päätyi hylkäämään valitukset. Ratkaisussaan hallinto-oikeus katsoi, että opiskelijavalintaa koskevan hallintopäätöksen tekeminen ja valintatulosten julkistaminen olivat eri asioita. Verkkopalvelusta saatu virheellinen tieto opiskelijavalinnan tuloksesta ei ollut perustunut yliopiston tekemään päätökseen, vaan päätöksen teknisen täytäntöönpanon yhteydessä tapahtuneeseen tallennusvirheeseen. Julkista mielenkiintoa herätti myös Heinäveden kunnanjohtajan virkavaaliin liittyvä asia, jossa hallinto-oikeus kumosi Heinäveden kunnanvaltuuston päätöksen. Kunnanjohtajan valintaa koskevan asian käsittelyssä ei ollut noudatettu säännöksiä esteellisyyden ilmoittamisesta ja ratkaisemisesta sekä esteellisen viranhaltijan läsnäolokiellosta. Hallinto-oikeus katsoi, että valituksenalainen päätös oli näin ollen syntynyt kuntalaissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. 16

17

18 Ulkomaalaisasioita Hallinto-oikeuden 5.osastolla käsitellään ulkomaalaisasioita. Turvapaikka-asioita oli käsiteltävänä runsaasti jo toista vuotta, aina siitä lähtien kun Itä-Suomen hallinto-oikeudesta tuli toimivaltainen tuomioistuin ratkaisemaan turvapaikkavalituksia. Turvapaikka-asioiden lisäksi osastolla käsiteltiin muun muassa kansalaisuusasioihin, oleskelulupiin, muukalaispasseihin ja muihin matkustusasiakirjoihin sekä viisumeihin liittyviä asioita. Päätöksiä ulkomaalaisosastolla tehtiin yhteensä 1232, joista 947 oli turvapaikka-asioita, 285 muita ulkomaalaisasioita, 21 kansalaisuusasioita. Tulleista valituksista yli 60 % hylättiin, yli 14 %:ssa päätöstä muutettiin. Yli 10 %:a valituksista ei tutkittu tai ne raukesivat esimerkiksi valittajan poistuttua maasta vapaaehtoisesti tai kadottua. Päätöksistä noin 14 % palautettiin Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi hallinto-oikeudelle toimitetun uuden selvityksen vuoksi. Selvitys liittyi yleisimmin kristinuskoon kääntymiseen, minkä johdosta Maahanmuuttovirasto järjesti valittajalle uuden turvapaikkakuulemisen. Kielteinen turvapaikkapäätös johti uuden valituk- sen tekemiseen hallinto-oikeuteen, jossa myös useissa tapauksissa järjestettiin suullinen kuuleminen. Ulkomaalaisasioissa suullisia käsittelyjä järjestettiin vuoden mittaan 50 asiassa. 18

19

20 Saapuneet, ratkaistut ja vireillä olevat asiat Vireillä olevat asiat vuoden alussa Saapuneet asiat Ratkaistut asiat Vireillä olevat asiat vuoden lopussa

21 Saapuneet asiat pääasiaryhmittäin Valtio-oikeus ja yleishallinto 300 Itsehallinto Ulkomaalaisasiat Rakentaminen Ympäristö Sosiaali- ja terveydenhuolto Taloudellinen toiminta ml. liikenne Verot Muut asiat

22 Keskimääräinen käsittelyaika pääasiaryhmittäin Keskimääräinen käsittelyaika 8,6 kuukautta Valtio-oikeus ja yleishallinto Itsehallinto Ulkomaalaisasiat Rakentaminen Ympäristö Sosiaali- ja terveydenhuolto Taloudellinen toiminta ml. liikenne Verot Muut asiat 1,1 3,0 4,6 9,2 13,1 13,1 12,0 11,5 14,7 22

23 Ratkaisukokoonpanot Hallinto-oikeus on yleensä toimivaltainen kolmijäsenisenä. Tietyt laissa määritellyt asiat voidaan ratkaista 1-2 jäsenen kokoonpanossa. 3 jäsenen kokoonpano 32,7 % 1 jäsenen kokoonpano 8,1 % 2 jäsenen kokoonpano 59,2 % 23

24 Ratkaistujen asioiden lopputulokset Palautettu 5,3 % Hakemus hyväksytty 24,3 % Siirretty muulle viranomaiselle 1,8 % Muutettu 13,5 % Hakemus hylätty 0,6 % Ei tutkittu tai rauennut 11,1 % Ei muutosta 43,4 % 24

25 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut Hallinto-oikeuden ratkaisuista 25,5 %:iin haettiin muutosta Korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi 726 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksistä tehtyä valitusta vuoden 2018 aikana. Muut ratkaisut 20 % Ei valituslupaa 57,6 % Palautettu 0,1 % Muutettu 1,4 % Lopputulosta ei muutettu 5,2 % Ei muutettu 15,7 % 25

26 Itä-Suomen hallinto-oikeuden henkilöstö vuonna 2018 YLITUOMARI Tarukannel Veijo saakka Sarivirta Toni Saukko Petri alkaen Huurre Riitta Hyvärinen Karoliina Iivanainen Minna Jokela Niko Ojala Anni vv. Pakanen Mirjami Paso Ulla-Riitta Paterno Henna Vanala Terhi Wenho Marjo Vesterinen Paula Viiliäinen Tuula Partanen Sari Pelkonen Maiju Peltokangas Annu vv. Piirainen Anna-Riitta HALLINTOPÄÄLLIKKÖ Nykänen Toni OSASTOJEN JOHTAJAT Eskola Riitta Hartikainen Jukka Jääskeläinen Mari Korsman Kati Sarivirta Toni Tiainen Riikka LAINKÄYTTÖHENKILÖSTÖ Ahtiainen Jenni Gröning Pia Hallikainen Pekka Heiskanen Jasmin Helttunen Terhi Hiltunen Sara Jääskeläinen Mari Kemppainen Emmi Koivuluoma Anu vv. Korolainen Jukka Kuusela Jari Kyllönen Jussi Lehtola Katariina Leino Adelina Lintu Rauha vv. Heimonen Meri-Tuuli Malinen Jaana Manninen Vesa Martikainen Katriina Mikkonen Anni Mustola Saija Mäki-Runsas Jari Nygrén Ulla Petsalo Sini Pirhonen Leena Ranz Elina Rautsi Maria Rautsi Olli Rosala Katja Saastamoinen Kirmo Schiestl Ritva Sorsa Pentti Sovela Katariina Tervonen Timo Tiihonen Maarit Tohka Sanna Toivanen Päivi Turunen Marika Tuunanen Sanna Uimaluoto Jussi Viljamaa Hilla HALLINTOTOIMISTO Antikainen Soili Eronen Minna Hakkarainen Sauli Heikkinen Niina Järvi Kirsi Koistinen Merja Kolari Katariina Koponen Anne vv. Korvenmäki Anne Leskinen Sinikka Matinlassi Eeva-Leena Mehtonen Maarit Neuvonen Tuula Ojaluoto Terttu Partanen Pirkko Ruotsalainen Tiina Sinokki Marika Sunnari Minna Tolvanen Minna Turunen Janne Ylisirniö Kiira KÄRÄJÄNOTAARIT Toivakka Mirjami Wenho Marjo HARJOITTELIJAT Lyytinen Ella Ylönen Jenni 26

27 Toimikausi Asiantuntijajäsenet LASTENSUOJELULAKI Frimodig Anne Haahtela Riikka Junnonen Sanna-Riitta Kolari Marketta Lahtinen Hanna-Mari Lahtinen Pia Laukkanen Eila Merilahti Jutta Mäkelä Antti Nevalainen Erja Niemi Sirkku Ojala Pirjo Pietiläinen Maija Pääkkönen Auli Ruotsalainen Tarja Seppälä Anne Tanskanen Kaisa Turunen Mika Väänänen Riitta ADOPTIOLAKI Pääkkönen Auli Ruotsalainen Tarja Seppälä Anne Väänänen Riitta KEHITYSVAMMAISTEN ERITYIS- HUOLTOLAKI Haahtela Riikka Hanhikoski Emmi Riikonen Pirjo Ronkainen Ari Vartiainen Harri Väänänen Riitta MIELENTERVEYSLAKI Haatainen Juha Hintikka Jukka Kaarre Outi Kivimies Kristiina Laukkanen Eila Ollonen Paula Purhonen Maija Ronkainen Ari Tiihonen Eila Tuovinen Timo Tuppurainen Heli PÄIHDEHUOLTOLAKI Haahtela Riikka Hänninen Asko Leinonen Sari Väänänen Riitta TARTUNTATAUTILAKI Koivula Irma Romo Inka 27

28 YHTEYSTIEDOT Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64, PL Kuopio Puh Fax s-posti: oikeus.fi/hallintooikeudet/ita-suomenhallinto-oikeus