Pörssikurssi. Kapitalistisen ilosanoman tuoja, 37. vsk, nro 4. marraskuu Palvelu. -liite!

Transkriptio

1 Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja, 37. vsk, nro 4. marraskuu 2004 Palvelu -liite!

2 Päätoimittaja Tuomas Reivinen Taitto Taneli Heiskanen Tekstit Annika Autio Karl Filtness Mikko Heikkinen Hanna Heinonkoski Pirita Hiltunen Annamari Härkönen Nina Itkonen Miika Lipiäinen Johanna Lähteenmäki Petri Marjava Leena Peltola Antti Rautiainen Suvi Schrey Fruzsina Siger Henna Sopanen Hannu Tervahartiala Satu Vaara Kuvat Marco Baloun Jussi Raita Tuomas Reivinen Hannu Tervahartiala Satu Vaara Mikko Vuorio Toimitus Pörssi ry PL Jyväskylä Puh. (014) Faksi (014) Painomäärä 300 kpl Julkaisija Pörssi ry Paino Kirjapaino ÄSSÄ Oy Pääkirjoitus Palveluja jäsenistölle. Se on ollut Pörssin hallituksen ja tiimien hiljaisena strategiana koko vuoden. Ensi vuoden hallitus valittiin hiljattain syyskokouksessa ja onneksi perinne tuntuu jälleen jatkuvan. Puhutaan siis tärkeästä asiasta. Nyt tiedotustiimi vetää samasta narusta ja nykäisee vuoden loppuun Pörssikurssin teemaksi palvelut. Loogista? Pörssikurssin painaminen maksaa paljon, joten sen palvelumäärän tulisi olla suhteessa korkea, verrattuna esimerkiksi bileisiin. Lopullista vastausta en tähän tiedä, enkä ehkä haluakaan tietää, mutta asiaa on syytä pohtia. Ovathan minun pääkirjoitukseni aina olleet täysin puhdasta diibadaabaa. Selailtuani hiukan vanhoja Pörssikursseja Beatlesin kulta-ajoilta aina Abban viimeisten vingahdusten vuosiin huomasin, että tämä lehti on ainut konkreettinen sanantuoja Pörssin historiasta. Kunnioitan juhlapuhujien muistelmia vuosijuhlissa tai vanhojen pörssiläisten kertomuksia maailman konnuilla, mutta niin se vain on, että paperi on miestä pitkäikäisempää. Näitä kirjoituksia pörssiläiset lukevat kahdenkymmenen vuodenkin päästä ja ihastelevat Pörssin menestyksekästä historiaa, kuten minä olen tehnyt. Lehdellämme on siis erittäin tärkeä tehtävä. Haluaisin rohkaista jäseniämme, yhteistyökumppaneitamme ja vanhoja pörssiläisiä käyttämään ahkerammin tätä suuren vallan väylää, eli lyyristä raatteentietä. Olen pyrkinyt ohjaamaan lehden sisältöön enemmän monipuolisuutta, kärkeviä mielipiteitä sekä asioita, mitkä kiinnostavat kylteriä. Päämäärään ei yksin pääse pelkkä päätoimittaja tiedotustiimin kanssa, vaan koko jäsenistön tulisi palvella lehteä, jotta siitä tulisi itsensä näköinen. Näkisinkin mielelläni tiedotustiimin enemmänkin lehden rakennusyksikkönä ja kehityksenedistämiskuntana ja koko jäsenistön lehden todellisena voimavarana. Tähän ollaan jo onneksi osittain päästy! Olen miettinyt millaisena jäsenistö haluaisi nähdä lehtensä. Yksi idea tuoda jäsenistön vaatimuksia ja mielipiteitä esille on ollut yleisönosasto, jotta myös koko Pörssin toiminta saisi konkreettista ja näkyvää palautetta. Toisaalta, lehtemmehän on kokonaisuudessaan Pörssin yleisönosastoa, sillä jutun kirjoittamalla voi aina tuoda mielipiteensä julki. Pörssi palvelee jäsenistöään aina mahdollisimman hyvin ja tasapuolisesti, mutta voiko tämä käytännössä toteutua, mikäli parikymmentä aktiivia suunnittelee palvelut jo lähes tuhannelle jäsenelle? Näin ei ole ilmeisesti tapahtunut, koska kaikkia ainejärjestömme palveluita käyttää aktiivisesti oman näkemykseni mukaan vain noin 10-20% kaikista jäsenistä. Toisaalta, jos joku käyttäisi kaikkia Pörssin palveluita, voitaisiin puhua jo alkoholismista. Olenkin erittäin iloinen, että vuoden 2005 hallitus linjasi syyskokouksessa liikunnan lisäämisen puolesta. Ilolla pitää olla miellyttävä vastapaino! Pörssi tarvitsee palautetta palvellakseen kaikkia jäseniään. Minä luovutan hallituspaikkani vuodenvaihteessa, mutta aion vaikuttaa Pörssin toimintaan antamalla palautetta. Etenkin siinä vaiheessa, kun Pörssi saa arvoisensa palautejärjestelmän nettisivuilleen näen, että Pörssin toiminnalla ja Pörssikurssilla on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet palvella koko jäsenistöä. Pörssissä lähes kaikki on mahdollista, joten anna palaute ja nauti siitä mistä tykkäät! Tuomas Reivinen

3 Sisällys Pörssi pyörähti taas Tukholmassa. 4 Puheenjohtajalta 5 Hallitukselta 6 Kyllin hyvää 7 Assarilta 8 Pörssi ry:n historia 10 Pörssi ry 36-vuotta 11 Vuosijuhlan sillis 13 Hartwallin yritysvierailu 14 Tukholman excursio 15 Pörssi Cruise to Stockholm 17 Pornobileet 18 Onk nakei 20 Hyvä opettaja Anti-Shopin excu 22 Nesu 24 Palveluita suklaamaasta 26 Kassan asiakaspalvelu 28 Pikkuisännän pakinat 30 Pörssiuutiset Pornositseillä kissat sähisivät. Anti-Shopista löytyy kaikkea kivaa! Pörssiläiset äänestivät Esa Mangelojan Vuoden opettajaksi. Diplomin ojensi Pörssin Kopo-vastaava, Kati Räisänen.

4 Puheenjohtajalta CONSTANTEM DECORAT HONOR 4 Pörssikurssi Palvelu tuo hyödykkeen aineeton olotila. Vuoden viimeisen Pörssikurssin teemana on palvelut, joten on varmaan paikallaan hieman tuumia aihetta tälläkin palstalla. Otan katsauksen näin yhdistyksen puheenjohtajan näkökulmasta palveluihin, ja nimenomaan Pörssi ry:n tuottamiin palveluihin kuluneena vuonna Toimintasuunnitelmassamme jo alkuvuonna oli keskeisenä lähtökohtana monipuolinen ja kattava palvelutarjooma jäsenistölle. Pyrittiin kehittymään vapaa-ajan biletarjonnassa, lisäämään mielenkiintoisia liikuntaaktiviteetteja ja järjestämään entistäkin painavampaa asiaohjelmaa yritysvierailuiden ja excursioiden muodossa. Henkilökohtaisesti täytyy sanoa, että olen tyytyväinen siihen miten tavoitteissamme olemme onnistuneet. Erityisen maininnan mielestäni ansaitsee ennakkoluuloton uusien tapahtumien lanseeraaminen ja niiden jo ensimmäisenä vuonna saama hyvä vastaanotto. Esimerkkeinä keväällä pidetyt liikunnalliset tapahtumat KÄKI ja laser strike, sekä koko vuoden rankka messuprojekti; FIRMA Unohtamatta tietenkään ikimuistoista kulttuurimatkaa Pietariin. Näistä iso käsi niille ihmisille, jotka ovat tehneet työn tämän kaiken mahdollistamiseksi. Nyt on ensimmäinen kivi muurattu ja uudet perinteet alullaan, tästä on tarkoitus jatkaa. Kaikki kylterithän tietävät, että palveluilla on muutamia tiettyjä erityisominaisuuksia. Itse kulutustapahtuman onnistuminen on pitkälle riippuvainen palvelun tarjoajan ja kuluttajan yhteispelistä, tämä onneksi Pörssin ja pörssiläisten välillä onnistuu hyvin. Haluankin kiittää kaikkia aktiivisia jäseniämme, jotka ovat kuluneena vuonna olleet mukana järjestämässä tai osallistumassa Pörssin erilaisiin tapahtumiin. Ilman teitä meitä ei yksinkertaisesti olisi. Kun hyvä palveluntarjoaja on kerran löydetty, sitä ei useinkaan haluta helpolla lähteä vaihtamaan. Kilpailu pörssiläisten vapaa-ajan hyödyntämismahdollisuuksista on kovaa. Itse näen kuluneena vuonna yhden pahimmista kilpailijoista olleen oy kotisohva ab. Toivottavasti tulevana vuonna pystymme entistä paremmin aktivoimaan arvokasta asiakaskuntaamme ja valtaamaan markkinaosuuksia tältä edellä mainitulta huonekalukauppiaalta. Vuosi 2004 alkaa olla aikalailla paketissa. Puheenjohtajapalstan perinteitä kunnioittaen ja vapaasta omasta sydämestäni haluan lopuksi osoittaa kiitoksia. Tämä vuosi on ollut minulle ainutlaatuinen ja unohtumaton. Vuoden aikana olen oppinut elämästä enemmän kuin viimeisenä viitenä vuotena yhteensä ja tavannut mitä hienompia ihmisiä. Erityisesti haluan kiittää hallitusta, joka on kerta toisensa jälkeen ylittänyt odotukseni ja osoittanut valtavaa työmoraalia ja venymiskykyä. Minulla on ollut suuri etuoikeus ja kunnia työskennellä teidän kanssanne. Olen saanut monia uusia rakkaita ystäviä ja paljon vielä enemmänkin. Kiitokset myös muille, joiden kanssa vuoden mittaan on tehty yhteistyötä; kylterivaliokunnan puhiskaverit, sefe:n väki, JYY:n poppoo, Dumpin aktiivit ja lukemattoman monet yrityskumppanit. Kuten Hannukin hallituspalstalla toteaa; mieli on haikea ja kyynel saattaa tulla silmäkulmaan. Huhujen mukaan elämää on kuitenkin myös vuonna Lopuksi haluan toivottaa parasta menestystä uudelle, vuoden 2005 hallitukselle, joka Miika Lipiäisen komennossa lähtee jatkamaan aina vaan kesken olevaa työsarkaa. Hyvin mielin voin laskea rukkaset kädestäni ja luovuttaa hommat osaaviin käsiin. Näihin kuviin näihin tunnelmiin. Kiitos. Puheenjohtajanne, Pete

5 Hallitukselta Nyt kun vuosi lähestyy loppuaan, on aika tarkastella kulunutta vuotta. Jos vuotta pitäisi kuvailla vain yhdellä sanalla, se olisi ehdottomasti: VAU! Niin monta hienoa tapahtumaa olen saanut kokea teidän pörssiläisten kanssa. Noh, ennen kuin alamme vuodattamaan kyyneliä, ajattelin käydä läpi muutamia tapahtumia. Kaikki lähdimme uuteen hallitusvuoteen ehkä jopa hieman pelon sekaisissa tunnelmissa. Uutta opittavaa oli melkoisesti. Ensimmäiset deadlinet lähestyivät nopeammin kuin laki sallii. Kevään suurin tapahtuma (excujen lisäksi) oli tietysti Rinnerieha. Se oli hallituksen ensimmäinen tulikoe. Järjesteltävää riitti ennen ja jälkeen Rinneriehan, puhumattakaan varsinaisesta tapahtumapäivästä. Hyvinhän kaikki sitten loppupeleissä meni. Tunnelma oli hyvä ja tapahtumasta jäi monia hyviä muistoja. Lisäksi Pörssin kirstun pohjalle jäi jopa muutama lantti. Tosin eräs nimeltä mainitsematon Pörssin hallituksen miespuolinen yritysvastaava oli vähällä aiheuttaa suuren loven Pörssin budjettiin. Vuokraamamme pakettiauto oli nimittäin löytää uuden parkkipaikan Vuorilammen pohjasta. Tilanteen aiheutti liiallinen miehinen itsevarmuus. Kyllähän aikuinen mies nyt pakettiautoa osaa peruuttaa. VÄÄ- RIN! En olisi asiasta ollenkaan niin varma. Tilanteesta selvittin onneksi työntövoiman avulla. Kesältä mieleeni jäi allekirjoittaneen ja Jennin haalariprojekti. Vaikka luulimme olevamme hyvissä ajoin liikkeellä, niin kiirehän siinäkin hommassa tuli. Asiasta päättävä henkilö on 4 viikkoa lomalla ei varsinaisesti ole se kaikkein halutuin vastaus kun haalarit pitäisi olla painossa 2 viikon kuluttua. Voin vain kuvitella tamperelaisen paikallisnyssen kanssamatkustajien ilmeitä kun Jenni väänsi Pörssin haalari-soppareita matkallaan töihin. Haalarit kuitenkin saapuivat ajallaan ja ne saatiin jakoon fuksiaisissa. Loppuvuoden tapahtumat vaativat vielä hieman sulattelua. Palaan niihin myöhemmin kirjasarjassani Yritysvastaavan päiväkirjat osat I, II & III Tässä lopuksi täytyy vielä sanoa että hallituksen hyvä henki on auttanut meitä mitä kiperimmissäkin tilanteissa. Voidaan melkein sanoa että meillä on syntynyt ihan oma huumori hallituksen kesken. Tosin suurin osa siitä on lainattu suoraan Kummeleista mutta ei kait se meistä sen huonompia tee. Lopuksi haluan kiittää etenkin yhteistyökumppaneita jotka ovat osallistuneet tämän vuoden tapahtumiin. Ilman teitä tästä vuodesta ei olisi tullut näin hyvä. Sitten haluan korostetusti kiittää yritystiimiläisiä. Olette olleet korvaamaton apu kuluneen vuoden tapahtumissa. Sitten vielä haluan kiittää kaikkia pörssiläisiä jotka ovat osallistuneet tapahtumiin. Ei kait sovi myöskään unohtaa kiittää hallitusta ja erityisesti kollegaani Jenniä. KIITOS kaikille! Nyyh, poistun nyt takavasemmalle nostalgiakyynel silmäkulmassa. Hannu Tervahartiala Pörssikurssi 5

6 Kyllin hyvää Johanna Lähteenmäki Kylteriyhdyshenkilö / SEFE / Jyväskylän yliopisto sähköposti: johanna.lahteenmaki@sefe.fi puhelinnnumero: Ensimmäisen työpaikan etsiminen, ulkomaille töihin suuntaaminen, työttömyys ja palkkavaateet Ekonomiurasi eri käänteissä Sinua palvelee SEFE. Ekonomiliiton asiantuntijat tarjoavat apua ja henkilökohtaista neuvontaa mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Ekonomiosaamisesta ja työnantajien odotuksista tehtyihin tutkimuksiin sekä erilaisiin työelämän oppaisiin kuten Työsopimusmalleihin, Ulkomaantyöoppaaseen ja Yrittäjäoppaaseen voit nyt tutustua Sefen nettisivujen lisäksi myös Selkkarissa. Oppaat on koottu SEFE-kansioon ja niistä löydät esimerkiksi vinkkejä opiskeluun, työnhakuun ja urasuunnitteluun. Töitä? Jälleen vuoden alussa ilmestyvässä Kylterin työpakissa on vinkkejä työnhakuun sekä tarinoita elävästä kylterielämästä. Työpakki tipahtaa postiluukustasi ensi vuoden alussa. Kun opintorekisterissäsi paukkuvat 160 opintoviikon rajat voit ilmoittautua Ekonomivälitykseen työnhakijaksi. Jos taas olet lähdössä ulkomaille töihin saat Sefestä neuvoja ulkomailla työskentelyyn ja paluumuuttoon. Tukenasi on myös noin 300 Sefeläisen muodostama yhdyshenkilöverkosto noin 50 eri maassa. Mitä siitä maksetaan? Sefe määrittelee vuosittain suositukset kesätyö- ja aloituspalkoille sekä gradupalkkioille. Ohjeistukset perustuvat tutkittuun tietoon ja siksi voitkin käyttää niitä apuna hinnoitellessasi omaa osaamistasi. Tämän vuoden suositukset löydät parhaiten Sefen nettisivuilta ( > palvelut > palkkatieto). Lisäksi samoilta sivuilta löytyy palkanlaskentaohjelma, jota voit hyödyntää esimerkiksi valmistumisvaiheessa ja se saattaakin antaa paremman kuvan tilanteestasi kuin palkkasuositukset. Mistä pitää sopia? Kun työsuhdetta koskevat asiat mietityttävät Ekonomiliiton lakimiehet ovat apunasi. Saat asiantuntevia neuvoja niin työsopimusta, työaikoja, irtisanomisia kuin lomiakin koskevissa kysymyksissä. Sefen painettuun työsuhdeoppaaseen voit tutustua myös Selkkarissa. Jos taas suunnittelet yrityksen perustamista opiskeluaikanasi saat myös neuvoja yrityksen perustamisessa ja työoikeudessa. Mitä sitten jos? Sefen opiskelijajäsenenä voit liittyä myös IAET-työttömyyskassaan. Liittyessäsi heti ensimmäisen kesätyöpaikan saatuasi voit kerryttää työssäolokuukaudet jo opiskeluaikana ja siten saada ansiosidonnaista päivärahaa, jos työpaikkaa ei heti valmistumisen jälkeen löydykään. Myös opiskelujen ohella työskentely kerryttää työssäoloviikkoja. IAET-kassaan voit liittyä samalla www-sivulla kuin opiskelijajäseneksikin. Lain mukaan sinun pitää kuitenkin olla työsuhteessa liittyessäsi työttömyyskassaan. Ennen kuin alat tähystää ensi kesän työpaikkoja, sinulla on kuitenkin hetki aikaa hengähtää syyskauden jäljiltä, lämmitellä glögin ääressä ja odotella joulupukkia. Kiitoksia kaikille syyslukukaudesta ja oikein lämpöistä joulua! Kylli-täti Johanna 6 Pörssikurssi

7 Palvelut työllistävät valtaosan myös laskentaekonomeista. Tavanomaisia ammattinimikkeitä ovat mm. controller, konsultti, tilintarkastaja, sisäinen tarkastaja, verotarkastaja ja laskentapäällikkö. Lisäksi opetus ja tutkimus työllistävät muutaman ekonomin. Laskentatoimi on pitkälti palveluala: keskeisimpänä tehtävänä on yleensä tukea päätöksentekoa ja tiedot pitää myös viestittää ymmärrettävästi. Ilman minkäänlaisia tietoja taloudesta tai kannattavuudesta päätöksentekijä joutuisi melkein kuin suunnistamaan pimeässä ilman lamppua. Monet laskentatoimen perinteiset mittarit, kuten sijoitetun pääoman tuotto ja kannattavuus, kertovat ekonomille heti ainakin jotain tarkasteltavasta yrityksestä tai osastosta. Vaikka numerot kertovatkin organisaatiosta tai ihmisestä, on muistettava, että ihminen piirtää numerot, kuten professori Marko Järvenpää virkaanastujaisesitelmässään totesi. Laskelma on aina tehty tietyllä tavalla. Laskentatoimeen kuuluu lisäksi tiedon esittämistä ja perustelemista kokouksissa ja raporteissa niille, jotka tiedosta hyötyvät. Eri intressitahoilla voi olla erilainen näkemys siitä, miten jokin asia olisi edullista esittää raporteissa. Niinpä tietyt, puolueettomina pidetyt, objektiiviset ja yhteisesti hyväksytyt laskentaperiaatteet (mm. poisto- ja arvostustavat) ohjaavat laskelmien syntyä, mutta myös laskentaekonomien ajattelua siitä, mitä numeroiden takana on. Assarilta Nämä laskentaperiaatteet ja siten myös laskentaekonomien ajattelumallit ovat kokeneet muutoksia uusien kansainvälisten IFRSraportointisäännösten myötä ja myös vuosituhannen alun kirjanpitosotkut kertoivat, etteivät laskentaperiaatteet ole aukottomia, vaan yllättävänkin suuria mahdollisuuksia tuloksen manipulointiin on. Niinpä on otettu käyttöön lisää laskentasäädöksiä paikkaamaan entisissä olleita aukkoja. Näin luottamus oikeaan ja riittävään kuvaan on mitä ilmeisimmin saatu ainakin pääosin palaamaan. Vitsinä kuitenkin heitettiin kirjanpitosotkujen aikaan mm. seuraavaa: insinööriltä ja laskentaekonomilta kysyttiin, paljonko on 2+2?, insinööri vastasi, 4,0, mutta laskentaekonomi vilkaisi sivuilleen ja kysyi vaivihkaa, paljonko haluat sen olevan. Niinpä etiikka on noussut tärkeäksi tutkimusalaksi laskentatoimen piirissä ja tilintarkastuksessakin on päädytty siihen, ettei palveluhenkisyyttä saa ulottaa liian pitkälle. Numeraalinen taloustieto ei riitä kaikkiin päätöstilanteisiin eikä ainoaksi suoritusmittariksi palveluille, joissa kvantitatiivista tuotosta ei ole. Palvelualojen suoritusmittareiksi sopivatkin mm. palvelutason kuvaukset, tavoitteiden saavuttamisaste, prosessimittarit ja laatumittarit. Palvelutasosta voi kertoa odotusajan pituus tai ongelmanratkaisuprosentti. Tavoitteiden saavuttamista voidaan mitata vaikkapa prosentteina ja puhua tavoitteiden saavuttamisasteesta. Prosessimittareita ovat esimerkiksi läpimenoaika ja aikataulun mukainen palvelu. Laadusta kertovat mm. asiakastyytyväisyys ja virheiden määrä. Hyvä laatu vähentää takuutyön määrää ja voi tuoda asiakkaan liikkeeseen uudestaankin, tosin laatumittareiden yhteys kannattavuuteen ei aina ole ilmeinen, jos parempi toiminta ilmenee vain vapaan kapasiteetin lisääntymisenä. Palvelujen arviointiin ei ole olemassa yhtä mittaristoa, vaan mm. organisaatio, ympäristö, trendit, markkinatilanne ja -näkymät vaikuttavat kulloinkin tärkeinä pidettyihin asioihin ja mittareihin. Näiden tekijöiden tuntemus eri palvelualoilla ei sitten olekaan aivan helppo juttu. Opetuksessa, kuten myös konsultoinnissa tai tieteessä yleensä, opettaja voi antaa oppilaalle tai asiakkaalle tikkaat kuljettaviksi, mutta ei voi yleensä kertoa lopullisia vastauksia ainakaan tietyn ratkaisutilanteen ulkopuolelle. Oppilas tai asiakas voi kuitenkin oppia näkemään maailman eri tavoin ja ratkaisemaan vaikkapa liiketoimintaan liittyviä ongelmia ymmärrettyään ensin opetetut lauseet, niiden merkityksen ja niiden vajavaisuuden; ts. Ludwig Wittgensteinin (Tractatus Logico- Philosophicus, WSOY, 1972, 88) sanoin: noustuaan niitä pitkin niiden päällä niiden yläpuolelle. (Hänen on niin sanoakseni heitettävä pois tikkaat kiivettyään niillä ylös.). Antti Rautiainen KTL, assistentti Pörssikurssi 7

8 Pörssin jäsenistö uudistuu vuosi vuodelta ja vanhat perinteet uhkaavat jäädä unohduksiin. Pörssikurssi päättikin selvittää onko ainejärjestömme mistään kotoisin ja kertoa uusimmille jäsenille kuinka mittava taival takana onkaan. Pörssikurssin edellisestä numerosta luimme Pörssin tunnelmia 90- luvulta Janne Pöystin kirjoittamana. Nyt pureudumme vielä syvemmälle historiaan ja tutkimme Pörssin lukuja. Kirjoitus perustuu vanhoihin Pörssikursseihin ja Taina Väisäsen historiikkiin. Pörssi ry:n historia Pörssi syntyy Jyväskylän Yliopiston taloustieteen opiskelijoiden yhdistys Pörssi ry perustettiin Sen tarkoitus oli tehostaa ja helpottaa opiskelua, järjestää työ- ja harjoittelupaikkoja, lisätä taloudellista tietoutta ja toimia yhteistyössä talous- ja elinkeinoelämän kanssa. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin paljon virkailijoita, jotta olisi heti saatu mahdollisimman paljon opiskelijoita yhdistykseen. Taloustieteen opiskelijoilla oli hyvä yhteishenki, joten toiminta oli erittäin vilkasta heti alusta lähtien. Alussa yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä oli opiskelijoiden työn helpottaminen. Tätä varten välitettiin opiskelumateriaalia kuten kirjallisuutta. Opiskelua pyrittiin helpottamaan ajamalla kirjasto- ja atk-palveluiden parantamista. Voidakseen tehdä ja myydä referaatteja ja opintomonisteita Pörssi hankki kopiokoneen. Eli Pörssin kopiokonetoiminnallakin on jo pitkät perinteet! Toiminnan tehostamiseksi perustettiin erilaisia valiokuntia, joiden puheenjohtajat olivat hallituksen jäseniä. Mm. urheilu- ja virkistysvaliokunta järjesti Pörssin liikuntavuoroja ja kokoontumisiltoja. Ei politiikkaa! Alusta lähtien Pörssin piti tarkkaan kiinni puolueettomuuden periaatteesta. Tämä periaate säilyi myös yliopistopolitiikan kuumimpana aikana 1970-luvulla. Puolueettomuutensa vedoten Pörssi halusi pysyä pois myös ylioppilaskuntavaaleista. Ylioppilaskunnassa pelättiinkin, että Pörssistä tulee jonkinlainen ylioppilaskunnasta riippumaton kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta. Järjestönä Pörssi ei halunnut liittyä muihin kuin puhtaasti taloustieteellisiin yhdistyksiin, vaikka sen jäsenet olivatkin monista eri puolueista. Tempauksia Pörssi halusi alusta lähtien tunnetuksi erilaisista tempauksistaan. Ensimmäiseen vapputempauksen vuonna 1968 kuului mm millimetrin kenguruhyppyviestikilpailu Kauppakadulla. Kilpailuun oli pörssiläisten lisäksi haastettu muitakin hengen jättiläisiä kuten papit, poliisit ja lahtarit. Suurta huomiota herätti myös Kortepohjan ylioppilaskylän rakentamiseen liittyvä tempaus., jossa SOK Vaajakoski lahjoitti Kortepohjaan lastulevyjä niin paljon kuin pörssiläiset jaksoivat kerralla kantaa. Mukana tempauksessa olivat opiskelijoiden lisäksi myös opettajat, kun painavia lastulevyjä kannettiin Tourulasta Kortepohjaan. Oma lehti perustetaan Yhdistyksen oma lehti, Pörssiläinen, perustettiin vuonna Pörssiläisen tärkein tehtävä oli kertoa Pörssin toiminnasta ja taloustieteen opiskelusta yliopistoväelle ja talouselämälle. Ensimmäisessä numerossa päätoimittaja Tapani Nummi kirjoitti: Pörssissä toimiminen oli riemullista ja siinä oli laajat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja valmentautumiseen tulevaan ammattiin. Päätoimittaja pyysi lehteen kirjoitusta myös presidentti Urho Kekkoselta, mutta sitä ei koskaan julkaistu, koska sävy oli päätoimittajan mielestä liian negatiivinen. Kekkonen ei ollut hyvissä väleissä talouselämän kanssa, joten hän suhtautui hieman varauksellisesti myös taloustieteen opiskelijoihin. Pörssiläinen ilmestyi alussa säännöllisesti, mutta vuonna 1975 se ei enää ilmestynyt päätoimittajapulan vuoksi. Seminaareja ja excuja Pörssin alkuaikojen merkittävin tempaus oli Yrittäjät- ja yhteistyö seminaarin järjestäminen. Seminaari järjestettiin yhdessä Keski- 6 Pörssikurssi

9 Suomen kauppakamarin kanssa Joutsenlammen lomakeskuksessa. Excursioiden esi-isiä olivat tärskyt joista ensimmäinen tehtiin Mikkeliin Ohjelmaan kuuluivat paperi-keräys, vierailu Pelloksen tehtaille sekä esitelmä- ja keskustelutilaisuus. Kesätöitä pörssiläisille Keski-Suomen talouselämä oli alusta lähtien kiinnostunut taloustieteen opetuksesta Jyväskylän Yliopistossa. Itse asiassa koko taloustieteen opetus oli lähtöisin juuri talouselämän tarpeista. Toiminnastaan Pörssi tiedotti yrityksille mm. myyntikirjeillä. Helmikuussa 1973 Pörssi lähetti kirjeen, jossa se esitteli taloustieteen opiskelua ja Pörssiä. Tarkoituksena oli hankkia kesätöitä opiskelijoille. Kirjekampanja tuotti kuitenkin laihan tuloksen; kahteensataan kirjeeseen saatiin vain kahdeksan vastausta ja niissä kaikissa luki, etteivät yritykset tarvitse kesätyövoimaa. Kauppalaisseuran säätiö Edelleenkin yksi taloustieteellisen opetuksen ja Pörssin tärkeimmistä tukijoista on Kauppalaisseuran säätiö. Aikoinaan Kauppalaisseuran puheenjohtaja Eero Fredrikson iloitsi tavasta, jolla taloustieteen opiskelijat olivat tehneet tutkintoaan ja toimintaansa tunnetuksi. Hän oli erityisen ilahtunut siitä, että taloustieteilijät käyvät parturissa ja esiintyvät niin kuin herrasmiehet. Fredriksonin mukaan opiskeluun ei tule kuulua vain opiskelua, vaan myös paljon riemullistakin. Hyvä neuvo vielä kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin! Pörssi mukana opetuksen kehittämisessä Pörssi osallistui aktiivisesti tutkintovaatimusten ja opetuksen kehittelyyn. Vuonna 1971 yhteiskuntatieteellisen tiedekuntaan perustettiin taloustieteiden kandidaatin tutkinto. Taloustieteen laitokselle perustettiin vuonna 1972 laitosneuvosto, jossa käsiteltiin mm. laitoksen kehittämistä, budjetti, tutkintovaatimuksia, oppilasvalinnat sekä virkajärjestelyt. AIESEC Pörssi otettiin kansainvälisen AIESECin jäseneksi vuonna Samana keväänä perustettin AIESEC-Pörssi-LC, jonka tehtäviin kuului ulkomaisten harjoittelijoiden kesätoiminnan järjestäminen. AIESEC siis järjesti harjoittelijoille asuntoja ja auttoi heitä käytännön asioissa. Lisäksi he esittelivät harjoittelijoille suomalaista talouselämää, kulttuuria sekä yhteiskuntaa luvun alussa AIEsecin toiminta vakiintui ja alkoi suuntautua yhä enemmän ulospäin. Yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa kehitettiin edelleen. 70-luvun poliittisissa myrskyissä Pörssi pysytteli irrallaan yliopistopolitiikasta Yliopistopolitiikkaan! Merkittävä vaihe Pörssin toiminnassa oli, että se alkoi 80-luvulla osallistua järjestönä myös yliopistopolitiikkaan. Pörssillä on siitä lähtien ollut edustajia sekä ylioppilaskunnan että yliopiston hallinnossa. Yhteyksiä pidettiin myös muiden kauppatieteellisten yksiköiden ainejärjestöihin ja ylioppilaskuntiin. EKOL Eri kauppatieteellisten yksiköiden opiskelijajärjestöt pitivät yhteisiä neuvottelukokouksia, mutta yhteydenpitoa vaikeutti luottamushenkilöiden tiheä vaihtuminen. Vuonna 1981 Suomessa korkeinta kauppatieteellistä opetusta antavien yksiköiden opiskelijajärjestöt perustivat oman liiton. Sen nimeksi tuli Ekonomiopiskelijoiden liitto ry Förbundet fö Ekonomiestunderande rf, EKOL FE. EKOL:n tarkoituksena oli toimia jäsentensä etu- ja yhdessäolojärjestönä. EKOL:n tärkeimpiä tehtäviä olivat ekonomitutkinnon tunnetuksi tekeminen, koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen ja suhteiden luominen liike-elämään. EKOL lakkautettiin 90-luvun puolivälissä ja EKOL:n jäsenet siirtyivät Suomen Ekonomiliiton, SEFE:n, opiskelijajäseniksi. Omat tilat Toimitilojen puute on ollut ongelma Pörssille koko sen historian ajan. Vuonna 1970 Pörssi sai oman toimiston Vapaudenkatu 41:n tiloista ja se ristittiin Pörssi Klubiksi. Kun talo vuoden kuluttua purettiin, joutui Pörssi luopumaan tiloistaan. Satunnaisesti Pörssi toimi taloustieteen laitoksen tiloissa ja kun laitos muutti Mattilanniemeen sai Pörssi oman huoneen. Vuonna 1986 huone jouduttiin kuitenkin luovuttamaan Suomen Akatemian tutkijan käyttöön. Lopulta vakinaiset tilat saatiin Kortepohjan ylioppilaskylästä. Koska Pörssi muutti takaisin Mattilanniemeen? Miten 80- ja 90-luvun vaihde sujui? Siitä ehkä lisää ensi numerossa. Koonnut ja päivittänyt Tuomas Reivinen Pörssikurssi 9

10 Pörssi ry 36-vuotta Juhlaväki kerääntyi hotelli Rantasipiin juhlimaan 36-vuotiasta Pörssiä. Paikalle saapui niin fukseja kuin vanhempiakin opiskelijoita, sekä tietysti vieraat muista kauppatieteiden ainejärjestöistä. Ennen varsinaisten juhlien alkua järjestettiin muualta kutsutuille vieraille oma cocktail-tilaisuus, jossa he saivat onnitella keski-ikään ehtinyttä Pörssiä niin sanoin kuin lahjoinkin. Pörssiä muistettiin mm. Boomin laulukirjalla, omatekoisella kiljulla, erilaisilla leluilla, heijastintolpalla sekä vodkalla. Kokkareiden päätyttyä hotellin aula jo tungeksi juhlavieraista. Naiset näyttivät upeilta iltapuvuissaan ja kampauksissaan sekä miehet komeilta frakeissaan, kuten juhlan arvokkaaseen luonteeseen kuuluikin. Kaikilla oli mahdollisuus päästä kuvaan avecinsa kanssa, ja valokuvaajan luona riittikin ihmisiä jonoksi asti. Valokuvien ottaminen sai kuitenkin jäädä, kun oli aika siirtyä juhlasalin puolelle. Miehet saattoivat avecinsa kohteliaasti oikealle paikalle odottamaan kutsuvieraiden saapumista sekä alkumaljan kohottamista ja tervetulopuhetta. Kutsuvieraita olivat mm. taloustieteiden tiedekunnan dekaani Jaakko Pehkonen, Keski-Suomen Ekonomien Juha Pehkonen sekä GOOMega Oy:n toimitusjohtaja Janne Andersin. Tunnelma kohosi mukavasti puolta yötä lähestyttäessä. Ruokailun lomassa kuuntelimme puheenjohtajan tervehdyksen Petri Marjavan lausumana sekä Janne Andersinin juhlapuheen. Puhujia kunnioitettiin keskeyttämällä ruokailu puheiden ajaksi. Virallisen konferenssin jälkeen oli vuorossa stipendien jako. Keski-Suomen Ekonomien stipendi jaettiin Johanna Lähteenmäelle ja Mikko Höytylänmäen stipendi puolestaan Jarkko Vepsäläiselle. Vuoden opettajaksi valittiin Esa Mangeloja sekä vuoden pörssiläiseksi Jani Helviö. Jälkiruoan ja kahvin jälkeen pääsimme kuuntelemaan humoristista puhetta naiselle ja miehelle, jonka Anna Leino ja Jari Ojanen esittivät ovelasti dialogina. Tavallisesti vuosijuhlissa kuullaan ainoastaan puhe naiselle, mutta karkausvuosina myös naisille avautuu tilaisuus kiittää miehiä. Miehet esittivät dialogin päätteeksi daameilleen ihanan Niin minä neitonen sinulle laulan ja tämän jälkeen naiset kerääntyivät lavalle laulamaan vuorostaan miehille Pojat. Tämän puheen päätyttyä juhlan virallinen osuus oli ohitse, ja orkesteri alkoi toden teolla tanssittaa puutuneita jalkojamme. Tanssi sujui enemmän ja vähemmän tanssikurssin oppien mukaisesti, ja tunnelma kohosi mukavasti puolta yötä lähestyttäessä. Puolen yön jälkeen oli aika siirtyä keskustaan jatkopaikalle, jossa etikettisäännöt jo unohdettiin ja puristavat kengät hylättiin nurkkaan diskopopin vallatessa tanssilattian. Pieni suolainen iltapala maistui, eikä juhlat loppuneet ennen aamua. Eivätkä ne loppuneet edes aamullakaan, kun jatkettiin sillikselle 10 Pörssikurssi Boomilaisilla oli jälleen positiivisesti huomiota herättävä edustus. Juhlapuhuja Janne Andersin kertoi muun muassa kuinka vanhoista pörssiläisistä on tullut hänelle monia elämänmittaisia ystäviä. Annamari Härkönen Konferenssin aikana haettiin vauhtia perinteisesti sekä myös Monaco-tyylisestä yökerhosta. Suuri kiitos yhteistyökumppaneille: 2. nd floor AFT Altadis Alteams Oy Bearing Point Birra Call Solutions Elohuvi Euromarket Fazer Felix-Abba Fever Giggling Marlin GWS Pikval Hartwall JAT-Asennus Oy Joroisten Taiteovi Jyväskylän Teknologiakeskus Kauppalehti Keskisuomalainen Kopijyvä K-S Osuuspankki Käyttöauto Metso Paper Mobile Mirror OVV Panda Paviljonki Pepsodent/Unilever P-k Ykköset Pohjantähti PriceWaterhouseCoopers Saarioinen Sefe Stora Enso Timber Teräs-Astra Tuottotieto Vaatturiliike Kuitunen Vapo Veljekset Laakkonen Viherlandia Viking Line

11 SILLIS 04 Kun herätyskello soi vuosijuhlia seuraavana aamuna, oli ainakin oma oloni hieman heikko ja väsynyt. Bussin lähtöaika oli kuitenkin vähemmän joustava, joten ainoa vaihtoehto oli nousta ylös, vetää haalarit niskaan ja ei kun menoks! Muutama pörssiläinen tosin ei ihan ehtinyt bussiin, vaan liittyi joukkoon vasta ensimmäisellä etapilla eli Kuokkalan paikallisessa. Birrassa pääsi lähes koko pörssin rytmiryhmä lavalle karaoken merkeissä. Se hauskuus loppui kuitenkin hyvissä ajoin ja matka jatkui kohti Säynätsaloa ja varsinaista sillispaikkaa. Nestetasapainostakin oli huolehdittu. Perille päästyämme jokaisen nälkä oli kasvanut sen verran suureksi, että jonot herkkupöytiin muodostuivat nopeasti. Karjalanpiirakat, Nami namit ja muut herkut tekivät kauppansa, niinpä pörssiläiset sekä vieraat asettuivatkin tyytyväisinä pöytien ääreen nauttimaan tarjottavista. Nestetasapainostakin oli huolehdittu, joten kenenkään ei tarvinnut kuivin suin olla. Sillis-bändinä tänä vuonna oli Keräilyerä, joka sai silliskansan liikkeelle tanssilattialla. Teknisistä ongelmista huolimatta tunnelma oli korkealla ja jokaisella epäilemättä hyvä fiilis. Kun bileet loppuivat Säynätsalossa, ei silliksen vietto kuitenkaan vielä loppunut. Opinkiven sauna oli seuraava kohde. Vielä riitti porukalla energiaa saunoa ja jatkaa juhlimista. Kaikista sisseimmät siirtyivät saunalta vielä Huviin baareilemaan, mutta osa totesi jo oman sängyn olevan paras vaihtoehto. Pitkä juhliminen vaati veronsa, mutta hauskaa pidettiin kaksi päivää ja se todellakin oli sen arvoista! Annika Autio Sillis-tunnelmaan päästiin jo heti alusta asti. Ville & fanit Puhe takana ja sillis vielä edessä, puhis voi jo hengähtää Keräilyerä sai sillisläiset valloittamaan tanssilattian Karaokessa pääsivät halukkaat fiilistelemään suosikkibiisien tahdissa Pörssikurssi 11

12 Koskaan ei tiedä, mitä sattuu turvaa Kylteri pääomasi! SEFEn opiskelijajäsenenä olet oikeutettu erinomaisiin vakuutusetuihin. Valitse Ifi n käytännönläheiset ja ekonomiset vahinkovakuutukset matkustamiseen, kotiin, autoon sekä vapaa-ajalla sattuvien tapaturmien varalle. Alennukset 6 30 % vakuutuksesta riippuen. Käytä edut hyväksesi ennenkuin pää on paketissa.... Lisätietoja /sefe Ifin konttoreista tai numerosta (klo 8 20) Ole huoletta. Me autamme.

13 Hartwallin excursio Viktor Hartwall perusti pohjoismaiden ensimmäisen kivennäisvesien tuotantolaitoksen jo vuonna Siitä Hartwallin toiminta laajeni ensin virvoitusjuomilla ja 1960-luvulla panimotuotteilla. Vuonna 2002 Hartwall fuusioitui Euroopan johtavan panimokonsernin, Scottish and Newcastlen kanssa. Nykyään Hartwall on Suomen merkittävin juomatalo 44 prosentin markkinaosuudella ja reilun 300 miljoonan euron liikevaihdolla. Sen pää brandeja ovat Lapin kulta, Karjala, Urho, Hartwall oluet, Upcider, Novelle, Jaffa ja Pepsi. Suurin osa Hartwallin tuotteista valmistetaan vuonna 2003 valmistuneessa Lahden tuotantolaitoksessa, josta lähtee päivittäin noin miljoona litraa juomaa janoisille asiakkaille. Aluksi saimme kattavan luentosalissa. tietopaketin Hartwallin toiminnasta Pörssi analysoimassa lopputuotteita. Hartwallilla oli tarjolla virvoitusjuomia laidasta laitaan. Bussilastillinen janoisia pörssiläisiä käväisi Tukholman excun yhteydessä Lahdessa maistelemassa Hartwallin uuden panimon maukkaita antimia ja tutustumassa tähän huippumoderniin ja uutuuttaan loistavaan tuotanto- ja logistiikkalaitokseen. Tuotantolaitoksen tekniseen toimivuuteen ja ulkoisiin puitteisiin oli todella panostettu: sen huomasi jo saapuessa Hartwallin edustustiloihin, joissa suihkulähteet, upea baari ja jopa wc:n sisustus tekivät varmasti jokaiseen vierailijaan melko vaikutuksen limu-altaan antimia unohtamatta. Tehokkuutta korostaa myös saamamme tieto, että Hartwallilta lähtee päivittäin yli miljoona litraa juomista rekkojen kyytiin. Kierroksella tuotantolaitoksessa sai kokea nykyajan tekniikan ihmeet: työntekijöitä ei näkynyt lähes missään, sillä kehitystrendin mukaisesti automatiikka hoiti perustyötehtävät pullojen pesusta ja juomien valmistamisesta sisäiseen logistiikkaan. Erityisen hauskoja teknisiä laitteita olivat sisäisen tavarankuljetuksen hoitavat älyvempeleet, joita liikkui laitostiloissa kaikkialla. Nämä vempeleet ohjasivat itse kulkuaan paikasta toiseen ja osasivat mennä itse jopa akun lataukseen nälän yllättäessä. Toinen mieleenpainuva tekninen laite oli hajunenä, joka haistoi kaikki kierrätettävät pullot, jottei tuotantoon päässyt yhtään epämääräisen hajuisia pulloja. Hajunenän ansioista meidän ei tarvitse juoda bensiinin makuista olutta tai shampoolta maistuvaa limua. Tiesitkö, että pidettyäsi vain kymmenen minuutin ajan esimerkiksi maitoa kierrätettävässä muovipullossa, hajunenä ei päästä sitä enää markkinoille. Pullon haju on pilalla. Hajunenän ansioista meidän ei tarvitse juoda bensiinin makuista olutta tai shampoolta maistuvaa limua. Hartwallin vierailulta myös oppi tärkeitä arkielämässä hyödynnettäviä asioita. Itse olen aina aiemmin valinnut kaupan limupulloista sen, missä juoman pinta oli korkeimmalla ajatellen, että pullossa on tietenkin myös eniten limua. Todellisuudessa limun määrä on täysin sama pullosta riippumatta, muovipullojen koko vain kutistuu kierrätys- ja pesukertojen myötä. Ehkäpä oma elämänikin helpottuu, kun ei enää tarvitse käydä läpi kaikkia kaupan pulloja sitä limukkainta etsien. Muovipullo kestää kierrätystä noin 16 kertaa, kunnes se kutistuu liian pieneksi. Lasipulloa voidaan kierrättää noin puolet useammin. Lasipulloihin tottuneiden ei tarvitse myöskään pelätä, että olutta alettaisiin myös myydä muovipulloissa. Kalja ei säily muovipulloissa tarpeeksi pitkään, sillä siitä pääsee ajan kanssa hiukan ilmaa läpi ja olut menee pilalle. Näin ollen ainakin Hartwall uskoo yhä lasipulloihin. Kukaan tuskin jäi tältä vierailulta kuivin suin, sen takasi viimeistään syvällisempi perehtyminen Hartwallin juomavalikoimaan yrityksen baaritiloissa. Ja tästähän se meidän varsinainen excursio kohti Itämeren aaltoja vasta alkoikin Leena Peltola

14 Tukholma 2004 Tukholman excu = joukko kyltereitä; Pörssiläisiä, Boomareita, Enklaaveja yhdessä unohtumattomalla, älyttömän hauskalla Tukholman risteilyllä. Perinteikäs Tukholman excu pääsi alkamaan, kun kauan matkaa odottaneita Pörssiläisiä kuljettavat bussit starttasivat Jyväskylästä määränpäänään Helsingin satama ja siellä Viking Mariella. Excun virallisena osuutena olivat menomatkalla mielenkiintoiset yritysvierailut Hartwall Oy:n tai Jaakko Pöyry Groupiin. Tämän ainoan virallisen osuuden jälkeen tunnelma bussissakin vihdoin rentoutui, kun sihahdukset pullonkorkkien avautuessa valtasivat bussin. Laivaan päästyämme päälle vaihtuivat pikkumustat ja siirtyminen alkoi kohti buffettia. Kuiskatessamme buffetin ovimiehelle taikasanan Pörssi hän illastamaan Pörssille varattuun kabinettiin! Täydellistä yllellisyyttä! Mahtavan illallisen täydensikin loistava pöytäseura, joka rentoutti ja takasi naisten viihtyvyyden, sekä miesten kohteliaisuudenosoitukset naisille. ohjasi meidät Musiikin loputtua ravintoloista jatkuivat vielä toogabileet laivan käytävillä Buffetin päätyttyä alkoivat hyttibileet, joiden jälkeen iltaa jatkettiin ravintoloissa. Edes kova merenkäynti ei lamaannuttanut iloisia juhlijoita vaan sai laivakansan tanssimaan entistä vauhdikkaammin. Musiikin loputtua ravintoloista jatkuivat vielä toogabileet laivan käytävillä.. Seuraavana päivänä oli vuorossa tutustuminen Tukholmaan ja sen kauppoihin. Innokkaimmat juhlijat päättivät kuitenkin jäädä laivalle saunomaan ja keräämään voimia tulevaan iltaan, joka ei suinkaan jäänyt edellistä huonommaksi vaan myös silloin vedettiin karaokebaarissa täydestä sydämestä Apinamiestä ja otettiin tanssilattiat haltuun. Paluumatkalla tasainen tuhina ja jopa pieni kuorsaus bussissa osoitti, kuinka onnistunut Tukholman excu myös tänä vuonna oli ja kuinka Pörssiläiset olivat ottaneet siitä jälleen kaiken irti! Henna Sopanen Beibet tankkasivat matkalla illan koitosta silmälläpitäen. Jo perinteeksi muodostuneet toogabileet. Johtaja kutsuu kanssaihmisiä. Karaokebaari viehätti: Kanna minut metsään apinamies Skandinaavista shoppailua. Tytöt vauhdissa. 14 Pörssikurssi Tulisuudelma lemmenlaivalla.

15 Pörssi Cruise To Stockholm Two stories by Hungarian girl and German boy The Pörssi Cruise to Stockholm was a great experience for international students from more point of view. We visited Jaakko Pöyry, a Finnish company. Than Fruzsina we visited Stockholm, the beautiful capital of Sweden. And last but not least we experienced the Finnish way of enjoying a night on a big-big ferry. The business visit at Jaakko Pöyry was interesting. It is always instructive when we can meet the real-life-version of the things that we are studing at the university. And the coffee and sandwich were fine, thank you! We wish further successes to the Group! We could get the feeling of the town which was very impressive. Stockholm is amazing! We were walking in the downtown and could not keep our cameras in our pockets for two minutests, we always saw something really beautiful what we had to photograhp. We were sorry that the time was so short, it was not enough at all to discover Stockholm. But we could get the feeling of the town which was very impressive. We changed some swedish money but did not have time to examine it, we just spent it very soon. We met thousands of Dala horses, vikings and elks in the souvenire shops. It happened more times that I said someone Kiitos! Well, once in a shop the swedish guy told me that it is not Finland. Anyway he tought me the swedish version of the is word, so now I know Tack!. I am sure when I will be back home in Hungary I will say in shops for a while Kiitos! instead of Köszönöm! which is the Hungarian version. I am used to Kiitos! And what about the Finnish way of ship-partying? I was told before that Finns can really appreciate the cheap drinks in the tax free shop. Now it is totally proved for all of us. The buffet dinner was really luxury, we ate a lot of delicious food. And we were happy, that Hyvää roukahalua was written on the counter in several languages and everybody found their own! Let me tell a short story. We were three girls sitting in the corridor, next to the night club. Two very very drunken Finnish gentlemen came and sat next us and wanted to get acquainted with us. Well, we did not really want, but they kept on trying to talk in English to us with more or less success. Than we began to talk in our own language that is in Portugese and in Hungarian. This was a crushing attack against the two gentlemen, they were really confused and went away. We were laughing a lot, it was fun! At the end I would like to thank Pörssi for the cruise! We enjoyed it very much! Kiitos! Fruzsina Siger * * * It was still night when I went out of my home to take the bus to the city. A little bit later I stood already waiting for the bus together with the other participants who joined Marco co the cruise. Many familiar faces I discover out of the crowd who I have seen at other Pörssi events. It was as well beer and cider which were circulating at this early hour....i recognized surprisingly that almost every cabin door was open and people were drinking everywhere. Some pit-stops later our bus arrived in Vantaa at Jaakko Pöyry, the company we were supposed to visit. The presentation was quite informative. For me that company had been unknown until this day but with the presentation it was possible to get a good image of the company s fields of activity and how international they are. The Jaakko Pöyry president was right when he said that most of us have something else in mind at the moment. Yes for sure; the cruise had not yet begun. It did not last for long and we could find ourselves on board of the M/S Mariella. Most of us were glad to have finally something to eat of the rich buffet and as well of the presence of that particular store labelled Tax-Free-Shop. Later when I walked through the corridors, I recognized surprisingly that almost every cabin door was open and people were drinking everywhere. Indeed a very good idea because all of our cabins were near together. Afterwards there followed hours of having fun Pörssikurssi 15

16 in the corridors with some cheap tax-free-beverages and sometimes there was a side-trip to the karaoke-bar. The storm outside gave a special note to the trip. Suddenly it became hard to walk around or to dance because the ship was heavily shaking. But it gave to the trip some touch of adventure. On the way to bed I found some people running around with the bed sheets on. I first thought of some ghosts but as I learned it was that toogabileet. Interesting and funny idea to do that. Yes, it became a long night but somehow I and many more managed to get up in time to visit Stockholm. It was indeed a short visit. You can t call it sightseeing because just going to shops, Burger King and to the bar sounds more like kill time. Funny was the feeling ashore when I realized that I still felt the ship shaking although I had left it. At the evening the procedure was almost the same. Everyone met again in the corridors with some beverages. And again the night became long. Starting the next day with almost no sleep I managed at least to catch the bus what was not a matter of course at that morning. But who cares, I had a really great time on the ship! Honestly almost the best experience for me to party in the corridors and cabins with many familiar people. Once more again I got to know many new people and that is always great! Yeah, the next cruise is certain to come! Marco Baloun

17 Pornositsit Kun sut nään housuissa sykkii oi beibe tsiigaa tätä tykkii ah, nyt erittyy hormoonii miksi täytyy faijasi olla mormoni? ah, kuinka onkaan ihanat muotosi, haluaisin kokonaan omakseni ruotosi huvittaisi kyllä kanssasi yhtyä mutta en viitsisi tappoo ryhtyä tahtoisin olla sun kanssasi sillai, tiedäthän kyllä itsekin millai, tahtoisin sua niin koskettaa vaan entä jos faijasi tietää saaaaaa.. Tuhmia koulutyttöjä, roiseja poliisimiehiä, uhkeita hoitsuja, seksikkäitä toimistotyttöjä ja vähäpukeisia sutenöörejä... Päiväunta? Muutaman laulun ja laulujuoman jälkeen tarkastelu vaihtui luonnollisesti kutakuinkin estottomaksi katseluksi ja tutkiskeluksi. Ei, vaan täyttä totta Pörssin porno-sitseillä eräisenä hämäränä keskiviikkoiltana. Tunnelma oli alusta asti kuuma ja kiihkeä kun jokaisen asukokonaisuus oli sivusilmällä tarkistettava niin hyvin kuin mahdollista. Muutaman laulun ja laulujuoman jälkeen tarkastelu vaihtui luonnollisesti kutakuinkin estottomaksi katseluksi ja tutkiskeluksi. Illan pimettyä sutenöörit kahmivat tyttöjä kilpaa talleihinsa ja oli aika siirtyä jatkamaan tunnelmia Giggling Marlinin yöelämään. Näyttävä joukko kiinnitti vähintäänkin kiitettävästi huomiota saapuessaan hämmentämään rauhallisesti alkanutta baari-iltaa. Tanssilattialla kuumuutta ja kosteutta entisestään nosti puolenyönjälkeen nähtävä strip-tease show. Siitä eteenpäin... pyydän, hyvä lukija, käyttämään mielikuvitusta. Sen voin kertoa, että tätä iltaa ei tulla unohtamaan ei pitkään aikaan. Pirita Hiltunen Toiminimia Rattopojat Oy Ab, erootiset hierojat. Who s your daddy? Nestemäinen kolmiodraama ja takapiru. Sutenöörit saivat tilaisuuden värvätä uusia tyttöjä talliinsa. Toast-bitch rankoo punishmenttia. Pörssikurssi 17

18 Onk Nakei? Jouluun kuuluu olennaisesti ruoka ja sitä on paljon. Perinteiset jouluruuat jakavat mielipiteitä, erityisesti joululaatikot ja rosolli. Toinen rakastaa porkkanalaatikkoa ja toinen ei voi sietää sitä. Kinkku on ehdoton joulupöydän kunkku ja kalkkuna saa edelleen siipeensä. Punaviini ja glögi kuuluvat jouluateriaan, mutta sitä osataan nauttia kohtuudella. Eikä mikään voita joulutorttua, yksinkertaisen hyvää! Omenaglögi 1 l omenatuoremehua 1 limetin puristettu mehu 2 kanelitankoa 10 kokonaista neilikkaa 1-2 dl Finlandia Granberry vodkaa sokeria maun mukaan Sekoita mehut keskenään. Lisää mausteet. Kuumenna kiehumispisteeseen. Lisää alkoholi ja oman makusi mukaan sokeria. Koristele halutessasi limettiviipaleella. Tarjoile glögin kanssa sinihomejuustoa ja pipareita. Pörssiläisten jouluruoka gallup Kinkku vai kalkkuna? Kinkku 68% Kalkkuna 32% Paras joululaatikko? Porkkana 39% Lanttu 23% Peruna 23% Ei mikään 15% 5 eniten inhottua jouluruokaa 1. Lipeäkala 2. Porkkanalaatikko 3. Imelletty perunalaatikko 4. Rosolli 5. Maksalaatikko 5 suosituinta jouluruokaa 1. Kinkku (ylivoimaisesti) 2. Porkkanalaatikko 3. Riisipuuro 4. Lanttulaatikko 5. Rosolli Kuuluuko alkoholi jouluun? Kyllä 100% (kohtuudella) Ei 0% Paras joululeivonnainen? 1. Torttu 2. Pipari 3. Joulupulla Kinkku on yhä joulupöydän kunkku! Nina Itkonen 18 Pörssikurssi

19

20 Kyllähän se on aina se ensimmäinen etu opettajassa, jos hänen luennoillaan pysyy hereillä. KUKA? Tittelit: Yhteiskuntatieteen maisteri 1992, KTM 1994, KTL 1997, KTT 2001, Teol. Kand Harrastukset: Perhe-elämän lisäksi klarinetin ja saksofonin soitto Ravintola: Vesilinna, Hesburgerissa tulee käytyä usein lasten kanssa Kirja: Raamattu hepreaksi, Isaac Singerin tuotanto Vuoden opettaja Esa Mangeloja - hyvää palvelua luennoilla Pörssin jäsenistö valitsi tänä syksynä vuoden opettajaksi etenkin kansantaloustieteen opiskelijoille tutun Esa Mangelojan ja Pörssikurssi kävi haastattelemassa häntä diplomin luovutuksen yhteydessä. Mangeloja oli erittäin mielissään saamastaan tunnustuksesta. Yliopistomaailmahan ei juurikaan kannusta opetustyön edistämiseen, vaan tärkeää uran kannalta on tutkimuksen tekeminen. Siksi opiskelijoilta tuleva myönteinen palaute tuntuukin hänestä mukavalta ja kannustaa taas panostamaan opetustyöhön. -Nuorena opettajana olin lähellä opiskelijan maailmaa ja siksi ehkä pidetty opettaja. Ilmeisesti en kuitenkaan ole nytkään täysin hakoteillä tunnustuksesta päätellen, vaikka opiskelijamaailmasta olenkin vieraantunut. Koen myös saaneeni työelämässä kokemusta siitä, mitä asioita on oikeasti tärkeää opettaa ja pystyn jakamaan tieteellistä, käyttökelpoista tietoa. Myönteinen palaute tuntuu siksi nyt jopa paremmalta, toteaa ennenkin opetustyöstään palkittu Mangeloja. Esa Mangeloja on työskennellyt tiedekunnassamme jo vuodesta 1995 lähtien, mutta välissä hän vietti neljä kiireistä vuotta sijoitusmarkkinoilla. Mikä sai miehen palaamaan takaisin tieteen tekemisen pariin? -Elämässä tärkeää on tasapaino työn, perheen ja vapaa-ajan välillä. Analyytikkona tein vähintään 12-tuntista työpäivää viettäen viikonloputkin työmatkoilla ja perheen perustamisen myötä oli pakko löytää uudenlainen rytmi elämälle. Teen siitä huolimatta erittäin mielenkiintoista ja haastavaa työtä, jossa viihdyn. Mangelojasta todella huomaa, että hän viihtyy työssään. Hänen mukaansa ihmisen pitää tehdä sitä, mistä pitää ja välttää sitä, mistä ei pidä. Siksi hänestä oikeastaan kaikki työtehtävät ovat olleet mukavia. Mieluisimpia tällä hetkellä ovat tutkimuksen tekeminen, seminaariryhmien vetäminen ja kansantaloustieteen peruskurssin opettaminen, sillä siinä hän saa kertoa laidasta laitaan siitä, mitä kansantaloustiede on. Kaikkien aikojen paras työ löytyy kuitenkin yliopiston seinien ulkopuolelta: - 80-luvun lopulla työskentelin hiihdon ja lumilautailun opettajana ja se vasta oli siistiä duunia. Lumilautailu oli silloin tosi cool, sain opettaa nuoria ja nättejä tyttöjä ja nykyinen vaimokin löytyi sitä kautta. Mangeloja ei omana opiskeluaikanaan suunnitellut opettajaksi ryhtymistä. Hän kylläkin tarkkaili kriittisesti opetusta ja mietti luennoilla eri opettajien tyylejä ja niiden toimivuutta. -Kyllä mä joskus mietin, että tekisin tuon paremmin, Mangeloja myöntää. -Opiskeluajoilta jäi mieleen monta hyvääkin opettajaa, joiden opit ovat osittain avautuneet minulle vasta jälkeenpäin. Kyllähän se on aina se ensimmäinen etu opettajassa, jos hänen luennoillaan pysyy hereillä. Pidin myös vitsejä ja tarinoita kertovista luennoitsijoista, tosin en osaa sanoa minkä verran niillä oli tekemistä itse oppimisen kanssa. Lopuksi Mangeloja pysähtyy pitkäksi aikaa miettimään yliopisto- ja työmaailman tulevaisuutta. Hän on huolissaan korkeasti koulutettujen yhä lisääntyvästä määrästä ja pohtii, kuka tulee tekemään kaikki perusduunarin työt. Onko yliopistossa yksinkertaisesti liikaa opiskelijoita? Mietimme siinä samalla myös pörssiläisen tulevaisuutta, jonka Esa onneksi näkee melko valoisana. -Nykymaailmassa mikään titteli ei sinällään tuo onnea, päinvastoin. Jokaisen pitää itse katsoa eteenpäin ja rakentaa tulevaisuutensa, tehdä oma panos-tuotos-analyysinsä. Ekonomit saavat kyllä töitä, eivät siksi, että ovat maistereita, vaan koska he ovat tavallisesti reipasta ja aikaansaavaa porukkaa. Ja reippaat tytöt ja pojat pärjäävät aina. Suvi Schrey

21 Anti-Shopin excursio eroottisen alan palvelua Sinisen pörssin yritys, Anti-Shop tarjosi mielenkiintoisen esittelyn Pörssin jäsenille harmaan lokakuun piristykseksi. Monille vieras maailma avautui uutena iloisena haasteena ja vanhoillinen ajatusmaailma karistettiin viimeisistäkin nuorista aikuisista. Anti-Shop on toiminut Jyväskylässä jo 19 vuoden ajan. Nimestäkin päätellen yritys on saanut juurensa antikvariaatista. Siellä alan tuotteita myytiin vielä pöydän alta, sillä silloin kulttuuri ei ollut yhtä suvaitsevaa aikuisviihdettä kohtaan kuin nykyään. Pian kysyntä alkoi olla kuitenkin niin suurta, että toimintaa päätettiin laajentaa ja perustaa oma liikkeensä. Harvoin ostokset jäävät siihen yhteen patukkaan tai rinkeliin. Aikaisemmin erotiikkaalan myymälä on ollut lähinnä miesten suosiossa, mutta tänä päivänä myös naiset ovat yhtä yleisiä asiakkaita. Anti Shopin hiljattain laajennetut ja uudistetut tilat on suunniteltu tarkkaan. Nykyään liike ei ole enää niin salamyhkäinen ja piilossa kuin aikaisemmin. Sälekaihtimet löytyvät kyllä näyteikkunoista, mutta niitä pidetään auki. Ensikertalainenkaan ei säikähdä heti ovella, sillä ensimmäisenä on tarjolla lähinnä humoristisia lahjatuotteita sekä pikkukivaa. Tuotteita on laidasta laitaan ja todelliset ammattilaisten tuotteet ovatkin hieman syrjemmässä. Pörssin tyttöjä näytti kiinnostavan eniten etenkin hieromasauvat. Pojille näytti kelpaavan kaikki. Malleja on monenlaisia, mutta yhtä yleistä suosikkia on vaikea nimetä mistään tuotteesta. Asiakkaiden erilaisuus ja erilaiset mieltymykset näkyvät tuoteskaalan laajuutena ja monipuolisuutena. Trendinä onkin kokeilla useita tuotteita, ennen kuin mieleinen löytyy. Muutoinkin vaihtelu ja uuden kokeilu on tämän lajin suola, joten harvoin ostokset jäävät siihen yhteen patukkaan tai rinkeliin. Anti-Shopilla on myös palveluja. Yksityishuoneessa saa nautiskella eroottisen tanssijan vartalonkielestä. Privat-esityksen tanssija vaihtuu viikon välein, joten vakioasiakaskaan ei pääse kyllästymään rutiiniin. Domina-show on todellista palvelujen räätälöintiä. Aluksi määritellään omien mieltymyksien ja fantasioiden mukaan mitä kaikkea show pitää sisällään: alistamista ja nöyryyttämistä, kipua, sitomista, fetissejä tai roolileikkejä. Miltä tuntuisikaan kun seksikäs opettajasi nöyryyttäisi sinua? Entä jos viehättävällä lääkärilläsi olisikin nahka-asu yllään ja hän haluaisi tutkia sinut? Räätälöi mieleinen palvelu juuri itsellesi! Palveluliite Pörssiläinen, edelläkävijä joka alalla. Käy hakemassa kuumimmat alan leffat Sinisen Pörssin alennuksella ja kokeile jotain mieleistä tuotetta tai palvelua. Vai onko pikkujoululahjat vielä ostamatta? Pyörähdä Anti- Shopissa ja tiedät mistä ei puhuta! Tuomas Reivinen Tytöt tutkivat sauvat tarkkaan. Valinnanvaraa ja jakautuneita mielipiteitä löytyi. Tuoli odottaa pörssiläistä. Miellyttävää vaihtelua vanhaan tv-tuoliisi? Räätälöinnin instrumentteja Pojat aloittivat kierroksen varovasti tutkimalla pikkukivoja vehkeitä. Pörssikurssi 21

22 Kuinka paljon palveluja saa 150 :lla? Palveluliite NESU:n syyskonferenssi 2004 Tässä on kuvaus osallistu-misestamme NESU:n (Nordiska Ekonomie Studerandes Union) kaksi kertaa vuodessa järjestettävään konferenssiin, joka tällä kertaa järjestettiin Helsingissä (ja osittain Virossa). Osallistuja konferenssissa oli 62, joista 12 oli Islannista, 1 Norjasta, 19 Tanskasta ja loput Suomesta. Mikko aloittaa muistelot ja Miika jatkaa. Otamme päivän kerrallaan aivan kuten seminaarissakin. Loistava illallinen kruunataan graalinmaljalla, joka koostuu jokaisen kaupungin tuomasta lahjasta. Sunnuntai Sunnuntaiaamu, vuosijuhla ja sen jälkeinen sillis takana. Normaalisti hakisin leffan ja pizzan neljällä täytteellä, mutta nyt on jotain parempaa tiedossa. NESU:n syyskonferenssi 2004 alkaa tänään, aiheena Baltian mahdollisuudet. Mikä olisi parempi alku tutustua Itämeren rikkauksiin, kuin risteily Tallinnaan. Risteily alkaa buffetilla ja sen aikana tutustumme jo ensimmäisiin konferenssin jäseniin. Ruokailun jälkeen 22 Pörssikurssi koittaa kaikille niin tuttu vierailu tax free:hin ja sen suomat antimet karistavat loput jännitteet kontaktien muodostamiselta. Konferenssin vieraat muista Pohjoismaista saavat varmasti pohjakosketuksen osana suomalaista kansanperinnettä olevaan risteilyyn. Maanantai Aamu alkaa julmalla herätyksellä: hitaimmat ja vastaan purnaavat saavat supersoakerista osakseen. Matka jatkuu Viruhotelliin, jossa ohjelmamme alkaa NCC:n luennolla. Luentoja riittää seuraavat 4 tuntia, joiden aikana saamme kuulla Baltian operaatioista monelta yritykseltä ja alalta. Luentojen jälkeen nautimme vapaa-ajasta kauniissa Tallinnan keskustassa, mutta illan tullessa matkamme jo jatkuu. Linja-autossa matkaamme leirintäkeskukseen, jossa majoitumme yön. Illalla meitä odottaa iloinen yllätys: SITSIT! Sitsit lähtevät käyntiin, englanniksi tietysti, ja ulkomaalaiset pienen ihmettelyn jälkeen meinaavat jo ajaa meistä suomalaisista ohi. Tilaisuus keskittyy siihen olennaiseen, ja turhat haittatekijät, kuten ruoka, on suoraan jätetty pois. Meno on railakasta ja virvokkeita nautittuaan Jyväskylän edustuksesta puolet poistuu lepäilemään n. kello 00:00. Tiistai Pirteä herätys sitsien jälkeen ja on aika tutustua Virolaiseen kauppakeskukseen. Eli etsimme houkuttelevimman hang over -ruokailupaikan ja osa kärjistää kulinaristista kokemusta parilla terävällä. Koittaa Suomeen lähdön aika ja tuliaiset on aika hakea kyytiin. Helsingissä checkin hotelli Helkaan ja kaupunkikierros pyörähtää piakkoin käyntiin. Seuraa NESU:n seminaarin perinteinen pubkierros ryhmittäin ja matkalla eksytään myös Kallion ahtaille kujille. Kierros päättyy Helsingin kulttuurin helmeen, Satumaa- karaokebaariin. Siellä yksi konferenssin järjestäjistä määritteli uudestaan karisman Robbie Williamsin kappaleella Love Supreme. Jatkot Ky:llä. Keskiviikko Aamulla heräilemme virkeänä hotellihuoneestamme ja käymme testaamassa hotellimme varsin hyvätasoisen aamupalan. Tänään on luvassa ohjelmaltaan hieman rauhallisempi

23 Palveluliite päivä. Tämän päivän luennot pidetään HKKK:n tiloissa. Päivän erittäin pätevän luentopaketin avaa ulkoministeriön Baltian asiantuntija. Kello 16:00 luennot loppuvat ja alamme valmistautua RAX:in juhlaillallista varten. Ruokailun lomassa julistetaan pubikierroksen voittajajoukkue. Nomen est omen tälläkin kertaa Team Winner:in voittaessa. Aterian päätytty suuntaamme takaisin hotellille, jossa innolla odotamme jo iltaohjelmaa: visiittiä upouudelle Studio 51-klubille. Paikka on erittäin näyttävä ja etenkin islantilaiset pitävät menosta todella paljon. Päätämme kuitenkin siirtyä pikkuhiljaa takaisin Hotellia kohden. Jatkot Ky:llä. Torstai Aamupäivällä pääsemme haistelemaan merituulia Silja Line Symphonylle. Viestintäpäällikkö kertoo kattavasti yhtiön uusista tuulista Baltian saralla, mutta voiton vie laivan viihdytys puolesta vastaava merikarhu. Lyhytsanaiset ja itsevarmat kommentit ravintolapuolen suosiosta eivät jätä ketään kylmäksi. Iltapäivällä osallistumme NESU:n maa-kokoukseen hämyisästi maan alla ja huomaan toiminnan olevan selkeästi organisoitua. Kaikki onkin toiminut viikon aikana ilmiömäisen hyvin ja palvelu on pelannut. Toimin-nan ulottaminen pysyvästi Jyväskylään on myös esillä. Illalla pääsemme ottamaan maasta mittaa hohtokeilauksessa. Vaihteeksi keilat kaatuvat miesten sijaan. Rankan urheilusuorituksen jälkeen onkin aika palkita itsemme erittäin maittavalla illallisella, jossa teemana ovat suomalaiset perinneruuat. Suomalainen ruokakulttuuri otti ison loikan eteenpäin kaikkien osallistujien mielissä. Jatkot Ky:llä. Perjantai Aamupalan jälkeen päivän luento-ohjelma pyörähtää käyntiin vierailulla Postin pääkonttorille. Sen jälkeen suuntaamme taas HKKK:lle, jossa jatkamme vielä muutaman luennon verran. Nämä luennot päättävät seminaarin varsinaisen asiatarjonnan, joka on yllättänyt allekirjoittaneen erittäin positiivisesti. Seuraavaksi ohjelmassa on NESU:n kokous, jossa käydään läpi laaja agenda, johon sisältyy mm. jokaisen maan kuulumiset, kehitysehdotukset ja seuraavasta seminaarista tiedotus (joka on muuten Kööpenhaminassa kaikki halukkaat sinne!). Illalla ohjelmaa on järjestetty 160:n hengen Nordic Evening -sitsien muodossa, joissa laulu, juoma ja meininki ei loppunut missään vaiheessa kesken. Jatkot Ky:llä. Lauantai Ensimmäinen vapaapäivä viikon aikana, ohjelmaa on siis riittänyt. Osa käyttää sen tutustumalla Helsinkiin, osa toipumalla eilisillasta. Vielä on jäljellä gaalaillallinen, joka vie palvelu teeman loppuun asti. Se pidetään Haaga-instituutissa ja pohjoismaiset vieraamme pääsevät maistamaan Suomen eksotiikkaa, mehevää poronkieltä. Loistava illallinen kruunataan graalinmaljalla, joka koostuu jokaisen kaupungin tuomasta lahjasta. Vaasa sukelsi syvimmälle suomalaiseen kulttuuriin tuomalla rehellistä, kotipolttoista pontikkaa. Jatkot KY:llä. Hitaimmat ja vastaan purnaavat saavat supersoakerista osakseen. Sunnuntai Luentotilaisuus Tallinnassa Viru hotellissa Viimeinen aamu. Herätessä päässä kummittelee jo haikea olo seminaarin loppumisesta. Jäljellä on kuitenkin vielä yksi etappi: sillis. Itse olin ajamassa samana päivänä takaisin, mutta Mikolla ei ollut moista suojaa heittää peliin kun Äijä-sillis lähti kunnolla käyntiin. Lähtö kuitenkin koitti ennen pitkää ja haikeiden hyvästien jälkeen matka suuntautui takaisin Jyväskylään Nikke Knattertonin sanoin: Johtopäätös. Tietoa, kokemusta, kavereita, hauskanpitoa, kielitaitoa, sekä tietysti ruokaa ja juomaa. Tätä kaikkea saimme enemmän, kuin rahamme edestä konferenssista. Osallistuisimmeko uudestaan? Ehdottomasti. Miika Lipiäinen, Mikko Heikkinen Muista vierailla: Luentotilaisuus Tallinnassa Viru hotellissa Pörssikurssi 23

24 Sveitsi herättää useimmissa mielikuvia maailmankuulusta suklaasta, pankkimaailman keskuksesta sekä hulppeista laskettelukeskuksista upeine maisemineen. Pankkineiteinä, hiihdonopettajina ja muissa palvelutehtävissä työskenteleekin reilusti yli puolet sveitsiläisistä. Jokaisella maalla on kuitenkin oma tapansa palvella, nyt kohdistamme katseemme kohti suklaamaan palvelukulttuuria. Valomerkki ei aina Sveitsissä koita puoli neljältä, vaan jotkut baarit ovat auki jopa puoli kuuteen ellei pidempäänkin. Maailmalla sveitsiläiset ovat kuuluisia korkeasta palvelukulttuurista. Jokainen turistiopas kehuu palvelun laatua, eikä suotta. Sveitsiläiset asiakaspalvelijat ovat maailman aatelia, ja sen voi jokainen varmistaa parin päivän oleskelun jälkeen. Pienestä koostaan huolimatta Sveitsin monikulttuurisuus heijastuu myös asiakkaisiin. Saksankielisellä alueella kahvikupin saa englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja joskus myös italiaksi. Ranskankielisellä alueella kannattaa mukaan varata sanakirja, mikäli osaamista ei Palveluliite Sveitsissä yösyöminen ei ole tavanomaista, joten baarin jälkeen ruoka-automaatit ovat ainut vaihtoehto. 24 Pörssikurssi Palveluita suklaamaassa kyseisestä kielestä löydy. Saksankielisellä alueelta, Sveitsin pääkaupungista, Bernissä palveluita löytyy jokaiselle ja joka asiaan. Ainoa miinuspuoli on, että hyvästä palvelusta joutuu valitettavasti myös maksamaan. Erityisesti asennus-, korjaus- ja kauneuspalvelut ovat hintavia jopa Suomeen verraten. Palvelua voi tarkastella monelta eri alueelta, mutta opiskelijalle ehkä ne tärkeimmät ovat ruoka-, juoma-, viihde-, kontakti- ja liikennepalvelut. Bernin ruokakaupat ovat keskittyneet kahteen suureen ketjuun, Migros- ja Coop-marketteihin. Tarjolla on kaikkea vaatteista makkaroihin ja tequilasta elektroniikkaan. Joissakin kaupoissa on jopa oma viiniosasto asiantuntijoineen. Expertit auttavat valitsemaan viinin, joka sopii tilanteeseen tai ruokaan. Muuten ostokset hoituvat samaan tapaan kuin Suomessa, bonuskortteja vilautellen ja kassalla maksaen. Henkilökuntaa löytyy aina ulottuvilta ja kassalla odottaa hymy ja ystävällinen palvelu. Supermarketeissa jonot ovat kuitenkin pitkät ja niinpä asiakkaan ja palvelijan kohtaaminen on pikainen. Kahviloissa pöytiin palvelu on eurooppalaiseen tapaan hyvin tavallista. Jopa internetkahvilassa voi tilata sähköpostien kirjoittelun lomassa kahvia tai jopa drinkin. Joissakin yökerhoissa on mahdollista tilata pöytään, mikä tuntuu suomalaisesta todella luksukselta, mutta varsinkin suurimmissa paikoissa tiski on ainoa paikka saada juotavaa. Narikkapalvelua ei ole aina ja niinpä takkeja löytyy pitkin yökerhojen seiniä ja penkkejä. Alkoholia on saatavilla kaikkialta miltei mihin kellonaikaan tahansa. Grillikioskilta tai hampurilaispaikasta on mahdollista ostaa myös tölkki olutta ruokajuomaksi. Toki hieman korkeampaan hintaan kuin supermarketista. Valitettavasti suomalainen tapa syödä jotain hauskan illan jälkeen ei Bernissä ole yhtä suosittua, ja niinpä pitsatai kebab-paikat sulkevat ovensa jo ennen baarien valomerkkiä. Valomerkki ei aina Sveitsissä koita puoli neljältä, vaan jotkut baarit ovat auki jopa puoli kuuteen ellei pidempäänkin. Silloin ainoat paikat mistä voi saada pientä purtavaa ovat automaatit, jotka toimivat joko kännykällä tai rahalla. Automaateista löytyy kaikkea tupakasta suklaapatukoihin. Automaatit ovatkin varsin tavallinen näky kaupoissa, juna-asemilla ja kaduilla. Matkapuhelimella maksaminen onnistuu automaateissa ja tulevaisuudessa myös junissa. Julkinen liikenne Sveitsissä toimii loistavasti. Junamatka kestää maksimissaan kolme tuntia ja junat ovat siistejä. Ainoa ihmetyksen aihe on opiskelija-alennuksen puuttuminen. 50 prosentin alennuskortin voi lunastaa 150 Sveitsin frangin maksua vastaan vuodeksi. Myös muita alennuskortteja löytyy jokaiselle. Esimerkiksi Gleis 7-kortti, joka on tarkoitettu nuorille aikuisille. Kortilla voi matkustaa ympäri Sveitsiä kello seitsemän jälkeen ilmaiseksi. Mitä loistavin tapa tutustua edullisesti eri kaupunkien yöelämään. Sveitsin keskeinen sijainti Euroopassa mahdollistaa matkustamisen yhdessä yössä tai jopa parissa tunnissa Milanoon muotia ihastelemaan tai Amsterdamiin kahviloihin tutustumaan. Matkapuhelinpalvelut ovat samalla tasolla kuin Suomessa. Kännykän voi lunastaa ilmaiseksi tai todella edulliseen hintaan, mi-

25 käli tekee liittymäsopimuksen vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Prepaid-liittymät ovat yleisiä. Sveitsistä löytyy yllättävän paljon puhelinkoppeja verraten Suomeen. Vaikka suurimmalla osa sveitsiläisistä omistaa matkapuhelimen, ovat puhelinkioskit kehittyneet samalla ja lunastaneet paikkansa yhteydenpitovälineenä. Kopeista voi lähettäää tekstiviestejä, sähköpostia sekä tietysti myös soittaa normaaleja puheluita ympäri maailmaa. Kenkäkauppias ei välttämättä tyydy vain kyselemään istuuko kenkä, vaan saattaa jopa sovittaa kenkää jalkaasi. Sveitsissä palvelu todellakin pelaa. Asiakas otetaan huomioon ja asiakkaan puolesta tehdään kaikki mahdollinen. Joskus se saattaa tuntua jopa hieman kiusalliselta. Esimerkiksi kenkäkauppias ei välttämättä tyydy vain kyselemään istuuko kenkä, vaan saattaa jopa sovittaa kenkää jalkaasi. Asiakkaan ei tarvitse muuta kuin ihastella laatua ja kauhistella hintaa. Miltei jokainen asiakaspalvelija keskittyy täysin asiakkaaseensa eikä kiirehdi palvelemaan seuraavaa. Suomessa on totuttu palvelemaan useita asiakkaita hyvin, mutta nopeasti, jotta odotusaika ei kasva liian pitkäksi. Sveitsissä odotusajat julkisissa virastoissa voivat lähennellä jopa kolmea tuntia. Suomalainen palvelu ei häviä sveitsiläiselle millään tavalla, mutta palvelukulttuuri on hieman erilainen. Esimerkiksi sveitsiläinen voi Suomessa kokea saavansa huonoa palvelua, jos ei saa kahviansa pöytään tarjoiltuna. Suomalainen taas saattaa pettyä mikäli ei saa palvelua tiskiltä tarjoilijoiden keskittyessä palvelemaan pöydissä istuvia ihmisiä. Suklaamaan virastoissa asioidessa parin tunnin odottaminen voi tuntua epämiellyttävältä, mutta asiakaspalvelijan kysellessä kuulumisia tuon tunteen unohtaa ja hyvän päivän toivotus pois lähtiessä saa aikaan kokemuksen hienosta, sveitsiläisestä palvelusta. Palveluliite Satu Vaara Sveitsistä löytyy yllättävän paljon puhelinkoppeja verraten Suomeen.

26 Palveluliite Asiakaspalvelijana marketin kassalla Voisin heti alkuun todeta, että mielestäni jokaiselle meistä tekisi hyvää istua vaikka viikon verran kaupan kassalla tai muussa asiakaspalvelutehtävässä, missä asiakas kohdataan face to face. Siinä kehittyisi aivan varmasti itsehillintä, paineensietokyky sekä hermot. Lisäksi siinä kehittyy väkisinkin tietyn tyyppinen diplomaattisuus sekä palvelualttius. Henkilökohtaisesti olen työskennellyt kahteen eri otteeseen opiskeluideni aikana kassatyössä ja tilanteesta johtuen jatkan työtä edelleen, vaikka ruusuilla tanssiminen siitä usein onkin kovin kaukana. Hymyillä täytyy yrittää mm. myös vapun aattona, sulkemisajan jälkeenkin kun asiakas rikkoo öljypullon suoraan kassatyöntekijän jaloille. Tilannetta pahentaa vielä se, että sitsien alku lähestyy uhkaavasti ja punishmentit kovenee Kokemuksen syvällä rintaäänellä voisin Kaljakilpailun kiristyminen tuntuu jokaisen market-kassatyöntekijän hartioissa. 26 Pörssikurssi väittää, että pitkää pinnaa siinä kyllä tarvittiin! Ensinnäkin kassatyöntekijä on se henkilö, joka saa yleensä haukut niskaan, jos vaikka julkaistussa mainoksessa on ollut virhe. Kassatyöntekijä on kuitenkin viimeinen henkilö, jonka syytä asia on, mutta sille kun on niin helppo joka asiasta valittaa! Täytyy siis oppia ottamaan tiettyjä asioita vastaan toisesta korvasta, ja antaa mennä ulos toisesta, sekä muistaa lisäksi laittaa viesti eteenpäin henkilöille, jotka asiasta todellisuudessa ovat vastuussa. Ja asiakkaitaanhan ei tietenkään pysty kassalla itse valitsemaan, vaikka se välillä niin mukavalta tuntuisikin. On muutamia tilanteita, joissa saa todella tsempata, että pystyy istumaan paikoillaan kassan takana. Aina löytyy ihanan freshejä asiakkaita, joiden suihkussa käyntiväli on venynyt syystä tai toisesta hieman pitkäksi. Haju on monta kertaa näissä tilanteissa niin karmiva, eikä tilanteita paranna ainakaan se, jos itse on sattunut olemaan edellisenä iltana vaikka Pörssin bileissä Lisäksi ergonomia kassatyöpisteissä on lähes tulkoon karmiva. Hartioiden ja selän kipeytymistä on aika vaikea välttää. Kaljakilpailun kiristyminen tuntuukin aivan varmasti jokaisen market-kassan hartioissa. Kassatyöntekijä pääsee ajoittain myös poliisin tehtäviin, kun viattomat asiakkaat yrittävät ovelasti salakuljettaa muovikasseja mm. nyrkkeihin tungettuina tai kärryihin piilotettuina kassan ohitse. Mutta löytyyhän aina mukaviakin asiakkaita. Yleisesti ottaen voisin todeta, että iloisimpia asikkaita ovat lapset. Ketkään muut asiakkaat eivät jaksa hymyillä niin leveästi kassan luona, eivätkä ketkään muut nauraen kurkistele hälyytysporttien takaa ja saa näin kassatyöntekijääkin nauramaan. Ja lapset usein sanovat kaikkia hauskoja juttuja, jotka hymyilyttävät vielä kahvihuoneessakin. Ja onhan se suuri kunnianosoitus kassaakin kohtaa, kun lapsi on koko ostosajan puristanut pillimehua kourassaan ja vain kassatyöntekijä saa siihen koskea hinnan ottamisen ajaksi. Mutta aivan varmastihan kaupan kassa ollut monen meidän pörssiläisenkin haaveammatti vielä muutama vuosikymmen sitten. Mutta aivan varmastihan kaupan kassa ollut monen meidän pörssiläisenkin haaveammatti vielä muutama vuosikymmen sitten. Kun laitetaan kassatyön plussat ja miinukset vierekkäin, voin kyllä vakuuttaa miinuslistan olevan järisyttävän paljon pidempi. Siispä välillä täytyykin kerrata alussa mainittuja asioita, jotka asiakaspalvelutehtävässä väkisinkin kehittyvät, jotta motivaatio työhön säilyy. Ja työ kuin työ, aina se on mukavaa ainakin palkkapäivänä. Lisäksi varsinkin opiskelijan näkökulmasta kaupassa työskentelyn etuja on joustavat työajat sekä mukavat ilta- ja viikonloppulisät. Tsemppiä kaikille asiakaspalvelutehtävissä työskenteleville varsinkin näin joulun alus ruuhkissa ja ennen kaikkea pitkää pinnaa. Annika Autio

27

28 Pikku-Isännällä on pakinat jäänyt hieman vähemmälle paikkakunnalta muuton vuoksi, mutta se ei saa minua vaikenemaan. Mielipiteitä vielä löytyy, niitä ei ole vaan kirjoitettu paperille. Anteeksi voisitko siirtää laukkusi, tässä olisi meidän paikat? Suomi on palveluyhteiskunta, mutta välistä sitä on hyvin vaikea uskoa. Täällä saa kaiken näköisiä palveluja, mutta tekeekö se tästä maasta vielä palveluyhteiskunnan? Jos minulta kysytään, niin ei. Palveluyhteiskunnan tekevät ihmiset ja niiden halu palvella, olla kohteliaita ja ystävällisiä. Minun mielestä tähän pitäisi sisältyä kaikki, ei vain ostettavat palvelut. Suotavaa olisi, jos suomalaiset osaisivat palvella ja olla inhimillisiä muulloinkin kuin silloin, kun heille maksetaan siitä. Aitoa lämpöä ja välittämistä ei löydy ainakaan kovin helposti. Meillä kaikilla olisi tämän suhteen paljon opittavaa, minä mukaan lukien. Suomalaiset ovat pohjimmiltaan hiljaisia ja useimmilla on huonot käytöstavat. Small talk taitoa ei ole monella (mielestäni säästä puhuminen ei ole small talkia). Milloin viimeksi olet keskustellut ventovieraan kanssa muualla kuin baarissa? Entä milloin viimeksi joku on kiittänyt, kun olet avannut oven (20 % ihmisistä kiittää, olen tehnyt tästä asiasta empiiristä tutkimusta). Muistatko milloin sinulle on viimeksi oltu aidon kohtelias silloin, kun ihmisellä ei ole työasua niskassa? Suo- Pikku-isännän pakinat Pikku-Isäntä huomaa junassa palveluyhteiskunnan epäkohdan. Palveluliite malainen yhteiskunta ei kannusta hyviin käytöstapoihin. Itse olen ainakin tullut siihen tulokseen, että ei maksa vaivaa olla kohtelias ja avulias. Kanssa ihmiset ovat muovanneet minun suhtautumista tähän asiaan. Esimerkiksi olen aikaisemmin tarjonnut apua junassa vanhemmille rouville laukkujen kanssa. Kun olen huomannut, että rouva ei saa kassia ylähyllylle ilman sydänkohtausta tai aivohalvausta niin silloin olen tarjoutunut auttamaan. Puolet ihmisistä sanoo, että onpa kiva, kun nuori herrasmies auttaa, mutta puolet on alkanut huutamaan ja tiuskinut, että en minä mitään apua tarvitse ja leimannut varkaaksi. Kiitos tosi paljon! Nämä tapaukset ovat aiheuttaneet sen, että olen tällä hetkellä aika välinpitämätön. Ei minua kiinnosta auttaa ketään, koska siitä saa vaan paskaa niskaan. Ei kai kukaan halua tietoisesti altistaa itsensä verbaaliselle selkäsaunalle (ja se 50 % mukava asenne ei auta yhtään, riski on siltikin liian suuri.) Olemalla törkeä, välinpitämätön ja röyhkeä pääsee paljon helpommalla. Valitettavaa, mutta totta. Jos itse aloittaa olemalla röyhkeä, niin silloin saa yliotteen. Voisin antaa tästäkin asiasta esimerkin. Tämä tapahtui minulle, kun matkustin junalla Jyväskylään viettämään synttäreitäni. Paremman puoliskoni kanssa noustiin Tampereella junaan ja etsittiin paikkamme. Paikka sijaitsi neljän hengen penkkirykelmässä. Mies istui vastakkaisella puolella ja hänen laukkunsa oli meidän penkillä. Kysyin mieheltä ystävällisesti ja kohteliaasti (selkeä amatöörimäinen virhe): Anteeksi voisitko siirtää laukkusi, tässä olisi meidän paikat?. Mikä oli vastaus: EN!. En ollut uskoa korviani. Onko tämä mahdollista? Muutuin kohteliaasta kyrväksi puolessa sekunnissa ja 28 Pörssikurssi

29 Palveluliite annoin palaa. Kukaan ei tuolla tavalla saa minulle ja minun rakkaalle puhua. Laukku siirtyi, mentiin istumaan ja siinä käytiin hieman kehityskeskustelua asiasta. Timppa kertoi minulle, että hän on mukava mies. Timppa valaisi minua siitä, että eläimellä on turpa ja vastaavasti valaisin Timppaa siitä, että ihmisen ja eläimen ero on käytöstavoissa. Timppa taisi olla eläimille sukua. Totesin myös, että Suomessa ei kannata olla ystävällinen ja kohtelias, koska se ei taaskaan kannattanut. Timppa taisi olla kiinnostunut konduktöörin urasta, sillä hän toistuvasti pyysi nähdä minun matkalipun. Hän sai tyytyä minun savuaviin sieraimiin. Viiden minuutin keskustelun jälkeen selvisi, että Timpalla ei ollut itsellä edes paikkalippua. Miten ihminen voi silloin kieltää muita istumaan laukkunsa paikalle, jos itsellä ei ole paikkalippua? Jos olisin hoitanut tilanteen siten, että olisin paiskannut Timpan laukun pitkin junan käytäviä sanomatta sanakaan (tai ehkä kommentoimalla jotain vitun laukku tyylistä), niin olisin ollut heti alusta saakka niskan päällä. Olisin näyttänyt kaapin paikan ja osoittanut olevani tosi mies (eli brutaali ja vulgääri luolamies). Timppa olisi varmaan silloin pitänyt minuakin mukavana miehenä. Timppa onneksi poistui meidän seurasta ja hän hakeutui muiden palvelujen pariin. Tämän kaltaisten ihmisten takia minulla menee usko koko herrasmies ja ritarillisuuden aatteisiin. Niiden aika taitaa olla auttamattomasti ohi. Nyt eletään individualismin (ja laukkuismin) sekä röyhkeyden aikaa. Tällä tarinalla on kaksi moraalista opetusta. Älä koskaan ajattele toista ihmistä ja yritä leikkiä kohteliasta. Ja älä koskaan nouse junaan ilman aamuryyppyä. (Timppa tuli pyytämään anteeksi, kun oli ottanut 1,5 tuntia kaljaa ravintolavaunussa. Vahingosta viisastuneena en antanut!) Karl Filtness Hae oma kopiokorttisi Mattilanniemestä! Pörssin kopiokoneethan sijaitsevat: Voit lunastaa omasi MaA:ssa sijaitsevasta Kampus Kirjasta. Osta omasi nyt ja hyödynnä avajaistarjouksemme. Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää! Normaalihinnat: Pantti 2e 50 kopiota 3,5e 100 kopiota 7e 200 kopiota 10e Pörssin Hinnat: 50 kopion kortissa 60 kopiota 100 kopion kortissa 120 kopiota 200 kopion kortissa 240 kopiota MaE:ssä Atk-luokan ovea vastapäätä ja MaA:n aulassa Copyshopia vastapäätä Ylitsepääsemättömissä ongelmissa ota yhteys: Timo Siikaseen ( ) Hannu Tervahartialaan ( ) tai Pörssin toimistoon (MaE 1. kerros)

30 Pörssiuutisia Hallitus 2005 valittu Pörssi ry on valinnut syyskokouksessa hallituksen toimikaudelle Pörssi ry:n Puheenjohtajana toimii ensi kaudella Miika Lipiäinen. Lipiäinen linjasi ensi kauden strategiaa neljällä pääkohdalla: Pörssitalo-projektin jatkaminen yhä suuremmalla panoksella; Koko jäsenistön aktivointi; uusien sidosryhmäkontaktien luominen ja vanhojen ylläpito; Jäsenistön etuisuuksien ja mahdollisuuksien maksimointi. Hallituksen jäsenmäärä nousee nykyisestä kahdestatoista kolmeentoista henkilöön. Tämä johtuu siitä, että Lipiäinen halusi jakaa excu- ja liikuntavastaavan toimen kahdelle eri henkilölle. Liikuntaa pyritäänkin lisäämään Pörssin toiminnassa. Projektivastaavat aikovat vähentää bileiden määrää, mutta lisäävät säästyvän voimavaran menestyneempiin tapahtumiin. Pörssin nettisivuille on luvassa nopeampaa juttujen ja kuvien päivitystä sekä uusia elementtejä, kuten foorumi. Uuden hallituksen kokoonpano on seuraava: Pörssin ensimmäinen firmaliigan peli peruttiin Pörssin ensimmäinen sählypeli KELA:a vastaan peruttiin tilaongelman vuoksi. Peli pelataan ensi vuoden puolella. Firmaliigan otteluohjelma, pistepörssi ja sarjataulukko on nähtävissä osoitteessa Pörssi tutustui Nordeaan Helsingissä Pörssi ja Preemio kävivät tutustumassa Nordea pankin toimintaan Helsingissä. Luentoja kuultiin kolmesta aiheesta: myynnin tuki; Nordea Henkivakuutus; Nordea Markets. Excursio sisälsi myös tutustumisen Marketsin tiloihin. Paluumatkan jälkeen Jyväskylässä Nordea tarjosi saunaillan, missä keskusteltiin päivän annista. Puheenjohtaja: Miika Lipiäinen Varapuheenjohtaja: Kalle Kautovaara Taloudenhoitaja: Marko Mattila KV-vastaava ja sihteeri: Anne Koponen KOPO-vastaava: Hanna Heinonkoski Yritysvastaavat: Miia Höylä ja Mikko Vuorio Projektivastaavat (bile): Anna Kupari ja Joonas Partanen Tiedotusvastaava/päätoimittaja: Annika Autio WWW-vastaava: Taneli Heiskanen Excursio ja projektivastaava: Jenni Paldanius Liikuntavastaava: Tapio Räsänen Pörssiläiset Nordean tiloissa Helsingissä. Tutustu viholliseesi sitsit yllätti positiivisesti Pörssi ja Magna Carta järjestivät Tutustu viholliseesi -sitsit Järjestöjen talossa. Tarkoituksena oli opastaa ja levittää sitsikulttuuria JYY:n ainejärjestöihin. Englanninkielen lukijoiden kanssa pidetyt sitsit eivät ilmapiiriltään jäänet laisinkaan Pörssin omien sitsien varjoon. Molempien ainejärjestöjen rajut ennakkoluulot vaihtuivat miellyttäväksi yhteishengeksi. Pörssin hallitus Pörssikurssi

31

32