Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista. Raportti Tmi Lauri Putkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista. Raportti 2.3.2008 Tmi Lauri Putkonen"

Transkriptio

1 Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista Raportti Tmi Lauri Putkonen 1

2 Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista Raportti Tilaaja Toteutus Sipoon kunta FCG Suunnittelukeskus Oy Tmi Lauri Putkonen Helsinki 2008 Kannen kuvat: Vasemmalla ylhäällä Aspnäs, Gumbo, oikealla Östersundomin kappeli, vasemmalla alhaalla Husön kartano, oikealla Eriksnäsin tuulimylly. 2

3 Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista Raportti Tmi Lauri Putkonen Aineiston pohjana on Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitykset , Karoliina Periäinen ja Camilla Rosengren. Nyt käsitelty aineisto on esitetty samalla numeroinnilla kuin Sipoon rakennusperintöselvityksessä. Ehdotan osayleiskaavamerkinnöiksi seuraavia suojelumäääräyksiä: -alue Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava erittäin arvokas yksittäinen kohde Sr-alue Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu alue Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus -alue alue, jolla kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön peruspiirteet säilytetään rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jonka ympäristössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen MA-Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö SM Muinaismuistolain nojalla suojeltava kiinteä muinaisjäännös 111 Östersundomin kulttuurimaisema Vanhan Porvoon tien molemmin puolin levittäytyy Östersundomin kulttuurimaisema, jonka osina ovat Östersundomin kartanoalue ja peltoaukea sekä merenrannassa sijaitseva Villa Björkudden. - Östersundomin kartanon puinen, keskiosaltaan kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1878 (Th.Decker). Rakennusta ympäröi vanha puisto. Entinen tilanhoitajan asuinrakennus on vuodelta Tiilestä muuratut viljamakasiini, viinapolttimo ja paja ovat samalta ajalta. Mansardikattoinen kivinavetta on vanhimmilta osin vuodelta Kartanon laajassa puutarhassa on kivipengerryksiä 1800-luvulta. - Sakari Topeliuksen vanhuudenkoti Björkudden on rakennettu 1859 (W. Linsén). - Östersundomin puinen kappeli on rakennettu Muodoltaan se on päistään viistetty pitkäkirkko, johon liittyy koillisessa sakaristo ja länsipäädyssä torniin päättyvä eteishuone. MA-Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö Östersundomin kartano Arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema kartanon päärakennus kartanoympäristöineen sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan alueen kulttuurisena ja maisemallisena dominattina vanhan Porvoontien maisemassa. Kartanon vuonna 1873 valmistunut päärakennus on uuenessanssipiirteinen. Kartanon sivurakennus on todennäköisesti rakennettu Suuri Waldemar Aspelinin suunnittelema kalkkitiilinen tallirakennus vuodelta Kalustovaja on ristikkorakenteinen. Vanhaa kivinavettaa laajennettiin 1887 saven ja kanervan sekoitusta apuna käyttäen. Mylly joen varressa. Kartanolle johtava puukujanne. Kartanopuutarha Karlvik Östersundomin kartanoon kuuluva, perinteisessä asussa oleva tila. Nykyisin hevostila Östersundomin kappelikirkko Sipoon saariston ja rannikon asukkaiden tarpeisiin 1754 rakennettu puinen kappeli, joka liittyy oleellisesti Östersundomin kartanon vaiheisiin. Kappeli on muodoltaan nurkista viistetty suorakaide, länsitornillinen puinen kirkolli- 3

4 nen rakennus. Nykyinen ulkoasu 1800-luvun lopusta. Hyvin säilynyt, maisemallisesti, rakennushistoriallisesti erittäin arvokas kirkkorakennus, joka oleellisesti liittyy niin Sipoon kuin pääkaupunkiseudunkin historiaan. Kappelin ympärillä on vanha, kivimuurin ympäröimä hautausmaa. (Kirkkolaki) Kyrkokvarter Östersundomin kappelin kokonaisuuteen kuuluva pienehkö asuinrakennus aivan 1900-luvun alusta. Rakennus on kokenut joitain muutoksia, mutta kokonaisuuden kannalta tärkeä Rönnbacka Kaksi 1930-luvun asuinrakennusta Östersundomin kappelin läheisyydessä. Rakennuksia on muuteltu, mutta ne sijoittuvat yhdessä naapurikiinteistön kanssa riviin rajaamaan kappeliympäristöä Talludd 1930-luvun asuinrakennus Östersundomin kappelin läheisyydessä. Rakennusta on muuteltu, mutta sijoittuu yhdessä naapurikiinteistön kanssa riviin rajaamaan kappeliympäristöä Tallbacka Kaksikerroksinen, leveärunkoinen, mansardikattoinen asuinrakennus vuodelta 1936 Östersundomissa lähellä vanhaa koulurakennusta. Ajalleen tyypillinen Villan slottet Villan slottet on Lass Malmasin vieressä sijaitseva suurehko huvilamainen asuinrakennus vuodelta Joitain muutoksia, mutta edelleen merkittävä kappelille johtava tien kokonaisuutta. Jugendpiirteitä Trekanten Entinen Östersundomin koulurakennus, nykyinen lasten päiväkoti. Jugend-vaikutteinen. Alkuperäinen ilme muuttunut sisääntulojulkisivun laajennuksen seurauksena Rödje-Fants Vanha kantatila Rödje-Fants, jaettu Puinen päärakennus vuodelta 1793, nykyinen jugendpiirteinen ulkoasu Porvoontien maisemassa näkyvällä paikalla sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas päärakennus. Tiettävästi Östersundomin kylän vanhin maatila Björkudden Vuosina rakennettu kaksikerroksinen hirsihuvila on kuulunut aikoinaan Östersundomin kartanoon. Suunnittelijana oli Wilhelm Linsén. Vuonna 1879 Zachris Topelius osti sen vanhuuden asunnokseen. Rakennus on säilyttänyt aikakaudelleen tyypilliset huvila-arkkitehtuurin piirteet hyvin. Kokonaisuuteen liittyy joukko 1880-luvun talouakennuksia sekä päärakennusta ympäröivän puiston huvimaja. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö 113 Husö Husön kartanon alue. Päärakennus pihapiireineen, peltoaukea, hevosaitaukset ja Husön lahti muodostavat Naturaalueiden väliin jäävän kulttuurisesti ehjän kokonaisuuden. Husön kartano oli tavanomainen perintötila 1600-luvulla, kunnes Kaarle-herttua muutti sen lahjoitustilaksi. Nykyisin mantereeseen kiinnikasvaneessa Talosaaressa sijaitseva kartano sai tieyhteyden vasta 1860-luvulla, tätä ennen kuljettiin lautalla. Tila on vaihtanut omistajaa usein 1800-luvulta lähtien. Nykyinen omistaja, Helsingin kaupunki, vuokraa sitä ratsastustallin ja koulun käyttöön. Sr-alue 1111 Husö Kartanon päärakennus ja pihapiiri. Päärakennus alkujaan 1800-luvun puolivälistä, hirsinen talli ja muita rakennuksia 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta ja tiilinen navetta 1900-luvun alulta luvun keskivaiheilla rakennettu päärakennus oli alkuaan yksikerroksinen, melko korkealla kaksipuolisella ristipäädyllä varustettu talo. V korotettiin rakennus kauttaaltaan kaksikerroksiseksi, jolloin sen kummallekin pitkälle sivulle jätettiin matala frontoni. Korjaus tehtiin arkkitehti Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan. Talouspihaa rajaa entinen tilanhoitajan asuintalo, nykyinen ratsastustupa 1800-luvun lopulta, pesutupa eli sauna, ristipäätyinen kärryliiteri, hirsinen talli 1800-lu- 4

5 vulta sekä 1900-luvun alussa rakennettu tiilinavetta, nykyisin tallirakennuksena. Tilanhoitajan asuintaloa on myöhemmin jatkettu Björntorp Paikalle merkitty 1873 kaksi asuinpaikkaa. Jäljellä kaksi rakennuyhmää. Östersundomin torppia, jäljellä päärakennus, rakennettu Piharakennuksista kymmenkunta, osa mahdollisesti 1700-luvulta. Toinen päärakennus ja pihapiiri on asuin/lomakäytössä, toinen, läntisempi, nykyisin piharakennuksista muodostuva ryhmä tyhjillään. Päärakennus on mahdollisesti siirretty Solbackaan Kuntokallio Arkkitehti, professori Antero Pernajan Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitolle suunnittelema, alunperin Kisakallion nimellä tunnettu kurssirakennus Karhusaaressa. Rakennus ilmentää luvun urheilurakennuksiin liitettyjä suunnitteluihanteita. 114 Majviken-Svartviken Majvikenin huvilan alue, johon kuului myös Svartvikenin torppa. Kauppapuutarha kasvihuoneineen. Pellot. Majvikenin huvila ja Svartvikenin torppa sekä muita rakennuksia. Sr-alue 1109 Majviken Leonard Borgström rakennutti tämän alkuaan Östersundomin kartanon maihin kuuluneen huvilatontin 1907 taiteilija Bruno Aspelinin laatiman suunnitelman mukaan. Osittain kaksikerroksisessa hirsihuvilassa on poikkipäädyt ja suuri lasiveranta. Rakennusta on laajennettu Muita rakennuksia ovat sauna (1917), voudin asunto, makasiinirakennus, puuliiteri, leikkimökki vuodelta 1915 sekä Sjötorpista siirretty uimahuone. Lisäksi Sjöholmin torpparakennukset, jotka liitettiin huvilaan kuuluvaksi, kun torppari siirrettiin Karhusaaren Björntorpiin. Puutarha perustettiin 1920, siitä tuli myöhemmin kauppapuutarha, kasvihuoneet pystytettiin Majvikin rakennutti mineralogi, professori Leonard Borgström, syntynyt Östersundomin kartanossa. Hän sai häälahjaksi huvilatontin Svartvikenistä Tontti oli yhdistelmä useammasta torpasta Svartviken Majvikenin huvilaan kuulunut torppa vuodelta 1910, jonka yhteyteen rakennettiin kauppapuutarhaa palvelleet kasvihuoneet. 112 Gumbostrand Gumbostrandin ranta ja peltoaukea, jonka reunoihin sijoittuvat mm. Gumbostrandin koulu, Fransmanin vanha kaupparakennus ja ranta laitureineen. Kaunis rantatie. Rannikon kulttuurialue. Sr-alue 1107 Aspnäs Aspnäsin tila, jossa toimi Fransmanin kauppa 1800-luvun lopusta vuoteen 1962 saakka pitkänomaisen rakennuksen yhdessä huoneessa. Mansardikattoinen päärakennus 1800-luvun jälkipuolelta, nykyasu Paikalla sijaitsi 1873 torppa. Aspnäsin tila oli alun perin Söderkullan kartanolta vuokrattu ja lunastettu 1923 omaksi Gumbo skolan Koulurakennus vuodelta Koulun vieressä oleva uudehko aitta sekä naapurissa oleva vanha Björkbergan torppa muodostavat lähiympäristöltään ehjän kokonaisuuden Björkberga Gumbostrandin koulun viereisessä rinteessä Björkbergan torppa, RHR:n mukaan 1915 rakennettu. Paikalla sijainnut torppa jo 1770-luvulla Gumbo Insinööri Erik Hartwall rakennutti Gumbon pyöröhirsihuvilan vuosina arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergin laatiman suunnitelman mukaan. Korkea aumakatto oli alkuaan tarkoitus kattaa oljella, mutta lopulta päädyttiin päreisiin. Rakennuksen muotokieli viittaa tanskalaiseen maaseutuarkkitehtuuriin, jotta Hartwallin tanska- 5

6 laissyntyinen nuorikko olisi viihtynyt täällä paremmin. Rakennusta on uusittu 1990-luvulla, mutta se on säilyttänyt pääosin alkuperäiset piirteensä. Pihapiirissä on talouakennuksia ja 1940-luvulta. Mainittakoon, että Gumbossa on harjoitettu 1920-luvun lopulta lähtien myös teollisuutta. Täällä toimi patenttikorkkitehdas, joka tuotti korkkeja Hartwallin Helsingissä sijaitsevaan virvoitusjuomatehtaalle Rospiggen (Rosvik) Rosvikin huvilaan liittyy monipuolista suomalaista teollisuushistoriaa. Strömbergin suuryrityksen perustaja, Gottfrid Strömberg rakennutti sen noin vuonna 1918, Kaksikerroksista hirsihuvilaa kattaa jyrkkä mansardikatto, jossa on altaaniin liittyvä frontoni. Huvilan osti 1927 kultaseppä Lauri Viljanen luvulla Carl-Gustaf, Lars ja Paul Ingman ostivat Rosvikin. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi pienempi huvilarakennus 1930-luvulta sekä kaksi uudempaa asuinrakennusta Rönnäs Kanala, rakennuttu 1929, jonne kommandiittiyhtiö K. Hartwall muutti 1942 tehtaansa nk. portinmökistä alhaalla Vainuddin tiellä. Lisäksi 1927 rakennettu Villa Hartwall, myös entinen kanala. Kanala on kaksikerroksinen mielenkiintoinen teollisuuakennus Strandby Villa Gumbostrandin Eiroon rakennettu Strandbyn huvila on alueen vanhimpia. Erik Ascholin rakennutti sen vuonna Osin kaksikerroksinen hirsihuvila on säilyttänyt alkuperäisen uuenessanssiasunsa. 116 Sipoonlahden kulttuurimaisema Sipoonlahden rakennuskanta on pääosin 1900-luvun loppupuoliskolta. Fladanin rannalla sijaitsevan Joensuun kartanon päärakennus ja siipirakennuksen ovat 1700-luvulta. Asutus sijoittuu melko tasaisesti lahden pohjoisosan molemmille rannoille. Moottoritien eteläpuoliset Eriksnäsin ja Hitån kartanon alueet ovat huomattavasti harvemmin asutettuja lukuunottamatta muutamia lähinnä 1900-luvun alkupuoliskolla rakennettuja huviloita. Pellot ja niityt sijoittuvat edelleen historiallisille paikoilleen, tosin niiden pinta-ala on erityisesti alueen pohjoisosissa pienentynyt asuinalueiden rakentamisen vuoksi. MA-Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö 124 Eriksnäsin kartano Eriksnäsin historiallinen kartanoalue peltoineen ja rakennuksineen. Säteri- ja myöhemmin elinikäinen rälssitila. Nykyisin yksityisomistuksessa ja ratsastuskeskuksena. Eriksnäs nautti säterivapautta minkä jälkeen se annettiin elinaikaiälssitilaksi Klas Ekelöfille luvulla J.E. Nordenberg ryhtyi kohentamaan tilaa ja hänen poikansa, Carl Fredrik Nordenskiöld, perusti puutarhan monine jalopuulajineen. Nordenskiöldien aikana rakennettiin luonnonkivinavetta (n. 1750), joka lienee pitäjän vanhin kivinavetta. Samoin tuulimylly on tältä ajalta. Torppia kartanolla oli 1746 viisi. Myöhemmin Eriksnäs perusti kalastajatorppia mm. Simsalöön, Krämaröarneille sekä Eestiluotoon. Kun aikaisempi päärakennus paloi 1810 rakennettiin uusi, hieman pienempi. Eriksnäs pysyi Nordenskiöld-suvulla vuoteen 1906 saakka. Vuonna 1916 se siirtyi ministeri Enckellin haltuun ja tällöin sitä korjattiin ja laajennettiin arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan. Päärakennus sivurakennuksineen hyvin säilynyt, työntekijän asuntorakennuksia, tuulimylly, nykyisin talleina toimivat rakennukset mm. seudun vanhin kivinavetta 1700-luvulta, muut rakennukset sekä hevosaitaukset muodostavat arvokkaan ympäristön. -alue 1230 Eriksnäsin kartano Kustavilaistyylinen symmetrinen kartanopiha vuodelta 1810, sekä mahdollisesti tätä vanhemmat, edellisen päärakennuksen aikaiset sivurakennukset 1700-luvulta. Entinen navetta ja talli sekä muu pihapiiri. Vuonna 1810 rakennettu kustavilainen päärakennus on yksikerroksinen puurakennus, jossa on ylälappeittensa päistä viistetty mansardikatto. Pohjamuoto liittyy viisihuoneiseen keskeissalirakennustyyppiin. Vuoden 1916 jälkeen suoritettiin talossa perusteellinen korjaus prof. Armas Lindgrenin piirustusten mukaan. Molemmat siipirakennukset lienevät peräisin 1700-luvun puolivälistä. Puisto ja puutarha ovat molemmat 1700-luvun puoliväliltä. Navetta, jossa on korkeat, luonnonkivestä tehdyt seinät, on rakennettu v Muita vanhoja asuinrakennuksia sekä kalliolla siivetön tuulimyllyn runko. 127 Viksund (Sävelniemi) Arkkitehti August Nordberg Kiseleffin arkkitehtitoimistosta suunnitteli huvilan, valmistui v Rakennuttaja prof. Magnus Gottfried sekä Johanna Schybergson. Kaksikerroksinen puuvuorattu hirsihuvila. Satulakatto. Päädyissä ristipäädyt. Ristipäätyjen välissä on avoveranta. Huvilaan kuului alun perin kolme verantaa, nyt niitä on kaksi. Muita 6

7 rakennuksia: aitta, sauna. Huvila sijaitsee kallioisella tontilla, ruohokenttä edessä Eryx villa Arkkitehti Veikko Malmion suunnittelema tiilirakenteinen loma-asunto vuodelta Hyvä esimerkki 1950-luvun yksityistalosuunnittelusta Källvik Kalkkirannassa vanha kalastustila 1700-luvulta. Uusi päärakennus 1952, vanha päärakennus rannassa, piharakennuksia. Torppa, merkitty 1873 senaatinkarttaan siirretty Löparöstä. Tien toisella puolella aitta Landsend Näyttelijä ja elokuvaohjaaja Edvin Laineen kesähuvilana ollut Landsend on rakennettu Kesäranta, Nothusviken Vanha torppa RHR tietojen mukaan 1900-luvulta. Rannassa kaiverrettu vuosiluku Paikalla Edvin Laine kuvasi Täällä Pohjantähden alla rantakohtauksen Kaihäll Kaunis niemeke, jyrkkä rantarinne. Useamman rakennuksen muodostama kokonaisuus. Paikassa toiminut täysihoitola. Rakennusvuosi RHR tietojen mukaan 1920, voi olla vanhempi Bönehustomten Vuonna 1934 rakennettu rukoushuone, joka on Bönehusföreningen Taborin omistuksessa Solhäll Sibbo svenska friförsamling Rf:n omistuksessa oleva rukoushuone vuodelta Grahns Arkkitehtitoimiston O. Leka ja K. Arajärvi suunnittelema 1950-luvun puurakenteinen loma-asuntokokonaisuus Kalkkirannan kaivoksen naapurissa. Kalliokasveja ja pylväskatajia Fölisholm Wickströmin kauppa Nordholmissa. Kauppa aloitti toimintansa Otto Boxtrömin omistuksessa mahdollisesti jo 1886 ja toimi vuoteen Suurin rakennus valmistui 1894, lisäksi useita aittoja 1800-luvulta. Paikalla ollut torppa Vanhin torppa, todennäköisesti 1800-luvun alusta, sijaitsee vanhoista rakennuksista eteläisimpänä. Kaupparakennukset aittoineen ja eläinsuojineen sijoittuvat pohjoisosaan. Ranta-aitta on 1890-luvulta. Päärakennuksen päätyyn lisätty 4m kauttaaltaan. Tie rakennettiin kaupalle 1832, sitä ennen kaupassa käytiin veneellä tai jalkaisin kallioiden yli, halkeamaa hyväksikäyttävää jyrkkää polkua pitkin. Lahdella saattoi olla ankkurissa useita jaaloja Salparstrand Salparin rannassa sijaitseva mansardikattoinen rakennus, 1800-luvun lopusta. Nuottakota 1700-luvun lopulta luvun alusta. Rakennukset sijoittuvat rantaviivan suuntaisesti vesirajaan. Mielenkiintoinen sijainti ja lähiympäristö Salparbacken, koulu Salparin kansakoulu rakennettiin luvun tyypillistä harjakattoista, vaalean ruskeaksi rapattua arkkitehtuuria. Rakennus on sijoitettu puiden lomaan, metsän keskelle, ihanteiden mukaisesti. 121 Kariluodon tila Kariluodon tila erotettiin tilasta Thomasas. Vanha päärakennus vuodelta 1876 poikkipäädyllinen, L:n muotoinen rakennus, hirsirakenteinen, lautavuorattu. Vanhaa päärakennusta laajennettu ja korotettu, tyypilliseen tapaan. Stentorpin päärakennus Puutarha, pellot. Nykyisin jaettu kolmeen osaan. 7

