YHTEENVETORAPORTTI INNOVAATIOSETELIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEENVETORAPORTTI INNOVAATIOSETELIT"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tredea Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä YHTEENVETORAPORTTI INNOVAATIOSETELIT

2 YHTEENVETORAPORTTI INNOVAATIOSETELIT Ramboll P.O. Box 25 Säterinkatu 6 FI ESPOO Finland T F

3 Innovaatiosetelit SISÄLTÖ YHTEENVETO 1 1. JOHDANT ESISELVITYKSEN TOTEUTUS 3 3. ESIMERKKEJÄ INNOVAATIOSETELIKOKEILUISTA EUROOPASTA JA SUOMESTA Alueellinen palvelusetelikokeilu Innovaatioseteli Englanti Innovaatiosetelit - Espanja, Extremadura ja Murcia Innovaatioseteli Hollanti kansallinen taso Innovaatioseteli Hollanti Limburg Innovaatioseteli Irlanti Innovaatiosetelikuvaus - Italia Innovaatioseteli Itävalta Innovaatioseteli Skotlanti KIS-PIMS hankkeen innovaatioseteli Pk-yritys portfolio Seinäjoen alueen innovaatioseteli Saras Sauter innovaatioseteli VINNOVAn innovaatioseteli INNOVAATIOSETELIKOKEILUJEN VERTAILU SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen Tarve julkisen sektorin subventoimille tki-toimintaan suunnatuille tuille ja palveluille Yksityiseltä sektorilta ostetut palvelut Tarve yksityisen sektorin palveluille Innovaatiosetelin tuoma lisäarvo TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Yritysten kehittämiseen sekä innovaatiotoiminnan tukemiseen tarjolla olevat julkisen sektorin palvelut Tunnistetut puutteet ja kehittämistarpeet JOHTOPÄÄTÖKSET 51 LIITTEET Liite 1 Kv. vertailussa kontaktoidut henkilöt Liite 2 Sähköisen kyselyn runko Liite 3 Suoritetut haastattelut Liite 4 Haastattelujen runko

4 Innovaatiosetelit 1 of 66 YHTEENVETO TAVOITTEET Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa Yrityspalvelu 2.0 esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa nimistä hanketta. Tämä esiselvitys kuvaa yrityspalvelukentän nykytilan sekä kokoaa yhteen yrityssetelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia tekijöitä. TOTEUTUS Esiselvitys pohjautuu pirkanmaalaisille yrityksille suunnattuun sähköiseen kyselyyn (n=50), tarkennettuihin yrityshaastatteluihin (n=14) sekä sidosryhmähaastatteluihin (n=13), jotka toteutettiin julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Lisäksi esiselvityksessä tarkasteltiin olemassa olevaa julkisen sektorin tukitarjontaa sekä analysoitiin 14 yrityssetelijärjestelmää eri puolilla Eurooppaa (Belgia, Englanti, Espanja, EU [KIS-PIMS-hanke], Hollanti [2], Irlanti, Italia, Itävalta, Ruotsi, Saksa, Skotlanti ja Suomi [2]). HAVAINNOT Innovaatiosetelijärjestelmiä koskevan vertailun mukaan kokemukset instrumentista ovat positiivisia ja aikaansaadut tulokset puoltavat järjestelmien olemassa oloa. Setelien toimivuutta innovaatiopolitiikan välineenä tukevat myös aiemmat eurooppalaiset selvitykset. Setelien vahvuutena on erilaisten toimijoiden aktivointi ja verkottaminen, kyky kannustaa tki-toimintaan muitakin kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä ja kanavoida tukea hankkeisiin, joita ei muuten olisi voitu toteuttaa. Järjestelmä kannustaa pk-yrityksiä jatkamaan kehittämistoimintaa setelin hyödyntämisen jälkeenkin. Setelien etuina näyttäytyvät nopeus, käytön helppous ja valinnanvapaus palvelun suhteen. JOHTOPÄÄTÖKSET, SUOSITUKSET Esiselvityksen mukaan julkisen sektorin tarjoaman tukikentän kehittämistarpeet liittyvät seuraaviin seikkoihin: Tukien ja palvelujen vaikutukset ovat ristiriitaisia ja niiden kohdentaminen on vaikeaa. Nykyinen tukijärjestelmä ei edistä yritysten ja t&k-toimijoiden yhteistyötä tai uusien ajatusten nopeaa ja ketterää pilotointia. Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ja innovaatiomarkkinoiden toimivuus on haasteellista. Projektimuotoisen rahoituksen korostuessa yritysten ja muiden toimijoiden aito verkottuminen ei näytä toteutuvan. Järjestelmä on sirpaleinen ja hallinnollisesti raskas. Julkisen sektorin tukea tarjoaa moni toimija, mutta järjestelmien ja toimijoiden välinen yhteistyö on osittain puutteellista. Yritystoiminnan varhaisimpaan vaiheeseen on kiinnitetty liian vähän huomiota. Suurin osa tarjolla olevista palveluista ja tuista edellyttää, että yrityksellä on takanaan vähintään yksi tilikausi. Haaste liittyy erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishaluisiin start up -yrityksiin. Setelillä voidaan vastata kaikkiin edellä mainittuihin kehittämishaasteisiin. Niitä on hyödynnetty eri puolilla Eurooppaa toimijoiden yhteen tuomiseen ja erilaisten osaamisten hyödyntämiseen yrityksissä. Niillä on edistetty nopeita avauksia, markkinaa lähellä olevia kokeiluja sekä erilaisten tutkimusten ja selvitysten tekemistä. Seteli mahdollistaa pk-yrityksille, mukaan lukien alkavat

5 Innovaatiosetelit 2 of 66 yritykset, mahdollisimman laajan palveluntarjoajien verkoston sekä parhaan mahdollisen osaamisen hyödyntämisen. Lisäksi se on hallinnollisesti kevyt instrumentti, joka täydentää nykyisessä tukipalvelukentässä olevia aukkoja, joita ovat muun muassa erilaisten toimijoiden verkottaminen; neuvonta, sparraus ja mentorointi erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa; yritysten kannustaminen ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiseen; liikeideoiden testaaminen ja kehittäminen; nopeiden, markkinoita lähellä olevien avausten toteuttaminen pilottien avulla sekä osaamisen, tiedon ja teknologian siirto. 1. JOHDANT0 Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy tilasi helmikuussa 2015 Ramboll Management Consulting Oy:ltä esiselvityksen mahdollisen yrityspalvelusetelin sisällöllisiin näkökulmiin liittyen. Selvitettäväksi asetettiin kansainvälistymisen ja t&k&i toimintojen tukeminen mahdollisella yrityspalvelusetelillä ja erityisesti katvealueiden tunnistaminen suhteessa julkiseen yrityspalvelujärjestelmään. Tilattu raportti on osa Yrityspalvelu 2.0 esiselvitys innovatiivisten hankintojen mahdollisuuksista yrityspalveluiden tuottamisessa nimistä hanketta. Esiselvityksessä yrityspalveluseteleistä on käytetty seuraavaa määritelmää: seteleillä tarkoitetaan yritykselle myönnettyä taloudellista tukea hankkia tarvitsemansa asiakaspalvelu markkinaehtoisesti haluamaltaan palvelujen tuottajalta, esimerkiksi toiselta yritykseltä, korkeakoululta tai tutkimuslaitokselta. Hankittava palvelu voi tukea mm. tuotteiden ja palvelujen kaupallistamista, yrityksen strategian fokusointia sen t&k toiminnan vahvistamista tai kansainvälistymistä. Yrityspalvelusetelijärjestelmän tavoitteena on, että tarjottavan tuen avulla yritykset voisivat jatkossa hankkia julkista yrityspalvelutarjontaa täydentäviä palveluita erityisesti yksityiseltä sektorilta, ja tätä kautta saavutettaisiin selvää lisäarvoa alueen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Toimeksiannon tavoitteeksi asetettiin tunnistaa katveita nykyisissä julkisissa yrityspalveluissa ja hankkia tietoa siitä, miten yrityspalvelutarjontaa voitaisiin alueellisella tasolla parantaa. Lisäksi pyrittiin tuottamaan tietoa yrityspalvelusetelin mahdollista pilotointia varten. Tavoitteiden saavuttamiseksi Ramboll toteutti alueen yrityksille suunnatun sähköisen kyselyn, haastatteli yritysedustajia sekä muiden keskeisten sidosryhmien edustajia sekä keräsi ja analysoi tietoa aiemmista yrityssetelikokeiluista niin Suomessa kuin ulkomailla. Esiselvityksen keskeiset tulokset on esitetty tämä raportissa, joka kokoaa yhteen yritysten innovaatioiden ja teknologioiden käyttöä ja hyödyntämistä tukevan setelijärjestelmän taustoja, tarpeita, mahdollisuuksia sekä toteutuksessa huomioitavia haasteita.

6 Innovaatiosetelit 3 of ESISELVITYKSEN TOTEUTUS Esiselvitystyö käynnistyi eri puolella Eurooppaa käynnissä olevien tai olleiden innovaatiosetelijärjestelmien vertailulla. Lista kontaktoiduista henkilöistä on liitteessä 1. Lisäksi työ sisälsi innovaatiotoiminnan edistämiseen liittyvien yrityspalvelujen kartoittamista, missä tavoitteena oli mahdollisten puutteiden ja epäkohtien tunnistaminen sekä työpöytätutkimuksena että haastatteluin. Tarvittavan tiedon keräämiseksi toteutettiin pirkanmaalaisille yrityksille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin yksityisen sektorin toimijoiden aiempia kokemuksia yrityspalvelujen hyödyntämisestä sekä täydentävien palvelujen mahdollisesta tarpeesta. Sähköisen kyselyn runko on liitteessä kaksi. Kyselyyn vastasi 50 henkilöä noin kahdeksansadan henkilön joukosta, joten vastausprosentti jäi alle kymmeneen prosenttiin. Kyselyn yhteydessä vastaajille annettiin mahdollisuus jättää yhteystietonsa haastattelua varten. Näistä vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista valikoitiin 15 henkilöä yksityiskohtaisempaan haastatteluun huomioiden henkilöiden taustaorganisaatioiden koko, toimiala ja toiminnan kansainvälisyys. Lista haastatelluista henkilöistä on liitteessä 3 ja haastattelujen runko liitteessä 4. Yrityshaastattelujen lisäksi toteutettiin 13 sidosryhmähaastattelua lähinnä julkisen sektorin toimijoiden näkemyksien kartoittamiseksi. Pääpaino keskusteluissa oli nykyisen yrityspalvelukentän kattavuudessa, havaituissa puitteissa sekä yrityspalvelusetelijärjestelmän potentiaalissa mahdollisten katvealueiden kattamiseen. Lista sidosryhmähaastatelluista on liitteessä 3. Työpöytätutkimuksen, kyselyn sekä haastattelujen tulokset analysoitiin ja alustavat havainnot kirjattiin raportteihin. Alustavien tulosten validoimiseksi järjestettiin työpaja Rambollin ruotsalaisten sekä saksalaisten innovaatiotoiminnan asiantuntijoiden kanssa. Tulosten analyysissä on otettu huomioon myös muut aihepiiriä käsitelleet selvitykset. Keskustelujen perusteella viimeisteltiin kaksi erillistä raporttia, joista tämä kyseinen raportti keskittyy innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen sekä hyödyntämiseen. Samaan aikaan valmistuneen toisen raportin fokus on yritysten kansainvälistymisessä. Kahden esiselvitysraportin rakenne on samanlainen. Johdannon (luku 1) ja esiselvityksen toteutuksen (luku 2) jälkeen kolmannessa luvussa esitellään esiselvityksessä kartoitetut setelikokeilut niin Suomesta kuin muualta Euroopasta. Luku neljä sisältää yhteenvedon kansainvälistymisseteleistä. Viidennessä luvussa käydään läpi toteutetun yrityskyselyn tulokset. Yrityspalvelujärjestelmä on kuvattu kuudennessa luvussa, jossa otetaan myös kantaa palvelujen kattavuuteen esiselvityksen tulosten perusteella. Raportti päättyy seitsemännen luvun yhteenvetoon. Esiselvityksen toteutuksesta vastasivat Henri Lahtinen, Kalle Lamminmäki, Hanna Koskela ja Vesa Salminen Ramboll Management Consulting Oy:sta.

7 Innovaatiosetelit 4 of ESIMERKKEJÄ INNOVAATIOSETELIKOKEILUISTA EUROOPASTA JA SUOMESTA Tässä luvussa esitellään lukuisia innovaatiosetelikokeiluja eri puolilta Eurooppaa. Useimmat setelijärjestelmistä ovat yhä käytössä. Päättyneistä useimmat ovat olleet projektiluontoisia eli niitä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyviksi käytännöiksi yrityspalvelukentässä. Varsinainen yhteenveto setelijärjestelmistä löytyy seuraavasta luvusta. 3.1 Alueellinen palvelusetelikokeilu Kuvaus Prosessi palveluseteliin liittyen aloitettiin alkuvuodesta Projekti liittyi aiempaan EU-ohjelmakauteen ja hankeideaa työstettiin yhdessä Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Ministeriö oli kuulolla koko hankkeen ajan sen etenemisestä. Valmistelussa hyödynnettiin myös muutamia konsulttitahoja, jotka toteuttivat hankkeelle tukea projektihallinnon, aikataulutuksen, pienimuotoisten selvitysten (yritykset) ja työpajafasilitoinnin kautta. Kohderyhmä Kokeilussa ei ollut selkeää kohderyhmärahoitusta, mutta yleisesti huomioitiin pk-yrityksiä ja erityisesti mikroyrityksiä. Maantieteellisenä alueena Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Käyttötarkoitus Asiantuntijapalvelut yritysten toiminnan kehittämiseen Minimi ja maksimi Kokeilussa ei päädytty määrittämään tiettyä summaa setelille. Tukiprosentit Setelille kaavailtiin samantyyppistä tukitasoa kuin olemassa olevissa palveluissa; yritysten omavastuuosuus noin % eli tuen osuus yli 50 % hankinnan arvosta, minkä vuoksi toiminnassa tuli ottaa huomioon julkinen hankintalaki. Toimija Paikallinen TE-keskus Rahoittaja ESR-rahoituksen kanavoiminen esim. projektityyppisesti, mikäli setelikokeilu olisi jatkunut. Miksi päättynyt Hankkeen alkuperäinen tavoite yksinkertaisesta toimintamallista ei toteutunut minkä lisäksi lainsäädäntö aiheutti vaikeuksia erityisesti kilpailutusnäkökulmasta. EU-/ESR-rahan kanavoiminen tähän tarkoitukseen olisi tarkoittanut kansallista lainsäädäntöä huomattavasti tiukempien säännösten huomioimista kilpailutuksen näkökulmasta. Haasteiden myötä kokeilu päätettiin keskeyttää kesäkuussa 2009.

8 Innovaatiosetelit 5 of 66 Minkä tarpeen täyttää Kokeilun taustalla oli paikallisen yrittäjäjärjestön esiin nostama tarve toimintamallille, jonka avulla yritys voisi vapaammin valita minkä palveluntarjoajan kanssa se haluaa yhteistyötä tehdä/ keneltä tarvittavat asiantuntijapalvelut hankkii. Erillisiä teemoja/aihealueita ei selkeästi tunnistettu niiltä osin, mitä palveluja erityisesti yritykset haluaisivat hankkia. Tuohon aikaan TEkeskuksessa palveluina olivat tuotteistetut asiantuntijapalvelut -kokonaisuus, joka oli suhteellisen ennalta määrätty tai strukturoitu kokonaisuus, missä jouston ja räätälöinnin vara oli vähäinen. Toki silloin olemassa olevan palvelutarjonnan osalta tunnistettiin joitakin katvealueita, kuten kriisiytyvien yritysten auttaminen, juridiset palvelut sekä markkinointiseikat. Setelikokeilun organisointi ja kilpailutus Hanke eteni suhteellisen pitkälle. Todettiin, että organisoimisessa olisi kaksi vaihtoehtoa 1) yritys itse ostaa palvelun ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ja TE-keskus antaa tähän hankintaan palvelusetelin 2) TE-keskus ostaa palvelun asiakasyrityksen puolesta. Päädyttiin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joka saattoi jälkikäteen arvioiden olla virhe. Valinnasta aiheutui paljon työtä. Alkuvuodesta 2009 avattiin kilpailutus Itä-Suomen alueella asiantuntijayrityksille, jossa kartoitettiin niiden kiinnostusta tarjota omia palvelujaan tällaisen järjestelyn kautta. Tarjouspyyntöön saatiin yli 400 vastausta, jotka jakautuivat tarjouspyynnön 13 teeman (mm. liiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen; rahoituksen suunnittelu; kansainvälistäminen + vienti, sähköinen liiketoiminta; viestintä, markkinointi ja myynti; IPR asiat, hankinta+ logistiikka; yrityskaupat ja yritysjärjestelyt, kriisiytyneen yrityksen tervehdyttäminen; alihankinta ja verkostot; ympäristö-, turvallisuus ja laatuasiat) mukaisesti. Tavoitteena oli puitejärjestely per aihealue. Kilpailutus osoitti, että valintaprosessi on vaikea ja se pisti miettimään hankkeen järkevyyttä. Tavoitteena oli kuitenkin ollut luoda uusi, helppo ja yksinkertainen toimintamalli alueen yrityksille, mutta tällaiseksi toiminta ei näyttänyt muodostuvan. Puitejärjestelyssä olisi pitänyt pisteyttää palveluntarjoajat. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut, että eniten pisteitä saanut olisi ollut se toimia, jolta ko. palvelu olisi pitänyt hankkia. Vain jos tämä toimija ei joistain syystä olisi voinut palvelua tarjota, olisi palvelun voinut hankkia toiseksi parhaalta. Vaihtoehtoisesti palvelun hankkivan yrityksen olisi pitänyt toteuttaa puitejärjestelyssä mukana olleiden yritysten keskuudessa minikilpailutus, mikä olisi lisännyt työmäärää/vaivaa entisestään. Hakeminen Olemassa olevat tietojärjestelmät olisivat tukeneet kokeilua tai ne oltaisiin voitu virittää tähän tarkoitukseen sopivaksi. Tavoitteena oli, että hakeminen olisi tapahtunut sähköisesti, samoin kuin muu setelihallinnointi. Muuta Hanke osoitti, että kilpailutusosaaminen oli alueella heikkoa tai että koko prosessia ei mietitty riittävästi siihen ryhdyttäessä. EU/ESR-rahan mukana olo toi tiukat säännöt kilpailutukselle, mitä ei oltu huomioitu etukäteen. Joitakin valintoja tehtiin ehkä väärin, esim. ryhdyttiin viemään toteutusta, jossa TE-keskus toimii hankkijana ja ostaa tietyt palvelut yrityksen puolesta. Puhdas seteliajatus ei siis tässä mallissa toteutunut. Hankkeessa valmisteltiin myös eräänlaista käsikirjaa, jossa esiteltiin eri toimijoiden roolit ja miten palvelua voitaisiin käyttää, mutta tämäkin jäi kesken.

9 Innovaatiosetelit 6 of 66 Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Jari Vitikainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 3.2 Innovaatioseteli Englanti 1 Kuvaus Vuodesta 2012 alkaen innovaatiosetelillä autetaan mikro, pieniä sekä keskisuuria yrityksiä työskentelemään ensimmäistä kertaa ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Tavoitteena on auttaa yritystä saamaan uutta osaamista ja tietoa ja sitä kautta innovoida, kehittää ja kasvattaa liiketoimintaa. Asiantuntija-apua voi pyytää myös aineettoman pääoman hyödyntämiseen. Tukea voi lisäksi käyttää erikoisvarusteiden tai tilojen hankintaan. Setelijärjestelmän perustaminen linkittyy vuonna 2007 julkaistuun Lordi Sainsburyn raporttiin Race to the Top, jossa ehdotettiin lukuisia suosituksia, joiden avulla Englannin kilpailukykyä ja innovatiivisuutta voitaisiin parantaa. Hollannissa tuolloin käytössä ollut setelijärjestelmä toimi esikuvana Englannin mallille. Kohderyhmä Seteli on tarkoitettu mikro ja Pk-yrityksille (vähintään 1, enintään 249 työntekijää) Englannissa. Yrityksen tulee edustaa yhtä seuraavista priorisoiduista sektoreista: agrifood; rakennettu ympäristö; energia, vesi ja jäte; avoin data ja keksijät; kyberturvallisuus sekä korkean jalostusarvon valmistava teollisuus. Käyttötarkoitus Seteliä tulee käyttää yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaisemiseen. Esimerkiksi pieni parannus tai muutos ei vielä oikeuta seteliin. Myöntämisen edellytyksenä on, että toimija ei ole aiemmin hyödyntänyt vastaavaa tukea eikä työskennellyt apua tarjoavan organisaation kanssa. Seteliä ei voi käyttää henkilökunnan koulutukseen, peruslaitteiden tai ohjelmistojen hankintaan, markkinointiin tai brändäykseen eikä perinteiseen yritysneuvontaan. Minimi ja maksimi Setelin arvo on maksimissaan puntaa. Tukiprosentit Setelin arvo katetaan täysin (100 %). Yrityksen maksettavaksi jää kuitenkin palvelun hyödyntämisestä aiheutuva arvonlisävero. Toimija Innovate UK (aiemmin Technology Strategy Board) 2 Rahoittaja Englannin hallitus Miksi päättynyt 1 https://vouchers.innovateuk.org/ 2 Innovate UK, joka vastaa toiminnaltaan lähinnä Tekesiä Suomessa, on kehittynyt liike-elämän neuvonantajien neuvostosta (ennen Technology Strategy Board, TSB) innovaatiovirastoksi 10 vuodessa; https://www.gov.uk/government/organisations/innovate-uk

10 Innovaatiosetelit 7 of 66 Yhä käynnissä. Minkä tarpeen täyttää Auttaa yrityksiä käynnistämään yhteistyö ensimmäistä kertaa ulkopuolisen tahon kanssa ja täten kehittää ja kasvattaa yrityksen liiketoimintaa Kilpailutus Palveluntarjoaja voi olla joko yliopisto tai muu korkeakoulu, tutkimuslaitos, konsulttitoimisto, Catapult -keskus (vastaa Suomen SHOK -toimijoita), suunnittelutoimisto tai IPR -oikeuksiin erikoistunut toimija Englannissa. Hakeminen Setelin hakeminen tapahtuu jättämällä sähköinen hakemus. Hakemuksessa tulee kuvata innovaatio, jolla pyritään ratkaisemaan yritystoimintaan liittyvä haaste, johon tarvitaan ulkopuolisen asiantuntijan apua. Innovate UK myöntää seteleitä kolmen kuukauden välein (tammikuussa, huhtikuussa, heinäkuussa ja lokakuussa). Saapuneista hakemuksista tarkistetaan yrityskelpoisuus sekä hakemuksen sisältö (kyllä/ei). Kriteerit täyttävistä hakemuksista valinta tehdään arpomalla. Tieto valinnasta toimitetaan sähköisesti. Yrityksen on hyväksyttävä setelijärjestelmän ehdot 10 työpäivässä. Tämän jälkeen yritys voi siirtyä valitsemaan haluamansa palveluntarjoajan, jonka täytyy olla Englantiin rekisteröity yritys tai julkisen sektorin organisaatio. Tehdystä työstä tulee toimittaa Innovate UK:lle palveluntarjoajan laatima raportti. Innovate UK:n verkkosivuilla on ohjeet raportin laatimiseen. Lisäksi yrityksen tulee kuvata hankkimansa ostopalvelu ja miten se hyödytti yritystoimintaa. Maksettuaan palvelusta tarjoajalle yritys voi lunastaa setelin (maks puntaa) Innovate UK:lta. Myönnetty seteli on voimassa vain kuusi kuukautta, joten yrityksen on syytä pitää tämä mielessä hankintaa suunnitellessaan. Muuta Setelijärjestelmän arviointi on parhaillaan käynnissä. Aiemmin Englannissa, West Midlandsin alueella, on ollut käytössä setelijärjestelmä, jonka tavoitteena oli stimuloida innovaatiotoimintaa lisäämällä pk-yritysten ja akateemisten organisaatioiden yhteistyötä sekä tiedon siirtoa. Aston Business School suunnitteli ja hallinnoin setelijärjestelmän, joka jakoi 661 seteliä alueen pkyrityksille. Setelien arvo oli puntaa ja sen saattoi käyttää palvelujen ja osaamisen hankkimiseen korkeakouluilta. Kolmen erillisen arvioinnin (Ecotec, 2008; Ecorys, 2010; ERDF, 2010) mukaan setelien kysyntä ylitti tarjonnan kolminkertaisesti. Yrityksistä, joille seteli myönnettiin, 46 % ei ollut aiemmin työskennellyt yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa ja 56 % jatkui yhteistyötä myöhemminkin. Setelijärjestelmän myötä yritykset oppivat tunnistamaan korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa olevan osaamisen ja hyödyntämään sitä. Loppuarvioinnin mukaan 39 % yrityksistä ei olisi kyennyt kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja ilman setelillä hankittua tukea. Lisäksi 36 % yrityksistä vastasi, että akateemisen organisaation apu nopeutti innovaatioiden käyttöönottoa keskimäärin puolella vuodella. Kontaktoitujen henkilöiden mukaan muun muassa seuraavat asiat tulee pitää mielessä setelijärjestelmän perustamista miettiessä. Setelien hakemisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista. Kyseessä on yleensä suhteellisen pieni rahasumma ja siksi byrokratian taso tulisi pitää alhaalla. Muuten yritysten on vaikea nähdä setelijärjestelmän hyötyjä. Lisäksi yritysten tulisi saada valita vapaasti mieleisensä yhteistyökumppani. Setelien käytölle on syytä

11 Innovaatiosetelit 8 of 66 asettaa määräaika ja samalla pitää hyväksyä, että kaikki yritykset eivät lopulta kuitenkaan hyödynnä myönnettyä seteliä. Selvityksessä kontaktoitut yhteyshenkilöt: Clive Hayter, David Golding, Innovate UK 3.3 Innovaatiosetelit - Espanja, Extremadura ja Murcia Kuvaus Espanjassa Extremadurassa ja Murciassa on käytössä ICT-innovaatioiden tukemiseen tarkoitettu innovaatioseteli ( ICT Innovation Voucher ). Setelin kohderyhmänä ovat erityisesti pk-yritykset. Seteli on suunnattu vanhuspalveluita tuottavien yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Myös muut kuin espanjalaiset yritykset voivat hakea tukea, sillä hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston kautta. Extramadura ja Murcia ovat ICT-innovaatiosetelin pilottialueita. Innovaatiosetelikokeilu on osa Europe digitaalista agendaa. Kohderyhmä Innovaatiosetelin kohteena ovat pk-yritykset, jotka tuottavat seuraavia palveluita: Design ja prototyyppipalvelut, tuotteiden tai palvelujen markkinointipalvelut Vanhuksia avustavat palvelut ja teknologiat Käyttötarkoitus Setelin käytön on tarkoitus tukea mikro- ja pk-yritysten digitalisoitumista sekä digitaalisten palvelujen käyttöönottoa. Setelin avulla yritykset voivat mm. hankkia itselleen nettisivut, ohjelmistoja ja muuta toimintaa tukevia digitaalisia ratkaisuja, mikä edistää yritysten digitalisoitumista. Digitalisoitumisen puolestaan uskotaan lisäävän yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Setelin avulla yritys voi ottaa käyttöön ja hankkia erilaisia ICTratkaisuja, jotka parantavat yritysten sisäisten prosessien toimivuutta kuten esimerkiksi asiakkuudenhallintaa, suunnittelua ja alihankkijaverkoston hallintaa. Minimi ja maksimi Yrityksillä on käytössään euroon asti rahoitusta digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa varten 3. Tukiprosentit Setelissä tuen osuus on 80 %. Toimija AVANTE, Extremadurassa toimiva julkinen aluekehitysyhtiö 4 Rahoittaja Innovaatiosetelikokeilua rahoittaa 80-prosenttisesti Euroopan komissio, tarkemmin Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Loput budjetista tulee alueelta

12 Innovaatiosetelit 9 of 66 Miksi päättynyt Innovaatioseteliohjelma on vielä käynnissä. Minkä tarpeen täyttää Innovaatioseteli tukee pk-yritysten digitaalisten palvelujen ja tuotteiden kehittämistä sekä erityisesti ICT-pohjaisten liiketoimintamallien kehittämistä. Euroopan komissio uskoo pk-yritysten palvelujen digitalisoinnin lisäävän yritysten liiketoimintaa ja kasvua. Kilpailutus 33 palveluntarjoajaa on kilpailutettu rekisteriin. Näistä 29 on alueelta. Kilpailutuksen autettua yrityksillä oli 15 päivää aikaa ilmoittautua rekisteriin. AVANTE vastasi palveluntarjoajien akkreditoinnista maakunnan hallituksen puolesta. Yrityksiltä edellytettiin ICT palvelujen tarjoamista vähintään kolmen vuoden ajalta, vähintään viittä aiempaa toimeksiantoa tai kahta sertifikaattia onnistuneesta toimeksiannosta. Palvelua suorittavalla henkilöstöllä tuli olla soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus. Alihankinta ei ollut sallittua. Akreditointi saatettiin AVANTEn puolesta päätökseen 45 päivän sisällä ja se on voimassa kaksi vuotta. Hankinta Hankinta tapahtuu sähköisesti jättämällä hakemus, jonka perusteella yhteys yrityksen ja palveluntarjoajan välillä muodostetaan. Akreditoidut palveluntarjoajat mainostivat seteliä sivuillaan, haku oli avoinna kuukauden. Myönnetty seteli on käytettävä neljän kuukauden sisällä. Muuta Vuoden 2014 haussa vastaanotettiin 772 hakemusta, joiden volyymi ylitti kolme miljoonaa euroa. Seteleihin varattu budjetti oli 1,2 miljoonaa euroa. Ensimmäinen hakukierros on hyödyttänyt 309 alueella toimivaa yritystä. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Cristina Gallardo Rey, Extremedura Avante 3.4 Innovaatioseteli Hollanti kansallinen taso Kuvaus Hollannissa on ollut useita eri innovaatioseteleitä alkaen vuodesta Kansallisella tasolla ensimmäinen perustettiin vuonna Ajatuksena oli seuraava: Lead them to water and pay them to drink (Angrist et al., 2006). Setelijärjestelmän tarkoituksena oli vauhdittaa pk-yritysten ja julkisen sektorin tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Tarjolla oli useita seteleitä eri tarkoituksiin. Kohderyhmä Pk-yritykset Käyttötarkoitus Pienen setelin saattoi käyttää kontaktien solmimiseen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Esimerkkinä voidaan mainita sovellusorientoituneet tutkimuskyselyt, jotka toteutettiin yhdessä määrätyn tutkimusryhmän kanssa tutkimuslaitoksessa. Seteli oli voimassa 6 kk eikä sille asetettu

13 Innovaatiosetelit 10 of 66 teknologia tai aiherajoitteita. Seteli myönnettiin samalla pk-yritykselle vain kerran. Suuremman setelin saattoi käyttää laajemman kysymyksen tai haasteen ratkaisemiseen tutkimuslaitoksen avulla ja se voitiin myöntää pk-yritykselle kerran vuodessa. Minimi ja maksimi Pienen setelin arvo oli euroa. Suuremman setelin arvo oli enintään euroa. Tukiprosentit Pieni seteli 100 % (omarahoitusta ei vaadittu). Isommassa setelissä prosenttiosuus vaihteli sen mukaan, oliko palveluntarjoaja yliopisto tai julkisen sektorin tutkimuslaitos (2/3 kustannuksista, jolloin yrityksen saama tuki oli enintään euroa) tai yksityisen sektorin tutkimuslaitos (1/3 kustannuksista, jolloin yrityksen saama tuli oli enintään euroa). 5 Toimija n/a Rahoittaja Euroopan komissio sekä elinkeinoministeriö Miksi päättynyt Kerättyjen tietojen mukaan setelijärjestelmän toteutusta ei mietitty loppuun saakka. Ajateltiin, että seteli itsessään johtaa toivottuihin tuloksiin eli saisi pk-yritykset kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska setelien käytön taustalla ei ollut strategiaa, joka olisi ohjannut yritysten toimintaa. Täten ministeriö lakkautti seteliohjelman tammikuussa Minkä tarpeen täyttää Setelijärjestelmän tarkoituksena oli täydentää havaittua yhteistyön puutetta yritysten sekä tutkimuslaitosten välillä. Kilpailutus n/a Hakeminen Alkuun tarjolla oli 100 seteliä tarjolla. Setelien saajat arvottiin, mikäli hakijoita oli enemmän kuin tarjolla olevia seteleitä. Koska kysyntä ylitti tarjonnan selkeästi, setelien määrää lisättiin. Esimerkiksi maaliskuussa 2005 lähemmäs 400 seteliä myönnettiin pk-yrityksille. Kaikkiaan vuosina jaettiin 1100 seteliä, joiden arvo oli Kaudella pkyritysten käyttöön myönnettiin 3000 pientä seteliä (2 500 ) sekä 3000 isoa (7 500 ). Muita havaintoja Seteli oli voimassa vain kuusi kuukautta. Setelien käytön on havaittu kannustavan pk-yrityksiä käynnistämään uusia hankkeita julkisen sektorin tutkimuslaitosten kanssa. Kahdeksan 5 Arvonlisävero kuului aina pk-yrityksen maksamiin kuluihin

14 Innovaatiosetelit 11 of 66 kymmenestä setelistä käytettiin projektiin, jota ei olisi toteutettu ilman tuen myöntämistä. Yksi kymmenestä kohdistui hankkeeseen, joka olisi käynnistetty myös ilman setelijärjestelmää. Lisäksi yksi kymmenestä setelistä jäi käyttämättä kokonaan. Setelien lisäarvona on nähty myös niiden myönteinen vaikutus uusien hankkeiden käynnistämiseen setelikokeilun jälkeen. 6 Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Ger Schnackers, LIOF 3.5 Innovaatioseteli Hollanti Limburg Kuvaus Vaikka setelit hylättiin kansallisella tasolla, se ei estänyt Limburgin aluetta ylläpitämästä omaa alueellista setelijärjestelmää, jossa sitä testattiin jo vuonna Limburgissa käytössä olevia seteleitä kuvaillaan seuraavasti: yksinkertainen, mutta vahva ja tehokas työkalu teknologian, osaamisen ja tiedon siirtoon. Kohderyhmä Pk-yritykset Käyttötarkoitus Seteli on tarkoitettu tiedon, osaamisen ja teknologian siirtoon. Seteli ei voi käyttää myyntiin tai markkinointiin liittyviin toimintoihin. Minimi ja maksimi Setelin arvo on enintään euroa. Tukiprosentit Setelissä prosenttiosuus vaihtelee sen mukaan, onko palveluntarjoaja yliopisto tai julkisen sektorin tutkimuslaitos kuten esimerkiksi TNO (100 %, jolloin yrityksen saama tuki oli enintään euroa) tai yritys (70 %, jolloin yrityksen saama tuli on enintään euroa). Toimija Limburg Development and Investment Agency - LIOF 7 - vastaa niin seteleiden vastaanottamisesta ja käsittelystä sekä niiden jakamisesta. LIOF auttaa myös yrityksiä artikuloimaan ja tunnistamaan kehittämistarpeita ja toimii täten välittäjänä osaamisen kysynnän ja tarjonnan välillä. Setelin käytön jälkeen LIOF myös seuraa yritysten etenemistä mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin. Rahoittaja Rahoitus on peräisin Euroopan komissiolta (EARK) ja maakunnan hallinnolta. Toisinaan myös LIOF rahoittaa seteleitä pienellä osuudella. Miksi päättynyt Setelijärjestelmä on yhä käynnissä

15 Innovaatiosetelit 12 of 66 Minkä tarpeen täyttää Limburgin alueella on ollut aikoinaan paljon kaivosteollisuutta. Kaivosten alasajon jälkeen alueen sosio-ekonomista rakennetta piti vahvistaa, jolloin huomio siirtyi yhä enemmän kaupan ja teollisuuden pk-yrityksiin. Siitä huolimatta, että Euroopassa ja Hollannissa on maailmanluokan osaamista ja yliopistoja, niiden kaupallinen hyödyntäminen on ollut vaatimatonta. Lisäksi kiristyvässä kilpailutilanteessa yritysten kyky innovoida on noussut kriittiseksi menestystekijäksi. Usein tämä jää kuitenkin toteutumatta, koska pk-yrityksissä on seuraavia puutteita: ei t&k strategiaa, rajattu määrä resursseja (ihmiset, aika, raha), rajattu määrä osaamista kehittämiseen, sisäinen fokus (kaikki tehdään itse) sekä puutteelliset taidot yhteiskehittämiseen. Seteli on nähty hyvänä työkaluna näiden puutteiden paikkaamiseen. Kilpailutus Palveluntarjoajia ei varsinaisesti kilpailuteta, mutta LIOF:n asiantuntijat auttavat yrityksiä tunnistamaan sopivan kumppanin. Hakeminen Hakeminen tapahtuu jättämällä sähköinen hakemus. Usein tarpeita tunnistetaan myös yrityskäynneillä, joita LIOF:n asiantuntijat tekevät. Yleistä on sekin, että yritysten edustajat saavat tiedon setelistä verkosta tai uutiskirjeestä, ja tulevat kysymään lisätietoja LioF:n henkilökunnalta. Muita havaintoja Seteli on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään tukemaan ja stimuloimaan pk-yritysten innovatiivisuutta. Tässä kokonaisuudessa seteli edustaa ensimmäistä askelta, jonka avulla pkyrityksen käyttöön tuodaan ulkopuolista osaamista. Prosessi nopeuttaa esimerkiksi uuden idean kehittämistä tuotteeksi tai palveluksi. Käytettyään setelin yritys voi jatkaa kehittämistoimintaa toisen organisaation kanssa, jos kokee sen tarpeelliseksi. Usein käy niin, että yrityksessä on oivallettu uusia asioita ja opittu, jolloin kehitystyötä voidaan jatkaa myös sisäisesti. Jos ulkopuoliselle osaamiselle on kuitenkin tarvetta jatkossakin, tarjolla on muita tukia hyödynnettäväksi. LIOF:n kokemusten perusteella setelin etuja ovat nopeus, yksinkertaisuus, byrokratian vähäinen määrä, kustannustehokkuus, ulkoisen asiantuntemuksen hankkimisen helppous sekä erityisesti se, että setelin avulla yritykset auttavat toisia yrityksiä. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Ger Schnackers, LIOF 3.6 Innovaatioseteli Irlanti 8 Kuvaus Aloite järjestelmän luomiseen tuli pienyritysfoorumilta, joka suositteli sitä raportissaan vuonna Tämän seurauksena setelijärjestelmäaloite kehitettiin vuonna 2007 rakentamaan parempia linkkejä ja yhteistyötä julkisen sektorin tiedon tuottajien (ts. korkeakoulut, julkiset tutkimuslaitokset) sekä pienten yritysten välillä. Seteli mahdollistaa yritykselle avun hankkimisen esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen tai 8 Voucher.shortcut.html

16 Innovaatiosetelit 13 of 66 tietyn ongelman ratkaisuun yhdessä rekisteröityneen tiedon tuottajan kanssa. Kohderyhmä Aiemmin järjestelmä oli suunnattu vain pienille yrityksille, mutta käynnissä oleva kuuden kuukauden pilottivaihe (01/ /2015) kattaa myös keskisuuret yritykset, jotka ovat yritysrekisterissä Irlannissa. Tämän jälkeen kuuden kuukauden jakso arvioidaan ja tulosten perusteella päätetään myönnetäänkö seteleitä keskisuurille yrityksille jatkossakin. Maataloussektorilla toimiville pk-yrityksille ei myönnetä tukea (State aid guidelines). Sama pätee hyväntekeväisyysorganisaatioihin, valtionyhtiöihin sekä kolmannen sektorin organisaatioihin. Käyttötarkoitus Tarjolla on useampi eri seteli. Perusseteli on tarkoitettu ulkopuolisen palvelun hankkimiseen tietoa tuottavalta organisaatiolta, jota ei tarvitse tunnistaa etukäteen. Seteli on voimassa 12 kuukautta myöntämisen jälkeen. Setelillä ei saa ostaa yksityisen sektorin palveluja. Kaikkiaan seteleitä voi käyttää erilaisiin innovaatiotoiminnan aktiviteetteihin kuten uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, uusiin palvelumalleihin ja asiakasliittymiin sekä räätälöityihin innovaatiojohtamisen valmennuksiin. Setelit on myös vaihdettavissa tiedonsiirtohankkeiksi tiedon tuottajalta. Tällä tarkoitetaan hankkeita, joissa siirretään sellaista tieteellistä, teknologista tai innovatiivista informaatiota, joka on uutta sitä hyödyntävälle pienyritykselle. Pienyritys voi puolestaan hyödyntää tietoa uuden luodakseen uuden tuotteen, prosessin tai palvelun. Enterprise Irelandin sivuilla on lueteltu pitkä lista toiminnoista, joihin seteli ei sovellu. Näitä ovat esimerkiksi yhdenmukaisuuden saavuttaminen lakien ja asetusten kanssa, perinteiset koulutukset, ohjelmistojen ostaminen tai kehittäminen, viennin edistäminen, harjoittelut, mainonta ja markkinointimateriaalin suunnittelu ja valmistaminen, myynti, liiketoimintasuunnitelmat -ja strategiat, kustannuslaskelmat, verkkosivujen kehittäminen ja optimointi sekä markkinatutkimukset ja selvitykset, joita on saatavilla yksityiseltä sektorilta. Minimi ja maksimi Perusseteli on arvoltaan euroa. Fast track seteli on samanarvoinen, ja sen päälle yrityksen on osallistuttava vastaavalla summalla, jolloin hankkeen arvo voi olla enintään euroa. Tukiprosentit Perussetelissä 100 prosenttia, Fast trackissä 50 prosenttia. Toimija Enterprise Ireland, Irlannin valtion rahoittama kehittämisorganisaatio 9 Rahoittaja Irlannin hallitus Miksi päättynyt 9

17 Innovaatiosetelit 14 of 66 Setelijärjestelmä on tällä hetkellä käytössä eikä sen lopettamisesta ole ollut toistaiseksi puhetta. Minkä tarpeen täyttää Setelin avulla on rakennettu linkkejä ja yhteistyötä pk-yritysten sekä tietoa tuottavien organisaatioiden välille. Lisäksi on kannustettu pk-yrityksiä hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia ko. organisaatioiden avulla. Kilpailutus Yrityksille palveluita tarjoavat organisaatiot on tunnistettu etukäteen ja ne on listattu Enterprise Irelandin sivuille. Jokaisella Irlannin kolmesta suuralueesta on noin kymmenkunta palveluntarjoajaa, jotka ovat mukana setelijärjestelmässä. Lisäksi Invest Northern Ireland on liittynyt mukaan, joten yritykset voivat valita kaikkiaan 38 tietoa ja osaamista tuottavan toimijan väliltä. Hakeminen Hakeakseen seteliä yritysten täytyy rekisteröityä Enterprise Irelandin verkkosivuilla. Saman järjestelmän kautta voi hakea sekä perus että Fast Track seteleitä hakuaikojen sisällä, joita on yleensä kolme kertaa vuodessa. Hakemuksia ei voi jättää milloin tahansa, mutta hakulomakkeen voi ladata ja täyttää ennakkoon. Pk-yritykset voivat hyödyntää maksimissaan kolme seteliä, joista yhden on oltava puoliksi setelillä ja puoliksi yrityksen omalla rahalla katettava Fast Track seteli. Yritykset, joille on jo myönnetty tukea yli euroa (summaan sisältyy myös innovaatiokumppanuudet -ohjelman rahoitus) viimeisten viiden vuoden aikana, eivät ole oikeutettuja perusseteleihin. Nämäkin yritykset voivat hakea 50/50 Fast track seteliä edellyttäen, että ne täyttävät muut hakukriteerit. Yritykselle voidaan kuitenkin myöntää vain yksi aktiivinen seteli kerrallaan. Yrityksen vastuulla on varmistaa, että palvelun tuottanut organisaatio on lunastanut setelin ennen kuin seuraavan setelin hakemus jätetään. Yrityksen osalta seuraavan kierroksen hakukriteerit täyttyvät vasta, kun kaikki edellisen setelin taloushallinnolliset asiat ovat kunnossa. Tällä viitataan erityisesti arvonlisäveroon 10. Yritys ja tietoa tuottava organisaatio voivat sopia työsuunnitelmasta jo ennen hakemuksen jättämistä tilanteessa, jossa yritys ei ole enää oikeutettu perusseteliin 11. Tällaisissa poikkeustilanteissa hakemus voidaan jättää koska tahansa ja siihen pyritään vastaamaan viimeistään kolmen viikon sisällä. Noin 80 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Yleisimmät syyt hylkäykseen ovat, että yritys ei täytä kriteerejä, hakemuksessa ei ole riittävästi tietoa, rahoitettava aktiviteetti ei täytä kriteerejä tai että siihen sisältyvä toiminta ei linkity innovaatiotoimintaan. Muuta Talouselämä lehden mukaan Irlannissa on pienellä rahallisella panostuksella saatu paljon aikaan. Yritysten asiantuntijat, korkeakoulujen opettajat ja tutkijat on tuotu saman pöydän ääreen. Lisäksi alkupanostukselle on yleensä syntynyt jatkoa yritysten omalla rahoituksella. 12 Samaan tulokseen on tullut myös ulkopuolinen, vuonna 2012 toteutettu arviointi. Jokainen 10 Setelit eivät sisällä arvonlisäveroa. Yrityksen on maksettava palveluntarjoajan työstä arvonlisävero. 11 Yritys on esimerkiksi jo käyttänyt useamman setelin menneisyydessä tai tuotteen tai palvelun lanseeraamisella markkinoille on niin kiire, ettei perussetelin myöntämisen aikataulu riitä (koska aikataulu perustuu erillisiin hakuihin). 12

18 Innovaatiosetelit 15 of 66 setelijärjestelmän kautta sijoitettu euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa seitsemällä eurolla. Järjestelmä on kustannustehokas ratkaisu tunnistettuun haasteeseen (pk-yritysten vähäinen yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa). Lisäksi setelijärjestelmä on arvioinnin mukaan saanut aikaan seuraavia tuloksia: 24 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on laajentanut tuotevalikoimaansa 23 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on parantanut tuotteidensa laatua 20 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on tuonut uusia tuotteita markkinoille Lisäksi 94 % yrityksistä ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan setelijärjestelmän mahdollistamiin hankkeisiin jatkossakin ja 93 % yrityksistä voisi suositella osallistumista muille liiketoiminnanharjoittajille. Edelleen korkea lukema, 82 % yrityksistä, ilmoitti osallistumisen lisänneen halukkuutta työskennellä korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa myös tulevaisuudessa eli juuri sitä, mitä ohjelmalla on tavoiteltu. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Michael Dolan, Enterprise Ireland 3.7 Innovaatiosetelikuvaus - Italia Kuvaus Italiassa on käytössä samankaltainen innovaatiosetelipilotointi kuin Espanjan Extremadurassa ja Murciassa. Innovaatiosetelin tavoitteena on ICT-ratkaisujen ja innovaatioiden tukeminen pk-yrityksissä. Innovaatioseteliä pilotoitiin kolmessa Italiaan sijoittuvassa EAKRhankkeessa (WIDER, INNOVAGE JA SEEINNOVA). Kaikkien hankkeiden kohderyhmänä olivat yritykset, jotka tuottavat palveluita ikäihmisille eli rahoitettavat ratkaisut koskevat ikäihmisiä. Tuettavat ratkaisut sijoittuvat erityisesti kotiautomaation ja terveys- ja hyvinvointiteknologioiden alueelle. Innovaatiosetelipilotointi on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Interregohjelmasta. Laajempi innovaatiosetelikokeilun taustalla oleva tavoite on EU:n tavoite tukea pkyritysten digitalisoitumista. Ikäihmisten elämänlaatua parantavien teknologioiden nähdään olevan potentiaalinen uuden liiketoiminnan alue ja EU on osoittanut tälle alueelle resursseja. Kohderyhmä Innovaatiosetelipilotin kohderyhmänä ovat pk-yritykset, jotka tuottavat palveluja ja ratkaisuja ikäihmisille. Tuettavat yritykset tuottavat ratkaisuja mm. materiaalien, ICT:n ja elektroniikan, mekaniikan ja energian sekä sosiaalisten palvelujen alueella. Tuettavat ratkaisut edustavat uusia tapoja ratkaista ikääntymisen haasteita, ympäristöön liittyviä haasteita sekä vanhusväestön hyvinvoinnin muita haasteita. Laajempana tavoitteena on pk-yritysten, tutkijoiden ja suurempien yritysten yhteistyön lisääminen. Käyttötarkoitus Innovaatioseteliä käyttävät pk-yritykset voivat käyttää innovaatiosetelin liiketoimintansa sekä palvelutuotantonsa digitalisoimiseen. Nämä yritykset tuottavat tietoja erityisesti kotiautomaation sekä terveys- ja hyvinvointiteknologioiden aloilla. Laajempana taustalla olevana tavoitteena on myös kannustaa yrityksiä kansainvälistymään. Setelin käytöllä tavoitellaan lisäksi uusia kontakteja pk-yritysten ja suurempien yritysten välille. Setelin käytön toivotaan myös lisäävän pk-yritysten tutkimusyhteistyötä ja -toimintaa. Minimi ja maksimi Innovaatioseteleitä jaettiin kolmen eri EAKR-hankkeen (WIDER, INNOVAGE JA SEEINNOVA) osana. Myönnettyjen seteleiden arvo vaihteli 1500 eurosta (SEEINNOVA) euroon

19 Innovaatiosetelit 16 of 66 (WIDER). INNOVAGE setelin arvo oli enintään euroa. Yhteensä innovaatioseteleitä on myönnetty 16 kappaletta, joiden arvo on yhteensä euroa. Toimija Svim - Sviluppo Marche SpA, Marchen seudun aluekehitysyhtiö, joka edistää taloudellista kehitystä tiiviissä yhteistyössä julkishallinnon kanssa 13 Rahoittaja Kokeilun rahoitti Euroopan unioni, tarkemmin Euroopan aluekehitysrahasto ja Interreg-ohjelma. Miksi päättynyt Innovaatioseteleiden hakuaika ajoittui maaliskuun 2014 alkuun (kesto 2 kk) 14. Minkä tarpeen täyttää Kokeilun tarkoituksena on stimuloida ICT-ratkaisujen tehokkaampaa hyödyntämistä ja edistää uusien innovaatioiden syntymistä. Toinen kokeilun tavoitteista on lisätä yhteistyötä pk-yritysten, suurempien yritysten sekä TKI-toimijoiden välillä. Digitalisoitumisen avulla voidaan myös rahoittaa innovaatioita, joilla on suurempaa markkinapotentiaalia. Setelin kautta tavoitellaan myös lisäpanostuksia T&K-toimintaan eli tuotteiden suunnitteluun, prototypointiin ja markkinointiin. Kilpailutus Seteleiden avulla yritykset saattoivat ostaa palvelun myös ulkomaiselta IT-toimijalta. Jokaisen hankkeen verkkosivuilla oli lista palveluntarjoajista. Hakemisen yhteydessä kannustettiin hyödyntämään maan rajojen ulkopuolella toimivien yritysten palveluja myöntämällä hakemukseen lisäpisteitä. Selvityksessä kontaktoitu taho: Svim SpAn sihteeristö 3.8 Innovaatioseteli Itävalta 15 Kuvaus Vuonna 2007 perustetun innovaatiosetelijärjestelmän tarkoituksena on edistää pkyritysten (alle 250 työntekijää) yhteistyötä korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. Tärkeimpiä tavoitteita ovat tiedon siirron stimulointi pk-yritysten sekä tutkimuslaitosten kesken; laskea pk-yritysten kynnystä käynnistää t&k-toimintaa; vähentää tiedon puutetta (Itävallassa on todettu, että tutkimuslaitosten tuottamaa tietoa käytetään vähän pk-yrityksissä) sekä laajentaa teollista t&k pohjaa lisäämällä pk-yritysten innovatiivisuutta. Järjestelmää täydennettiin vuonna 2011 lanseeraamalla pienen setelin rinnalle myös suurempi. Kohderyhmä Innovaatioseteli on suunnattu pk-yrityksille kaikilla sektoreilla. Erityisesti tavoitellaan niitä https://www.ffg.at/en/innovation-voucher

20 Innovaatiosetelit 17 of 66 yrityksiä, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan aiempaa t&k kokemusta. Tällöin tavoitteena on käynnistää säännöllisempi tutkimus ja kehittämistoiminta kyseisissä yrityksissä. Setelin avulla pyritään stimuloimaan pk-yritysten aktiivista yhteyttä tutkimuslaitoksiin (yliopistot, ammattikorkeakoulut jne.). Samalla myös t&k instituutiot voivat solmia kontakteja uusien asiakkaiden kanssa. Konsulttiyritysten, suurten yritysten laboratorioiden, kaupallisten t&k yritysten käyttö tutkimus- ja kehitystyön kumppaneina ei ole kuitenkaan sallittua tämän järjestelmän puitteissa. Puhtaasti mittaamiseen ja testaamiseen soveltuvat toimeksiannot, jotka eivät sisällä ollenkaan tutkimus-, kehitys- tai innovaatioelementtejä, eivät kuulu innovaatiosetelijärjestelmän tuen piiriin. Sama pätee toimintoihin, joihin tutkimuslaitoksen tarjoama erikoisosaaminen ei ole tarpeen, sijoitustoimintaan, markkinatutkimuksiin, markkinointiselvityksiin ja konseptointiin, liiketoimintasuunnitelmien kehittämiseen, kirjallisuusselvityksiin ja patenttitutkimukseen, peruspalveluihin sekä koulutukseen. Käyttötarkoitus Itävaltalaiset PK-yritykset voivat käyttää niille myönnetyn innovaatiosetelin hankintaan tunnustetun t&k- organisaation (ei välttämättä pelkästään julkisen sektorin) tai yliopiston kanssa. Yleensä hankinnat kohdistuvat tutkimuksiin, toteutettavuusselvityksiin, teknologian siirron konsepteihin tai innovaatiohankkeisiin, jotka ko. organisaatiot toteuttavat PK-yrityksen puolesta. Minimi ja maksimi Setelin arvo on joko tai euroa ja niitä jaetaan vuosittain satoja kappaleita. Pienemmän setelin kysyntä oli huipussaan vuonna 2009, jolloin niitä myönnettiin kappaletta. Tämän jälkeen kysyntä on laskenut vuonna 2011 lanseeratun isomman setelin seurauksena. Vastaavasti suuren setelin kysyntä on lisääntynyt, ja esimerkiksi vuonna 2014 niitä jaettiin 316 kappaletta. Tukiprosentit Viiden tuhannen euron setelissä tukiprosentti on täydet 100. Suuremmassa euron setelissä kulut korvataan kymmeneen tuhanteen saakka, kattaen 80 % t&k -organisaation kustannuksista. Toimija Setelijärjestelmän hallinnoinnista vastaa Austrian Research Promotion Agency (FFG), joka toimii teollisen tutkimuksen ja kehityksen rahoittajana kansallisella tasolla Itävallassa 16. Rahoittaja Järjestelmän rahoitus on peräisin kahdelta ministeriöltä: liikenne-, viestintä ja teknologiaministeriö (BMVIT) sekä elinkeino-, perhe ja nuorisoministeriö (BMWFJ). Miksi päättynyt Setelijärjestelmä on edelleen käytössä. Minkä tarpeen täyttää 16 https://www.ffg.at/en/content/about-ffg

21 Innovaatiosetelit 18 of 66 Erityisesti setelijärjestelmällä on houkuteltu sellaisia yrityksiä yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, joilla ei ole taustalla aiempaa yhteistoimintaa. Samalla on haluttu kannustaa ko. yrityksiä hyödyntämään yrityksen ulkopuolista osaamista t&k -toiminnassa. Kilpailutus Yritykset voivat valita haluamansa t&k organisaation (yliopisto, ammattikorkeakoulu tai yksityinen tutkimuslaitos), joka parhaiten vastaa ko. organisaation tarpeeseen. Yksityisten tutkimuslaitosten tulee osoittaa, että niissä todella tehdään tutkimus- ja kehitystoimintaa esimerkiksi julkaistujen artikkelien perusteella. Helpottaakseen palveluntarjoajien tunnistamista FFG on perustanut sähköisen tietokannan mahdollisista t&k -organisaatioista. Useimmat tietokannassa olevista organisaatioista on itävaltalaisia, mutta eivät kaikki. Hakeminen Alun perin yritysten piti jättää hakemusta postitse, mutta tämä käytäntö osoittautui viime vuosina liian hitaaksi ja aikaa vieväksi. Nykyisin hakeminen tapahtuu jättämällä sähköinen hakemus verkossa. Hakemuksessa yrityksen on esiteltävä suunnitelmansa, miksi se tarvitsee ulkopuolista apua t&k -toimintaan, miten valittu t&k -organisaatio auttaa yritystä kehittämään toimintaansa sekä mitä hankkeen jälkeen tapahtuu (tulosten hyödyntäminen ja toimeenpano). Isomman setelin yhteydessä on lisäksi toimitettava vähintään suuntaa-antava toteutussuunnitelma. Setelit myönnetään sitä mukaa, kun niitä haetaan kuitenkin siten, että yritys voi saada vain yhden setelin vuodessa. Hakemiseen ei ole erillistä hakuaikaa. FFG mainitsee, että hakemukset käsitellään nopeasti. Arviointi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Aluksi tarkistetaan, että perusedellytykset ovat kunnossa. Mikäli nämä vaatimukset täyttyvät, innovaatiosetelit jaetaan tiettyjen kriteerien mukaisesti, joita kyseiseen teemaan tai toimialaan erikoistunut tekninen asiantuntija arvioi. Yritykselle myönnetään vihreä valo hankkeen käynnistämiseen, jos tekninen asiantuntija hyväksyy hakemuksen. Tarvittaessa asiantuntija voi olla yritykseen yhteydessä ja pyytää lisätietoja tai selvennyksiä. Luvan saaminen ei kuitenkaan edellytä vahvaa ennakkoarviointia tehtävästä työstä. Varsinaisen rahoituksen (setelin) myöntämisestä FFG päättää vasta tehtyyn työhön pohjautuvan jälkiarvioinnin perusteella, jota varten palvelun tarjoavan t&k -organisaation on tuotettava raportti hankkeen päätyttyä. Kuten edellä viitattiin, hakeminen edellyttää tiettyjen muodollisten kriteerien täyttämisen. Pkyrityksellä tulee olla y-tunnus, sen tulee olla joko mikro-, pieni- tai keskisuuri eikä sillä pitäisi olla aiempaa yhteistyötä valitun t&k -organisaation kanssa viiden edeltävän vuoden ajalta. Tässä on joskus esiintynyt väärinkäytöksiä. Lisäksi yritykset mielellään jatkaisivat yhteistyötä valitun t&k - organisaation kanssa, mutta uutta seteliä ei myönnetä heti edellisen perään. Yritykselle myönnetty julkisen sektorin tuki ei myöskään saa ylittää tiettyä rahamäärää ( euroa de minimis säännön mukaisesti). Muuta Alun perin setelin myönnettiin pelkästään jälkiarvioinnin perusteella. Toisinaan yritykset ja t&k organisaatiot jättivät hakemuksia, jotka eivät täyttäneet muodollisia kriteereitä eivätkä täten olleet oikeutettuja rahoitukseen. Tällaisia olivat esimerkiksi puhtaat kirjallisuuskatsaukset, jotka eivät lukeudu innovaatiosetelillä rahoitettavan toiminnan piiriin. Jotta näin ei tapahtuisi, otettiin hakemusten käsittelyyn ennakkoarviointivaihe, jossa hakemisen perusedellytykset tarkistetaan. FFG:n etuna on teknisten asiantuntijoiden vahva osaaminen, jonka perusteella he pystyvät arvioimaan hankkeiden toteutettavuutta ja saavutettavia hyötyjä. Tämä edesauttaa, että seteleitä myönnetään hankkeille, joilla on hyvät mahdollisuudet yltää hankkeille asetettuihin

22 Innovaatiosetelit 19 of 66 tavoitteisiin. Setelijärjestelmän rahoituksesta vastaa ministeriö, joka tarkastelee sen tilannetta kahden vuoden välein. Ei ole itsestään selvää, että setelijärjestelmää jatketaan vuodesta toiseen. FFG seuraa yrityksiltä tulevaa palautetta ja miettii, onko järjestelmän uudistamiseen tarvetta. Järjestelmä on ollut käytössä jo kahdeksan vuotta, joten vaikuttaisi, että siihen ollaan tyytyväisiä sekä ministeriössä että yrityksissä. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Matthias Weichhart, FFG 3.9 Innovaatioseteli Skotlanti 17 Kuvaus Tukijärjestelmän tarkoituksena on luoda yhteyksiä pk-yritysten sekä korkeakouluyksiköiden välille tukemalla yhteishankkeiden toteutusta. Erityisesti tavoitellaan uusia yhteistyöhankkeita sellaisten tahojen kesken, jotka eivät ole aiemmin toimineet yhdessä tai eivät ole saaneet julkisen sektorin tukea. Ajatuksena on, että setelien käytön myötä syntyy pidempikestoisia kumppanuuksia eri toimijoiden kesken. Rahoitettujen hankkeiden odotetaan johtavan uusiin tuotteisiin ja prosesseihin, joista hyötyvät niin kyseinen yritys kuin korkeakoulu sekä Skotlannin talous laajemmin. Kohderyhmä Kaikki skotlantilaiset pk-yritykset, mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset, voivat hakeutua korkeakoulun kumppaniksi ja hyödyntää innovaatiosetelijärjestelmää. Edellytyksenä on, että yritys on rekisteröity, sillä on alle 250 työntekijää ja sen liikevaihto vuositasolla alittaa 35 miljoonaa puntaa. Myös kolmannen sektorin organisaatiot voivat hakeutua yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa, edellyttäen, että ne täyttävät pk-yrityksiä koskevat vaatimukset. Sen sijaan yliopistoista syntyneille spin-off yrityksille tukea ei myönnetä, koska niille on yleensä myönnetty aiemmin julkisen sektorin rahoitusta. Korkeakoulujen puolelta järjestelmä kattaa kaikki tieteenalat tekniikasta ja teknologiasta taiteisiin, luoviin aloihin, humanistisiin ja yhteiskunnallisiin tieteisiin. Vastaavasti myös yritykset voivat olla miltä sektorilta tahansa kunhan ne täyttävät asetetut kriteerit, jotka on kuvattu yllä. Käyttötarkoitus Setelijärjestelmällä tuetaan pk-yritysten ja korkeakouluyksiköiden välillä toteutettavia yhteishankkeita uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien tuottamiseksi. Seteli voidaan hyödyntää myös testaamiseen ja mittauksiin. Tukea ei myönnetä perinteisiin valmennuskursseihin, ohjelmistojen hankintaan, harjoitteluun, mainontamateriaalien suunnitteluun ja tuottamiseen, myyntiin ja markkinointiin, liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen tai vienninedistämiseen. Minimi ja maksimi puntaa Tukiprosentit Yksittäiselle hankkeelle myönnettävän setelin arvo voi olla tuhannesta viiteen tuhanteen puntaan. 17

23 Innovaatiosetelit 20 of 66 Summa maksetaan suoraan korkeakoululle käynnistettävän yhteistyöhankkeen kustannusten korvaamiseksi loppuraporttia vastaan. Yrityksen osuuden edellytetään vastaavan avustuksen osuutta joko rahana tai muuta hyötynä (henkilöstön hankkeeseen käyttämä aika, materiaalit, pääsy tiloihin). Projektin kuluista puolet (50 %) korvataan aina puntaan asti. Toimija Interface, kolmannen sektorin toimija, jonka tarkoituksena on linkittää yrityksiä ja korkeakouluja 18 Rahoittaja Vuosina 2014 ja 2015 setelijärjestelmää rahoitetaan useista eri lähteistä, joita ovat esimerkiksi Scottish Funding Council (SFC), Euroopan Aluekehitysrahasto (EARK), ERDF, Highlands and Islands Enterprise (HIE) sekä Scottish Enterprise (SE). Suurin osa tulee juuri Scottish Funding Councililta ja siitä on muodostunut pysyvä osa vuosittaista budjetointia. Miksi päättynyt Järjestelmä on toistaiseksi voimassa. Minkä tarpeen täyttää Erityisesti setelijärjestelmällä pyritään alentamaan yritysten riskiä ideoiden saattamiseksi kannustamalla yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Lisäksi yhteistyön toivotaan jatkuvan myös yksittäisen hankkeen päätyttyä. Kilpailutus Yritykset voivat vapaasti valita minkä skotlantilaisen korkeakoulun kanssa tekevät yhteistyötä. Hakeminen Ennen hakemuksen jättämistä korkeakoulun ja yrityksen on otettava huomioon luottamuksellisuus sekä IP asiat. Molempien osapuolten allekirjoittama sopimus sekä pkyrityksen kyky hyödyntää aineetonta pääomaa liiketoimintasektorillaan ovat setelin myöntämisen edellytys. Yritys ja korkeakoulu jättävät hakemuksen yhdessä. Tämä on ollut hyvä käytäntö, joka on johtanut siihen, että valtaosa (yli 90 %) hakemuksista on voitu hyväksyä. Pk-yrityksen on myös informoitava korkeakoulukumppaniaan mikäli sille on myönnetty De minimis -säännön piiriin lukeutuvaa tukea viimeisten kolmen vuoden aikana. Komission sääntöjen mukaisesti yksittäisen organisaation saama tuki ei saa ylittää euroa kolmen vuoden sisällä. Varsinainen hakemus jätetään sähköisesti. Yritys voi ladata hakemiseen tarvittavan dokumentin Interfacen verkkosivuilta ja lähettää täytetyn hakemuksen Interfaceen sähköpostilla. Haku tapahtuu erillisten hakuaikojen puitteissa. Esimerkiksi tämän vuoden haku on nyt käynnissä heinäkuuhun saakka. Hakemukset neuvotaan jättämään aina kuun ensimmäiseen maanantaihin mennessä. Korkeakoulun ja yrityksen täytyy laatia hankkeesta yhteinen loppuraportti. Kopio raportista toimitetaan hakemuksen liitteenä. Raportti tulee jättää viimeistään neljä viikkoa hankkeen 18

24 Innovaatiosetelit 21 of 66 päättymisen jälkeen ja sitä hyödynnetään osana setelijärjestelmän arviointia. Samoin mietitään mahdollisia oppeja, joiden avulla järjestelmää voitaisiin kehittää jatkossa. Kaikki hankkeesta aiheutuneet kustannukset täytyy eritellä loppuraportissa. Tuotetuista palveluista täytyy maksaa arvonlisävero. Täten palvelun tuottavan korkeakoulun tulee sisällyttää arvonlisävero osaksi tarjoomaansa tai varmistaa, että pk -yrityksen kattama osa sisältää arvonlisäveroelementin. Muuta Setelijärjestelmä saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Se, että rahoitus menee suoraan yliopistolle, on ollut myös yritysten mieleen, koska niille ei koidu siitä minkäänlaista lisätyötä. Yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä toimii, ja johtaa haastateltavan mukaan usein uusiin hankkeisiin myös setelillä rahoitetun projektin jälkeen. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Dr Siobhan Jordan, Interface 3.10 KIS-PIMS hankkeen innovaatioseteli Kuvaus KIS-PIMS oli Europe INNOVA aloitteen alla vuosina rahoitettu hanke. Lyhenne tulee sanoista Knowledge Intensive Services in the Planning, Installation, Maintenance and Scrap services. Hankkeen tavoitteena oli edistää innovaatioita uusiutuvan energian tuotantojärjestelmissä. Osana hanketta kehitettiin uusia tukimuotoja innovatiivisille palveluyrityksille. Yksi tällainen oli innovaatioseteli, jolla pk-yritykset saattoivat ostaa konsultointipalveluita, joiden avulla vahvistettiin yrityssuunnitelmia ja yritysten kykyä innovoida. KIS-PIMS oli ensimmäinen hanke, joka toi vihreät palvelusetelit yritysten käyttöön. Samoin huomion omaista oli, että KIS-PIMSin setelit keskittyivät ensimmäisten joukossa palveluinnovaatioihin. Kohderyhmä Ympäristö- ja uusiutuvan alan pk-yritykset Käyttötarkoitus Setelillä yritykset saattoivat hankkia ulkopuolista osaamista esimerkiksi riskianalyyseihin (palveluinnovaatiohankkeet), liiketoimintasuunnitelmien vahvistamiseen sekä yhteyksien solmimiseen jatkorahoituksen ja kehittämiskumppanien hankkimiseksi. Minimi ja maksimi Tuen määrä vaihteli maakohtaisesti. Itävallassa oli mahdollista saada euron arvoinen seteli, johon saattoi vielä linkittää FFG:n myöntämän samanarvoisen kansallisen tason setelin. Ranskassa OSEO jakoi uusiutuvan energian edistämiseen seteleitä, joiden maksiarvo oli euroa. Tekesin tuki palveluinnovaatioiden kehittämiseen nousi jopa euroon per seteli, joka oli jälkikäteen tarkasteltuna liian suuri summa. Tukiprosentit Tieto ei saatavilla. Toimija

25 Innovaatiosetelit 22 of 66 Kolme toimijaa Itävallassa, Ranskassa ja Suomessa. Suomessa Advansis Oy, Motiva Oy ja VTT, joista ensin mainittu oli vetovastuussa. Rahoittaja Tekes, OSEO (tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoittaja, Ranska, tunnetaan nykyään nimellä Bpifrance Financement 19 ) ja alueellinen energia-yhtiö LEV 20 (Itävalta) Miksi päättynyt Kyseessä oli projekti, jolla on ennalta määritelty alku ja loppu. Minkä tarpeen täyttää Taustalla oli havainto, että uusiutuvan energian sovellusten leviäminen ei ollut edennyt riittävän nopeasti, sillä asiantuntijapalveluja ei osata tai osattu käyttää. Seteli oli suunnattu auttamaan palvelujen nopeampaa käyttöönottoa ja siten sovellusten leviämistä. Kilpailutus KIS-PIMSistä vastannut konsortio suunnitteli ja asetti tietyt vaatimukset innovaatioasiantuntijoille. Tällä pyrittiin varmistamaan vähimmäisvaatimukset ylittävä yhteinen tieto- ja osaamispohja kaikille innovaatioasiantuntijoille, jotka tarjosivat osaamista pk-yrityksille setelijärjestelmän puitteissa. Vaatimusten täyttäminen edellytti osallistumista kahden päivän koulutukseen, joka sisälsi tietoa uusiutuvan energian sektorista sekä KIS-PIMS hankkeen työkalupakista. Hakeminen Projektimaissa toteutettiin mittava mainoskampanja, jolla houkuteltiin yrityksiä hakemaan rahoitusta hankkeessa avatun haun kautta. Alun perin kiinnostuksensa ilmaisseista 233 pkyrityksestä 97 jätti varsinaisen hakemuksen. Seteli myönnettiin 52 toimijalle. Muuta Setelit instrumenttina sopivat hyvin innovaatiotoiminnan tukemiseen hyvin varhaisessa vaiheessa tai sellaisten yritysten hyödynnettäväksi, joilla ei ole juuri aiempaa kokemusta innovaatiotoiminnasta. KIS-PIMS hankkeen kokemusten perusteella setelit ovat helppokäyttöisiä, jolloin niiden käyttäjiksi valikoituvat myös muut kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevat yritykset. Hyvänä pidetään myös sitä, että setelien avulla kynnys solmia yhteistyösuhteita (esimerkiksi yrityksen ulkopuolisten tiedon tuottajien) uusien kumppaneiden kanssa on alhainen. Setelit soveltuvat parhaiten pienen mittakaavan ongelmien/haasteiden ratkaisuun tai erityisen tiedon hankkimiseen eikä niinkään täysimittaiseen innovaatiotoiminnan tukeen, jolla pk-yritykset voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluja. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Kimmo Halme, 4FRONT Oy

26 Innovaatiosetelit 23 of Pk-yritys portfolio (aiemmin e-wallet) Kuvaus Belgiassa pitkään käytössä ollut portfolio on pk-yrityksille suunnattu sähköinen yrityspalvelu, joka toimii palvelusetelin tavoin. Inspiraatiota järjestelmään haettiin aikanaan Hollannista, jossa oli silloin yrityspalveluseteli käytössä. Vuosittain käytetään noin innovaatioseteliä, joita käyttää noin yritystä. On arvioitu, että joka kolmas yritys Flandersin alueella käyttää palvelua. Peräti 95 % seteleistä käytetään koulutuksiin. Kohderyhmä Järjestelmä kattaa kaikki pk-yritykset kaikilla sektoreilla, pois lukien maatalous sekä aseteollisuus. Tuen myöntämisen edellytyksiä ovat, että saaja on pk-yritys, jonka päämaja on Flandersin alueella ja että se täyttää De Minimis -säädökset 21. Jälkimmäinen todennetaan siten, että yritys allekirjoittaa sähköiseen järjestelmään vakuutuksen De Minimis - tukikelpoisuudestaan. Voittoa tavoittelemattomat organisaatiot eivät ole oikeutettuja tukeen. Minimi ja maksimi Keskimääräinen tuki/yritys noin 2000 euroa vuodessa, vaikka maksimituen osuus/yritys on euroa. Koulutukseen ja neuvontaan voi saada tukea 2 500, teknologian hyödyntämiseen ja kansainvälistymisneuvontaan Tuen enimmäismäärä näiden palvelujen osalta on yhteensä Lisäksi strategiseen neuvontaan voi saada ja valmennukseen , kuitenkin yhteensä saman vuoden aikana. Käyttötarkoitus ja tukiprosentit Palvelusetelin käyttökohteet on jaettu kuuteen osa-alueeseen, jonka mukaan myös tukiprosentit vaihtuvat: 1. Koulutus, tuki 50 % (niin työntekijä kuin työnantaja, tavoitteena parantaa yrityksen nykyisiä tai tulevia toimintoja) 2. Neuvonta, tuki 50 % (kirjallisessa muodossa oleva ehdotus tai suositus, joka perustuu analyysiin yrityskohtaisesta ongelmasta tai haasteesta) 3. Teknologian hyödyntäminen, innovaationeuvonta, tuki 75 % (erityiseen teknologiseen kysymykseen vastaavat selvitykset liittyen tuotteisiin, palveluihin tai prosesseihin) 4. Kansainvälistymisneuvonta, tuki 50 % (kansainvälistymiseen liittyvät selvitykset, suunnitelmat ja suositukset, haastateltavan mukaan käytetään harvoin) 5. Strateginen neuvonta yrityksen muutostilanteissa, tuki % (käänteentekevissä tilanteissa, pitkäaikaiset ratkaisut, jotka vaikuttavat koko organisaatioon) 6. Valmennus, tuki % (yksittäisen henkilön tehokkuuden parantaminen työtehtävissä, koskee etenkin kasvuyrityksiä) Toimija Enterprise Flanders tarjoaa tietoa rahoituksesta, tuista ja palveluista yrityksille. Se tukee myös 21 De minimis -asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis -tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden aikana saama de minimis -tuki ei ylitä euron rajaa 22 Korkeampi prosenttiosuus koskee yrityksiä, jotka ovat vaarassa ajautua vaikeuksiin ja tarvitsevat suunnan muutoksen. Toinen poikkeus ovat kasvuyritykset, joille voidaan myös myöntää tukea 75-prosenttisesti mahdollisuuksien analysointiin. 23 Korkeampi prosenttiosuus koskee energia-alan yrityksiä.

27 Innovaatiosetelit 24 of 66 liiketoiminnan käynnistämistä, kehittämistä ja kasvua 24. Järjestelmää pyörittää kahdeksan hengen tiimi, jonka työtehtävät koostuvat: palveluntarjoajien valinta ja akkreditointi kriteerit palveluntarjoajien laadunvalvonta viestintä tuki sähköisen palvelun käyttöön (huom. lisäksi call center) satunnaiset pistotarkastukset palvelua tuottaneisiin yrityksiin e-wallet järjestelmän ICT tuki ja kehittäminen Yhteistyö rahoituslaitoksen kanssa (maksusiirrot) poliittinen vaikuttaminen Rahoittaja Vuosibudjetti tuen osalta on noin 14 miljoonaa euroa, kokonaisbudjetti 2013 oli noin 35 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee kokonaisuudessaan Flaamin hallinnolta eikä se sisällä EU-rahaa. Miksi päättynyt Tukijärjestelmä on yhä käytössä. Tukea tullaan muokkaamaan joko tämän vuoden aikana tai ensi vuonna, mutta vielä ei tiedetä, miten se tulee muuttumaan. Minkä tarpeen täyttää Setelijärjestelmän uskotaan kehittävän markkinoita; haastateltavan mukaan markkinaehtoinen lähestymistapa saa palvelujen tuottajat kehittämään omia palvelujaan ja tätä kautta lisää palvelujen kysyntää. Käytännössä yritykset käyttävät palvelujen tuottajien muitakin palveluita kuin tukikelpoisia palveluita. Pk-yritysten osaaminen ja kilpailukyky kasvaa On kehittynyt järjestelmä, joka on helppo käyttää ja jossa on mahdollisimman vähän byrokratiaa Järjestelmään on mahdollista rakentaa laaja kirjo palveluita, joista voidaan räätälöidä yrityksen tarpeeseen parhaiten soveltuva kokonaisuus Järjestelmän kautta voidaan tukea myös erityisiä painopistealueita esimerkiksi ympäristöasiat tai vaikka strateginen tuki muutostilanteissa tai vaikka innovaatiopalvelujen käytön tehostaminen. Tukiprosenttia voidaan muuttaa riippuen siitä kuinka paljon mitäkin palvelua halutaan tukea ja miten tärkeänä mikäkin asia nähdään yritysten kehittämisen kannalta. Periaatteena avoimuus sekä palvelujen tuottajien että käyttäjien suhteen kaikilla mahdollisuudet tuottaa ja käyttää -> palvelun tuottajista menestyvät ne, jotka pystyvät tarjoamaan parhaat palvelut yrityksen näkökulmasta Kilpailutus Jokaiseen palveluryhmään (edellä esitetyt osa-alueet) sisältyy erilaisia palvelujen tuottajia kuten esimerkiksi neuvontaa antavia yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yksityisiä konsultteja. Tällä hetkellä palvelun tuottajia on noin Kriteerit täyttävät toimijat ovat mukana järjestelmässä viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen heidän on haettava pääsyä uudelleen. Palvelun tuottajien odotetaan täyttävän laatustandardin kuten ISO 9001 laatujärjestelmä. Lisäksi palvelun tuottajien on läpäistävä hyväksymisprosessi, joka koostuu seuraavista tekijöistä: 24

28 Innovaatiosetelit 25 of Palvelun tuottajan pitää tuottaa setelijärjestelmään sopivaa palvelua 2. Palvelun tuottajalla on omattava riittävästi kokemusta 3. Asiakkaiden tyytyväisyys/asiakas-arviot (palvelujen tuottajien on itse seurattava asiakastyytyväisyyttä) 4. Palvelun tuottajan tulee tuntea e-wallet järjestelmä ja sen säännöt ja sitoutua niitä noudattamaan 5. Palvelujen tuottajan tulee olla luotettava, esim. yrityksen talousasiat tulee olla kunnossa Hakeminen 1. Yrityksen edustaja kirjautuu järjestelmään omalla sähköisellä henkilökortillaan (tunnistautuminen) 2. Tunnistautumisen jälkeen yrityksen edustaja voi rekisteröidä yrityksensä järjestelmään (järjestelmä hakee VAT-numeron/Y-tunnuksen perusteella yrityksen perustiedot systeemiin) 3. Rekisteröityminen järjestelmään vahvistetaan kirjeellä yrityksen postiosoitteeseen 4. Yritykselle lähetetään sähköpostiviesti, jossa on suora linkki setelien hakemiseen 5. Yritys valitsee, mitä palvelua haluaa tilata ja valitsee listalta palvelun tuottajan (numeroitu) 6. Palvelujen tuottajat löytyvät kootusti nettisivuilta, jossa yritykset ovat voineet arvioida saamansa palvelun (1-5) ja antaa myös vapaata palautetta. Nämä arviot näkyvät kaikille. 7. Ennen tilausta yritys ottaa suoraan yhteyttä palvelun tarjoajaan ja sopii palvelusta 8. Yritys tilaa palvelun ja hänen käyttötililleen ilmestyy uusi projekti esim. tilattu koulutus. Palvelu on tilattava 14 päivän kuluessa sen aloittamisesta. 9. Kun palvelun tuottaja hyväksyy tilauksen, muuttuu projektin status hyväksytyksi ja yritys saa sähköpostiinsa ohjeet maksaa omarahoitusosuuden. Osuus on maksettava 30 päivän kuluessa tai systeemi poistaa hakemuksen automaattisesti. 10. Omarahoitusosuuden maksamisen jälkeen yrityksen e-wallettiin siirtyy julkisen tuen osuus 11. Palvelu suoritetaan 12. Palvelun päättymisen jälkeen (pääasiassa) yritys siirtää palvelujen tuottajalle maksun, joka koostuu omarahoitusosuudesta että tuesta 13. Projektin status muuttuu lopetetuksi, e-walletiin kertyy historia käytetyistä palveluista Muuta Yritykset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä järjestelmään, jonka avulla ne saavat alennettua esimerkiksi koulutusten ja valmennusten kustannuksia. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Dries Van Poucke, Enterprise Flanders 3.12 Seinäjoen alueen innovaatioseteli Kuvaus Seinäjoen seudun innovaatiosetelikokeilu oli osa laajempaa pilottiprosessia, johon seuraavat alueet osallistuivat: Forssan seutu, Hämeenlinnan seutu, Itä-Uusimaa, Jämsän seutu, Kokkolan seutukunta, Lahden alue, Mikkelin seutu, Oulun Eteläinen, Pietarsaaren seutu, Salon seutu, Seinäjoen seutu, Vakka-Suomen seutukunta, Varkauden talousalue ja Ylä-Savon talousalue. Setelijärjestelmän tavoitteisiin lukeutuivat pk-yritysten kasvuun ja innovaatiopalvelujen käyttöön kannustaminen ja uuden liiketoiminnan syntymisen tukeminen sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tietointensiivisten palveluyritysten (KIBS) ja pk-yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen. Lisäksi tavoitteena oli nostaa käytännön

29 Innovaatiosetelit 26 of 66 kokemusten kautta esiin setelille parhaiten soveltuvia käyttökohteita ja hahmottaa setelin euromääräinen optimikoko. 25 Edellä mainitusta valtakunnallisesta pilotista saatujen positiivisten kokemusten myötä Seinäjoen seudulla päätettiin jatkaa innovaatiosetelikokeilua. Setelin tavoitteena oli edistää Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron alueen älykästä teknologiaa valmistavien ja hyödyntävien pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja uuden liiketoiminnan syntymistä. Innovaatioseteliä myönnettiin yrityksille Seinäjoen seudulla vuosina 2007 ja Kohderyhmä Innovaatioseteli oli tarkoitettu pk-yrityksille innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen hankintaan. Käyttötarkoitus Setelin uskottiin soveltuvan erityisen hyvin erilaiseen tuotekehitykseen, tuotteistukseen, markkina-analyyseihin, liiketoimintamallien selvityksiin, tuotteen suojaukseen ja erilaisiin teknologiaselvityksiin liittyviin palveluihin. Minimi ja maksimi Valtakunnallisessa pilottikokeilussa maksimi oli euroa. Tukisetelin tarkkaa summaa ei haluttu lyödä lukkoon kokeilun alussa, koska tavoitteena oli kokemuksen kautta löytää seteleille pk-yritysten toiminnan kannalta järkevä koko. Pilottikokeilun alussa maksimituen määrä oli euroa, mutta tuen maksimimäärä päätettiin nostaa saadun palautteen ja ensimmäisten kokemusten perusteella 4000 euroon. Seinäjoen seudun jatkovaiheessa seteli oli arvoltaan euroa ja se oli mahdollista saada yli euron toteutuksiin. Tukiprosentit Valtakunnallisessa pilottikokeilussa pk-yritys saattoi saada maksimissaan 66 prosenttia kustannuksista kuitattua, kuitenkin maksimissaan euroa. Sama prosenttiosuus säilyi myös Seinäjoen alueen setelissä. Toimija Seinäjoen Teknologiakeskus Oy Rahoittaja Kuntarahoitus, jonka rahoitti silloinen Seinäjoen seudun elinkeinokeskus (SEEK). Miksi päättynyt Jatkovaihekin oli kokeilu, jonka ei ollut tarkoituskaan muuttua pysyväksi käytännöksi, koska rahoitusta ei voitu taata pitkäksi aikaa. Minkä tarpeen täyttää Setelijärjestelmällä pyrittiin alentamaan kynnystä ulkopuolisen asiantuntijapalvelun käyttöön pkyrityksissä. 25 raportti.pdf

30 Innovaatiosetelit 27 of 66 Kilpailutus Palveluntarjoajia ei rajattu millään tavalla, vaan yritykset saattoivat hyödyntää vapailla markkinoilla olevien toimijoiden tarjontaa. Hakeminen Yritysten piti täyttää yhden sivun a4-kokoinen lomake, jossa oli kuvaus palveluntarpeesta. Lisäksi tarjoukset piti pyytää kolmelta palveluntarjoajalta. Yritys saattoi kuitenkin lähestyä suoraan yksittäistä toimijaa, jos palveluntarve oli niin erityinen, ettei mahdollisia palveluntarjoajia ollut useita. Muuta Yritykset ottivat setelin hyvin vastaan sekä valtakunnallisessa että Seinäjoen jatkokokeilussa. Valtakunnallisella tasolla toteutetun kokeilun tulokset vaihtelivat suuresti alueesta toiseen. Yhtenä vaikuttavana tekijänä oli kuka setelien jaosta vastasi. Oli alueita, joilla kaikki setelit menivät nopeasti ja kysyntä ylitti tarjonnan selvästi, mutta myös seutuja, joilla menekkiä ei ollut niin paljon. Selittävänä tekijänä oli haastateltavien mukaan yritysten toiminnan ja tarpeiden tunteminen seko kokemus toimia yritysrajapinnassa. Selvityksessä kontaktoidut yhteyshenkilöt: Marja Vainionpää ja Jouni Pekkala, Into Seinäjoki Oy, Anssi Uitto, MDI Oy 3.13 Saras Sauter innovaatioseteli 26 Kuvaus Baden-Württembergin on sanottu olleen ensimmäinen osavaltio, joka on myöntänyt innovaatioseteleitä pk-yrityksille Saksassa. Kyseessä oli vuosina toteutettu pilottiprojekti. Tämän jälkeen seteleitä on jaettu ohjelmaperusteisesti. Kohderyhmä Pilotissa setelit oli tarkoitettu nimenomaan mikro- ja pienyrityksille, joilla on pääkonttori Baden- Württembergissä, vähemmän kuin 50 työntekijää sekä alle 10 miljoonan euron liikevaihto. Vuodesta 2009 eteenpäin setelijärjestelmään ovat olleet oikeutettuja myös alle 100 hengen keskisuuret yritykset, joiden liikevaihto ei yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Koska ohjelman on koettu olevan menestyksekäs Baden-Württembergin alueella, vuonna 2012 lanseerattiin uusi setelijärjestelmä erityisesti korkeanteknologian yrityksille (seteli B high tech), joka on tarkoitettu aloittaville ja alle kolme vuotta toiminnassa olleille pienyrityksille, joiden pääkonttori on Baden- Württembergissä. Tämän lisäksi vielä vuonna 2013 yritysten käyttöön tuotiin luovan alan toimijoille suunnattu seteli. Kaikkiaan Baden-Württembergin alueella on täten tällä erää käytössä neljä erilaista seteliä. Käyttötarkoitus Seteleitä myönnettiin ensisijaisesti uusien tuotteiden, palvelujen sekä tuotantoprosessien suunnitteluun, kehittämiseen sekä toimeenpanoon tai olemassa olevien tuotteiden, palvelujen tai tuotantoprosessien huomattavaan laadulliseen parantamiseen. Tarjolla on ollut kahdenlaisia seteleitä (A ja B). Yritys voi saada vain yhden setelin per vuosi, mutta a ja b setelit on 26 https://mfw.baden-wuerttemberg.de/de/mensch-wirtschaft/mittelstand-und-handwerk/innovationsgutscheine/

31 Innovaatiosetelit 28 of 66 mahdollista yhdistää. Minimi ja maksimi Setelin A arvo on enintään euroa ja sillä on voitu kattaa tieteellisiä palveluita, joiden avulla voidaan valmistella innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai prosessien kehittämistä. Esimerkkinä hyödynnettävästä palvelusta mainitaan teknologia ja markkinointitutkimus, toteutettavuusselvitykset, materiaalien tutkimus sekä suunnitteluun ja tuotantoteknologiaan liittyvät selvitykset. A seteliä on käytetty muun muassa toteutettavuusselvityksiin (31%), markkinatutkimuksiin (22%), teknologian tutkimukseen (20%), materiaalien tutkimukseen (15%), muotoiluselvityksiin (7%) sekä patenttitutkimukseen (5%). Seteli B on ollut arvokkaampi, enintään euroa. Sitä on voinut hyödyntää toimenpanoon suuntautuneisiin tutkimus- ja teknologiapalveluihin. Seteli B on tarkoitettu erityisesti innovatiivisten tuotteiden sekä palvelujen tuomiseen markkinoille ja tuotantomenetelmien viimeistelemiseen (saattamiseen valmiiksi markkinoille astumista varten). Esimerkkinä on mainittu esimerkiksi muotoilun suunnittelu, palvelusuunnittelu, prototyyppien laatiminen, tuotteiden testaaminen laadun sekä ympäristömääräysten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. B seteliä on käytetty muun muassa rakennuspalveluihin (33%), prototyyppien laatimiseen (31%), tuotetestaukseen (28%) sekä muotoiluun (8%). Setelin B hightech version arvo on enintään euroa ja sen voi hyödyntää toimenpanoon suuntautuneisiin tutkimus- ja teknologiapalveluihin sekä materiaalikustannuksiin prototyyppien rakentamisen osalta. Setelillä tuetaan erityisesti innovaatiohankkeita, jotka keskittyvät kestävään liikkuvuuteen, ympäristöteknologiaan, biotieteisiin sekä tieto- ja viestintäteknologiaan. A ja B setelit on mahdollista yhdistää, jolloin niiden arvo voi olla enintään euroa. Myös A ja B hightech seteli voidaan yhdistää. Tukiprosentit Setelin A kohdalla enintään 80 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Seteleiden B sekä B hightech kohdalla on puolestaan korvattu enintään 50 prosenttia kustannuksista. Toimija Baden-Württembergin osavaltion valtionvarainministeriö 27 Rahoittaja Baden-Württembergin osavaltion valtionvarainministeriö Miksi päättynyt Pilottiprojekti päättyi, mutta koska tulokset olivat niin hyviä, niiden pohjalta setelikokeilu muutettiin ohjelmaksi, joka jatkuu yhä. Minkä tarpeen täyttää 27

32 Innovaatiosetelit 29 of 66 Pilottiprojektin tulokset olivat onnistuneita. Vuosina jätettiin hakemusta, joista hyväksyttiin, näin ollen läpimenoprosentti oli noin 85. Seitsemälläkymmenellä prosentilla hakijoista ei ollut aiempaa kokemusta yhteistyöstä t&k-toimijan kanssa. Lisäksi vuonna 2012 myönnettiin 29 B hightech seteliä. Innovaatiosetelillä rahoitetuista hankkeista 49 prosenttia koski tuotteiden monimuotoistamista, 31 prosenttia tuotteiden optimointia sekä kahdeksan prosenttia täysin uusia tuotteita. Lisäksi yli puolet hankkeiden tuloksista tuotiin markkinoille alle vuoden kuluttua. Vajaa kolmannes yrityksistä on jatkanut yhteistyötä t&k-toimijan kanssa vuoden sisällä. Seteleiden hyödyntäjät ovat olleet pääsääntöisesti pieniä yrityksiä: vain 5 % yli 50 hengen yrityksiä; 17 % hengen yrityksiä; 17 % hengen yrityksiä, 16 % 5-9 hengen yrityksiä sekä lähes puolet (46 %) alle neljän hengen yrityksiä. Palveluntarjoajista yli puolet (55 %) on ollut yksityisen sektorin yrityksiä sekä vajaa viidennes (20 %) yliopistoja. Muita ovat olleet esimerkiksi Fraunhofer (tutkimuslaitos 6 %). Vaikka palveluja on ollut mahdollista hankkia mistä tahansa, suurin osa (78 %) on peräisin Baden- Württembergin osavaltiossa toimivilta organisaatioilta, 19 prosenttia Saksan muilta osavaltioilta ja vain kolme prosenttia ulkomailta. Kilpailutus Saksan malli on muista hieman erilainen siinä mielessä, että palveluntarjoajien ei tarvitse olla samasta osavaltiosta eikä edes Saksasta. Sekä kansallisten että ulkomaisten palveluntarjoajien hyödyntäminen on ollut yhtä lailla sallittua. Alueen yritysten kohdalla ei kuitenkaan ole ollut suurta kiinnostusta hyödyntää ulkomailla olevia palveluntarjoajia, ja niiden kysyntä on pysynyt tähän saakka varsin alhaisella tasolla. Hakeminen Seteleitä on voinut lunastaa julkisen tai yksityisen sektorin palvelun hyödyntämisestä syntyneitä kustannuksia vastaan. Setelin hakeminen tapahtuu verkossa. Jätetyn hakemuksen käsittely on kestänyt keskimäärin neljä viikkoa. Hakemusten käsittelystä vastaa innovaatiokomitea, joka koostuu seitsemästä jäsenestä: kaksi tutkijaa, kaksi innovaatiokonsulttia, kaksi yrittäjää sekä ministeriön edustaja. Seteli on lunastettavissa hankkeen päätyttyä. Muuta Setelijärjestelmää on tutkittu ja sen hyötyjä arvioitu innovaatiotoiminnan tukemisen näkökulmasta. Arvioinnin perusteella järjestelmä on onnistunut tavoittamaan kohderyhmänsä eli se tukee mikro- ja pienyritysten uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelua ja kehittämistä tai niiden laadun parantamista. Peräti 70 prosenttia tukea hakeneista yrityksistä ei ole ollut aiemmin yhteistyötä ulkopuolisten t&k- organisaatioiden kanssa. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Sarah Imsel, Martina Hertenberg

33 Innovaatiosetelit 30 of VINNOVAn innovaatioseteli 28 Kuvaus Ruotsissa on tarjolla innovaatioseteleitä uusien tuotteiden tai palvelujen potentiaalin testaamiseen. VINNOVAn motivaattorina toimivat aiemmat kokemukset kuten oma ICT-puoleen keskittynyt setelikokeilu sekä esimerkit muualta Euroopasta. Palvelu hankitaan tutkimuslaitokselta, yliopistolta tai yksityiseltä konsultilta. Toiminta alkoi pilottikokeiluna vuosina 2013 ja 2014 keskittyen tuolloin erityisesti IP-asioihin ja jatkuu edelleen laajemmin innovaatioseteleiden käsitteen alla. Järjestelmää testattiin jo vuosina , jolloin työnjako ja vastuut VINNOVAn, neuvonantajaorganisaatioiden sekä yritysten välillä laadittiin. Tavoitteena oli pitää byrokratian taso niin alhaalla kuin mahdollista. Tässä on myös onnistuttua ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä setelien käsittelyyn ja myöntämiseen liittyvään prosessiin. Vielä tätä aiemmin oli toteutettu ICT puoleen keskittynyt kokeilu, jonka tulokset olivat erittäin hyvät. Kohderyhmä Seteli on tarkoitettu erityisesti tarkoitettu yrityksille, joiden t&k-panostukset ovat alhaiset ja jotka tarvitsevat uutta tietoa tai uusia teknologioita kehittääkseen innovatiivisia palveluja, tuotteita tai prosesseja. Käyttötarkoitus Setelin avulla yritys voi hankkia ulkopuolista apua (ns. valmentajan) sellaisen liikeidean testaamiseen ja kehittämiseen, jota yritys ei omin voimavaroin voi viedä eteenpäin. Seteliä voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluinnovaatioiden kehittämiseen sekä tuotteiden, prosessien ja uuden teknologian muotoiluun ja liiketoimintamalleihin. Minimi ja maksimi Ruotsin kruunua Tukiprosentit Erillistä tukiprosenttia ei ole. Kaikki kriteerit täyttävät kustannukset voidaan hyväksyä kruunuun saakka. Toimija Setelijärjestelmän toimeenpanosta vastaavat seuraavat kolme yritystä, jotka toimivat samalla yrityksiin nähden neuvonantajan roolissa: Almi Företagspartner AB IUC Sverige AB Coompanion Kooperativ Utveckling Näillä yrityksillä on asiantuntijoita eri puolilla maata ja heidän osaamisensa kattaa kaikki sektorit. Rahoittaja VINNOVA, Tekesiä vastaava rahoittajaorganisaatio Ruotsissa

34 Innovaatiosetelit 31 of 66 Miksi päättynyt Yhä käynnissä. VINNOVA rahoittaa setelijärjestelmää ainakin vuosina Minkä tarpeen täyttää Setelijärjestelmän uskotaan parantavan Ruotsin innovaatioympäristöä. Järjestelmä on myös linjassa kansallisen innovaatiostrategian kanssa, jossa viitataan ruotsalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti. Kilpailutus Yritykset voivat vapaasti valita minkä tahansa palveluntarjoajan Ruotsista eli tarjoajia ei ole rajattu rahoittajan toimesta. Hakeminen Setelistä kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä neuvonantajaorganisaatioihin (Almi, IDC Sweden AB tai Coompanion Kooperativ Utveckling Sverige), jotka vastaavat ehdotettujen innovaatiohankkeiden arvioinnista. Hakemuksia käsitellään siinä järjestyksessä, kun niitä tulee. Muuta Setelien ansiosta yritysten kehityshankkeet käynnistyvät nopeammin ja useat niistä jatkuvat myös setelin käytön jälkeen. Yritysten omat panostukset ovat ylittäneet setelien arvon arviolta nelinkertaisesti. Yritys voi hyödyntää seteliä myös IP -strategian kehittämiseen, mikä on haasteellisempaa kuin perinteisempi t&k toiminta, koska immateriaalioikeudet ovat aiheena vieraampi niin yrityksille kuin neuvonantajaorganisaatioiden edustajille. Selvityksessä kontaktoitu yhteyshenkilö: Lena Nyberg, VINNOVA 4. INNOVAATIOSETELIKOKEILUJEN VERTAILU Esiselvityksessä on hankittu tietoa lukuisista innovaatiosetelijärjestelmistä, joita on ollut ja on yhä käytössä eri puolilla Eurooppaa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty näiden järjestelmien keskeiset piirteet. Taulukko 1. Setelijärjestelmien yleispiirteet Kohderyhmä Käyttötarkoitus Minimi maksimi Pääsääntöisesti pk-yritykset Neuvonta, koulutus, tuotekehitys, tiedon, teknologian ja osaamisen siirto Alarajaa ei yleensä ole, mutta maksimituen määrä vaihtelee suuresti eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin Tukiprosentit Setelijärjestelmästä riippuen % Toimija Rahoittaja Miksi päättynyt? Setelijärjestelmästä riippuen esimerkiksi alueellinen kehitysyhtiö tai yksityinen yritys, joka vastaa setelien myöntämisestä ja hallinnosta, poikkeuksena Baden-Württemberg, jossa osavaltion ministeriö allokoi setelit yrityksille Joko komissio (esim. rakennerahastot) tai valtio/alue Jos kyseessä ei ole ollut hankemuotoinen toiminta, setelijärjestelmä on useimmiten yhä käytössä, poikkeuksena kansallisella tasolla Hollanti, jossa setelin ei koettu vastaavan sille asetettuihin

35 Innovaatiosetelit 32 of 66 Mihin tarpeeseen vastaa? Kilpailutus Hakeminen Hyödyt tavoitteisiin Vaihtelee maittain, tarpeina esimerkiksi kannustaa yrityksiä yhteistyöhön tietoa tuottavien organisaatioiden kanssa, uusien yhteyksien ja verkostojen synnyttäminen, alentaa kynnystä asiantuntijapalvelujen ostoon, toimia lisäresurssina pk-yrityksille tai lisätä markkinaehtoisuutta yrityspalveluissa, nopeuttaa tkitoimintaa, ratkaista yritystoimintaan liittyviä todellisia haasteita, mahdollistaa nopeat pilotit ja kokeilut, mahdollistaa osaamisen, tiedon ja teknologian siirto, yritystoiminnan sparraaminen sekä erilaisten tutkimusten, selvitysten ja analyysien toteutus Vaihtelee maittain, kuitenkin vain Englannissa ja Ruotsissa yritykset voivat valita kehittämiskumppanikseen minkä tahansa maassa toimivan palveluntuottajan, Italiassa ja Saksassa palveluntarjoaja voi olla myös ulkomailta. Muissa malleissa tarjoajat esivalittu rekisteriin. Kaikissa käynnissä olevissa setelijärjestelmissä hakeminen tapahtuu nykyään sähköisesti. Itävallassa oli alun perin käytössä paperiversio, mutta siitä on luovuttu vuosia sitten. Toimijoiden verkottaminen, aiemmin julkista tukea hyödyntämättömien tahojen tavoittaminen, hanketoiminnan nopeuttaminen, investointien lisääntyminen Kohderyhmä Järjestelmiä yhdistää, että useimmiten niiden kohderyhmänä ovat olleet pk-yritykset (Belgia, Englanti, Espanja, Hollanti, Italia, Itävalta, Saksa ja Suomi). Vain Englannissa, Espanjassa sekä Kaakkois-Suomen palvelusetelikokeilussa vuodelta 2008 mainitaan myös mikroyritykset. Espanjassa kohderyhmän muodostavat erityisesti alle viiden hengen yritykset sekä maaseutumaisilla alueilla, alle tuhannen asukkaan kunnissa toimivat firmat. Toisaalta yhdessäkään maassa kriteerit eivät eksplisiittisesti sulje yhden hengen yrityksiä tuen ulkopuolelle. Irlannin järjestelmä oli aiemmin suunnattu vain pienille yrityksille, mutta tällä hetkellä käynnissä on kokeilu, jossa myös keskisuuret yritykset täyttävät hakukriteerit. VINNOVAn seteli on ainoa, jonka valintakriteereissä yrityksen koolla ei näyttäisi olevan merkitystä. Käyttötarkoitus Setelin käyttökohteena useimmissa setelijärjestelmissä on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen hankinta kuten esimerkiksi tiedon hankkiminen tuotekehitykseen, osaamisen ja teknologian siirto tai pilotointi, erilaiset koulutus- ja neuvontapalvelut tai uusien ideoiden ja liiketoimintamallien kehittäminen. Komission State Aid sääntöjen mukaisesti varsinaiset myynti- ja markkinointitoimet on rajattu tuen ulkopuolelle. Tästä huolimatta Englannin setelin yhteydessä mainitaan myös markkinointi. Seinäjoen seudun setelillä saattoi puolestaan hankkia markkina-analyysejä. Suurin osa setelijärjestelmistä ei tee eroa sektorin tai toimialan suhteen. Useimmiten pääpaino on horisontaalisissa teemoissa kuten innovaatiotoiminta tai digitaalisuus. Italian setelissä varsinaisena kohderyhmänä olivat ikäihmisille palveluja ja ratkaisuja tuottavat pk-yritykset. KIS- PIMS hankkeessa puolestaan pyrittiin tukemaan erityisesti ympäristö- ja uusiutuvan alan pkyrityksiä. Belgian setelijärjestelmässä maatalous sekä aseteollisuus on suljettu tuen ulkopuolelle. Kaikkiaan seteliä on käytetty eri Euroopan maissa seuraaviin tarkoituksiin: Belgia: Koulutus, neuvonta, teknologian hyödyntäminen, innovaationeuvonta, kansainvälistymisneuvonta, strateginen neuvonta muutostilanteissa, valmennus;

36 Innovaatiosetelit 33 of 66 Englanti: yritystoimintaan liittyvän todellisen haasteen ratkaiseminen; Espanja: vanhuspalveluita tuottavien yritysten liiketoiminnan kehittäminen; EU (KIS-PIMS-hanke): Yrityksen ulkopuolisen osaamisen hankkiminen esimerkiksi riskianalyyseihin (palveluinnovaatiohankkeet), liiketoimintasuunnitelmien vahvistamiseen sekä yhteyksien solmimiseen jatkorahoituksen ja kehittämiskumppanien hankkimiseksi; Hollanti (kansallinen taso): Kontaktien solmiminen pk-yritysten ja tutkimuslaitosten välillä, esimerkkinä käyttökohteesta sovellusorientoituneet tutkimuskyselyt; Hollanti (Limburg): tiedon, osaamisen ja teknologian siirto; Irlanti: uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien ja liiketoimintamallien kehittäminen, uusiin palvelumalleihin ja asiakasliittymiin sekä räätälöityihin innovaatiojohtamisen valmennuksiin; Italia: Liiketoiminnan ja palvelutuotannon digitalisointi; Itävalta: Tutkimukset, toteutettavuusselvitykset, teknologian siirron konseptit tai innovaatiohankkeet; Saksa: Uusien tuotteiden, palvelujen sekä tuotantoprosessien suunnittelu, kehittäminen sekä toimeenpano tai olemassa olevien tuotteiden, palvelujen tai tuotantoprosessien huomattava laadullinen parantaminen; Skotlanti: Yhteishankkeet pk-yritysten ja korkeakouluyksiköiden uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien tuottamiseksi; Suomi (Seinäjoki): tuotekehitys, tuotteistus, markkina-analyysit, liiketoimintamallien selvitykset, tuotteen suojaukset ja erilaisiin teknologiaselvityksiin liittyvät palvelut Ruotsi: Liikeidean testaaminen ja kehittäminen, esimerkiksi palveluinnovaatioiden kehittäminen sekä tuotteiden, prosessien ja uuden teknologian muotoilu ja liiketoimintamallien kehittäminen Minimi ja maksimi Setelin alaraja on tässä esiselvityksessä kartoitetuissa setelijärjestelmissä harvoin määritelty. Näin on menetelty vain Skotlannin (1 000 puntaa) setelissä. Ylärajan suhteen hajontaa esiintyi enemmän. Useissa järjestelmissä tukea myönnetään enintään euroa. Seinäjoen seudun oma seteli oli varsin pieni, tuen osuus (66 %) yhdistettynä yrityksen omaan osuuteen (33 %) kattoi maksimissaan euroa. Irlannissa, Italiassa ja Saksassa on ollut tarjolla sekä pienempiä että suurempia seteleitä. Italian neljästä eri setelistä pienin oli Seinäjoen tavoin arvoltaan euroa. Saksan Baden-Württembergissä korkean teknologian yritysten on mahdollista saada käyttöönsä euron arvoinen seteli. Belgiassa yhden yrityksen saama tuki vuositasolla on saattanut nousta jopa euroon, kun useamman eri setelin yhdistelmänä. Tämän yli nousi vielä KIS-PIMS hankkeessa Tekesin myöntämä palveluinnovaatioseteli, jonka arvo oli ylimmillään euroa. Tukiprosentit Se, onko tuki yrityksille kokonaan ilmaista vai edellyttääkö tuen saaminen omavastuuosuutta, jakaa setelijärjestelmät useampaan leiriin. Vain Englannissa ja Ruotsissa setelien tukiprosentti on täydet 100. Irlannin ja Itävallan pienemmän setelin, joiden arvo on enintään euroa, saa ilman omavastuuosuutta. Irlannissa Fast track setelin arvo on ylimmillään euroa, josta tuki kattaa puolet. Itävallassa setelin arvo voi noista , josta tuen osuus on enintään 75 % eli euroa. Hollannissa tukiprosentti määräytyy sen mukaan, onko palveluntarjoaja julkinen tai yksityinen tutkimuslaitos. Ensin mainitun yhteydessä tukiprosentti on 100, jälkimmäisen kohdalla tuki kattaa 70 prosenttia kustannuksista. Saksassa on Suomen ja Italian tavoin omavastuuosuus pienimmästä setelistä alkaen. A setelin arvo on enintään euroa, josta voidaan kattaa 80 %. Muissa (B seteli sekä B high tech) kustannuksista on korvattu puolet. Toimija ja rahoittaja

37 Innovaatiosetelit 34 of 66 Setelitoiminnan hallinnoinnista on useimmiten vastannut eri organisaatio kuin toiminnan rahoittanut taho. Saksa muodostaa poikkeuksen, Baden-Württembergissä yksi ja sama organisaatio (ministeriö) myöntää rahoituksen ja käsittelee hakemukset. Saksassakaan setelien myöntäminen ei ole yksin ministeriön vastuulla, vaan käsittelystä huolehtii seitsenhenkinen innovaatiokomitea, jossa on kaksi tutkijaa, kaksi innovaatiokonsulttia, kaksi yrittäjää sekä ministeriön edustaja. Huomattavasti yleisempää siis on, että rahoittaja toimii taustalla ja toinen organisaatio vastaa setelijärjestelmän hallinnoinnista. Miksi päättynyt? Monet järjestelmistä ovat tälläkin hetkellä käytössä, muun muassa Belgiassa, Englannissa, Espanjassa, Irlannissa, Saksassa, Skotlannissa ja Ruotsissa. Hollannin järjestelmä lakkautettiin kansallisella tasolla, koska sen ei koettu palvelevan tarkoitustaan. Sen sijaan Limburgin alueella seteleitä jaetaan yhä. Muut päättyneistä on toteutettu osana projektitoimintaa, joka on loppunut hankkeen mukana. Mihin tarpeeseen vastaa? Eri maissa setelijärjestelmän on nähty täyttävän monia eri tarpeita. Esimerkiksi Belgiassa kokemusten perusteella setelin ajatellaan kehittävän markkinoita. Haastateltavan mukaan markkinaehtoinen lähestymistapa kannustaa palveluntuottajia kehittämään omia palveluitaan. Kaakkois-Suomen kokeilussa seteleillä olisi haluttu tarjoa toimintamalli, jonka myötä yrityksillä olisi ollut nykyistä suurempi vapaus palveluntarjoajan valintaan. Seteliä on myös käytetty kannustamaan sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole aiemmin hyödyntäneet ulkopuolista osaamista, yhteistyön aloittamiseen. Hollannissa setelillä on vastattu yrityksissä havaittuihin (aika, resurssit, fokus, osaaminen) puutteisiin. Kilpailutus Palveluntarjoajien kilpailutuksessa havaittiin maa- tai järjestelmäkohtaisia eroja. Vähemmistössä olivat maat, joissa yritys voi valita palveluntarjoajan täysin vapaasti joko kotimaisilta tai maailmanmarkkinoilta. Saksan Baden-Württembergissä tarjontaa ei ole rajattu osavaltion tai edes maan mukaan. Tästä huolimatta vain pieni osa (3 %) palveluntarjoajista on ollut ulkomaisia. Luontevinta yrityksille lienee toimia samaa kieltä ja samalla alueella toimivien organisaatioiden edustajien kanssa. Italian mallissa ulkomailla toimivien yritysten palvelujen hyödyntämiseen on kannustettu myöntämällä tästä lisäpisteitä hakemuksiin. Englannissa ja Ruotsissa yritykset voivat valita kehittämiskumppanikseen minkä tahansa maassa toimivan palveluntuottajan. Seinäjoen mallissa yritysten piti pyytää tarjoukset kolmelta palveluntarjoajalta. Muissa järjestelmissä palveluntarjoajien suhteen on toteutettu esivalinta hallinnoivan tahon toimesta. Belgiassa rekisterissä on useampi tuhat palveluntarjoajaa, jotka kelpoisuus tarkistetaan viiden vuoden välein. Irlannissa ja Skotlannissa hallinnoivan tahon verkkosivulla on palveluntarjoajat sisältävä rekisteri. Skotlannissa valittava yhteistyötaho voi olla vain skotlantilainen yliopisto tai korkeakoulu. Myös Itävallassa valinnan on kohdistuttava tietoa tuottavaan organisaatioon. Sekä Skotlannissa että Itävallassa setelin tavoitteena on tuoda yrityksiä yhteen alueen korkeakoulujen kanssa. Hakeminen Osassa pidempään käytössä olleista setelijärjestelmistä kuten Itävallassa sekä Saksan Baden- Württembergin osavaltiossa hakeminen tapahtui alun perin paperilla, mutta nykyään kaikissa järjestelmissä on siirrytty sähköiseen hakemiseen. Tämä on nopeuttanut prosessia ja lisännyt sen käyttäjäystävällisyyttä. Itse prosessissa on myös eroja eri maiden välillä.

38 Innovaatiosetelit 35 of 66 Useimmissa maissa seteleitä on mahdollista hakea milloin tahansa, mutta esimerkiksi Englannissa, Irlannissa ja Skotlannissa hakemuksia otetaan vastaan vain erillisten hakujen aikana. Hakemisen yhteydessä on tärkeää, että sekä yritys että välittäjäorganisaatio ymmärtävät todellisen tarpeen ja osaavat ohjata tuen hakijan sopivan palveluntarjoajan luokse. Esimerkiksi Itävallassa FFG:n hakemuksia arvioiva asiantuntija voi olla vielä erikseen yhteydessä yritykseen, jotta ymmärtää, mikä tuen tuoma lisäarvo yritykselle on. Hollannin mallissa setelijärjestelmää hallinnoiva taho (LIOF) vierailee usein yrityksissä. Tämä auttaa yrityksiä artikuloimaan ja tunnistamaan kehittämistarpeita ja puolestaan helpottaa LIOF:n roolia osaamisen kysynnän ja tarjonnan välittäjänä. Mitä seteleillä on saatu aikaiseksi Pääsääntöisesti kokemukset yrityssetelijärjestelmistä eri puolilta Eurooppaa ovat myönteisiä ja se, että suurin osa on usean vuoden toiminnan jälkeen yhä käytössä, kertoo niiden toimivuudesta. Järjestelmiin olennaisesti liittyvä byrokratia on pitänyt kustannukset alhaisina, esimerkiksi Belgiassa kahdeksan hengen tiimi pyörittää vuositasolla hakemusta. Tukea hyödyntää yritystä, joka vastaa kolmannesta kaikista Flandersissa olevista yrityksistä. Muut tulokset kuvataan alla erikseen. Toimijoiden verkottaminen Useissa eri maissa kohderyhmänä ovat etenkin sellaiset yritykset, joilla ei ole ennestään ollut yhteistyötä yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa. Tällaisia järjestelmiä on esimerkiksi Englannissa (ja Skotlannissa), Irlannissa, Itävallassa ja Ruotsissa. Ylipäänsä toimijoiden tuominen yhteen on yksi seteleiden vahvuus. Saksassa jopa 70 prosenttia tukea hakeneista yrityksistä ei ole ollut aiemmin yhteistyötä ulkopuolisten t&k- organisaatioiden kanssa. Englannissa 46 % yrityksistä, joille seteli myönnettiin, ei ollut aiemmin työskennellyt yliopistojen tai korkeakoulujen kanssa. Myös Irlannissa setelien on todettu tuovan yritysten asiantuntijat, korkeakoulujen opettajat ja tutkijat on tuotu saman pöydän ääreen. Kolmessa eri maassa (Itävalta, Suomi, Ranska) toteutetun KIS-PIMS -hankkeen myötä havaittiin, että setelit alensivat kynnystä solmia yhteistyösuhteita (esimerkiksi yrityksen ulkopuolisten tiedon tuottajien) uusien kumppaneiden kanssa. Kehittämistoiminnan jatkuminen Seteleillä on selvästi lisäarvoa yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sparraajana ja aktivoijana. Irlannissa yritykset ovat jatkaneet panostuksia kehittämistoimintaan omin investoinnein. Lisäksi lähes kaikki (94 %) seteliä hyödyntäneistä yrityksistä ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan setelijärjestelmän mahdollistamiin hankkeisiin jatkossakin. Saksassa vajaa kolmannes yrityksistä on jatkanut yhteistyötä t&k-toimijan kanssa vuoden sisällä. Samoin Skotlannissa ja Ruotsissa yhteistyön on todettu toimivan ja johtavan usein uusiin hankkeisiin myös setelillä rahoitetun projektin jälkeen. Belgiassa on puolestaan havaittu, että käytännössä yritykset käyttävät seteliä kokeiltuaan palvelujentuottajien muitakin kuin tukikelpoisia palveluita oman toimintansa kehittämiseen. Tuen merkitys uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen aiemmin erilaisia tukia hyödyntämättömille yrityksille Kuten aiemmin tässä luvussa on todettu, setelitukea on hyödynnetty moniin eri tarkoituksiin maasta riippuen. Yhteistä on, että setelien on havaittu auttavan yrityksiä tki-toiminnassa hyvin tuloksin. Esimerkiksi Irlannissa 24 % seteliä hyödyntäneistä yrityksistä on laajentanut tuotevalikoimaansa ja 23 % on parantanut olemassa olevien tuotteidensa laatua. Englannissa peräti 39 % yrityksistä ei olisi kyennyt kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita ja prosesseja

39 Innovaatiosetelit 36 of 66 ilman setelillä hankittua tukea. Olennaista on, että seteleiden käyttäjiksi on valikoitunut muitakin kuin erilaisia tukia aktiivisesti hakevia yrityksiä. Samalla on allokoitu tukea toimintaan, joka muuten olisi jäänyt toteuttamatta. Hollannissa näin on ollut kahdeksan setelin kohdalla kymmenestä. Hanketoiminnan nopeuttaminen Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tukemisen lisäksi setelien etuna on niiden nopeus. Setelit ovat auttaneet nopeuttamaan tuotekehitystä ja siten helpottaneet kehittämistä ja uusien ratkaisujen tuomista markkinoille esimerkiksi Englannissa, Hollannissa, KIS-PIMS hankkeessa ja Ruotsissa. Saksassa yli puolet hankkeiden tuloksista tuotiin markkinoille alle vuoden kuluttua. Rambollin muutama vuosi sitten Ruotsissa toteuttamassa innovaatioseteliarvioinnissa 30 todettiin, että setelin rahallisen arvon vaikutus ei ole niin suuri. Huomattavasti enemmän merkitystä on sillä, että yritykset tietävät, miten ne aikovat käyttää myönnetyn tuen. Lisäksi setelin eduksi laskettiin kysyntälähtöisyys. Yritykset saattoivat ostaa palvelun omien erityistarpeidensa mukaisesti, jolloin tuki oli suunnattu juuri siihen kehitysvaiheeseen, jossa yritys oli. Investointien lisääntyminen Setelien etuna voidaan mainita myös lisääntyneet investoinnit tki-toimintaan, Ruotsissa yritysten omat panostukset ovat ylittäneet setelien arvon arviolta nelinkertaisesti. Vaikutuksia on ollut myös yritysten liikevaihtoon. Esimerkiksi Irlannissa setelijärjestelmän kautta sijoitettu euro lisäsi yrityksen liikevaihtoa seitsemällä eurolla. Lisääntyneet panostukset linkittyvät aiemmin mainittuun kehittämistoiminnan jatkumiseen joko omalla tai julkisen sektorin rahoituksella. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi OECD on tunnistanut useita syitä innovaatiosetelijärjestelmien käynnistämiseen. Nämä liittyvät etenkin pieniä ja pk-yrityksiä kohtaaviin haasteisiin kuten julkisen sektorin tuottaman tiedon hyödyntämiseen sekä yritysten ulkopuolisen erityisosaamisen hankkimiseen. OECD:n (2010) mukaan setelit ovat hyödyllinen työkalu sellaisten toimijoiden välisten suhteiden rakentamiseen, jotka välittävät palveluja sekä osaamista niitä hyödyntäville tahoille. Lisäksi setelit mahdollistavat innovaatiotoimintaan liittyviin tarpeisiin vastaamisen. Instrumentin yksinkertaisuudesta johtuen se on mahdollista ottaa käyttöön eri alueilla ympäri maailman. 31 Olennaista on, että seteli ei ole vain yksittäinen instrumentti, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään tukemaan ja stimuloimaan pk-yritysten innovatiivisuutta. Tässä kokonaisuudessa seteli edustaa ensimmäistä askelta, jonka avulla pk-yrityksen käyttöön tuodaan ulkopuolista osaamista. Useissa maissa setelin myötä yritykset ovat hyödyntäneet jatkossa sekä muita julkisen sektorin palveluja että yksityisen sektorin tarjontaa. Yhteenvetona todetaan, että tuki-instrumenttina setelit sopivat innovaatiotoiminnan tukemiseen hyvin varhaisessa vaiheessa tai sellaisten yritysten hyödynnettäväksi, joilla ei ole juuri aiempaa kokemusta innovaatiotoiminnasta. Setelit edustavat kohdennettua, markkinaehtoista palvelua, jolla voidaan vastata yritystoiminnassa esiintyviin haasteisiin. 30 Pilotprogrammet för utvecklingscheckar inom hälsa, vård och omsorg. Slututvärdering 31 OECD (2010) Innovation vouchers, Innovation Policy Handbook.

40 Innovaatiosetelit 37 of SÄHKÖISEN KYSELYN TULOKSET Osana esiselvitystä toteutettiin Pirkanmaalla toimiville yrityksille suunnattu kysely, jossa kartoitettiin a) yritysten tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla, b) yritysten aiemmin hyödyntämiä julkisen sektorin tarjoamia tukia sekä niihin liittyviä kokemuksia ja c) mahdollisia esteitä erilaisten tukipalvelujen käytölle. Lisäksi kyselyssä selvitettiin, kokevatko yritysten edustajat olemassa olevassa julkisessa palvelutarjonnassa olevan sellaisia aukkoja tai puutteita, jotka hankaloittavat yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Kyselyyn vastanneista henkilöistä yli puolet (53 %) edusti pieniä yrityksiä (6-50 työntekijää). Huomattava osa vastauksista saatiin myös 1-5 henkeä työllistäviltä mikroyrityksiltä (29 %). Keskisuurten yritysten ( työntekijää) edustajia vastaajista 10 % ja loput vastaukset tulivat suurista yrityksistä (yli 250 työntekijää). Vastanneiden edustamat yrityksen henkilöstömäärän mukaan on esitetty kuviossa 1. Mikroyritys (1-5 henkilöä) 28,6 % Pieni yritys (6-50 henkilöä) 53,1 % Keskisuuri ( henkilöä) 10,2 % Suuri yritys (yli 250 henkilöä) 8,2 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kuvio 1 Sähköiseen kyselyyn osallistuneiden yritysten koko (henkilöstömäärän mukaan) Sähköiseen kyselyyn vastanneiden yritysten toimialakohtainen jako oli puolestaan seuraava: Teollisuus 46 % Liike-elämän palvelut 15 % Muut palvelut 15 % Rakentaminen 6 % Kauppa 2 % Muut 17 % (esimerkiksi ICT, terveys ja ympäristöteknologia, liikuntapalvelut) Kyselyyn vastanneet edustivat yritysten iän osalta suhteellisen vakiintunutta yritystoimintaa. Melkein kolme neljästä yrityksistä (74 %) oli perustettu jo yli 10 vuotta sitten. Viidesosalla oli takana yritystoimintaa kolmesta viiteen vuotta. Hieman yli neljä prosenttia oli ollut toiminnassa kuudesta yhdeksään vuotta ja kaksi prosenttia oli perustettu kahden viime vuoden sisällä. Yritykset jakautuivat selvästi sen mukaan, onko niillä toimintaa ulkomailla (52 %) vai ei (48 %). 5.1 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Enemmistö yrityksistä harjoittaa aktiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Vajaalla 40 prosentilla vastanneista oli ollut viimeisten viiden vuoden aikana yli neljä t&k-hanketta ja yli 30 prosentilla yhdestä kolmeen. Toisaalta lähes kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ollut toteuttanut yhtään t&k-hanketta viime vuosina siitä huolimatta, että jokaisessa yrityksessä oli vähintään yksi henkilö, joka työskentelee pääsääntöisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan parissa.

41 Innovaatiosetelit 38 of 66 Seuraavassa esitetään selvityksen keskeisiä tuloksia yrityksen tki-palvelujen ja käytön osalta. Osiossa käydään läpi, mitä yksityisen ja julkisen sektorin palveluita yritykset ovat hyödyntäneet sekä esitetään yhteenveto yritysten keskeisimmistä tarpeista tki-palvelujen osalta. Tulokset on selvyyden vuoksi jaoteltu a) yksityisen sektorin palveluihin ja b) julkisen sektorin palveluihin ja tukiin. 5.2 Julkisen sektorin subventoimien tukien tai palvelujen hyödyntäminen Hieman yli puolet eli 56 % yrityksistä oli hyödyntänyt julkisia palveluja tai tukia innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Yleisimmin käytettyjä tukimuotoja ovat olleet kyselyn vastausten perusteella Tekesin ja ELY-keskusten lainat ja avustukset. Muita rahoituslähteitä ovat olleet muun muassa EU, Finnvera, SHOK-rahoitus sekä palveluntarjoajina esimerkiksi VTT ja yliopistot. 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 56,0 % Kyllä 44,0 % Ei Kaikki (KA:1.44, Hajonta:0.5) (Vastauksia:50) Kuvio 2 Julkisten tukien tai palvelujen hyödyntäminen [Kysymys 2]. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus yritysten kehittämisprojekteihin ja pilotointiin sekä ELY-keskusten tarjoama kehittämisavustus. (n=50)] Alla olevassa kuviossa (Kuvio 3) on tarkasteltu julkisten tukien hyödyntämistä yritysten kasvutavoitteiden perusteella. Tuloksien perusteella nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset ovat tukien ja palvelujen suurkuluttajia, sillä yli 4/5 on hyödyntänyt tukia innovaatiotoiminnassaan. Vastaavasti suurin osa yrityksistä, joilla ei ole kasvutavoitteita tai joiden ensisijaisena tavoitteena on vakaan aseman ylläpitäminen, eivät ole hyödyntäneet tukia yhtä suuressa määrin. Yrityksistä, joilla ei ole kasvutavoitteita, vain 33 % on hyödyntänyt tukia. Vakaata asemaa tavoittelevista yrityksistä vain 24 % on hyödyntänyt julkisia tukia. Tulokset osoittavat, että erityisesti nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset hyödyntävät tukia. 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 84,2 % 56,0 % 33,3 % 23,5 % Kyllä 76,5 % 66,7 % 44,0 % 15,8 % Ei Kaikki (KA:1.44, Hajonta:0.5) (Vastauksia:50) Ei kasvutav. (KA:1.67, Hajonta:0.47) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.16, Hajonta:0.36) (Vastauksia:19) Vakaa asema (KA:1.76, Hajonta:0.42) (Vastauksia:17) Kuvio 3 Julkisten tukien tai palvelujen hyödyntäminen kasvuhakuisuuden perusteella

42 Innovaatiosetelit 39 of 66 [Kysymys 2]. Onko yrityksenne hyödyntänyt aiemmin julkisia palveluja tai tukia liittyen innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen? Esimerkkinä voidaan mainita Tekesin rahoitus yritysten kehittämisprojekteihin ja pilotointiin sekä ELY-keskusten tarjoama kehittämisavustus. (n=50)] Yrityksiä pyydettiin antamaan kyselyssä palautetta käyttämistään julkisen sektorin palveluista. Palaute oli enemmän positiivista kuin negatiivista, ja hajontaa oli molempien kategorioiden alla. Osa vastaajista kritisoi tukien hyödyntämiseen liittyvää raportointia, mutta myönsivät, että vaatimustaso on kohtuullinen. Tukien etuna mainittiin riskin alentaminen sekä alkuun pääseminen ja se, että ne ovat vastanneet yrityksen tarpeisiin. Eräs vastaaja mainitsi tuen olevan t&k-painotteisten alkavien yritysten elinehto. Miksi yritys ei ole aiemmin hyödyntänyt tukia Osa yrityksistä vastasi, ettei ole hyödyntänyt tukia aiemmin. Näiltä yrityksiltä kysyttiin, miksi ne eivät ole hyödyntäneet julkisia palveluita tai tukia innovaatioiden ja teknologian kehittämiseen. Kaikkien vastaajien osalta suurin syy tukien hakematta jättämiseen on ollut se, että tuen tai palvelun hyödyntäminen ja tukijärjestelmä on koettu liian vaikeaksi. Toisena merkittävänä syynä oli ajan ja resurssien puute. Kolmas selittävä tekijä oli, että yrityksillä ei ole ollut tarvetta tuelle tai palvelulle. Tietyssä määrin tukijärjestelmän raskaus estää osaa yrityksistä hakemasta tukia. Tuloksista myös näkyy, että kaikki nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset kokevat resurssien puutteen ja tukijärjestelmän monimutkaisuuden erityiseksi haasteeksi. Osa vastaajista viittasi myös muihin syihin. Nämäkin vastaukset olivat pääsääntöisesti varsin lähellä muita kyselyssä esitettyjä vaihtoehtoja kuten seuraavista esimerkeistä käy ilmi: olen joskus kysellyt elinkeinoasiamieheltä, mutta tälle alueelle ei kuulemma ole mitään tukia saatavilla ; tieto palveluista on epäselvää ja kysyttäessäkin asiat kommunikoidaan niin vaikeasti, että pk-yrityksellä ei ole voimavaroja lähteä siihen prosessiin mukaan. Näiden lisäksi esteinä mainittiin tukien edellytykset kuten se, että tukien hyödyntäminen edellyttää palvelujen ostamista yrityksen ulkopuolelta, joka nostaa kehityshankkeen kustannukset tukihyödyn yläpuolelle tai se, että palveluntarjoaja on valittava tietyltä listalta. Julkiselle tuelle tai palvelulle ei ole ollut tarvetta Julkisista tuista tai palveluista ei ole ollut riittävästi tietoa Yrityksellä ei ole ollut aikaa tai resursseja etsiä lisätietoa ja edistää ko. tukien tai palvelujen hyödyntämistä Julkista tukea tai palvelua on haettu, mutta sitä ei ole myönnetty Julkisen tuen tai palvelujen hyödyntäminen on koettu liian vaikeaksi, esim. tukijärjestelmä näyttäytyy liian monimutkaisena Jokin muu, mikä 0,0 % 0,0 % 0,0 % 7,7 % 14,3 % 15,4 % 14,3 % 15,4 % 28,6 % 30,8 % 33,3 % 42,9 % 33,3 % 30,8 % 33,3 % 33,3 % 46,2 % 23,8 % 33,3 % 57,1 % 66,7 % 66,7 % 100,0 % 100,0 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.71, Hajonta:1.65) (Vastauksia:21) Ei kasvutav. (KA:3.33, Hajonta:1.89) (Vastauksia:3) Nopea kv. kasvu (KA:4.22, Hajonta:1.4) (Vastauksia:3) Vakaa asema (KA:3.37, Hajonta:1.63) (Vastauksia:13) Kuvio 4 Syyt julkisen tuen käyttämättä jättämiselle

43 Innovaatiosetelit 40 of 66 [Kysymys 7]. Mikäli ette ole hyödyntäneet julkisia palveluita tai tukia innovaatioiden ja teknologioiden kehittämisessä, mitkä tähän ovat olleet keskeiset esteet? Voitte valita yhden tai useamman seuraavista vaihtoehdoista. (n=21)] 5.3 Tarve julkisen sektorin subventoimille tki-toimintaan suunnatuille tuille ja palveluille Kyselyssä selvitettiin, minkälaisia tarpeita yrityksillä on innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen liittyen. Yrityksistä 75 % kertoi yrityksessä olevan tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla. 100,0 % 80,0 % 75,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Kyllä 25,0 % Ei Kuvio 5 Tarve julkisille tuille ja palveluille [Kysymys 1]. 1. Onko yrityksessänne tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla? (Kyllä, Ei) (n=48)] Seuraavassa kuviossa (Kuvio 6) on tarkasteltu tuen tarvetta yrityksen kasvuhakuisuuden perusteella. Tietoa voi pitää mielenkiintoisena, sillä kasvuhakuisten yritysten on todettu synnyttävän merkittävän osan uusista työpaikoista. Kaikki nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevat yritykset kokevat yrityksessä olevan tarvetta julkisille, teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen tarkoitetuille tuille ja palveluille. Vastaavasti ne yritykset, joilla ei ole kasvutavoitteita, kokevat tarpeen huomattavasti pienemmäksi (vain 33 % koki yrityksellä olevan tarvetta julkisille tuille ja palveluille). Tuen tarve on siis suurinta nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien yritysten joukossa. 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 100,0 % 75,0 % 58,8 % 33,3 % Kyllä 66,7 % 41,2 % 25,0 % 0,0 % Ei Kaikki (KA:1.25, Hajonta:0.43) (Vastauksia:48) Ei kasvutav. (KA:1.67, Hajonta:0.47) (Vastauksia:6) Nopea kv. kasvu (KA:1.0, Hajonta:0.0) (Vastauksia:18) Vakaa asema (KA:1.41, Hajonta:0.49) (Vastauksia:17) Kuvio 6 Tarve julkisille tuille ja palveluille kasvuhakuisuuden perusteella [Kysymys 1]. 1. Onko yrityksessänne tarvetta innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen julkisten palvelujen tai tukien avulla? (Kyllä, Ei) (n=48)] Yrityksiltä kysyttiin, minkälaisia innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen liittyviä tarpeita heillä on. Yritykset listasivat erilaisia tarpeita, kuten esimerkiksi kehitysideoiden kaupallistamisen ja t&k-toiminnan. Osa yrityksistä myös totesi, ettei heillä ole merkittäviä t&k-toimintaan liittyviä

YRITYSPALVELUSETELI UTOPIAA VAI TULEVAISUUDEN YRITYSPALVELUITA YRITYSPALVELUT 2.0. ESISELVITYS INNOVAATIO JA KANSAINVÄLISTYMISSETELIN MAHDOLLISUUDET

YRITYSPALVELUSETELI UTOPIAA VAI TULEVAISUUDEN YRITYSPALVELUITA YRITYSPALVELUT 2.0. ESISELVITYS INNOVAATIO JA KANSAINVÄLISTYMISSETELIN MAHDOLLISUUDET YRITYSPALVELUSETELI UTOPIAA VAI TULEVAISUUDEN YRITYSPALVELUITA YRITYSPALVELUT 2.0. ESISELVITYS INNOVAATIO JA KANSAINVÄLISTYMISSETELIN MAHDOLLISUUDET SISÄLTÖ 1. Toimeksiannon tausta ja tavoite 2. Toimeksiannon

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun suunnittelu

Kansainvälisen kasvun suunnittelu Kansainvälisen kasvun suunnittelu PSu 05-2013 Mitä rahoitetaan ja millä kriteereillä? Rahoitus kohdistuu projekteihin (alku, loppu, suunnitelma, budjetti, tulosten systemaattinen hyödyntäminen), arvioinnin

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Liikekumppanuusohjelma Finnpartnership Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima. Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit. Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki

Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit. Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki Tulevaisuutta tekemässä Esikaupallisten hankintojen ensimmäiset esimerkit Tampere 11.4.2012 Kehityspäällikkö Sari Luostarinen Forum Virium Helsinki Miksi? Ikäihmisten elämänlaatu: kotona asumisen edellytysten

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot