AUTOTEKNIIKKA 3. Jouko Rantala Jarkko Sirola. Alusta- ja hallintalaitteet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "AUTOTEKNIIKKA 3. Jouko Rantala Jarkko Sirola. Alusta- ja hallintalaitteet"

Minna Mäkelä
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jouko Rantala Jarkko Sirola AUTOTEKNIIKKA 3 Alusta- ja hallintalaitteet Nestejarrut Pyörät ja renkaat Jousitus ja heilahduksenvaimennus Ohjauslaitteet 3

2 Opiskelijalle ja opettajalle Oppikirjan rakenne Autotekniikka 3 Alusta- ja hallintalaitteet -oppikirja on yhdistelmä aikaisemmista kirjoista Auto- ja kuljetusalan perusoppi 4 ja erikoistumisoppi 1. Kirjaan on lisätty uudempia rakenteita ja jätetty vähemmälle raskaan kaluston aineistoa, ja jo kirjasarjan muissa niteissä käsiteltyä sisältöjä. Jotta opiskelija oppii tekemään oireiden ja omien havaintojensa perusteella auton alusta- ja hallintalaitteiden huolto- ja korjaustyöt asianmukaisesti, on hänen tunnettava hyvin nykyaikaisen auton alusta- ja hallintalaitteiden perusrakenteet ja niiden toiminta. Asentaja, jolla on vankka perustieto näistä laitteista, osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan helposti myös uusiin rakenneratkaisuihin, joita autoihin tulee jatkuvasti. Kirjassa on painotettu erityisesti kuvien osuutta. Eri osakokonaisuuksien toiminnan ymmärtämiseksi kuvat on suunniteltu ja väritetty sellaisiksi, että monimutkaisetkin rakenteet ja toiminnat on helposti opittavissa. Hyvällä kuvituksella lyhennetään paljon pitkien tekstien osuutta, jolloin opiskelija motivoituu paremmin opiskeluun. Kirjan sisällön laadinnassa on pyritty käsittelemään asiat siten, että opiskelija joutuu itse aktiivisesti työskentelemään. Tehtävät Ammattityö, ammattiteoria Tehtävät on sijoitettu määrävälein. Niitä voi daan tilanteen mukaan käyttää mm. formatiivisina kokeina, kotitehtävinä tai eriyttävinä tehtävinä. Tehtävien avulla opiskelja voi itse arvioida oppimaansa. Näin mielenkiinto säilyy helpommin opiskeltavissa asioissa. Tehtäviä on ehkä joidenkin mielestä liikaa, mutta osan tehtävistä opettaja voi jättää oppilaan oman harkinnan varaan. Kirja mahdollistaa erilaisten opetusmenetelmien käytön. Yksilöllinen opiskelu ja eriyttävä opetus ovat mahdollisia, koska opintojaksot on jaettu selkeisiin aihekokonaisuuksiin. Tehtävien hyödyntämisessä on olennaista se, että vastaukset voidaan kirjoittaa tehtävässä olevaan vastaustilaan. Koska kirjassa esitetyt rakenteet ja työohjeet ovat pääosin yleisluonteisia, ne eivät kaikilta osin sovellu merk ki kohtaisiksi ohjeiksi. Siksi on tärkeää, että opiskelijoita ohjataan käyttämään myös korjaamokäsikirjoja ja tietokonepohjaisia tietokantoja huolto- ja korjausohjeineen. 5

Jotta opiskelija oppii tekemään oireiden ja omien havaintojensa perusteella auton alusta- ja hallintalaitteiden huolto- ja korjaustyöt asianmukaisesti, on hänen tunnettava hyvin nykyaikaisen auton

3 Opettajan aineisto Oppikirjaan liittyy opettajan materiaalina vastaukset kaikkiin harjoitustehtäviin. Vastaukset on saatavissa sähköisessä muodossa. Erityisesti huomioon otettavaa Autotekniikka 2 on suunniteltu oppi- ja työkirjaksi. Opiskelijan itsenäinen työskentely kehittää omatoimisuutta ja loogista ajattelukykyä. Siksi on tärkeää, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus itse ratkaista oppikirjan tehtävät ja tehdä siihen opiskelun yhteydessä asiaa täydentäviä ja ymmärtämistä helpottavia omia merkintöjä. Kirjan tietoja tarvitaan koko opiskelun ajan. Siitä on suuri hyöty myös myöhemmässä työelämässä ja siksi oppikirja kannattaa säilyttää. Erityisesti huomioon otettavaa Voidaksemme pitää kirjan ajan tasalla ja kehittää sitä nykyajan autojen huolto- ja korjaustöiden vaatimuksia vastaavaksi, tarvitsemme käyttäjien kommentteja niin opettajilta, opiskelijoilta ja ammattilaisilta. Palautteen voi lähettää joko suoraan kirjoittajille tai kustantajalle. Kiitämme jo etukäteen. Kankaanpäässä kesällä 2011 Jouko Rantala Jarkko Sirola jouko.rantala@dnainternet.net Kustannusosakeyhtiö Otava Aikuisopetuksen osasto Uudenmaankatu Helsinki Puh. (09)

Siksi on tärkeää, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus itse ratkaista oppikirjan tehtävät ja tehdä siihen opiskelun yhteydessä asiaa täydentäviä ja ymmärtämistä helpottavia omia merkintöjä.

4 Sisällys Nestejarrut 1. Jarrulaitteiden kehitysvaiheita Jarrujen tehtävät ja rakennemääräyksiä Nestejarrujen rakenne ja toiminta Jarrulainsäädäntö Jarrujen kunnon tarkastus Jarrunesteet Glykolijarruneste Jarrunesteen laatu ja vaihtoväli Jarrunesteen kunnon mittaus Muita jarrunesteitä Jarrujen häipymisilmiö Kitkamateriaali Jarruneste Nestejarrun käyttölaite Jarruhydrauliikan perusteita Pienestä poljinvoimasta tehokasta jarrutusvoimaa Pääsylinterin rakenne ja toiminta Jarrupiirejä Nestejärjestelmän täyttö ja ilmanpoisto Pääsylinterin avulla Nesteen vaihto ja ilmaus täyttölaitteella Ilmanpoisto alipaineella Rumpujarrut Rumpujarrutyypit t Jarrukenkien paisuttajalaitteet t Jarrukilpi ja jarrurumpu Käyttöjarrun säätölaitteet ja säätö Seisontajarru rumpujarrun yhteydessä Jarrukitkapinnat, vaihto ja sovitus Rumpujarrujen huolto Levyjarru Levyjarrun rakenne ja toiminta Jarruääniä ym. vikoja ja niiden poistotapoja Seisontajarru levyjarrun yhteydessä Levyjarrun huolto Jarruputkisto Jarruputket t Jarruletkut t Jarruputken teko ja asennus Jarruputken ja -letkun vaihto 72 7

2. Jarruneste 25 5. Nestejarrun käyttölaite 25 5.1. Jarruhydrauliikan perusteita 25 5.2. Pienestä poljinvoimasta tehokasta jarrutusvoimaa 26 5.3. Pääsylinterin rakenne ja toiminta 27 5.4.

5 10. Jarruvoiman säätö ja rajoittaminen Kiinteä jarruvoiman jako Jarruvoiman säätimet (paineen rajoittaminen ja säätö) Jarrutehostimet Alipainetehostin Hydraulinen jarrutehostin Paineilmatehosteinen nestejarru Paineilmatoiminen nestejarrujärjestelmä Jarrutusta ja ajonvakautta paranatavia järjestelmiä ä Jarru- ja ajonvakautusjärjestelmien nimilyhenteitä Ajonvakautusjärjestelmien kehitys ABS, ASR & ESP ABS-jarrujärjestelmä ä Perinteisen ABS-jarrujärjestelmän rakenne ja toiminta ABS-rakenneosat ABS-jarrujärjestelmiä ä ABS-järjestelmän etuja Elektroninen jarruvoimien jako (EBD) Hätäjarrutustehostus (BAS) Vetoluiston esto (ASR) Ajonvakautusjärjestelmä (ESP) ABS-jarrujärjestelmän huolto ja korjaus Yleisiä huolto- ja korjausohjeita Vianetsintä järjestelmätesterillä Varotoimet järjestelmän huollossa ja tarkastuksessa a Vianetsintä vanhemmista ABS-järjestelmistä ä ABS-järjestelmän korjaus 121 Pyörät ja renkaat 14. Pyörien ja renkaiden tehtävät Renkaiden ominaisuudet Renkaiden ilmanpaine Renkaiden sijaintipaikan vaihto Renkaiden varastointi Sekarengastus Renkaiden vaihtokelpoisuus Käytännön ohjeita renkaista ja rengaspaineista Pyörän irrotus ja kiinnitys Renkaan asennus Ulkorenkaan korjaus Renkaiden aiheuttamat värähtelyt t Pyörien tasapainotus Pyörien katsastustarkastus Pyörien laakerointirakenteita Vapaasti pyörivän pyörän laakerointi Vetävän pyörän laakerointi Raskaankaluston pyörien laakerointi Laakereiden tarkastus 158 8

2. Ajonvakautusjärjestelmien kehitys ABS, ASR & ESP 98 12.3. ABS-jarrujärjestelmä ä 99 12.4. Perinteisen ABS-jarrujärjestelmän rakenne ja toiminta 100 12.5. ABS-rakenneosat 102 12.6.

6 15.5. Laakerin vaihto Etuvetoisen auton etupyörän laakerin vaihto Pyörien tuenta Tuennan tehtävät t Pyörien tuentarakenteita Nivelrakenteiden kuluneisuuden tarkastus 173 Jousitus ja heilahduksenvaimennus 17. Jousituksen tehtäviä Auton heilahtelun lajit Auton ajo-ominaisuudet Jouset Jousitusvaatimus Tavallisimmat jousirakenteet t Uutta jousitustekniikkaa Kierrejousen kuoleutuminen Lehtijousen tarkastus ja korjaus Jousipakan kiinnitys Heilahduksenvaimentimet Teleskooppivaimennin Muita vaimenninrakenteita Vaimentimen kunnon toteaminen Joustintuen kunnostus Käytettyjen vaimentimien hävittäminen 217 Ohjauslaitteet 20. Ohjausmenetelmät Olkatappiohjaus Olkatappiohjaus takapyörissä Nelipyöräolkatappiohjaus Olkatappiohjaus raskaassa kalustossa Runko-ohjaus Kääntöakseliohjaus Telaketjuohjaus Moottoriajoneuvon ohjaus Ohjauslaitteita koskeva lainsäädäntö Ohjauslaitetyyppejä Keskeisiä ohjauslaitteille asetettavia vaatimuksia Ohjauskäyttäytyminen Kaarrekäyttäytyminen Ohjauslaitteiden kehitysnäkymät t Ohjausvoima ja välityssuhde Henkilöauton hydraulinen ohjaustehostin Henkilöauton sähköisesti tehostettu hammastankoohjaus 236 9

2. Tavallisimmat jousirakenteet t 194 18.3. Uutta jousitustekniikkaa 197 18.4. Kierrejousen kuoleutuminen 198 18.5. Lehtijousen tarkastus ja korjaus 200 18.6. Jousipakan kiinnitys 202 19.

7 22. Nelipyöräohjaus Yleistä Esimerkkirakenne Takapyörien kääntöjärjestelmä Hammastanko-ohjausvaihteen vaihto Irrotus Ohjausvaihteen kiinnitys Ohjaustehostimen huolto Ohjaustehostimen ilmaus Ohjauslaitteiden katsastustarkastus Lukkolaite Elektroninen ajonestojärjestelmä Ohjauspyörän rakenne Ohjauspyörän ja -akselin kiinnitys ja nivelet Ohjausvaihteen kiinnitys Hammastanko-ohjausvaihteen nivelsuojukset Väljyys ohjauslaitteissa Ohjauslaitteiden liika kireys Pyörien enimmäiskääntymä Raidetangot, nivelet ja apukannatin Pyörien asentokulmat ja niiden vaikutukset Pyörän tuenta ja ohjattavuus Ohjauskinematiikka Pyörien sivukallistuma (camber) Kääntöakselin takakallistuma (caster) Kääntöakselin sivukallistuma (SAI) Kääntövierinsäde Keskiön kääntöetäisyys Auraus ja haritus (toe-in ja toe-out) Kaarteenajokulma Eri kulmien riippuvuus toisistaan Vianetsintä Asentokulmien tarkastus Nelipyöräsuuntaus Suuntausmallit t Nelipyöräsuuntauksen periaate Tarkastusta edeltävät esityöt t Nelipyöräsuuntauslaite Nelipyöräsuuntaus Kaarteenajokulman tarkastus kääntölevyillä Asentokulmien säätökohteita

4. Ohjauspyörän ja -akselin kiinnitys ja nivelet 250 24.5. Ohjausvaihteen kiinnitys 250 24.6. Hammastanko-ohjausvaihteen nivelsuojukset 250 24.7. Väljyys ohjauslaitteissa 251 24.8.

Samankaltaiset tiedostot

Arto Lehtinen Jouko Rantala AUTOTEKNIIKKA 4. Moottori. Moottorin perusteet Käyntijärjestelmät Moottorin kunnostus

Arto Lehtinen Jouko Rantala AUTOTEKNIIKKA 4 Moottori Moottorin perusteet Käyntijärjestelmät Moottorin kunnostus 3 Opiskelijalle ja opettajalle Oppikirjan rakenne Autotekniikka 4 Moottori -oppikirja on