VIII, SEPÄNKADUN RAUTATIESILTA. KATUALUEEN JA SILLALLE VARATUN ALUEEN LAAJENTAMINEN. KAAVA NRO 8340.

Transkriptio

1 VIII, SEPÄNKADUN RAUTATIESILTA. KATUALUEEN JA SILLALLE VARATUN ALUEEN LAAJENTAMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 14. päivänä syyskuuta 2009 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee n. 1,5 km länsiluoteeseen kaupungin keskustasta kaupunginosassa VIII, Sepänkadun ja Paasikiventien liittymäkohdassa. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville ja se oli nähtävillä välisen ajan. Suunnitelmasta jätettiin 2 mielipidettä ja 1 kommentti. Kaava-alue oli aluksi osa kaavahanketta nro 8247, mutta osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen kaavateknisistä syistä Sepänkadun rautatiesilta ja tontti nro erotettiin omaksi kaavakseen. Mielipiteet ja kommentti koskivat pääasiassa kaavahankkeen nro 8247 suunnittelualuetta. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Luonnoksesta jätettiin 11 lausuntoa ja 2 mielipidettä, joista kuudessa oli huomauttamista. Ehdotusvaiheessa kaavasta jätettiin pois Amurin koulun tontti , koska Sepänkadun jalkakäytäväosuus voidaan hoitaa kaupungin sisäisenä hankkeena ja Amurin koulun tontin asemakaava tullaan muuttamaan koulun tarpeisiin lähiaikoina. Asemakaava Kaava-alue käsittää Sepänkadun sillan rautatien liikennealueella kaupunginosassa VIII. Asemakaavamuutoksen tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa radan ylittävä silta-alue laajenee koilliseen, ja Sepänkadulle osoitetaan kaavaan jo olemassaoleva ajoliittymä Paasikiventieltä. Tiehallinto, nykyisin Liikennevirasto laatii yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa tiesuunnitelmaa joukkoliikenteen laatukäytävästä välille Lielahdenkatu-Pirkankatu. Tiesuunnitelmassa on tarkoitus leventää Sepänkadun siltaa koilliseen. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava tullaan toteuttamaan sen saatua lainvoiman. Tiesuunnitelman mukainen hanke on yhteishanke Tampereen ja tiehallinnon välillä ja sen suunnittelu ja toteuttaminen kuuluu Liikennevirastolle.

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin kaupunginosan VIII rautatien liikennealueen Sepänkadun sillan osuutta. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut, Asemakaavasuunnittelu, suunnittelijat Akseli Leinonen ja Marjut Lund / projektiarkkitehti Jouko Seppänen. Dno TRE: 7372/ /2009 Verkkonro Vireilletulo: Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee n. 1,5 km länsiluoteeseen kaupungin keskustasta kaupunginosassa VIII, Sepänkadun varressa. Pohjoisesta alue rajautuu Paasikiventiehen, idästä Sotkamonkatuun ja etelästä Satakunnankatuun. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava numero 8340, katualueen ja sillalle varatun alueen osan laajentaminen. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavan seurantalomake - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos Asemakaavan selostus 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista -Keskustan liikenneosayleiskaava, hyväksytty kaupunginvaltuustossa Valtatie 12, kantatie 65, Joukkoliikenteen edistäminen Paasikiventiellä, Aluevaraussuunnitelma. Tiehallinto LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupunginosassa nro VIII Sepänkadun ja Paasikiventien liittymässä Sepänkadun sillalla. Sillan alla kulkee kaksiraiteinen Porin rata Luonnonympäristö

3 Rata-alueen reunamilta löytyy lehtipuuvaltaista itsestään kylvänyttä ja taimettunutta luonnonvaraista kasvillisuutta. Kaava-alueelle ei sijoitu selvitysaineiston ja kaupungin paikkatietojärjestelmän perusteella merkittäviä luontoarvoja, joten luontoarvot eivät aseta rajoitteita rakentamiselle. Maaperä on kalliota, jonka päällä on voimakkaasti muokattuja maalajeja Rakennettu ympäristö Kaava-alueen muutoskohde muodostuu Sepänkadun pohjoispäässä sijaitsevan rautatiealueen osasta. Tällä hetkellä alueella on Sepänkadun silta, joka yhdistää Paasikiventien Sepänkatuun. Silta on kolmikaistainen ja betonirakenteinen. Liikenne Suunnittelualueella kulkeva Sepänkatu toimii alueen kokoojakatuna. Sepänkadun pohjoispuolella kulkeva Paasikiventie on merkitty valtakunnan väyläksi VT 12. Sitä pitkin kulkee Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja nro 16, sekä useita Tampereen ja Ylöjärven välisiä bussiyhteyksiä Maanomistus Rautatiealueen omistaa Suomen valtio/ Ratahallintokeskus/ Kunnossapitoyksikkö. Rautatien ylittävää siltaa hallinnoi Tampereen kaupunki Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu Sepänkadun sillan alue on merkitty Pirkanmaan maakuntakaavassa Pääradan kulkukohdaksi. Aluetta koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: - Henkilöliikenteen kannalta tärkeitä rataosia kehitetään nopean junaliikenteen ratoina. Tavaraliikenteen rataosilla on akselipainojen tavoitteena 25 tonnia. - Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava junaliikenteen edellyttämän radan rakenteen ja turvallisuuden parantamiseen. - Ympäröivässä maankäytössä on otettava huomioon junaliikenteen mahdollinen melu- ja tärinävaikutus Yleiskaava Valtuuston hyväksymän keskustan osayleiskaava 1995 mukaan Sepänkadun sillan alue on osoitettu katualueeksi. Valtuuston hyväksymässä ja lainvoimaiseksi tulleessa keskustan liikenneosayleiskaavassa Sepänkatu on osoitettu kokoojakaduksi ja kevyen liikenteen pääreitiksi. Sepänkadun sillan kohdalle, rautatien pohjoispuolelle on osoitettu pikaraitiotien varaus Asemakaava Sepänkadun sillan kohdalla on voimassa asemakaava nro Sen mukaan alue on rautatiealuetta (LR). Alueelle on osoitettu eritasoliikennejärjestelyn alue (ax) Rakennusjärjestys ja pohjakartta

4 Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja sen tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu. Asemakaavan suunnittelun tarve perustuu Liikenneviraston ja Tampereen kaupungin yhteistyössä suunnittelemaan joukkoliikenteen laatukäytävään välillä Lielahdenkatu Sepänkatu. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat: naapurikiinteistöt, Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen (Kaavatyön laatija), kiinteistötoimi, viranomaispalvelut, Tampereen aluepelastuslaitos; Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen sähköverkko Oy, Tampereen Vesi, Tampereen joukkoliikenne; Merkittävimmät yksityiset joukkoliikenteen palveluiden tuottajat, RHK, Gasum, Fingrid, Tiehallinto, Liikennevirasto, Ely-keskus. Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Asemakaavan muutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä välisen ajan. Lisäksi OAS lähetettiin osallisille kirjeitse. OAS:n nähtävilläolon aikana jätettiin 2 mielipidettä ja 1 kommentti. Kaava-alue oli aluksi osa kaavahanketta nro 8247, mutta osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen Sepänkadun rautatiesilta ja tontti nro erotettiin omaksi kaavakseen, sillä ne sijaitsevat kaukana muusta suunnittelualueesta. Mielipiteet ja kommentti koskivat pääasiassa kaavahankkeen nro 8247 suunnittelualuetta. Mielipiteet liittyivät mm. pysäkkien sijaintiin, sekä joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen suunnitteluun Pispalan kaavoituksen kanssa yhteistyössä. Kommentti koski maakaasuputken sijainnin huomioimista Rantatiellä. Tiesuunnitelmasta järjestettiin yleisötilaisuus vanhalla kirjastotalolla ja Amurin koululla Näissä yleisötilaisuuksissa osallisten esittämissä näkemyksissä päähuomio oli Sepänkadun järjestelyissä. Tiesuunnitelmaa on muutettu näiden perusteella mm. tonttiliittymien, pysäköinnin, suojateiden ja istutusten osalta Asemakaavaluonnos

5 Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin tiedoksi aloitteen tekijöille. Luonnoksesta jätettiin 11 lausuntoa ja 2 mielipidettä, joista kuudessa oli huomauttamista. Ympäristönsuojelun/ KAKE, viranomaisyksikkö: Meluntorjuntasuunnitelmassa on Amurin koulun kohdalle esitetty meluntorjuntamahdollisuutena meluestettä, etenkin jos liikennettä ohjataan Sepänkadun puolelle, prioriteettiluokka 1. Tilakeskus: Amurin koulu on tarkoitus perusparantaa vuosina , joten nyt laadittavassa asemakaavassa tulee varautua sen yhteydessä tapahtuvaan rakennuksen vaipan sisäisen tilan hyödyntämiseen. Rakennusoikeuden tulee olla vähintään 8600 k-m². Rakennuksen ja pihan alla on alun perin VVS-tilaksi rakennettua luolatilaa, joka ei täytä VSS-tilan nykyvaatimuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo: Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoittaa olevansa osallinen hankkeessa. Rakennuskanta on ulkoisesti säilyttänyt hienosti alkuperäiset piirteensä ja on arvokas niin historiallisesti, rakennustaiteellisesti kuin myös osana Amurin sotien jälkeistä rakennuskantaa. Amurin koulun alue on eheä kokonaisuus, jossa uudisrakentamistyöt vaativat erityistä harkintaa. Rakennuskulttuuriselvitystä tulisi täydentää rakennuksen sisätilojen, tontin eri rakennusten ja rakenteiden osalta. Suojelumerkintä sr-18 ei ole kohdistettu selkeästi mihinkään rakennukseen. Kaavamääräyksessä tulisi riittävällä tavalla ilmaista rakennushistoriaselvityksessä ilmi käyneet arvot, joiden suojeluun kaavamerkinnällä tähdätään. Myös muuri ja siihen liittyvä portaikko tulisi merkitä kaavaan suojeltavaksi rakenteeksi. TIRY/ Kehittämis- ja suunnittelupalvelut: Amurin koulu on tulossa perusparannukseen lähivuosina. Tärkeää on, ettei kaava rajoita liiaksi kiinteistön tai pihan perusparannussuunnitelmia. Kun katutöistä johtuvia muutostöitä toteutetaan koulun tontilla ja lähiympäristössä, toteutuksesta ja tiedotuksesta on sovittava koulun rehtorin kanssa. Sepänkadun tiesuunnitelmaluonnosta kehiteltäessä erityinen huomio tulee kiinnittää kevyen liikenteen toimivuuteen, suojateiden turvallisuuteen sekä pysäkkien sijoittamiseen huomioiden erityisesti koululaiset. Kaavoittajan vastaus: Amurin koulun tontti jätetään pois tästä asemakaavasta. Koulun tontin asemakaava tullaan tarkistamaan erillisellä kaavahankkeella. Ratahallintokeskus: Tampereen seudulla on Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta tehty maankäytöllinen lisäraidetarkastelu, jonka perusteella ei kuitenkaan voida vielä muodostaa lopullista kantaa siitä, kummalle puolen nykyistä rataa lisäraiteet on edullisinta sijoittaa. Muutoin RHK:lla ei ole huomautettavaa. Kaavoittajan vastaus:

6 Sepänkadun sillan leventäminen ja alitusratkaisu on suunniteltu RHK:N ja VR-radan myötävaikutuksella. Kaavaratkaisu ei estä raideliikenteen kehittämistä paikalla. As. Oy Amurinmäen hallitus: Sepänkadulla tehtävät muutostyöt aiheuttavat lisääntyviä haittoja koskien As. Oy Amurinmäkeä. Kevyenliikenteenväylän reuna siirtyy noin 5 m lähemmäs, mikä lisää melu- ja pölyhaittoja. Bussipysäkin sijoituspaikka lisää Amurin koulun oppilaiden läpikulkua taloyhtiön tontin läpi. As. Oy Amurinmäki esittää rakennettavaksi tonttinsa Sepänkadun puoleiseen reunaan meluaidan. Kaavoittajan vastaus: Kaava-alue ei ulotu As. Oy Amurinmäen tontille. Melusuojauksen tarvetta ja mahdollista rakennemallia tarkastellaan tiesuunnitelman jatkotyön ja tien rakennesuunnitelman yhteydessä. Aarne Raevaara, Pirkanmaan Rakennussuojeluyhditys ry: 1. Kaavoituksen tavoite pitää esiintyä myös kaavassa 2. Ehdotukset ovat ristiriidassa joukkoliikennettä edistävän kaavoituksen kanssa 3. Ehdotuksista puuttuu sekä lainvoimainen että uusien rataparien huomioiminen 4. Kaavan tosiasiallinen tavoite on kyseenalainen 5. Suunnitelmat ovat hallinto-oikeuden päätöksen vastaisia 6. Kaavaluonnokset ovat lainmukaisen menettelyn vastaisia 7. Osallistumisen edistämisvelvoite ja vuorovaikutus 8. Osallisuus Kaavoittajan vastaus: Kohdat 1,2,3,4: Tampereen kaupungin, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja VR-radan tiedossa olevien joukkoliikenneratkaisujen toteuttaminen näiden asemakaavojen esittämillä kohdilla on mahdollista ja rajaukset ovat edellä mainittujen toimijoiden sallimia. Kohdat 5, 6: Joukkoliikenne-etuisuuksien toteuttaminen rantaväylälle on korostetusti riippumaton tunnelin ratkaisusta ja toteutettavissa ilman tunneliakin. Kohdat 7,8: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa kerrotaan hankkeen sisällöstä on liitekarttoineen ollut normaalisti kuulutettuna ja nähtävillä. Tiesuunnitelmaa on sen vaikuttavalta osaltaan Sepänkadun kohdalla esitelty ja käsitelty lähiosallisten kanssa yleisötilaisuudessa vanhalla kirjastotalolla ja Amurin koululla Viranomaisyhteistyö Hanketta on esitelty Tampereen kaupungin ja Ympäristökeskuksen välisissä työpalavereissa vuoden 2008 aikana. Koska hankkeen toteuttaminen on tiehallinnon vastuulla, on suunnittelu tapahtunut tiiviissä yhteistyössä Hämeen tiepiirin kanssa. Viranomaisyhteistyö myös Ratahallintokeskuksen kanssa on edellytys hankkeen etenemiselle. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Aloitteentekijän ja tilaajan tavoitteena on luoda samanaikaisesti tapahtuvan tiesuunnittelun mukaisille väyläratkaisuille asemakaavalliset puitteet. Kes-

7 keisenä tavoitteena on Tampereen keskusta-alueen liikennejärjestelmien parantaminen, Paasikiven-Kekkosentien ympäristökuormituksen vähentäminen, ruuhkien vähentäminen ja maankäyttö keskustan uuden liikenneosayleiskaavan mukaisesti. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamismahdollisuudet ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon Hämeen tiepiirin tavoitteiden pohjalta A-insinöörit on laatinut tiesuunnitelmaluonnoksen Paasikiventien ja Sepänkadun alueelle. Asemakaavaluonnos on laadittu tämän tiesuunnitelmaluonnoksen pohjalta. Tiesuunnitelmaluonnos

8 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavan arvioidut vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Elinoloihin ei ole merkittävää vaikutusta. Asemakaavamuutos liittyy osana valtatie 12 ja kantatie 65 kehittämishakkeeseen. Hankkeen tavoitteiden toteutuessa tiehallinnon aluevaraussuunnitelman 2006 mukaan Sepänkadun liikennemäärä vuoteen 2020 laskee 32 % ja Paasikiventien kohdalla 44 %. Liikenteen väheneminen laskee koko alueen melupäästöjä. 0-vaihtoehdossa liikenne määrät Sepänkadulla ja Paasikiven tiellä tulevat kasvamaan. Samalla liikenteen aiheuttamat haitat kasvavat. 2) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn kasvattaminen suhteessa henkilöautoliikenteeseen mahdollistaa liikennehaittojen vähenemistä. 3) kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Sepänkadun sillan kohdalla muutokset kaupunkikuvaan ovat vähäiset, sillä maankäyttö ei juurikaan muutu. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet ja kaavamääräykset Korttelialueet ja kaavamääräykset rata-alueella Asemakaavan muutoksessa radan ylittävä silta-alue laajenee koilliseen, ja Sepänkadulle osoitetaan kaavaan jo olemassaoleva ajoliittymä Paasikiventieltä. Sepänkadun siltaa koskevassa osassa on merkintä sillalle varatulle alueen osalle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan liitteenä on havainnollistamispiirros, joka ohjaa suunnittelua yhtenäisen kaupunkikuvan saavuttamiseksi. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan mukainen rakentaminen aloitettaneen kaavan vahvistuttua. Kun katutöistä johtuvia muutostöitä toteutetaan koulun tontilla ja lähiympäristössä, toteutuksesta ja tiedotuksesta on sovittava koulun rehtorin kanssa.

9 Sepänkadun tiesuunnitelmaluonnosta kehiteltäessä erityinen huomio tulee kiinnittää kevyen liikenteen toimivuuteen, suojateiden turvallisuuteen sekä joukkoliikenteen pysäkkien sijoittamiseen huomioiden erityisesti koululaiset. Katutyön aikana kohde on merkittävä hyvin ja opastein osoitetaan selvästi tarvittavat vaihtoehtoiset kevyen liikenteen reitit. 6.3 Toteutuksen seuranta Kaavan rakentamista seuraa rakennusvalvonta. Muuta toteuttamista seuraavat kaupungin toimialat. Tilastollista seurantaa tekevät valtion viranomaiset. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.