Paradise Oskar laulaa ilmaston puolesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paradise Oskar laulaa ilmaston puolesta"

Transkriptio

1 07 Uusia Kuukkelille turvaa keinoja metsiensuojeluun Lumen tulo Onko lumilapiolla käyttöä 18 tulevaisuudessa? Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 6/ ,00 Paradise Oskar laulaa ilmaston puolesta 04 Suoliikkeet sykkivät 20 Arjen sankarit hyväntekijöinä

2 2 Turtumusta murtamaan pääkirjoitus 6/2011 Luonnonsuojelija Joulukuu nro 6/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liittoon. Eräässä seminaarissa väiteltiin kerran filosofisesti siitä, voiko vuorille satavalle ensilumelle antaa rahallista arvoa. Filosofisesti väittelyä kannattaa jatkaa, mutta talouden näkökulmasta asia on selvä. Kysykää vaikka Levin matkailuyrittäjiltä. Ensilunta, tai edes pakkasta, odotettiin kipeästi marraskuussa Levillä, jossa oli määrä avata alppihiihdon maailmancup ja päästää alppitähdet kisaamaan Tanja Poutiaisen johdolla kristallipallosta. Ei tullut pakkasta, ei lunta, eikä kisoja. Tuli neljän miljoonan euron tappiot. Näkyykö kauden voittajalle ojennettavasta kristallipallosta Lapin tulevaisuus? Heijastuuko sen pinnasta kuvia, joissa ylimennyt martainen ruska peittää kilparinteen alkutalvesta tulevina vuosikymmeninä? Terveisiä Päivikki Palosaarelle ja muille Lapin matkailuruhtinaille: ilmatieteen piirissä uskotaan, että näin tulee usein tapahtumaan tulevina talvina. Pitäisikö matkailuväen nyt lähettää kansainvälisiin ilmastokokouksiin edustajansa, vaatimaan valtioiden neuvottelijoilta tehokkaampia toimia? Tai edes karvalakkilähetystöä tapaamaan Suomen ilmastoneuvottelijoita? Tämä ei ole uutinen: ilmastonmuutos on edelleen maailman vakavin ympäristöongelma. Tämä on uutinen: marraskuussa Maailman ilmatieteen laitos kertoi, että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on noussut ennennäkemättömiin lukemiin. Turtumus tilanteeseen alkaa vaikuttamaan silti merkittävimmältä uutiselta: parlamentaarikot, presidenttiehdokkaat, vuorineuvokset, pörssianalyytikot... enimmäkseen hiljaista. Durbanin käynnissä olevasta YK:n ilmastokokouksesta ei juuri kukaan tunnu odottavan oikein mitään. Pientä optimismia on silti vaalittu, kuin sinisellä liekillä, eihän toivoa voi päästää kuolemaan. Reutersin mukaan on olemassa toivonpilkahduksia : hallitukset pääsevät sopuun avustuksista ilmastonmuutoksesta kärsiville maille. Syy turtumukseen on kansassa, joka ei jaksa olla asiasta huolissaan. Siis ei jaksa. Poliittiset johtajat seuraavat näinä aikoina kansaa, sen mielialoja. Turtumuksen murtamiseen pystyy vain kansa. Tavalliset ihmiset. Ystävien kanssa keskustellen, lasten kanssa ruokapöydässä, yksin kirjastoissa, hiljentyneessä luonnossa, jossa omat ajatukset kuulee selvemmin. Jos tämä olisi jääkiekko-ottelu, jonka YLE lähettäisi kaikille suomalaisille ja jonka Mertaranta selostaisi, niin ehkä kuulisimme hänen huutavan suoraan huutoa: taivas varjele mitä sieltä tulee, sieltä tulee kansa, ottaa aloitteen lapaansa ja... Kertoisitko itsellesi ja meille mikä murtaa turtumuksen? Matti Nieminen TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja, p. (09) , Liisa Hulkko, toimitussihteeri, ad, p. (09) , Maura Haimola, vs. verkkotoimittaja, p. (09) , TOIMITUSNEUVOSTO Milla Aalto, Sini Eräjää, Hanna Kaisa Hellsten, Heidi Konkka, Noora Kuusela, Seppo Leinonen, Laura Manninen, Leo Stranius, Päivi Suihkonen, Tapani Veistola, Venla Virkamäki, Eero Yrjö- Koskinen graafinen suunnittelu Liisa Hulkko, Emmi Jormalainen, Maria Manner VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2011 TILAUSHINTA 2011 Jäsenmaksu on 32 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 39. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT /1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: Ilmoitusmyyjä Marco Arhivaara, p. (09) , , KANsi: Paradise Oskar (kuva: Lauri Salminen), kuukkeli ja lapio (kuvat: Wikimedia commons) HUTEJA & OSUMIA jätteenhävitysvinkki Itse hyödynnän jäteöljyn siten, että laitan sekalaiset jätepuut kuten maalatut laudanpätkät, kyllästetyt, ratapölkyn palaset ja sen sellaiset muutamaksi päiväksi jäteöljypönttöön likoamaan ja poltan sitten kattilassa klapien seassa. Käryähän siitä hieman tulee, mutta kun sekaan heittelee muutamia vanhan renkaan palasia niin palamislämpötila nousee sen verta korkealle ettei haitallisia päästöjä pahemmin pitäisi tulla? Nimim. Eko-Maukka Suomi24. fi-sivustolla pelottelu-uutisia? Vihreän luomusähkön ystäville Olkiluodon ydinvoimalatyömaa on ehtymätön aarreaitta. Kun sillä suunnalla rasahtaa, aina syntyy pelottelu-uutinen ydinvoiman vaaroista. Luultavasti polkupyörävarkauskaan ei ole pelkkä polkupyörävarkaus, jos se sattuu Olkiluodossa. Kyllä sen saa kuulostamaan ydinturvallisuuteen liittyvältä polkupyörävarkaudelta. Kari Huovialan pääkirjoitus, Aamulehti presidentin sähkönsäästövinkki: kalsarit Arkielämässä on monia tapoja sähkön säästämiseksi. Aloin itse äskettäin käyttää kerrastoa alennettuani huonelämpötilaa. Vaikka se aluksi tuntui kömpelöltä, on minulla nyt lämmin ja mukava olo, Lee, 69, sanoi. Etelä-Korean presidentti Lee Myung-bak, hs.fi salakaatosatuja Olemattomilla salakaadoilla kehuskelu on muodostunut eräänlaiseksi kansanhuviksi. Etenkin muutaman alkoholiannoksen huumassa alkavat salakaatosadut täyttää kyläkuppilan illan. yle.fi se lämpenee sittenkin Yhdysvaltain tunnetuimpiin ilmastonmuutoksen kiistäjiin kuulunut Richard Muller on muuttanut mieltään. Hän on todennut ilmaston lämpenemisestä tehtyjen tutkimusten olevan virheettömiä. yle. fi aapinen vastaan metsätalous WSOY:n Pikkumetsän Aapisesta voi saada hyvin kielteisen kuvan puiden kaatamisesta. [...] Se on herättänyt närkästystä niin metsänomistajissa kuin lasten vanhemmissa. Palautetta kirjasta ovat saaneet niin MTK kuin metsänomistajaliitotkin. forest. fi

3 3 alkutalven kuva kuvaaja: Seppo parkkinen sisällys UUTISIA 4 Kansalaiset puolustavat soitaan 5 Fennovoima sai vastaansa kahden maan liikkeet 6 Viiankiaavan luonto ei kestä kaivosta 7 Kuukkeleita suojellaan laajalla rintamalla suvi elo tuuli hakulinen tässä numerossa PUIDEN JÄKÄLÄT Haavankeltajäkälä on puiden rungoilla kasvavista jäkälistä tutuimpia haussa metsä Varsinaissuomalaiset vapaaehtoiset kartoittavat suojelunarvoisia metsiä. 10 ylitehokas metsätalous Venäläiset luonnonsuojelijat tutustuivat suomalaiseen metsätalouteen. 08 Ensilumi verhoaa ruovikon, ja ruovikko kätkee talvehtimaan hakeutuneet selkärangattomat, pikkuriikkiset hyönteiset ja hämähäkit. Ne saavat nauttia talvilevon rauhasta kevääseen asti, ainakin osa niistä. Joidenkin talvenvietto katkeaa äkisti terhakkaan sinitiaisparin vahvoihin nokkiin. 8 Venäläiset metsiensuojelijat järkyttyivät Suomen talousmetsien tilasta 9 Keski-Karjalan luonto on vuoden paikallisyhdistys 10 Vapaaehtoiset suojelevat metsiä Varsinais-Suomessa 11 Mahdollisuuksien biokaasu 13 Lähteitä ja puroja kuntoon kumppanien kanssa 14 Hiili luonnossa Viisi askelta Suomen hiilivarastojen kasvattamiseksi 15 Norppaluodolta Ilpo Kuronen 16 Earth Voice tanssii ja soi ilmaston puolesta 18 Lumen odotus ELÄMÄNTAPA 20 Ekoarjen sankarit Rikas antaa rahastaan, köyhä ajastaan? 21 Arjen kolumni Leo Stranius 22 Luonto alkaa omalta pihalta Jäätä ja tulta 24 Norpan menot wikimedia commons pihapuu joulukuusena Lue, miten luontopihan voi koristella joulun alla! 22 Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahankkeeseen!

4 4 UUTISET Kansalaiset puolustavat soitaan TEKSTI Tapani Veistola kuva Sini Eräjää Tämän syksyn merkittävin uusi ympäristöilmiö on suoliikkeiden synty. Niitä on putkahtanut eri puolille Suomea kuin sieniä sateella. Luonnonsuojeluliiton viesti turpeenkaivuun monista ongelmista näyttää menneen perille. Kansalaiset ovat huomanneet, että turpeenlouhinnan haittoihin ei ole pakko alistua. Vapoa ja muita turveyrityksiä saa ja voi vastustaa, metsäasiantuntija Sini Eräjää kertoo. Uusia aktivistiryhmiä on syntynyt varsinkin turpeentuotannon uhkaamien vesistöjen rannoille. Paikalliset asukkaat, mökkiläiset ja kalamiehet ovat nousseet vesiensä pilaajia vastaan. Vesien puolustajat ovat saaneet tukea uusista tutkimuksista, kuten Lasse Svahnbäckin turvetuotannon vesistökuormituksia käsitelleestä väitöskirjasta. On opittu, että turvetuotanto ei pilaa vesiä vain ravinnepäästöjen kautta. Haitalliset pienet humushiukkaset ovat päässeet uimaan fosforiin, typpeen ja isoihin humusrakeisiin keskittyneiden ympäristövaikutusten arviointien, lupaehtojen ja velvoitetarkkailujen verkon silmistä läpi. Näin vesistöjä on pilattu tavalla, jota ympäristöviranomaisetkaan eivät ole osanneet ottaa huomioon. Viime aikoina kansalaisten valitukset turvetuotantoa vastaan ovat lisääntyneet. Vesiensuojeluaktiivien tekemä arvio saa tukea tilastoista: Vaasan hallinto-oikeuteen tuli vuonna 2009 Paikalliset asukkaat, mökkiläiset ja kalamiehet ovat nousseet vesiensä pilaajia vastaan. alle sata valitusta turvetuotannon ympäristölupapäätöksistä mutta vuotta myöhemmin 119. Tämän vuoden aikana valituksia on tullut jo 111, joten valitukset näyttävät yhä lisääntyneen. Suomen Luonto-lehden selvityksen mukaan kaikista isoista turveluvista on valitettu tänä vuonna. Myös aluehallintovirastot ja tuomioistuimet ovat tiukentaneet linjaansa. Turveluvat eivät enää ole läpihuutojuttuja. Suurin yksittäinen valittaja onkin Vapo, kun joko lupa on evätty tai kaivuulle on asetettu tiukat ehdot. Luonnonsuojeluliitto on auttanut paikallisia kansanliikkeitä monin tavoin. Keskustoimiston Sini Eräjään lisäksi Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Merja Ylönen on antanut neuvoja koko maan liikkeille. Myös vertaisapu suotapauksia hoitaneiden piirien ja yhdistysten välillä toimii. Usein piiri tai paikallisyhdistys ovat tehneet muistutuksen lupahakemusta vastaan tai hakeneet siihen muutosta tuomioistuimelta. Meillä on noin 30 turvesuojuttua käsittelyn eri vaiheissa, Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Teemu Tuovinen kertoo. Tuloksia tulee. Kauhavan Salonnevan toinen lupa, Kauhajoen Näätäneva, Alavuksen Kuljunneva ja Vetelin Julkuneva kaatuivat juuri hallinto-oikeudessa. Paikallisten kamppailujen tukemisesta tulee luonnollinen osa Luonnonsuojeluliiton vesivuotta Suunnitteilla on muun muassa suoliikkeiden tapaaminen. Pari vuotta sitten vastaavanlainen uraanikaivosliike vauhditti kaivoslain kokonaisuudistusta. Lisätietoja: - Kymmenen vinkkiä suon pelastamiseen: www. sll.fi/luontojaymparisto/suot/turveneuvonta - Laaja artikkeli turpeen kaivuun vaikutuksesta järviluontoon Suomen Luonto -lehdessä 9/2011 Altia haki Kurkisuota suojeluun Uudenmaan kovin suokiista sai uuden käänteen, kun Hyvinkään Kurkisuosta puolet omistava Altia haki aluettaan suojeluun. Altia on neuvotellut Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa suojelusta. Soidensuojelu on yhtiölle jo tuttu juttu, koska sillä on suojelualue Hyvinkään Petkelsuolla. Yhtiön tiedotteen mukaan suojelusta olisi sille myös hyötyä, sillä Altia tarvitsee puhdasta vettä juomiensa valmistukseen: Kurkisuo sijaitsee Altian Rajamäen tehtaan vedenottoalueen välittömässä läheisyydessä. Yrityksen tavoitteena on suojella liiketoiminnalle tärkeitä pohjavesivaroja. Puolet Kurkisuosta omistaa Vapo. Se on aikonut nostaa sieltä turvetta. Uudenmaan ELY-keskus pisti hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin kuitenkin uusiksi. Lisäksi Hyvinkään kaupunki on laittanut alueen kaavoitusta varten toimenpidekieltoon. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä Vapon kannattaa tarjota omaa puolikastaan suojeluun. Muuten kiista vain kovenee.

5 UUTISET 5 TEKSTI Tarja Leinonen kuva Janne Käpylehto Fennovoima sai vastaansa kahden maan kansalaisliikkeet Kun Fennovoima julkisti lokakuussa päätöksensä sijoittaa ydinvoimala Pyhäjoelle, vahvistivat kansalaisliikkeet toimintaansa Suomessa ja Ruotsissa. Peliä ei ole pelattu: rakentamislupa on vielä myöntämättä. Pyhäjoen Pro Hanhikivi -yhdistys on tehnyt aktiivisesti työtä siitä lähtien kun ydinvoimalakaavailut näkivät päivänvalon reilut neljä vuotta sitten. Tällä hetkellä Pyhäjoella odotetaan hallinto-oikeuden päätöksiä alueen asema- ja yleiskaavoista, joista yhdistys valitti noin vuosi sitten, yhdistyksen varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää kertoo. Toinen kesken oleva hallinto-oikeusprosessi koskee Fennovoimalle myönnettyä poikkeuslupaa luonnonsuojelulain mukaisesta suojelumääräyksestä. Yhdistys on käynyt Brysselissä EU:n vetoomusvaliokunnassa, joka päätti tuolloin jatkaa Fennovoiman ydinvoimahankkeesta jätetyn vetoomuksen käsittelyä. Halmeenpää on vieraili myös Fennovoiman suurosakkaan, E.ON:in yhtiökokouksissa Saksassa viemässä suomalaisten ydinvoiman vastustajien terveisiä yhtiön johdolle ja osakkaille. Tänä syksynä Pro Hanhikivi on lähettänyt kirjeitä suoraan niiden kuntien valtuustojen jäsenille, jotka ovat mukana päättämässä kuntien energiavalinnoista ja mahdollisista tulevista investoinneista Fennovoiman hankkeeseen. Yhteistyötä rajan yli Pian ydinvoimalapäätöksen tultua ryhtyivät myös ruotsalaiset sisarjärjestöt toimiin. Pyhäjoen sijoituspaikka on vain 150 kilometrin päässä Ruotsin pohjoisista rannikkokaupungeista. Ruotsin Lappi, Norrbottenin lääni, ja eteläisempi Västerbotten, tulisivat tahtomattaan ydinvoimalan naapureiksi. Lisäksi voimalan lauhdevedet ja päästöt vaikuttaisivat yhteiseen mereemme, Perämereen, joka toisin kuin Suomenlahti, ei vielä ole radioaktiivinen. Ruotsin luonnonsuojeluliiton Norrbottenin piiri järjesti ydinvoimavastaava Lena Lagerstamin johdolla Kalixissa suomalais-ruotsalaisen yhteistyökokouksen, johon osallistui yli 30 henkeä. Näistä viisi oli Suomesta edustaen Pro Hanhikiveä, Meri-Lapin ydinverkostoa ja Suomen luonnonsuojeluliittoa. Rakennuslupa saamatta Fennovoimalta puuttuu vielä merkittävä osa suunnitellusta ydinvoimala-alueesta, vaikka se muuta väittääkin, Hanna Halmeenpää toteaa. Fennovoima ei omista Pyhäjoen kunnan puolella ranta- ja vesialueita lainkaan. Esimerkiksi Parhalahden osakaskunta ja muutamat yksityiset maanomistajat ovat kieltäytyneet myymästä maitaan. Väläytelty pakkolunastuskaan ei tulisi olemaan mikään yksinkertainen prosessi. Toinen ongelma on se, että yhtiöllä ei ole paikkaa korkea-aktiiviselle ydinjätteelle eikä Suomen perustuslaki antane mahdollisuutta pakottaa Posivaa ottamaan Fennovoiman jätteitä vastaan. Näistä syistä rakentamisluvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Toimintaa tiedossa Kalixin kokouksessa valittiin kuusihenkinen työryhmä organisoimaan toimintaa ja tekemään tiedotustyötä. Seuraava yhteiskokous, johon kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita, pidetään Luulajassa. Lisäksi suunnitelmassa on julkisia tapahtumia molemmin puolin Pohjanlahtea sekä , jolloin Pyhäjoella järjestetään Hanhikivipäivät samaan aikaan BirdLife Suomen organisoiman lintuhavaintokilpailu Tornien taiston kanssa. Norrbottenin piirin koordinaattori Urpo Taskinen pitää tärkeänä, että Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä ympäristöasioissa lisätään: Luonto ja ympäristö ovat yhteisiä. Päästöt eivät tunne rajoja. Ilmastonmuutosongelmaa ei voi ydinvoimalla ratkaista vaan on kehitettävä uusiutuvia energiamuotoja ja hajautettuja järjestelmiä. Lisätietoa: - Luulajan kokous: wordpress/?p= Pro Hanhikivi -yhdistyksen blogi www. prohanhikivi.net ja nettisivut - Allekirjoita adressit: ydinvoimakansanaanestys ja Luonnonsuojelualueet verolle? Muutamat Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat yrittivät pistää luonnonsuojelualueet verolle. Näin kunta olisi päässyt verottamaan valtiota. Perimmäisenä selityksenä oli rahapula. Valtio on keventänyt verotusta ja siirtänyt tehtäviä kunnille. Samaan aikaan syrjäseutujen kunnissa veroja maksava väki vähenee. Ensimmäisenä kuntana Salla päätti kokeilla kiinteistöveron ulottamista Metsähallituksen hallinnoimille valtion luonnonsuojelualueille. Malli kiinnosti myös esimerkiksi Rautavaaraa ja Sodankylää. Näin kunta olisi päässyt verottamaan valtiota. Kiinteistöverolaki on kuitenkin harvinaisen selvä. Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa metsästä. Asia on sama olipa metsä talousmetsää tai suojelualuetta. Suojelualueet tuottavat kuitenkin kunnille tuloja toisella tavalla. Metsähallituksen tutkimuksen mukaan kansallispuisto voi poikia sijoitetun euron jopa kaksikymmenkertaisesti takaisin. Ulkoilu suojelualueilla vähentää myös terveyskuluja ja auttaa pidentämään työuria. EU suuntaa rahoja luonnolle Komissio esittää EU-rahojen suuntaamista nykyistä enemmän ympäristönsuojeluun vuonna 2014 alkavalla uudella ohjelmakaudella. Maatalouden ympäristötuen vihertäminen toisi Suomeen vihdoin soiden raivauskiellon ja parantaisi neuvontaa. Muuten muutokset olisivat meillä pienemmät kuin monissa muissa EU-maissa. Meillä ympäristötukiin on jo nyt panostettu vaikka toimia pitää vielä tehostaa. Esimerkiksi luontoa on suojeltu enemmän kuin komission esittämä seitsemän prosentin vähimmäisala. Rakennerahoista sijoitettaisiin viidennes vähähiiliseen talouteen. Suomessa se toisi vuosina yhteensä 200 miljoonaa euroa uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen. Myös komission esitykset EU:n kalastuspolitiikan uudistuksesta ovat hyviä. Eduskunta vaati niiden perusteella muutoksia jo Suomen lohipolitiikkaan. Jäsenmaat voivat vielä vesittää komission esitykset. Siksi Luonnonsuojeluliitto seuraa asioita Helsingissä ja Eurooppalainen ympäristötoimisto EEB (European Environmental Bureau) Brysselissä. Parantaako asetus jätelakia? Pro Hanhikiven -yhdistyksen Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirran kanssa Hanhikivellä. Lekan varressa Ari Aalto. Ympäristöministeriön vastuuhenkilöt ovat marraskuussa esitelleet ensimmäisiä luonnoksia keväällä hyväksytyn jätelain alaisiksi asetuksiksi. Jäteasetus ei mene eduskuntaan kuten lait, vaan sen laatii ympäristöministeriö ja hyväksyy maan hallitus. Luonnonsuojeluliittoa kiinnostavat erityisesti kysymykset jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen edistämisestä. Jätelaissahan nämä asiat jäivät ilmaan ja odottamaan jäteasetuksen täsmennyksiä. Ensimmäinen versio jäteasetukseksi ottaa huomioon EU:n jätedirektiivin vaatimukset kierrätysasteen nostosta mutta ei mene jätteen synnyn ehkäisyssä yhtään pidemmälle kuin on pakko. Luonnonsuojeluliiton tärkeinä pitämiä yhdyskuntajätteen, rakennusjätteen ja biojätteen synnyn ehkäisyä ei asetuksessa korosteta. Jäteasetus tullee lausunnolle vielä ennen joulua. Jätteen synnyn ehkäisy jätelainsäädännössä onkin taas kerran yksi loppusyksyn tärkeistä teemoista.

6 6 UUTISET Ilmastonmuutos on yhä uhka Kioto, Bali, Kööpenhamina, Cancun... ja nyt Durban. On taas ilmastoneuvotteluiden aika. Vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus ja päästövähennysvelvoitteet sisältävä Kioton pöytäkirja muodostavat YK:n ilmastosopimusjärjestelmän peruskiven. Kioton pöytäkirjan päästövähennysvelvoitteet on sovittu 1. sitoumuskaudelle, vuosille Tämän vuoksi YK-järjestelmän puitteissa on neuvoteltu vuoden 2012 jälkeisestä ilmastosopimusjärjestelmästä jo vuodesta 2005 lähtien. Neuvottelut ovat koskeneet ennen kaikkea Kioton 2. velvoitekautta, mutta lisäksi Balilla vuonna 2007 sovittiin, että neuvottelut koskevat myös kehitysmaiden sekä Yhdysvaltain tavoitteita ja toimia vuoden 2012 jälkeen. Tavoitteena ennen kaikkea saada aikaiseksi sopimusjärjestelmä, jonka puitteissa riittävän suuri joukko maita toteuttaa riittävät päästövähennykset, jotta globaali lämpeneminen saadaan pysäytettyä alle kahden asteen. Vuosien varrella olemme aina vuoron perään nostaneet odotuksia ilmastokokoukselle. Välillä olemme iloinneet, useasti kuitenkin pettyneet. Balin ilmastokokouksessa saavutettu tiekartta, jonka mukaisesti ilmastosopimuksesta piti päästä sopuun Kööpenhaminassa vuonna 2009, otettiin liitossa vastaan varovaisen positiivisesti. Jo tuolloin Luonnonsuojeluliittoa Balin kokouksessa edustanut Simo Kyllönen muistutti, että aikaa odotteluun ei ole. Viime aikoina on saatu yhä huolestuttavampia tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Maailman ilmatieteenlaitos kertoi marraskuun loppupuolella, että vuoden 2010 globaalit päästöt ylittävät kaikki IPCC:n arviointiraportin pahimmat skenaariot. Päästöt ovat myös kasvaneet aikaisempaa nopeammin. Samalla seuraukset tulevat entistä lähemmäksi jokaisen ihoa. Tästä kaikesta huolimatta on todettava, että globaalin, sitovan ilmastosopimuksen syntyminen Durbanissa on erittäin epätodennäköistä. Sopimuksen syntymisen täytyy kuitenkin olla tavoitteena. EU-mailta ja muilta teollisuusmailta on vaadittava Kioton pöytäkirjan 2. sitoumuskauden pelastamista. Lisäksi köyhien maiden ilmastorahoituksesta on saatava sovittua jotain kättä pidempää. On myös tärkeää, ettei luovutusmielialalle anna valtaa. Huolimatta ilmastoneuvotteluiden jumittamisesta voimme iloita pienistä voitoista. Tanskan uusi hallitus sitoutui ensi töikseen 40 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin, ja myös Saksa on ilmoittanut tähtäävänsä samaan. Kiina on jatkanut uusiutuvien energialähteiden massiivista edistämistä. Australia ottanee päästökaupan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Täällä Suomessa on viitteitä turvekapinasta, josta Suomen Luonto kertoi uusimmassa numerossaan (9/2011). Kansainvälistä ilmastosopimusta tarvitaan edelleen. Sen on synnyttävä YKjärjestelmän puitteissa. Työ jatkuu! SLL:n ilmastoja energiavastaava Venla Virkamäki Jorma luhta / leuku Ainutlaatuisen Viiankiaavan luonto ei kestä kaivosta Suomen kaivosbuumi jatkuu. Nyt uhattuna on ainutlaatuinen Viiankiaavan suo. Kaivosyhtiö Anglo American on löytänyt Sodankylän Viiankiaavan luonnonsuojelualueelta maailmanlaajuisesti merkittävän nikkeliesiintymän. Viiankiaapa kuuluu kuitenkin sekä soidensuojeluohjelmaan että Naturaan. Suon linnuston määrä on ainutlaatuinen: siellä on tavattu pesivänä 90 lintulajia. Alueen suoyhdistelmätyypit ovat myös erityisen kattavia. Natura on EU:n asia Kaivostoiminnan käynnistäminen edellyttäisi Natura-alueen purkamista. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, joka kävi tapaamassa paikallisia asukkaita, kertoi Naturan olevan EU:ssa vahvassa asemassa. Mikään valtio ei voi tehdä yksin päätöstä Naturaan tehtävästä poikkeamisesta, hän totesi. Päätöksen asiasta tekee valtioneuvoston yleisistunto. Sitä ennen asiasta on pyydettävä EU:n komission lausunto. Natura-alueen purkaminen edellyttää vastaavan kohteen löytymistä. Jäsenmaan on pysyttävä myös osoittamaan EU:lle, ettei muuta vaihtoehtoa hankkeen toteuttamiselle ole. Vuosikymmeniä alueen kairoissa kulkeneet poromiehet kertoivat tilaisuudessa, ettei korvaavaa aluetta Viiankiaavalle ole mahdollista löytää. Ainoa vastaavan tason aapasuo, Posoaapa, hukutettiin aikoinaan Lokan tekoaltaaseen. Paikallisten huolia Kaivosalueen viereisessä Kersilön kylässä asuva maanomistaja tuntee tulleensa pahasti petetyksi. Aikoinaan hän myi maa-alueensa suojelualueeksi, ei kaivosteollisuudelle. Voidaanko alkuperäiset kaupat purkaa, jos suojelupäätös puretaan? maanomistaja kysyi. Pokan mukaan maanomistajat voivat ottaa Viiankiaavan kokonaistilanteen esille, kun YVA-menettely käynnistyy. Yksittäisten maakauppojen purkaminen ei kuitenkaan ole YVA-viranomaisen asia. Hän muistutti myös, että YVA-menettelyyn sisällytetty nollavaihtoehto, jonka mukaan hanketta ei toteuteta, on myös edelleen tasavertainen muiden vaihtoehtojen kanssa. Siksi YVA-menettelyyn onkin syytä paneutua huolella, hän totesi. Poromiehet kertoivat olevansa huolissaan siitä, että Oraniemen paliskunta saisi alueelleen jo toisen suuren kaivoksen. Valmistumassa oleva Kevitsan kaivos sijaitsee vain hieman pohjoiseen saman joen varrella. Kaivosten yhteisvaikutukset porotaloudelle, luonnolle ja erityisesti alapuolisille vesistöille voivat olla arvaamattomat. Vähäiset valvontaresurssit Jo pelkät Anglo American -kaivosyhtiön poraukset ovat massiivisia. Yhtiö on ilmoittanut laajentavansa alueen poraustoimintaa, jolloin työtä tehtäisiin seitsemän poran kalustolla ja noin 150 henkilön voimin. Asukkaat kysyivät Pokalta, voidaanko näin laajamittaista toimintaa enää sallia luonnonsuojelualueella ja onko tämä toiminta enää Kaivostoiminnan käynnistäminen edellyttäisi Natura-alueen purkamista. TekstI Liisa Hulkko aiemmin myönnetyn luvan mukaista? Koska malminetsintää harjoitetaan suojelualueella, siihen on tarvittu myös ympäristöviranomaisen lupa, Pokka vastaa. Viranomaiset seuraavat toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Ministeriössä ollaan kuitenkin huolissaan valvonnan liian pienistä resursseista, Pokka totesi. Panostusta tulisi lisätä huomattavasti. Ympäristöhallinto neuvottelee näistä työvoima- ja elinkeinoministeriön kanssa. Myös aluehallinnon voimavaroja on supistettu voimakkaasti, kun valtio menoja on viime vuosina leikattu ja leikataan edelleen. Pelon ilmapiiri Kuvaavaa ilmapiirille Sodankylässä on, ettei kukaan uskalla puhua kaivoshanketta vastaan peläten joutuvansa yhteisön syrjimäksi. Se on pelon ilmapiiri, ei merkki yksimielisyydestä, kuten kunnan päättäjät mielellään tulkitsevat, sodankyläläinen Seppo Aikio SLL:n Lapin luonnonsuojelupiiristä kertoo. Aikion mukaan poikkeuksen hiljaisuuteen tekee Kersilön kylän nuori Riikka Karppinen, joka on kutsunut tämänkin kokouksen koolle. Hän haastaa kaivosyhtiön, tavoitteenaan koko kaivoshankkeen kaataminen. Jos me emme kykene torjumaan suurkaivosta EU:n laajuisesti tärkeältä Natura-alueelta, voimme luonnonsuojelijoina katsoa epäonnistuneemme surkeasti. Pitäkäämme yhdessä huolta siitä, ettei Riikka jää yksin. Uskon, että hän voittaa, koska hän on yksinkertaisesti oikeassa, Aikio vakuuttaa.

7 UUTISET 7 TekstI Risto Sulkava kuva Leo Kari Kuukkeleita suojellaan laajalla rintamalla Suomen luonnonsuojeluliiton vetämä METSO-ohjelmaan kuuluva hanke löysi uusia tapoja suojella kuukkelia ja samalla eteläistä metsäluontoa. Kuukkelin suojelua eteläisessä Suomessa on pidetty miltei mahdottomana, sillä se tarvitsee usean neliökilometrin laajuisen ja yhtenäisen metsäpeitteisen elinpiirin. Suomen luonnonsuojeluliiton vetämässä Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana -hankkeessa keksittiin uusia keinoja parantaa kuukkelin ja samalla myös muiden kuusivaltaisten metsien lajiston suojelua. Laaja yhteistyörintama Lokakuussa 2009 alkanut ja vuoden 2011 lopussa päättyvä hanke oli valtakunnallisista METSO-verkostohankkeista laajin niin toimialueeltaan kuin yhteistyötahoiltaankin. Mukana olivat metsäalan merkittävät toimijat viranomaisista, metsätalouden kehitysorganisaatioden kautta suurimpiin maanomistajiin, metsäteollisuuteen ja metsänomistajajärjestöihin. Samoin lajin kärkitutkijat, kaikki luonnonsuojelu- ja lintuharrastusjärjestöt sekä monet yksittäiset kiinnostuneet osallistuivat Luonnonsuojeluliiton johdolla kuukkelin suojelukeinojen etsintään. Jo näin laajan yhteistyön onnistuminen on saavutus sinänsä. Yhteistoiminnan vahvistuminen onnistui kuukkeliverkostossa yli odotusten. Hyvä henki syntyi yhteisestä innostuksesta, vaikka sen taustalla olikin hyvin erilaisia motiiveja ja taustavaikutteita, tutkija Riikka Borg Tampereen yliopistosta arvioi. Yhteistoiminnallisuuden prosesseihin perehtynyt Borg veti useita tilaisuuksia, joilla haettiin ratkaisuja kipukohtiin. sia, suojelua ja talouskäyttöä yhdistäviä menetelmiä. Kuukkelialueen metsänkäsittelyohjeen toivotaan vaikuttavan myös parhaillaan käynnistyvään metsälain uudistustyöhön. Lakiuudistuksessa erirakenteisena, ilman avohakkuita tapahtuva metsätalous pitäisi olla yhtä suositeltu menetelmä kuin avohakkuumetsä-talouskin. Metsälajien suojelua edistäisi myös se, jos metsälakiin saataisiin lievennys uudistusvelvoitteeseen, jotta omistaja voi halutessaan priorisoida ennallistamista ja jättää esimerkiksi korpialueen ojitusmätästämättä tai rämeeksi palautettavan kohteen kunnostusojittamatta. Tekstin kirjoittaja, SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava veti kuukkelihanketta. Kuukkelihankkeen myötävaikutuksella syntyi yhteensä 1069 hehtaaria suojelualueita. Kunnat, joissa metsiä suojeltiin: Heinävesi, Juuka, Juva, Karstula, Keuruu, Konnevesi, Kontiolahti, Kristiinankaupunki, Kurikka, Lapua, Leppävirta, Liperi, Multia, Närpiö, Outokumpu, Parikkala, Pihtipudas, Polvijärvi, Punkaharju, Saarijärvi, Viitasaari, Vimpeli, Virrat ja Äänekoski. näin kuukkelia suojellaan Kuukkeli on metsien lintu. Sen reviirillä pitää olla avoalueita ja taimikoita laskennallisesti alle 15 prosenttia pinta-alasta ja kuusivaltaisia metsiä yli kolmasosa pinta-alasta. Lisäksi lintu kaipaa runsaasti suojaa-antavaa aluskasvillisuutta. Kuukkelireviirin ydin, jossa pesä ja tärkeät talvivarastot sijaitsevat, on yleensä METSO-kriteerit täyttävää vanhaa metsää. Reviirin ytimen säilyttäminen onkin helpointa suojelemalla se esimerkiksi METSO-rahoituksen avulla. Muu osa kuukkelin laajasta reviiristä voi olla esimerkiksi tiheitä nuoria metsiä, kalliomänniköitä ja rämeitä. Erilaisten metsien sisältyminen kuukkelin reviiriin tekee mahdolliseksi suojella lajia yhdistämällä erilaisia keinoja: perinteistä suojelua, luonnonhoitoa, muuttuvia metsänhoitokäytäntöjä ja nykyisten talousmetsien käsittelyn erityiskohteiden laajennettua käyttöä. Reviirin ydinalueen ympärillä toimittaessa metsänhoitokäytäntöjä on muutettava siten, että avoalueita syntyy vain vähän. Tähän tarvitaan monia keinoja, joista erirakenteinen jatkuvan kasvatuksen metsienkäsittely on keskeisimpiä. Kuukkelireviirillä kaikki suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeet, korvet, purojen varret, metsäiset louhikot, rinteet ja riistatiheiköt tulisi säilyttää jatkuvapuustoisina. Niitä voi siis hyödyntää myös puuntuotannossa, mutta menetelmiä on muutettava. Kuukkelireviirin ympäristössä on luotava aiempaa enemmän jatkuvapeitteisiä metsiä ja metsäyhteyksiä. Etenkin vaihettumisvyöhykkeiden merkitystä lajiston liikkumisväylinä tulee parantaa. Metsänkäsittely kuukkelialueella -ohjeen voi ladata pdf-muodossa www. sll.fi/kuukkeli -sivuilta. Konkreettisia tuloksia syntyi Kuukkelimetsiä etsittiin aktiivisesti kartoitusten ja kyselyjen avulla. Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolelta löytyi kartoituksissa yht 60 uutta kuukkelireviiriä. Erityisesti Metsästäjä-lehden kautta levinneeseen kyselyyn puolestaan ilmoitettiin koko maasta 430 kuukkelia 190 eri reviiriltä. Kuukkelihankkeen myötävaikutuksella syntyi yhteensä 1069 hehtaaria suojelualueita, noin 85 erillistä metsää. Lisäksi luonnonhoitohankkeissa syntyi reilut 40 hehtaaria ympäristötukikohteita, joissa esimerkiksi ennallistetaan korpea. Uusia tuulia metsiensuojeluun Eniten vaikutusta kuukkelin ja ylipäätään kuusivaltaisten metsien lajiston suojelussa syntyy siinä vaiheessa, jos verkoston yhteistyöllä laatimat ohjeet metsienkäsittelyyn otetaan käyttöön. Keskeinen viesti on, että pelkkä suojelu tai nykymetsätalouden keinot eivät yksinään tai yhdessäkään riitä. Hankkeessa todettiin, että Suomessa on syytä ottaa käyttöön välimuotoi- Näyttävä kuukkeli oli aiemmin Etelä-Suomessakin yleinen metsälintu.

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja 1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia Sähkön alkuperän jäljittäminen Uusiutuvien

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot