SYYTTÄJÄ JA POLIISI VAIHTOIVAT ROOLEJA, S. 4 OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA, S. 6 PONNISTUS-HANKE HYVÄSSÄ VAUHDISSA, S. 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYYTTÄJÄ JA POLIISI VAIHTOIVAT ROOLEJA, S. 4 OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA, S. 6 PONNISTUS-HANKE HYVÄSSÄ VAUHDISSA, S. 12"

Transkriptio

1 SYYTTÄJÄ JA POLIISI VAIHTOIVAT ROOLEJA, S. 4 OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA, S. 6 PONNISTUS-HANKE HYVÄSSÄ VAUHDISSA, S. 12

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Kehityskeskustelu pakkopullaa vai aito mahdollisuus? 3 Syyttäjä ja poliisi vaihtoivat rooleja: "Olisin katunut, jos en olisi lähtenyt mukaan" 4 Oikeudenhoidon uudistamisohjelma Oikeuslaitospäivä Ponnistus hanke hyvässä vauhdissa 12 Kirjaesittely 14 Syyttäjä ja itänaapuri pikahaasteita rajan tuntumassa 15 Vastine Akkusastoorin 1/2013 kirjoitukseen Kanavia ja oikeusapukanavia 18 2/ Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle. Säätöä, soutua ja Spotifyn sabotointia 21 Ajankohtaista 23 Henkilöstö 26 Tiedotus Päätoimittaja Virve Streng Toimitussihteerit Maria Turkia Marjo Ullakonoja Puhelin Faksi PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A, 4. kerros)

3 PÄÄTOIMITTAJALTA KEHITYSKESKUSTELU PAKKOPULLAA VAI AITO MAHDOLLISUUS? "Päällikön yksinpuhelua, "sisällötöntä juttelua, joka on kiusallista molemmille osapuolille, "jokavuotinen muodollisuus, joka ei johda mihinkään", "tekisin senkin ajan mieluummin töitä". Muun muassa tällä tavalla syyttäjälaitoksessa on arvioitu kehityskeskustelujen hyödyllisyyttä. Kommentit eivät varmasti maalaa koko kuvaa keskustelujen tilasta, mutta antavat ajattelemisen aihetta. Miksi kehityskeskustelut epäonnistuvat? Ketä tästä voi syyttää? Millä keinoilla keskustelut voisi nostaa niiden ansaitsemaan arvoon: aidoksi vuorovaikutustilanteeksi, jonka tavoitteena on molemminpuolinen palautteen antaminen ja sitä kautta sekä alaisen että esimiehen kehittyminen? Jotta kehityskeskustelu ei jäisi päällikön monologiksi tai sisällöttömäksi hymistelyksi, tarvitaan luottamuksellista ilmapiiriä. Sellainen syntyy vain kanssakäymisessä, jossa tutustutaan toinen toiseen ihan henkilökohtaisella tasolla. Kun syyttäjälaitoksen virastot ovat kuitenkin enimmäkseen suuria ja toimipisteet hajallaan, vuorovaikutteisen ilmapiirin luominen on erityisen suuri haaste. Alaisia ei voi menestyksekkäästi johtaa vain sähköpostin tai videoneuvottelujen välityksellä, vaan johdolta vaaditaan myös fyysistä jalkautumista. Sähköinen viestintä rajautuu yleensä hyvin asiapitoiseksi, mutta käytävällä huikattu mitä kuuluu? luo yhteisöllisyyden tunnetta ihan toisella tavalla. Esimiehen aito kiinnostus alaista kohtaan on osoitus siitä, ettei häntä kohdella vain tuloksentekorobottina. Usein kehityskeskustelun epäonnistuminen johtuu myös siihen liittyvistä ylimitoitetuista odotuksista. Tämän voi ymmärtää, jos kehityskeskustelu kerran vuodessa on suurin piirtein ainoa tilaisuus käydä omaa tilannetta läpi esimiehen kanssa. Kun samassa hötäkässä selvitetään työtilanne, tulostavoitteet, tyhy-asiat ja vielä palkkauskin, ei ole ihme, ettei maailmaa saatu keskustelutuokion päätteeksi valmiiksi. Keskeistä olisi esimiehen ja alaisen jatkuva vuorovaikutus, jolloin itse kehityskeskustelu rajattaisiin vain tiettyjen, ennalta määriteltyjen asioiden läpikäymiseen. Kun keskustelun tavoite on selvillä, se helpottaa puolin ja toisin entistä huolellisempaa valmistautumista, joka taas on kehityskeskustelun onnistumisen A ja O. Kehityskeskustelut ovat saaneet kritiikkiä myös siitä, että ne junnaavat samaa rataa vuodesta toiseen. Lomaketta täytetään orjallisesti, eikä sen ulkopuolisia asioita oteta puheeksi. On hyvä, että keskustelun sisältö kirjataan ylös, jotta sovittujen asioiden etenemistä voidaan seurata, mutta muoto ei saisi mennä sisällön edelle. Esimiehellä olisi hyvä olla myös tilannetajua sen suhteen, että saman kaavan mukaan keskusteleminen ei sovi kaikille. Kehityskeskustelun onnistuminen on monen tekijän summa. VKSV:ssa pohditaan parhaillaan, miten kehityskeskusteluja voitaisiin kehittää entistä hedelmällisempään suuntaan. Ennen kuin pohdinnan tulokset valmistuvat, jokaiselle meistä niin alaiselle kuin esimiehelle voisi tehdä hyvää katsoa peiliin ja kysyä, mikä on oma asenne kehityskeskusteluun. Jokainen meistä haluaa olla arvostettu omassa työyhteisössään. Kehityskeskustelu on yksi paikka, jossa arvostuksen voi paitsi näyttää myös ansaita. 3

4 Oulussa syyttäjä ja tutkinnanjohtaja vaihtoivat rooleja puoleksi vuodeksi "Olisin katunut, jos en olisi lähtenyt mukaan" VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIRVE STRENG Oulun syyttäjänvirasto ja Oulun poliisilaitos toteuttivat hiljattain kokeilun, jossa kihlakunnansyyttäjä Sari Kemppainen siirtyi puoleksi vuodeksi tutkinnanjohtajan tehtäviin ja rikoskomisario Antti Räsänen vastaavaksi ajaksi kihlakunnansyyttäjäksi. 4 Kihlakunnansyyttäjä Sari Kemppainen on aiemmalta koulutukseltaan poliisi, mutta tutkinnanjohtajan tehtävät olivat hänelle uusia. "Kun minulle ehdotettiin vaihtoon lähtemistä, en ollut aluksi kiinnostunut, vaan halusin pysytellä tutussa ja turvallisessa. Kun minut sitten kuitenkin saatiin houkuteltua tutkinnanjohtajaksi, en katunut hetkeäkään", Sari toteaa. Sari johti Oulun poliisilaitoksella ns. pikatutkintaryhmää, joka keskittyy massarikoksiin. Ryhmän tavoitteena on siirtää tutkittava juttu syyttäjälle 16 työtunnin sisällä. Viime vuonna tällaisia asioita oli lähes "Työpaine oli melkoinen suuren juttumäärän ja aikarajojen takia", Sari kertoo. Työhön perehtymistä nopeutti se, että poliisin Patja-järjestelmä oli hänelle ennestään tuttu. Sarin toimenkuvaan kuului tutkintaryhmän tutkijoiden neuvomista, esitutkintapöytäkirjojen tarkastamista ja esimiestehtäviä. "Uutena asiana törmäsin muun muassa pakkokeinoasioihin. Päätin viikoittain kotietsinnöistä ja takavarikoista. Puolen vuoden aikana tein myös pari vangitsemisvaatimusta ja määräsin muutaman lähestymiskiellon", Sari kertaa. HYPPÄSIN LIIKKUVAAN JUNAAN Rikoskomisario Antti Räsänen puolestaan on toiminut poliisina 13 vuotta, joista kolme vuotta tutkinnanjohtajana. Muutama vuosi sitten hän suoritti työn ohessa oikeustieteen maisterin tutkinnon. Antti otti innolla vastaan mahdollisuuden päästä kokeilemaan syyttäjän työtä. Hän saikin saman tien tarttua tositoimiin: "Hyppäsin liikkuvaan junaan, sillä Sarilla vireillä olleet jutut siirrettiin minulle. Puolen vuoden aikana hoidin ne kaikki yhtä lukuun ottamatta". Antti ehti tehdä vaihtonsa aikana noin 120 syyteharkintaratkaisua ja istua 30 käräjäpäivää. Hovioikeuden pääkäsittelyjä oli kaksi. Antti kiittelee hyvää perehdyttämistään, jonka hoitivat Juha Karikoski substanssiasioiden ja Vuokko Hautala tietojärjestelmien osalta. "Minut otettiin syyttäjänvirastossa todella hyvin vastaan. Vaikka työ oli hyvin itsenäistä, sain apua aina sitä pyytäessäni. Vaihto oli kaikin puolin erittäin hyvä kokemus", Antti toteaa. OPIN KESKITTYMÄÄN OLEELLISEEN Sari ja Antti sanovat, että vaihdon suurin hyöty liittyy esitutkinnan laatuun. Tutkinnanjohtajana Sari luki esitutkintapöytäkirjoja syyttäjän silmin ja palautti niitä tutkijoille, jos huomasi, ettei-

5 vät ne sisältäneet riittävästi tietoa syyteharkintaa varten. "Toisaalta opin myös keskittymään oleelliseen ja karsimaan rönsyjä", Sari kertoo. Myös Antin mielestä kokemus syyttäjän työstä auttaa ohjaamaan tutkintaa oikeaan suuntaan. "Etenkin massarikosten tutkinnassa pienilläkin muutoksilla voi saada paljon aikaan." Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee konkurrenssiperusteisen esitutkinnan rajoittamisen, jota Oulussa on nyt vaihdon seurauksena tehostettu. Myös henkilökohtainen tutustuminen puolin ja toisin oli vaihdon keskeistä antia. Oulussa yhteydenottokynnys poliisin ja syyttäjän välillä on jatkossa matalampi. "Oli tärkeää antaa syyttäjälle kasvot ja tehdä syyttäjän näkökulmaa tunnetuksi poliisin keskuudessa. Myös minä hyödyn siitä, että tunnen juttujen tutkijat", Sari toteaa. "Yhteistyötä parantaa varmasti myös se, että me levitämme hyvää mainetta toinen toisistamme", Antti pohtii. STRESSINSIETOKYKY KASVOI Kihlakunnansyyttäjä Sari Kemppainen ja rikoskomisario Antti Räsänen palasivat takaisin vanhoihin työrooleihinsa alkuvuodesta. Vaihto naapuriorganisaatiossa oli silmiä avartava kokemus. Tutkinnanjohtajan työn luonne osoittautui hyvin erilaiseksi syyttäjän työhön verrattuna. Kun syyttäjä voi yleensä keskittyä yhteen juttuun kerrallaan, tutkinnanjohtaja elää hetkessä, ja hänellä on yhtä aikaa monta rautaa tulessa. "Kun asiat tulevat syliin joka puolelta, stressinsietokyky kasvaa", Sari naurahtaa. Syyttäjän työhön verrattuna uutta olivat myös henkilöstöhallinnon tehtävät: "Esimiehenä minulla oli tärkeä rooli alaisteni jaksamisen tukemisessa. Työ pikatutkintatiimissä on kiireistä, ja juttuja on paljon", Sari kertoo. Myös tiimin vaihtuvuus on suuri, sillä se on tavallisesti sisääntuloväylä tutkijan tehtäviin. Sekä Sarin että Antin mielestä vaihto voisi kestää pitempään kuin puoli vuotta. Juuri kun asioihin oli päässyt sisälle ja tutustunut ihmisiin, olikin jo aika lähteä. "Vuosikaan ei olisi liian pitkä aika", Antti tuumii. Sarin mielestä yksi kehittämiskohde voisi olla myös perehdyttämisen entistä huolellisempi suunnittelu. Hänet koulutti tutkinnanjohtajan työhön toisen pikatutkintaryhmän vetäjä muiden töidensä ohella. "Toivon ettei perehdyttämisellä rasitettaisi liikaa muita tutkinnanjohtajia". Sari ja Antti toivovat, että vaihto poliisin ja syyttäjän välillä jatkuu ja muutkin paikkakunnat innostuvat lähtemään mukaan. "Vaihto lisäsi keskinäistä ymmärrystä ja antoi perspektiiviä omaan työhön", Antti summaa. "En keksi yhtään syytä, miksen suosittelisi tätä muille", Sari toteaa. Myös Valtakunnansyyttäjänvirasto suhtautuu kannustavasti paikallisten virastojen vaihto-ohjelmiin. 5

6 Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosiksi Kullekin asialle sopiva käsittelyketju VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIRVE STRENG Oikeusministeriön asettama neuvottelukunta esitti maaliskuussa ehdotuksen oikeudenhoidon uudistamisohjelmaksi vuosiksi Ohjelma sisältää sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia, joilla tehostetaan oikeudenhoitoa. Osa toimenpide-ehdotuksista on jo valmisteluvaiheessa. Matti Nissisen mukaan uudistusohjelma on syyttäjille tervetullut. 6 Neuvottelukunnan puheenjohtajan, kansliapäällikkö Tiina Astolan mukaan oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosiksi on kokonaisuus, jossa lähtökohtana on työn vähentäminen tuomioistuimissa ja muissa oikeuslaitoksen yksiköissä oikeusturvaa kuitenkaan vaarantamatta. Koska perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämä oikeusturva on jatkossa tuotettava nykyistä vähemmillä kokonaiskustannuksilla, oikeudenhoidon tehokkuutta on parannettava. Neuvottelukunnan tavoitteena on ollut löytää kullekin asialle sopiva käsittelyketju. Asiat tulee ratkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Liian mutkikkaat menettelyt tekevät oikeusturvan saamisesta asiakkaalle hidasta ja yhteiskunnalle kallista. Neuvottelukunnan valmistelemaan ohjelmaan sisältyvät ehdotukset toimista, joilla voidaan saavuttaa vuoden 2012 kehyspäätöksen edellyttämät kuuden miljoonan euron säästöt vuodesta 2015 alkaen. ASIOIDEN KÄSITTELYKETJUA ARVIOITAVA KRIITTISESTI Syyttäjälaitosta neuvottelukunnassa edusti valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Hänen mukaansa ohjelma sisältää syyttäjälaitoksen näkökulmasta monia tervetulleita uudistuksia. Syyttäjien kannalta tärkeää on ensinnäkin sen uudelleenarviointi, mitä asioita käsitellään rikosasioina (ks. oikeudenhoidon uudistamisohjelman kohta 25). Suomessa käsitellään vuosittain rikosasioina esimerkiksi yli liikenteeseen liittyvää rikkomusta, joista huomattava osa voitaisiin siirtää hallinnollisen sanktioinnin piiriin. Tällöin liikennevirhemaksun määräisi poliisi, ja maksun saanut voisi tarvittaessa saattaa asian hallintotuomioistuimen tutkittavaksi. Hallinnollisten sanktioiden käyttöalan laajentaminen vähentäisi erityisesti syyttäjien mutta myös tuomioistuinten työmäärää. Syyttäjälaitos pyrkii rikosasioiden tehokkaaseen käsittelyyn muun muassa tarkoituksenmukaisella työnjaolla, erikoistumisjärjestelyillä ja parhaiden työmenetelmien käytön edistämisellä (kohta 43). Nissisen mukaan koko rikosasioiden käsittelyketjua tulee arvioida kriittisesti ja kysyä, voidaanko sitä joidenkin asioiden osalta lyhentää alusta, keskeltä tai lopusta. RIKOSPROSESSI KAIPAA SELKEYTTÄ Neuvottelukunta ehdottaa raportissaan selvitettäväksi, miten kirjallista rikosprosessia olisi mahdollista kehittää ja rikosprosessia muutoin tiivistää näytöllisesti selvissä rikosasioissa. Tällaisia ovat esi-

7 merkiksi myönnetyt rattijuopumustapaukset, jolloin rangaistusta voisi vaatia syyttäjän sijasta poliisi (kohta 26). Neuvottelukunta esittää nykyistä useammin käytettäväksi nopeutettua käsittelyä, syyttäjähaastetta ja ns. yhden kosketuksen toimintamallia rikosasioissa. Nämä vähentäisivät erityisesti haastamiseen liittyvää etsintää ja muuta työtä sekä peruuntuvista pääkäsittelyistä johtuvaa työtä, mikä helpottaisi myös syyttäjien työtaakkaa (kohta 29). Tähän tapaan toimitaan jo eräissä asioissa Helsingissä. Rikosasioiden käsittelyä nopeuttaisi myös syyteneuvottelumenettelyn käyttöönotto. Käytännössä syyteneuvottelu toimisi siten, että esitutkinnan ulkopuolelle rajataan tunnustuksen perusteella tiettyjä epäiltyjä rikoksia, tai että rikosasia käsitellään tuomioistuimessa tavanomaista oikeudenkäyntiä keveämmässä menettelyssä ja tuomitaan lievempi rangaistus. Syyteneuvottelu voisi koskea rikoksia, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Se ei kuitenkaan koskisi rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädettyjä seksuaalirikoksia, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin, eikä henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoksia, joista on säädetty rikoslain 21 luvussa. Hallituksen esitys pyritään antamaan eduskunnalle vielä kevätistuntokauden aikana, ja lait voisivat tulla voimaan ensi vuonna (kohta 42). SYYTTÄJÄLAITOKSEN ORGANISAATIO MUUTTUU Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja kansliapäällikkö Tiina Astola oikeudenhoidon uudistamisohjelman julkistamistilaisuudessa Astola oli toimikunnan puheenjohtaja. Syyttäjälaitoksen kannalta myönteinen uudistus olisi myös videotallenteiden käyttö hovioikeuksissa. Tällöin käräjäoikeudessa esitetty suullinen näyttö otettaisiin hovioikeudessa vastaan katsomalla käräjäoikeudessa tehtyä videotallennetta. Näin moninkertaisesta asianomistajien ja todistajien henkilökohtaisesta kuulemisesta voitaisiin luopua. Vastaava uudistus on toteutettu Ruotsissa, ja tulokset ovat olleet hyviä (kohta 33). Tehokkuutta toisi myös jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentaminen rikosasioissa. Sen myötä pääkäsittelyn toimittaminen hovioikeudessa yksin näytön arvioinnin riitauttamisen perusteella tulisi kyseeseen nykyistä harvemmin (kohta 15). Neuvottelukunta ehdottaa erilaisten maksujen käyttöalan laajentamista. Syyttäjälaitoksessa tämä tarkoittaisi sen selvittämistä, onko syyttäjän toimiminen asianomistajan edustajana tarkoituksenmukaista saattaa maksulliseksi (kohta 44). Uudistamisohjelmassa käsitellään myös syyttäjälaitoksen organisaatiomuutoksia. Syyttäjänvirastojen toimialueet on tarkoitus saattaa vastaamaan poliisilaitosten toimialueita niin, että syyttäjänvirasto olisi samanrajainen yhden tai useamman poliisilaitoksen alueen kanssa. Syyttäjiä on tarkoituksenmukaista sijoittaa niille paikkakunnille, joilla 7

8 8 tehdään vaativaa esitutkintaa. Tällä hetkellä syyttäjänvirastoja on 13, mutta lähivuosina määrä supistuu 2-3:lla (kohta 40). UUSI VIRASTO KEHITTÄMÄÄN TUOMIOISTUIMIA? Neuvottelukunta haluaisi vähentää käräjäoikeuksien ratkaisukokoonpanoihin osallistuvien lautamiesten määrää ja pitemmällä aikavälillä luopua koko lautamiesjärjestelmästä (kohta 24). Neuvottelukunta myös katsoo, että työmäärän vähentyessä tuomioistuimia voidaan kaikilla tasoilla edelleen vähentää. Neuvottelukunta ehdottaa, että tulevaisuudessa käräjäoikeuksia olisi nykyisestä 27:stä jäljellä noin puolet, ja niiden tuomiopiirit vastaisivat mahdollisuuksien mukaan poliisin ja syyttäjän toimialueita. Tässä yhteydessä tarkasteltaisiin myös, missä on tarvetta säilyttää sivukanslioita (kohta 11). Jo käynnissä olevaa hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistusta jatkettaisiin niin, että tulevaisuudessa koko maassa olisi neljä hovioikeutta. Hovioikeuksia on nykyisin kuusi, ja eduskunnassa jo olevan hallituksen esityksen mukaan määrä putoaisi viiteen (kohta 12). Neuvottelukunta ehdottaa selvitettäväksi, onko jatkossa tarvetta säilyttää kahta erillistä tuomioistuinlinjaa: yleisiä tuomioistuimia ja hallintotuomioistuimia. Myös korkeimpien oikeuksien yhdistämisen hyödyt ja haitat selvitettäisiin (kohdat 7 ja 8). Neuvottelukunta ehdottaa myös tuomioistuinviraston perustamista. Virasto pystyisi keskittymään tuomioistuinlaitoksen toiminnan kehittämiseen ja operatiiviseen hallintoon. Hallinnon järjestäminen erilleen oikeusministeriöstä vahvistaisi tuomioistuinten riippumattomuutta. (kohta 6) Oikeudenhoidon uudistamisohjelman toimenpide-ehdotukset eivät ole kaikilta osin yksimielisiä. Eriävät näkemykset liittyvät tuomioistuinten rakennetta ja lautamiesjärjestelmää koskeviin ehdotuksiin. Lisäksi mietintöön sisältyy korkeimman oikeuden presidentin Pauliine Koskelon erillinen lausuma. Oikeudenhoidon uudistamisohjelma löytyy OM:n kotisivuilta osoitteesta Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen käsittelee uudistamisohjelmaa blogikirjoituksessaan Oikeudenhoidon uudistamisen ABC, joka on julkaistu VKSV:n kotisivuilla osoitteessa Neuvottelukunnan jäseninä toimivat KKO:n presidentti Pauliine Koskelo, KHO:n presidentti Pekka Vihervuori, Helsingin HO:n presidentti Mikko Könkkölä, Keski-Suomen KO:n laamanni Tapani Koppinen, Länsi-Uudenmaan KO:n laamanni Kenneth Nygård (nyk. Varsinais-Suomen KO:ssa), Helsingin HAO.n ylituomari Marjatta Mäenpää, MAO:n ylituomari Kimmo Mikkola, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, valtakunnanvouti Juhani Toukola, asianajaja Mika Ilveskero, VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti sekä OM:stä ylijohtajat Jarmo Littunen ja Kari Kiesiläinen (nyk. KKO:ssa) sekä lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa.

9 Oikeuslaitospäivä Oikeudenhoidon uudistamisohjelma puhutti VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ VIRVE STRENG Kolmannen kerran järjestetty Oikeuslaitospäivä keräsi maaliskuussa Helsingin messukeskukseen lähes tuhat tuomaria, syyttäjää, asianajajaa, julkista oikeusavustajaa ja oikeushallinnon virkamiestä. Päivän teemana oli, miten oikeuslaitos voi vastata monimutkaistuvan ja kansainvälistyvän yhteiskunnan vaatimuksiin. Tilaisuus ajoittui sopivasti lähelle oikeudenhoidon uudistamisohjelman julkistamista, ja sitä sivuttiinkin monessa puheenvuorossa. Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Mika Ilveskero vaati avauspuheenvuorossaan pikaisia ratkaisuja oikeuslaitoksen uudistamiseksi tai nykyisen järjestelmän rahoituksen turvaamista. Hänen mukaansa julkistettu ohjelma ei edusta neuvottelukunnan näkemystä ihanteellisesta oikeudenhoidosta, vaan se on tehty kohdentamaan jo päätetyt oikeushallinnon säästöt siten, että niiden vaikutus kansalaisten oikeusturvaan olisi mahdollisimman vähäinen. Ratkaisuja uudistamisen suunnasta on saatava nopeasti. Jos ratkaisuja ei tehdä, kansalaisten oikeusturva häviää asioiden ruuhkautumiseen ja viipymiseen, Ilveskero painotti. EMME VOI SULKEUTUA KUPLAAN Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan neuvottelukunnan työ luo pohjaa oikeuslaitosta ja sen tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Keskeinen kysymys on, miten oikeusturvan toteutuminen voidaan taata pitkällä aikavälillä yhteiskunnassa, jossa resurssit niukkenevat. Emme voi sulkeutua kuplaan ja kieltäytyä näkemästä sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Emme myöskään voi ajatella, että tähänastiset toimintatapamme ovat ainoita oikeita. Oikeudenhoidon uudistamisohjelma on askel oikeaan suuntaan. Oikeusjärjestelmää on uskallettava kehittää niin, että se vastaa ajan Osastosihteeri Merja Terävä ja harjoittelija Jenna Kiiskinen VKSV:sta ottivat Oikeuslaitospäivän ilmoittautumistiskillä vastaan yli 150 syyttäjää. haasteisiin, Henriksson painotti puheenvuorossaan. Oikeusministeri korosti erityisesti tietotekniikan kehittämisen tarvetta. Syyttäjillä ja tuomareilla on oltava käytössään ajanmukaiset työvälineet, jotta työt voidaan hoitaa sujuvasti ja ajatustyö keskittää oikeudellisiin kysymyksiin. Oikeuslaitos ei voi olla viimeinen saareke, jossa asioita hoidetaan edelleen kynällä ja paperilla, Henriksson painotti. TEHOKKUUS JA OIKEUSTUR- VA EIVÄT OLE VASTAKOHTIA Myös kansliapäällikkö Tiina Astola käsitteli puheenvuorossaan oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa. Vaikka julkisuus on tarttunut kysymyksiin, jotka liittyvät tuomioistuinten määriin, sijaintiin ja oikeuslaitoksen muuhun rakenteeseen, Astola toivoi, että mietintöön tutustuttaisiin avoimin mielin ja kokonaisuutena. Tärkeintä olisi tunnistaa tarve ajatella uusiksi oikeusturvan sisältöä. Hän painotti, etteivät tehokkuus ja oikeusturva ole vastakohtia. 9

10 10 Oleellista on kuitenkin vastata siihen vaikeaan kysymykseen, mitä on oikea oikeusturva: Oikeusturvaa ei välttämättä ole se, että asia käsitellään kaikissa kolmessa asteessa ja käsittelyyn kuluu vuosikausia. Kun rahaa ei ole rajattomasti, on tarkasti mietittävä, mihin se on oikeusturvan näkökulmasta sijoitettava, Astola totesi. MEIDÄN PITÄÄ ITSE PYRKIÄ UUDISTUMAAN Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen havainnollisti puheenvuorossaan raikkaalla tavalla sitä, mitä "uuden sukupolven oikeuslaitos" voisi tarkoittaa. Nissinen korosti laitoksen omaa halua ja kykyä uudistua sekä tahtoa parantaa oikeudenhoidon tehokkuutta. Me emme voi jäädä toimettomina vain odottamaan, että lainsäätäjä tai joku muu ratkaisisi ongelmamme, Nissinen totesi. Syyttäjälaitoksen osalta vierastan kaikkia sellaisia ulkopuolisia viestintuojia, jotka haluavat kertoa, mikä olisi meille parasta. Kyllä meidän pitää ensin yrittää itse nähdä mahdollisuudet oman toimintamme ja toimintaympäristömme kehittämiseen ja pyrkiä sitten kaikin käytettävissämme olevin keinoin uudistumaan. Päivän aikana kuultiin puheenvuorot myös muun muassa tuomioistuimen johtamisesta, lainkäytön onnistumisen keskeisistä edellytyksistä, oikeuslaitoksen läpinäkyvyydestä ja aivotutkimuksen uusista tuulista. Puheita osoitteessa www. asianajajaliitto.fi/viestinta/ oikeuslaitospaiva_ Ote Matti Nissisen puheesta Oikeuslaitospäivässä Unlucky loser -päivä Rakas päiväkirja, nukuin pommiin ja myöhästyin aamun ensimmäisestä palaverista. Millään ei enää jaksaisi näin pitkiä päiviä. Aamut ovat erityisen vaikeita. Eläkkeelle tästä joutaisi, mutta eihän se vielä 66 -vuotiaana käy päinsä, kun onnistuivat lamavuonna 2017 nostamaan eläkeiän jo 70:een. Onneksi bussiliput sentään sai jo seniorihinnalla. Työmatkakin kestää jo toista tuntia sivu. Viraston viimeisin muutto Konalaan ei ainakaan parantanut kulkuyhteyksiä. Mutta ei tämä ollut ensimmäinen teollisuushalli, joka oli virastoksi saneerattu. Todellista monitoimitilaa, kun hallin koko elinkaari otetaan huomioon: ikkunoiden kokoonpanohallista kuntosalin kautta toimistotiloiksi. VKSV:lle oli hallis- ta sentään onnistuttu lohkaisemaan koko siipiosa, vaikka siitä tulikin peräti 18 neliömetriä työntekijää kohti. Uusimpien toimitilamitoitusten mukaan siinä on siis kolme liikaneliötä per nuppi ja sen mukainen vähennys on automaattisesti tulossa ensi vuoden budjettiin. Kukahan neropatti senkin leikkurin hienon virallisen nimen on keksinyt: kehysvaikutteinen toimitilakannustin. Se vähän lohdutti, että poliisihallituksen tilat ovat vieläkin ahtaammat ja sijainti oli hankalampi: matka Tattarisuolle ja sieltä pois oli aina pieni seikkailu. Kalenterikaan ei paljon loppuviikolle luvannut. Huomenna olisi nimitysasioita - sikäli mikäli Helsingin viraston hakukuulutus on tällä kertaa houkutellut yhtään kelvollista hakijaa. Jälkeen jäänyt palkkaus ja hallinnasta karannut työkuorma ei todellakaan Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sai paljon kehuja puheellaan, jossa hän maalaili hauskalla tavalla neljä erilaista tulevaisuudennäkymää syyttäjälaitoksesta. Oikeuslaitospäivän puheenjohtajina toimivat asianajaja Mika Ilveskero ja kihlakunnansyyttäjä Sari Aho.

11 ollut kovin houkutteleva yhdistelmä. Suomen koko oikeuslaitoksen imago oli surkea, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Rikosjutuissa tuli nykyisin pyyhkeitä EIT:stä lähes joka viikko. Se hyvä puoli siinä oli, etteivät ne enää juuri median uutiskynnystä ylittäneet. Oikeusministerit vaihtuivat tiuhaan, mutta jokaisen ministerin erityisavustajat kyllä valitettavasti jaksoivat kaikista EIT:n moitteista kysellä ja muistuttaa. Kerran olen jo hermostunut ja laittanut sähköpostia laittaneelle nykyiselle erityisavustajalle oikein kirjepostissa Astolan neuvottelukunnan mietinnön kymmenen vuoden takaa kitkerällä saatteella: Ohessa ystävällisesti käyttöönne mietintö vuodelta 2013, mikäli sitä ei sattuisi enää ministeriön käsiarkistosta löytymään. Jos mietinnössä yksilöityjen ehdotusten 15, 25, 26, 34 ja 42 taakse vihdoin löytyisi riittävästi poliittista tahtoa rikosjutuissa, voisimme lopettaa kirjeenvaihtomme tähän." Tuli ehkä kirjoitettua turhankin pisteliäästi, mutta kun väkeä on kerta kaikkiaan liian vähän ja ICT-puolen lisärahoitustarpeet tuntuvat ihan pohjattomilta. AIPA:a rakennetaan vieläkin kuin Iisakin kirkkoa, pieni pala kerrallaan. Oikeudenkäyntimenettely nukkavieruissa käräjäsaleissa on oikeasti kuin viime vuosituhannen muuten nostalgisista kotimaisista elokuvista. Käräjäsalithan ovat jo Museoviraston suojeluksessa, kohta varmaan prosessikin. Silti 4x4-päivä Rakas päiväkirja, päivä kului nopeasti erilaisissa videoneuvotteluissa. Iltapäivällä katselin talousrikosjuttujen läpäisyaikatilastoja edelliseltä vuodelta ja hetken mielijohteesta hain rinnakkaisnäytölle arkistotiedoista vastaavia tietoja kaukaa 10 vuoden takaa, vuodelta Ero oli huikea: aika rikosilmoituksesta käräjäoikeuden tuomioon oli lyhentynyt yhteen neljäsosaan, kahdesta vuodesta kuuteen kuukauteen. Myös syyt siihen olivat hyvin tiedossa. Ensimmäinen iso tekijä oli syyteneuvottelumenettely, joka oli pienen opetteluvaiheen jälkeen sujunut mukavasti. Viime vuonna päästiin näköjään jo yli 2000 tuomioesitykseen. Varsinkin talousrikoksissa oli alkanut tulla ihan aitoja tunnustuksia. Samalla fundamentalistiset pelot oikeusturvaloukkauksista olivat osoittautuneet aiheettomiksi. Ei ihme, että menettelyä ollaan jo laajentamassa. Toinen iso selittävä tekijä oli erinomaisesti sujunut esitutkintayhteistyö. Vuosien koulutus ja alueelliset virkamiesvaihdot kantoivat vihdoin hedelmää. Syyttäjien ajasta jo yli puolet meni tutkintaan. Nyt siihen oli varaa, kun hovioikeusprosessi oli virtaviivaistettu jo kolme vuotta sitten. Jatkokäsittelylupa irtosi entistä harvemmin, ja hartaasti toivottu ja lopulta rahoitettu ja rakennettu tallennustekniikka käräjäoikeuksiin oli vapauttanut syyttäjiltä yli 60 henkilötyövuotta hovioikeuksien uuvuttavista uusintakäsittelyistä kohdennettavaksi pääosin uusien vaativien juttujen esitutkintavaiheeseen. Edes muutoin niin valpas ja ärhäkkä Syyttäjäyhdistys ei ollut enää muutamaan vuoteen puhunut eikä kirjoittanut syyttäjän tutkinnanjohtajuudesta mitään. Jyrki Virolainenkin vaati sitä enää vain kerran kuukaudessa. Olihan syyttäjillä ihan riittävästi vastuuta esitutkinnasta jo nyt, ja syyttäjä-ves:kin oli saatu siltä osin ajan tasalle. Toki kolme henkilötyövuotta säästyneestä hovioikeuksien pääkäsittelyresurssista oli ollut pakko kohdentaa Euroopan syyttäjänviraston hommiin, mutta ehkäpä sieltäkin jo ensi vuonna saadaan nettohyötyä. Yritys ainakin on kova. Ensi viikolla asiasta taas väännetään Brysselissä. Onneksi Pohjoismailla on yhteinen näkemys ja neuvottelutaktiikka. Iso merkitys on myös viime vuosikymmenen lopun kahdella muulla suurella uudistuksella: ensinnäkin virhemaksusääntely oli imaissut liikennejutut, verovilpit ja näpistelijät lähes kokonaan, yhteensä yli asiaa. Rikoksia ne eivät enää ole, vaikka kansan suussa erilaiset virhemaksut sakkoina pysyivätkin. Ehkä se on yleisestävyyden kannalta ihan hyvä juttu. Poliisi, verottaja ja hallintooikeudet olivat selvinneet virhemaksuistaan ilman erityisiä ongelmia, vaikka työtähän se siellä tietysti lisäsi. Toiseksi rattijuopotkin alkoivat olla jo muisto vain niin oivallisesti sujui poliisin, tullin ja rajan syytevaatimusmenettely suoraan käräjäoikeuksien kanssa. Samassa muistin eilisen keskustelun viraston nuorimman opiskelijaharjoittelijan kanssa. Hän oli tullut kahvitauolla kysymään, pitääkö paikkansa, että ajosta tavattuja ja puhallutettuja rattijuoppoja olisi Suomessa joskus käsitelty pääkäsittelyissä syyttäjänkin läsnä ollen. Myönsin niin olleen. Kysyi sitten perään: "Miksi ihmeessä?" En osannut sanoa muuta kuin jotain ympäripyöreätä siitä, että sellainen systeemi meillä vaan silloin oli, sellainen Wanhan Wiipurin malli. Eikä sitä kukaan kummastellut ei ennen kuin kymmenen vuotta sitten, kun rahat alkoivat loppua. Vilkaisin kalenteria. Oli tulossa mielenkiintoinen loppuviikko, viikonlopusta puhumattakaan. Ylihuomenna perjantaina olisi taas perinteinen Oikeuslaitospäivä ja sen teemana tällä kertaa "Oikeuslaitos tänään kuilun partaalta tasapainoon". Viiden vuoden takainen pohjakosketus oli enää pelottava muisto. Sunnuntaina olisikin sitten koko kevään kohokohta: suuren suosion saaneet syyttäjälaitoksen pilkkikisat. Täytyykin valmistautua puolustamaan veteraanisarjan voittoa. Puhe on kokonaisuudessaan luettavissa syyttäjien Ilonassa kohdassa Viestintä ja tietopalvelu > Puheet. 11

12 Ponnistus hanke hyvässä vauhdissa VALTIONSYYTTÄJÄ MIKA ILLMAN Valtakunnansyyttäjänviraston ja Poliisihallituksen perustama yhteinen hanke, Ponnistus 2014, saavutti tärkeän merkkipaalun Silloin sen tähänastisia tuloksia arvioitiin keskustelutilaisuudessa Valtakunnansyyttäjänvirastossa. 12 Ponnistus-hankkeen tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman hyvä ja perusteellinen poliisin, muiden esitutkintaviranomaisten ja syyttäjälaitoksen yhteinen valmistautuminen uuden esitutkintalain (805/2011), pakkokeinolain (806/2011) ja poliisilain (872/2011) voimaantuloon Hanke sisältää kolme keskeistä painopistealuetta: 1) esitutkintayhteistyö, 2) salaisten pakkokeinojen käyttö ja siihen liittyvä tiedonhankinta sekä 3) molempien viranomaisten henkilökunnan koulutus. Painopistealueisiin liittyviä kysymyksiä pohtimaan asetettiin kolme työryhmää, jotka toimivat ohjausryhmän alaisuudessa. Työryhmätyöskentelyyn osallistui paitsi syyttäjälaitoksen ja poliisin edustajia myös edustajia Rajavartiolaitoksesta ja Tullista, jotka liittyivät hankkeeseen heti sen alkuvaiheessa. Työryhmien tehtävänä oli valmistella ehdotuksia siitä, miten uuden sääntelyn voimaantuloon on valmistauduttava edellä mainittujen painopistealueiden kannalta ja erityisesti yhteistoiminnan näkökulmasta. Uusi lainsäädäntö esimerkiksi korostaa syyttäjän ja tutkinnanjohtajan yhteistyötä esitutkinnan aikana, mutta samalla se jättää monelta osin viranomaisten sovittavaksi, miten yksityiskohdissa toimitaan. Tämän vuoksi esitutkintayhteistyötä pohtinut työryhmä laati ehdotuksen esitutkintayhteistyötä koskevaksi ohjeeksi. Työryhmän raportti julkaistaan kevään 2013 aikana Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarjassa. Kyseessä on eräänlainen esitutkintayhteistyön käsikirja, joka voi esimerkiksi an- Ponnistus-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ja varapuheenjohtajana poliisijohtaja Robin Lardot.

13 taa tulkinta-apua käytännön esitutkintayhteistyötilanteissa. Kirja tulee myös hyödynnettäväksi aihetta koskevassa koulutuksessa. Salaisten pakkokeinojen käyttöä ja siihen liittyvää tiedonhankintaa pohtineen työryhmän raportin ajatellaan palvelevan vastaavia tarpeita. Raportti tulee hyödynnettäväksi esimerkiksi eräiden erityisryhmien koulutuksessa. Koulutusta koskevan työryhmän tehtävänä oli suunnitella yhteistä, valtakunnallisesti toteutettavaa koulutusta. Ajatuksena on, että uusi, yhteinen lainsäädäntö edellyttää yhteistä koulutusta, jotta myös lain soveltaminen ja tulkinta on mahdollisimman yhtenäistä. Tältä osin urakka on kesken, mutta hyvällä mallilla. Koulutus ajoittuu syksyyn Ponnistus-koulutukset syksyllä 2013 Uuteen esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakiin valmistautuminen toteutetaan yhteistyössä syyttäjien ja esitutkintaviranomaisten kanssa. Hankkeeseen liittyy yhteinen, kaksipäiväinen koulutus syksyllä Koulutukseen osallistuvat kaikki syyttäjät sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tutkinnanjohtajat. Koulutustilaisuuksissa on paikkoja myös pakkokeinoasioita käsitteleville tuomareille. Koulutukseen hakeudutaan HRM-järjestelmän kautta viimeistään Sen jälkeen Valtakunnansyyttäjänvirasto lähettää vahvistuksen osallistujille. Jos koulutustilaisuuden osallistujakiintiö on täynnä, hakijan on ilmoittauduttava johonkin toiseen tilaisuuteen. Koulutusmateriaali lähetetään sähköisesti osallistujille ennen koulutusta. Kevään aikana jokainen syyttäjä saa käyttöönsä Talentumin Esitutkinta ja pakkokeinot -kommentaarikirjan (2012) verkkoversion. Lisätietoja koulutuksesta antaa koulutuspäällikkö Pia Meri, puh , sähköposti HELSINKI (ruotsinkielinen) SEINÄJOKI JYVÄSKYLÄ MERKITTÄVÄ LAKIUUDISTUS Vuoden 2014 alussa uudistuu esitutkintaa säätelevät peruslainsäädäntö: poliisilaki, esitutkintalaki ja pakkokeinolaki. Aikaisemmat esitutkintalaki ja pakkokeinolaki ovat vuodelta 1987 ja poliisilaki vuodelta Kokonaisuudistuksessa viranomaisten toimivaltuudet on säännelty aikaisempaa kattavammin ja täsmällisemmin. Lisäksi perus- ja ihmisoikeusnäkökulma sekä toisaalta rikostorjunnan tarpeet on otettu huomioon säännöksissä aikaisempaa paremmin. Edelleen salaisia pakkokeinoja ja salaista tiedonhankintaa koskevat säännökset on nykyaikaistettu ja yhdenmukaistettu ja keinovalikoimaa täsmennetty. ESPOO KOUVOLA VANTAA HÄMEENLINNA TAMPERE TURKU KUOPIO OULU ROVANIEMI

14 Kirjaesittely E-kirja ja online-verkkokirja 14 TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ KIRSTI JAKOBSSON POLIISILAKI Helminen, Klaus Kuusimäki, Matti Rantaeskola, Satu Teoksen taustana on Klaus Helmisen, Matti Kuusimäen ja Markku Salmisen kirjoittama Poliisioikeus-kirja, joka on julkaistu Kyseisen teoksen julkaisemisen jälkeen oikeudellinen kehitys on ollut sangen nopeaa myös poliisioikeuden alalla. Perus- ja ihmisoikeusnäkökohdat ovat korostuneet entisestään ja lyöneet leimansa myös kansalliseen oikeusajatteluun. Tästä on syntynyt tarve laatia keskeinen poliisilaki kokonaan uudelleen. Uusi poliisilaki tulee voimaan samaan aikaan uusittujen esitutkinta- ja pakkokeinolakien kanssa Poliisilaki-teoksen tarkoituksena on tarkastella poliisitoimintaa kokonaisuudessaan oikeudellisista lähtökohdista. Teos ei ole pykäläkohtainen selitysteos, vaan pyrkimyksenä on ollut käsikirjamainen jäsentely, jolloin on voitu poliisilain säännösten lisäksi käsitellä lukuisia muitakin poliisitoimintaan liittyviä säädöskokonaisuuksia. Teoksessa tarkastellaan esimerkiksi poliisin johtamisjärjestelyjä, rikostorjuntaa, tiedonhankintaa, julkisuusnäkökohtia, virka-apua ja kansainvälisiä kysymyksiä koskevia sääntelyjä. Kirjassa on myös runsaasti selostuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, ylempien kansallisten tuomioistuinten ja ylempien laillisuusvalvojien ratkaisuista. Teoksen painopistealueena on poliisin toimivaltajärjestelmä. Lähtökohta tarkastelulle on poliisin toiminta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäjänä. Teoksessa on myös, mahdollisuuksien mukaan, otettu huomioon rajavartio-, sotilas- ja tulliviranomaiset. Teos on jaettu kuuteen osaalueeseen. Ensimmäisenä tarkastelussa ovat poliisin tehtävät, organisaatio ja yhteistyötahot. Toiseksi käsitellään poliisin toimivaltaa. Kolmannessa osiossa tarkastellaan poliisitoiminnan lajeja. Neljäs osa-alue käsittelee poliisin toimivaltuuksia, viides voimakeinoja ja kuudes oikeusturvaa poliisin toiminnassa. Poliisilaki-teos on tarkoitettu työkaluksi ja tietolähteeksi myös syyttäjille. Kirjaa kirjoitettaessa on pidetty silmällä myös koulutustarpeita oikeudellisessa opetuksessa, kursseilla ja työyhteisökoulutuksissa. Talentum, Helsinki 2012 (s. 937) ISBN ISBN (e-kirja) E-kirjalla (sähkökirjalla) eli kirjan sähköisellä versiolla tarkoitetaan painetun kirjan digitaalista versiota. Sähköinen kirja ei olennaisesti eroa painetusta kirjasta. E-kirja on suunniteltu luettavaksi tietokoneelta tai e-kirjan lukulaitteen avulla. Online-verkkokirjalla tarkoitetaan verkossa käytettävää sisältökokonaisuutta, jolla on ISBN-tunnus kuten painetulla kirjalla. Verkkokirja on hypertekstipohjainen eli se poikkeaa merkittävästi painetun kirjan rakenteesta. Online-verkkokirjassa sisällysluettelo on linkitetty, jolloin linkin kautta pääsee suoraan haluamaansa kohtaan kirjan tekstissä. Lisäksi verkkokirjassa on, toimittajasta riippuen, erilaisia toimintoja, jotka helpottavat kirjan käyttämistä. Esimerkiksi haku voidaan kohdistaa avoinna olevan kirjan sisältöön, jolloin hakusana korostuu kirjan tekstissä ja nuolinäppäimet helpottavat selaamista hakuosumien välillä. Tulostaminenkin on helpompaa, kun kirjan sivut on numeroitu. Osa tekstistä voidaan tulostaa maalaamalla ja valitsemalla tulostustoiminnosta "Tulosta valinta". Syyttäjät pääsevät tutustumaan verkkokirjaan viimeistään Ponnistus-koulutuksen yhteydessä, kun he saavat käyttöönsä Talentumin Esitutkinta ja pakkokeinot -kirjan verkkoversion.

15 Syyttäjä ja itänaapuri pikahaasteita rajan tuntumassa KIHLAKUNNANSYYTTÄJÄ HELI LEINONEN, SALPAUSSELÄN SYYTTÄJÄNVIRASTO Perusarkiaamu itärajan tuntumassa työskentelevän syyttäjän elämässä helmikuun 19. päivänä. Aamukahvia si lessani luen Helsingin Sanomista työskentelypaikkakuntaani koskevan uutisen: "Lappeenrantalaiset päihittivät Jumbon." Uutinen ei yllätä, eikä sumppi sujahda väärään kurkkuun, kun tajuan jutun käsittelevän suomalaisten ostoskeskusten tax free -myyntiä. Venäläisten suosimat lappeenrantalaiset ostoskeskukset ovat ohittaneet tax free -myynnissä muun muassa Jumbon ja Itäkeskuksen. Salpausselän syyttäjänvirastossa ja erityisesti Lappeenrannan palvelutoimistossa työskennellessäni tai ostoksilla piipahtaessani en voi hetkeksikään unohtaa, kuinka lähellä Venäjää maantieteellisesti sijaitsemme. Ajelen töihin Venäjän kilvillä varustettujen maastoajoneuvojen seassa ja pohdin, onko suomalaisessa ja venäläisessä tieliikennelaissa tosiaan niin iso ero kuin liikennekäyttäytymisestä voisi päätellä. Työpäiväänikin mahtuu kaikenlaista turismiin liittyvää. Ihmettelen, mitä tehdä rangaistusvaatimuksen vastustamisasialle, kun vastustaja on venäläinen eikä vastustamisperuste ilmene hänen kirjel- Kuva: Seppo Väisänen mästään edes veronmaksajien rahalla käännätettynä. Pohdin tutkinnanjohtajan yhteydenoton perusteella, onko rikoksesta epäilty syytä vangita vai voiko asian hoitaa syyttäjän haasteella. LAMAUTIN JÄI RAJAVIRANOMAISILLE Näitä pikahaasteita naputellaan lukuisia vuoden aikana, jotta esimerkiksi teleskooppipatukan tai pis- Vahdinvaihto tuntemattoman sotilaan haudalla Moskovassa. 15

16 16 Salkussa oli hammasharja, vaihtokalsarit ja runsaasti afrikkalaista alkuperää olevia jalokiviä. toolin auton hansikaslokeroon unohtanut turisti voisi jatkaa lomanviettoaan. Eräskin mies, joka oli matkalla pohjoiseen kalastamaan, oli aikonut lopettaa lohet sähkölamauttimella. Toivottavasti kalaonni suosi ja kalat kuolivat ennen pataan joutumistaan, vaikka lamautin jäikin rajavalvontaviranomaisten haltuun. Joskus vangitseminenkin on tarpeen, kuten silloin, kun Allegro toi Vainikkalan rajanylityspaikan kautta Suomeen miehen, jonka salkussa oli hammasharja, vaihtokalsarit ja runsaasti afrikkalaista alkuperää olevia jalokiviä. Vaimo oli kuulemma miestä matkaan lähettäessään unohtanut tarkistaa, ettei salkussa ole mitään tullissa ilmoitettavaa. Itselläni tyhjentämättömän laukun sivutaskussa voisivat olla edelliseltä reissulta unohtuneet hikiset sukat ja hiuspinni mutta nämähän ovat vain näitä pieniä kulttuuri- ja elintasoeroja. Ruokatunnilla käyn ison ketjun tavaratalossa sovittamassa uusia istuntovaatteita, kun edelliset ovat ilmeisesti kutistuneet pesussa, ja huomaan taustalla soivan venäläisen iskelmän. Hyvää palvelua turistille. Sitä kyllä vapun aikaan ihmettelin, kun samaisen tavaratalon kassatätiä harmitti erään tuotteen hyvä menekki. Ylioppilaslakit kun olivat venäläisten purjehtijoiden ja veneilijöiden mieleen. Jos nyt unohdetaan valkolakkien oikeasta käyttötarkoituksesta venäläisiä opastamaan innostuneet myyjät, turistit saavat erinomaista palvelua, useimmissa paikallisissa liikkeissä jopa omalla äidinkielellään. Joskus lappeenrantalaisessa kaupassa asioidessani joudun oikein selittelemään, etten valitettavasti osaa tehdä sitä venäjäksi myyjä kun ei välttämättä ole alkuunkaan suomen kielen taitoinen. Joudun siis kärsimään huonosta kielipäästäni. Väärässä oli sekin professori, joka muinoin väitti yliopiston tervetuliaissanoissaan, että tulevaisuuden suomalaisjuristi pärjää ranskan kielen taidolla. Työpäivän jonka aikana olen toki törmännyt myös omien kansalaisten tekemiin rikoksiin jälkeen on tietysti käytävä vielä ruokakaupassa. Kassajonossa huokailen turvoksissa olevien ostoskärryjen takana vain huomatakseni, että seison tax free -kassalla. Se tarkoittaa sitä, että broilerinfileeni alkaa kypsyä, ennen kuin ehdin kotiin paistinpannun ääreen. EI MITÄÄN VENÄLÄISTURISMIA VASTAAN Ja siis ei, ei minulla mitään ole venäläisturismia vastaan. Pikkuruisen Lappeenrannan keskustasta löytyy matkailun ansiosta liikkeitä, joita vastaavankokoisissa muissa suomalaiskaupungeissa ei ole. Lisäksi näen jo itseni hamuamassa ruotsalaistyylisiä joulukoristeita vatsa täynnä edullisia lihapullia erään huonekalujätin rakennuttamassa valtavassa tavaratalossa, joka nousee VT6:n varteen vuoden 2015 lopussa. Tavallisen työpäivän perusteella on selvää, että suomalaisten ja venäläisten oikeusviranomaisten on syytä tehdä yhteistyötä. Rajan tuntumassa sijaitsevan käräjäoikeuden istuntopäivien asialistoilla ei venäläinen sukunimi vaikuta nykyään olevan sen harvinaisempi kuin suomalainen. Ennen kuin venäläisliityntäinen juttu on juttuluettelossa, moni viranomainen on joutunut kohtaamaan haasteita. Myös tulkki- ja käännöspalveluita käytetään ahkerasti. Venäjällä oleskelevien henkilöiden kuuleminen esitutkinnassa eri rooleissa ei ole itsestään selvää. Heidän haastamisessaankin on haastetta kaikissa oikeusasteissa. Hovioikeusvaiheessa voidaan tarvittaessa turvautua käräjäoikeudessa talletettuihin lausumiin, mutta tämäkään keino ei ole käytettävissä, kun käsiteltävässä asiassa on nimetty uudeksi todistajaksi Venäjällä oleskeleva henkilö. Entäpä, jos menetettäväksi vaadittavaa omaisuutta sijaitsee Venäjällä? Miten siihen päästään käsiksi? SUHDETOIMINTAA UUTTA OPPIA SEMINAAREISSA Näihin asioihin törmätessäni palaan ajatuksissani kahteen seminaariin, joihin sain osallistua viime vuoden loppupuolella. Niistä ensimmäinen pidettiin syyskuussa Moskovassa pääsyyttäjänviraston isännöimänä. Oikeusministeriön edustajat ottivat

17 Suomesta mukaansa paitsi Tuuli Eerolaisen Valtakunnansyyttäjänvirastosta myös meitä paikallissyyttäjiä. Matkaan lähtivät virastomme apulaispäällikkö Tiina Pirinen sekä syyttäjät Tea Talvela, Mika Lopmeri, Seppo Väisänen ja minä. Kävi ilmi, että oikeusministeriössä on jo pitkään tehty arvokasta työtä, jotta venäläisille ja suomalaisille saadaan luotua yhteiset pelisäännöt avuksi ongelmatilanteisiin. Seminaareja on pidetty vuoroin Suomessa ja Venäjällä. Viranomaisten välillä halutaan pitää hyvä keskusteluyhteys ja saada sovituksi käytännön toimintatavoista. Seminaaripäivistä ensimmäinen oli varattu pääasiassa luovutusasioille ja toinen muille oikeusapuasioille. Ohjelmaan sisältyi pääsyyttäjänviraston edustajien ja venäläisten paikallisviranomaisten edustajien alustuksia ja kommentteja laajoine, säädösperustaan liittyvine esittelyineen. Oikeusministeriön edustajat, Eerolainen ja virastomme syyttäjät puolestaan toivat omissa alustuksissaan ja kommenttipuheenvuoroissaan esille luovutusten ja muiden oikeusapuasioiden soveltamiskäytäntöjä, esimerkkitapauksia ja kehitystoiveita. Seminaarissa opin, että Venäjä ei luovuta kansalaistaan toiselle valtiolle. Toisaalta syytesiirtojen mahdollisuutta ei saa unohtaa vaihtoehtona raskaalle luovutusmenettelylle. Seminaarissa keskusteltiin edellä mainittujen asioiden lisäksi muista oikeusapupyynnöistä, kuten tiedoksiantopyynnöistä, ja menettämisseuraamuksista. Joulukuussa venäläinen delegaatio tuli vastavierailulle. Oikeusministeriön edustajat järjestivät seminaarin Lappeenrannassa aiheena konfiskaatiota ja varojen palauttamista koskevat oikeusapupyynnöt. Minulla oli kunnia päästä osallistumaan myös tähän tilaisuuteen yhdessä virastomme päällikön Jarmo Toivolan ja apulaispäällikkö Tiina Pirisen kanssa. Oikeustapausharjoitusten lomassa kävimme tutustumassa suomalaisten rajaviranomaisten toimintaan Nuijamaan raja-asemalla. Kaikkineen seminaareihin osallistuminen oli minulle opettavainen kokemus. On tärkeää ymmärtää, millaisia eroavuuksia maidemme välillä on lainsäädännössä ja käytänteissä, eikä yhtään vähäisimpänä seikkana toimintakulttuurissa ja -tavoissa. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, miten rajan yli tulevat matkailijat maassamme toimivat ja toisaalta siihen, kuinka saamme venäläisliityntäiset jutut omassa järjestelmässämme soljumaan lainvoimaisiin ratkaisuihin saakka. Mainitunlaiset jutut tuskin ovat vähenemään päin, kun viisumivapauttakin kaavaillaan. Ehkä muihinkin suomalaisiin pikkukaupunkeihin saadaan sen myötä ainakin edullisia lihapullia ja vanerihuonekaluja. Moskovan-seminaarin osallistujat. Kuva: Seppo Väisänen 17

18 KUULUMISIA EUROJUSTISTA Vastine Akkusastoorin 1/2013 kirjoitukseen Kanavia ja oikeusapukanavia 18 Akkusastoorin numerossa 1/2013 oli Eurojustin Suomen kansallisen jäsenen Harri Tiesmaan kirjoitus Kanavia ja oikeusapukanavia. Kirjoituksessa tuotiin esille asioita niin puutteellisesti ja jopa harhaanjohtavasti, että on syytä antaa siihen vastine. Kirjoituksessa moitittiin, että eräässä viimeaikaisessa oikeusapupyynnössä ei mainittu osoitetta asunnolle, joka oli kotietsinnän kohteena, vaikka henkilö oli vangittu Suomessa ja se oli häneltä kuulusteluissa kysytty. Lisäksi moitittiin sitä, että oikeusapupyyntö oli lähetetty EAW:n kanssa SIRE- NE-toimiston kautta ja että oikeusapuasioissa tulee käyttää MLA-sopimuksen mukaisia suoria kanavia. Tiesmaa myös väitti, etteivät SIRENE- ja Interpol-kanavat ole muiden jäsenvaltioiden tuntemia oikeusapukanavia ja että niiden käyttöä poliisi on perustellut monilla käytännön syillä, mutta kaikki esitetyt perusteet olisi voitu korvata yhteydenotolla EJN:ään tai Eurojustiin. Esittämänsä esimerkin valossa Tiesmaa myös peräänkuulutti syvennettyä esitutkintayhteistyötä. Oikeusapupyyntö lähetetään vieraalle valtiolle noudattaen vieraan valtion edellyttämää järjestystä sekä ottaen huomioon, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä mahdollisesti voimassa olevissa sopimuksissa on määrätty (KvRoaL 5 ). EU:n MLAsopimusta sovellettaessa käytetään ns. suoria yhteyksiä, ja nämä ilmenevät EJN:n Atlaksesta. Keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 15 artiklan 5 kohdan perusteella oikeusapupyynnön esittäminen voi tapahtua Kansainvälisen rikospoliisijärjestön (Interpol) välityksellä. Vastaava säännös löytyy myös keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdystä yleissopimuksesta (6 artikla, kohta 4). Nämä koskevat kiireellisiä tilanteita. Lisäksi voimme käyttää Interpolkanavaa, kun kyse on valvottuja läpilaskuja, yhteisiä tutkintaryhmiä ja peitetutkintaa koskevista oikeusapupyynnöistä (6 artikla, kohta 5). Eurooppalaiset ja pohjoismaiset pidätysmääräykset (EAW ja NAW) välitetään kansallisten SI- RENE-toimistojen kautta. Pidätysmääräyksiin voi liittää myös oikeusapupyynnön (EU-luovuttamislaki 66 ja pohjoismainen luovuttamislaki 63 ). Asianomaisissa lomakkeissa tälle on oma kohtansa. Tämä koskee niitä tilanteita, joissa kiinnioton yhteydessä halutaan tehdä etsintä ja takavarikko sekä omaisuuden siirtäminen. Näin oli tilanne myös siinä viimeaikaisessa oikeusapupyynnössä, josta Harri Tiesmaa moittivasti kirjoitti. Tutkinnassa oli lähes alusta lähtien mukana kihlakunnansyyttäjä Laura Sairanen. Hänen kanssaan tutkinnanjohtaja rikoskomisario Jukka Larkio oli sopinut tutkintalinjat ja tutkinnan määräajat. Tähän sisältyivät myös oikeusapupyynnöt, niiden sisällöt ja luonnollisesti syyttäjän toimivaltaan kuuluva EAW. Jos EAW ja siihen liittyvä oikeusapupyyntö olisi lähetetty eri kanavia, olisi ollut suuri riski, että ne eivät olisi ehtineet ajallisesti tai muutoinkaan kohdata pyynnön vastaanottavassa maassa. EAW:n ja oikeusapupyynnön kiirehtimiseksi tutkinnanjohtaja päätti yhdessä syyttäjän kanssa kokeilla Eurojustia. Eurojust ei kuitenkaan tuonut tässä tapauksessa toivottua lisäarvoa. Mitä tulee Harri Tiesmaan viittaaman osoitteeseen, etsintää pyydettiin kummankin epäillyn asuntoihin. Toinen epäillyistä oli vangittuna Suomessa. Oikeusapupyynnössä pyydettiinkin vastaanottavan maan viranomaisia selvittämään osallisten oikeat osoitteet. Eri maista saatujen palautteiden perusteella tämä menettely on muodostumassa käytännöksi, sillä osoitetieto sitoo pyynnön täytäntöönpanijaa. Jos poliisi paikan päällä havaitsee, että oikea osoite on asunto A4, mutta kotietsintämääräyksessä lukee A5, on haettava uusi määräys. Eli osallisen kertomaan ei ole luottaminen. Oikeusapupyyntöä ja sen täytäntöönpanoa edelsi runsas viestinvaihto kyseisen maan viranomaisten kanssa. Näissä sovittiin käytännön asioista, kuten kiinniottoa edeltävistä toimista sen varmistamiseksi, että toimenpiteet kohdistuvat oikeisiin osoitteisiin ja henkilöihin sekä oikea-aikaisesti. Täytäntöönpanossa olivat paikalla jutun Suomen tutkinnanjohtaja

19 KUULUMISIA EUROJUSTISTA ja yksi jutun tutkijoista, jotka tapasivat sekä sikäläisen syyttäjän että täytäntöön panevat viranomaiset. Heidän kanssaan käydyissä keskusteluissa ei ilmennyt mitään moitittavaa Suomen EAW:n, oikeusapupyynnön ja niiden kanavoinnin suhteen. Suomalaista syyttäjää pidettiin ajan tasalla toimenpiteiden etenemisestä ja niiden tuloksista. Poliisin ja syyttäjän välinen yhteistyö oli hedelmällistä koko esitutkinnan ajan. Toisin kun Harri Tiesmaa antaa kirjoituksessaan ymmärtää, tunnemme kanavavalintaan vaikuttavat seikat erinomaisen hyvin. Noudatamme niitä edellä mainittujen säännösten ja sovellettavien sopimusten mukaisesti. Todettakoon myös, että jos vastaanotamme ulkomailta väärää kanavaa saapuneen oikeusapupyynnön, tämä ei ole meille kynnyskysymys. Tällaisissa tilanteissa sovellamme hyvää hallintotapaa ja välitämme pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti. Pitkän työkokemukseni perusteella uskallan väittää, että Suomen oikeusapupyynnöt kestävät laatunsa ja oikean kanavavalinnan puolesta kovimmassakin kansainvälisessä vertailussa. Pyynnöissämme on erittäin harvoin mitään meistä johtuvaa todellista moitteen ansaitsevaa sijaa ja johon täkäläinen syyttäjä olisi nykyisen syyttäjäyhteistyön lisäksi voinut vielä vaikuttaa. KRP:n kansainvälinen osasto on erinomainen näköalapaikka havaita esitutkintaan liittyvän kansainvälisen yhteistyön todellisia kipupisteitä. Suurin näistä on oikeusapupyyntöjen pitkät vasteajat. Ongelma ei kuitenkaan kumpua käytetyistä kanavista vaan kunkin maan kansallisista ongelmista, kuten aikansa eläneistä lainsäädännöistä, vanhakantaisista työmenetelmistä ja työtekniikoista, käsittelyn monivaiheisuudesta, organisatorisista heikkouksista ja huonosta vuorovaikutuksesta eri toimijoiden välillä, resurssien puutteesta sekä näistä johtuvista hitaista prosesseista ja päätöksenteosta. Lars Henriksson rikosylikomisario keskusrikospoliisi kansainvälinen osasto Lopuksi Rikoksentekijän luovuttamisessa ja rikosoikeusapuprosessissa mukana olevien viranomaisten yhteisenä tavoitteena tulee olla rajat ylittävien toimenpiteiden tehokas hoitaminen. Vuosi vuodelta viranomaisten käyttöön on tullut lisää työkaluja kansainvälisliityntäisten asioiden hoitamiseen. On hyvä, että menettelyistä käydään keskustelua, tuodaan esille käytännössä havaittuja epäkohtia ja pyritään hyvällä viranomaisyhteistyöllä löytämään parhaat toimintatavat. Niin Eurojust kuin keskusrikospoliisin kansainvälinen osasto ovat paikkoja, joissa nähdään päivittäin, miten suuri merkitys asian tehokkaan hoitamisen kannalta on sillä, että toiselle valtiolle osoitettu oikeusapupyyntö tavoittaa pyynnön täytäntöönpanosta vastaavan viranomaisen ripeästi. Suomen oikeus saada oikeusapua toisilta valtioilta perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja toisen valtion edellyttämään järjestykseen. Aina vuoteen 2005 asti on sopimuksista tärkein ollut Euroopan unionin alueella (Pohjoismaita lukuun ottamatta) Euroopan neuvoston oikeusapusopimus (SopS 30/1981). Valtioiden kokemukset oikeusapuyhteistyöstä mm. ongelmaksi koettu toiminnan hitaus ajoivat kuitenkin siihen, että EU-jäsenvaltiot neuvottelivat uuden oikeusapusopimuksen, ns. MLA oikeusapusopimuksen (SopS 88/2005), joka tuli Suomessa voimaan vuonna Tämä EU:n oikeusapusopimus on tarkoitettu täydentämään edellä mainittua Euroopan neuvoston oikeusapusopimusta ja ennen kaikkea helpottamaan EU-valtioiden välistä yhteistyötä. Oikeusapupyyntöjen toimittamisen osalta tämä tarkoitti, että pääperiaatteeksi määrättiin suorat yhteydet: pyynnöt toimitetaan ja niihin vastataan suoraan toimivaltaisten viranomaisten välillä. Molempien sopimusten mukaan Interpolia (kansainvälistä rikospoliisijärjestöä) tai Eurojustia voidaan käyttää oikeusapupyyntöjen toimittamiseen. Euroopan unionin alueella Interpol-kanava ei ole tarkoituksenmukainen oikeusapukanava edes kiiretilanteessa. Asian tehokkaan hoitamisen kannalta pyyntö tulisi toimittaa suoraan toisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimivaltainen viranomainen voidaan selvittää nopeasti Euroopan 19

20 oikeudellisen verkoston yhteysvirkamiesten tai Eurojustin välityksellä. Eurojust on käytettävissä 24/7. Interpol-kanava johtaa toisen valtion poliisiviranomaiselle, ja pyyntö voi helposti jäädä pitkäksi aikaa väärän viranomaisen pöydälle. Harri Tiesmaan ja Lars Henrikssonin kirjoituksissa mainittu oikeusapupyyntö oli lähtenyt poliisikanavaa (SIRENE) pitkin eikä ollut tavoittanut toimivaltaista viranomaista toivotussa ajassa. Toimeenpaneva valtio moitti Suomea siitä, että se oli käyttänyt poliisikanavaa (tätä koskeva sähköpostikirjeenvaihto on toimitettu keskusrikospoliisin kansainväliselle osastolle tiedoksi). Vastaavanlaista palautetta on kuulunut muistakin valtioista. Huolimatta siitä, että pyynnön toimittaminen poliisikanavaa pitkin on mahdollista, se ei ole järkevää, jos vastaanottava valtio ei sitä hyväksy tai pidä sitä suotavana tai kun pyyntö ei tavoita ajoissa tai ollenkaan oikeaa viranomaista. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen (EAW) yhteydessä syyttäjä voi vaatia, että henkilön luovuttamisen yhteydessä suoritetaan häneen kohdistunut etsintä ja takavarikko. Tästä tulee tehdä merkintä EAW-lomakkeen g-kohtaan siinäkin tapauksessa, että asiasta on tehty erillinen oikeusapupyyntö. G-kohtaan on merkittävä erillisen oikeusapupyynnön tiedot. Tiesmaan ja Henrikssonin mainitsemassa EAW-asiassa ei lomakkeen g-kohtaan ollut kirjoitettu mitään tietoja. Erillisessä oikeusapupyynnössä on puolestaan hyvä mainita siitä, että oikeusapupyynnön kohteena oleva henkilö on myös EAW-menettelyn kohteena. Jos luovutettavaksi pyydetyn olinpaikka tunnetaan, EAW voidaan toimittaa suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle. Pääsääntöisesti EAW kuitenkin toimitetaan SIRENE-kanavaa pitkin. Sen sijaan erillinen oikeusapupyyntö on toimitettava suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle. Tämä tapahtuu siksi, että luovuttamisasiasta päättää useimmiten muu viranomainen kuin se, joka on toimivaltainen täytäntöönpanemaan oikeusapupyynnön. Näin on myös valtiossa, johon Tiesmaan ja Henrikssonin kuvaama oikeusapupyyntö ja EAW toimitettiin. Siihen, saadaanko oikeusapupyyntöön vastaus ja kuinka pian, riippuu ennen kaikkea pyynnön vastaanottaneen valtion toimenpiteistä. Siksi on pyrittävä noudattamaan menettelyä, joka mahdollisimman suurella varmuudella tuottaa toivotun vastauksen. Me syyttäjät ja esitutkintaviranomaiset voimme hyvällä yhteistyöllä sekä oikealla ja tarkoituksenmukaisella tavalla toimittaa pyynnön rivakasti oikeaan osoitteeseen. Syyttäjälaitos pitää tärkeänä sitä, että niiden valtioiden välillä, jotka hyväksyvät suorat yhteydet, pyyntö lähetetään heti oikeaan paikkaan. Oikean viranomaisen tietää parhaiten valtio, jonne pyyntö halutaan toimittaa. Euroopan oikeudellinen verkosto ja Eurojust auttavat niin syyttäjiä kuin esitutkintaviranomaisia toimivaltaisen viranomaisen löytämisessä. Raija Toiviainen valtionsyyttäjä, kansainvälisen yksikön päällikkö Valtakunnansyyttäjänvirasto 20

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Oikeusministeriölle asetetut muodolliset vaatimukset ja erilaiset kustannuspaineet

Oikeusministeriölle asetetut muodolliset vaatimukset ja erilaiset kustannuspaineet 1 Oikeusministeriö Tiina Astola OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA 2013-2025 OIKEUSLAITOSPÄIVÄ 15.3.2013 Hyvät oikeuslaitospäivän osanottajat! Ministeri kuvasi edellä, miten yhteiskunnan eri sektoreilla

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Rikosasian vanhentuminen esitutkinnassa

Rikosasian vanhentuminen esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.05.2014 Dnro OKV/10/50/2013 1/5 ASIA Rikosasian vanhentuminen esitutkinnassa ASIAN VIREILLETULO Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitokselle

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

Lausunto ID-1558645709 1 (5) Jenni Juslén 03.11.2015 POL-2015-14009

Lausunto ID-1558645709 1 (5) Jenni Juslén 03.11.2015 POL-2015-14009 Lausunto ID-1558645709 1 (5) Jenni Juslén 03.11.2015 POL-2015-14009 Eduskunta Lakivaliokunta lav@eduskunta.fi Poliisihallituksen lausunto lakivaliokunnalle; hallituksen esitys laiksi esitutkintalain muuttamisesta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta

Lakivaliokunnalle. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp. Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2003 vp Hallituksen esitys keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja keskinäistä oikeusapua rikosasioissa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Lausuntopyyntö 8.4.2015

Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Lausuntopyyntö 8.4.2015 Kaupunginhallitus 224 18.05.2015 Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä 489/00.04.00/2015 KH 224 Valmistelija/lisätiedot konsernihallinnon lakimies

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä

Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Poliisin näkökulma harmaan talouden torjunnasta Helsingissä Rakennuskonepäivät 21.1.21 Helsingin poliisilaitos Rikostarkastaja Ismo Siltamäki 21.1.21 Helsingin poliisilaitos AVOIMET, ILMOITETUT JA PÄÄTETYT

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 5.1.1994/4

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 5.1.1994/4 Page 1 of 11 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 1994 5.1.1994/4 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 5.1.1994/4 Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa Katso tekijänoikeudellinen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa.

Kantelija on antanut hankitun selvityksen johdosta vastineensa. PÄÄTÖS 12.11.2008 Dnro OKV/824/1/2007 1/5 ASIA VIIVÄSTYS HAASTEIDEN ANTAMISESSA KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 8.8.2007 osoittamassaan kirjoituksessa Espoon käräjäoikeuden ja Espoon kihlakunnan

Lisätiedot

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos

Hyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp Hallituksen esitys laiksi omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Syyttäjän ratkaisut 2008

Syyttäjän ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet MUISTIO Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS Rakennemuutoksen yleiset perusteet Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että riittävän

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Menettely sananvapausrikosasioissa

Menettely sananvapausrikosasioissa Menettely sananvapausrikosasioissa YLEINEN OHJE Dnro 21/31/14 24.4.2015 Voimassa 1.5.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2004:1 Dnro 65/31/04 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

1. Rikosasian käsittely poliisi- ja syyttäjäviranomaisissa sekä tuomioistuimissa

1. Rikosasian käsittely poliisi- ja syyttäjäviranomaisissa sekä tuomioistuimissa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 15.11.2011 Dnro OKV/1606/1/2009 1/7 ASIA Esitutkinnan viipyminen ja rikosasian käsittelyn kokonaiskesto KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 15.11.2009 osoittamassaan kantelussa arvostellut

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

TERVETULOA! Tehoa täydennysrakentamiseen! Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015, Finlandia-talo

TERVETULOA! Tehoa täydennysrakentamiseen! Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015, Finlandia-talo TERVETULOA! Tehoa täydennysrakentamiseen! Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015, Finlandia-talo Tehoa täydennysrakentamiseen! Mikko Nousiainen, RAKLI 2 Täydennysrakentaminen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 25.2.2015. Jälkiseurannassa seurattavia asioita olivat:

Jakelussa mainitut 25.2.2015. Jälkiseurannassa seurattavia asioita olivat: 108/54/09 Jakelussa mainitut 25.2.2015 Tuloksellisuustarkastuskertomus 226/2011 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen

EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen EU-rikollisia koskevien tietojen laadun parantaminen VIITETYÖKALUN KÄYTTÖOPAS ERIC (European Request Information Capture) on viitetyökalu, joka on suunniteltu koko Euroopan lainvalvonnan avuksi ja tueksi.

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Suomen Tuomariliitto Finlands Domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Pyydettynä lausuntona Tuomariliitto

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot