Paradise Oskar laulaa ilmaston puolesta

Transkriptio

1 07 Uusia Kuukkelille turvaa keinoja metsiensuojeluun Lumen tulo Onko lumilapiolla käyttöä 18 tulevaisuudessa? Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 6/ ,00 Paradise Oskar laulaa ilmaston puolesta 04 Suoliikkeet sykkivät 20 Arjen sankarit hyväntekijöinä

2 2 Turtumusta murtamaan pääkirjoitus 6/2011 Luonnonsuojelija Joulukuu nro 6/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liittoon. Eräässä seminaarissa väiteltiin kerran filosofisesti siitä, voiko vuorille satavalle ensilumelle antaa rahallista arvoa. Filosofisesti väittelyä kannattaa jatkaa, mutta talouden näkökulmasta asia on selvä. Kysykää vaikka Levin matkailuyrittäjiltä. Ensilunta, tai edes pakkasta, odotettiin kipeästi marraskuussa Levillä, jossa oli määrä avata alppihiihdon maailmancup ja päästää alppitähdet kisaamaan Tanja Poutiaisen johdolla kristallipallosta. Ei tullut pakkasta, ei lunta, eikä kisoja. Tuli neljän miljoonan euron tappiot. Näkyykö kauden voittajalle ojennettavasta kristallipallosta Lapin tulevaisuus? Heijastuuko sen pinnasta kuvia, joissa ylimennyt martainen ruska peittää kilparinteen alkutalvesta tulevina vuosikymmeninä? Terveisiä Päivikki Palosaarelle ja muille Lapin matkailuruhtinaille: ilmatieteen piirissä uskotaan, että näin tulee usein tapahtumaan tulevina talvina. Pitäisikö matkailuväen nyt lähettää kansainvälisiin ilmastokokouksiin edustajansa, vaatimaan valtioiden neuvottelijoilta tehokkaampia toimia? Tai edes karvalakkilähetystöä tapaamaan Suomen ilmastoneuvottelijoita? Tämä ei ole uutinen: ilmastonmuutos on edelleen maailman vakavin ympäristöongelma. Tämä on uutinen: marraskuussa Maailman ilmatieteen laitos kertoi, että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on noussut ennennäkemättömiin lukemiin. Turtumus tilanteeseen alkaa vaikuttamaan silti merkittävimmältä uutiselta: parlamentaarikot, presidenttiehdokkaat, vuorineuvokset, pörssianalyytikot... enimmäkseen hiljaista. Durbanin käynnissä olevasta YK:n ilmastokokouksesta ei juuri kukaan tunnu odottavan oikein mitään. Pientä optimismia on silti vaalittu, kuin sinisellä liekillä, eihän toivoa voi päästää kuolemaan. Reutersin mukaan on olemassa toivonpilkahduksia : hallitukset pääsevät sopuun avustuksista ilmastonmuutoksesta kärsiville maille. Syy turtumukseen on kansassa, joka ei jaksa olla asiasta huolissaan. Siis ei jaksa. Poliittiset johtajat seuraavat näinä aikoina kansaa, sen mielialoja. Turtumuksen murtamiseen pystyy vain kansa. Tavalliset ihmiset. Ystävien kanssa keskustellen, lasten kanssa ruokapöydässä, yksin kirjastoissa, hiljentyneessä luonnossa, jossa omat ajatukset kuulee selvemmin. Jos tämä olisi jääkiekko-ottelu, jonka YLE lähettäisi kaikille suomalaisille ja jonka Mertaranta selostaisi, niin ehkä kuulisimme hänen huutavan suoraan huutoa: taivas varjele mitä sieltä tulee, sieltä tulee kansa, ottaa aloitteen lapaansa ja... Kertoisitko itsellesi ja meille mikä murtaa turtumuksen? Matti Nieminen matti.nieminen@sll.fi TOIMITUS luonnonsuojelija@sll.fi Matti Nieminen, päätoimittaja, p. (09) , matti.nieminen@sll.fi Liisa Hulkko, toimitussihteeri, ad, p. (09) , liisa.hulkko@sll.fi Maura Haimola, vs. verkkotoimittaja, p. (09) , maura.haimola@sll.fi TOIMITUSNEUVOSTO Milla Aalto, Sini Eräjää, Hanna Kaisa Hellsten, Heidi Konkka, Noora Kuusela, Seppo Leinonen, Laura Manninen, Leo Stranius, Päivi Suihkonen, Tapani Veistola, Venla Virkamäki, Eero Yrjö- Koskinen graafinen suunnittelu Liisa Hulkko, Emmi Jormalainen, Maria Manner VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2011 TILAUSHINTA 2011 Jäsenmaksu on 32 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 39. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , jasenasiat@sll.fi Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT /1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: Ilmoitusmyyjä Marco Arhivaara, p. (09) , , ilmoitusmyynti@sll.fi KANsi: Paradise Oskar (kuva: Lauri Salminen), kuukkeli ja lapio (kuvat: Wikimedia commons) HUTEJA & OSUMIA jätteenhävitysvinkki Itse hyödynnän jäteöljyn siten, että laitan sekalaiset jätepuut kuten maalatut laudanpätkät, kyllästetyt, ratapölkyn palaset ja sen sellaiset muutamaksi päiväksi jäteöljypönttöön likoamaan ja poltan sitten kattilassa klapien seassa. Käryähän siitä hieman tulee, mutta kun sekaan heittelee muutamia vanhan renkaan palasia niin palamislämpötila nousee sen verta korkealle ettei haitallisia päästöjä pahemmin pitäisi tulla? Nimim. Eko-Maukka Suomi24. fi-sivustolla pelottelu-uutisia? Vihreän luomusähkön ystäville Olkiluodon ydinvoimalatyömaa on ehtymätön aarreaitta. Kun sillä suunnalla rasahtaa, aina syntyy pelottelu-uutinen ydinvoiman vaaroista. Luultavasti polkupyörävarkauskaan ei ole pelkkä polkupyörävarkaus, jos se sattuu Olkiluodossa. Kyllä sen saa kuulostamaan ydinturvallisuuteen liittyvältä polkupyörävarkaudelta. Kari Huovialan pääkirjoitus, Aamulehti presidentin sähkönsäästövinkki: kalsarit Arkielämässä on monia tapoja sähkön säästämiseksi. Aloin itse äskettäin käyttää kerrastoa alennettuani huonelämpötilaa. Vaikka se aluksi tuntui kömpelöltä, on minulla nyt lämmin ja mukava olo, Lee, 69, sanoi. Etelä-Korean presidentti Lee Myung-bak, hs.fi salakaatosatuja Olemattomilla salakaadoilla kehuskelu on muodostunut eräänlaiseksi kansanhuviksi. Etenkin muutaman alkoholiannoksen huumassa alkavat salakaatosadut täyttää kyläkuppilan illan. yle.fi se lämpenee sittenkin Yhdysvaltain tunnetuimpiin ilmastonmuutoksen kiistäjiin kuulunut Richard Muller on muuttanut mieltään. Hän on todennut ilmaston lämpenemisestä tehtyjen tutkimusten olevan virheettömiä. yle. fi aapinen vastaan metsätalous WSOY:n Pikkumetsän Aapisesta voi saada hyvin kielteisen kuvan puiden kaatamisesta. [...] Se on herättänyt närkästystä niin metsänomistajissa kuin lasten vanhemmissa. Palautetta kirjasta ovat saaneet niin MTK kuin metsänomistajaliitotkin. forest. fi

3 3 alkutalven kuva kuvaaja: Seppo parkkinen sisällys UUTISIA 4 Kansalaiset puolustavat soitaan 5 Fennovoima sai vastaansa kahden maan liikkeet 6 Viiankiaavan luonto ei kestä kaivosta 7 Kuukkeleita suojellaan laajalla rintamalla suvi elo tuuli hakulinen tässä numerossa PUIDEN JÄKÄLÄT Haavankeltajäkälä on puiden rungoilla kasvavista jäkälistä tutuimpia haussa metsä Varsinaissuomalaiset vapaaehtoiset kartoittavat suojelunarvoisia metsiä. 10 ylitehokas metsätalous Venäläiset luonnonsuojelijat tutustuivat suomalaiseen metsätalouteen. 08 Ensilumi verhoaa ruovikon, ja ruovikko kätkee talvehtimaan hakeutuneet selkärangattomat, pikkuriikkiset hyönteiset ja hämähäkit. Ne saavat nauttia talvilevon rauhasta kevääseen asti, ainakin osa niistä. Joidenkin talvenvietto katkeaa äkisti terhakkaan sinitiaisparin vahvoihin nokkiin. 8 Venäläiset metsiensuojelijat järkyttyivät Suomen talousmetsien tilasta 9 Keski-Karjalan luonto on vuoden paikallisyhdistys 10 Vapaaehtoiset suojelevat metsiä Varsinais-Suomessa 11 Mahdollisuuksien biokaasu 13 Lähteitä ja puroja kuntoon kumppanien kanssa 14 Hiili luonnossa Viisi askelta Suomen hiilivarastojen kasvattamiseksi 15 Norppaluodolta Ilpo Kuronen 16 Earth Voice tanssii ja soi ilmaston puolesta 18 Lumen odotus ELÄMÄNTAPA 20 Ekoarjen sankarit Rikas antaa rahastaan, köyhä ajastaan? 21 Arjen kolumni Leo Stranius 22 Luonto alkaa omalta pihalta Jäätä ja tulta 24 Norpan menot wikimedia commons pihapuu joulukuusena Lue, miten luontopihan voi koristella joulun alla! 22 Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahankkeeseen!