8 Sr-alue 125 Kalkkirannan tehdas Kalkkirannan tehdasalue. Historiallinen teollisuusmiljöö. Arkkitehti Gösta Kajanuksen v suunnittelema pääkonttori. Työntekijäin asuinrakennus v Sipoossa kaivettiin kalkkikiveä jo 1500-luvulla. Vanhat nimet, kuten Kalkbuksfjärden viittaavat myös kalkkikaivoksen pitkiin perinteisiin. Suuressa mitassa kalkkia alettiin kaivaa Träskbyssä Suomenlinnan linnoitustöiden myötä 1700-luvun puolivälissä. Tuolloin sekä kaivettiin että poltettiin kalkkia kruunun laskuun. Kaivostoiminta alkoi uudelleen suurteollisena toimintana 1933 jälkeen, kun Lohja Oy hankki alueen omistukseensa. Kalkki kuljetettiin meritse aina vuoteen 1938, jolloin tie valmistui. Pääkonttori ja työväen asuinrakennus nousivat vuosina Kalkkiuuniin hankittiin sekä materiaalit että muurarit Ruotsista Höganäsin tehtailta. Suurin rakennuskokonaisuus oli mylly, johon sisältyi kahdeksan siiloa. Kalkkikaivoksen toiminta oli vaakalaudalla 1960-luvun alussa, mutta tuotanto elpyi ja monipuolistui. Työntekijöitä on ollut eniten Träskbystä ja lähistölle on rakentunut useita työntekijöiden asuntoja. -alue 128 Kalkkirannan asuinalue Kalkkirannan tehtaan työväen itselleen rakentamia asuintaloja 1940-luvulta ja myöhemmin. Alue metsän lomassa, rakennuspaikat laajoja. Kalkkitehtaan läheisyyteen syntynyt ajallisesti jokseenkin yhtenäinen omakotitalojen alue. Talot ovat tyypillisä lukujen tyyppitaloja, mutta yksilöllisesti muokattuja. Rakennuspaikat ovat suuria ja asuntoalue on väljä. -alue 151 Löparön kulttuurimaisema Löparön salmen rannoille rakentuva, kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Löparön kartanon alueet luvulta, varhaista huvila-asutusta 1800-luvun puolivälistä. Saaristoasutusta ja myöhempää mökkiasutusta. Maisemallisesti arvokas salmi. MA-Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö 152 Löparön kartano Löparön kartanon alue Löparön salmen rannalla. Kartanon päärakennus peltoineen ja siihen historiallisesti liittyvine rakennuksineen. Löparön kaksitaloinen kylä sijaitsi 1560-luvulla nykyisen Källängenin reunamalla olevalla mäellä. Kylän pellot sijaitsivat nykyisen etelään virtaavan puron varrella ja niityt kylän itäpuolella rajoittuen Löparön salmeen. Salmen ylittävä tielinjaus on peräisin jo tältä ajalta. Löparön rustholli sijaitsi nykyisellä paikallaan mäellä Löparön salmen länsirannalla. Rusthollin pelto sijaitsi kapeana kaistaleena suoraan päärakennuksen eteläpuolella ja niitty sen pohjoispuolella rajoittuen Långbergetiin ja Löparönsalmeen. Kylätontti autioitui 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja Rustholli laajeni kartanoksi. Asutusta tuli sekä kartanon pohjoispuolella Talluddeniin että Löparönsalmen rannalle. Vuonna 1873 kartanolla oli oma puutarha ja puistokuja, joka johti kartanolle lounaasta, Löparön kapeimmassa kohdassa sijaitsevalta lahdelta. Kartanon entiset niityt oli muutettu pääosin pelloiksi. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. -alue 1506 Löparögård Löparön kartanon päärakennus ja pihapiiri. Päärakennuksen on suunnitellut kartanon omistaja, Suomenlinnan linnoitustöissä toiminut insinöörikapteeni Henrik Tallgren 1860-luvulla. Kartano on harmaakivinen, linnamainen, klassisismia edustava. Kaksikerroksisen päärakennuksen alkuperäinen katto oli jyrkkä, sveitsiläistyylinen katto. Nykyinen kattomuoto on vuoden 1887 palon jälkeiseltä ajalta. Osa ikkunoista symmetrian vaatimuksesta valeikkunoita. Päädyissä on ollut näköalatornit. Rannan puoleisella julkisivulla on aikaisemmin ollut jonkinlainen parveke ja päädyssä talvipuutarha. Kivinen talli sekä kivi- ja hirsirakenteinen viljamakasiini lienevät päärakennuksen ikäisiä. Kartanon lähellä olevassa metsässä on jäännöksiä 1500-luvun salpietariuuneista. Kartanoa ympäröivälle kulttuurimaisemalle ovat leimallisia vaihtelevat niittynäkymät. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Villa Löpar Huvila on entinen Löparön kartanon päärakennus, rakennettu 1800-luvun alussa. Vuonna 1866 se siirrettiin nykyiselle paikalleen ja laajennettiin. Suunnittelija tuntematon. Huvilan suunnittelija ei ole tiedossa. Rakennus on suuri satulakattoinen vuorattu hirsirakennus, jossa on kaksi kerrosta ja ullakkokerros. Sommittelu perustuu symmetriaan. Räystäät ovat syvät ja niissä on huvilamainen, sveitsiläishenkinen ilme. Kaksi avoverantaa, joista sisääntuloverannan päällä on parveke. Katemateriaali on tiili. Rakennus on keltaiseksi maalattu ja listat ovat valkoisia. Huvilassa on 11 huonetta, kaksi keittiötä ja kellari jaettuna kahdeksi asunnoksi. Huvilaa on uudistettu vuosina 1920, 1936 sekä 1990-luvulla. Muita rakennuksia: sauna, venevaja, aitta, työverstas, joka 1978 laajennettiin kesähuvilaksi. Huvila sijaitsee korkealla kallioilla Löparön salmen suulla. Suuret tammet reunustavat pihanurmea. Huvilakiinteistö on lohkottu Löparön tilasta. Lisäksi puutarha, vanha aitta, sauna. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennet- 8

9 tua ympäristöä Mattsas Hyddan nimellä kulkeva paikka, kuulunut Löparön kartanoon. Hieno pihapiiri. Rakennus on RHR-tietojen mukaan vuodelta 1800, saariston vanhimpia. Tyypillinen, yksitupainen eteiskamarillinen. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. 153 Talludden (Lindudden) Insinöörikapteeni Henrik Tallberg, Löparon kartanonherra, suunnitteli ja rakennutti huvilan 1860-luvulla. Suuri symmetrinen, klassisistinen, kaksikerroksinen, satulakattoinen puuvuorattu hirsirakennus. Huvila sijaitsee Löparön saaren pohjoiannalla. Siinä on lasiveranta sekä avoveranta, jonka päällä on parveke. Ikkunoissa on tummanvihreät luukut ja puoliympyrän muotoiset koristeaiheet päällä. Salonki ja ruokahuone sisustettu alkuperäisin antiikkisin huonekaluin. Muita rakennuksia: suuri saunarakennus 1960-luvulta, leikkimökki, vanha kunnostettu uimahuone, vanha pesutupa, josta on tehty autotalli. Yhteyslaituri on purettu. Huvila sijaitsee Löparön pohjoiannalla ja sitä ympäröivät suuret ruohomatot. Suuria vanhoja puita: lehmuksia, tammia, vaahteroita, mäntyjä. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä. -alue 1509 Löparö, torppa 1900-luvun alun satulakattoinen torppa ja pihapiiri Löparön päärakennuksen läheisyydessä, mäenkumpareella pellon laidalla. Piharakennus hirsistä. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Eriksnäs, Löparö Königsbergin rakennutti helsinkiläinen krouvari Karl König vuonna Puuvuorattu, hirsirakenteinen kaksikerroksinen huvila. Edustava klassisistinen huvila. Huvila on symmetrisesti sommiteltu, niin pohjan kuin julkisivujenkin osalta. Siinä on avoveranta ja kattolyhtyikkuna Löparön salmen puoleisella julkisivun keskellä. Kuistia kannattelevat sirot pilarit. Pohjakerroksessa on neljä huonetta ja keittiö, yläkerrassa kaksi huonetta. Kolme vanhaa kaakeliuunia jäljellä sekä alkuperäiset tapetit kahdessa huoneessa. Muita rakennuksia: vanha sauna on uudistettu toiseksi huvilaksi. Maakellari. Vanha laituri on kunnostettu 1990, kaiteissa sama konstruktio kuin verannan kaiteessa. Ympäristö: Huvila sijaitsee näkyvällä paikalla Löparön salmen varrella. Huvilan takana hiekkakenttä ja luonnontilainen metsä. Vanha puutarha, jossa tammia ja lehmuksia. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Mattsas Alun perin itsenäinen tila, myöhemmin Löparön kartanon torppana palvellut, paritupatyyppinen Mattsas on mahdollisesti 1700-luvun lopulta. Pihapiiri. Nimismies Henrik Tallgren osti Mattsaksen Tupa on mahdollisesti ollut sisäänlämpiävä savutupa. Tuvan puoli rakennuksen vanhin osa. Lisäksi aitta. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Kesäkumpu Stadsvikenin rannalla Hemisnäsetissä paikalla sijainnut 1873 asuinpaikka. Rhr tietojen mukaan rakennukset vuodelta Päärakennus ja pihapiiri säilyttäneet tyypillisen ilmeensä, pihapiiri muuttunut puistomaiseksi 1302 Hemmingsnäs Paikalla kaksi pienehköä satulakattoista taloa. RHR tietojen mukaan rakennettu vuonna 1920, mutta saattaa olla vanhempi Hemmingsberg Torppa rakennettu Läheisyyteen merkitty torppa v Viereisen kiinteistön alueella pitkä piharakennus kuulunut tähän torppaan alun perin Hasselbacka Pienlaivuritila. Pitkänomainen vaiheittain rakennettu vanha päärakennus näyttää tyypilliseltä meren rannikon rakennukselta. Vanhin osa 1880-luvulta. Lisäksi piharakennuksia, kiviaita jäljellä 9

10 131 Spjutsundin tilat Vanhoja perintötiloja, kylämaisema, ranta-asutusta sekä perinteistä viljelymaisemaa vuoden 1873 Senaatinkartastoon merkityn tien varrella. Spjutsundin kylän alueella on asuttu pitkään, vuonna 1543 mainitaan seitsemän taloa: Kitts, Knuts, Martis ja Smeds sekä lisäksi kolme, joita viljelivät Mats Larsson, Simon Larson ja Mats Staffanson. Vuonna 1607 Bernt Nyman sai ensin Knutsin ja Martisin tilat läänityksekseen, myöhemmin kylän muutkin talot. Vuonna 1621 koko kylä lahjoitettiin Joakim Berendes till Stömsbergille Porvoosta. Säteri, joka rakentui Mats Larssonin tilan ympärille, kukoisti 1630-luvulla Joakimin lesken Gertrud von Ungernin hallussa, joka ainakin jonkin aikaa asui Spjutsundissa. Säteri kuitenkin rappeutui, sen omistajat asuivat Tukholmassa ja 1683 sen 70-vuotinen historia oli ohi. Tätä ennen oli ehditty perustaa vuonna 1670 Storsmeds-tila. Alkuperäisistä tiloista ainoastaan Smeds, Kitts ja Skogby sijaitsevat samalla paikalla kuin 200 vuotta sitten. Näistä Smeds ja Kitts kuuluvat saariston ja rannikon inventointialueeseen. Smeds jaettiin 1810 Smedsin ja Vikbackan tiloiksi. Alkuperäisten perintötilojen lisäksi Spjutsundin muita merkittäviä kohteita ovat Houbergan ja Smedjetorpetin kiinteistöt. Molemmissa on perinteiset pihapiirit sekä vanhoja, aiempiin inventointeihin kuuluneita aittoja. Östervikenin rannalla on vanha kalasatama. Spjutsundin koulu on Sipoon vanhimpia. -alue 1309 Spjutsund folkskola Spjutsundin koulu on yksi Sipoon vanhimmista entisistä kansakouluista. Koulun perustamispäätös tehtiin 1895 Skogbyn talossa. Koulu päätettiin toteuttaa Massbyn kansakoulun piirustusten pohjalta. Suunnittelija oli suurella todennäköisyydellä Söderkullan maanviljelyskoulun johtaja Carl Johan Myrstén. Puutyöt ikkunoiden, ovien ja sisustuksen osalta toteutti David Sirén Gesterbystä. Rakennusmateriaalin hankkivat paikkakunnan talonpojat. Vuonna 1897 kirkkoherra vihki rakennuksen käyttöön. Koulu jatkoi toimintaansa vuoteen Tämän jälkeen se oli vuoteen 1998 kansalaisopiston käytössä ja nykyisin yksityisomistuksessa Vikbacka Smedsin tila, Spjutsundin 1500-luvun kantatila jaettiin 1810 Smedsin (Nedre Smeds) ja Vikbackan (Övre Smeds) tiloiksi. Päärakennus 1800-luvulta. Vanhoja piharakennuksia. Paikalle merkitty Spjutsundbyn kylä Päärakennusta on jonkin verran uudistettu, mutta näyttää pääosin samalta kuin 1930-kuvassa. Korkea sisääntulokuisti. Pihapiirissä suuri kivi- ja puurakenteinen navetta sekä useita aittarakennuksia, joista vanhimmat 1800-luvulta. Pellot laskevat rantaan Smeds Smedsin tila, Spjutsundin 1500-luvun kantatila jaettiin 1810 Smedsin (Nedre Smeds) ja Vikbackan (Övre Smeds) tiloiksi. Päärakennus 1800-luvulta. Vanhin aitta Paikalle on merkitty Spjutsundin kylä Päärakennusta on uudistettu. Pihapiirissä suuri kivinavetta, vanhojen aittojen rivistö, muita piharakennuksia. Pellot laskevat merelle Martis Martisin tilan päärakennus 1800-luvun alusta on sekä hieno maisemallinen kokonaisuus että perinteisen ilmeensä säilyttänyt rakennus. Sisätiloissa Odin Sjöholmin kuvien perusteella vanha liesi jäljellä. Pihalla vanhoja hedelmäpuita 1316 Knuts Leveärunkoinen päärakennus vuodelta 1898, piharakennuksia. Paikalla pidetty kauppaa vuodesta luvulle. Historiallinen kalasatama. Tila sijaitsi aiemmin etäämpänä Kitasin tien lähellä, siirrettiin nykyiselle paikalleen, kun isojako toimitettiin loppuun Spjutsundissa 1880-luvulla. Ensiksi siirrettiin pieni tupa, navetta ja ranta-aitta. Rannassa sijaitsi 1930-luvulle saakka kala-aitta. Suurehko hirsinen navetta Storhagen Knutsin vieressä Östervikenin rannalla sijaitsevat talo ja aitta, rakennusvuodesta ei tietoa, ilmeisesti 1800-luvulta. Talo kapearunkoinen, kaksikerroksinen, poikkipäädyllinen. Korotettu 1900-luvulla, nykyisellään mielenkiintoisen näköinen Smedjetorpet Entinen sepän tupa, kolmannella paikallaan. Aitta vuodelta 1780, kiviaita. Tupa on alkujaan Boxista ja sijainnut ennen nykyistä paikkaansa vielä jossain toisessa paikassa. Rakennusta on korotettu niin, että yläkertaan on saatu kaksi huonetta. Tien toisella puolella ollut paja sekä savusauna, jossa on palvattu kylän lihat. 10

11 1315 Houberga, aitat Aittarivi tien varressa 1880-luvulta. Kolme aittaa on yhdistetty toisiinsa välirakennuksilla ja vuorauksessa käytetty lomalaudoitusta. Asuinrakennus on muuttanut muotoaan Lindudden Arkkitehti Eino Schroderuksen suunnittelema huvila vuodelta Italialaisvaikutteinen, aumakattoinen rakennus Linnäsudd Kaksi huvilaa, joista keltainen, klassisistinen vuodelta 1902 ja valkoinen mansardikattoinen 1907 rakennettu. Puistopuutarha. Pitkänomainen ranta-aitta Sandstrand 1965 valmistunut Kristian Gullichsenin suunnittelema loma-asunto luvun modernismin hieno edustaja Sommarudd, Kitö Arkkitehti Malmkronan suunnittelema funkishuvila vuodelta Rankorakenne, lautaverhoilu Laxsand, Kitö Mahdollisesti arkkitehti Gunnar Steniuksen suunnittelema funkishuvila, valmistunut v Veranta lasitettu pian rakentamisen jälkeen Björkdal, Kitö Perinteinen rannikon hirsinen asuinrakennus mahdollisesti 1800-luvulta. Lisäksi puutarha ja pihapiiri Solbacka, Kitö Puutarha ja tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja rakennuksia. Päärakennus vuodelta Navetta. Valkoinen, vihreät listat. Kaunis, hoidettu pihapiiri. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Margareteberg, Kitö Huvila sijaitsee hienosti sijoittuneena kauniilla, taidokkaasti suunnitellulla tontilla Löparosundin varrella. Paikalla oli asuinpaikka Rakennus on laajentamalla syntynyt. Rakennuttaja oli kauppias Alexander Sundberg Kitöstä. Huvila on sijoitettu poikittain, pääty suunnattuna rantaan, rajaamaan laajaa maisemoitua nurmikenttää. Huvilan takana kulkeva pensaisto sekä lähellä kasvavat jalot lehtipuut korostavat vaikutelmaa. Kaksikerroksinen, puuvuorattu hirsihuvila, joka on väriltään keltainen, listoitukset valkoisia. Lasiverannan päällä on parveke. Rakennus on talviasuttava. Lasiveranta, samoin kuin jugendtyyliset sauna, leikkimökki sekä uimahuone rakennettiin luultavasti Lars Sonckin luonnosten pohjalta. Piirustukset on kuitenkin allekirjoittanut Hjalmar Sylvander Helsingin kaupungin rakennuskonttorista. Nykyinen laaja ruohokenttä oli aiemmin puutarha. Rantasauna on suhteikas, noppamainen aumakattoinen hirsirakennus. Keltaiseksi maalattu, valkoiset nurkkalistat ja ikkunaluukut. Osana Löparön valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä Svartviksudden Signe Lagerborg-Steniuksen ja Gunnar Steniuksen itselleen suunnittelema huvila v Kaksikerroksinen kansalliomanttinen hirsihuvila, nykyisin vuorattu tummanruskealla vaakalaudalla. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti mielenkiintoinen huvila. Huvila sijaitsee korkealla kallioisella mäellä Svartvikenin lahdella. Perustettu kivipilareille rinteeseen. Kaksi avoverantaa ja parveke. Pääty kohden merta, satulakatto. Alun perin katemateriaali oli päre, mutta 1930-luvulla vaihdettiin tiilikattoon. Huvila vuorattiin Muita rakennuksia: aitta, ulkohuone, sauna (1932 rakennettu), talviasuttava mökki (1937, uudistettu 1972 ja 1992), karjasuoja Svartvikenin rannalla, kasvihuoneen kivijalka jäljellä. Uusi huvimaja (1987). Aiemmin terassoituva puutarha huvilan ja rannan välissä, nyt hoitamattomana. Signe Lagerborg valmistui arkkitehdiksi Yhdessä Ines Holmingin kanssa hän oli heti seuraava arkkitehdiksi valmistunut nainen Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin jälkeen. 11

12 1401 Bergnäs Svartviken, Åbergin laivurisuvun tila, laivureita viidessä polvessa. Ollut asuinpaikka Useita vanhoja rakennuksia 1800-luvulta. Vanha päärakennus rakennettu 1856, uudempi 1920-luvulla. Vanhassa päärakennuksessa katon rakenteet noen tummentamat, näkyvissä. 301 Norkullalandet Pankinjohtaja Emil Schybergson Hitån kartanosta osti Norkullalandetin 1916, mutta myi sen pian vuonna 1918 AB Brandö Villastadin pääomistuksessa olevalle Norkulla AB:lle joka antoi saaren palstoitettavaksi virkistyskäyttöön, lähinnä kulosaarelaisille. Hanke liittyi Emil Schybergsonin ajatukseen sähköraitiotieyhteydestä Helsingistä Porvooseen. Vaikka se kariutui, yhtiö suunnitteli edelleen raitiovaunuyhteyttä Östersundomiin, jossa olisi yhteyslaituri merikuljetusta varten. Tämäkään suunnitelma ei toteutunut. Tontit herättivät kiinnostusta. Lars Sonck laati kaavan 56 rantatonttia varten ja näistä varattiin heti 50. Suunniteltuun tarkoitukseen näistä käytettiin vain osaa. Insinööri Löthner lunasti kolme tonttia ja rakennutti ensimmäisen, nyt jo puretun kesähuvilan saarelle vuonna Samana vuonna aloitettiin Lars Sonckin Norrkulla-yhtiölle suunnitteleman turistihotellin Turisthotell å Norrkulla rakentaminen. Se valmistui seuraavana vuonna samoin kuin Sonckin suunnittelema Villa Solhem Albert Vilénille. Norkullalandetiin siirrettiin 1927 Kulosaaresta kolmaskin Sonckin rakennus, vuonna 1908 suunniteltu nykyinen Villa Lavinko. Nämä kaikki kolme rakennusta on merkitty suojeltavaksi Norkullalandetin-Söderkullalandetin rantakaavassa , lääninhallitus Lisäksi rantakaavassa on suojeltu myös Simosvikenissä sijaitseva arkkitehti Flinckenbergin itselleen suunnittelema huvila vuodelta Nobelisti Artturi I. Virtanen osti Norrkulla AB:n Hänen perillisensä myivät 1980-luvulla pääosan saaren eteläosasta Sipoon kunnalle, lukuun ottamatta Finnörnin niemeä, joka varattiin Joensuun kartanon työntekijöiden virkistyskäyttöön. Pohjoisosa on jaettu loma-asuntotonteiksi. Toteutuneessa rantakaavassa Sonckin ajatukset pohjois- ja lounaiantojen palstoittamisesta sekä kaakkoiannan ja saaren keskiosan jättämisestä virkistyskäyttöön ovat pääosin toteutuneet. -alue 3001 Sveden Sveden on yksi neljästä alkuperäisestä saarivahdin asuinpaikasta Norrkullalandetilla. Rantakalliolla on muistokaiverruksia 1860-luvulta alkaen. Huvilan suunnitellut arkkitehti. Strengell Tomt nr 7-8, Villa Solhem Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa RA-1,. Villa Solhemin huvilan rakennutti konsuli Albert (Abbe) Vilén Suunnittelijana oli arkkitehti Lars Sonck. Kaksikerroksinen hirsihuvila edustaa kansalliomanttista parvellista päätyhuvilatyyppiä. Hirsiseinät ovat vuoraamattomat, tummaksi tervatut. Parvekeaihe on koko julkisivun levyinen, umpinainen ja soikealla aukolla varustettu luhtiaittatyyppi. Pihapiiriin kuuluu lisäksi sauna, ulkohuone, liiteri sekä 1950-luvulta peräisin oleva sauna. Lisäksi jääkellari. Rakennus sijaitsee korkealla rinteessä, jossa pitkät terassiportaat Norrkulla turiststuga Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa RV,. Arkkitehti Lars Sonckin v suunnittelema turistihotelli Norrkulla AB:lle. Kansalliomanttinen, tervattu, pyöröhirsipintainen rakennus. Kattomuoto Sonckille ominainen kelloaihe. Rakennus liittyy Emil Schybergsonin Norrkulla AB:n hankkeeseen Norrkkullalandetin suunnittelusta kulosaarelaisten virkistyskäyttöön. Alun perin Turisthotell å Norrkulla -nimisen täysihoitolan suunnitteli Lars Sonck v Norrkulla-hankkeen kariuduttua turistihotelli myytiin ruotsinkieliselle virkamiesyhdistykselle (Finlands Svenska Kontoristförbund, myöh. Helsingfors Tjänstemannaförbud). Vuonna 1961 se siirtyi Helsingin seurakuntayhtymälle ja sitä kutsutaan nykyisin nimellä Honkalinna. Ulkohuoneesta on myöhemmin muokattu kappeli. Maakellari on luonnonkivestä. Rannassa on suuri uudelleenrakennettu yhteyslaituri Villa Lavinko Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa RA-1,. Arkkitehti Lars Sonckin Kulosaareen v suunnittelema huvila, siirretty 1927 Norkullalandetiin. Englantilaistyyppinen, epäsymmetrinen ja osin paanuverhoiltu, jyrkkäkattoinen huvila. Siirron yhteydessä huvilaan asennettiin keskuslämmitys Tomt nr 35 Tumma, pyöröhirsinen aumakattoinen suuri kesäasunto, jonka ovat suunnitelleet Arvo Aalto ja Niilo Kokko vuonna Kesäasunto sijaitsee Simosvikenin luoteiannalla, rantakallioilla. Se on alkuperäisessä asussaan. Saunan 12

13 laajennuksen ja yksityiskohdat on suunnitellut Yrjö Laine-Juva ja liiterin Risto Veikko Luukkonen Tomt nr 31 Huvila 1920-luvulta, jonka tanskalainen arkkitehti Flinckenberg suunnitteli itselleen. Punainen rakennus, vihreät koristeelliset ikkunaluukut, pohjoismaiseen tyyliin Tomt nr 42 Tarauddenilla sijaitsevan kesäasunnon on suunnitellut arkkitehti Kurt Simberg Rakennus edustaa 1950-luvun ihanteita Tomt nr 32 Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa. Arkkitehti Maija Suurlan v suunnittelema kapeahko aumakattoinen rakennus rantakallion laella. Rakennuksessa sekä jugendin että 1920-luvun klassisismin henkeä. Olof Fallström rakennutti tämän huvilan Bläsudd Suuri pyöröhirsinen huvila on alunperin rakennettu 1882 Haikon kartanon maille, josta se on siirretty tänne. Poikkipäätyparveke ja päätyparveke-luhtityyppinen. Avoveranta pitkällä julkisivulla. Sr-alue 3906 Käringholmen, Stora Käringholmen Ehrströms villa. Huvilan vanhin osa on rakennettu ennen vuotta 1860, mahdollisesti Parisin tilalla Kallbäckissä. Siirretty saarelle jäätä pitkin 1860-luvulla ja laajennettu. Kaksikerroksinen puuvuorattu, hirsirakenteinen huvila, jossa satulakatto. Huvilaa on pidennetty 1910 ja rakennettu kattolyhtyikkuna. Avoveranta lisättiin Maiholma Villa Majholmen. Huvilan rakennutti pankinjohtaja Emil Schybergson vuonna Kaksikerroksinen hirsirakenteinen, puuvuorattu huvila. Päädyssä poikittain avoveranta. Rakennus on säilyttänyt perinteisen asunsa. Vanhoja piharakennuksia: eläinsuoja (nykyisin aitta) suuri leikkimökki, jota käytetään asuinpaikkana, maakellari Ekbacken, Sandholmen Huvilan suunnitteli Alexander (Axel) Mickwitzin isä, joka olin tuohon aikaan toimessa insinöörinä Helsingin rakennuskonttorissa. Sen rakensivat Martinin veljekset vuonna Huvila on kaksikerroksinen ja mansardikattoinen. Huvila on hirsirakenteinen ja puuverhoiltu.huvilaan kuuluu vanha hirsitupa Olivian tupa Krämaröarneilta, vanha hirsisauna ja rantahuone. Lähiympäristössä suuret, Sipoon saariston kulttuurihistoriasta kertovat, nykyisin metsittyneet hiekanottokuopat, josta otettiin hiekkaa kuljetettavaksi Helsingin rakennustyömaille Bergbo II, Sandholmen Vanha asuinpaikka v Herra Winterin rakennuttama huvila n. vuodelta Huvila on todennäköisesti rakennettu laajentamalla vanhaa mökkiä. Huvila on kaksikerroksinen puuvuorattu hirsihuvila, jossa on satulakatto. Lisäsiipi rakennettiin ja veranta lasitettiin Keittiössä kaupan tiski: alkuperäinen mökki toimi väliaikaisesti kauppana ennen vuotta Vanhoja rakennuksia ympäristössä: Venevaja, jossa vierashuone ( Notstugan ), palvelusväen asunto ( Lillstugan ), saman katon alla puuliiteri toimii nykyisin saunana. Vanha sauna purettu, ulkokäymälä, jääkellari. Uusi uimahuone on rakennettu Hällebo, Sandholmen Apteekkari Paul Elmgrenin rakennuttama kaksikerroksinen puuvuorattu hirsihuvila on vuodelta Se on rakennettu vanhemman mökin ympärille yksinkertaiseen klassisistiseen tyyliin. Lasitettu veranta on lisätty myöhemmin. Muita rakennuksia: Pienempi huvila, rakennettu , sauna, venevaja, uimahuone (siirretty), aitta 1960-luvulta. 361 Bergarholmen Bergarholmenin saaressa tiedetään olleen asutusta 1750-luvulla. Bergerholmen on ollut laivurien ja laivanrakentajien asuttama. Saaressa on toiminut kaksi kauppaa. Stuguvikenin lahdella on näkyvä hylky. Perinteisiä ympäristöjä 13

14 nähtävissä. -alue 3610 Stensvik, Bergarholmen 1800-luvulta peräisin olevassa rakennuksessa toimi Sundbergin kauppa Bergarholmenissa luvun lopulle Solberg I, Bergarholmen Rinteessä kaksi vanhaa taloa, toinen alun perin 1800-luvun alusta, mahdollisesti tätäkin vanhempi. Toista rakennusta on laajennettu alkuperäisestä, todennäköisesti useaan otteeseen. Toiseen on rakennettu tulisija ja piippu jälkikäteen rakennuksen ulkopuolelle. Talot sijaitsevat korkeahkolla näköalapaikalla Björkudd Laivuri Artur Sundbergin vanha päärakennus luvun alussa rakennettu saaristolaistalo, jota on laajennettu myöhemmin Ängsudd Vuonna 1918 rakennettu saaristolaistalo, jota on laajennettu myöhemmin. Hirsinen, puuvuoraus Holmgård, Möholmen Arkkitehti Erkki Huttusen vuonna 1937 suunnittelema, valokuvaaja Rafael Roosin rakennuttama funkishuvila korkealla Möholmenin kalliolla. Edustaa aikansa suunnitteluihanteita. Huvila on rankorakenteinen nk. insuliittitalo, kokeileva omana aikanaan Hannelind Laivuri Karl Frans Lindroosin asuintila, ostettu Suhteikas asuinrakennus valmistui Rakennus on nykyisin satulakattoinen, peiterimalaudoituksella vuorattu Villelä Vanha torpparakennus 1800-luvulta, jota on laajennettu. Sijaitsee korkealla kalliolla. Alapuolella jo 1800-luvulla pelto, Komsalön 1873 asuinpaikka sijaitsi siellä. Vanhin osa rakennuksen keskellä Nallela Arkkitehti Toivo Jäntin vuonna 1965 suunnittelema loma-asunto kuvastaa aikansa suunnitteluihanteita. Jyrkän rinteen suuntainen, tasakattoinen, katteena turve. Koko julkisivun levyistä terassia kannattelevat jykevät puhelinpylväät. Jäntti oli mm. toinen Olympiastadionin suunnittelijoista, Yrjö Lindegrenin ohella. Suurten töiden lisäksi suunnitteli useita lomarakennuksia sekä tyyppimökkejä, mm. Puutalo Oylle Orr-Örn Vuonna 1937 rakennettu, funktionalistista arkkitehtuuria edustava huvila. Rannassa sauna samalta ajalta Brobergs Huvila on rakennettu 1890-luvulla. Sen suunnittelija on tuntematon. Rakennuttaja oli pastori ja rehtori Karl Teodor Broberg. Huvila on kaksikerroksinen ja siinä on torni. Rakennettu 1800-luvun huvilatyyliin. Toisessa päädyssä on torni, joka on mahdollisesti rakennettu myöhemmin. Huvilassa on satulakatto, se on hirsirakenteinen ja puuverhoiltu keltaisella paneelilla Ängesholmen Ängesholmenilla sijaitsevan, vuonna 1884 rakennetun huvilan suunnittelija on tuntematon, mutta huvilan rakennutti Petrus Nordmann. Huvila on kaksikerroksinen, satulakattoinen ja siinä on avoveranta. 14

15 3201 Granudd Insinööri Gottfrid Strömbergin huvila 1900-luvun alusta Takvedaholmenin itärannalla. Satulakattoinen, kaksikerroksinen, poikkipääty. Parveke, lasikuisti sekä erkkeri. Huvilaan liitty puutarha Måsvik Söderkullalandetin 1920-luvulla asuttu paikka, tuolloinen omistaja Axel Lindström. Keltainen suhteikas päärakennus puutarhan ympäröimänä Söderbacka Paikalla on ollut torppa jo 1700-luvulla. Nykyinen päärakennus on ainakin 1920-luvulta. Paikka luonnonkaunis, pihalla kallio, rakennukset ovat hyvin hoidettuja.lähimpänä rantaa tumman ruskeaksi maalattu paritupa-tyyppinen pitkänomainen rakennus, mahdollisesti muualta siirretty sekä pieni aitta, muualta tuotu Simsalön renkitupa Simsalön renkitupa Mossängen, rakennettu 1800-luvun alussa. Siirrettiin nykyiselle paikalleen Sijaitsee pellon perällä, pitkänomainen rakennus Villa Solvik, Dyviken Suojeltu Söderkullalandetin-Norrkullalandetin rantakaavassa. Professori Gustaf Nyströmin suunnittelema uuenessanssihuvila, rakennettu 1892, rakennuttaja prof. Hugo Holsti. Huvilaan kuuluu lisäksi jääkellari, sauna (uusittu), liiteri (laajennettu) sekä muualle siirretty venevaja Villa Vårvik, Dyviken Söderkullalandetin ensimmäinen huvila, valmistunut Luultavasti arkkitehdin suunnittelema, rakennuttaja tri Karl Holm. Huvila selkeälinjainen, satulakattoinen, epäsymmetrinen. Leveä terassi eteläpuolella, yläkerran poikittainen siipi terassin päällä. Huvila on hyvin säilynyt. Toinen terassi lasitettu 1950-luvulla Björkbacka Martins on yksi Söderkullalandetin neljästä 1920-luvun pysyvästä asuinpaikasta. Vanhin rakennus on 1880-luvulta Kråkö Perinteisen asunsa säilyttänyt 1800-luvun saaristolaistorpan asuinrakennus Krakör Suuri jyrkkäkattoinen huvila vuodelta 1921, vanha rantahuone. Kaksikerroksisen huvilan on suunnitellut rakennusmestari G. Nordström. Rantahuone vuodelta 1919 on rikkaasti koristeltu. Aikakauden edustava esimerkki Klinten Arkkitehti Arthur Rudolf Gauffinin suunnittelema rantapaviljonki ja sauna Ratan Arkkitehti Arthur Rudolf Gauffinin suunnittelema kaksikerroksinen puuhuvila vuodelta Grönkulla K.O. Bäckblomin varatuomari Lennart Aspegrenille vuonna 1919 rakentama kaksikerroksinen, hirsirakenteinen ja puuverhoiltu huvila, jossa on mansardikatto. Huvilassa on lasiveranta Sommarnöjet Senaatinkartastoon 1873 merkitty asuinrakennuspaikaksi. Paikalla vanhoja pihapuita, rantanurmi. Pienehkö torppamainen rakennus, jota laajennettu loma-asuntokäyttöön. Taaempana toinen jatkettu hirsirakennus. Perinteisen 15

16 näköinen asuinrakennuspaikka. Torppamaista rakennusta on laajennettu kuistilla ja terassilla myöhemmin. Alkuperäisimmältä näyttävässä osassa pitkänurkat. peiterimalaudoitus. Toisen hirsirakennuksen toinen pääty on vuoraamaton, laajennusosa lautavuorattu. Molemmat rakennukset ovat satulakattoisia, punamullattuja valkoisin listoin. Kiinteistöltä alkaa saaren sisäosiin johtava tie Gäddviksudden Kaksikerroksinen satulakattoinen vuonna 1910 rakennettu jugend-huvila Varpudden I Keltainen kaksikerroksien, vuonna 1914 rakennettu jugendhuvila. Päädyistä aumattu mansardikatto Brobergs Oxholmsvillan Oxholmsvillan K. O. Bäckblom rakensi huvilan 1910-luvulla, rakennuttaja oli hammaslääkäri Oskar von Nadelstadth. Huvila on kaksikerroksinen ja mansardikattoinen. Rakennuksen ensivaihe oli yksihuoneinen tupa. Laajennuksen jälkeen se on muodoltaan symmetrinen.lisäksi huvilaan kuuluu liiteri, vanha leikkimökki sekä saunarakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Eliel Muoniovaara Grenaberg, Opanholmen Vanha Eklundin kaupan paikka. Senaatinkartastoon 1873 merkitty asuinrakennuspaikaksi. Useita vanhoja rakennuksia, vanhin n. 200 v sitten rakennettu. Päärakennus on keltainen, kaksikerroksinen mansardikattoinen rakennus, jonka on ilmeisesti suunnitellut arkkitehti Eliel Muoniovaara. Varsinainen kaupparakennus on rannassa. Se on punainen, satulakattoinen, nykyisin kokonaisuudessaan T:n muotoinen rakennus. Pihapiiriin kuuluu myös pitkänomainen, punamullattu rakennus, jossa on mansardiristipääty sekä vanha talli/navetta ja muita pienempiä rakennuksia. Paikassa on perinteinen tyypillisesti saaristolainen tunnelma. 272 Mågsholmen Mågsholmenilla asui 1800-luvulla kaksi perhettä vakinaisesti. Mågsholmenin saaren vanhimmat huvilat ovat luvun ensi vuosilta. Saari palstoitettiin Pienelle saarelle muodostettiin alun toistakymmentä tonttia, jotka sijaitsevat molemmin puolin saaren läpäisevää, yhteislaiturille johtavaa tietä. Sr-alue 2722 Ungkarlsudden ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu puuhuvila, jota on myöhemmin laajennettu. Pohjoispuolella suuri terassi 1910-luvulta Ahtola Saaren vanhin huvila, Akseli Tannerin rakennuttama kaksikerroksinen puuhuvila vuodelta 1902 oli alkuaan satulakattoinen, mutta 1970-luvulla se uusittiin mansardikattoiseksi. Rakennuksen suunnitteli H.W.Santala. Rakennuunkoon liittyy rikkaasti jäsennelty kaksikerroksinen lasiveranta. Tontin muista rakennuksista mainittakoon vanha uimahuone Metsäpirtti 1910-luvulla rakennettu kaksikerroksinen, mansardikattoinen puuhuvila Sommarvila Vuonna 1905 rakennettu kaksikerroksinen puuhuvila, jossa suuri lasiveranta Hyddan Suurehko mansardikattoinen puuhuvila on rakennettu noin vuonna Rannan puolella on suuri veranta. Toisen kerroksen seinät on vuorattu paanuilla. Pihapiirissä on muita rakennuksia ja 1940-luvulta Änga Ängan suurehko huvila on pystytetty tälle paikalle 1928 kun Helsingistä siirrettiin vanha hirsirunko. 16

17 2729 Björkudd Jyrkkäkattoinen puuhuvila vuodelta Villa Wildmark Vuosina rakennettu kaksikerroksinen puuhuvila, jonka arkkitehtuurille antavat leimansa jyrkän katon poikkipäädyt Morgonsol (Koivikko), Stora Bergholmen Fredrik Lindman suunnitteli ja rakensi hirsirakenteisen huvilan Hirret olivat vanhemmasta rakennuksesta. veranta on 20-luvulta ja siipiosa vuodelta Katto muutettiin mansardikatoksi 1950-luvulla. Huvilan ensimmäinen omistaja oli kemian professori, sittemmin nobelpalkittu A.I.Virtanen Björkberga, Stora Bergholmen 1900-luvun alkuvuosina rakennettu osittain kaksikerroksinen hirsihuvila on säilyttänyt alkuperäisen asunsa. Rakennusta kiertää suuri avoveranta, joka on osaksi lasitettu. Tontilla on myös vanha venevaja ja leikkimökki. Ympärillä on suurehko puutarha. 271 Katrineholm Katrineholmin 1910-luvulla huvilapalstoiksi jaettu saari. Useita huvilaoilta tuolta ajalta. Vuonna 1690 saaresta käytettiin nimitystä Kater-Hålma. Nimi Catrineholm esiintyy 1750 silloin kahtena saarena olleesta saaresta saarella asui torppari Johan Sjöblom, sittemmin laivuri Adolf Lindström ja torppariperhe Oskar Nyström Karhusaaresta. Katarineholm jaettiin huvilapalstoiksi samaan aikaan kuin Mågsholmen, jolloin torppa myytiin pankinjohtaja Railiolle. Saarella useampi rakennusmestari Oskari Vilamon suunnittelema ja rakentama huvila, mm. Kesäkoti Kallioniemi, joka perustettiin Miina Sillanpään aloitteesta ja rakennettiin 1920-luvulla. Sr-alue 2706 Kallioniemi Rakennusmestari Oskari Vilamo suunnitteli ja rakennutti tämän kaksikerroksisen mansardikattoisen huvilan luvulla. Vuonna 1925 se myytiin Helsingin Sosialidemokraattiselle Naisyhdistykselle kesäkodiksi. Rakennusta jatkettiin 1930 rakennusmestari Aarne Järvisen suunnitelman mukaan omistajaksi tuli Kallioniemen Kesäkodin Kannatusyhdistys. Talouakennus valmistui sodan jälkeen Poukama Poukaman (Toppelund) huvila on rakennettu rakennusmestari Oskari Vilamon suunnitelman mukaan. Se on jyrkkäkattoinen ja jugendvaikutteinen. Sotien jälkeen se liitettiin Neuvostoliiton Suomessa olevan saksalaisomistuksen hallintokunnalle. Vuonna 1955 huvila tuli Kallioniemen Kesäkodin Kannatusyhdistyksen omistukseen. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös Topirannan huvila (2710) vuodelta Katrineholm (Sommarhvila) Rakennusmestari Oskari Vilamon suunnittelema ja rakennuttama huvila vuosilta Rakennusta laajennettiin 1960-luvulla. Laajennuksen ja 1958 rakennetun toisen huvilan suunnitteli arkkitehti Helvi Mether-Borgström Pipsilä Todennäköisesti Oskari Vilamon suunnittelema ja rakennuttama mansardikattoinen huvila 1910-luvulta Kannas Mahdollisesti Oskari Vilamon suunnittelema ja rakennuttama mansardikattoinen huvila vuosilta saaren kapeimmalla kohdalla Etermaholmen Mercantilen johtajan Harry Lindforsin 1948 rakennuttama aikakautensa arkkitehtuuria hyvin kuvastava huvilarakennus. 17

18 2702 Fåfängan Vuorineuvos Jacob von Julinin rakennuttama hirsinen loma-asunto on tyylillisesti funktionalismia, sportstugatyyppiä. Sen on suunnitellut arkkitehti Håkon Björkenheim vuonna 1938 Fåfäng-saaren rantakalliolle, loma-asuntoihanteiden mukaiseen paikkaan. 263 Simsalö Sipoon saariston perinteinen keskus, jossa jo 1800-luvulla asui eniten asukkaita, 1950-luvulla 75 ihmistä ja nykyisinkin kymmenkunta ruokakuntaa. Asutus on keskittynyt itärannalle, missä on yhteyslaituri ja siltä lähtevä tie. Varhaisin torppa perustettiin saaren pohjoiannalle, mutta sitä ei enää ole jäljellä. Saarelle rakennettiin koulu 1890-luvulla, rukoushuone aloitti toimintansa hieman myöhemmin. Kauppoja on ollut useita. Vapaapalokunnalla on rakennuksensa jäljellä saaren pohjoiannalla, mutta toiminta on juuri päättynyt. Yhteyslaituri on kyläyhdistyksen toimesta aikaansaatu ja pendeliliikennettä mantereelle on tapahtunut vuodesta Veneenrakentajia on ollut useassa perheessä ja saarella toimii edelleen kaksi pientelakkaa. -alue 2601 Bergkulla, Simsalö K. O. Bäckblomin vuonna 1895 Topeliuksen Björkuddenin mallin mukaan rakennuttama talo. Eugen Schaumann vietti viimeisen viikonloppunsa täällä. Bergkullan molemmissa päädyissä on Björkuddenin tapaan poikkipääty, välissä pitkittäissuuntainen, ensimmäiseen kerrokseen ulotettu katonlappeen osa. Meren puolella lasikuisti, jonka päälle on rakennettu 1900-luvun taitteen jälkeen parveke. Toisessa päädyssä kahden kerroksen korkuinen sisääntulokuisti.pi hapiirissä myös muita edustavia rakennuksia: uusi asuinrakennus (1910), navetta, sauna, liiteri. Omaleimaisen päärakennuksen pihapiiri muodostaa ehjän kokonaisuuden Simsalö bönehus tomt Sibbo Svenska Friförsamling RF:n rukoushuone Simsalössä. Rakennettiin v 1939 palossa tuhoutuneen rukoushuoneen tilalle, entisen mallin mukaan. Palaneet rakenteet näkyvät rakennuksen alustassa Matildebo Veneenrakentajasuvun tila. Paikalla vanha asuinrakennus vuodelta Kuninkaankartastoon 1770-luvulla merkitty asuinrakennuspaikka. Saaristoelinkeinoja edustava monikerroksinen kokonaisuus paikalla, jossa on asuttu pitkään. Vanha asuinrakennus on kaksikerroksinen ja satulakattoinen. Rakennettu 1901, laajennettu 1930-luvulla. Alakerrassa on kolme huonetta ja keittiö, yläkerrassa kolme huonetta. Punaiseksi maalattu, peiterimalaudoituksella vuorattu. Ikkunat kaksijakoisia, uusittuja. Pihapiiriin kuuluu lisäksi uudempi tiilinen päärakennus vuodelta Pihapiirissä lisäksi talouakennuksia. Sumpuddenin puolella veneenrakennuselinkeinoon liittyviä rakennuksia. Simsalö FBK:n rakennus Övik Åke Winbergs butik/f:ma Linnea Winberg. Kauppa toimi sekä rannassa olevassa Frans Winbergin tiilisessä mankelipuodissa samoin kuin hänen 1930 valmistuneessa kaksikerroksisessa asuinrakennuksessaan Uddas Paikalla 1900-luvun alkuvuosikymmenille tyypillinen saaristolainen asuinrakennuskokonaisuus. Suurempi rakennus on kaksikerroksinen mansardikattoinen rakennus. Ulkovuorauksen saumakohdassa tyypillinen sahalaitakoristeaihe. Tätä rakennusta vuokrattiin kesäisin huvilaksi kesävieraille. Isäntäperhe asui itse pienemmässä satulakattoisessa L:n muotoisessa rakennuksessa. Pääty vuorattu päreillä. Paikalla on ollut jo 1873 asuinpaikka Solhem Rakennusmestarin suunnittelema kaksikerroksinen mansardihuvila vuodelta Leveärunko, ristipääty. Useampi rantahuone, joista yksi suuri Skolstranden Simsalön koulu perustettiin Oman rakennuksensa se sai hieman myöhemmin. Koulun suunnitteli luultavasti Johan Myrsten, Söderkullan maanviljelyskoulun johtaja. Simsalön koulu lakkautettiin

19 2509 Munkholm, Stora Munkholmen 1932 rakennettu kesähuvila. Satulakattoinen suorakaiteenmuotoinen rakennus. peiterimalaudoitus. Pienet neljäruutuiset ikkunat. Korkea kivijalka. Huvila on luvun ruotsalaistyylinen kesähuvila, yhdistelmä talonpoikaistalon torppariromantiikkaa ja klassisisoivaa estetiikkaa Södervik, Röysö Perinteinen saaristolaistila, nykyisin kesäasuntokäytössä. Päärakennus on kaksikerroksinen, satulakattoinen, luvun alusta. Pihapiirissä vanhempia talouakennuksia, vanhin n Kaksikerroksinen päärakennus on satulakattoinen, leveähkö suorakaide, jossa on sekä päätykuisti että kuisti keskellä merenpuoleista julkisivua. Rakennusta on laajennettu alkuperäisestä, mutta se on edelleen satulakattoinen. Pihapiirissä useita talouakennuksia: Vaja, leikkimökki, kanala sekä rannassa kaksi aittaa ja rantahuoneita. Rannan aitat ovat vanhoja. Suurempi on useammassa vaiheessa rakennettu, nykyisin vierasmajaksi kunnostettu. Aitan eteläpääty on pystylaudoin vuorattu, alun perin pitkänurkkainen hirsirakennus, salvosten päät on koteloitu. Keskiosa on vuorattu päreillä ja se on luonnonkivijalalla. Pohjoispää on vuorattu, niinikään luonnonkiville perustettu. 241 Kamsholmen Kamsholmen on 1800-luvun alusta asuttu saari. Winbergien suku on valmistanut kompasseja itärannan asuinpaikalla 1800-luvun alusta 1900-luvun puolelle. Kamsholmen on elävä saaristolaisympäristö, jolla on perinteikäs ilme. -alue 2402 Kamsholm Kamsholmen on ollut kompassinvalmistajasuvun Winbergien asuinpaikka vuodesta Paikalla nykyisin asuinrakennus n.1880-luvulta, pellot, puutarha, ulkorakennuksia. Kamsholmenin vanhin säilynyt rakennus on n.1880-luvulla rakennettu pitkänomainen peltiprofiililla vuorattu rakennus Kamsholm-tilalla. Rakennus on alkuaan ollut saaristolle tyypillinen yksitupainen rakennus. rakennusta on myöhemmin jatkettu toisella kamarilla, joka oli hieman alkuperäistä tupaa kapeampi. Runkojen leveysero on peitetty kamarin kylkeen rakennetun varastototilan avulla. Toisessa päädyssä on veranta, joka on uusittu ainakin kolmasti, nykyinen lasikuisti rakennettu 1950-luvulla. Rakennuksessa on lisäksi sisäänkäyntikuisti pohjoisjulkisivun keskellä. Kamsholm tilalla on lisäksi vanhoja ulkorakennuksia mm. vanha navetta, aitta, sekä punainen tupa, jota on myöhemmin laajennettu. Rakennusten lähiympäristö on vanha, perinteikäs agraarinen saaristolaismaisema. 231 Granön vanha viljelyalue Granön saaren pohjoianta on Sipoon saariston vanhin tiedetysti asuttu alue. Saaressa sijaitsi 1500-luvulla kolme torppaa. Isovihan jälkeen 1700-luvun puolivälissä taas uutta asutusta. Granön tiilenpolttamo sijaitsi alueella. Nykyisen Gammeltorpin ympäristössä olevat pellot näkyvät vanhana asuin- ja viljelyspaikkana jo vuoden 1698 Granön kartassa luvun alussa Granö siirtyi Östersundomin kartanon omistukseen. Isoviha tyhjensi saaren 1700-luvun alussa ja asutus palasi paikalle vasta 1700-luvun puolivälissä, kun Östersundomin kartano perusti Granöhön kaksi torppaa. Östersundomin kartanon tiilenpolttimo lopetti toimintansa 1830-luvulla, minkä jälkeen kartano perusti tiilenpolttimon Granön saarelle, mutta sen toiminta oli hyvin vaatimatonta ja keskeytyi useaan kertaan. Tiilenpolttamon vanhat uunikummut sekä savenottokuopat nähtävissä alueella. Saaressa kulkee myös vanha tiilitie itärannalle luvulla Granön saari oli vakavasti ehdolla ydinvoimalan sijoituspaikaksi, mutta hanke jäi toteutumatta. -alue 2701 Lönnäng Lönnäng l. Österäng on vuonna 1884 rakennettu vanha Östersundomin kartanon torppa. Hirsistä päärakennusta on myöhemmin laajennettu poikittaisella osalla. Kokonaisuuteen kuuluu piharakennus ja maakellari. Vanha tiilitie johtaa Tegelvikistä Österängin rantaan Gammeltorp Gammeltorpin paikka on merkitty Granö Gårdiksi Kuninkaankartastoon 1770-luvulle ja Senaatinkartastossa 1873 paikalla on sijainnut torppa. Sen ympäristössä olevat pellot näkyvät vanhana asuin- ja viljelyspaikkana jo vuoden 1698 Granön kartassa. Gammeltorpin rakennus on vuodelta 1901, laajennettu 1950-luvulla. Se on kaksikerroksinen, satulakattoinen ja poikkipäädyllinen Strandplats Paikalla FBK rakennus paloletkutorneineen. Granö Frivilliga Brandkår perustettiin Vuonna 2001 se yhdistyi 19

20 Simsalön FBK:n kanssa Sibbo Skärgård FBK:ksi Tegelvik Suomenlinnan rakentamiseen liittynyt Tegelvikin tiilitehdas oli aikanaan Sipoon suurimpia. Granön ruukki sijaitsi tilan alueella. Tiiliuunikumpuja rannassa. Vanha nyk. Söderlundin omistama torppa on rakennettu 1700-luvun lopulla. Asuinrakennus lienee rakennettu viimeistään 1800-l. alussa. Sitä on viime aikoina jatkettu. 221 Mölandet Mölandet oli Husön kartanon omistuksessa vuosisadan vaihteessa. Se jaettiin kokonaisuudessaan huvilatonteiksi vuonna Saaren rannoille muodostui pääosin luvulla rakentunut jokseenkin yhtenäinen kesähuvilamiljöö. Ainoa torppa sijaitsi pohjoiannalla saaren keskiosassa. Vuonna 1922 tehty palstoitussuunnitelma oli varsin tiheä ja jakoi saaren rannat kokonaisuudessaan huvilapalstoiksi. Läntisessä niemessä sijaitsee yhteyslaituri, josta lähtee kävelytie kaikkialle saaren huviloille. Tie on umpeen kasvamassa. Saarella on mm. useita korkeatasoisia rakennusmestarihuviloita sekä Oiva Kallion 1920-luvun klassisismia edustava Villa Sainio. -alue 2220 Tobben Kaksikerroksinen klassisistinen huvilarakennus vuodelta 1927, mahdollisesti arkkitehdin suunnittelema, jossa näköalatorni. Mielenkiintoinen kokonaisuus Mölandet nr 21 Oiva Kallion suunnittelema, kenkätehtailija Sainion rakennuttama talo on vuodelta Kaksikerroksinen hirsirakennus on tyylipuhdas esimerkki 1920-luvun klassisismista. Vantaan kaupungin omistuksessa Möudden Kolmas Mölandetin länsikärjen vanhimmista huviloista. Huvila on rakennusinsinööri Georg Mittrofanowin itselleen v suunnittelema ja rakentama. Se on noppamainen, jyrkkäkattoinen hirsihuvila. Huvilaan on kuulunut laaja puutarha. Tontille alkuaan v rakennettu pieni punainen tuparakennus siirrettiin huvilan paikalta idemmäksi, nykyisin naapurikiinteistön alueella. Huvila on hirsirakenteinen ja verhoamaton Mölandet nr 76 Mahdollisesti rakennusmestari Lauri Reitzin suunnittelema huvila vuodelta Rantasauna vuodelta Mölandet n:o 75 Rankorakenteinen alun perin puuverhoiltu, rakennusmestarin suunnittelema (Lauri Reitz?) huvila vuodelta Mölandetin ensimmäisiä huviloita. Sijaitsee aivan vanhan yhteyslaiturin naapurissa. Suuret kivimuuratut terassoinnit Mölandet 70 Mahdollisesti rakennusmestari Lauri Reitzin suunnittelema huvila luvulta Mölandet n:o 69 Rakennusmestari Lauri Reitzin suunnittelema huvila vuodelta Mölandet 56 Rakennusmestari Lauri Reitzin itselleen suunnittelema huvila vuodelta Mölandet n:o 57 Punaiseksi maalattu puinen huvila vuodelta Saunarakennus vuodelta Mölandet n:o 58 Villa Kuntsina tunnettu kaksikerroksinen hirsihuvila on rakennettu 1926 mahdollisesti Lauri Reitzin suunnitelman mukaan. 20

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen

Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Sipoon Immersbyn kylän rakennetun kulttuuriympäristön arvottaminen 11.12.2012

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAKENNUSINVENTOINTI 04.04.2006 RAPORTTILIITE 30.06.2005 RAAHEN KAUPUNKI 2005 RAKENNUSINVENTOINTI 07.09.2004, 03.03.2005 2(7) ALUE 1 1. Kalamaja/varasto b = 62/1

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa 122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä 73 51. Rakennuksen nimi: Kallis Viktoras Rnr: 49948700040120Y Osoite: Sommarösundsvägen Rakennustyyppi: Maatila Rakennusvuosi: 1928 Korjausvuodet: 1986 Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, osittain 2, piharakennus:1

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

alun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249

alun ulkoasunsa. Pihassa talousrakennus. 1554854 6729249 NRO KYLÄ KIINTUNNUS KIINTEISTÖ KULTHISTAR ARVOTUS PERUSTELU KOORDX KOORDY Suurikokoinen kolmilaivainen harmaakivikirkko, jonka länsipäässä tornin jalusta. Runkohuone ja holvaus noin vuodelta 1300, tornin

Lisätiedot

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Tampereen aitolahden ja Teiskon rakennuskultturi 2008 julkaisun mukaiset rakennuskulttuurikohteet

Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Tampereen aitolahden ja Teiskon rakennuskultturi 2008 julkaisun mukaiset rakennuskulttuurikohteet Liite 4 Sisaruspohjan osayleiskaava-alueella sijaitsevat Tampereen aitolahden ja Teiskon rakennuskultturi 2008 julkaisun mukaiset rakennuskulttuurikohteet PIRILÄ 1122 Piriläntie 54, Värmälä-2-268 RM II:

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa Kohdetta välittää JONNE KY lkv MYYTÄVÄ KIINTEISTÖ KOUVOLA Sippola; Huovilantie 320, 46710 Sippola Kiinteistötunnukset: Kouvola/ Mämmälä/ 8:380 Metsä-Sihvola/ erotettava määräala Lisätietoja: + erillinen

Lisätiedot

Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta (vastaukset)

Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta (vastaukset) Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet

Lisätiedot

Nurmijärven rakennusperintöselvitys LUONNOS 08.09.2009 - Kohteet

Nurmijärven rakennusperintöselvitys LUONNOS 08.09.2009 - Kohteet Nurmijärven rakennusperintöselvitys LUONNOS 08.09.2009 - Kohteet 1 Kuoppamäki Metsäkyläntie 36, 01800 Klaukkala Korkean sokkelin omaava, jyrkkäharjakattoinen asuinrakennus Metsäkylän maisemassa puutarhaisella

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN ARVOKIINTEISTÖ KUOPION KESKUSTASSA TARJOUSTEN PERUSTEELLA PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Kuopiossa sijaitsevat Maanmittauslaitoksen virastorakennus ja saunarakennus

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot