Tuoreet syyttäjät luottavat tulevaisuuteen

Transkriptio

1 Tuoreet syyttäjät luottavat tulevaisuuteen Helsingin virastolle löytyi syntymäpäivä Syyteneuvottelu alkaa

2 SISÄLTÖ TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus: Hätäkahvit 3 DNA-lausunnot tarjoavat syyttäjälle uutta tietoa 4 Syyteneuvottelujärjestelmä tuo syyttäjälle uusia vaatimuksia 6 Tuoreet syyttäjät luottavat tulevaisuuteen 8 Helsingin syyttäjänvirastolle löytyi syntymäpäivä Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus Ennenaikainen joululahja Hämeenlinnan syyttäjille 14 Tämäkö oikeusvaltion rahojen järkevää käyttöä? 16 Taito-hankkeella kehitetään uutta tapaa organisoida syyttäjien erikoistuminen 18 5/ Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisema tiedotuslehti syyttäjälaitokselle Ajankohtaista 19 Henkilöstö 21 Tiedotus tiedotus.vksv@oikeus.fi Päätoimittaja Pilvi Isotalus pilvi.isotalus@oikeus.fi Toimitussihteeri Maria Turkia maria.turkia@oikeus.fi Puhelin Faksi PL 333, HELSINKI (Albertinkatu 25 A) vksv.fi Salmisaaren oikeustalon 10-vuotisjuhla järjestettiin perjantaina oikeusaputoimiston, syyttäjänviraston ja käräjäoikeuden henkilökunnille. Ohjelman yllätysnumerona oli Sanna Warsellin ilma-akrobatiaesitys. Helsingin syyttäjänviraston tilat 7. kerroksessa olivat illan ajaksi muuttuneet hyvinkin suosituksi karaoke-pubiksi. KUVA: KUKKA-MAARIA KANKAALA

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Kutsu hätäkahville Pilvi Isotalus Minä yritän parhaani, kuuluu lastenhuoneesta, kun hoputan iltatoimiin. Tunnen huonon omantunnon piston sydämessäni. Niinhän se on, että poikani yrittää parhaansa ja riisuu vaatteitaan niin nopeasti kuin pystyy. Ja sen pitäisi riittää. Eikö sen pitäisi riittää myös työelämässä? Näinhän voi yrittää lohduttaa itseään stressaavan työhaastattelun tai haasteellisen esiintymisen jälkeen. Ainakin yritin parhaani, muuta en voi. Mutta riittääkö se? Meiltä vaaditaan koko ajan enemmän. Asioiden pitäisi hoitua tehokkaasti ja pienillä resursseilla. Riittääkö, että yrittää parhaansa, jos on ylityöllistetty ja eläkkeelle lähteneen kollegankin hommilla kuormitettu? Jos se ei riitä, ihminen reagoi. Ensin tulevat stressi ja ehkä pienet oireet, kuten tyytymättömyys työhön ja päänsärky. Jos tilanne jatkuu, parhaansa yrittäjä uupuu. Työuupumuksella on kolme erityispiirrettä: uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto. Lisäksi uupuneella on yleensä myös runsaasti muita stressioireita. Työuupumusta saattaa kuitenkin olla vaikea itse tunnistaa. Erityisesti liian suuri työmäärä, rooliristiriidat ja -epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä ovat yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen. Yhtenä keinona kuormittuneen tilanteen poikkiviheltämiseen tarjotaan työpaikan tai alan vaihtoa. Mutta eikö joka paikassa olen nykyisin samanlaista? Ytneuvottelut uhkaavat jo valtiollakin, jota on aina pidetty turvallisena työnantajana. Kun porukka vähenee eläköitymisten ja muiden muutosten takia, täytyisi jäljelle jäävistä pitää entistäkin parempaa huolta. Ehdotankin, että otetaan käyttöön työkavereiden kesken hätäkahvit. Mediassa on viime viikkoina puhuttu siitä, kuinka väsyneet äidit käyttävät Facebookissa hätäkahvit -ilmoitusta, kun tarvitsevat vertaistukea ja apua vaikeassa tilanteessa: lasten vahtimista suihkun ajaksi, lapsille leikkiseuraa, lenkkiseuraa tai vain aikuista, jolle jutella. Miksei työpaikallakin kokoonnuttaisi hätäkahveille? Kuormittavassa tilanteessa on paljon jo se, että saa purkaa tuntojaan. Toisen myötätunto ja erilainen näkökanta auttavat näkemään tilanteen uudella tavalla. Yhdessä voi löytää ratkaisun tilanteeseen. Vertaiselle työkaverille on helpompi puhua kuin esimiehelle. Ehkä keskustelun jälkeen myös esimiehen puoleen kääntyminen on helpompaa. Esimiehellä on velvollisuus puuttua ajoissa työuupumukseen, mutta yleensä me kollegat näemme ja kuulemme enemmän. Meillä kaikilla on velvollisuus huolehtia toisistamme, vaikka uupunut ei osaisi itse pyytää apua. Silloin voikin kysyä, mitä kuuluu ja olisiko tarve hätäkähveille. m 3

4 DNA-lausunnot tarjoavat syyttäjälle uutta tietoa m Rikoskemisti Auli Bengs ja kihlakunnansyyttäjä Mari Mattila, keskusrikospoliisi DNA-tutkimusten tilaaminen ja rikosteknisen laboratorion DNA-lausuntojen käytettävyys näyttönä voivat olla myös esitutkintayhteistyökysymys. 4 Syyttäjä rikosvastuun toteuttajana vastaa viime kädessä siitä, että rikosasiaa on selvitetty riittävästi esitutkinnassa. Sen varmistamiseksi syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen on tehtävä yhteistyötä esitutkinnan aikana siten kuin asian laatu vaatii. Yhteistyö voi liittyä tutkittavan jutun oikeudellisiin tai prosessuaalisiin kysymyksiin, mutta myös näytön hankkimiseen ja riittävyyteen. Esitutkintayhteistyötä koskevassa ohjeessa (Valtakunnansyyttäjänviraston julkaisusarja nro 7) on lueteltu ne rikokset, joista esitutkintaviranomaisen tulee tehdä syyttäjälle esitutkintalain mukainen ennakkoilmoitus. Näissä tilanteissa esitutkintayhteistyö käynnistyy ilmoitusmenettelyllä. Niin sanotuista päivittäisrikoksista ei lähtökohtaisesti tarvitse ilmoittaa syyttäjälle, koska niissä ei yleensä tarvita esitutkintayhteistyötä. Olennaista näissäkin asioissa on kuitenkin se, että tutkinnanjohtajalla on mahdollisuus keskustella syyttäjän kanssa, jos jokin yksittäinen esiin tullut seikka tätä edellyttää. Kyse voi olla esimerkiksi näytön kartuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. DNA-LAUSUNNOT OSA ESITUTKINNASSA KERTYNYTTÄ NÄYTTÖÄ DNA-lausuntoja pidetään totutusti vahvana näyttönä DNA-tunnisteiden huikeiden esiintymistodennäköisyyksien vuoksi. DNA-tunnisteen arvioitu esiintymistodennäköisyys on parhaimmillaan alle DNA-tunnisteen esiintymistodennäköisyys on parhaimmillaan alle yksi miljardista. Suomen väkiluku huomioon ottaen se kuulostaa vähintäänkin riittävältä. yksi miljardista. Suomen väkiluku huomioon ottaen se kuulostaa vähintäänkin riittävältä. Rikostekninen laboratorio on käyttänyt uutta, entistä herkempää DNA-tunnisteen määritysmenetelmää jo muutaman vuoden. Kasvaneen herkkyyden hinta on, että tuloksissa näkyy muukin solumateriaali kuin se, joka liittyy rikostapaukseen. Asuntomurtopaikan DNA-näytteissä näkyy ainakin perheenjäsenten DNA:ta. Mitä useamman henkilön DNA:ta löytyy samasta näytteestä, sen vaikeampaa on näytteen tulkinta, ja näyttöarvo laskee. Rikosteknisen laboratorion asiakaskeskeiseen palvelutuotantoon kuuluu sähköinen tuotekatalogi. Siitä löytyy kunkin laboratoriotutkimuksen (tuotteen) tuotekuvaus, mahdolliset rajoitteet näytemateriaalille ja toimitusaika. Tutkimukset voidaan jakaa kahteen tuoteperheeseen: perus-dna-tutkimus ja laaja DNA-tutkimus. Perustutkimuksilla saa nopeasti vahvaa näyttöä DNA-rekisteriä hyödyntämällä, mutta näytemateriaalia ja kahden henkilön DNA-sekoitustulosten tulkintaa on rajoitettu. Laajat DNA-tutkimukset tehdään hyödyntämällä kaikkea tuloksesta saatavaa tietoa. Laajassa tutkimuksessa voidaan tehdä rekisterivertailuja kahden henkilön sekoitustuloksista tai vertailla sekoitustulosta nimettyjen henkilöiden näytteisiin. Vakavissa rikoksissa esitutkintaviranomainen pyytää yleensä laajaa tutkimusta ja päivittäisrikoksissa perustutkimusta. Kyse on kuitenkin aina tapaus-

5 KUVA: RIKOSTEKNINEN LABORATORIO KRP:n rikostekninen laboratorio on käyttänyt uutta, entistä herkempää DNA-tunnisteen määritysmenetelmää jo muutaman vuoden. Hintana on, että tuloksissa näkyy muukin solumateriaali kuin se, joka liittyy rikostapaukseen. kohtaisesta harkinnasta. Esimerkiksi laajoissa rikossarjoissa voi olla vähemmän vakavia rikosnimikkeitä, joihin liittyvien DNA-näytteiden laajempi tutkiminen on tarpeen kokonaisnäytön rakentamiseksi. UUDISTUKSIA DNA-LAUSUNNOISSA Laboratorion tuotejaotteluun liittyen on DNA-lausuntoihin kuluneena syksynä lisätty uusi osio selventämään tutkimustulosten käsitteitä: henkilön DNA-tunniste, rekisterikelpoinen sekoitustulos, vertailukelpoinen sekoitustulos ja ei vertailukelpoinen tulos. Vakiokäsitteiden on tarkoitus antaa lukijalle työkalu tulosten keskinäiseen vertailuun, sillä kaikkiin tuloksiin ei liity arvioitua esiintymistodennäköisyyttä eikä tilastollista laskua. Myös syyttäjän on aiheellista tiedostaa mahdolliset tuotekohtaiset rajoitteet tulosten tulkinnassa. Uuden käsiteosion avulla syyttäjä pääsee perille siitä, mitä selvitystä perustutkimuksella tai laajalla tutkimuksella on saatu tai saatavissa. Se selventää myös tietojen käytettävyyttä näyttönä. Kertynyttä osaamista voivat syyttäjä ja tutkinnanjohto hyödyntää esimerkiksi silloin, kun vakavassa rikoksessa tai laajassa päivittäisrikossarjassa pohditaan, mitä näyttöä tarvitaan pakkokeinojen perusteeksi tai milloin pöytäkirja on valmis syyttäjälle siirrettäväksi. Jos syyttäjällä on päivittäisrikoksessa tutkinnanjohtajan yhteydenoton jälkeen tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa esitutkintaan, voidaan keskustella esimerkiksi siitä, mikä on jutun laatuun nähden riittävä selvitys. m Uuteen DNA-lausuntopohjaan ja sen käytettävyyteen liittyvää palautetta voi kokemusten kartuttua antaa rikostekniselle laboratoriolle osoitteeseen auli.bengs@poliisi.fi 5

6 Syyteneuvottelujärjestelmä tuo syyttäjälle uusia vaatimuksia m Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä Syyteneuvottelujärjestelmästä säätävän uuden lainsäädännön vuoksi syyttäjän asema rikosoikeudenhoidossa vahvistuu ja muuttuu. Se asettaa syyttäjän toiminnalle uudenlaisia vaatimuksia. Syyteneuvottelun onnistuminen edellyttää, että syyttäjä osallistuu esitutkintayhteistyöhön entistä aktiivisemmin. 6 Vuoden 2015 alusta lähtien syyttäjän tulee olla perillä rikoksen selvittämiseen tarvittavasta työmäärästä, ajasta ja kustannuksista sekä kyetä suunnittelemaan rikoskokonaisuuden rajaamista. Hänen tulee tuntea rangaistuskäytäntö riittävän tarkasti ja pystyä arvioimaan luotettavasti rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä, mahdollisesti jo esitutkinnan varhaisessa vaiheessa. Syyteneuvottelun onnistumisen edellytyksenä on myös, että syyttäjä suhtautuu puolueettomasti rikoksen selvittämiseen ja osaa neuvotella asiantuntevasti tarvittavista sopimuksista eri tahojen kanssa. Menettelyllä pyritään keventämään hallitusti eräiden rikosten pitkäkestoista rikosoikeudellista käsittelyä. Rikoksesta epäillyn tunnustuksen ansiosta rikosasian käsittelyssä säästyisi aikaa, vaivaa ja kustannuksia, ja rangaistus tuomittaisiin lievennetyn rangaistusasteikon mukaan. Syyttäjä voisi myös päättää toimenpiteistä luopumisesta. Teonkuvaus ja rikosnimike eivät kuitenkaan ole neuvottelukysymyksiä. Menettelyssä huolehditaan asianomistajan ja rikoksesta epäillyn oikeuksista. Tuomioistuin käyttää tuomiovaltaa ja arvioi tuomion antamisen edellytykset. Lakiuudistuksessa on kyse prosessioikeudellisten säännösten uudistamisesta. Siksi uusia säännöksiä voidaan soveltaa vuoden 2015 alusta sellaisissakin asioissa, jotka ovat tuolloin vireillä esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai käräjäoikeudessa niin, ettei pääkäsittelyä ole vielä aloitettu. ALUEELLISTA KOULUTUSTA JA OHJE Uudistuksen vuoksi Valtakunnansyyttäjänvirasto on järjestänyt syyttäjänvirastoille alu- Tea Kangasniemi on yksi syyteneuvottelujärjestelmän soveltamiseen kouluttavista valtionsyyttäjistä. KUVA: MARIA TURKIA

7 Syyteneuvottelujärjestelmää koskeva lainsäädäntö Vuoden 2015 alusta voimaan tulevaa syyteneuvottelujärjestelmää koskevasta lainsäädännöstä on säädetty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain, oikeudenkäymiskaaren 2 luvun, esitutkintalain ja rikoslain muuttamisesta annetuilla laeilla /2014. Lakien valmisteluasiakirjat ovat hallituksen esityksessä HE 58/2013, perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 7/2014 vp ja lakivaliokunnan mietinnössä LaVM 5/2014 vp. eellista koulutusta. Koulutukseen on osallistunut myös tuomareita ja poliiseja. Viimeiset alueelliset koulutustilaisuudet järjestetään tammikuussa Viranomaisyhteistyön varmistamiseksi Valtakunnansyyttäjänviraston edustajat ovat osallistuneet tilaisuuksiin, joissa uudistusta on käsitelty muun muassa poliisien, tuomareiden, asianajajien ja veroviranomaisten kanssa. Valtakunnansyyttäjänvirasto antaa syyttäjille ohjeet syyteneuvottelujärjestelmän soveltamiseen vuoden 2015 alkupuolella. Syyttäjien tulisi ottaa yhteyttä koulutusta järjestäneisiin valtionsyyttäjiin (Jorma Äijälä, Ritva Sahavirta ja Tea Kangasniemi), mikäli koulutuksissa tai syyttäjäntyössä alkuvuonna havaitaan sellaisia tulkintakysymyksiä, jotka on syytä huomioida ohjeistuksessa. Lakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt, että uudistuksen tavoitteena olevien kustannussäästöjen toteutumista seurataan tarkoin. Valtakunnansyyttäjänviraston alustavien suunnitelmien mukaan seurantajärjestelmästä luodaan paikallissyyttäjien kannalta mahdollisimman kevyt. UUSIA ASIAKIRJOJA Syyteneuvottelujärjestelmän käsittelyvaiheissa tarvitaan uusia asiakirjoja. Niitä on suunniteltu yhdessä tuomareiden ja poliisien edustajien kanssa. Ennen AIPAasiankäsittelyjärjestelmän käyttöönottoa asiakirjat tehdään nykyisiä asiakirjapohjia hyödyntäen. Tätä varten laaditaan asiakirjafraaseja yhdenmukaista valtakunnallista käyttöä varten. m Syyteneuvottelujärjestelmästä informoitiin myös mediaa. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen selvensi asiaa lehdistötilaisuudessa Valtakunnansyyttäjänvirastossa joulukuussa. Malliasiakirjoja ja fraaseja käsittely- ja ratkaisutilanteisiin Esitys esitutkinnan rajoittamiseksi tunnustamisperusteella Päätös esitutkinnan rajoittamisesta tunnustamisperusteella Esitys esitutkinnan rajoittamiseksi ja sitoumukseksi rangaistusasteikon lieventämisestä Päätös esitutkinnan rajoittamisesta ja sitoumus rangaistusasteikon lieventämisestä Päätös syyttämättä jättämisestä tunnustamisperusteella Muistio syyteneuvottelusta Tuomioesitys KUVA: MARIA TURKIA 7

8 Tuoreet syyttäjät luottavat tulevaisuuteen m Teksti ja kuvat: Maria Turkia Marraskuun lopulla juhlittiin vähään aikaan viimeisiä Syyttäjän startista valmistuneita. Loppukokeen parhaasta suorituksesta palkittiin Ville Niiniviita. 8 Anna-Mari Jukola Anna-Mari Jukola sai Syyttäjän startista avaimia työhönsä: Koulutus lähinnä syvensi tietämystäni syyttäjän työstä, hän sanoo. Jukola on syyttäjänä Hämeenlinnassa, jonne hän siirtyi Lahdesta kuluneena syksynä. Muuta alan kokemusta hän on hankkinut muun muassa käräjäsihteerinä ja oikeusavustajana. Hän on myös auskultoinut. Syyttäjäksi Jukola halusi oppiakseen alasta yhä lisää. Tavoitteenani on hankkia mahdollisimman monipuolinen kokemus oikeuslaitoksen erilaisista työtehtävistä. Syyttäjän työ on antanut sen mitä odotin: lisää tietoa ja osaamista. Uusinta minulle on ollut esitutkintayhteistyö poliisin kanssa. Se on opettanut paljon. Jukola luottaa tulevaisuuteen ja uskoo työpaikkansa syyttäjänvirastossa säilyvän. Pieti Kannala Pieti Kannalalla on takanaan pitkä harjoittelukokemus syyttäjän työssä. Parasta Startissa olikin saada vahvistusta jo opitulle. Joissakin asioissa kannat muuttuivat. Olen nähnyt virastoissa erilaisia toimintamalleja, mutta nyt uskallan entistä enemmän soveltaa työhön omaa ajatusmaailmaani. Kannala tuli Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoon Vantaalle harjoittelijaksi vuonna 2011 ja on ollut siellä syyttäjänä noin vuoden. Töitä on luvattu ainakin vuodeksi En jaksa uskoa, että syyttäjän hommat yhtäkkiä loppuisivat. Kannala haluaa tehdä syyttäjän työtä, koska tuntee, että se on aina jossain määrin arvokasta. Syyttäjä on oikeudenmukaisuuden puolella ja turvaa niiden oikeuksia, jotka eivät itse siihen pysty. Alun perin Kannala halusi poliisiksi, mutta haki kuitenkin oikeustieteelliseen. Tulin syyttäjänvirastoon harjoittelijaksi, koska halusin kehittyä mahdollisimman hyväksi poliisiksi. Enää en kuitenkaan haaveile poliisin työstä, vaikka muuten voisin kuvitella olevani töissä myös poliisipuolella. Kakkosvaihtoehtona voisi olla myös työskentely omassa yrityksessä, Kannala miettii.

9 "Syyttäjä on oikeudenmukaisuuden puolella ja turvaa niiden oikeuksia, jotka eivät itse siihen pysty." Ville Niiniviita Maija Kurki sai Syyttäjän startista hyvän pohjan syyttäjän työhön. Starttitehtävissä tulivat kaikki syyttäjän työn osa-alueet tutuiksi. Omaa oppimista oli helppo seurata. Oli myös hyvä, kun sai tutorien tuen ja sai tutustua yhteistyöviranomaisiin. Kurki on työskennellyt syyttäjänä Tampereella syyskuusta Sitä ennen hän oli apulaissyyttäjänä Helsingissä. Miia Pölläsen mielestä Syyttäjän startissa oli antoisaa erityisesti verkostoituminen ja vertaistuki. Lähiopetuspäiviä olisi voinut olla enemmänkin, hän miettii. Pöllänen aloitti syyttäjänuransa Kouvolassa noin vuosi sitten ja työskentelee nyt syyttäjänvirastossa Lappeenrannassa. Kokemusta hänellä on myös KRP:stä sekä käräjäsihteerin ja haastemiehen tehtävistä. Miia Pöllänen Ville Niiniviita sai Syyttäjän startista hyvät valmiudet työhönsä: Sain sekä teoreettisen pohjan että käytännön apua tehtäviini. Niiniviita on työskennellyt syyttäjänä Porissa huhtikuusta 2014 lähtien, ja määräys on voimassa elokuun 2015 loppuun asti. Hän luottaa tulevaisuuteensa syyttäjänä ja jatkaa tehtävissä mielellään, jos se vain on mahdollista. Uskon, että työt jatkuvat, vaikka taloudellinen tilanne näyttääkin synkältä. Niiniviidan mielestä syyttäjän työhön tuovat mielekkyyttä itsenäisyys, oma harkintavalta ja vastuu omista päätöksistä. Tämä työ vain tuntuu omimmalta, hän toteaa. Maija Kurki Töitä on luvassa näillä näkymin syyskuuhun Toivon, että työt jatkuvat senkin jälkeen, joskin tilanne vähän huolettaa, Kurki sanoo. Myös poliisin työtä olen joskus harkinnut, mutta nyt haluan olla nimenomaan syyttäjä. Uravaihtoehtoina Pöllänen näki KRP:n ja syyttäjälaitoksen. Asian ratkaisi sattuma, sillä KRP:ssä oli silloin rekrytointikielto. Nyt Pöllänen haluaa tehdä syyttäjän työtä. Jo ensimmäisenä työpäivänäni syyttäjänvirastossa tunsin löytäneeni oman paikkani. Pöllänen uskoo tulevaisuuteensa syyttäjänä. Rikosoikeus on hänen intohimonsa, ja hän tuntee, että hänen työllään on tarkoitus. Kun ihmisille on tapahtunut ikäviä asioita, tilanne kootaan, ja he pääsevät jatkamaan elämäänsä. Työ on myös itsenäistä ja joustavaa. Työtä on paljon, mutta pystyn hallitsemaan sitä itse. m 9

10 Helsingin syyttäjänvirastolle löytyi syntymäpäivä m Teksti ja kuvat: Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Helsingin syyttäjänvirasto julkisti joulukuun alussa juhlallisessa tilaisuudessa ensimmäisen viraston historiaa käsittelevän teoksen: Helsingin syyttäjänviraston historia kunniatehtävästä tulosvastuuseen. Kirjan on koonnut valtiotieteiden maisteri Julia Jansson. Viraston päällikön Heikki Poukan mielessä oli ollut historian kokoaminen jo vuodesta Ainoa muistutus viraston historiasta olivat seinälle kerätyt valokuvat päälliköistä. Jokainen heistä oli Poukan mukaan hävittänyt vanhat paperinsa aina päällikön vaihtuessa näin ei kirjallista historiamateriaalia kertynyt. Parhaat lähteet tähän kirjaan ovat olleet henkilölähteet ja haastattelut. Kirja perustuu siis vahvasti perinnetietoon, Poukka kertoo. Kirjassa on myös paljon valokuvia, jotka tuovat teokselle huomattavaa lisäarvoa. Kuvista voi kiittää Helsingin syyttäjänviraston lisäksi muun muassa Jukka Varvialan ja muiden yksityishenkilöiden arkistoja. Poukan opiskeluaikainen kaveri on Jukka Kekkonen, joka työskentelee oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professorina Helsingin yliopistossa. Hänen kauttaan löytyi sopiva opiskelija toteuttamaan hanketta kesällä SALAPOLIISIN TYÖTÄ Kirjan koonnut Julia Jansson sanoi ryhtyneensä mukaan hankkeeseen periaatteellaan: kaikki, mikä pelottaa, on tehtävä. Hän odotti juuri apurahapäätöstä väitöskirjaansa varten, joten aikataulussa oli sopiva sauma kirjan kokoamiselle. Historian kerääminen täytyi aloittaa ihan nollasta, mutta vähitellen palat alkoivat loksahdella Poliittista historiaa opiskellut valtiotieteiden maisteri Julia Jansson tekee oikeustieteellistä väitöskirjaa, joten hän uskalsi ryhtyä kokoamaan Helsingin syyttäjänviraston historiaa yksiin kansiin.

11 paikoilleen. Tarkoituksena oli löytää tälle virastolle syntymäpäivä, ja se löytyikin, tosin aivan viime metreillä. Syntymäpäiväksi on nyt päätetty Janssonin mukaan historian kokoaminen oli enemmän salapoliisin kuin tutkijan työtä. Lähteinä hänellä oli muun muassa kansallisarkiston kirjallisten lähteiden lisäksi noin 30 haastateltavaa, joilla oli suuri merkitys kirjan synnyssä. Jansson uskoo, että projekti on tuonut yhteen ja lähentänyt vanhoja ja nykyisiä viraston työntekijöitä. Kaikista syyttäjänviraston työntekijöistä pyrittiin keräämään lista kirjan loppuun, mikä ei myöskään ollut aivan yksinkertainen tehtävä. Hän kannustaa keräämään ja tallentamaan myös arjen tapahtumia työpaikoilla. Valokuvia voisi ottaa muulloinkin kuin kuohuviinilasi kädessä. Systemaattinen tietojen, kuvien ja lehtileikkeiden tallentaminen voisi olla esimerkiksi yhden henkilön vakituinen tehtävä virastossa, hän vinkkaa. m Yli 300-sivuinen Helsingin syyttäjänviraston historia kunniatehtävästä tulosvastuuseen -teos julkistettiin Historiateoksen julkistustilaisuuteen oli kutsuttu nykyisiä ja entisiä Helsingin syyttäjänviraston työntekijöitä. 11

12 Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus 2014 Työtyytyväisyys laski, vastaajien määrä nousi Syyttäjälaitoksen 11. työtyytyväisyystutkimuksessa työtyytyväisyysindeksi laski 0,12 yksikköä edellisestä vuodesta. Laskun taustalla voi olla mm. taloudellisen tilanteen epävarmuus tulevaisuudessa. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,45, kun koko oikeushallinnon vastaava luku oli 3,40 (vastaajia 5 933) ja koko valtionhallinnon 3,41 (vastaajia yli ). Syyttäjälaitoksen luku on yhä vertailuryhmiä korkeampi. Vertailuryhmien keskiarvot pysyivät lähes ennallaan. Mukana tutkimuksessa oli kahdeksan osa-aluetta ja 29 varsinaista kysymystä, joihin vastattiin asteikolla erittäin tyytymätön (1) erittäin tyytyväinen (5). Vuoden 2014 tutkimukseen lisättiin kysymykset työuran jatkamisesta ja taloudellisen tilanteen vaikutuksesta työtyytyväisyyteen. Kyselyn jokaisen pääkohdan keskiarvo laski. Selkeintä lasku oli työolot- ja työnantajakuva-osioissa. Työn sisällön ja haasteellisuuden sekä palkkauksen ja kehittymisen tuen keskiarvot laskivat 0,10 0,14 yksikköä. Työilmapiirin ja yhteistyön sekä johtamisen osioissa laskua oli 0,7 yksikköä. Palkkaus-osion lukema laski alle 3,0:n. Tutkimuksen muiden osioiden keskiarvo oli yli 3. Tiedonkulku-osio pysyi edellisen vuoden lukemissa. Kyselyyn vastasi 77 % henkilöstöstä. Vastaajien lukumäärä nousi muissa virastoissa paitsi Helsingissä. Yleisarvosana oli positiivinen (tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen) 231 vastaajalla (2013: 224) ja negatiivinen (tyytymätön tai erittäin tyytymätön) 78 vastaajalla (2013: 62). Positiivisesti vastanneiden suhteellinen osuus nousi 16 vastaajalla. Neutraalisti tai negatiivisesti vastanneiden lukumäärä oli 22 vastaajaa suurempi kuin edellisessä tutkimuksessa. Vastaajamäärän nousu näkyy siis selvimmin tyytymättömien lukumäärässä. Tutkimuksesta laaditaan raportti, joka tulee aikanaan intraan kaikkien luettavaksi. m Vastaajien määrä henkilöstöryhmittäin 12 Henkilöstöryhmät johto esimiehet erityisasiantuntijat asiantuntijat toimistohenkilökunta Yhteensä Johtoon luetaan valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä ja syyttäjänvirastojen päälliköt. Esimiehiin luetaan VKSV:n yksiköiden päälliköt, syyttäjänvirastojen apulaispäälliköt ja hallintosihteerit. Erityisasiantuntijat koostuvat muista valtionsyyttäjistä. Muut kihlakunnansyyttäjät ja VKSV:n asiantuntijat kuuluvat asiantuntijoiden ryhmään.

13 Työtyytyväisyystutkimuksen keskiarvot osa-alueittain ja virastoittain Vastaajien määrä ja vastausprosentti virastoittain vakanssi t % VKSV ,2 % Helsinki ,1 % Länsi-Uusimaa ,3 % Itä-Uusimaa ,0 % Kanta-Häme Salpausselkä ,7 % Länsi-Suomi ,9 % Pirkanmaa ,9 % Pohjanmaa ,9 % Keski-Suomi Itä-Suomi ,8 % Oulu ,0 % Lappi ,5 % Ahvenanmaa ,7 % Yhteensä ,6 % Työtyytyväisyystutkimuksen keskiarvot Yhteensä SJÄ 3,44 3,47 3,52 3,57 3,45 OM 3,31 3,37 3,37 3,40 3,40 valtio 3,33 3,36 3,38 3,39 3,41 valtion keskiarvot oikeushallinnon keskiarvot vastausten keskiarvo yht. Lappi Oulu Itä-Suomi Pohjanmaa Sisä-Suomi Länsi-Suomi Salpausselkä Itä-Uusimaa Länsi-Uusimaa Helsinki VKSV 1. Johtaminen 3,34 3,23 3,68 3,73 3,84 3,95 3,34 3,25 2,96 3,84 2,64 3,48 3,39 3,46 2. Työn sisältö ja haasteellisuus 3,71 3,65 3,95 3,89 4,01 3,84 3,48 3,40 3,54 3,84 3,87 3,75 3,73 3,69 3. Palkkaus 3,16 2,67 2,79 3,24 3,25 3,29 2,82 3,03 2,81 3,09 2,71 2,99 2,89 2,88 4. Kehittymisen tuki 3,33 2,98 3,52 3,50 3,65 3,61 3,28 3,05 3,19 3,42 2,75 3,33 3,21 3,21 5. Työilmapiiri ja yhteistyö 3,61 3,64 4,08 3,95 4,14 4,08 3,47 3,59 3,24 4,07 3,50 3,78 3,71 3,79 6. Työolot 3,74 3,46 3,49 3,43 3,84 3,55 3,41 3,19 3,45 3,54 3,58 3,53 3,63 3,59 7. Tiedon kulku 3,44 2,63 3,57 3,48 3,66 3,74 3,52 3,39 2,71 3,66 2,79 3,33 3,06 3,09 8. Työnantajakuva 3,42 2,82 3,64 3,32 3,66 3,43 3,07 2,79 3,00 3,54 3,06 3,26 3,40 3,29 Keskiarvo 3,47 3,18 3,60 3,59 3,77 3,70 3,29 3,22 3,13 3,64 3,13 3,45 3,40 3,41 13

14 Ennenaikainen joululahja Hämeenlinnan syyttäjille ja syyttäjänsihteereille m Kihlakunnansyyttäjä Jyri Nikander, Salpausselän syyttäjänvirasto, Hämeenlinna Vuosi vuodelta joulu tuntuu tulevan yhä aiemmin harvoin kuitenkaan jo lokakuun alussa. Niin kävi kuitenkin tänä vuonna Salpausselän syyttäjänviraston Hämeenlinnan palvelutoimistossa, kun syyttäjien ja syyttäjänsihteerien korpivaellus päättyi nykyaikaisiin tiloihin Hämeenlinnan poliisitaloon. Hämeenlinnan syyttäjiä ja sihteereitä uudessa ja pienessä mutta viihtyisässä taukotilassa. 14 Kenenkään hämeenlinnalaisen syyttäjän ei tiedetä tehneen ilmoitusta muuttomiehen sivutoimesta Valtakunnansyyttäjänvirastolle, mutta pätevyyttä siihen tehtävään varmasti nykyisin löytyisi. Kuluneet vuodet ovat nimittäin koulineet paikallisessa syyttäjänvirastossa työskentelevistä syyttäjistä ja syyttäjänsihteereistä tottuneita pakkaajia ja purkajia sekä ainakin jossain määrin myös väsymättömiä tavaroiden kantajia. Pieni epäonni toimitila-asioissa on aiheuttanut nopeallakin aikataululla toistuvia muuttotarpeita, eikä sopivia tiloja ole tahtonut löytyä helposti. Murheet alkavat olla takana, kun Hämeenlinnan syyttäjänvirasto pääsi loppusyksystä muuttamaan

15 Hämeenlinnan palvelutoimisto kiittää kaikkia tahoja, jotka omalla panoksellaan ovat mahdollistaneet uusiin ja toimiviin tiloihin siirtymisen. uusiin tiloihin, Miekkalinnaksi nimettyyn Hämeenlinnan lähes uuteen poliisitaloon. Tilat vapautuivat, kun Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen poliisilaitokset lähes heti Hämeenlinnan poliisitalon valmistuttua yhdistettiin ja pääpoliisiasemaksi valittiin Lahden poliisiasema. Tämä vapautti paikallisen poliisijohdon tiloja, ja tiivistämällä saatiin kaikille syyttäjille omat työhuoneet ja syyttäjänsihteereille yhteinen työhuone, nämä kaikki vielä hallinnonalan tilankonseptin mukaisissa kokonaismitoissa. OM:n hallinnonala valmistautuu Kiekun käyttöönottoon Kieku-hankkeessa on kehitetty valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukeva tietojärjestelmä. Kieku tulee ministeriöissä ja virastoissa käyttöön vuosina Oikeusministeriön hallinnonala kuuluu ajallisesti viimeiseen ryhmään: se siirtyy Kiekuun Valtiokonttorin määräämän aikataulun mukaisesti lokakuussa Kiekun käyttöönotto edellyttää myös oikeusministeriön kirjanpitoyksikkörakenteen uudelleenarviointia. Siirtyminen Kiekuun edellyttää varsinaisen käyttöönottoprojektin käynnistämistä elo-syyskuussa Tässä vaiheessa oikeusministeriö on asettanut käyttöönottoon valmistautumista varten työryhmän, jossa on myös syyttäjälaitoksen edustus. m UUSISSA TILOISSA USEITA ETUJA Tilat ovat nyt siis poliisin kanssa saman katon alla, mistä on jo havaittu olevan selkeitä synergiaetuja. Vaikka ylimääräistä tilaa ei paljon ole, nykyaikaiset ja sisäilmaltaan raikkaat tilat on otettu ilolla vastaan. Käytännön arkea on helpottanut myös parkkipaikkojen järjestyminen poliisitalon piha-alueelta. Viihtyvyyttä lisää myös se, että syyttäjänviraston henkilökunta pääsee hyödyntämään poliisitalon monipuolisia kuntosali- ja liikuntapaikkamahdollisuuksia sekä varaamaan aikoja poliisitalolla vierailevalle hierojalle. Valtiontalouden kustannuspaineita taas helpottavat poliisilaitoksen ja syyttäjänviraston yhteiskäytössä olevat videoneuvottelulaitteet, kokoustilat ja asiakaspalvelutilat. Palvelutoimiston henkilökunta on tyytyväinen uusiin tiloihinsa ja kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet uusiin ja toimiviin tiloihin siirtymisen. Kunnon työolot tuntuvat lähes joululahjalta aiempien toimitilojen jälkeen.m Lisätietoa Kiekujärjestelmästä: fi-fi/virastoille_ja_laitoksille/ Kiekun_kayttoonotto_ valtionhallinnossa 15

16 Tämäkö oikeusvaltion rahojen järkevää käyttöä? Mikä tekee yksinkertaisesta rikosasiasta niin mutkikkaan, että vastaaja tarvitsee veronmaksajien varoilla palkatun asianajajan kertomaan saman, jonka vastaaja itsekin osaisi kertoa? m Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela 16 Nuorehko mieshenkilö oli remontoinut tyttöystävänsä kanssa yhteisesti omistamaansa asuntoa. Asunnossa olleiden materiaalien purkamisesta syntyneet jätteet löytyivät kunnan omistamalta tontilta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kävi toteamassa ja dokumentoimassa tilanteen. Jätteiden seasta löytyi materiaalia, jonka perusteella nuorehko mieshenkilö pystyttiin jäljittämään. Kunnan viranomainen teki asiasta rikosilmoituksen ja vaati asianomistajana joko korjaamaan jätteet pois tai korvaamaan kunnalle alueen siivoamisesta aiheutuneet kulut. Miestä kuultiin esitutkinnassa, jossa hän valokuvien perusteella auliisti myönsi ainakin osan jätteistä olevan hänen, mutta kiisti ehdottomasti syyllistyneensä asiassa rikokseen. Hän oli antanut tuntemattomille henkilöille luvan viedä jätteet pois ja oli ollut vain tyytyväinen, kun nämä olivat ne ottaneet hoitaakseen. Käsittämätöntä oli se, että vastaajalle oli myönnetty asiassa oikeusapua. Juttu tuli viimein syyttäjälle otsikoituna jätelain rikkomisena. Syyttäjä tutki materiaalin ja totesi, että jätelain perusteella mies on vastuussa jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Aikaa oli kuitenkin kulunut, ja koska mies ei ollut näin tehnyt, kunnan viranomainen oli hoitanut jätteet pois. Asianomistajalla oli vaatimuksia. Vaatimukset olivat varsin maltillisia, ja punninnassa olikin, kannattaako alkaa prosessoida asiaa vai kenties antaa asiassa rangaistusvaatimus. Rangaistusvaatimuksen antaminen tuntui kuitenkin turhalta, koska epäiltävissä oli, että henkilö kiistämisensä perusteella tulisi sitä vastustamaan. Asianomistajakin varmaan jäisi siinä tapauksessa nuolemaan näppejään. Syyttäjä ajatteli, että sekä yleis- että erityisestävältä kannalta on tarkoituksenmukaista viedä asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tulisipa selvitettyä syyllisyyskysymys, asiaan saataisiin oikeudenmukainen ratkaisu, ja asianomistajankin saatavat mahdollisesti turvattaisiin. Vastaaja saapui tuomioistuimeen asianajajan kanssa varattomana ja tulottomana hänelle oli myönnetty oikeusapua. Ja totta kai koko syyte vaatimuksineen kiistettiin. Käsittelyn päätteeksi vastaaja tuomittiin (syyttäjän mielestä päivänselvässä asiassa) 12 päiväsakkoon (seuraamuskannanotto oli ollut 20) ja korvaamaan asianomistajalle aiheutuneet kulut 147,50 euroa. Lopputulos oli sitä, mitä syyttäjä oli ajatellutkin, eikä sakon määräkään aiheuttanut valitustarvetta. Käsittämätöntä oli se, että vastaajalle oli myönnetty asiassa oikeusapua. Asianajajan lasku oli alveineen euroa! Kun syyttäjä paljoksui laskua, asianajajan palkkio putosi noin tuhannella eurolla.

17 Miten ihmeessä valtiolla on varaa antaa oikeusapua tällaisessa asiassa? Miten ihmeessä valtiolla on varaa tällaisessa asiassa antaa oikeusapua? Syytetty oli oikeudenkäyntihetkellä noin 24-vuotias. Tapahtumainkulussa ei ollut mitään epäselvää syyttäjä ei väittänyt, etteikö syytetty olisi voinutkin antaa jätteensä tuntemattomien virolaisten henkilöiden kuljetettavaksi kysymys oli vain sen arvioinnista, oliko hän tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt jätelain mukaisia velvollisuuksiaan. Vaadittu sakkorangaistus oli 20 päiväsakkoa, eikä sakkoa sen enempää asiassa olisi voitu vaatiakaan. Oikeuslaitoksen rahojen säästämiseksi on jo olemassa useita säädöksiä, joilla rikosten selvittämistä ja prosessia rajoitetaan. Myös uusia säädöksiä on tulossa. Niiden avulla voidaan jättää huomattavasti vakavampienkin rikosten käsittely sikseen. Perusteiksi on esitetty tarkoituksenmukaisuus- ja prosessiekonomisia syitä. Oikeusapuun käytetyt määrärahat ovat valtion talousarviossa suuruusluokaltaan samankokoinen erä kuin koko syyttäjälaitoksen osuus. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä yksityisille oikeusavustajille maksetut korvaukset olivat euroa, kun syyttäjälaitoksen osuus oli euroa. Oikeusavun kuluista suurin osa muodostuu rikosasioista. Joskus pikkujututkin on käsiteltävä käräjillä periaatesyistä. Jos oikeusapua annetaan säännönmukaisesti edellä mainitun kaltaisiin juttuihin, ei ihmisiltä ilmeisesti edellytetä enää minkäänlaista normaalia kykyä hoitaa asioitaan. Kyse oli jätelain rikkominen -nimisestä rikoksesta. Suomeksi sanottuna roskaamisesta, roskaperäkärryllisen kaatamisesta toisen tontille. Varsin monimutkainen oikeudellinen kuvio! Seuraavan samanlaisen jutun syyttäjä rajoitti ja jätti käytännössä roskaamisesta aiheutuneet kulut kunnan viranomaisen taakaksi. Vaikka verorahoistahan ne roskatkin korjataan. m Oikeusapulain mukaan oikeusapuun ei kuulu avustaminen (6 ) mm. yksinkertaisessa rikosasiassa, jossa yleisen rangaistuskäytännön mukaan ei ole odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta tai jossa muutoin odotettavissa olevaan rangaistukseen ja asian selvitettyyn tilaan nähden syytetyn oikeusturva ei edellytä avustajan käyttämistä. Oikeusapua ei anneta myöskään (7 ), jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys. Syyttäjälle ei selvinnyt, mikä rikosasiasta teki niin monimutkaisen, että vastaaja tarvitsi valtion (veronmaksajien) varoilla maksetun asianajajan kertomaan saman asian, jonka vastaaja itsekin kertoi ja oli kertonut jo esitutkinnassa. Kun otetaan huomioon myös asian tapahtumien selvitetty tila ja odotettavissa oleva rangaistus, oikeusapu vaikutti lähinnä valtion varojen haaskaukselta. Kun otetaan huomioon tapahtumien selvitetty tila ja odotettavissa oleva rangaistus, oikeusapu vaikutti lähinnä valtion varojen haaskaukselta. 17

18 AJANKOHTAISTA Taito-hankkeella kehitetään uutta tapaa organisoida syyttäjien erikoistuminen m Viestintäpäällikkö Pilvi Isotalus Taito-hankkeessa ei ole kyse vain vanhan uudistamisesta. Siksi se tarvitsee taakseen vahvaa työryhmätyöskentelyä. Taito-hanke on käynnistynyt hyvin: kaikki alatyöryhmät ja vetoryhmä ovat kokoontuneet jo kerran tai muutamia kertoja. Taito-hankkeen työryhmät 18 Laskentatyöryhmässä on kartoitettu rikosnimikkeitä, joita erikois- ja avainsyyttäjät käsittelevät nykyisin. Nimikkeistä on lähetetty kysely erikoissyyttäjille sekä syyttäjänvirastojen päälliköille ja apulaispäälliköille. Samassa kyselyssä selvitettiin varsinaisten syyteasioiden ulkopuolisia, muita tehtäviä, jotka liittyvät avain- ja erikoissyyttäjyyteen. Työ etenee suunnitellussa aikataulussa. Osaamiset-työryhmä on kokoontunut kerran. Ryhmän työ käynnistyi toden teolla, kun sen puheenjohtaja palasi virkavapaalta. Hallinnointityöryhmän ensimmäisessä kokouksessa oli mukana valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen antamassa suuntaa työskentelyyn. Toisessa kokouksessa oli mukana hallintoneuvos Kirsi Äijälä valtiovarainministeriöstä taustoittamassa virkamiesoikeudellisia kysymyksiä. Nyt työryhmässä on pohdittu rekrytointimenettelyyn ja virkavapauksiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmän työ etenee pienemmissä valmisteluryhmissä. Ohjaustyöryhmän ensimmäisen kokouksen ennakkotehtävänä oli miettiä, mitkä ovat ihanteellisesti toimivan ohjauksen tavoitteet ja mitkä pahimmat sudenkuopat erikoistumisjärjestelmän osalta. Työryhmä on havainnut tärkeitä rajapintoja osaamiset- ja hallinnointityöryhmien kanssa. Syksyn toisessa kokouksessa valtionsyyttäjä, ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Ritva Sahavirta kertoi työryhmälle näkemyksiään osaamisen ohjauksen tavoitteista. Vetoryhmän ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi kaikkien työryhmien tilanne ja suunniteltiin hankkeen viestintää. Vetoryhmän pöytäkirjat kootaan Taito-hankkeen intrasivulle, josta jokainen voi seurata hankkeen etenemistä: Etusivu» Toiminta» Sisäiset työryhmät ja hankkeet» Syyttäjälaitoksen hankkeet» Taito-hanke m

19 AJANKOHTAISTA Perusteos rikosprosessin ammattilaisille Mikko Vuorenpää: Asianomistajan oikeudet rikosprosessissa m Tietopalvelupäällikkö Kirsti Jakobsson Kirja perustuu Vuorenpään omaan lisensiaatintutkimukseen Asianomistajan oikeudet rikosprosessilain mukaan (1999). Sen jälkeen on asianomistajan oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä tullut runsaasti lisää. Myös kirjoittajan omissa mielipiteissä on tapahtunut muutoksia. Ensimmäisessä osassa (luku II) perehdytään rikoksen asianomistajapiirin määräytymiseen. Vuorenpää katsoo, että välttämätön osa asianomistajan oikeuksia koskevaa tutkimusta on sen määrittely, ketä yleensä voidaan pitää rikoksen asianomistajana. Toisessa osassa (luku III) käsitellään asianomistajan mahdollisuuksia vaikuttaa rangaistusvaatimuksen esittämiseen. Aluksi tarkastellaan asianomistajan syyteoikeuden käyttämiseen liittyviä kysymyksiä. Loppuosa koskee asianomistajarikoksiin liittyvää asianomistajan syyttämispyyntöä syyteoikeuden edellytyksenä. Kolmannessa osassa (luvut IV ja V) keskitytään asianomistajan prosessuaalisen aseman parantamiseen tähtääviin rikosprosessilain säännöksiin. Tarkasteltavina ovat säännökset asianomistajan avustamisesta. Painopisteenä ovat edellytykset, joiden vallitessa asianomistajalle voidaan määrätä ROL 2 luvun mukainen avustaja. Asianomistajan prosessuaalista asemaa parantavaiin säännöksiin kuuluvassa ROL 3:9:ssä säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa syyttäjällä on virkavelvollisuus ajaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian käsittelyn yhteydessä. Luvussa V tarkastellaan edellytyksiä, joiden nojalla asianomistajalla on oikeus syyttäjän apuun siviilivaatimuksensa ajamisessa. ISBN , Talentum, Helsinki 2014, 2 uud.p. VKSV:stä savuton virasto V altakunnansyyttäjänviraston yhteistyökomiteassa on ehdotettu tammikuussa 2014 viraston julistamista savuttomaksi virastoksi. Ehdotusta ovat kannattaneet johdon tuella sekä yhteistyökomitea että tyhy-työryhmä. Viraston parvekkeilta poistetaan tuhkakupit, eikä niitä sijoiteta viraston läheisyyteen. Tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta lakisääteisiä virkistystaukoja. Tupakoimattomuus tuo terveydellistä, taloudellista ja inhimillistä hyötyä niin terveyden, työhyvinvoinnin kuin työssä jaksamisenkin kannalta. Sikäli työpaikan savuttomuus on parasta työsuojelua. Haastamme kaikki syyttäjänvirastot mukaan savuttomuuteen tuetaan toisiamme yhdessä! Tupakoivaa henkilökuntaa kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa yhdessä työterveyshuollon kanssa. m 19

20 AJANKOHTAISTA Vastaa kyselyyn ja vaikuta Akkusastoorin tulevaisuuteen Akkusastoorin lukijakyselyn tarkoituksena on kerätä mielipiteitä siitä, miten lehteä tulisi kehittää. Jonkinlainen uudistus on edessä, ja nyt jokainen teistä voi vaikuttaa siihen, millainen siitä tulee. Edellisen kerran Akkusastoorin lukijakysely on toteutettu Siirtyykö lehti kokonaan sähköiseksi vai jatkammeko paperijulkaisuna? Tulisiko vain sisältöä ja ulkoasua kehittää? Millaista tietoa pitäisi jakaa oikeushallinnon intrassa ja millaisia juttuja taas lehdessämme? Vastausaikaa on saakka. Myös syyttäjälaitoksen ulkopuoliset lehden lukijat voivat vastata kyselyyn, sillä vain yksi kysymys on rajattu pelkästään henkilökunnalle. Linkki kyselyyn löytyy vksv.fi-etusivulta tai linkistä Kyselyyn voi vastata anonyymisti. Yhteystietonsa ilmoittaneiden kesken arvotaan elokuvalippupaketti. Yhteystietoja ei pysty yhdistämään vastauksiin. Tuhannet kiitokset panoksestanne yhteisen lehtemme uudistuksessa! SSY tiedottaa TAITO-hanke etenee yhdistyksemme jäseniä työryhmissä: Sari Aho (hallinnointi- ja laskentaryhmät), Jukka Haavisto (ohjaus) ja Arto Mikkonen (osaamiset). VUOSIKOKOUS 2015 Vuoden 2015 vuosikokous on päätetty pitää Hämeenlinnassa, Sokos Hotelli Vaakunassa. Laita jo nyt kalenteriisi vuoden odotetuin tapahtuma! JA KERTAUKSEKSI UUSI HALLITUS Muistutus VKSV:n virkapostilaatikon osoitteesta Valtakunnansyyttäjänvirastolle osoitettu sähköposti tulee lähettää viraston kirjaamoon osoitteeseen Tätä osoitetta tulee käyttää aina, jos erikseen ei ole ilmoitettu jotakin toista toimitusosoitetta. Vain kirjaamon sähköpostia seurataan säännöllisesti myös lomien yms. aikana, joten vain kirjaamoon lähetetyt viestit tulevat varmuudella huomatuiksi esimerkiksi tiettyyn määräaikaan mennessä. Yksittäisten virkamiesten osoitteet ovat muotoa PJ Sari Aho, VPJ Arto Mikkonen, jäsenvastaava Jaana Linna ja sihteeri Pia Mäenpää. Muut jäsenet: Malla Sunell, Jukka Haavisto, Pasi Vainio ja Laura Sairanen. Olkaa aktiivisia ja ottakaa yhteyttä moni asia on muutoksen kourissa syyttäjälaitoksessa. Terveisin hallitus 20