4 4 UUTISET Kansalaiset puolustavat soitaan TEKSTI Tapani Veistola kuva Sini Eräjää Tämän syksyn merkittävin uusi ympäristöilmiö on suoliikkeiden synty. Niitä on putkahtanut eri puolille Suomea kuin sieniä sateella. Luonnonsuojeluliiton viesti turpeenkaivuun monista ongelmista näyttää menneen perille. Kansalaiset ovat huomanneet, että turpeenlouhinnan haittoihin ei ole pakko alistua. Vapoa ja muita turveyrityksiä saa ja voi vastustaa, metsäasiantuntija Sini Eräjää kertoo. Uusia aktivistiryhmiä on syntynyt varsinkin turpeentuotannon uhkaamien vesistöjen rannoille. Paikalliset asukkaat, mökkiläiset ja kalamiehet ovat nousseet vesiensä pilaajia vastaan. Vesien puolustajat ovat saaneet tukea uusista tutkimuksista, kuten Lasse Svahnbäckin turvetuotannon vesistökuormituksia käsitelleestä väitöskirjasta. On opittu, että turvetuotanto ei pilaa vesiä vain ravinnepäästöjen kautta. Haitalliset pienet humushiukkaset ovat päässeet uimaan fosforiin, typpeen ja isoihin humusrakeisiin keskittyneiden ympäristövaikutusten arviointien, lupaehtojen ja velvoitetarkkailujen verkon silmistä läpi. Näin vesistöjä on pilattu tavalla, jota ympäristöviranomaisetkaan eivät ole osanneet ottaa huomioon. Viime aikoina kansalaisten valitukset turvetuotantoa vastaan ovat lisääntyneet. Vesiensuojeluaktiivien tekemä arvio saa tukea tilastoista: Vaasan hallinto-oikeuteen tuli vuonna 2009 Paikalliset asukkaat, mökkiläiset ja kalamiehet ovat nousseet vesiensä pilaajia vastaan. alle sata valitusta turvetuotannon ympäristölupapäätöksistä mutta vuotta myöhemmin 119. Tämän vuoden aikana valituksia on tullut jo 111, joten valitukset näyttävät yhä lisääntyneen. Suomen Luonto-lehden selvityksen mukaan kaikista isoista turveluvista on valitettu tänä vuonna. Myös aluehallintovirastot ja tuomioistuimet ovat tiukentaneet linjaansa. Turveluvat eivät enää ole läpihuutojuttuja. Suurin yksittäinen valittaja onkin Vapo, kun joko lupa on evätty tai kaivuulle on asetettu tiukat ehdot. Luonnonsuojeluliitto on auttanut paikallisia kansanliikkeitä monin tavoin. Keskustoimiston Sini Eräjään lisäksi Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Merja Ylönen on antanut neuvoja koko maan liikkeille. Myös vertaisapu suotapauksia hoitaneiden piirien ja yhdistysten välillä toimii. Usein piiri tai paikallisyhdistys ovat tehneet muistutuksen lupahakemusta vastaan tai hakeneet siihen muutosta tuomioistuimelta. Meillä on noin 30 turvesuojuttua käsittelyn eri vaiheissa, Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Teemu Tuovinen kertoo. Tuloksia tulee. Kauhavan Salonnevan toinen lupa, Kauhajoen Näätäneva, Alavuksen Kuljunneva ja Vetelin Julkuneva kaatuivat juuri hallinto-oikeudessa. Paikallisten kamppailujen tukemisesta tulee luonnollinen osa Luonnonsuojeluliiton vesivuotta Suunnitteilla on muun muassa suoliikkeiden tapaaminen. Pari vuotta sitten vastaavanlainen uraanikaivosliike vauhditti kaivoslain kokonaisuudistusta. Lisätietoja: - Kymmenen vinkkiä suon pelastamiseen: www. sll.fi/luontojaymparisto/suot/turveneuvonta - Laaja artikkeli turpeen kaivuun vaikutuksesta järviluontoon Suomen Luonto -lehdessä 9/2011 Altia haki Kurkisuota suojeluun Uudenmaan kovin suokiista sai uuden käänteen, kun Hyvinkään Kurkisuosta puolet omistava Altia haki aluettaan suojeluun. Altia on neuvotellut Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa suojelusta. Soidensuojelu on yhtiölle jo tuttu juttu, koska sillä on suojelualue Hyvinkään Petkelsuolla. Yhtiön tiedotteen mukaan suojelusta olisi sille myös hyötyä, sillä Altia tarvitsee puhdasta vettä juomiensa valmistukseen: Kurkisuo sijaitsee Altian Rajamäen tehtaan vedenottoalueen välittömässä läheisyydessä. Yrityksen tavoitteena on suojella liiketoiminnalle tärkeitä pohjavesivaroja. Puolet Kurkisuosta omistaa Vapo. Se on aikonut nostaa sieltä turvetta. Uudenmaan ELY-keskus pisti hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin kuitenkin uusiksi. Lisäksi Hyvinkään kaupunki on laittanut alueen kaavoitusta varten toimenpidekieltoon. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä Vapon kannattaa tarjota omaa puolikastaan suojeluun. Muuten kiista vain kovenee.

5 UUTISET 5 TEKSTI Tarja Leinonen kuva Janne Käpylehto Fennovoima sai vastaansa kahden maan kansalaisliikkeet Kun Fennovoima julkisti lokakuussa päätöksensä sijoittaa ydinvoimala Pyhäjoelle, vahvistivat kansalaisliikkeet toimintaansa Suomessa ja Ruotsissa. Peliä ei ole pelattu: rakentamislupa on vielä myöntämättä. Pyhäjoen Pro Hanhikivi -yhdistys on tehnyt aktiivisesti työtä siitä lähtien kun ydinvoimalakaavailut näkivät päivänvalon reilut neljä vuotta sitten. Tällä hetkellä Pyhäjoella odotetaan hallinto-oikeuden päätöksiä alueen asema- ja yleiskaavoista, joista yhdistys valitti noin vuosi sitten, yhdistyksen varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää kertoo. Toinen kesken oleva hallinto-oikeusprosessi koskee Fennovoimalle myönnettyä poikkeuslupaa luonnonsuojelulain mukaisesta suojelumääräyksestä. Yhdistys on käynyt Brysselissä EU:n vetoomusvaliokunnassa, joka päätti tuolloin jatkaa Fennovoiman ydinvoimahankkeesta jätetyn vetoomuksen käsittelyä. Halmeenpää on vieraili myös Fennovoiman suurosakkaan, E.ON:in yhtiökokouksissa Saksassa viemässä suomalaisten ydinvoiman vastustajien terveisiä yhtiön johdolle ja osakkaille. Tänä syksynä Pro Hanhikivi on lähettänyt kirjeitä suoraan niiden kuntien valtuustojen jäsenille, jotka ovat mukana päättämässä kuntien energiavalinnoista ja mahdollisista tulevista investoinneista Fennovoiman hankkeeseen. Yhteistyötä rajan yli Pian ydinvoimalapäätöksen tultua ryhtyivät myös ruotsalaiset sisarjärjestöt toimiin. Pyhäjoen sijoituspaikka on vain 150 kilometrin päässä Ruotsin pohjoisista rannikkokaupungeista. Ruotsin Lappi, Norrbottenin lääni, ja eteläisempi Västerbotten, tulisivat tahtomattaan ydinvoimalan naapureiksi. Lisäksi voimalan lauhdevedet ja päästöt vaikuttaisivat yhteiseen mereemme, Perämereen, joka toisin kuin Suomenlahti, ei vielä ole radioaktiivinen. Ruotsin luonnonsuojeluliiton Norrbottenin piiri järjesti ydinvoimavastaava Lena Lagerstamin johdolla Kalixissa suomalais-ruotsalaisen yhteistyökokouksen, johon osallistui yli 30 henkeä. Näistä viisi oli Suomesta edustaen Pro Hanhikiveä, Meri-Lapin ydinverkostoa ja Suomen luonnonsuojeluliittoa. Rakennuslupa saamatta Fennovoimalta puuttuu vielä merkittävä osa suunnitellusta ydinvoimala-alueesta, vaikka se muuta väittääkin, Hanna Halmeenpää toteaa. Fennovoima ei omista Pyhäjoen kunnan puolella ranta- ja vesialueita lainkaan. Esimerkiksi Parhalahden osakaskunta ja muutamat yksityiset maanomistajat ovat kieltäytyneet myymästä maitaan. Väläytelty pakkolunastuskaan ei tulisi olemaan mikään yksinkertainen prosessi. Toinen ongelma on se, että yhtiöllä ei ole paikkaa korkea-aktiiviselle ydinjätteelle eikä Suomen perustuslaki antane mahdollisuutta pakottaa Posivaa ottamaan Fennovoiman jätteitä vastaan. Näistä syistä rakentamisluvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Toimintaa tiedossa Kalixin kokouksessa valittiin kuusihenkinen työryhmä organisoimaan toimintaa ja tekemään tiedotustyötä. Seuraava yhteiskokous, johon kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita, pidetään Luulajassa. Lisäksi suunnitelmassa on julkisia tapahtumia molemmin puolin Pohjanlahtea sekä , jolloin Pyhäjoella järjestetään Hanhikivipäivät samaan aikaan BirdLife Suomen organisoiman lintuhavaintokilpailu Tornien taiston kanssa. Norrbottenin piirin koordinaattori Urpo Taskinen pitää tärkeänä, että Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä ympäristöasioissa lisätään: Luonto ja ympäristö ovat yhteisiä. Päästöt eivät tunne rajoja. Ilmastonmuutosongelmaa ei voi ydinvoimalla ratkaista vaan on kehitettävä uusiutuvia energiamuotoja ja hajautettuja järjestelmiä. Lisätietoa: - Luulajan kokous: wordpress/?p= Pro Hanhikivi -yhdistyksen blogi www. prohanhikivi.net ja nettisivut - Allekirjoita adressit: ydinvoimakansanaanestys ja Luonnonsuojelualueet verolle? Muutamat Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat yrittivät pistää luonnonsuojelualueet verolle. Näin kunta olisi päässyt verottamaan valtiota. Perimmäisenä selityksenä oli rahapula. Valtio on keventänyt verotusta ja siirtänyt tehtäviä kunnille. Samaan aikaan syrjäseutujen kunnissa veroja maksava väki vähenee. Ensimmäisenä kuntana Salla päätti kokeilla kiinteistöveron ulottamista Metsähallituksen hallinnoimille valtion luonnonsuojelualueille. Malli kiinnosti myös esimerkiksi Rautavaaraa ja Sodankylää. Näin kunta olisi päässyt verottamaan valtiota. Kiinteistöverolaki on kuitenkin harvinaisen selvä. Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa metsästä. Asia on sama olipa metsä talousmetsää tai suojelualuetta. Suojelualueet tuottavat kuitenkin kunnille tuloja toisella tavalla. Metsähallituksen tutkimuksen mukaan kansallispuisto voi poikia sijoitetun euron jopa kaksikymmenkertaisesti takaisin. Ulkoilu suojelualueilla vähentää myös terveyskuluja ja auttaa pidentämään työuria. EU suuntaa rahoja luonnolle Komissio esittää EU-rahojen suuntaamista nykyistä enemmän ympäristönsuojeluun vuonna 2014 alkavalla uudella ohjelmakaudella. Maatalouden ympäristötuen vihertäminen toisi Suomeen vihdoin soiden raivauskiellon ja parantaisi neuvontaa. Muuten muutokset olisivat meillä pienemmät kuin monissa muissa EU-maissa. Meillä ympäristötukiin on jo nyt panostettu vaikka toimia pitää vielä tehostaa. Esimerkiksi luontoa on suojeltu enemmän kuin komission esittämä seitsemän prosentin vähimmäisala. Rakennerahoista sijoitettaisiin viidennes vähähiiliseen talouteen. Suomessa se toisi vuosina yhteensä 200 miljoonaa euroa uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen. Myös komission esitykset EU:n kalastuspolitiikan uudistuksesta ovat hyviä. Eduskunta vaati niiden perusteella muutoksia jo Suomen lohipolitiikkaan. Jäsenmaat voivat vielä vesittää komission esitykset. Siksi Luonnonsuojeluliitto seuraa asioita Helsingissä ja Eurooppalainen ympäristötoimisto EEB (European Environmental Bureau) Brysselissä. Parantaako asetus jätelakia? Pro Hanhikiven -yhdistyksen Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirran kanssa Hanhikivellä. Lekan varressa Ari Aalto. Ympäristöministeriön vastuuhenkilöt ovat marraskuussa esitelleet ensimmäisiä luonnoksia keväällä hyväksytyn jätelain alaisiksi asetuksiksi. Jäteasetus ei mene eduskuntaan kuten lait, vaan sen laatii ympäristöministeriö ja hyväksyy maan hallitus. Luonnonsuojeluliittoa kiinnostavat erityisesti kysymykset jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen edistämisestä. Jätelaissahan nämä asiat jäivät ilmaan ja odottamaan jäteasetuksen täsmennyksiä. Ensimmäinen versio jäteasetukseksi ottaa huomioon EU:n jätedirektiivin vaatimukset kierrätysasteen nostosta mutta ei mene jätteen synnyn ehkäisyssä yhtään pidemmälle kuin on pakko. Luonnonsuojeluliiton tärkeinä pitämiä yhdyskuntajätteen, rakennusjätteen ja biojätteen synnyn ehkäisyä ei asetuksessa korosteta. Jäteasetus tullee lausunnolle vielä ennen joulua. Jätteen synnyn ehkäisy jätelainsäädännössä onkin taas kerran yksi loppusyksyn tärkeistä teemoista.

6 6 UUTISET Ilmastonmuutos on yhä uhka Kioto, Bali, Kööpenhamina, Cancun... ja nyt Durban. On taas ilmastoneuvotteluiden aika. Vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus ja päästövähennysvelvoitteet sisältävä Kioton pöytäkirja muodostavat YK:n ilmastosopimusjärjestelmän peruskiven. Kioton pöytäkirjan päästövähennysvelvoitteet on sovittu 1. sitoumuskaudelle, vuosille Tämän vuoksi YK-järjestelmän puitteissa on neuvoteltu vuoden 2012 jälkeisestä ilmastosopimusjärjestelmästä jo vuodesta 2005 lähtien. Neuvottelut ovat koskeneet ennen kaikkea Kioton 2. velvoitekautta, mutta lisäksi Balilla vuonna 2007 sovittiin, että neuvottelut koskevat myös kehitysmaiden sekä Yhdysvaltain tavoitteita ja toimia vuoden 2012 jälkeen. Tavoitteena ennen kaikkea saada aikaiseksi sopimusjärjestelmä, jonka puitteissa riittävän suuri joukko maita toteuttaa riittävät päästövähennykset, jotta globaali lämpeneminen saadaan pysäytettyä alle kahden asteen. Vuosien varrella olemme aina vuoron perään nostaneet odotuksia ilmastokokoukselle. Välillä olemme iloinneet, useasti kuitenkin pettyneet. Balin ilmastokokouksessa saavutettu tiekartta, jonka mukaisesti ilmastosopimuksesta piti päästä sopuun Kööpenhaminassa vuonna 2009, otettiin liitossa vastaan varovaisen positiivisesti. Jo tuolloin Luonnonsuojeluliittoa Balin kokouksessa edustanut Simo Kyllönen muistutti, että aikaa odotteluun ei ole. Viime aikoina on saatu yhä huolestuttavampia tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Maailman ilmatieteenlaitos kertoi marraskuun loppupuolella, että vuoden 2010 globaalit päästöt ylittävät kaikki IPCC:n arviointiraportin pahimmat skenaariot. Päästöt ovat myös kasvaneet aikaisempaa nopeammin. Samalla seuraukset tulevat entistä lähemmäksi jokaisen ihoa. Tästä kaikesta huolimatta on todettava, että globaalin, sitovan ilmastosopimuksen syntyminen Durbanissa on erittäin epätodennäköistä. Sopimuksen syntymisen täytyy kuitenkin olla tavoitteena. EU-mailta ja muilta teollisuusmailta on vaadittava Kioton pöytäkirjan 2. sitoumuskauden pelastamista. Lisäksi köyhien maiden ilmastorahoituksesta on saatava sovittua jotain kättä pidempää. On myös tärkeää, ettei luovutusmielialalle anna valtaa. Huolimatta ilmastoneuvotteluiden jumittamisesta voimme iloita pienistä voitoista. Tanskan uusi hallitus sitoutui ensi töikseen 40 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin, ja myös Saksa on ilmoittanut tähtäävänsä samaan. Kiina on jatkanut uusiutuvien energialähteiden massiivista edistämistä. Australia ottanee päästökaupan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Täällä Suomessa on viitteitä turvekapinasta, josta Suomen Luonto kertoi uusimmassa numerossaan (9/2011). Kansainvälistä ilmastosopimusta tarvitaan edelleen. Sen on synnyttävä YKjärjestelmän puitteissa. Työ jatkuu! SLL:n ilmastoja energiavastaava Venla Virkamäki Jorma luhta / leuku Ainutlaatuisen Viiankiaavan luonto ei kestä kaivosta Suomen kaivosbuumi jatkuu. Nyt uhattuna on ainutlaatuinen Viiankiaavan suo. Kaivosyhtiö Anglo American on löytänyt Sodankylän Viiankiaavan luonnonsuojelualueelta maailmanlaajuisesti merkittävän nikkeliesiintymän. Viiankiaapa kuuluu kuitenkin sekä soidensuojeluohjelmaan että Naturaan. Suon linnuston määrä on ainutlaatuinen: siellä on tavattu pesivänä 90 lintulajia. Alueen suoyhdistelmätyypit ovat myös erityisen kattavia. Natura on EU:n asia Kaivostoiminnan käynnistäminen edellyttäisi Natura-alueen purkamista. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, joka kävi tapaamassa paikallisia asukkaita, kertoi Naturan olevan EU:ssa vahvassa asemassa. Mikään valtio ei voi tehdä yksin päätöstä Naturaan tehtävästä poikkeamisesta, hän totesi. Päätöksen asiasta tekee valtioneuvoston yleisistunto. Sitä ennen asiasta on pyydettävä EU:n komission lausunto. Natura-alueen purkaminen edellyttää vastaavan kohteen löytymistä. Jäsenmaan on pysyttävä myös osoittamaan EU:lle, ettei muuta vaihtoehtoa hankkeen toteuttamiselle ole. Vuosikymmeniä alueen kairoissa kulkeneet poromiehet kertoivat tilaisuudessa, ettei korvaavaa aluetta Viiankiaavalle ole mahdollista löytää. Ainoa vastaavan tason aapasuo, Posoaapa, hukutettiin aikoinaan Lokan tekoaltaaseen. Paikallisten huolia Kaivosalueen viereisessä Kersilön kylässä asuva maanomistaja tuntee tulleensa pahasti petetyksi. Aikoinaan hän myi maa-alueensa suojelualueeksi, ei kaivosteollisuudelle. Voidaanko alkuperäiset kaupat purkaa, jos suojelupäätös puretaan? maanomistaja kysyi. Pokan mukaan maanomistajat voivat ottaa Viiankiaavan kokonaistilanteen esille, kun YVA-menettely käynnistyy. Yksittäisten maakauppojen purkaminen ei kuitenkaan ole YVA-viranomaisen asia. Hän muistutti myös, että YVA-menettelyyn sisällytetty nollavaihtoehto, jonka mukaan hanketta ei toteuteta, on myös edelleen tasavertainen muiden vaihtoehtojen kanssa. Siksi YVA-menettelyyn onkin syytä paneutua huolella, hän totesi. Poromiehet kertoivat olevansa huolissaan siitä, että Oraniemen paliskunta saisi alueelleen jo toisen suuren kaivoksen. Valmistumassa oleva Kevitsan kaivos sijaitsee vain hieman pohjoiseen saman joen varrella. Kaivosten yhteisvaikutukset porotaloudelle, luonnolle ja erityisesti alapuolisille vesistöille voivat olla arvaamattomat. Vähäiset valvontaresurssit Jo pelkät Anglo American -kaivosyhtiön poraukset ovat massiivisia. Yhtiö on ilmoittanut laajentavansa alueen poraustoimintaa, jolloin työtä tehtäisiin seitsemän poran kalustolla ja noin 150 henkilön voimin. Asukkaat kysyivät Pokalta, voidaanko näin laajamittaista toimintaa enää sallia luonnonsuojelualueella ja onko tämä toiminta enää Kaivostoiminnan käynnistäminen edellyttäisi Natura-alueen purkamista. TekstI Liisa Hulkko aiemmin myönnetyn luvan mukaista? Koska malminetsintää harjoitetaan suojelualueella, siihen on tarvittu myös ympäristöviranomaisen lupa, Pokka vastaa. Viranomaiset seuraavat toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Ministeriössä ollaan kuitenkin huolissaan valvonnan liian pienistä resursseista, Pokka totesi. Panostusta tulisi lisätä huomattavasti. Ympäristöhallinto neuvottelee näistä työvoima- ja elinkeinoministeriön kanssa. Myös aluehallinnon voimavaroja on supistettu voimakkaasti, kun valtio menoja on viime vuosina leikattu ja leikataan edelleen. Pelon ilmapiiri Kuvaavaa ilmapiirille Sodankylässä on, ettei kukaan uskalla puhua kaivoshanketta vastaan peläten joutuvansa yhteisön syrjimäksi. Se on pelon ilmapiiri, ei merkki yksimielisyydestä, kuten kunnan päättäjät mielellään tulkitsevat, sodankyläläinen Seppo Aikio SLL:n Lapin luonnonsuojelupiiristä kertoo. Aikion mukaan poikkeuksen hiljaisuuteen tekee Kersilön kylän nuori Riikka Karppinen, joka on kutsunut tämänkin kokouksen koolle. Hän haastaa kaivosyhtiön, tavoitteenaan koko kaivoshankkeen kaataminen. Jos me emme kykene torjumaan suurkaivosta EU:n laajuisesti tärkeältä Natura-alueelta, voimme luonnonsuojelijoina katsoa epäonnistuneemme surkeasti. Pitäkäämme yhdessä huolta siitä, ettei Riikka jää yksin. Uskon, että hän voittaa, koska hän on yksinkertaisesti oikeassa, Aikio vakuuttaa.

7 UUTISET 7 TekstI Risto Sulkava kuva Leo Kari Kuukkeleita suojellaan laajalla rintamalla Suomen luonnonsuojeluliiton vetämä METSO-ohjelmaan kuuluva hanke löysi uusia tapoja suojella kuukkelia ja samalla eteläistä metsäluontoa. Kuukkelin suojelua eteläisessä Suomessa on pidetty miltei mahdottomana, sillä se tarvitsee usean neliökilometrin laajuisen ja yhtenäisen metsäpeitteisen elinpiirin. Suomen luonnonsuojeluliiton vetämässä Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana -hankkeessa keksittiin uusia keinoja parantaa kuukkelin ja samalla myös muiden kuusivaltaisten metsien lajiston suojelua. Laaja yhteistyörintama Lokakuussa 2009 alkanut ja vuoden 2011 lopussa päättyvä hanke oli valtakunnallisista METSO-verkostohankkeista laajin niin toimialueeltaan kuin yhteistyötahoiltaankin. Mukana olivat metsäalan merkittävät toimijat viranomaisista, metsätalouden kehitysorganisaatioden kautta suurimpiin maanomistajiin, metsäteollisuuteen ja metsänomistajajärjestöihin. Samoin lajin kärkitutkijat, kaikki luonnonsuojelu- ja lintuharrastusjärjestöt sekä monet yksittäiset kiinnostuneet osallistuivat Luonnonsuojeluliiton johdolla kuukkelin suojelukeinojen etsintään. Jo näin laajan yhteistyön onnistuminen on saavutus sinänsä. Yhteistoiminnan vahvistuminen onnistui kuukkeliverkostossa yli odotusten. Hyvä henki syntyi yhteisestä innostuksesta, vaikka sen taustalla olikin hyvin erilaisia motiiveja ja taustavaikutteita, tutkija Riikka Borg Tampereen yliopistosta arvioi. Yhteistoiminnallisuuden prosesseihin perehtynyt Borg veti useita tilaisuuksia, joilla haettiin ratkaisuja kipukohtiin. sia, suojelua ja talouskäyttöä yhdistäviä menetelmiä. Kuukkelialueen metsänkäsittelyohjeen toivotaan vaikuttavan myös parhaillaan käynnistyvään metsälain uudistustyöhön. Lakiuudistuksessa erirakenteisena, ilman avohakkuita tapahtuva metsätalous pitäisi olla yhtä suositeltu menetelmä kuin avohakkuumetsä-talouskin. Metsälajien suojelua edistäisi myös se, jos metsälakiin saataisiin lievennys uudistusvelvoitteeseen, jotta omistaja voi halutessaan priorisoida ennallistamista ja jättää esimerkiksi korpialueen ojitusmätästämättä tai rämeeksi palautettavan kohteen kunnostusojittamatta. Tekstin kirjoittaja, SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava veti kuukkelihanketta. Kuukkelihankkeen myötävaikutuksella syntyi yhteensä 1069 hehtaaria suojelualueita. Kunnat, joissa metsiä suojeltiin: Heinävesi, Juuka, Juva, Karstula, Keuruu, Konnevesi, Kontiolahti, Kristiinankaupunki, Kurikka, Lapua, Leppävirta, Liperi, Multia, Närpiö, Outokumpu, Parikkala, Pihtipudas, Polvijärvi, Punkaharju, Saarijärvi, Viitasaari, Vimpeli, Virrat ja Äänekoski. näin kuukkelia suojellaan Kuukkeli on metsien lintu. Sen reviirillä pitää olla avoalueita ja taimikoita laskennallisesti alle 15 prosenttia pinta-alasta ja kuusivaltaisia metsiä yli kolmasosa pinta-alasta. Lisäksi lintu kaipaa runsaasti suojaa-antavaa aluskasvillisuutta. Kuukkelireviirin ydin, jossa pesä ja tärkeät talvivarastot sijaitsevat, on yleensä METSO-kriteerit täyttävää vanhaa metsää. Reviirin ytimen säilyttäminen onkin helpointa suojelemalla se esimerkiksi METSO-rahoituksen avulla. Muu osa kuukkelin laajasta reviiristä voi olla esimerkiksi tiheitä nuoria metsiä, kalliomänniköitä ja rämeitä. Erilaisten metsien sisältyminen kuukkelin reviiriin tekee mahdolliseksi suojella lajia yhdistämällä erilaisia keinoja: perinteistä suojelua, luonnonhoitoa, muuttuvia metsänhoitokäytäntöjä ja nykyisten talousmetsien käsittelyn erityiskohteiden laajennettua käyttöä. Reviirin ydinalueen ympärillä toimittaessa metsänhoitokäytäntöjä on muutettava siten, että avoalueita syntyy vain vähän. Tähän tarvitaan monia keinoja, joista erirakenteinen jatkuvan kasvatuksen metsienkäsittely on keskeisimpiä. Kuukkelireviirillä kaikki suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeet, korvet, purojen varret, metsäiset louhikot, rinteet ja riistatiheiköt tulisi säilyttää jatkuvapuustoisina. Niitä voi siis hyödyntää myös puuntuotannossa, mutta menetelmiä on muutettava. Kuukkelireviirin ympäristössä on luotava aiempaa enemmän jatkuvapeitteisiä metsiä ja metsäyhteyksiä. Etenkin vaihettumisvyöhykkeiden merkitystä lajiston liikkumisväylinä tulee parantaa. Metsänkäsittely kuukkelialueella -ohjeen voi ladata pdf-muodossa www. sll.fi/kuukkeli -sivuilta. Konkreettisia tuloksia syntyi Kuukkelimetsiä etsittiin aktiivisesti kartoitusten ja kyselyjen avulla. Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolelta löytyi kartoituksissa yht 60 uutta kuukkelireviiriä. Erityisesti Metsästäjä-lehden kautta levinneeseen kyselyyn puolestaan ilmoitettiin koko maasta 430 kuukkelia 190 eri reviiriltä. Kuukkelihankkeen myötävaikutuksella syntyi yhteensä 1069 hehtaaria suojelualueita, noin 85 erillistä metsää. Lisäksi luonnonhoitohankkeissa syntyi reilut 40 hehtaaria ympäristötukikohteita, joissa esimerkiksi ennallistetaan korpea. Uusia tuulia metsiensuojeluun Eniten vaikutusta kuukkelin ja ylipäätään kuusivaltaisten metsien lajiston suojelussa syntyy siinä vaiheessa, jos verkoston yhteistyöllä laatimat ohjeet metsienkäsittelyyn otetaan käyttöön. Keskeinen viesti on, että pelkkä suojelu tai nykymetsätalouden keinot eivät yksinään tai yhdessäkään riitä. Hankkeessa todettiin, että Suomessa on syytä ottaa käyttöön välimuotoi- Näyttävä kuukkeli oli aiemmin Etelä-Suomessakin yleinen metsälintu.