Paradise Oskar laulaa ilmaston puolesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paradise Oskar laulaa ilmaston puolesta"

Transkriptio

1 07 Uusia Kuukkelille turvaa keinoja metsiensuojeluun Lumen tulo Onko lumilapiolla käyttöä 18 tulevaisuudessa? Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 6/ ,00 Paradise Oskar laulaa ilmaston puolesta 04 Suoliikkeet sykkivät 20 Arjen sankarit hyväntekijöinä

2 2 Turtumusta murtamaan pääkirjoitus 6/2011 Luonnonsuojelija Joulukuu nro 6/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liittoon. Eräässä seminaarissa väiteltiin kerran filosofisesti siitä, voiko vuorille satavalle ensilumelle antaa rahallista arvoa. Filosofisesti väittelyä kannattaa jatkaa, mutta talouden näkökulmasta asia on selvä. Kysykää vaikka Levin matkailuyrittäjiltä. Ensilunta, tai edes pakkasta, odotettiin kipeästi marraskuussa Levillä, jossa oli määrä avata alppihiihdon maailmancup ja päästää alppitähdet kisaamaan Tanja Poutiaisen johdolla kristallipallosta. Ei tullut pakkasta, ei lunta, eikä kisoja. Tuli neljän miljoonan euron tappiot. Näkyykö kauden voittajalle ojennettavasta kristallipallosta Lapin tulevaisuus? Heijastuuko sen pinnasta kuvia, joissa ylimennyt martainen ruska peittää kilparinteen alkutalvesta tulevina vuosikymmeninä? Terveisiä Päivikki Palosaarelle ja muille Lapin matkailuruhtinaille: ilmatieteen piirissä uskotaan, että näin tulee usein tapahtumaan tulevina talvina. Pitäisikö matkailuväen nyt lähettää kansainvälisiin ilmastokokouksiin edustajansa, vaatimaan valtioiden neuvottelijoilta tehokkaampia toimia? Tai edes karvalakkilähetystöä tapaamaan Suomen ilmastoneuvottelijoita? Tämä ei ole uutinen: ilmastonmuutos on edelleen maailman vakavin ympäristöongelma. Tämä on uutinen: marraskuussa Maailman ilmatieteen laitos kertoi, että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on noussut ennennäkemättömiin lukemiin. Turtumus tilanteeseen alkaa vaikuttamaan silti merkittävimmältä uutiselta: parlamentaarikot, presidenttiehdokkaat, vuorineuvokset, pörssianalyytikot... enimmäkseen hiljaista. Durbanin käynnissä olevasta YK:n ilmastokokouksesta ei juuri kukaan tunnu odottavan oikein mitään. Pientä optimismia on silti vaalittu, kuin sinisellä liekillä, eihän toivoa voi päästää kuolemaan. Reutersin mukaan on olemassa toivonpilkahduksia : hallitukset pääsevät sopuun avustuksista ilmastonmuutoksesta kärsiville maille. Syy turtumukseen on kansassa, joka ei jaksa olla asiasta huolissaan. Siis ei jaksa. Poliittiset johtajat seuraavat näinä aikoina kansaa, sen mielialoja. Turtumuksen murtamiseen pystyy vain kansa. Tavalliset ihmiset. Ystävien kanssa keskustellen, lasten kanssa ruokapöydässä, yksin kirjastoissa, hiljentyneessä luonnossa, jossa omat ajatukset kuulee selvemmin. Jos tämä olisi jääkiekko-ottelu, jonka YLE lähettäisi kaikille suomalaisille ja jonka Mertaranta selostaisi, niin ehkä kuulisimme hänen huutavan suoraan huutoa: taivas varjele mitä sieltä tulee, sieltä tulee kansa, ottaa aloitteen lapaansa ja... Kertoisitko itsellesi ja meille mikä murtaa turtumuksen? Matti Nieminen TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja, p. (09) , Liisa Hulkko, toimitussihteeri, ad, p. (09) , Maura Haimola, vs. verkkotoimittaja, p. (09) , TOIMITUSNEUVOSTO Milla Aalto, Sini Eräjää, Hanna Kaisa Hellsten, Heidi Konkka, Noora Kuusela, Seppo Leinonen, Laura Manninen, Leo Stranius, Päivi Suihkonen, Tapani Veistola, Venla Virkamäki, Eero Yrjö- Koskinen graafinen suunnittelu Liisa Hulkko, Emmi Jormalainen, Maria Manner VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2011 TILAUSHINTA 2011 Jäsenmaksu on 32 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 39. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT /1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: Ilmoitusmyyjä Marco Arhivaara, p. (09) , , KANsi: Paradise Oskar (kuva: Lauri Salminen), kuukkeli ja lapio (kuvat: Wikimedia commons) HUTEJA & OSUMIA jätteenhävitysvinkki Itse hyödynnän jäteöljyn siten, että laitan sekalaiset jätepuut kuten maalatut laudanpätkät, kyllästetyt, ratapölkyn palaset ja sen sellaiset muutamaksi päiväksi jäteöljypönttöön likoamaan ja poltan sitten kattilassa klapien seassa. Käryähän siitä hieman tulee, mutta kun sekaan heittelee muutamia vanhan renkaan palasia niin palamislämpötila nousee sen verta korkealle ettei haitallisia päästöjä pahemmin pitäisi tulla? Nimim. Eko-Maukka Suomi24. fi-sivustolla pelottelu-uutisia? Vihreän luomusähkön ystäville Olkiluodon ydinvoimalatyömaa on ehtymätön aarreaitta. Kun sillä suunnalla rasahtaa, aina syntyy pelottelu-uutinen ydinvoiman vaaroista. Luultavasti polkupyörävarkauskaan ei ole pelkkä polkupyörävarkaus, jos se sattuu Olkiluodossa. Kyllä sen saa kuulostamaan ydinturvallisuuteen liittyvältä polkupyörävarkaudelta. Kari Huovialan pääkirjoitus, Aamulehti presidentin sähkönsäästövinkki: kalsarit Arkielämässä on monia tapoja sähkön säästämiseksi. Aloin itse äskettäin käyttää kerrastoa alennettuani huonelämpötilaa. Vaikka se aluksi tuntui kömpelöltä, on minulla nyt lämmin ja mukava olo, Lee, 69, sanoi. Etelä-Korean presidentti Lee Myung-bak, hs.fi salakaatosatuja Olemattomilla salakaadoilla kehuskelu on muodostunut eräänlaiseksi kansanhuviksi. Etenkin muutaman alkoholiannoksen huumassa alkavat salakaatosadut täyttää kyläkuppilan illan. yle.fi se lämpenee sittenkin Yhdysvaltain tunnetuimpiin ilmastonmuutoksen kiistäjiin kuulunut Richard Muller on muuttanut mieltään. Hän on todennut ilmaston lämpenemisestä tehtyjen tutkimusten olevan virheettömiä. yle. fi aapinen vastaan metsätalous WSOY:n Pikkumetsän Aapisesta voi saada hyvin kielteisen kuvan puiden kaatamisesta. [...] Se on herättänyt närkästystä niin metsänomistajissa kuin lasten vanhemmissa. Palautetta kirjasta ovat saaneet niin MTK kuin metsänomistajaliitotkin. forest. fi

3 3 alkutalven kuva kuvaaja: Seppo parkkinen sisällys UUTISIA 4 Kansalaiset puolustavat soitaan 5 Fennovoima sai vastaansa kahden maan liikkeet 6 Viiankiaavan luonto ei kestä kaivosta 7 Kuukkeleita suojellaan laajalla rintamalla suvi elo tuuli hakulinen tässä numerossa PUIDEN JÄKÄLÄT Haavankeltajäkälä on puiden rungoilla kasvavista jäkälistä tutuimpia haussa metsä Varsinaissuomalaiset vapaaehtoiset kartoittavat suojelunarvoisia metsiä. 10 ylitehokas metsätalous Venäläiset luonnonsuojelijat tutustuivat suomalaiseen metsätalouteen. 08 Ensilumi verhoaa ruovikon, ja ruovikko kätkee talvehtimaan hakeutuneet selkärangattomat, pikkuriikkiset hyönteiset ja hämähäkit. Ne saavat nauttia talvilevon rauhasta kevääseen asti, ainakin osa niistä. Joidenkin talvenvietto katkeaa äkisti terhakkaan sinitiaisparin vahvoihin nokkiin. 8 Venäläiset metsiensuojelijat järkyttyivät Suomen talousmetsien tilasta 9 Keski-Karjalan luonto on vuoden paikallisyhdistys 10 Vapaaehtoiset suojelevat metsiä Varsinais-Suomessa 11 Mahdollisuuksien biokaasu 13 Lähteitä ja puroja kuntoon kumppanien kanssa 14 Hiili luonnossa Viisi askelta Suomen hiilivarastojen kasvattamiseksi 15 Norppaluodolta Ilpo Kuronen 16 Earth Voice tanssii ja soi ilmaston puolesta 18 Lumen odotus ELÄMÄNTAPA 20 Ekoarjen sankarit Rikas antaa rahastaan, köyhä ajastaan? 21 Arjen kolumni Leo Stranius 22 Luonto alkaa omalta pihalta Jäätä ja tulta 24 Norpan menot wikimedia commons pihapuu joulukuusena Lue, miten luontopihan voi koristella joulun alla! 22 Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahankkeeseen!

4 4 UUTISET Kansalaiset puolustavat soitaan TEKSTI Tapani Veistola kuva Sini Eräjää Tämän syksyn merkittävin uusi ympäristöilmiö on suoliikkeiden synty. Niitä on putkahtanut eri puolille Suomea kuin sieniä sateella. Luonnonsuojeluliiton viesti turpeenkaivuun monista ongelmista näyttää menneen perille. Kansalaiset ovat huomanneet, että turpeenlouhinnan haittoihin ei ole pakko alistua. Vapoa ja muita turveyrityksiä saa ja voi vastustaa, metsäasiantuntija Sini Eräjää kertoo. Uusia aktivistiryhmiä on syntynyt varsinkin turpeentuotannon uhkaamien vesistöjen rannoille. Paikalliset asukkaat, mökkiläiset ja kalamiehet ovat nousseet vesiensä pilaajia vastaan. Vesien puolustajat ovat saaneet tukea uusista tutkimuksista, kuten Lasse Svahnbäckin turvetuotannon vesistökuormituksia käsitelleestä väitöskirjasta. On opittu, että turvetuotanto ei pilaa vesiä vain ravinnepäästöjen kautta. Haitalliset pienet humushiukkaset ovat päässeet uimaan fosforiin, typpeen ja isoihin humusrakeisiin keskittyneiden ympäristövaikutusten arviointien, lupaehtojen ja velvoitetarkkailujen verkon silmistä läpi. Näin vesistöjä on pilattu tavalla, jota ympäristöviranomaisetkaan eivät ole osanneet ottaa huomioon. Viime aikoina kansalaisten valitukset turvetuotantoa vastaan ovat lisääntyneet. Vesiensuojeluaktiivien tekemä arvio saa tukea tilastoista: Vaasan hallinto-oikeuteen tuli vuonna 2009 Paikalliset asukkaat, mökkiläiset ja kalamiehet ovat nousseet vesiensä pilaajia vastaan. alle sata valitusta turvetuotannon ympäristölupapäätöksistä mutta vuotta myöhemmin 119. Tämän vuoden aikana valituksia on tullut jo 111, joten valitukset näyttävät yhä lisääntyneen. Suomen Luonto-lehden selvityksen mukaan kaikista isoista turveluvista on valitettu tänä vuonna. Myös aluehallintovirastot ja tuomioistuimet ovat tiukentaneet linjaansa. Turveluvat eivät enää ole läpihuutojuttuja. Suurin yksittäinen valittaja onkin Vapo, kun joko lupa on evätty tai kaivuulle on asetettu tiukat ehdot. Luonnonsuojeluliitto on auttanut paikallisia kansanliikkeitä monin tavoin. Keskustoimiston Sini Eräjään lisäksi Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Merja Ylönen on antanut neuvoja koko maan liikkeille. Myös vertaisapu suotapauksia hoitaneiden piirien ja yhdistysten välillä toimii. Usein piiri tai paikallisyhdistys ovat tehneet muistutuksen lupahakemusta vastaan tai hakeneet siihen muutosta tuomioistuimelta. Meillä on noin 30 turvesuojuttua käsittelyn eri vaiheissa, Pohjanmaan piirin aluepäällikkö Teemu Tuovinen kertoo. Tuloksia tulee. Kauhavan Salonnevan toinen lupa, Kauhajoen Näätäneva, Alavuksen Kuljunneva ja Vetelin Julkuneva kaatuivat juuri hallinto-oikeudessa. Paikallisten kamppailujen tukemisesta tulee luonnollinen osa Luonnonsuojeluliiton vesivuotta Suunnitteilla on muun muassa suoliikkeiden tapaaminen. Pari vuotta sitten vastaavanlainen uraanikaivosliike vauhditti kaivoslain kokonaisuudistusta. Lisätietoja: - Kymmenen vinkkiä suon pelastamiseen: www. sll.fi/luontojaymparisto/suot/turveneuvonta - Laaja artikkeli turpeen kaivuun vaikutuksesta järviluontoon Suomen Luonto -lehdessä 9/2011 Altia haki Kurkisuota suojeluun Uudenmaan kovin suokiista sai uuden käänteen, kun Hyvinkään Kurkisuosta puolet omistava Altia haki aluettaan suojeluun. Altia on neuvotellut Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa suojelusta. Soidensuojelu on yhtiölle jo tuttu juttu, koska sillä on suojelualue Hyvinkään Petkelsuolla. Yhtiön tiedotteen mukaan suojelusta olisi sille myös hyötyä, sillä Altia tarvitsee puhdasta vettä juomiensa valmistukseen: Kurkisuo sijaitsee Altian Rajamäen tehtaan vedenottoalueen välittömässä läheisyydessä. Yrityksen tavoitteena on suojella liiketoiminnalle tärkeitä pohjavesivaroja. Puolet Kurkisuosta omistaa Vapo. Se on aikonut nostaa sieltä turvetta. Uudenmaan ELY-keskus pisti hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin kuitenkin uusiksi. Lisäksi Hyvinkään kaupunki on laittanut alueen kaavoitusta varten toimenpidekieltoon. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä Vapon kannattaa tarjota omaa puolikastaan suojeluun. Muuten kiista vain kovenee.

5 UUTISET 5 TEKSTI Tarja Leinonen kuva Janne Käpylehto Fennovoima sai vastaansa kahden maan kansalaisliikkeet Kun Fennovoima julkisti lokakuussa päätöksensä sijoittaa ydinvoimala Pyhäjoelle, vahvistivat kansalaisliikkeet toimintaansa Suomessa ja Ruotsissa. Peliä ei ole pelattu: rakentamislupa on vielä myöntämättä. Pyhäjoen Pro Hanhikivi -yhdistys on tehnyt aktiivisesti työtä siitä lähtien kun ydinvoimalakaavailut näkivät päivänvalon reilut neljä vuotta sitten. Tällä hetkellä Pyhäjoella odotetaan hallinto-oikeuden päätöksiä alueen asema- ja yleiskaavoista, joista yhdistys valitti noin vuosi sitten, yhdistyksen varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää kertoo. Toinen kesken oleva hallinto-oikeusprosessi koskee Fennovoimalle myönnettyä poikkeuslupaa luonnonsuojelulain mukaisesta suojelumääräyksestä. Yhdistys on käynyt Brysselissä EU:n vetoomusvaliokunnassa, joka päätti tuolloin jatkaa Fennovoiman ydinvoimahankkeesta jätetyn vetoomuksen käsittelyä. Halmeenpää on vieraili myös Fennovoiman suurosakkaan, E.ON:in yhtiökokouksissa Saksassa viemässä suomalaisten ydinvoiman vastustajien terveisiä yhtiön johdolle ja osakkaille. Tänä syksynä Pro Hanhikivi on lähettänyt kirjeitä suoraan niiden kuntien valtuustojen jäsenille, jotka ovat mukana päättämässä kuntien energiavalinnoista ja mahdollisista tulevista investoinneista Fennovoiman hankkeeseen. Yhteistyötä rajan yli Pian ydinvoimalapäätöksen tultua ryhtyivät myös ruotsalaiset sisarjärjestöt toimiin. Pyhäjoen sijoituspaikka on vain 150 kilometrin päässä Ruotsin pohjoisista rannikkokaupungeista. Ruotsin Lappi, Norrbottenin lääni, ja eteläisempi Västerbotten, tulisivat tahtomattaan ydinvoimalan naapureiksi. Lisäksi voimalan lauhdevedet ja päästöt vaikuttaisivat yhteiseen mereemme, Perämereen, joka toisin kuin Suomenlahti, ei vielä ole radioaktiivinen. Ruotsin luonnonsuojeluliiton Norrbottenin piiri järjesti ydinvoimavastaava Lena Lagerstamin johdolla Kalixissa suomalais-ruotsalaisen yhteistyökokouksen, johon osallistui yli 30 henkeä. Näistä viisi oli Suomesta edustaen Pro Hanhikiveä, Meri-Lapin ydinverkostoa ja Suomen luonnonsuojeluliittoa. Rakennuslupa saamatta Fennovoimalta puuttuu vielä merkittävä osa suunnitellusta ydinvoimala-alueesta, vaikka se muuta väittääkin, Hanna Halmeenpää toteaa. Fennovoima ei omista Pyhäjoen kunnan puolella ranta- ja vesialueita lainkaan. Esimerkiksi Parhalahden osakaskunta ja muutamat yksityiset maanomistajat ovat kieltäytyneet myymästä maitaan. Väläytelty pakkolunastuskaan ei tulisi olemaan mikään yksinkertainen prosessi. Toinen ongelma on se, että yhtiöllä ei ole paikkaa korkea-aktiiviselle ydinjätteelle eikä Suomen perustuslaki antane mahdollisuutta pakottaa Posivaa ottamaan Fennovoiman jätteitä vastaan. Näistä syistä rakentamisluvan myöntämisen edellytykset eivät täyty. Toimintaa tiedossa Kalixin kokouksessa valittiin kuusihenkinen työryhmä organisoimaan toimintaa ja tekemään tiedotustyötä. Seuraava yhteiskokous, johon kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita, pidetään Luulajassa. Lisäksi suunnitelmassa on julkisia tapahtumia molemmin puolin Pohjanlahtea sekä , jolloin Pyhäjoella järjestetään Hanhikivipäivät samaan aikaan BirdLife Suomen organisoiman lintuhavaintokilpailu Tornien taiston kanssa. Norrbottenin piirin koordinaattori Urpo Taskinen pitää tärkeänä, että Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä ympäristöasioissa lisätään: Luonto ja ympäristö ovat yhteisiä. Päästöt eivät tunne rajoja. Ilmastonmuutosongelmaa ei voi ydinvoimalla ratkaista vaan on kehitettävä uusiutuvia energiamuotoja ja hajautettuja järjestelmiä. Lisätietoa: - Luulajan kokous: wordpress/?p= Pro Hanhikivi -yhdistyksen blogi www. prohanhikivi.net ja nettisivut - Allekirjoita adressit: ydinvoimakansanaanestys ja Luonnonsuojelualueet verolle? Muutamat Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat yrittivät pistää luonnonsuojelualueet verolle. Näin kunta olisi päässyt verottamaan valtiota. Perimmäisenä selityksenä oli rahapula. Valtio on keventänyt verotusta ja siirtänyt tehtäviä kunnille. Samaan aikaan syrjäseutujen kunnissa veroja maksava väki vähenee. Ensimmäisenä kuntana Salla päätti kokeilla kiinteistöveron ulottamista Metsähallituksen hallinnoimille valtion luonnonsuojelualueille. Malli kiinnosti myös esimerkiksi Rautavaaraa ja Sodankylää. Näin kunta olisi päässyt verottamaan valtiota. Kiinteistöverolaki on kuitenkin harvinaisen selvä. Kiinteistöveroa ei tarvitse maksaa metsästä. Asia on sama olipa metsä talousmetsää tai suojelualuetta. Suojelualueet tuottavat kuitenkin kunnille tuloja toisella tavalla. Metsähallituksen tutkimuksen mukaan kansallispuisto voi poikia sijoitetun euron jopa kaksikymmenkertaisesti takaisin. Ulkoilu suojelualueilla vähentää myös terveyskuluja ja auttaa pidentämään työuria. EU suuntaa rahoja luonnolle Komissio esittää EU-rahojen suuntaamista nykyistä enemmän ympäristönsuojeluun vuonna 2014 alkavalla uudella ohjelmakaudella. Maatalouden ympäristötuen vihertäminen toisi Suomeen vihdoin soiden raivauskiellon ja parantaisi neuvontaa. Muuten muutokset olisivat meillä pienemmät kuin monissa muissa EU-maissa. Meillä ympäristötukiin on jo nyt panostettu vaikka toimia pitää vielä tehostaa. Esimerkiksi luontoa on suojeltu enemmän kuin komission esittämä seitsemän prosentin vähimmäisala. Rakennerahoista sijoitettaisiin viidennes vähähiiliseen talouteen. Suomessa se toisi vuosina yhteensä 200 miljoonaa euroa uusiutuviin energiamuotoihin ja energiatehokkuuteen. Myös komission esitykset EU:n kalastuspolitiikan uudistuksesta ovat hyviä. Eduskunta vaati niiden perusteella muutoksia jo Suomen lohipolitiikkaan. Jäsenmaat voivat vielä vesittää komission esitykset. Siksi Luonnonsuojeluliitto seuraa asioita Helsingissä ja Eurooppalainen ympäristötoimisto EEB (European Environmental Bureau) Brysselissä. Parantaako asetus jätelakia? Pro Hanhikiven -yhdistyksen Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirran kanssa Hanhikivellä. Lekan varressa Ari Aalto. Ympäristöministeriön vastuuhenkilöt ovat marraskuussa esitelleet ensimmäisiä luonnoksia keväällä hyväksytyn jätelain alaisiksi asetuksiksi. Jäteasetus ei mene eduskuntaan kuten lait, vaan sen laatii ympäristöministeriö ja hyväksyy maan hallitus. Luonnonsuojeluliittoa kiinnostavat erityisesti kysymykset jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen edistämisestä. Jätelaissahan nämä asiat jäivät ilmaan ja odottamaan jäteasetuksen täsmennyksiä. Ensimmäinen versio jäteasetukseksi ottaa huomioon EU:n jätedirektiivin vaatimukset kierrätysasteen nostosta mutta ei mene jätteen synnyn ehkäisyssä yhtään pidemmälle kuin on pakko. Luonnonsuojeluliiton tärkeinä pitämiä yhdyskuntajätteen, rakennusjätteen ja biojätteen synnyn ehkäisyä ei asetuksessa korosteta. Jäteasetus tullee lausunnolle vielä ennen joulua. Jätteen synnyn ehkäisy jätelainsäädännössä onkin taas kerran yksi loppusyksyn tärkeistä teemoista.

6 6 UUTISET Ilmastonmuutos on yhä uhka Kioto, Bali, Kööpenhamina, Cancun... ja nyt Durban. On taas ilmastoneuvotteluiden aika. Vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus ja päästövähennysvelvoitteet sisältävä Kioton pöytäkirja muodostavat YK:n ilmastosopimusjärjestelmän peruskiven. Kioton pöytäkirjan päästövähennysvelvoitteet on sovittu 1. sitoumuskaudelle, vuosille Tämän vuoksi YK-järjestelmän puitteissa on neuvoteltu vuoden 2012 jälkeisestä ilmastosopimusjärjestelmästä jo vuodesta 2005 lähtien. Neuvottelut ovat koskeneet ennen kaikkea Kioton 2. velvoitekautta, mutta lisäksi Balilla vuonna 2007 sovittiin, että neuvottelut koskevat myös kehitysmaiden sekä Yhdysvaltain tavoitteita ja toimia vuoden 2012 jälkeen. Tavoitteena ennen kaikkea saada aikaiseksi sopimusjärjestelmä, jonka puitteissa riittävän suuri joukko maita toteuttaa riittävät päästövähennykset, jotta globaali lämpeneminen saadaan pysäytettyä alle kahden asteen. Vuosien varrella olemme aina vuoron perään nostaneet odotuksia ilmastokokoukselle. Välillä olemme iloinneet, useasti kuitenkin pettyneet. Balin ilmastokokouksessa saavutettu tiekartta, jonka mukaisesti ilmastosopimuksesta piti päästä sopuun Kööpenhaminassa vuonna 2009, otettiin liitossa vastaan varovaisen positiivisesti. Jo tuolloin Luonnonsuojeluliittoa Balin kokouksessa edustanut Simo Kyllönen muistutti, että aikaa odotteluun ei ole. Viime aikoina on saatu yhä huolestuttavampia tietoja ilmastonmuutoksen etenemisestä. Maailman ilmatieteenlaitos kertoi marraskuun loppupuolella, että vuoden 2010 globaalit päästöt ylittävät kaikki IPCC:n arviointiraportin pahimmat skenaariot. Päästöt ovat myös kasvaneet aikaisempaa nopeammin. Samalla seuraukset tulevat entistä lähemmäksi jokaisen ihoa. Tästä kaikesta huolimatta on todettava, että globaalin, sitovan ilmastosopimuksen syntyminen Durbanissa on erittäin epätodennäköistä. Sopimuksen syntymisen täytyy kuitenkin olla tavoitteena. EU-mailta ja muilta teollisuusmailta on vaadittava Kioton pöytäkirjan 2. sitoumuskauden pelastamista. Lisäksi köyhien maiden ilmastorahoituksesta on saatava sovittua jotain kättä pidempää. On myös tärkeää, ettei luovutusmielialalle anna valtaa. Huolimatta ilmastoneuvotteluiden jumittamisesta voimme iloita pienistä voitoista. Tanskan uusi hallitus sitoutui ensi töikseen 40 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin, ja myös Saksa on ilmoittanut tähtäävänsä samaan. Kiina on jatkanut uusiutuvien energialähteiden massiivista edistämistä. Australia ottanee päästökaupan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. Täällä Suomessa on viitteitä turvekapinasta, josta Suomen Luonto kertoi uusimmassa numerossaan (9/2011). Kansainvälistä ilmastosopimusta tarvitaan edelleen. Sen on synnyttävä YKjärjestelmän puitteissa. Työ jatkuu! SLL:n ilmastoja energiavastaava Venla Virkamäki Jorma luhta / leuku Ainutlaatuisen Viiankiaavan luonto ei kestä kaivosta Suomen kaivosbuumi jatkuu. Nyt uhattuna on ainutlaatuinen Viiankiaavan suo. Kaivosyhtiö Anglo American on löytänyt Sodankylän Viiankiaavan luonnonsuojelualueelta maailmanlaajuisesti merkittävän nikkeliesiintymän. Viiankiaapa kuuluu kuitenkin sekä soidensuojeluohjelmaan että Naturaan. Suon linnuston määrä on ainutlaatuinen: siellä on tavattu pesivänä 90 lintulajia. Alueen suoyhdistelmätyypit ovat myös erityisen kattavia. Natura on EU:n asia Kaivostoiminnan käynnistäminen edellyttäisi Natura-alueen purkamista. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, joka kävi tapaamassa paikallisia asukkaita, kertoi Naturan olevan EU:ssa vahvassa asemassa. Mikään valtio ei voi tehdä yksin päätöstä Naturaan tehtävästä poikkeamisesta, hän totesi. Päätöksen asiasta tekee valtioneuvoston yleisistunto. Sitä ennen asiasta on pyydettävä EU:n komission lausunto. Natura-alueen purkaminen edellyttää vastaavan kohteen löytymistä. Jäsenmaan on pysyttävä myös osoittamaan EU:lle, ettei muuta vaihtoehtoa hankkeen toteuttamiselle ole. Vuosikymmeniä alueen kairoissa kulkeneet poromiehet kertoivat tilaisuudessa, ettei korvaavaa aluetta Viiankiaavalle ole mahdollista löytää. Ainoa vastaavan tason aapasuo, Posoaapa, hukutettiin aikoinaan Lokan tekoaltaaseen. Paikallisten huolia Kaivosalueen viereisessä Kersilön kylässä asuva maanomistaja tuntee tulleensa pahasti petetyksi. Aikoinaan hän myi maa-alueensa suojelualueeksi, ei kaivosteollisuudelle. Voidaanko alkuperäiset kaupat purkaa, jos suojelupäätös puretaan? maanomistaja kysyi. Pokan mukaan maanomistajat voivat ottaa Viiankiaavan kokonaistilanteen esille, kun YVA-menettely käynnistyy. Yksittäisten maakauppojen purkaminen ei kuitenkaan ole YVA-viranomaisen asia. Hän muistutti myös, että YVA-menettelyyn sisällytetty nollavaihtoehto, jonka mukaan hanketta ei toteuteta, on myös edelleen tasavertainen muiden vaihtoehtojen kanssa. Siksi YVA-menettelyyn onkin syytä paneutua huolella, hän totesi. Poromiehet kertoivat olevansa huolissaan siitä, että Oraniemen paliskunta saisi alueelleen jo toisen suuren kaivoksen. Valmistumassa oleva Kevitsan kaivos sijaitsee vain hieman pohjoiseen saman joen varrella. Kaivosten yhteisvaikutukset porotaloudelle, luonnolle ja erityisesti alapuolisille vesistöille voivat olla arvaamattomat. Vähäiset valvontaresurssit Jo pelkät Anglo American -kaivosyhtiön poraukset ovat massiivisia. Yhtiö on ilmoittanut laajentavansa alueen poraustoimintaa, jolloin työtä tehtäisiin seitsemän poran kalustolla ja noin 150 henkilön voimin. Asukkaat kysyivät Pokalta, voidaanko näin laajamittaista toimintaa enää sallia luonnonsuojelualueella ja onko tämä toiminta enää Kaivostoiminnan käynnistäminen edellyttäisi Natura-alueen purkamista. TekstI Liisa Hulkko aiemmin myönnetyn luvan mukaista? Koska malminetsintää harjoitetaan suojelualueella, siihen on tarvittu myös ympäristöviranomaisen lupa, Pokka vastaa. Viranomaiset seuraavat toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Ministeriössä ollaan kuitenkin huolissaan valvonnan liian pienistä resursseista, Pokka totesi. Panostusta tulisi lisätä huomattavasti. Ympäristöhallinto neuvottelee näistä työvoima- ja elinkeinoministeriön kanssa. Myös aluehallinnon voimavaroja on supistettu voimakkaasti, kun valtio menoja on viime vuosina leikattu ja leikataan edelleen. Pelon ilmapiiri Kuvaavaa ilmapiirille Sodankylässä on, ettei kukaan uskalla puhua kaivoshanketta vastaan peläten joutuvansa yhteisön syrjimäksi. Se on pelon ilmapiiri, ei merkki yksimielisyydestä, kuten kunnan päättäjät mielellään tulkitsevat, sodankyläläinen Seppo Aikio SLL:n Lapin luonnonsuojelupiiristä kertoo. Aikion mukaan poikkeuksen hiljaisuuteen tekee Kersilön kylän nuori Riikka Karppinen, joka on kutsunut tämänkin kokouksen koolle. Hän haastaa kaivosyhtiön, tavoitteenaan koko kaivoshankkeen kaataminen. Jos me emme kykene torjumaan suurkaivosta EU:n laajuisesti tärkeältä Natura-alueelta, voimme luonnonsuojelijoina katsoa epäonnistuneemme surkeasti. Pitäkäämme yhdessä huolta siitä, ettei Riikka jää yksin. Uskon, että hän voittaa, koska hän on yksinkertaisesti oikeassa, Aikio vakuuttaa.

7 UUTISET 7 TekstI Risto Sulkava kuva Leo Kari Kuukkeleita suojellaan laajalla rintamalla Suomen luonnonsuojeluliiton vetämä METSO-ohjelmaan kuuluva hanke löysi uusia tapoja suojella kuukkelia ja samalla eteläistä metsäluontoa. Kuukkelin suojelua eteläisessä Suomessa on pidetty miltei mahdottomana, sillä se tarvitsee usean neliökilometrin laajuisen ja yhtenäisen metsäpeitteisen elinpiirin. Suomen luonnonsuojeluliiton vetämässä Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana -hankkeessa keksittiin uusia keinoja parantaa kuukkelin ja samalla myös muiden kuusivaltaisten metsien lajiston suojelua. Laaja yhteistyörintama Lokakuussa 2009 alkanut ja vuoden 2011 lopussa päättyvä hanke oli valtakunnallisista METSO-verkostohankkeista laajin niin toimialueeltaan kuin yhteistyötahoiltaankin. Mukana olivat metsäalan merkittävät toimijat viranomaisista, metsätalouden kehitysorganisaatioden kautta suurimpiin maanomistajiin, metsäteollisuuteen ja metsänomistajajärjestöihin. Samoin lajin kärkitutkijat, kaikki luonnonsuojelu- ja lintuharrastusjärjestöt sekä monet yksittäiset kiinnostuneet osallistuivat Luonnonsuojeluliiton johdolla kuukkelin suojelukeinojen etsintään. Jo näin laajan yhteistyön onnistuminen on saavutus sinänsä. Yhteistoiminnan vahvistuminen onnistui kuukkeliverkostossa yli odotusten. Hyvä henki syntyi yhteisestä innostuksesta, vaikka sen taustalla olikin hyvin erilaisia motiiveja ja taustavaikutteita, tutkija Riikka Borg Tampereen yliopistosta arvioi. Yhteistoiminnallisuuden prosesseihin perehtynyt Borg veti useita tilaisuuksia, joilla haettiin ratkaisuja kipukohtiin. sia, suojelua ja talouskäyttöä yhdistäviä menetelmiä. Kuukkelialueen metsänkäsittelyohjeen toivotaan vaikuttavan myös parhaillaan käynnistyvään metsälain uudistustyöhön. Lakiuudistuksessa erirakenteisena, ilman avohakkuita tapahtuva metsätalous pitäisi olla yhtä suositeltu menetelmä kuin avohakkuumetsä-talouskin. Metsälajien suojelua edistäisi myös se, jos metsälakiin saataisiin lievennys uudistusvelvoitteeseen, jotta omistaja voi halutessaan priorisoida ennallistamista ja jättää esimerkiksi korpialueen ojitusmätästämättä tai rämeeksi palautettavan kohteen kunnostusojittamatta. Tekstin kirjoittaja, SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava veti kuukkelihanketta. Kuukkelihankkeen myötävaikutuksella syntyi yhteensä 1069 hehtaaria suojelualueita. Kunnat, joissa metsiä suojeltiin: Heinävesi, Juuka, Juva, Karstula, Keuruu, Konnevesi, Kontiolahti, Kristiinankaupunki, Kurikka, Lapua, Leppävirta, Liperi, Multia, Närpiö, Outokumpu, Parikkala, Pihtipudas, Polvijärvi, Punkaharju, Saarijärvi, Viitasaari, Vimpeli, Virrat ja Äänekoski. näin kuukkelia suojellaan Kuukkeli on metsien lintu. Sen reviirillä pitää olla avoalueita ja taimikoita laskennallisesti alle 15 prosenttia pinta-alasta ja kuusivaltaisia metsiä yli kolmasosa pinta-alasta. Lisäksi lintu kaipaa runsaasti suojaa-antavaa aluskasvillisuutta. Kuukkelireviirin ydin, jossa pesä ja tärkeät talvivarastot sijaitsevat, on yleensä METSO-kriteerit täyttävää vanhaa metsää. Reviirin ytimen säilyttäminen onkin helpointa suojelemalla se esimerkiksi METSO-rahoituksen avulla. Muu osa kuukkelin laajasta reviiristä voi olla esimerkiksi tiheitä nuoria metsiä, kalliomänniköitä ja rämeitä. Erilaisten metsien sisältyminen kuukkelin reviiriin tekee mahdolliseksi suojella lajia yhdistämällä erilaisia keinoja: perinteistä suojelua, luonnonhoitoa, muuttuvia metsänhoitokäytäntöjä ja nykyisten talousmetsien käsittelyn erityiskohteiden laajennettua käyttöä. Reviirin ydinalueen ympärillä toimittaessa metsänhoitokäytäntöjä on muutettava siten, että avoalueita syntyy vain vähän. Tähän tarvitaan monia keinoja, joista erirakenteinen jatkuvan kasvatuksen metsienkäsittely on keskeisimpiä. Kuukkelireviirillä kaikki suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeet, korvet, purojen varret, metsäiset louhikot, rinteet ja riistatiheiköt tulisi säilyttää jatkuvapuustoisina. Niitä voi siis hyödyntää myös puuntuotannossa, mutta menetelmiä on muutettava. Kuukkelireviirin ympäristössä on luotava aiempaa enemmän jatkuvapeitteisiä metsiä ja metsäyhteyksiä. Etenkin vaihettumisvyöhykkeiden merkitystä lajiston liikkumisväylinä tulee parantaa. Metsänkäsittely kuukkelialueella -ohjeen voi ladata pdf-muodossa www. sll.fi/kuukkeli -sivuilta. Konkreettisia tuloksia syntyi Kuukkelimetsiä etsittiin aktiivisesti kartoitusten ja kyselyjen avulla. Pohjois-Pohjanmaan eteläpuolelta löytyi kartoituksissa yht 60 uutta kuukkelireviiriä. Erityisesti Metsästäjä-lehden kautta levinneeseen kyselyyn puolestaan ilmoitettiin koko maasta 430 kuukkelia 190 eri reviiriltä. Kuukkelihankkeen myötävaikutuksella syntyi yhteensä 1069 hehtaaria suojelualueita, noin 85 erillistä metsää. Lisäksi luonnonhoitohankkeissa syntyi reilut 40 hehtaaria ympäristötukikohteita, joissa esimerkiksi ennallistetaan korpea. Uusia tuulia metsiensuojeluun Eniten vaikutusta kuukkelin ja ylipäätään kuusivaltaisten metsien lajiston suojelussa syntyy siinä vaiheessa, jos verkoston yhteistyöllä laatimat ohjeet metsienkäsittelyyn otetaan käyttöön. Keskeinen viesti on, että pelkkä suojelu tai nykymetsätalouden keinot eivät yksinään tai yhdessäkään riitä. Hankkeessa todettiin, että Suomessa on syytä ottaa käyttöön välimuotoi- Näyttävä kuukkeli oli aiemmin Etelä-Suomessakin yleinen metsälintu.

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT 1.12.2011 Metsänkäsittely kuukkelialueella ohje (ohje löytyy: www.sll.fi/kuukkeli) Keinot kuukkelireviirin

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines. saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön?

Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines. saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön? Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön? Keijo Savola Kuva:Teemu Tuovinen 22.1.2013 Soidensuojelun täydennystyöryhmä Pieninä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia Sähkön alkuperän jäljittäminen Uusiutuvien

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3 Tekninen lautakunta 6.3.2014 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 6.3.2014 klo 16.30 (TORSTAI) Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Satu Hoffren Irja

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot