Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista. Raportti Tmi Lauri Putkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista. Raportti 2.3.2008 Tmi Lauri Putkonen"

Transkriptio

1 Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista Raportti Tmi Lauri Putkonen 1

2 Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista Raportti Tilaaja Toteutus Sipoon kunta FCG Suunnittelukeskus Oy Tmi Lauri Putkonen Helsinki 2008 Kannen kuvat: Vasemmalla ylhäällä Aspnäs, Gumbo, oikealla Östersundomin kappeli, vasemmalla alhaalla Husön kartano, oikealla Eriksnäsin tuulimylly. 2

3 Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista Raportti Tmi Lauri Putkonen Aineiston pohjana on Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitykset , Karoliina Periäinen ja Camilla Rosengren. Nyt käsitelty aineisto on esitetty samalla numeroinnilla kuin Sipoon rakennusperintöselvityksessä. Ehdotan osayleiskaavamerkinnöiksi seuraavia suojelumäääräyksiä: -alue Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava erittäin arvokas yksittäinen kohde Sr-alue Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu alue Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus -alue alue, jolla kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön peruspiirteet säilytetään rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen MA-Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö SM Muinaismuistolain nojalla suojeltava kiinteä muinaisjäännös 111 Östersundomin kulttuurimaisema Vanhan Porvoon tien molemmin puolin levittäytyy Östersundomin kulttuurimaisema, jonka osina ovat Östersundomin kartanoalue ja peltoaukea sekä merenrannassa sijaitseva Villa Björkudden. - Östersundomin kartanon puinen, keskiosaltaan kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1878 (Th.Decker). Rakennusta ympäröi vanha puisto. Entinen tilanhoitajan asuinrakennus on vuodelta Tiilestä muuratut viljamakasiini, viinapolttimo ja paja ovat samalta ajalta. Mansardikattoinen kivinavetta on vanhimmilta osin vuodelta Kartanon laajassa puutarhassa on kivipengerryksiä 1800-luvulta. - Sakari Topeliuksen vanhuudenkoti Björkudden on rakennettu 1859 (W. Linsén). - Östersundomin puinen kappeli on rakennettu Muodoltaan se on päistään viistetty pitkäkirkko, johon liittyy koillisessa sakaristo ja länsipäädyssä torniin päättyvä eteishuone. MA-Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö Östersundomin kartano Arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema kartanon päärakennus kartanoympäristöineen sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan alueen kulttuurisena ja maisemallisena dominattina vanhan Porvoontien maisemassa. Kartanon vuonna 1873 valmistunut päärakennus on uuenessanssipiirteinen. Kartanon sivurakennus on todennäköisesti rakennettu Suuri Waldemar Aspelinin suunnittelema kalkkitiilinen tallirakennus vuodelta Kalustovaja on ristikkorakenteinen. Vanhaa kivinavettaa laajennettiin 1887 saven ja kanervan sekoitusta apuna käyttäen. Mylly joen varressa. Kartanolle johtava puukujanne. Kartanopuutarha Karlvik Östersundomin kartanoon kuuluva, perinteisessä asussa oleva tila. Nykyisin hevostila Östersundomin kappelikirkko Sipoon saariston ja rannikon asukkaiden tarpeisiin 1754 rakennettu puinen kappeli, joka liittyy oleellisesti Östersundomin kartanon vaiheisiin. Kappeli on muodoltaan nurkista viistetty suorakaide, länsitornillinen puinen kirkolli- 3

4 nen rakennus. Nykyinen ulkoasu 1800-luvun lopusta. Hyvin säilynyt, maisemallisesti, rakennushistoriallisesti erittäin arvokas kirkkorakennus, joka oleellisesti liittyy niin Sipoon kuin pääkaupunkiseudunkin historiaan. Kappelin ympärillä on vanha, kivimuurin ympäröimä hautausmaa. (Kirkkolaki) Kyrkokvarter Östersundomin kappelin kokonaisuuteen kuuluva pienehkö asuinrakennus aivan 1900-luvun alusta. Rakennus on kokenut joitain muutoksia, mutta kokonaisuuden kannalta tärkeä Rönnbacka Kaksi 1930-luvun asuinrakennusta Östersundomin kappelin läheisyydessä. Rakennuksia on muuteltu, mutta ne sijoittuvat yhdessä naapurikiinteistön kanssa riviin rajaamaan kappeliympäristöä Talludd 1930-luvun asuinrakennus Östersundomin kappelin läheisyydessä. Rakennusta on muuteltu, mutta sijoittuu yhdessä naapurikiinteistön kanssa riviin rajaamaan kappeliympäristöä Tallbacka Kaksikerroksinen, leveärunkoinen, mansardikattoinen asuinrakennus vuodelta 1936 Östersundomissa lähellä vanhaa koulurakennusta. Ajalleen tyypillinen Villan slottet Villan slottet on Lass Malmasin vieressä sijaitseva suurehko huvilamainen asuinrakennus vuodelta Joitain muutoksia, mutta edelleen merkittävä kappelille johtava tien kokonaisuutta. Jugendpiirteitä Trekanten Entinen Östersundomin koulurakennus, nykyinen lasten päiväkoti. Jugend-vaikutteinen. Alkuperäinen ilme muuttunut sisääntulojulkisivun laajennuksen seurauksena Rödje-Fants Vanha kantatila Rödje-Fants, jaettu Puinen päärakennus vuodelta 1793, nykyinen jugendpiirteinen ulkoasu Porvoontien maisemassa näkyvällä paikalla sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas päärakennus. Tiettävästi Östersundomin kylän vanhin maatila Björkudden Vuosina rakennettu kaksikerroksinen hirsihuvila on kuulunut aikoinaan Östersundomin kartanoon. Suunnittelijana oli Wilhelm Linsén. Vuonna 1879 Zachris Topelius osti sen vanhuuden asunnokseen. Rakennus on säilyttänyt aikakaudelleen tyypilliset huvila-arkkitehtuurin piirteet hyvin. Kokonaisuuteen liittyy joukko 1880-luvun talouakennuksia sekä päärakennusta ympäröivän puiston huvimaja. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö 113 Husö Husön kartanon alue. Päärakennus pihapiireineen, peltoaukea, hevosaitaukset ja Husön lahti muodostavat Naturaalueiden väliin jäävän kulttuurisesti ehjän kokonaisuuden. Husön kartano oli tavanomainen perintötila 1600-luvulla, kunnes Kaarle-herttua muutti sen lahjoitustilaksi. Nykyisin mantereeseen kiinnikasvaneessa Talosaaressa sijaitseva kartano sai tieyhteyden vasta 1860-luvulla, tätä ennen kuljettiin lautalla. Tila on vaihtanut omistajaa usein 1800-luvulta lähtien. Nykyinen omistaja, Helsingin kaupunki, vuokraa sitä ratsastustallin ja koulun käyttöön. Sr-alue 1111 Husö Kartanon päärakennus ja pihapiiri. Päärakennus alkujaan 1800-luvun puolivälistä, hirsinen talli ja muita rakennuksia 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta ja tiilinen navetta 1900-luvun alulta luvun keskivaiheilla rakennettu päärakennus oli alkuaan yksikerroksinen, melko korkealla kaksipuolisella ristipäädyllä varustettu talo. V korotettiin rakennus kauttaaltaan kaksikerroksiseksi, jolloin sen kummallekin pitkälle sivulle jätettiin matala frontoni. Korjaus tehtiin arkkitehti Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan. Talouspihaa rajaa entinen tilanhoitajan asuintalo, nykyinen ratsastustupa 1800-luvun lopulta, pesutupa eli sauna, ristipäätyinen kärryliiteri, hirsinen talli 1800-lu- 4

5 vulta sekä 1900-luvun alussa rakennettu tiilinavetta, nykyisin tallirakennuksena. Tilanhoitajan asuintaloa on myöhemmin jatkettu Björntorp Paikalle merkitty 1873 kaksi asuinpaikkaa. Jäljellä kaksi rakennuyhmää. Östersundomin torppia, jäljellä päärakennus, rakennettu Piharakennuksista kymmenkunta, osa mahdollisesti 1700-luvulta. Toinen päärakennus ja pihapiiri on asuin/lomakäytössä, toinen, läntisempi, nykyisin piharakennuksista muodostuva ryhmä tyhjillään. Päärakennus on mahdollisesti siirretty Solbackaan Kuntokallio Arkkitehti, professori Antero Pernajan Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitolle suunnittelema, alunperin Kisakallion nimellä tunnettu kurssirakennus Karhusaaressa. Rakennus ilmentää luvun urheilurakennuksiin liitettyjä suunnitteluihanteita. 114 Majviken-Svartviken Majvikenin huvilan alue, johon kuului myös Svartvikenin torppa. Kauppapuutarha kasvihuoneineen. Pellot. Majvikenin huvila ja Svartvikenin torppa sekä muita rakennuksia. Sr-alue 1109 Majviken Leonard Borgström rakennutti tämän alkuaan Östersundomin kartanon maihin kuuluneen huvilatontin 1907 taiteilija Bruno Aspelinin laatiman suunnitelman mukaan. Osittain kaksikerroksisessa hirsihuvilassa on poikkipäädyt ja suuri lasiveranta. Rakennusta on laajennettu Muita rakennuksia ovat sauna (1917), voudin asunto, makasiinirakennus, puuliiteri, leikkimökki vuodelta 1915 sekä Sjötorpista siirretty uimahuone. Lisäksi Sjöholmin torpparakennukset, jotka liitettiin huvilaan kuuluvaksi, kun torppari siirrettiin Karhusaaren Björntorpiin. Puutarha perustettiin 1920, siitä tuli myöhemmin kauppapuutarha, kasvihuoneet pystytettiin Majvikin rakennutti mineralogi, professori Leonard Borgström, syntynyt Östersundomin kartanossa. Hän sai häälahjaksi huvilatontin Svartvikenistä Tontti oli yhdistelmä useammasta torpasta Svartviken Majvikenin huvilaan kuulunut torppa vuodelta 1910, jonka yhteyteen rakennettiin kauppapuutarhaa palvelleet kasvihuoneet. 112 Gumbostrand Gumbostrandin ranta ja peltoaukea, jonka reunoihin sijoittuvat mm. Gumbostrandin koulu, Fransmanin vanha kaupparakennus ja ranta laitureineen. Kaunis rantatie. Rannikon kulttuurialue. Sr-alue 1107 Aspnäs Aspnäsin tila, jossa toimi Fransmanin kauppa 1800-luvun lopusta vuoteen 1962 saakka pitkänomaisen rakennuksen yhdessä huoneessa. Mansardikattoinen päärakennus 1800-luvun jälkipuolelta, nykyasu Paikalla sijaitsi 1873 torppa. Aspnäsin tila oli alun perin Söderkullan kartanolta vuokrattu ja lunastettu 1923 omaksi Gumbo skolan Koulurakennus vuodelta Koulun vieressä oleva uudehko aitta sekä naapurissa oleva vanha Björkbergan torppa muodostavat lähiympäristöltään ehjän kokonaisuuden Björkberga Gumbostrandin koulun viereisessä rinteessä Björkbergan torppa, RHR:n mukaan 1915 rakennettu. Paikalla sijainnut torppa jo 1770-luvulla Gumbo Insinööri Erik Hartwall rakennutti Gumbon pyöröhirsihuvilan vuosina arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergin laatiman suunnitelman mukaan. Korkea aumakatto oli alkuaan tarkoitus kattaa oljella, mutta lopulta päädyttiin päreisiin. Rakennuksen muotokieli viittaa tanskalaiseen maaseutuarkkitehtuuriin, jotta Hartwallin tanska- 5

6 laissyntyinen nuorikko olisi viihtynyt täällä paremmin. Rakennusta on uusittu 1990-luvulla, mutta se on säilyttänyt pääosin alkuperäiset piirteensä. Pihapiirissä on talouakennuksia ja 1940-luvulta. Mainittakoon, että Gumbossa on harjoitettu 1920-luvun lopulta lähtien myös teollisuutta. Täällä toimi patenttikorkkitehdas, joka tuotti korkkeja Hartwallin Helsingissä sijaitsevaan virvoitusjuomatehtaalle Rospiggen (Rosvik) Rosvikin huvilaan liittyy monipuolista suomalaista teollisuushistoriaa. Strömbergin suuryrityksen perustaja, Gottfrid Strömberg rakennutti sen noin vuonna 1918, Kaksikerroksista hirsihuvilaa kattaa jyrkkä mansardikatto, jossa on altaaniin liittyvä frontoni. Huvilan osti 1927 kultaseppä Lauri Viljanen luvulla Carl-Gustaf, Lars ja Paul Ingman ostivat Rosvikin. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi pienempi huvilarakennus 1930-luvulta sekä kaksi uudempaa asuinrakennusta Rönnäs Kanala, rakennuttu 1929, jonne kommandiittiyhtiö K. Hartwall muutti 1942 tehtaansa nk. portinmökistä alhaalla Vainuddin tiellä. Lisäksi 1927 rakennettu Villa Hartwall, myös entinen kanala. Kanala on kaksikerroksinen mielenkiintoinen teollisuuakennus Strandby Villa Gumbostrandin Eiroon rakennettu Strandbyn huvila on alueen vanhimpia. Erik Ascholin rakennutti sen vuonna Osin kaksikerroksinen hirsihuvila on säilyttänyt alkuperäisen uuenessanssiasunsa. 116 Sipoonlahden kulttuurimaisema Sipoonlahden rakennuskanta on pääosin 1900-luvun loppupuoliskolta. Fladanin rannalla sijaitsevan Joensuun kartanon päärakennus ja siipirakennuksen ovat 1700-luvulta. Asutus sijoittuu melko tasaisesti lahden pohjoisosan molemmille rannoille. Moottoritien eteläpuoliset Eriksnäsin ja Hitån kartanon alueet ovat huomattavasti harvemmin asutettuja lukuunottamatta muutamia lähinnä 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuja huviloita. Pellot ja niityt sijoittuvat edelleen historiallisille paikoilleen, tosin niiden pinta-ala on erityisesti alueen pohjoisosissa pienentynyt asuinalueiden rakentamisen vuoksi. MA-Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö 124 Eriksnäsin kartano Eriksnäsin historiallinen kartanoalue peltoineen ja rakennuksineen. Säteri- ja myöhemmin elinikäinen rälssitila. Nykyisin yksityisomistuksessa ja ratsastuskeskuksena. Eriksnäs nautti säterivapautta minkä jälkeen se annettiin elinaikaiälssitilaksi Klas Ekelöfille luvulla J.E. Nordenberg ryhtyi kohentamaan tilaa ja hänen poikansa, Carl Fredrik Nordenskiöld, perusti puutarhan monine jalopuulajineen. Nordenskiöldien aikana rakennettiin luonnonkivinavetta (n. 1750), joka lienee pitäjän vanhin kivinavetta. Samoin tuulimylly on tältä ajalta. Torppia kartanolla oli 1746 viisi. Myöhemmin Eriksnäs perusti kalastajatorppia mm. Simsalöön, Krämaröarneille sekä Eestiluotoon. Kun aikaisempi päärakennus paloi 1810 rakennettiin uusi, hieman pienempi. Eriksnäs pysyi Nordenskiöld-suvulla vuoteen 1906 saakka. Vuonna 1916 se siirtyi ministeri Enckellin haltuun ja tällöin sitä korjattiin ja laajennettiin arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan. Päärakennus sivurakennuksineen hyvin säilynyt, työntekijän asuntorakennuksia, tuulimylly, nykyisin talleina toimivat rakennukset mm. seudun vanhin kivinavetta 1700-luvulta, muut rakennukset sekä hevosaitaukset muodostavat arvokkaan ympäristön. -alue 1230 Eriksnäsin kartano Kustavilaistyylinen symmetrinen kartanopiha vuodelta 1810, sekä mahdollisesti tätä vanhemmat, edellisen päärakennuksen aikaiset sivurakennukset 1700-luvulta. Entinen navetta ja talli sekä muu pihapiiri. Vuonna 1810 rakennettu kustavilainen päärakennus on yksikerroksinen puurakennus, jossa on ylälappeittensa päistä viistetty mansardikatto. Pohjamuoto liittyy viisihuoneiseen keskeissalirakennustyyppiin. Vuoden 1916 jälkeen suoritettiin talossa perusteellinen korjaus prof. Armas Lindgrenin piirustusten mukaan. Molemmat siipirakennukset lienevät peräisin 1700-luvun puolivälistä. Puisto ja puutarha ovat molemmat 1700-luvun puoliväliltä. Navetta, jossa on korkeat, luonnonkivestä tehdyt seinät, on rakennettu v Muita vanhoja asuinrakennuksia sekä kalliolla siivetön tuulimyllyn runko. 127 Viksund (Sävelniemi) Arkkitehti August Nordberg Kiseleffin arkkitehtitoimistosta suunnitteli huvilan, valmistui v Rakennuttaja prof. Magnus Gottfried sekä Johanna Schybergson. Kaksikerroksinen puuvuorattu hirsihuvila. Satulakatto. Päädyissä ristipäädyt. Ristipäätyjen välissä on avoveranta. Huvilaan kuului alun perin kolme verantaa, nyt niitä on kaksi. Muita 6

7 rakennuksia: aitta, sauna. Huvila sijaitsee kallioisella tontilla, ruohokenttä edessä Eryx villa Arkkitehti Veikko Malmion suunnittelema tiilirakenteinen loma-asunto vuodelta Hyvä esimerkki 1950-luvun yksityistalosuunnittelusta Källvik Kalkkirannassa vanha kalastustila 1700-luvulta. Uusi päärakennus 1952, vanha päärakennus rannassa, piharakennuksia. Torppa, merkitty 1873 senaatinkarttaan siirretty Löparöstä. Tien toisella puolella aitta Landsend Näyttelijä ja elokuvaohjaaja Edvin Laineen kesähuvilana ollut Landsend on rakennettu Kesäranta, Nothusviken Vanha torppa RHR tietojen mukaan 1900-luvulta. Rannassa kaiverrettu vuosiluku Paikalla Edvin Laine kuvasi Täällä Pohjantähden alla rantakohtauksen Kaihäll Kaunis niemeke, jyrkkä rantarinne. Useamman rakennuksen muodostama kokonaisuus. Paikassa toiminut täysihoitola. Rakennusvuosi RHR tietojen mukaan 1920, voi olla vanhempi Bönehustomten Vuonna 1934 rakennettu rukoushuone, joka on Bönehusföreningen Taborin omistuksessa Solhäll Sibbo svenska friförsamling Rf:n omistuksessa oleva rukoushuone vuodelta Grahns Arkkitehtitoimiston O. Leka ja K. Arajärvi suunnittelema 1950-luvun puurakenteinen loma-asuntokokonaisuus Kalkkirannan kaivoksen naapurissa. Kalliokasveja ja pylväskatajia Fölisholm Wickströmin kauppa Nordholmissa. Kauppa aloitti toimintansa Otto Boxtrömin omistuksessa mahdollisesti jo 1886 ja toimi vuoteen Suurin rakennus valmistui 1894, lisäksi useita aittoja 1800-luvulta. Paikalla ollut torppa Vanhin torppa, todennäköisesti 1800-luvun alusta, sijaitsee vanhoista rakennuksista eteläisimpänä. Kaupparakennukset aittoineen ja eläinsuojineen sijoittuvat pohjoisosaan. Ranta-aitta on 1890-luvulta. Päärakennuksen päätyyn lisätty 4m kauttaaltaan. Tie rakennettiin kaupalle 1832, sitä ennen kaupassa käytiin veneellä tai jalkaisin kallioiden yli, halkeamaa hyväksikäyttävää jyrkkää polkua pitkin. Lahdella saattoi olla ankkurissa useita jaaloja Salparstrand Salparin rannassa sijaitseva mansardikattoinen rakennus, 1800-luvun lopusta. Nuottakota 1700-luvun lopulta luvun alusta. Rakennukset sijoittuvat rantaviivan suuntaisesti vesirajaan. Mielenkiintoinen sijainti ja lähiympäristö Salparbacken, koulu Salparin kansakoulu rakennettiin luvun tyypillistä harjakattoista, vaalean ruskeaksi rapattua arkkitehtuuria. Rakennus on sijoitettu puiden lomaan, metsän keskelle, ihanteiden mukaisesti. 121 Kariluodon tila Kariluodon tila erotettiin tilasta Thomasas. Vanha päärakennus vuodelta 1876 poikkipäädyllinen, L:n muotoinen rakennus, hirsirakenteinen, lautavuorattu. Vanhaa päärakennusta laajennettu ja korotettu, tyypilliseen tapaan. Stentorpin päärakennus Puutarha, pellot. Nykyisin jaettu kolmeen osaan. 7

8 Sr-alue 125 Kalkkirannan tehdas Kalkkirannan tehdasalue. Historiallinen teollisuusmiljöö. Arkkitehti Gösta Kajanuksen v suunnittelema pääkonttori. Työntekijäin asuinrakennus v Sipoossa kaivettiin kalkkikiveä jo 1500-luvulla. Vanhat nimet, kuten Kalkbuksfjärden viittaavat myös kalkkikaivoksen pitkiin perinteisiin. Suuressa mitassa kalkkia alettiin kaivaa Träskbyssä Suomenlinnan linnoitustöiden myötä 1700-luvun puolivälissä. Tuolloin sekä kaivettiin että poltettiin kalkkia kruunun laskuun. Kaivostoiminta alkoi uudelleen suurteollisena toimintana 1933 jälkeen, kun Lohja Oy hankki alueen omistukseensa. Kalkki kuljetettiin meritse aina vuoteen 1938, jolloin tie valmistui. Pääkonttori ja työväen asuinrakennus nousivat vuosina Kalkkiuuniin hankittiin sekä materiaalit että muurarit Ruotsista Höganäsin tehtailta. Suurin rakennuskokonaisuus oli mylly, johon sisältyi kahdeksan siiloa. Kalkkikaivoksen toiminta oli vaakalaudalla 1960-luvun alussa, mutta tuotanto elpyi ja monipuolistui. Työntekijöitä on ollut eniten Träskbystä ja lähistölle on rakentunut useita työntekijöiden asuntoja. -alue 128 Kalkkirannan asuinalue Kalkkirannan tehtaan työväen itselleen rakentamia asuintaloja 1940-luvulta ja myöhemmin. Alue metsän lomassa, rakennuspaikat laajoja. Kalkkitehtaan läheisyyteen syntynyt ajallisesti jokseenkin yhtenäinen omakotitalojen alue. Talot ovat tyypillisä lukujen tyyppitaloja, mutta yksilöllisesti muokattuja. Rakennuspaikat ovat suuria ja asuntoalue on väljä. -alue 151 Löparön kulttuurimaisema Löparön salmen rannoille rakentuva, kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Löparön kartanon alueet luvulta, varhaista huvila-asutusta 1800-luvun puolivälistä. Saaristoasutusta ja myöhempää mökkiasutusta. Maisemallisesti arvokas salmi. MA-Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö 152 Löparön kartano Löparön kartanon alue Löparön salmen rannalla. Kartanon päärakennus peltoineen ja siihen historiallisesti liittyvine rakennuksineen. Löparön kaksitaloinen kylä sijaitsi 1560-luvulla nykyisen Källängenin reunamalla olevalla mäellä. Kylän pellot sijaitsivat nykyisen etelään virtaavan puron varrella ja niityt kylän itäpuolella rajoittuen Löparön salmeen. Salmen ylittävä tielinjaus on peräisin jo tältä ajalta. Löparön rustholli sijaitsi nykyisellä paikallaan mäellä Löparön salmen länsirannalla. Rusthollin pelto sijaitsi kapeana kaistaleena suoraan päärakennuksen eteläpuolella ja niitty sen pohjoispuolella rajoittuen Långbergetiin ja Löparönsalmeen. Kylätontti autioitui 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja Rustholli laajeni kartanoksi. Asutusta tuli sekä kartanon pohjoispuolella Talluddeniin että Löparönsalmen rannalle. Vuonna 1873 kartanolla oli oma puutarha ja puistokuja, joka johti kartanolle lounaasta, Löparön kapeimmassa kohdassa sijaitsevalta lahdelta. Kartanon entiset niityt oli muutettu pääosin pelloiksi. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. -alue 1506 Löparögård Löparön kartanon päärakennus ja pihapiiri. Päärakennuksen on suunnitellut kartanon omistaja, Suomenlinnan linnoitustöissä toiminut insinöörikapteeni Henrik Tallgren 1860-luvulla. Kartano on harmaakivinen, linnamainen, klassisismia edustava. Kaksikerroksisen päärakennuksen alkuperäinen katto oli jyrkkä, sveitsiläistyylinen katto. Nykyinen kattomuoto on vuoden 1887 palon jälkeiseltä ajalta. Osa ikkunoista symmetrian vaatimuksesta valeikkunoita. Päädyissä on ollut näköalatornit. Rannan puoleisella julkisivulla on aikaisemmin ollut jonkinlainen parveke ja päädyssä talvipuutarha. Kivinen talli sekä kivi- ja hirsirakenteinen viljamakasiini lienevät päärakennuksen ikäisiä. Kartanon lähellä olevassa metsässä on jäännöksiä 1500-luvun salpietariuuneista. Kartanoa ympäröivälle kulttuurimaisemalle ovat leimallisia vaihtelevat niittynäkymät. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Villa Löpar Huvila on entinen Löparön kartanon päärakennus, rakennettu 1800-luvun alussa. Vuonna 1866 se siirrettiin nykyiselle paikalleen ja laajennettiin. Suunnittelija tuntematon. Huvilan suunnittelija ei ole tiedossa. Rakennus on suuri satulakattoinen vuorattu hirsirakennus, jossa on kaksi kerrosta ja ullakkokerros. Sommittelu perustuu symmetriaan. Räystäät ovat syvät ja niissä on huvilamainen, sveitsiläishenkinen ilme. Kaksi avoverantaa, joista sisääntuloverannan päällä on parveke. Katemateriaali on tiili. Rakennus on keltaiseksi maalattu ja listat ovat valkoisia. Huvilassa on 11 huonetta, kaksi keittiötä ja kellari jaettuna kahdeksi asunnoksi. Huvilaa on uudistettu vuosina 1920, 1936 sekä 1990-luvulla. Muita rakennuksia: sauna, venevaja, aitta, työverstas, joka 1978 laajennettiin kesähuvilaksi. Huvila sijaitsee korkealla kallioilla Löparön salmen suulla. Suuret tammet reunustavat pihanurmea. Huvilakiinteistö on lohkottu Löparön tilasta. Lisäksi puutarha, vanha aitta, sauna. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennet- 8

9 tua ympäristöä Mattsas Hyddan nimellä kulkeva paikka, kuulunut Löparön kartanoon. Hieno pihapiiri. Rakennus on RHR-tietojen mukaan vuodelta 1800, saariston vanhimpia. Tyypillinen, yksitupainen eteiskamarillinen. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. 153 Talludden (Lindudden) Insinöörikapteeni Henrik Tallberg, Löparon kartanonherra, suunnitteli ja rakennutti huvilan 1860-luvulla. Suuri symmetrinen, klassisistinen, kaksikerroksinen, satulakattoinen puuvuorattu hirsirakennus. Huvila sijaitsee Löparön saaren pohjoiannalla. Siinä on lasiveranta sekä avoveranta, jonka päällä on parveke. Ikkunoissa on tummanvihreät luukut ja puoliympyrän muotoiset koristeaiheet päällä. Salonki ja ruokahuone sisustettu alkuperäisin antiikkisin huonekaluin. Muita rakennuksia: suuri saunarakennus 1960-luvulta, leikkimökki, vanha kunnostettu uimahuone, vanha pesutupa, josta on tehty autotalli. Yhteyslaituri on purettu. Huvila sijaitsee Löparön pohjoiannalla ja sitä ympäröivät suuret ruohomatot. Suuria vanhoja puita: lehmuksia, tammia, vaahteroita, mäntyjä. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. -alue 1509 Löparö, torppa 1900-luvun alun satulakattoinen torppa ja pihapiiri Löparön päärakennuksen läheisyydessä, mäenkumpareella pellon laidalla. Piharakennus hirsistä. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Eriksnäs, Löparö Königsbergin rakennutti helsinkiläinen krouvari Karl König vuonna Puuvuorattu, hirsirakenteinen kaksikerroksinen huvila. Edustava klassisistinen huvila. Huvila on symmetrisesti sommiteltu, niin pohjan kuin julkisivujenkin osalta. Siinä on avoveranta ja kattolyhtyikkuna Löparön salmen puoleisella julkisivun keskellä. Kuistia kannattelevat sirot pilarit. Pohjakerroksessa on neljä huonetta ja keittiö, yläkerrassa kaksi huonetta. Kolme vanhaa kaakeliuunia jäljellä sekä alkuperäiset tapetit kahdessa huoneessa. Muita rakennuksia: vanha sauna on uudistettu toiseksi huvilaksi. Maakellari. Vanha laituri on kunnostettu 1990, kaiteissa sama konstruktio kuin verannan kaiteessa. Ympäristö: Huvila sijaitsee näkyvällä paikalla Löparön salmen varrella. Huvilan takana hiekkakenttä ja luonnontilainen metsä. Vanha puutarha, jossa tammia ja lehmuksia. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Mattsas Alun perin itsenäinen tila, myöhemmin Löparön kartanon torppana palvellut, paritupatyyppinen Mattsas on mahdollisesti 1700-luvun lopulta. Pihapiiri. Nimismies Henrik Tallgren osti Mattsaksen Tupa on mahdollisesti ollut sisäänlämpiävä savutupa. Tuvan puoli rakennuksen vanhin osa. Lisäksi aitta. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Kesäkumpu Stadsvikenin rannalla Hemisnäsetissä paikalla sijainnut 1873 asuinpaikka. Rhr tietojen mukaan rakennukset vuodelta Päärakennus ja pihapiiri säilyttäneet tyypillisen ilmeensä, pihapiiri muuttunut puistomaiseksi 1302 Hemmingsnäs Paikalla kaksi pienehköä satulakattoista taloa. RHR tietojen mukaan rakennettu vuonna 1920, mutta saattaa olla vanhempi Hemmingsberg Torppa rakennettu Läheisyyteen merkitty torppa v Viereisen kiinteistön alueella pitkä piharakennus kuulunut tähän torppaan alun perin Hasselbacka Pienlaivuritila. Pitkänomainen vaiheittain rakennettu vanha päärakennus näyttää tyypilliseltä meren rannikon rakennukselta. Vanhin osa 1880-luvulta. Lisäksi piharakennuksia, kiviaita jäljellä 9

10 131 Spjutsundin tilat Vanhoja perintötiloja, kylämaisema, ranta-asutusta sekä perinteistä viljelymaisemaa vuoden 1873 Senaatinkartastoon merkityn tien varrella. Spjutsundin kylän alueella on asuttu pitkään, vuonna 1543 mainitaan seitsemän taloa: Kitts, Knuts, Martis ja Smeds sekä lisäksi kolme, joita viljelivät Mats Larsson, Simon Larson ja Mats Staffanson. Vuonna 1607 Bernt Nyman sai ensin Knutsin ja Martisin tilat läänityksekseen, myöhemmin kylän muutkin talot. Vuonna 1621 koko kylä lahjoitettiin Joakim Berendes till Stömsbergille Porvoosta. Säteri, joka rakentui Mats Larssonin tilan ympärille, kukoisti 1630-luvulla Joakimin lesken Gertrud von Ungernin hallussa, joka ainakin jonkin aikaa asui Spjutsundissa. Säteri kuitenkin rappeutui, sen omistajat asuivat Tukholmassa ja 1683 sen 70-vuotinen historia oli ohi. Tätä ennen oli ehditty perustaa vuonna 1670 Storsmeds-tila. Alkuperäisistä tiloista ainoastaan Smeds, Kitts ja Skogby sijaitsevat samalla paikalla kuin 200 vuotta sitten. Näistä Smeds ja Kitts kuuluvat saariston ja rannikon inventointialueeseen. Smeds jaettiin 1810 Smedsin ja Vikbackan tiloiksi. Alkuperäisten perintötilojen lisäksi Spjutsundin muita merkittäviä kohteita ovat Houbergan ja Smedjetorpetin kiinteistöt. Molemmissa on perinteiset pihapiirit sekä vanhoja, aiempiin inventointeihin kuuluneita aittoja. Östervikenin rannalla on vanha kalasatama. Spjutsundin koulu on Sipoon vanhimpia. -alue 1309 Spjutsund folkskola Spjutsundin koulu on yksi Sipoon vanhimmista entisistä kansakouluista. Koulun perustamispäätös tehtiin 1895 Skogbyn talossa. Koulu päätettiin toteuttaa Massbyn kansakoulun piirustusten pohjalta. Suunnittelija oli suurella todennäköisyydellä Söderkullan maanviljelyskoulun johtaja Carl Johan Myrstén. Puutyöt ikkunoiden, ovien ja sisustuksen osalta toteutti David Sirén Gesterbystä. Rakennusmateriaalin hankkivat paikkakunnan talonpojat. Vuonna 1897 kirkkoherra vihki rakennuksen käyttöön. Koulu jatkoi toimintaansa vuoteen Tämän jälkeen se oli vuoteen 1998 kansalaisopiston käytössä ja nykyisin yksityisomistuksessa Vikbacka Smedsin tila, Spjutsundin 1500-luvun kantatila jaettiin 1810 Smedsin (Nedre Smeds) ja Vikbackan (Övre Smeds) tiloiksi. Päärakennus 1800-luvulta. Vanhoja piharakennuksia. Paikalle merkitty Spjutsundbyn kylä Päärakennusta on jonkin verran uudistettu, mutta näyttää pääosin samalta kuin 1930-kuvassa. Korkea sisääntulokuisti. Pihapiirissä suuri kivi- ja puurakenteinen navetta sekä useita aittarakennuksia, joista vanhimmat 1800-luvulta. Pellot laskevat rantaan Smeds Smedsin tila, Spjutsundin 1500-luvun kantatila jaettiin 1810 Smedsin (Nedre Smeds) ja Vikbackan (Övre Smeds) tiloiksi. Päärakennus 1800-luvulta. Vanhin aitta Paikalle on merkitty Spjutsundin kylä Päärakennusta on uudistettu. Pihapiirissä suuri kivinavetta, vanhojen aittojen rivistö, muita piharakennuksia. Pellot laskevat merelle Martis Martisin tilan päärakennus 1800-luvun alusta on sekä hieno maisemallinen kokonaisuus että perinteisen ilmeensä säilyttänyt rakennus. Sisätiloissa Odin Sjöholmin kuvien perusteella vanha liesi jäljellä. Pihalla vanhoja hedelmäpuita 1316 Knuts Leveärunkoinen päärakennus vuodelta 1898, piharakennuksia. Paikalla pidetty kauppaa vuodesta luvulle. Historiallinen kalasatama. Tila sijaitsi aiemmin etäämpänä Kitasin tien lähellä, siirrettiin nykyiselle paikalleen, kun isojako toimitettiin loppuun Spjutsundissa 1880-luvulla. Ensiksi siirrettiin pieni tupa, navetta ja ranta-aitta. Rannassa sijaitsi 1930-luvulle saakka kala-aitta. Suurehko hirsinen navetta Storhagen Knutsin vieressä Östervikenin rannalla sijaitsevat talo ja aitta, rakennusvuodesta ei tietoa, ilmeisesti 1800-luvulta. Talo kapearunkoinen, kaksikerroksinen, poikkipäädyllinen. Korotettu 1900-luvulla, nykyisellään mielenkiintoisen näköinen Smedjetorpet Entinen sepän tupa, kolmannella paikallaan. Aitta vuodelta 1780, kiviaita. Tupa on alkujaan Boxista ja sijainnut ennen nykyistä paikkaansa vielä jossain toisessa paikassa. Rakennusta on korotettu niin, että yläkertaan on saatu kaksi huonetta. Tien toisella puolella ollut paja sekä savusauna, jossa on palvattu kylän lihat. 10

11 1315 Houberga, aitat Aittarivi tien varressa 1880-luvulta. Kolme aittaa on yhdistetty toisiinsa välirakennuksilla ja vuorauksessa käytetty lomalaudoitusta. Asuinrakennus on muuttanut muotoaan Lindudden Arkkitehti Eino Schroderuksen suunnittelema huvila vuodelta Italialaisvaikutteinen, aumakattoinen rakennus Linnäsudd Kaksi huvilaa, joista keltainen, klassisistinen vuodelta 1902 ja valkoinen mansardikattoinen 1907 rakennettu. Puistopuutarha. Pitkänomainen ranta-aitta Sandstrand 1965 valmistunut Kristian Gullichsenin suunnittelema loma-asunto luvun modernismin hieno edustaja Sommarudd, Kitö Arkkitehti Malmkronan suunnittelema funkishuvila vuodelta Rankorakenne, lautaverhoilu Laxsand, Kitö Mahdollisesti arkkitehti Gunnar Steniuksen suunnittelema funkishuvila, valmistunut v Veranta lasitettu pian rakentamisen jälkeen Björkdal, Kitö Perinteinen rannikon hirsinen asuinrakennus mahdollisesti 1800-luvulta. Lisäksi puutarha ja pihapiiri Solbacka, Kitö Puutarha ja tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja rakennuksia. Päärakennus vuodelta Navetta. Valkoinen, vihreät listat. Kaunis, hoidettu pihapiiri. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Margareteberg, Kitö Huvila sijaitsee hienosti sijoittuneena kauniilla, taidokkaasti suunnitellulla tontilla Löparosundin varrella. Paikalla oli asuinpaikka Rakennus on laajentamalla syntynyt. Rakennuttaja oli kauppias Alexander Sundberg Kitöstä. Huvila on sijoitettu poikittain, pääty suunnattuna rantaan, rajaamaan laajaa maisemoitua nurmikenttää. Huvilan takana kulkeva pensaisto sekä lähellä kasvavat jalot lehtipuut korostavat vaikutelmaa. Kaksikerroksinen, puuvuorattu hirsihuvila, joka on väriltään keltainen, listoitukset valkoisia. Lasiverannan päällä on parveke. Rakennus on talviasuttava. Lasiveranta, samoin kuin jugendtyyliset sauna, leikkimökki sekä uimahuone rakennettiin luultavasti Lars Sonckin luonnosten pohjalta. Piirustukset on kuitenkin allekirjoittanut Hjalmar Sylvander Helsingin kaupungin rakennuskonttorista. Nykyinen laaja ruohokenttä oli aiemmin puutarha. Rantasauna on suhteikas, noppamainen aumakattoinen hirsirakennus. Keltaiseksi maalattu, valkoiset nurkkalistat ja ikkunaluukut. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Svartviksudden Signe Lagerborg-Steniuksen ja Gunnar Steniuksen itselleen suunnittelema huvila v Kaksikerroksinen kansalliomanttinen hirsihuvila, nykyisin vuorattu tummanruskealla vaakalaudalla. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti mielenkiintoinen huvila. Huvila sijaitsee korkealla kallioisella mäellä Svartvikenin lahdella. Perustettu kivipilareille rinteeseen. Kaksi avoverantaa ja parveke. Pääty kohden merta, satulakatto. Alun perin katemateriaali oli päre, mutta 1930-luvulla vaihdettiin tiilikattoon. Huvila vuorattiin Muita rakennuksia: aitta, ulkohuone, sauna (1932 rakennettu), talviasuttava mökki (1937, uudistettu 1972 ja 1992), karjasuoja Svartvikenin rannalla, kasvihuoneen kivijalka jäljellä. Uusi huvimaja (1987). Aiemmin terassoituva puutarha huvilan ja rannan välissä, nyt hoitamattomana. Signe Lagerborg valmistui arkkitehdiksi Yhdessä Ines Holmingin kanssa hän oli heti seuraava arkkitehdiksi valmistunut nainen Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin jälkeen. 11

12 1401 Bergnäs Svartviken, Åbergin laivurisuvun tila, laivureita viidessä polvessa. Ollut asuinpaikka Useita vanhoja rakennuksia 1800-luvulta. Vanha päärakennus rakennettu 1856, uudempi 1920-luvulla. Vanhassa päärakennuksessa katon rakenteet noen tummentamat, näkyvissä. 301 Norkullalandet Pankinjohtaja Emil Schybergson Hitån kartanosta osti Norkullalandetin 1916, mutta myi sen pian vuonna 1918 AB Brandö Villastadin pääomistuksessa olevalle Norkulla AB:lle joka antoi saaren palstoitettavaksi virkistyskäyttöön, lähinnä kulosaarelaisille. Hanke liittyi Emil Schybergsonin ajatukseen sähköraitiotieyhteydestä Helsingistä Porvooseen. Vaikka se kariutui, yhtiö suunnitteli edelleen raitiovaunuyhteyttä Östersundomiin, jossa olisi yhteyslaituri merikuljetusta varten. Tämäkään suunnitelma ei toteutunut. Tontit herättivät kiinnostusta. Lars Sonck laati kaavan 56 rantatonttia varten ja näistä varattiin heti 50. Suunniteltuun tarkoitukseen näistä käytettiin vain osaa. Insinööri Löthner lunasti kolme tonttia ja rakennutti ensimmäisen, nyt jo puretun kesähuvilan saarelle vuonna Samana vuonna aloitettiin Lars Sonckin Norrkulla-yhtiölle suunnitteleman turistihotellin Turisthotell å Norrkulla rakentaminen. Se valmistui seuraavana vuonna samoin kuin Sonckin suunnittelema Villa Solhem Albert Vilénille. Norkullalandetiin siirrettiin 1927 Kulosaaresta kolmaskin Sonckin rakennus, vuonna 1908 suunniteltu nykyinen Villa Lavinko. Nämä kaikki kolme rakennusta on merkitty suojeltavaksi Norkullalandetin-Söderkullalandetin rantakaavassa , lääninhallitus Lisäksi rantakaavassa on suojeltu myös Simosvikenissä sijaitseva arkkitehti Flinckenbergin itselleen suunnittelema huvila vuodelta Nobelisti Artturi I. Virtanen osti Norrkulla AB:n Hänen perillisensä myivät 1980-luvulla pääosan saaren eteläosasta Sipoon kunnalle, lukuun ottamatta Finnörnin niemeä, joka varattiin Joensuun kartanon työntekijöiden virkistyskäyttöön. Pohjoisosa on jaettu loma-asuntotonteiksi. Toteutuneessa rantakaavassa Sonckin ajatukset pohjois- ja lounaiantojen palstoittamisesta sekä kaakkoiannan ja saaren keskiosan jättämisestä virkistyskäyttöön ovat pääosin toteutuneet. -alue 3001 Sveden Sveden on yksi neljästä alkuperäisestä saarivahdin asuinpaikasta Norrkullalandetilla. Rantakalliolla on muistokaiverruksia 1860-luvulta alkaen. Huvilan suunnitellut arkkitehti. Strengell Tomt nr 7-8, Villa Solhem Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa RA-1,. Villa Solhemin huvilan rakennutti konsuli Albert (Abbe) Vilén Suunnittelijana oli arkkitehti Lars Sonck. Kaksikerroksinen hirsihuvila edustaa kansalliomanttista parvellista päätyhuvilatyyppiä. Hirsiseinät ovat vuoraamattomat, tummaksi tervatut. Parvekeaihe on koko julkisivun levyinen, umpinainen ja soikealla aukolla varustettu luhtiaittatyyppi. Pihapiiriin kuuluu lisäksi sauna, ulkohuone, liiteri sekä 1950-luvulta peräisin oleva sauna. Lisäksi jääkellari. Rakennus sijaitsee korkealla rinteessä, jossa pitkät terassiportaat Norrkulla turiststuga Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa RV,. Arkkitehti Lars Sonckin v suunnittelema turistihotelli Norrkulla AB:lle. Kansalliomanttinen, tervattu, pyöröhirsipintainen rakennus. Kattomuoto Sonckille ominainen kelloaihe. Rakennus liittyy Emil Schybergsonin Norrkulla AB:n hankkeeseen Norrkkullalandetin suunnittelusta kulosaarelaisten virkistyskäyttöön. Alun perin Turisthotell å Norrkulla -nimisen täysihoitolan suunnitteli Lars Sonck v Norrkulla-hankkeen kariuduttua turistihotelli myytiin ruotsinkieliselle virkamiesyhdistykselle (Finlands Svenska Kontoristförbund, myöh. Helsingfors Tjänstemannaförbud). Vuonna 1961 se siirtyi Helsingin seurakuntayhtymälle ja sitä kutsutaan nykyisin nimellä Honkalinna. Ulkohuoneesta on myöhemmin muokattu kappeli. Maakellari on luonnonkivestä. Rannassa on suuri uudelleenrakennettu yhteyslaituri Villa Lavinko Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa RA-1,. Arkkitehti Lars Sonckin Kulosaareen v suunnittelema huvila, siirretty 1927 Norkullalandetiin. Englantilaistyyppinen, epäsymmetrinen ja osin paanuverhoiltu, jyrkkäkattoinen huvila. Siirron yhteydessä huvilaan asennettiin keskuslämmitys Tomt nr 35 Tumma, pyöröhirsinen aumakattoinen suuri kesäasunto, jonka ovat suunnitelleet Arvo Aalto ja Niilo Kokko vuonna Kesäasunto sijaitsee Simosvikenin luoteiannalla, rantakallioilla. Se on alkuperäisessä asussaan. Saunan 12

13 laajennuksen ja yksityiskohdat on suunnitellut Yrjö Laine-Juva ja liiterin Risto Veikko Luukkonen Tomt nr 31 Huvila 1920-luvulta, jonka tanskalainen arkkitehti Flinckenberg suunnitteli itselleen. Punainen rakennus, vihreät koristeelliset ikkunaluukut, pohjoismaiseen tyyliin Tomt nr 42 Tarauddenilla sijaitsevan kesäasunnon on suunnitellut arkkitehti Kurt Simberg Rakennus edustaa 1950-luvun ihanteita Tomt nr 32 Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa. Arkkitehti Maija Suurlan v suunnittelema kapeahko aumakattoinen rakennus rantakallion laella. Rakennuksessa sekä jugendin että 1920-luvun klassisismin henkeä. Olof Fallström rakennutti tämän huvilan Bläsudd Suuri pyöröhirsinen huvila on alunperin rakennettu 1882 Haikon kartanon maille, josta se on siirretty tänne. Poikkipäätyparveke ja päätyparveke-luhtityyppinen. Avoveranta pitkällä julkisivulla. Sr-alue 3906 Käringholmen, Stora Käringholmen Ehrströms villa. Huvilan vanhin osa on rakennettu ennen vuotta 1860, mahdollisesti Parisin tilalla Kallbäckissä. Siirretty saarelle jäätä pitkin 1860-luvulla ja laajennettu. Kaksikerroksinen puuvuorattu, hirsirakenteinen huvila, jossa satulakatto. Huvilaa on pidennetty 1910 ja rakennettu kattolyhtyikkuna. Avoveranta lisättiin Maiholma Villa Majholmen. Huvilan rakennutti pankinjohtaja Emil Schybergson vuonna Kaksikerroksinen hirsirakenteinen, puuvuorattu huvila. Päädyssä poikittain avoveranta. Rakennus on säilyttänyt perinteisen asunsa. Vanhoja piharakennuksia: eläinsuoja (nykyisin aitta) suuri leikkimökki, jota käytetään asuinpaikkana, maakellari Ekbacken, Sandholmen Huvilan suunnitteli Alexander (Axel) Mickwitzin isä, joka olin tuohon aikaan toimessa insinöörinä Helsingin rakennuskonttorissa. Sen rakensivat Martinin veljekset vuonna Huvila on kaksikerroksinen ja mansardikattoinen. Huvila on hirsirakenteinen ja puuverhoiltu.huvilaan kuuluu vanha hirsitupa Olivian tupa Krämaröarneilta, vanha hirsisauna ja rantahuone. Lähiympäristössä suuret, Sipoon saariston kulttuurihistoriasta kertovat, nykyisin metsittyneet hiekanottokuopat, josta otettiin hiekkaa kuljetettavaksi Helsingin rakennustyömaille Bergbo II, Sandholmen Vanha asuinpaikka v Herra Winterin rakennuttama huvila n. vuodelta Huvila on todennäköisesti rakennettu laajentamalla vanhaa mökkiä. Huvila on kaksikerroksinen puuvuorattu hirsihuvila, jossa on satulakatto. Lisäsiipi rakennettiin ja veranta lasitettiin Keittiössä kaupan tiski: alkuperäinen mökki toimi väliaikaisesti kauppana ennen vuotta Vanhoja rakennuksia ympäristössä: Venevaja, jossa vierashuone ( Notstugan ), palvelusväen asunto ( Lillstugan ), saman katon alla puuliiteri toimii nykyisin saunana. Vanha sauna purettu, ulkokäymälä, jääkellari. Uusi uimahuone on rakennettu Hällebo, Sandholmen Apteekkari Paul Elmgrenin rakennuttama kaksikerroksinen puuvuorattu hirsihuvila on vuodelta Se on rakennettu vanhemman mökin ympärille yksinkertaiseen klassisistiseen tyyliin. Lasitettu veranta on lisätty myöhemmin. Muita rakennuksia: Pienempi huvila, rakennettu , sauna, venevaja, uimahuone (siirretty), aitta 1960-luvulta. 361 Bergarholmen Bergarholmenin saaressa tiedetään olleen asutusta 1750-luvulla. Bergerholmen on ollut laivurien ja laivanrakentajien asuttama. Saaressa on toiminut kaksi kauppaa. Stuguvikenin lahdella on näkyvä hylky. Perinteisiä ympäristöjä 13

14 nähtävissä. -alue 3610 Stensvik, Bergarholmen 1800-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa toimi Sundbergin kauppa Bergarholmenissa luvun lopulle Solberg I, Bergarholmen Rinteessä kaksi vanhaa taloa, toinen alun perin 1800-luvun alusta, mahdollisesti tätäkin vanhempi. Toista rakennusta on laajennettu alkuperäisestä, todennäköisesti useaan otteeseen. Toiseen on rakennettu tulisija ja piippu jälkikäteen rakennuksen ulkopuolelle. Talot sijaitsevat korkeahkolla näköalapaikalla Björkudd Laivuri Artur Sundbergin vanha päärakennus luvun alussa rakennettu saaristolaistalo, jota on laajennettu myöhemmin Ängsudd Vuonna 1918 rakennettu saaristolaistalo, jota on laajennettu myöhemmin. Hirsinen, puuvuoraus Holmgård, Möholmen Arkkitehti Erkki Huttusen vuonna 1937 suunnittelema, valokuvaaja Rafael Roosin rakennuttama funkishuvila korkealla Möholmenin kalliolla. Edustaa aikansa suunnitteluihanteita. Huvila on rankorakenteinen nk. insuliittitalo, kokeileva omana aikanaan Hannelind Laivuri Karl Frans Lindroosin asuintila, ostettu Suhteikas asuinrakennus valmistui Rakennus on nykyisin satulakattoinen, peiterimalaudoituksella vuorattu Villelä Vanha torpparakennus 1800-luvulta, jota on laajennettu. Sijaitsee korkealla kalliolla. Alapuolella jo 1800-luvulla pelto, Komsalön 1873 asuinpaikka sijaitsi siellä. Vanhin osa rakennuksen keskellä Nallela Arkkitehti Toivo Jäntin vuonna 1965 suunnittelema loma-asunto kuvastaa aikansa suunnitteluihanteita. Jyrkän rinteen suuntainen, tasakattoinen, katteena turve. Koko julkisivun levyistä terassia kannattelevat jykevät puhelinpylväät. Jäntti oli mm. toinen Olympiastadionin suunnittelijoista, Yrjö Lindegrenin ohella. Suurten töiden lisäksi suunnitteli useita lomarakennuksia sekä tyyppimökkejä, mm. Puutalo Oylle Orr-Örn Vuonna 1937 rakennettu, funktionalistista arkkitehtuuria edustava huvila. Rannassa sauna samalta ajalta Brobergs Huvila on rakennettu 1890-luvulla. Sen suunnittelija on tuntematon. Rakennuttaja oli pastori ja rehtori Karl Teodor Broberg. Huvila on kaksikerroksinen ja siinä on torni. Rakennettu 1800-luvun huvilatyyliin. Toisessa päädyssä on torni, joka on mahdollisesti rakennettu myöhemmin. Huvilassa on satulakatto, se on hirsirakenteinen ja puuverhoiltu keltaisella paneelilla Ängesholmen Ängesholmenilla sijaitsevan, vuonna 1884 rakennetun huvilan suunnittelija on tuntematon, mutta huvilan rakennutti Petrus Nordmann. Huvila on kaksikerroksinen, satulakattoinen ja siinä on avoveranta. 14

15 3201 Granudd Insinööri Gottfrid Strömbergin huvila 1900-luvun alusta Takvedaholmenin itärannalla. Satulakattoinen, kaksikerroksinen, poikkipääty. Parveke, lasikuisti sekä erkkeri. Huvilaan liitty puutarha Måsvik Söderkullalandetin 1920-luvulla asuttu paikka, tuolloinen omistaja Axel Lindström. Keltainen suhteikas päärakennus puutarhan ympäröimänä Söderbacka Paikalla on ollut torppa jo 1700-luvulla. Nykyinen päärakennus on ainakin 1920-luvulta. Paikka luonnonkaunis, pihalla kallio, rakennukset ovat hyvin hoidettuja.lähimpänä rantaa tumman ruskeaksi maalattu paritupa-tyyppinen pitkänomainen rakennus, mahdollisesti muualta siirretty sekä pieni aitta, muualta tuotu Simsalön renkitupa Simsalön renkitupa Mossängen, rakennettu 1800-luvun alussa. Siirrettiin nykyiselle paikalleen Sijaitsee pellon perällä, pitkänomainen rakennus Villa Solvik, Dyviken Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa. Professori Gustaf Nyströmin suunnittelema uuenessanssihuvila, rakennettu 1892, rakennuttaja prof. Hugo Holsti. Huvilaan kuuluu lisäksi jääkellari, sauna (uusittu), liiteri (laajennettu) sekä muualle siirretty venevaja Villa Vårvik, Dyviken Söderkullalandetin ensimmäinen huvila, valmistunut Luultavasti arkkitehdin suunnittelema, rakennuttaja tri Karl Holm. Huvila selkeälinjainen, satulakattoinen, epäsymmetrinen. Leveä terassi eteläpuolella, yläkerran poikittainen siipi terassin päällä. Huvila on hyvin säilynyt. Toinen terassi lasitettu 1950-luvulla Björkbacka Martins on yksi Söderkullalandetin neljästä 1920-luvun pysyvästä asuinpaikasta. Vanhin rakennus on 1880-luvulta Kråkö Perinteisen asunsa säilyttänyt 1800-luvun saaristolaistorpan asuinrakennus Krakör Suuri jyrkkäkattoinen huvila vuodelta 1921, vanha rantahuone. Kaksikerroksisen huvilan on suunnitellut rakennusmestari G. Nordström. Rantahuone vuodelta 1919 on rikkaasti koristeltu. Aikakauden edustava esimerkki Klinten Arkkitehti Arthur Rudolf Gauffinin suunnittelema rantapaviljonki ja sauna Ratan Arkkitehti Arthur Rudolf Gauffinin suunnittelema kaksikerroksinen puuhuvila vuodelta Grönkulla K.O. Bäckblomin varatuomari Lennart Aspegrenille vuonna 1919 rakentama kaksikerroksinen, hirsirakenteinen ja puuverhoiltu huvila, jossa on mansardikatto. Huvilassa on lasiveranta Sommarnöjet Senaatinkartastoon 1873 merkitty asuinrakennuspaikaksi. Paikalla vanhoja pihapuita, rantanurmi. Pienehkö torppamainen rakennus, jota laajennettu loma-asuntokäyttöön. Taaempana toinen jatkettu hirsirakennus. Perinteisen 15

16 näköinen asuinrakennuspaikka. Torppamaista rakennusta on laajennettu kuistilla ja terassilla myöhemmin. Alkuperäisimmältä näyttävässä osassa pitkänurkat. peiterimalaudoitus. Toisen hirsirakennuksen toinen pääty on vuoraamaton, laajennusosa lautavuorattu. Molemmat rakennukset ovat satulakattoisia, punamullattuja valkoisin listoin. Kiinteistöltä alkaa saaren sisäosiin johtava tie Gäddviksudden Kaksikerroksinen satulakattoinen vuonna 1910 rakennettu jugend-huvila Varpudden I Keltainen kaksikerroksien, vuonna 1914 rakennettu jugendhuvila. Päädyistä aumattu mansardikatto Brobergs Oxholmsvillan Oxholmsvillan K. O. Bäckblom rakensi huvilan 1910-luvulla, rakennuttaja oli hammaslääkäri Oskar von Nadelstadth. Huvila on kaksikerroksinen ja mansardikattoinen. Rakennuksen ensivaihe oli yksihuoneinen tupa. Laajennuksen jälkeen se on muodoltaan symmetrinen.lisäksi huvilaan kuuluu liiteri, vanha leikkimökki sekä saunarakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Eliel Muoniovaara Grenaberg, Opanholmen Vanha Eklundin kaupan paikka. Senaatinkartastoon 1873 merkitty asuinrakennuspaikaksi. Useita vanhoja rakennuksia, vanhin n. 200 v sitten rakennettu. Päärakennus on keltainen, kaksikerroksinen mansardikattoinen rakennus, jonka on ilmeisesti suunnitellut arkkitehti Eliel Muoniovaara. Varsinainen kaupparakennus on rannassa. Se on punainen, satulakattoinen, nykyisin kokonaisuudessaan T:n muotoinen rakennus. Pihapiiriin kuuluu myös pitkänomainen, punamullattu rakennus, jossa on mansardiristipääty sekä vanha talli/navetta ja muita pienempiä rakennuksia. Paikassa on perinteinen tyypillisesti saaristolainen tunnelma. 272 Mågsholmen Mågsholmenilla asui 1800-luvulla kaksi perhettä vakinaisesti. Mågsholmenin saaren vanhimmat huvilat ovat luvun ensi vuosilta. Saari palstoitettiin Pienelle saarelle muodostettiin alun toistakymmentä tonttia, jotka sijaitsevat molemmin puolin saaren läpäisevää, yhteislaiturille johtavaa tietä. Sr-alue 2722 Ungkarlsudden ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu puuhuvila, jota on myöhemmin laajennettu. Pohjoispuolella suuri terassi 1910-luvulta Ahtola Saaren vanhin huvila, Akseli Tannerin rakennuttama kaksikerroksinen puuhuvila vuodelta 1902 oli alkuaan satulakattoinen, mutta 1970-luvulla se uusittiin mansardikattoiseksi. Rakennuksen suunnitteli H.W.Santala. Rakennuunkoon liittyy rikkaasti jäsennelty kaksikerroksinen lasiveranta. Tontin muista rakennuksista mainittakoon vanha uimahuone Metsäpirtti 1910-luvulla rakennettu kaksikerroksinen, mansardikattoinen puuhuvila Sommarvila Vuonna 1905 rakennettu kaksikerroksinen puuhuvila, jossa suuri lasiveranta Hyddan Suurehko mansardikattoinen puuhuvila on rakennettu noin vuonna Rannan puolella on suuri veranta. Toisen kerroksen seinät on vuorattu paanuilla. Pihapiirissä on muita rakennuksia ja 1940-luvulta Änga Ängan suurehko huvila on pystytetty tälle paikalle 1928 kun Helsingistä siirrettiin vanha hirsirunko. 16

17 2729 Björkudd Jyrkkäkattoinen puuhuvila vuodelta Villa Wildmark Vuosina rakennettu kaksikerroksinen puuhuvila, jonka arkkitehtuurille antavat leimansa jyrkän katon poikkipäädyt Morgonsol (Koivikko), Stora Bergholmen Fredrik Lindman suunnitteli ja rakensi hirsirakenteisen huvilan Hirret olivat vanhemmasta rakennuksesta. veranta on 20-luvulta ja siipiosa vuodelta Katto muutettiin mansardikatoksi 1950-luvulla. Huvilan ensimmäinen omistaja oli kemian professori, sittemmin nobelpalkittu A.I.Virtanen Björkberga, Stora Bergholmen 1900-luvun alkuvuosina rakennettu osittain kaksikerroksinen hirsihuvila on säilyttänyt alkuperäisen asunsa. Rakennusta kiertää suuri avoveranta, joka on osaksi lasitettu. Tontilla on myös vanha venevaja ja leikkimökki. Ympärillä on suurehko puutarha. 271 Katrineholm Katrineholmin 1910-luvulla huvilapalstoiksi jaettu saari. Useita huvilaoilta tuolta ajalta. Vuonna 1690 saaresta käytettiin nimitystä Kater-Hålma. Nimi Catrineholm esiintyy 1750 silloin kahtena saarena olleesta saaresta saarella asui torppari Johan Sjöblom, sittemmin laivuri Adolf Lindström ja torppariperhe Oskar Nyström Karhusaaresta. Katarineholm jaettiin huvilapalstoiksi samaan aikaan kuin Mågsholmen, jolloin torppa myytiin pankinjohtaja Railiolle. Saarella useampi rakennusmestari Oskari Vilamon suunnittelema ja rakentama huvila, mm. Kesäkoti Kallioniemi, joka perustettiin Miina Sillanpään aloitteesta ja rakennettiin 1920-luvulla. Sr-alue 2706 Kallioniemi Rakennusmestari Oskari Vilamo suunnitteli ja rakennutti tämän kaksikerroksisen mansardikattoisen huvilan luvulla. Vuonna 1925 se myytiin Helsingin Sosialidemokraattiselle Naisyhdistykselle kesäkodiksi. Rakennusta jatkettiin 1930 rakennusmestari Aarne Järvisen suunnitelman mukaan omistajaksi tuli Kallioniemen Kesäkodin Kannatusyhdistys. Talouakennus valmistui sodan jälkeen Poukama Poukaman (Toppelund) huvila on rakennettu rakennusmestari Oskari Vilamon suunnitelman mukaan. Se on jyrkkäkattoinen ja jugendvaikutteinen. Sotien jälkeen se liitettiin Neuvostoliiton Suomessa olevan saksalaisomistuksen hallintokunnalle. Vuonna 1955 huvila tuli Kallioniemen Kesäkodin Kannatusyhdistyksen omistukseen. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Topirannan huvila (2710) vuodelta Katrineholm (Sommarhvila) Rakennusmestari Oskari Vilamon suunnittelema ja rakennuttama huvila vuosilta Rakennusta laajennettiin 1960-luvulla. Laajennuksen ja 1958 rakennetun toisen huvilan suunnitteli arkkitehti Helvi Mether-Borgström Pipsilä Todennäköisesti Oskari Vilamon suunnittelema ja rakennuttama mansardikattoinen huvila 1910-luvulta Kannas Mahdollisesti Oskari Vilamon suunnittelema ja rakennuttama mansardikattoinen huvila vuosilta saaren kapeimmalla kohdalla Etermaholmen Mercantilen johtajan Harry Lindforsin 1948 rakennuttama aikakautensa arkkitehtuuria hyvin kuvastava huvilarakennus. 17

18 2702 Fåfängan Vuorineuvos Jacob von Julinin rakennuttama hirsinen loma-asunto on tyylillisesti funktionalismia, sportstugatyyppiä. Sen on suunnitellut arkkitehti Håkon Björkenheim vuonna 1938 Fåfäng-saaren rantakalliolle, loma-asuntoihanteiden mukaiseen paikkaan. 263 Simsalö Sipoon saariston perinteinen keskus, jossa jo 1800-luvulla asui eniten asukkaita, 1950-luvulla 75 ihmistä ja nykyisinkin kymmenkunta ruokakuntaa. Asutus on keskittynyt itärannalle, missä on yhteyslaituri ja siltä lähtevä tie. Varhaisin torppa perustettiin saaren pohjoiannalle, mutta sitä ei enää ole jäljellä. Saarelle rakennettiin koulu 1890-luvulla, rukoushuone aloitti toimintansa hieman myöhemmin. Kauppoja on ollut useita. Vapaapalokunnalla on rakennuksensa jäljellä saaren pohjoiannalla, mutta toiminta on juuri päättynyt. Yhteyslaituri on kyläyhdistyksen toimesta aikaansaatu ja pendeliliikennettä mantereelle on tapahtunut vuodesta Veneenrakentajia on ollut useassa perheessä ja saarella toimii edelleen kaksi pientelakkaa. -alue 2601 Bergkulla, Simsalö K. O. Bäckblomin vuonna 1895 Topeliuksen Björkuddenin mallin mukaan rakennuttama talo. Eugen Schaumann vietti viimeisen viikonloppunsa täällä. Bergkullan molemmissa päädyissä on Björkuddenin tapaan poikkipääty, välissä pitkittäissuuntainen, ensimmäiseen kerrokseen ulotettu katonlappeen osa. Meren puolella lasikuisti, jonka päälle on rakennettu 1900-luvun taitteen jälkeen parveke. Toisessa päädyssä kahden kerroksen korkuinen sisääntulokuisti.pi hapiirissä myös muita edustavia rakennuksia: uusi asuinrakennus (1910), navetta, sauna, liiteri. Omaleimaisen päärakennuksen pihapiiri muodostaa ehjän kokonaisuuden Simsalö bönehus tomt Sibbo Svenska Friförsamling RF:n rukoushuone Simsalössä. Rakennettiin v 1939 palossa tuhoutuneen rukoushuoneen tilalle, entisen mallin mukaan. Palaneet rakenteet näkyvät rakennuksen alustassa Matildebo Veneenrakentajasuvun tila. Paikalla vanha asuinrakennus vuodelta Kuninkaankartastoon 1770-luvulla merkitty asuinrakennuspaikka. Saaristoelinkeinoja edustava monikerroksinen kokonaisuus paikalla, jossa on asuttu pitkään. Vanha asuinrakennus on kaksikerroksinen ja satulakattoinen. Rakennettu 1901, laajennettu 1930-luvulla. Alakerrassa on kolme huonetta ja keittiö, yläkerrassa kolme huonetta. Punaiseksi maalattu, peiterimalaudoituksella vuorattu. Ikkunat kaksijakoisia, uusittuja. Pihapiiriin kuuluu lisäksi uudempi tiilinen päärakennus vuodelta Pihapiirissä lisäksi talouakennuksia. Sumpuddenin puolella veneenrakennuselinkeinoon liittyviä rakennuksia. Simsalö FBK:n rakennus Övik Åke Winbergs butik/f:ma Linnea Winberg. Kauppa toimi sekä rannassa olevassa Frans Winbergin tiilisessä mankelipuodissa samoin kuin hänen 1930 valmistuneessa kaksikerroksisessa asuinrakennuksessaan Uddas Paikalla 1900-luvun alkuvuosikymmenille tyypillinen saaristolainen asuinrakennuskokonaisuus. Suurempi rakennus on kaksikerroksinen mansardikattoinen rakennus. Ulkovuorauksen saumakohdassa tyypillinen sahalaitakoristeaihe. Tätä rakennusta vuokrattiin kesäisin huvilaksi kesävieraille. Isäntäperhe asui itse pienemmässä satulakattoisessa L:n muotoisessa rakennuksessa. Pääty vuorattu päreillä. Paikalla on ollut jo 1873 asuinpaikka Solhem Rakennusmestarin suunnittelema kaksikerroksinen mansardihuvila vuodelta Leveärunko, ristipääty. Useampi rantahuone, joista yksi suuri Skolstranden Simsalön koulu perustettiin Oman rakennuksensa se sai hieman myöhemmin. Koulun suunnitteli luultavasti Johan Myrsten, Söderkullan maanviljelyskoulun johtaja. Simsalön koulu lakkautettiin

19 2509 Munkholm, Stora Munkholmen 1932 rakennettu kesähuvila. Satulakattoinen suorakaiteenmuotoinen rakennus. peiterimalaudoitus. Pienet neljäruutuiset ikkunat. Korkea kivijalka. Huvila on luvun ruotsalaistyylinen kesähuvila, yhdistelmä talonpoikaistalon torppariromantiikkaa ja klassisisoivaa estetiikkaa Södervik, Röysö Perinteinen saaristolaistila, nykyisin kesäasuntokäytössä. Päärakennus on kaksikerroksinen, satulakattoinen, luvun alusta. Pihapiirissä vanhempia talouakennuksia, vanhin n Kaksikerroksinen päärakennus on satulakattoinen, leveähkö suorakaide, jossa on sekä päätykuisti että kuisti keskellä merenpuoleista julkisivua. Rakennusta on laajennettu alkuperäisestä, mutta se on edelleen satulakattoinen. Pihapiirissä useita talouakennuksia: Vaja, leikkimökki, kanala sekä rannassa kaksi aittaa ja rantahuoneita. Rannan aitat ovat vanhoja. Suurempi on useammassa vaiheessa rakennettu, nykyisin vierasmajaksi kunnostettu. Aitan eteläpääty on pystylaudoin vuorattu, alun perin pitkänurkkainen hirsirakennus, salvosten päät on koteloitu. Keskiosa on vuorattu päreillä ja se on luonnonkivijalalla. Pohjoispää on vuorattu, niinikään luonnonkiville perustettu. 241 Kamsholmen Kamsholmen on 1800-luvun alusta asuttu saari. Winbergien suku on valmistanut kompasseja itärannan asuinpaikalla 1800-luvun alusta 1900-luvun puolelle. Kamsholmen on elävä saaristolaisympäristö, jolla on perinteikäs ilme. -alue 2402 Kamsholm Kamsholmen on ollut kompassinvalmistajasuvun Winbergien asuinpaikka vuodesta Paikalla nykyisin asuinrakennus n.1880-luvulta, pellot, puutarha, ulkorakennuksia. Kamsholmenin vanhin säilynyt rakennus on n.1880-luvulla rakennettu pitkänomainen peltiprofiililla vuorattu rakennus Kamsholm-tilalla. Rakennus on alkuaan ollut saaristolle tyypillinen yksitupainen rakennus. rakennusta on myöhemmin jatkettu toisella kamarilla, joka oli hieman alkuperäistä tupaa kapeampi. Runkojen leveysero on peitetty kamarin kylkeen rakennetun varastototilan avulla. Toisessa päädyssä on veranta, joka on uusittu ainakin kolmasti, nykyinen lasikuisti rakennettu 1950-luvulla. Rakennuksessa on lisäksi sisäänkäyntikuisti pohjoisjulkisivun keskellä. Kamsholm tilalla on lisäksi vanhoja ulkorakennuksia mm. vanha navetta, aitta, sekä punainen tupa, jota on myöhemmin laajennettu. Rakennusten lähiympäristö on vanha, perinteikäs agraarinen saaristolaismaisema. 231 Granön vanha viljelyalue Granön saaren pohjoianta on Sipoon saariston vanhin tiedetysti asuttu alue. Saaressa sijaitsi 1500-luvulla kolme torppaa. Isovihan jälkeen 1700-luvun puolivälissä taas uutta asutusta. Granön tiilenpolttamo sijaitsi alueella. Nykyisen Gammeltorpin ympäristössä olevat pellot näkyvät vanhana asuin- ja viljelyspaikkana jo vuoden 1698 Granön kartassa luvun alussa Granö siirtyi Östersundomin kartanon omistukseen. Isoviha tyhjensi saaren 1700-luvun alussa ja asutus palasi paikalle vasta 1700-luvun puolivälissä, kun Östersundomin kartano perusti Granöhön kaksi torppaa. Östersundomin kartanon tiilenpolttimo lopetti toimintansa 1830-luvulla, minkä jälkeen kartano perusti tiilenpolttimon Granön saarelle, mutta sen toiminta oli hyvin vaatimatonta ja keskeytyi useaan kertaan. Tiilenpolttamon vanhat uunikummut sekä savenottokuopat nähtävissä alueella. Saaressa kulkee myös vanha tiilitie itärannalle luvulla Granön saari oli vakavasti ehdolla ydinvoimalan sijoituspaikaksi, mutta hanke jäi toteutumatta. -alue 2701 Lönnäng Lönnäng l. Österäng on vuonna 1884 rakennettu vanha Östersundomin kartanon torppa. Hirsistä päärakennusta on myöhemmin laajennettu poikittaisella osalla. Kokonaisuuteen kuuluu piharakennus ja maakellari. Vanha tiilitie johtaa Tegelvikistä Österängin rantaan Gammeltorp Gammeltorpin paikka on merkitty Granö Gårdiksi Kuninkaankartastoon 1770-luvulle ja Senaatinkartastossa 1873 paikalla on sijainnut torppa. Sen ympäristössä olevat pellot näkyvät vanhana asuin- ja viljelyspaikkana jo vuoden 1698 Granön kartassa. Gammeltorpin rakennus on vuodelta 1901, laajennettu 1950-luvulla. Se on kaksikerroksinen, satulakattoinen ja poikkipäädyllinen Strandplats Paikalla FBK rakennus paloletkutorneineen. Granö Frivilliga Brandkår perustettiin Vuonna 2001 se yhdistyi 19

20 Simsalön FBK:n kanssa Sibbo Skärgård FBK:ksi Tegelvik Suomenlinnan rakentamiseen liittynyt Tegelvikin tiilitehdas oli aikanaan Sipoon suurimpia. Granön ruukki sijaitsi tilan alueella. Tiiliuunikumpuja rannassa. Vanha nyk. Söderlundin omistama torppa on rakennettu 1700-luvun lopulla. Asuinrakennus lienee rakennettu viimeistään 1800-l. alussa. Sitä on viime aikoina jatkettu. 221 Mölandet Mölandet oli Husön kartanon omistuksessa vuosisadan vaihteessa. Se jaettiin kokonaisuudessaan huvilatonteiksi vuonna Saaren rannoille muodostui pääosin luvulla rakentunut jokseenkin yhtenäinen kesähuvilamiljöö. Ainoa torppa sijaitsi pohjoiannalla saaren keskiosassa. Vuonna 1922 tehty palstoitussuunnitelma oli varsin tiheä ja jakoi saaren rannat kokonaisuudessaan huvilapalstoiksi. Läntisessä niemessä sijaitsee yhteyslaituri, josta lähtee kävelytie kaikkialle saaren huviloille. Tie on umpeen kasvamassa. Saarella on mm. useita korkeatasoisia rakennusmestarihuviloita sekä Oiva Kallion 1920-luvun klassisismia edustava Villa Sainio. -alue 2220 Tobben Kaksikerroksinen klassisistinen huvilarakennus vuodelta 1927, mahdollisesti arkkitehdin suunnittelema, jossa näköalatorni. Mielenkiintoinen kokonaisuus Mölandet nr 21 Oiva Kallion suunnittelema, kenkätehtailija Sainion rakennuttama talo on vuodelta Kaksikerroksinen hirsirakennus on tyylipuhdas esimerkki 1920-luvun klassisismista. Vantaan kaupungin omistuksessa Möudden Kolmas Mölandetin länsikärjen vanhimmista huviloista. Huvila on rakennusinsinööri Georg Mittrofanowin itselleen v suunnittelema ja rakentama. Se on noppamainen, jyrkkäkattoinen hirsihuvila. Huvilaan on kuulunut laaja puutarha. Tontille alkuaan v rakennettu pieni punainen tuparakennus siirrettiin huvilan paikalta idemmäksi, nykyisin naapurikiinteistön alueella. Huvila on hirsirakenteinen ja verhoamaton Mölandet nr 76 Mahdollisesti rakennusmestari Lauri Reitzin suunnittelema huvila vuodelta Rantasauna vuodelta Mölandet n:o 75 Rankorakenteinen alun perin puuverhoiltu, rakennusmestarin suunnittelema (Lauri Reitz?) huvila vuodelta Mölandetin ensimmäisiä huviloita. Sijaitsee aivan vanhan yhteyslaiturin naapurissa. Suuret kivimuuratut terassoinnit Mölandet 70 Mahdollisesti rakennusmestari Lauri Reitzin suunnittelema huvila luvulta Mölandet n:o 69 Rakennusmestari Lauri Reitzin suunnittelema huvila vuodelta Mölandet 56 Rakennusmestari Lauri Reitzin itselleen suunnittelema huvila vuodelta Mölandet n:o 57 Punaiseksi maalattu puinen huvila vuodelta Saunarakennus vuodelta Mölandet n:o 58 Villa Kuntsina tunnettu kaksikerroksinen hirsihuvila on rakennettu 1926 mahdollisesti Lauri Reitzin suunnitelman mukaan. 20

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAKENNUSINVENTOINTI 04.04.2006 RAPORTTILIITE 30.06.2005 RAAHEN KAUPUNKI 2005 RAKENNUSINVENTOINTI 07.09.2004, 03.03.2005 2(7) ALUE 1 1. Kalamaja/varasto b = 62/1

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA

SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA Tämä selvitys pohjautuu karttoihin, jotka ovat Porvoon museon tai kaupungin arkistossa tai kansallisarkistossa. Tässä on esitetty otteita kartoista,

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelit

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Antinkärki Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Valkeakoskella Suomalaista teollisuushistoriaa Antinkärki sijaitsee keskellä kauneinta suomalaista järvimaisemaa. Se on puolen tunnin matkan päässä

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 50 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 51 Kihniö Virrat HÄMEENKYRÖ Urjaisen-Osaran-Kostulan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938

VILLILÄ. Kuvia kartanosta vuodelta 1938 VILLILÄ Kuvia kartanosta vuodelta 1938 Villilän kartanolla on ollut huomattava merkitys paikkakunnan elämälle. Kartano on muun muassa lahjoittanut Nakkilan kunnalle Arantilan ja Lattomeren kansakoulujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby

14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby 14. Ratavalli, Puolukkamäki ja Hultby Ratavallin uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2014 lähtien. Ennen kerrostaloja alueella on sijainnut teollisuusrakennuksia, peltoa, metsikköä

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Tiina Jäkärä 2008 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 1 Sisällysluettelo Johdanto..2 Tutkimusalue ja aiemmat tutkimukset Inventoinnin

Lisätiedot

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m²

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m² MYYNTIESITE v.165 1 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Jalkarannan kaupunginosassa sijaitsevat rekisteritontit

Lisätiedot

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021

Uusikaupunki (895) Lokala (508) Niemi 895-508-0002-0021 Lokala (508) Niemi 895-508-0002-002 2 00 Muu asuinrakennus 002 Seurakuntatalo Osoite: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Lähiympäristö: Pihapiiri: Other history: Kulttuurihistorialliset

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 2 SISÄLLYS JOHDANTO 2 KUVAUS, ARVOT JA LAUSUNTO MAISEMALLISISTA ARVOISTA 3 PIHAPIIRIN

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot