PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS NUIJANMÄKI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS NUIJANMÄKI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kiinteistöt Sirkanlinna 24:45, Harjunsuu 24:125, Syrjänpää RN:o 24:27 ja Sorala RN:o 24:112 Asemakaavan muutos koskee korttelia 126, puistoaluetta ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa Pälkäneen kunnan Kuntakeskuksen korttelia 126 ja katualuetta. KAAVASELOSTUS, Kaava-alueen sijainti. Kaavahankkeen vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksesta Valmisteluaineisto nähtävänä Kaavaehdotus nähtävänä Hyväksymispäätös Voimaan tulo Voimassa oleva asemakaavatilanne ja kaava-alueen rajaus. Kaavaselostuksen liitteet: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Nuijanmäen kulttuuriympäristöselvitys 2007 Liite 3 Kiinteistön Sirkanlinna 24:45 rakennusinventointi Liite 4 Asemakaavan seurantalomake Liite 5 Kaavakartta määräyksineen 1:1000 1

2 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muuttaminen lähti alun perin liikkeelle Syrjänharjuntien vastapäisen naapurin tehtyä aloitteen puistoalueella sijaitsevan asuinkiinteistönsä muuttamisesta rakennuspaikaksi. Samassa yhteydessä näytti mahdolliselta myös samoin pääosin puistoalueella sijaitsevan Sirkanlinna-kiinteistön asemakaavan muuttaminen nykytilanteen mukaiseksi. Alkukesästä 2007 kunta teki asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen maanomistajien kanssa. Syrjänharjuntien vastapäisen naapurin osalta hanke eteni ja asemakaavan muutos tuli voimaan Sirkanlinna-tilan puolella hanke pysähtyi voimassa olevan asemakaavan ja maanomistuksen ristiriitoihin. Erityisesti eteläpuolisen Syrjänpää-tilan asemakaavan muuttaminen osoittautui tarpeelliseksi. Hanke kuitenkin pysähtyi maanomistajan haluttomuuteen osallistua hankkeeseen. Sittemmin kiinteistön omistaja vaihtui ja käytiin pitkä prosessi homevaurioiseksi osoittautuneesta talosta. Tilanne on selvinnyt ja kunta tehnyt omistajan kanssa asemakaavan käynnistämissopimuksen heinäkuussa Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaa muutetaan olevan tilanteen mukaiseksi siten, että Syrjänharjuntiehen rajautuva toteutumaton puistoalue poistetaan ja osin puistoalueella sijaitsevat Sirkanlinna 24:25 ja Syrjänpää 24:27 liitetään kortteliin 126 rakennuspaikoiksi. Samalla asemakaavan rajoja kiinteistön Sorala 24:112 osalta muutetaan kiinteistörajojen mukaisiksi 2.3. Suunnittelualueen sijainti ja laajuus Suunnittelualue sijaitsee Pälkäneen kuntakeskuksessa, noin 300 metriä Pälkäneen kirkolta pohjoiseen. Suunnittelualue käsittää kiinteistöt Sirkanlinna 24:45, Syrjänpää RN:o 24:27 ja Sorala RN:o 24:112 sekä osin kiinteistön Harjunsuu 24:125. Suunnittelualueen laajuus on noin 1600 m². Asemakaavan muutosalue on rajattu sinisellä ilmakuvaan 2

3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleistä ja rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalueella sijaitsevat kiinteistöt Sirkanlinna 24:45, Syrjänpää RN:o 24:27 ja Sorala RN:o 24:112, jotka ovat osa Nuijanmäen tiivistä puutaloaluetta. Alueen yleisilme on 1900-luvun alkupuolelta. Rakennukset sijaitsevat hyvin lähekkäin toisiaan, pihat ovat suojaisia ja reheviä. Nuijanmäestä on tehty kulttuuriympäristöselvitys vuonna 2007 ja lisäksi Sirkanlinnasta on tehty rakennusinventointi. Inventoinnissa kerrotaan, että hyvin säilynyt asuinkiinteistö edustaa suojaisine pihapiireineen Anttilan talon maille rakentunutta käsityöläisten ja muiden tilattomien pienimittakaavaista ja vaatimatonta rakentamistapaa. Sirkanlinna muodostaa lähinaapureidensa ja Syrjänharjuntien toisella puolella olevan Nuijalan mökkien kanssa pienen, kirkonkylän vanhinta liikekeskustaa täydentävän käsityöläisalueen. Inventoinnissa suositellaan, että kiinteistön rakennukset ja suojaisa pihapiiri perinnekasveineen säilytetään. Sirkanlinna on ollut loma-asuntona vuosikymmenet ja on edelleen. Syrjänpää on muutaman vuoden ollut tyhjillään, mutta nykyisen omistajan on tarkoitus rakentaa se asuinkäyttöön. Sorala liittyy samaan käsityöläisten ja muiden tilattomien historiaan kuin naapurinsakin, mutta asuinrakennusta ei asuta ja eikä sitä ole pidetty kunnossa. Sirkanlinna. Syrjänpää.. Sorala. 3

4 Palvelut Pälkäneen Kuntakeskuksen palvelut ovat alle 0,5 km etäisyydellä. Maaperä Suunnittelualueen maaperää ei ole tutkittu. Maanomistus Kaavamuutosalue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Asemakaava Asemakaava on vahvistettu Hämeen lääninhallituksessa Siinä alueen länsiosa on osoitettu puistoalueeksi ja itäosa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi. Puistoalue ei ole toteutunut. Omakotirakennusten korttelialueella kaava ei noudata kiinteistörajoja. Yleiskaava Pälkäneen kuntakeskuksessa ei ole ajantasaista yleiskaavaa. Maakuntakaava Pirkanmaan 1.maakuntakaavaehdotus on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä Siinä suunnittelualue on osoitettu kuuluvaksi taajamatoimintojen alueeseen (ruskea väri), maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (turkoosi vaakaraidoitus) ja valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (akv144, vihreä viiva). 4

5 Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on tarkistettu kesällä 2007 Tarkistuksen on hyväksynyt Valkeakosken kaupungingeodeetti Juha Mäkinen ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloite ja suunnittelun tarve Asemakaavan muutos on tullut vireille kiinteistön Sirkanlinna 24:45 maanomistajan aloitteesta. Syrjänpään 24:27 omistaja on liittynyt hankkeeseen kesällä Molemmat ovat tehneet kunnan kanssa asemakaavoituksen käynnistämistä koskevan sopimuksen ja sitoutuneet maksamaan kaavoituksen kustannukset. Maanomistajien tavoitteena on mahdollistaa kiinteistöjen asumiskäyttö. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaprosessin vaiheissa osallistuminen on mahdollista antamalla palautetta nähtävänä olevista aineistoista. Tavoitteellinen aikataulu Elo-syyskuu 2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto pidetään nähtävänä. Syys-lokakuu 2011 Kaavaehdotus pidetään nähtävänä. Joulukuu 2011 Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Tammikuu 2012 Asemakaavan muutos tulee voimaan. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 5.1 Kaavan rakenne ja sisältö Tontti 10 AP/s-1 Kaavamuutoksessa toteutumaton puistoalue ja osa entistä katualuetta kiinteistöjen Sirkanlinna 24:45 ja Harjunsuu 24:125 alueella muodostavat tontin 10. Tontti kuuluu asuinpientalojen korttelialueeseen, jolla ympäristö säilytetään. Kaavamääräys on vastaava kuin Syrjänharjuntien länsipuolella korttelin 127 tontilla 1, johon on tehty asemakaavan muutos vuonna Rakennusala on osoitettu kaksiosaiseksi: tontin eteläpäähän on rajattu rakennusala kulttuurihistoriallisesti arvokkaan asuinrakennuksen mukaan ja tontin pohjoisosaan on osoitettu vapaampi rakennusalan rajaus uudisrakentamista varten. 5

6 Arvokas asuinrakennus on osoitettu suojeltavaksi kaavamerkinnällä sr-3. Rakennukselle ei ole määritelty rakennusoikeutta, vaan se määräytyy olemassa olevan tilanteen mukaan. Asuinrakennuksen itäsivulle on osoitettu tunnuksella u rakennusala, jolle saa rakentaa enintään 4 k-m 2 suuruisen kuistin. Pohjoisosan rakennusalalle saa rakentaa 70 k-m 2 asuintiloja ja 30 k-m 2 taloustiloja vähintään kahteen erilliseen rakennukseen. Tontti 9 AP/s-1 Pieni pala voimassa olevan asemakaavan puistoaluetta ja katualuetta liitetään Syrjänpää 24:27 -tilaan, josta muodostetaan itsenäinen rakennuspaikka. Rakennusala ulottuu vain noin 3 metrin päähän Sirkanlinna tilan lähimmästä rakennuksesta. Tämä aiheuttaa rakenteellisen palosuojauksen tarvetta ulkoseinä- ja kattorakenteissa. Syrjänpää-tilalla on vuonna 1959 rakennettu 25 k-m 2 suuruinen asuinrakennus, joka omistajan vaihdoksen jälkeen ilmeni kosteusvaurioiseksi. Tilan ollessa kaupan selvitettiin kunnassa maakuntamuseon kanta rakennuksen mahdolliseen purkamiseen. Museon lausunnon mukaan kyseinen asuinrakennus ei edusta alueen vanhinta rakennetun ympäristön kerrostumaa ja on osin menettänyt rakennushistoriallisia piirteitään, joten sen purkamiselle ei ole esteitä. Tontti 8 AO Asemakaavan muutosalueen itäosassa kiinteistön Sorala 24:112 osalta asemakaavan rajoja on muutettu vastaamaan kiinteistörajoja. Soralan pohjoisraja on vain noin 1,5 metrin päässä naapurin asuinrakennuksesta. Tämä tulee ottaa huomioon Soralaa mahdollisesti rakennettaessa rakennusten sijoittamisessa ja rakenteissa. Kaavamääräykset ovat voimassa olevan asemakaavan mukaiset. 5.3 Kaavan vaikutukset Lähes kolme vuosikymmentä voimassa ollut asemakaava ei ole toteutunut eikä sen sisältö vastaa nykyisiä käsityksiä kulttuuriympäristön käsittelystä. Kaavan toteuttaminen olisi hankalaa myös kiinteistöteknisistä syistä. Puistoalueen lisäksi suunnittelualueella on yksi omakotitontti, joka muodostuu paloista kolmesta kiinteistöstä, joilla on eri omistajat. Asemakaavan muuttaminen lopettaa maanomistajien epävarmuuden kiinteistöjensä tulevaisuudesta ja mahdollistaa niiden kunnossapidon ja ainakin osa-aikaisen asuinkäytön. Kulttuuriympäristön kannalta asemakaavan muutoksen keskeisin vaikutus on turvata arvokkaan Sirkanlinnan asuinrakennuksen ja pihapiirin säilyminen. Rakennus kuuluu osana Onkkaalantien ja Kankilantien väliseen huomattavan paljon hyvin säilyneitä arvokkaita vanhoja rakennuksia käsittävään rakennuskantaan. Kankilantie on tiiviisti rakennettu entinen liikekeskusta, ilmeeltään 1900-luvun alkupuolelta ja 1800-luvun lopusta. Uuden vuosisadan alussa 1907 rakennettiin seurantalo Nuija. Anttilan talon vuokraamille maille Nuijan viereen alkoi nousta Anttilan työväen ja käsityöläisten asuntoja ilmeisesti pian sen jälkeen. Vuokra-alueita lohkottiin ja myytiin ja 1930-luvuilla, joku mahdollisesti jo aiemmin. Sirkanlinnassa on asunut mm. ompelija. 6

7 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. 7

8 ARKKITEHTITOIMISTO EIJA TEIVAS Pirkkalaistie Nokia puh. ja fax (03) eija.teivas@kolumbus.fi PÄLKÄNE, NUIJANMÄKI KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2007

9 PÄLKÄNE NUIJANMÄEN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2007 Johdanto Pälkäneen kunta tilasi asemakaavamuutosta varten kulttuuriympäristöselvityksen koskien kiinteistöjä Onkkaala 24:42 ja 24:45 sekä niiden ympäristöä. Rakennusinventoinnin teki syksyllä 2007 arkkitehti Eija Teivas / Arkkitehtitoimisto Eija Teivas. Kulttuuriympäristön kehittymisestä ja rakennetun ympäristön arvoista tehtiin aluetarkastelu Pirkanmaan maakuntamuseon käyttämää lomaketta mukaillen. Toimeksiannossa määritellyistä kohteista täytettiin kiinteistölomakkeet ja rakennuslomakkeet, jotka ovat liitteinä. Lähteinä käytettiin mm. historiallisia karttoja vuodesta 1763 alkaen, vanhoja valokuvia ja ilmakuvia, historiakirjoja, kaava- ja kiinteistötietoja sekä asukashaastatteluja. Kenttätyö tehtiin paikalla havainnoiden ja valokuvaten kohteet. Kohdetarkastelu tehtiin asemakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Kuvat luovutetaan myös CD:llä digitaalimuodossa. Lähdeluettelo on raportin lopussa. Työssä analysoitiin alueen historialliset, rakennushistorialliset ja maisemalliset tekijät sekä määriteltiin ne ominaisuudet, jotka ovat arvojen kannalta olennaisia. Aluetta ja rakennuksia tarkasteltiin seuraavin kriteerein: tyypillisyys kerroksisuus monipuolisuus harvinaisuus sopusuhtaisuus symbolimerkitys alkuperäisyys, säilyneisyys avainkohde intensiteetti edustavuus vaihtelevuus opetus- ja tutkimusarvo yhtenäisyys Erityinen painoarvo on ollut kertovuudella eli intensiteetillä. Arvoon vaikuttava rakennusten säilyneisyys ei tarkoita rakennuksen kuntoa. Säilyneisyys on esitetty lomakkeilla seuraavin termein: HYVIN SÄILYNYT Rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat hyvin tunnistettavissa, ja rakennusosista ja pintaverhouksista on merkittävä osa säilynyt alkuperäisinä. Voi sisältää myös myöhempien ajanjaksojen tyylillisesti tunnistettavia muutosvaiheita. Muutokset on tehty sopusoinnussa alkuperäisen tyylin ja muodon kanssa, eikä suhdemaailma ole kärsinyt. Kunnostettu tai korjattu huoltaen. KOHTALAISESTI SÄILYNYT Kokenut muutoksia, laajennuksia tai ikkunoiden uusimisia. Suhteet, erityisesti detaljeissa, ovat muuttuneet. Merkittäviä rakennusosia on uusittu tyyliin sopimattomasti. On käytetty alkuperäisistä huomattavasti poikkeavia materiaaleja ja käsittelytapoja. MERKITTÄVÄSTI MUUTETTU Kaikki detaljit edustavat myöhempää aikaa ja rakennusaika on pääteltävissä vain hahmosta. Suhdemaailma on täysin muuttunut, ja mahdollinen laajennus on ristiriidassa vanhan osan kanssa. TÄYSIN MUUTETTU Rakentamisajankohtaa ei voi ulkoasusta tai hahmosta enää helposti päätellä. Yhteenveto selvityksestä on esitetty kohdissa arvojen perustelut sekä lisätietoja ja toimenpidesuosituksia. Arvoluokitusta ei ole merkitty. Tiedostot ja valokuvat luovutettiin kunnalle sekä paperitulosteina että sähköisessä muodossa CD:llä. Liitteet: Pälkäne, Nuijanmäki, Maisemahistoriallinen tarkastelu 1 (kartta) Pälkäne, Nuijanmäki, Maisemahistoriallinen tarkastelu 2 (kartta) Onkkaala 24:42 Nuijala, kiinteistölomake ja kahden rakennuksen rakennuslomake Onkkaala 24:45 Sirkanlinna, kiinteistölomake ja kolmen rakennuksen rakennuslomake 1

10 PÄLKÄNE NUIJANMÄEN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2007 Kulttuuriympäristön kehitys Maisemahistoriallinen tarkastelu on tehty karttatarkasteluna isojaon ja isojaon täydennyksen karttojen avulla ja esitetään liitekartoilla 1 ja 2 Rakennettu ympäristö ja sen arvot Kuvaus Kohdealue sijaitsee Pälkäneen kunnan keskustassa, kirkon luoteispuolella. Kulttuuriympäristön kehittymistä tarkasteltiin sitä laajemmalta varsinaisten kohteiden ympäriltä. Kyseessä on kokonaisuudessaan melko tiiviisti rakennettu, matala puutaloalue, joka edustaa ilmeeltään pääasiassa 1900-luvun alkupuolta, seassa on muutama 1800-luvun rakennus ja myös pari uudempaa. Maamerkkinä on seurantalo Nuija, joka erottuu ympäristöstä suuren kokonsa puolesta ja jonka mukaan alue on nimetty. PÄLKÄNE, NUIJANMÄKI TARKASTELTAVA ALUE 2007 Pohjakartan copyright Pälkäneen kunta MERKKIEN SELITE Tarkasteltavan alueen raja Kohdealue Inventoidut kiinteistöt Piste Tarkasteltava alue voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: varsinainen kohdealue sijaitsee Pälkäneen keskustassa välittömästi Nuijankujan luoteispuolella, Onkkaalantien varressa. Toinen osa on Nuijankujan kaakkoispuoli Onkkaalantien varresta Kankilantien risteykseen asti. Nuijan talon luoteispuolella lähimmät tontit ovat hyvin pieniä ja epäsäännöllisen muotoisia, ja niiden puiset rakennukset vaatimattomia. Syrjänharjuntien itäpuolella on kolme kiinteistöä hyvin lähekkäin: Sirkanlinna, Syrjänpää ja Sorala, ja länsipuolella Nuijala samaa mittakaavaa. Nuijala näkyy parhaiten Onkkaalantiellä kulkijalle. Seuraava rakennus luoteeseen on jälleenrakennusaikaa ja kooltaan selvästi ennen mainittuja suurempi. Pihat ovat suojaisia ja reheviä. Yleisilme on 1900-luvun alkupuolelta, vaikka keskustan suunnasta parhaiten erottuu jälleenrakennuskauden talon pääty. 2

11 PÄLKÄNE NUIJANMÄEN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2007 Pälkäneen muihin käsityöläisalueisiin verrattuna Nuijanmäki on mittakaavaltaan selvästi pienempi ja vapaamuotoisemmin rakentunut. Asuinkiinteistöistä kaksi on voimassa olevassa asemakaavassa puistoaluetta. Vasemmalla pensasaidan takana Nuijala, oikealle Sirkanlinna ja Syrjänpää, laidassa Suojan talon kulma. Talviaikaan rakennukset näkyvät selvemmin. Nuijankujan kaakkoispuolella vanhan kylän ja kirkon välisellä osuudella kulkeva Kankilantie on tiiviisti rakennettu entinen liikekeskusta, ilmeeltään 1900-luvun alkupuolelta ja 1800-luvun lopusta. Rakennuskannassa on edustavia, varhaisia liikerakennuksia, mm. kirjakauppa ja pankki, lääkärin mansardikattoinen rakennus ja keskellä kolmiomaista aluetta Onkkaalan vanhimpiin kuuluva Pakan mamsellin mökki, sekä muutama pienempi asuinrakennus. Pohjoisosaa lukuun ottamatta rakennukset ovat suhteellisen suuria ja edustavia. Pihoissa kasvaa täyskasvuista, rehevää puustoa ja puutarhakasvillisuutta. Alueen pohjoiskulmassa on sorakuoppa. Historia Nuijanmäki on vielä isojaon aikaan ollut rakentamatonta ja viljelemätöntä metsämaata. Maastossa on kulkenut polkuja ja teitä, jotka yhä näkyvät nykyisessä tieverkossa: maantie kulki Kankilantietä, ja ryhmäkylästä Mallasveden rantaan johtanut polku on nykyisin Nuijankuja ja sen jatke Lähteenkorvankuja. Myttäälän suuntaan johtanut tie oli myös jo olemassa. Kohdealue kuului Anttilan talolle. Tiiviin kylän ulkopuolista asutusta ei Onkkaalassa pappilan lisäksi ollut. Isojaon järjestelyn aikaan 1886 osa kylän tilakeskuksista oli siirtynyt Syrjänharjun eteläpäähän nykyisen Kankilantien varteen. Siirtymiseen vaikuttivat vuoden 1831 tulipalo ja uuden kirkon rakentaminen. Nuijankujan pohjoispuoli ja Suoja kuuluivat Anttila- Perttulalle, sen itäpuoli Kankilalle ja kolmion eteläkärki Hiissalle. Rinteessä nykyisen Nuijankujan pohjoispuolella oli muutama pieni rakennus ja Nuijan talon paikalla ns. Vapriköörin tuulimylly, joka pyöri vaakatasossa kuin kerinpuut. Nuijankujan eteläpuolella oli jo useita rakennuksia, joista osa hyvin pieniä; Kankilantien risteyksessä oli puisto. Kirkonkylän liikekeskusta muodostui 1800-luvun lopulla juuri kirkon ympärille ja Kankilantien varteen, ja levisi siitä Onkkaalantietä etelään. Kankilantiellä oli mm. apteekin talo ja Syrjäsen kauppa, josta tuli myöhemmin raittiustalo. Kolmiossa oli myös Keiniän kirjakauppa. Sorakuopassa olleet Kankilan riihet on purettu sodan jälkeen. Uuden vuosisadan alussa 1907 rakennettiin seurantalo Nuija, ja 1908 entinen Myttääläntie Syrjänharjun lounaispuolella parannettiin Tampereen tieksi. Anttilan talon vuokraamille maille Nuijan viereen, ns. Pajanmäelle alkoi nousta Anttilan työväen ja käsityöläisten asuntoja ilmeisesti pian sen jälkeen. Pajanmäki-nimitys johtui lähellä 3

12 PÄLKÄNE NUIJANMÄEN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2007 Anttilan porttia sijainneesta Rannan pajasta, jonka paikalla on joskus ollut Onkkaalan kyläkeinu. Lähinnä Nuijan risteystä oli Anttilan muonamiesten asuinrakennus ja Mallasveden rantaan johtavan tien varressa suutari Aallon liike. Sorakuopan tuntumassa Kankilan maalla asui mm. pari suutaria, kanttori Allas ja suntio Lehtinen. Vuokra-alueita lohkottiin ja myytiin ja 1930-luvuilla, joku mahdollisesti jo aiemmin. Alueen näkyvin Vähämäen kiinteistön asuinrakennus eli Vuoren talo on jälleenrakennuskaudelta, ja sen paikalla on ollut rakennus jo Nuijan rakentamisen aikoihin. Nuijalassa on asunut mm. työmiehen perhe, Sirkanlinnassa ja Soralassa ompelija. Nuijankujan eteläpuolella on myös ollut kahden suutarin talot. Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushistoriallinen: rakennusperinteinen Historiallinen: sosiaalihistoriallinen Ympäristöarvo: osa maisemakokonaisuutta Arvojen perustelut (kohdealue) Kohdealue kuuluu osana valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön Onkkaalan kylä ja kullttuurimaisema. Rakennushistorialliset arvot: Kohtalaisesti säilynyt Nuijala ja hyvin säilynyt Sirkanlinna ovat rakennusperinteisesti tyypillisiä hirrestä rakennettuja, yksinkertaisia, pieniä, punaisia tupia. Historialliset arvot: Nuijanmäen mökkien sijainti keskustan reunalla viljelyyn kelpaamattomalla alueella sekä rakennusten ja tonttien pieni ja epäsäännöllinen koko ja tiivis rakentamistapa ovat ominaisia tilattomien asuinrakennuksille, joiden vuokratontit on määritelty ja lunastettu yleensä vasta rakentamisen jälkeen. Ympäristöarvot: Nuijanmäen mökit täydentävät Onkkaalan kylän intensiteetiltään rikkainta aluetta ja monipuolista kulttuurihistoriallista ilmettä. Alueen luonteen ymmärtämiselle on olennaista kiinteistöjen rakennuskannan ja pihapiirien yhtenäisyys niin materiaaleissa kuin mittakaavassakin. Alueen hahmottamisen kannalta kaikki neljä rakennusta ovat tärkeitä. Lisätietoja ja toimenpidesuosituksia - Asemakaavaa tulee muuttaa siten, että Nuijalan ja Sirkanlinnan kiinteistöt on mahdollista säilyttää. - Rakennuksista osa tulisi suojella niin, että alueen ja rakennusten mittakaava ja tiiveys säilyy (tarkemmin inventointilomakkeilla). - Rakennuksia ei pidä merkittävästi laajentaa. - Sorala ja Syrjänpää olisi myös syytä inventoida rakennuskohtaisesti. 4

13 PÄLKÄNE NUIJANMÄEN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2007 Valokuvat Piirustukset Kartat Asiakirjat Pystykuva vuodelta 1947 Inventoinnin yhteydessä otetut digikuvat CD:llä Pälkäne_2_07. Ei ole Charta ofver Onkala odn Kuhliala byars Brostmark 1763, Johan af Rungius (1792). Maanmittauslaitoksen arkisto, Jyväskylä Charta öfver Onkkala bys brostmarks egor , reglering storskiftet, Lauraeus Maanmittauslaitoksen arkisto, Jyväskylä. Sama kuin edellä, kopio vuodelta Tuomo Tiililän arkisto. Suomen taloudellinen kartta. Maanmittaushallitus Pitäjänkartta 1: Peruskartta Topografikartta Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston mikrofilmit Lähteet Painetut: Alanen, T., Kepsu, S., Kuninkaan kartasto Suomesta Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tampere Nissilä, Viljo et al., Pälkäneen historia. Vammala Perinnealbumi, Pirkanmaa II. Perinnetieto Oy. Kuopio Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pälkäne. Julkaisu D 51, eripainos julkaisusta B 107. Tampereen seutukaavaliitto Pälkäne. Pälkäneen kunta ja Pälkäne-Seura. Valkeakoski 1978 Pälkäne. Pälkäne-Seura. Kangasala 1987 Pälkäneen joulu 2006 Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Ympäristöministeriö. Helsinki Suomen maatilat. II osa Hämeen lääni. Porvoo Suomen omakotiasutus I Hämeen lääni. Turku Suuri maatilakirja V, Hämeen lääni. Helsinki Vuorensola, Hannu, Pälkäneen historia II. Jyväskylä Painamattomat: Suulliset lähteet: Risto Olkkola Seppo Saarela Tuomo Tiililä Marjatta Laitila Sinikka Mesimäki Lippo Silvennoinen Elli Päiviö 5

14 KIINTEISTÖLOMAKE Nuijanmäen kulttuuriympäristöselvitys 2007 Sirkanlinna Kylä Onkkaala Kiinteistötunnus 24:45 Kunta Pälkäne Peruskartta Osoite Syrjänharjuntie Itäkoordinaatit Aluetyyppi kirkonkylä Pohjoiskoordinaatit Kohdetyyppi asuintalo Rakennusten lkm 3 Hist. tilatyyppi mäkitupa? Inventoitu 3 Nykyinen tilatyyppi tila Omistaja Risto ja Raija Olkkola Alue Omistajan osoite Papintie Orimattila Kuvaus Sirkanlinna on pieni, nykyisin vapaa-ajan asuntona käytettävä kiinteistö kirkonkylän keskustan tuntumassa, Nuijan talon risteyksessä lähellä vanhaa Tampereen maantietä. Vierestä kulkee tie Syrjänharjulle. Pitkänomaisen kiinteistön eteläosassa on lähekkäin pieni puinen asuinrakennus, autotalli ja vaja. Lisäksi kiinteistön pohjoispäässä on leikkimökki ja pressuvaja ja eteläpäässä peltivaja. Piharakennuksissa on runsaasti erilaisia katoksia ja laajennuksia. Kulku pihaan on tontin etelänurkasta, ja autotallia lukuun ottamatta sisäänkäynti rakennuksiin on pihan puolelta. Rehevä, suojaisa piha on rajattu tien puolelta eli länsirajalta syreeniaidalla ja itäreunalta matalalla pulteriaidalla ja -penkereellä. Kulkuväylät ovat portilta pihaan kivilaattaa ja pihassa puulaattaa. Pihalle ominaista on pienestä mittakaavasta ja useista rakennuksista muodostuva vahva tilantuntu. Punamullan värinen puuvuoraus tekee pihapiirin rakennuksista ilmeeltään yhtenäisiä. Historia Sirkanlinna on yksi Anttila-Perttulan kantatilan entisistä vuokra-alueista Syrjänharjun kupeessa. Pieni tila on lohkottu 1932 Ingeborg Flinkmanille, joka asui talossa. Tuolloin paikalla oli jo nykyinen asuinrakennus ja piharakennus. Omistaja on mahdollisesti pitänyt talossa kauppaa. Ympäristössä on lohkomisaikaan ollut muutama muukin vuokramaalle tehty mökki. Flinkmanin kuoltua ilman perillisiä 1950-luvulla tila huutokaupattiin, ja sen osti taksinkuljettaja Paavo Olkkola, joka rakensi tontille autotallin. Asuinrakennusta vuokrasi n. 25 vuoden ajan ompelija Eeva Raaska. Noin 1970-luvun puolivälistä asti kiinteistö on ollut Olkkolan perheen kesäasuntona. Ympäristö Lähiympäristössä on pari muuta pientä asuin- ja talousrakennus, jotka muodostavat Sirkanlinnan kanssa melko tiiviin rykelmän. Eteläpuolella on suuri seurantalo Nuija. Kaava Asemakaava. Käyttötarkoitus VP pvm pvm Suojelu Ei ole.

15 KIINTEISTÖLOMAKE Nuijanmäen kulttuuriympäristöselvitys 2007 Kirjalliset lähteet, kartat ym. Suulliset lähteet Pälkäneen historia. Vammala 1972 Pälkäneen historia II. Jyväskylä Maamittauslaitoksen arkisto: Isojaon kartta 1763, isojaon täydennyksen kartta (1886), Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston arkisto: toimituskartat 24:152 Risto Olkkola, Marjatta Laitila Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu sosiaalihistoriallinen osa kokonaisuutta Hyvin säilynyt asuinkiinteistö edustaa suojaisine pihapiireineen Anttilan talon maille rakentunutta käsityöläisten ja muiden tilattomien pienimittakaavaista ja vaatimatonta rakentamistapaa. Sirkanlinna muodostaa lähinaapureidensa ja Syrjänharjuntien toisella puolella olevan Nuijalan mökkien kanssa pienen, kirkonkylän vanhinta liikekeskustaa täydentävän käsityöläisalueen. Arvoluokka Lisätietoja, toimenpidesuosit. Liitteet Valokuvat Voimassa olevan asemakaavan mukaan kohdetta ei voi säilyttää. Kiinteistön rakennukset ja suojaisa pihapiiri perinnekasveineen tulee säilyttää. Rakennuskohtaiset toimenpidesuositukset rakennuslomakkeilla. rakennuslomakkeet Inventoinnin yhteydessä otetut digikuvat ovat CD:llä Inventoija Eija Teivas pvm Tallentaja Eija Teivas pvm Päivittäjä pvm yleiskuva etelästä yleiskuva lännestä 07

16 KIINTEISTÖLOMAKE Nuijanmäen kulttuuriympäristöselvitys pihaa pohjoisesta pihaa etelästä 07 asemapiirros

17 RAKENNUSLOMAKE Nuijanmäen kulttuuriympäristöselvitys 2007 Sirkanlinna rakennus 1 Kiinteistötunnus 24:45 Kerrosluku 1½ Rakennustyyppi asuinrakennus Pohjakaava Nykyinen käyttö vapaa-ajan asunto Rungon muoto suorakaide Alkuperäinen käyttö asuminen Ullakko Kellari Suunnittelija Perustus nurkkakivet Signeeraus/vuosil. Runko hirsi? Rakentamisvuosi Vuoraus peiterima Rak.vuosikymmen ? Katemateriaali kolmiorimahuopa Rak. vuosisata 1900 Katon muoto satula Korjausvuodet Kuistityyppi Kuistin kattomuoto Kuvaus Noppamainen, melko jyrkkäkattoinen asuinrakennus on Syrjänharjuntien laidassa. Sisäänkäynti on pihan puolelta. Peiterimavuorauksen alareunassa on helmalauta. Alakerrassa on kaksi huonetta ja keittokomero, eteisestä johtaa porras ullakkokerrokseen, jossa on kaksi huonetta. Ikkunat ovat ristikarmilliset. Ulko-ovi on nelipeilinen ja sen yläpuolella ja sivuilla on ikkunat. Rakennukseen ei tule vettä. Historia Keittokomero on tehty kapeaan tilaan eteisen viereen. Aikaisempi keittiö on ruokailutilana. Puuliesi on korvattu kamiinalla ja uuni on purettu. Ullakkohuoneiden ikkunat ovat alakerran ikkunoita uudemmat. Kunto Hyvä / kohtalainen Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu Lisätietoja, toimenpidesuosit. Liitteet Valokuvat sosiaalihistoriallinen Hyvin säilynyt asuinrakennus edustaa 1900-luvun alkupuolen tilattoman väestön pienimittakaavaista asumistapaa. Korjaus- ja muutostyöt tulee tehdä perinteisiä materiaaleja ja värejä käyttäen. Rakennusta ei pidä laajentaa ulospäin. Kuvaliite lomakkeella Inventoinnin yhteydessä otetut digikuvat ovat CD:llä Inventoija Eija Teivas pvm Tallentaja Eija Teivas pvm Päivittäjä

18 RAKENNUSLOMAKE Nuijanmäen kulttuuriympäristöselvitys 2007 pohjapiirrokset rak 1 koillisesta rak 1 luoteesta rak 1 lounaasta rak 1 sisäkuva 07

19 RAKENNUSLOMAKE Nuijanmäen kulttuuriympäristöselvitys 2007 Sirkanlinna rakennus 2 Kiinteistötunnus 24:45 Kerrosluku 1 Rakennustyyppi autotalli Pohjakaava Nykyinen käyttö varasto Rungon muoto suorakaide Alkuperäinen käyttö autotalli Ullakko Kellari Suunnittelija Perustus betoni Signeeraus/vuosil. Runko ranko Rakentamisvuosi Vuoraus peiterimalaudoitus Rak.vuosikymmen 1950 Katemateriaali profiilipelti Rak. vuosisata 1900 Katon muoto satula Korjausvuodet Kuistityyppi Kuistin kattomuoto Kuvaus Punamullan värinen, yhden auton autotalli sijaitsee asuinrakennuksen vieressä pääty tielle päin. Päädyssä on pystylaudoitettu pariovi ja pitkällä sivulla kapeat ikkunat räystään alla. Uusitut vuorilaudat ovat ympäristöön ja rakennusaikaan nähden poikkeavan koristeelliset. Pihanpuoleisessa päädyssä on tilapäiseltä vaikuttava katos. Historia Autotallin rakensi edellinen omistaja (nykyisen omistajan isä) taksiaan varten. Muu kiinteistö oli vuokralla. Autotallin ulkovuoraus on uusittu. Kunto Hyvä Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu Lisätietoja, toimenpidesuosit. Liitteet Valokuvat Tulevissa korjauksissa olisi hyvä palata 1950-luvun hengen mukaiseen, koristeettomaan ulkoasuun. Inventoinnin yhteydessä otetut digikuvat ovat CD:llä Inventoija Eija Teivas pvm Tallentaja Eija Teivas pvm Päivittäjä

20 RAKENNUSLOMAKE Nuijanmäen kulttuuriympäristöselvitys rak 2 koillisesta rak 2 pohjoisesta rak 2 lännestä 07

21 RAKENNUSLOMAKE Nuijanmäen kulttuuriympäristöselvitys 2007 Sirkanlinna rakennus 3 Kiinteistötunnus 24:45 Kerrosluku 1 Rakennustyyppi piharakennus Pohjakaava Nykyinen käyttö puuvaja Rungon muoto suorakaide Alkuperäinen käyttö puuvaja Ullakko Kellari Suunnittelija Perustus Signeeraus/vuosil. Runko ranko Rakentamisvuosi Vuoraus peiterimalaudoitus Rak.vuosikymmen 1950 Katemateriaali sileä huopa Rak. vuosisata Katon muoto satula Korjausvuodet Kuistityyppi Kuistin kattomuoto Kuvaus Suorakaiteen muotoinen liiteri on pihan takalaidalla pitkän sivun suuntaisesti. Pohjoispäädyssä on ulkokäymälä ja pitkällä sivulla kaksi pystylaudoista tehtyä ovea liiteriin. Eteläpäädyssä on telttakatos oleskelua varten. Historia Piharakennus on merkitty lohkomiskartalle vuodelta Rakennukselle ei liene tehty merkittäviä muutoksia. Kunto Hyvä Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Arvojen perustelu Lisätietoja, toimenpidesuosit. Liitteet Valokuvat rakennusperinteinen Yksinkertainen liiteri käymälöineen kuuluu perinteisesti 1900-luvun alkupuolen pihapiiriin. Rakennus tulisi säilyttää. Inventoinnin yhteydessä otetut digikuvat ovat CD:llä Inventoija Eija Teivas pvm Tallentaja Eija Teivas pvm Päivittäjä