- harjoittaa alan yritystoimintaan ja -talouteen liittyvaa neuvontaa jaseniston keskuudessa,

Transkriptio

1 SUOMEN KULJETUS JA LOGISTIIKKA SKAL RY:N SAANNOT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, ruotsiksi Finlands Transport och Logistik SKAL rf. Yhdistys voi kayttaa epavirallisesti englanninkielista nirnea Finnish Transport and Logistics SKAL, saksankielista nirnea Finnlands Transport und Logistik SKAL e.v. ja venajankielista nirnea Transport i Logistika Finlandii SKAL. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Naissa saannoissa yhdistysta kutsutaan liitoksi. Tarkoitus 2 Liiton tarkoituksena on toimia luvanvaraista tavaraliikennetta harjoittavien liikenteenharjoittajien ja kuljetusyritysten seka logistisia palveluja tarjoavien yritysten elinkeinopoliittisena edunvalvontajarjestona, joka valvae jasenistoonsa kuuluvien yrittajien ja yritysten toiminnallisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja seka edustaa jasenistoaan sita koskevissa yhteisissa asioissa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto - neuvottelee jasenkuntansa puolesta valtiovallan ja eri etuiarjestojen kanssa kuljetus- ja logistiikka-alaa koskevista yleisista kysyrnyksista, tekee naille jasenistonsa taloudellista, yhteiskunnallista ja toiminnallista asemaa edistavia ja tukevia esityksia, toimii tyornarkkinajarjestona seka tekee aloitteita ja antaa logistiikkaa, tiekuljetuksia ja kuljetuselinkeinoa koskevia lausuntoja, - harjoittaa tiedotus-, julkaisu-, koulutus- ja tutkimustoimintaa, - harjoittaa alan yritystoimintaan ja -talouteen liittyvaa neuvontaa jaseniston keskuudessa, - toimii yhteistyossa eri maiden samaa tarkoitusperaa ajavien jarjestojen kanssa, - suorittaa valtiovallan tai muun julkisen yhteison sille antamia tehtavia seka - toimii muutoinkin jasenistonsa yhteisten etujen ja asioiden valvomiseksi ja kehtttarniseksi.

2 .Jasenet ja [asenten suhde liittoon 3 Liiton jasenyhdistykseksi voi paasta jokainen naiden saantojen tarkoittamaa luvanvaraista tavaraliikennetta harjoittavien henkiloiden tai oikeuskelpoisten yhteisojen muodostama rekisteroity yhdistys, jonka Iiiton hallitus hyvaksyy liiton jaseneksi, Edella mainittuja yhdistyksia, jotka toimivat joko liiton alueyhdistyksina tai suoritealoittain suoritealayhdistyksina, kutsutaan naissa saannoissa jasenyhdistyksiksi. Helsingin Kuljetusyrittajat ry rinnastetaan alueyhdistykseen. Liikenteenharjoittajia ja kuljetusliikkeita, jotka kuuluvat [asenina jasenyhdistyksiin tai naiden jasenyhcistyksiin, kutsutaan naissa saannoissa Iiiton jasenyrityksiksi. Jasenyritykset ovat kukin erikseen rnyos Iiiton [asenia. Liiton hallitus voi hyvaksya liiton jaseniksi sellaisia logistiikkaa harjoittavia oikeuskelpoisia yhteisoja, jotka eivat harjoita luvanvaraista tavaraliikennetta. Konserniin kuuluvien kuljetusyritysten tai kaikkien niiden kuljetusyritysten, joilla on sama omistaja tai omistaja, jolla on rnaaraysvalta kyseisissa kuljetusyrityksissa, on kuuluttava liittoon. Liiton kunniapuheenjohtajiksi tai kunniajaseniksi liittokokous voi hallituksen esityksesta kutsua liiton tarkoitusperien hyvaksi tarmokkaasti ja ansiokkaasti toimineita henkilolta. Liiton hallitus voi hyvaksya liiton liitarmaisjaseniksi kuljetuksia ja logistiikkaa palvelevia oikeuskelpoisia yhteisoja. Liiton hallitus voi lisaksi hyvaksya Iiiton yhteistyojaseniksi kuljetuselinkeinoa palvelevia tai sille kalustoa, tarvikkeita tai muita naihin verrattavia laitteita toimittavia yrityksia ja tallaisten yritysten oikeuskelpoisia yhteenliittyrnia. Liiton hallitus voi hyvaksya liiton veteraanijaseneksi henkilon, joka on ollut liikenteenharjoittajana liiton jasen, mutta joka ei enaa harjoita luvanvaraista tavarallikennetta, tai haneen rinnastettavan henkilon, joka on toiminut liiton jasenena olleen kuljetusyrityksen palveluksessa. Hallitus rnaaraa veteraanijasenen jasenmaksun. Liiton veteraanijasenella on oikeus osallistua liittokokoukseen, jossa hanella ei ole esityksenteko- eika aanioikeutta..jasenmaksut 4 Liiton jasenyritys suorittaa liitolle liittokokouksen rnaarittelernan jasenmaksun. Jasenrnaksu maaraytyy jasenyrityksen autornaaran perusteella siten, etta maksuluokkaan 1. kuuluvat jasenyritykset, joiden automaara on 1, maksuluokkaan 2. kuuluvat jasenyritykset, joiden autornaara on 2-3, maksuluokkaan 3. kuuluvat jasenyritykset, joiden autornaara on 4-5, maksuluokkaan 4. kuuluvat jasenyritykset, joiden autornaara on 6-30 ja maksuluokkaan 5. kuuluvat jasenyritykset, joiden 2

3 autornaara on 31 tai enernrnan. Liittokokous paattaa vuosittain luokkakohtaisen jasenrnaksun, joka luokissa ja 5. on kiintea. Luokan 4. jasenrnaksu on luokka 3. jasenrnaksu lisattyna jasenyrityksen automaaraan perustuvalla automaksulla. Automaaraan perustuvan automaksun suuruuden rnaaraa Iiittokokous. Jasenyrityksena olevan konsernin jasenrnaksu rnaaraytyy siten, etta emoyhtio maksaa edella mainitun normaalin jasenrnaksun. Sen tytaryhtiot maksavat liittokokouksen maarittelernan perusmaksun ja automaaraan perustuvan automaksun. Liittokokous voi paattaa konsernilta tai niilta yrityksilta, joita tarkoitetaan 3 :n 4 momentissa, perittavasta jasenrnaksun enirnrnaisrnaarasta, Hallitus voi erityisten syiden niin vaatiessa vapauttaa jasenyrityksen osaksi tai kokonaan jasenrnaksun maksamisesta. Erityisiksi syiksi voidaan katsoa [asenen kuuluminen useampaan liiton jasenyhdistykseen, erityiset taloudelliset syyt, jasenhankinta ja muut sen kaltaiset syyt. Liitannais- ja yhteistvojasenten seka sellaisten jasenten, jotka harjoittavat logistiikkaa, mutta jotka eivat harjoita luvanvaraista tavaraliikennetta, jasenrnaksut vahvistaa Iiiton hallitus. Nama voivat olla keskenaan erilaiset. Yhteistyojasenten ja sellaisten [asenten, jotka harjoittavat logistiikkaa, mutta jotka eivat harjoita luvanvaraista tavaraliikermetta jasenrnaksu maaraytyy Iiikevaihdon mukaan. Liittokokous voi rnaarata koko jasenistoa koskevia ylirnaaraisia jasenrnaksu]a, joiden peruste on sama kuin varsinaisten jasenrnaksujen. Jasenrnaksut on suoritettava Iiitolle kokonaisuudessaan kunkin kalenterivuoden syyskuun loppuun rnennessa. Liiton hallitus voi kuitenkin rnaarata jasenrnaksun maksamiselle viirneisesta rnaksupaivasta poikkeavan eraantyrnispaivan tai useampia eraantymispaivia. Liiton kunniapuheenjohtajat ja kunniajasenet ovat vapautettuja jasenrnaksuista. Jasenyhdistysten ja jasenyritysten asema ja oikeudet 5 Jasenyhdistys ja jasenyritys on oikeutettu: - saamaan kuljetus- ja logistiikka-alaa seka naita elinkeinoja koskevat esityksensa Iiiton asianomaisten elinten tutkittaviksi toirnenpiteita varten, - saamaan liitolta tietoja ja neuvoja toiminnassaan seka muita jasenpalveluja, rnikali jasenrnaksut on maksettu, - ottamaan osaa liiton hallintoon lahettamalla naiden saantojen ja liiton paatosten mukaisen maaran edustajia liiton kokouksiin. 3

4 Liitosta eroaminen ja erottaminen 6 Halutessaan erota Iiitosta tulee jasenyhdistyksen ilmoittaa siita poytakirjan otteella liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai liittokokouksen poytaklrjaan merkittavaksi, Eronnut jasenyhdistys on velvollinen suorittamaan jasenrnaksun eroamisvuodelta. Jasenyhdistyksen erotessa Iiitosta, on siihen kuuluva jasenyritys velvollinen eroamaan liitosta. Jasen voidaan erottaa liitosta, jos tarna on jattanyt tayttarnatta ne velvoitukset, joihin tarna on liittoon liittyrnalla sitoutunut tai on rnenettelyllaan liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enaa tayta laissa taikka naissa saannoissa maarattyja jasenyyden ehtoja. Erottamisesta paattaa hallitus. Hallitus voi katsoa eronneeksi jasenen, joka ei ole vuoden loppuun rnennessa maksanut toimintakauden jasenrnaksua. Liittokokous 7 Varsinainen liittokokous pidetaan vuosittain kesa-heinakuussa Iiiton hallituksen rnaaraarnassa paikassa. Ylimaaraisen liittokokouksen kokoontumisesta paattaa liiton hallitus. Ylirnaarainen Iiittokokous on kutsuttava koolle silloin, kun vahintaan yksi kolmasosa (1/3) liiton jasenyhdistyksista, jotka edustavat samalla vahintaan yhta kolmasosaa (1/3) Iiiton jasenyrityksista, tai vahintaan yksi kymmenesosa (1/10) liiton aanioikeutetuista jasenista sita hallitukselta jonkin erityisesti ilmoittamansa asian kasittelernista varten kirjallisesti pyytaa. Liittokokous voi rnyos itse paattaa ylirnaaraisen liittokokouksen pitarnisesta. Varsinainen Iiittokokous valitsee keskuudestaan puherniehiston ja muut tarpeelliset kokousvirkailijat. Kokouksessa kasitellaan ja paatetaan seuraavat asiat: 1) Suoritetaan valtakirjojen tarkastus. 2) Valitaan kaksi poytakirjantarkastajaa ja kaksi vararniesta. 3) Kasitellaan hallituksen kertomus ja tilinpaatos edelllselta tilivuodelta seka tilintarkastuskertomus. 4) Vahvistetaan tillnpaatos ja paatetaan vastuuvapauden myontarnisesta liiton hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 4

5 5) Paatetaan hallituksen esityksen perusteella liiton toiminnan yleisista suuntaviivoista, talouden perusteista seka muista jasenten kannalta laajaa rnerkitysta omaavista periaatekysymyksista. 6) Vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten. 7) Paatetaan liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja muiden hallituksen jasenten palkkioista, jasenrnaksuista seka vahvistetaan talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten. 8) Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa, joista ainakin toisen tulee olla KHT ja tilintarkastajain varamiehet seka maarataan heidan palkkionsa. 9) Valitaan kaksivuotiskaudeksi Iiiton hallituksen puheenjohtaja, I varapuheenjohtaja ja II varapuheenjohtaja seka hallituksen jasenet ja varajasenet, Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan naissa saannoissa Iiiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajia vastaavasti Iiiton I ja II varapuheenjohtajaksi. 10) Kasitellaan muut hallituksen ja jasenyhdistysten esittarnat asiat, jotka on jatetty hallitukselle vahintaan kaksi kuukautta ennen liittokokousta. Edustus liittokokouksessa ja aanlolkeus 8 Liiton jasenyhdistykset ovat oikeutettuja lahettamaan joka vuosi yhden edustajan liittokokoukseen kutakin sellaista alkavaa 50 jasenyritystaan kohti, joista edellisen vuoden jasenrnaksut on tilitetty liitolle edellisen kalenterivuoden syyskuun loppuun rnennessa. Jasenyhdistykset, joissa on jasenina tai niiden jasenyhdistysten jasenina seka luvanvaraista henkiloliikennetta etta luvanvaraista tavaraliikennetta harjoittavia Iiikenteenharjoittajia tai kuljetusliikkeita, saavat edustajien lukumaaraa rnaariteltaessa ottaa huomioon ainoastaan luvanvaraista tavaraliikennetta harjoittavien jasentensa lukurnaaran. Kullakin jasenyhdistyksen lahettarnalla liittokokousedustajalla on viisikymmenta (50) aanta. Sellaisella jasenella, joka harjoittaa logistiikkaa, mutta joka ei harjoita luvanvaraista tavaraliikennetta, on yksi (1) aani. Aanioikeutta on liittokokousedustajan kaytettava henkilokohtaisesti, Jasenyhdistyksen lahettarna edustaja voi edustaa ainoastaan yhta liiton jasenyhclstysta. Jasenyhdistyksen lahettarnan edustajan on oltava luvanvaraisen tavaraliikenteen piirissa toimiva henkilo, Liiton kunniapuheenjohtajilla ja kunniajasenilla asemansa perusteella on Iiittokokouksessa puhe- ja esityksenteko-oikeus, mutta ei aanioikeutta. 5

6 Alueyhdistyksen ja suoritealayhdistyksen as iarniehella seka liitannaisjasenilla on liittokokouksessa puhe- ja esityksenteko-oikeus. Liiton hallitus 9 Liiton hallituksen muodostavat puheenjohtaja, liiton I ja II varapuheenjohtaja ja liittokokouksen valitsemat vahintaan viisitoista (15)"ja enintaan kolmekymmenta (30) varsinaista [asenta. Kullekin varsinaiselle jasenelle valitaan henkilokohtainen varajasen, Hallituksen jasenet valitaan liiton liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jasenten toimikausi alkaa liittokokouksen pitarnista lahinna seuraavan kalenterivuoden alusta. Hallitus voi lisaksi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita, joilla on hallituksen kokouksessa puhe- ja esityksenteko-oikeus, mutta ei aanioikeutta. Puheenjohtajaksi, I varapuheenjohtajaksi tai II varapuheenjohtajaksi taikka hallituksen jaseneksi ei voida valita henkiloa, joka ennen toimikautensa alkamista on tayttanyt 65 vuotta. Puheenjohtajana, I varapuheenjohtajana tai II varapuheenjohtajana voi siihen tehtavaan valittu hen kilo toimia yhtajaksoisesti enintaan nelja kaksivuotiskautta. Jos kuitenkin hen kilo, joka ei ole aiemmin toiminut puheenjohtajana, I varapuheenjohtajana tai II varapuheenjohtajana, tulee valituksi puheenjohtajaksi, voi han talloin toimia puheenjohtajan tehtavassa yhtajaksoisesti enintaan viisi kaksivuotiskautta. Hallituksen jasenet ja varajasenet on valittava siten, etta jokaisella sellaisella alueyhdistyksella ja suoritealayhdistyksella on yksi varsinaisen ja yksi varajasenen paikka, jonka jasenyritysten autornaara on vahintaan 200. Yksi edella mainituista varajasenen paikoista voidaan kuitenkin rnaarata liittokokouksen vahvistamassa vaaliiarjestyksessa jaettavaksi vaaliyhtyrnassa yhdessa sellaisen jasenyhdistyksen kanssa, joka ei saa yksin hallituspaikkaa. Tassa vaalijarjestyksessa voidaan muutenkin rnaarata hallituksen jasenen tai varajasenen paikan rnaaraytyrnisesta niille jasenyhdistyksille, jotka eivat yksin saa hallituspaikkaa. Lisapaikat on pyrittava jakamaan jasenyhdistysten kesken niin, etta niilla on hallituksessa tasapuolinen ja autornaarien suhdetta heijastava edustus. Liittokokous voi vahvistaa tata tarkoitusta varten ohjeelliset rnaaraykset vaaliiarjestykseen. Hallituksen jasenen ja varajasenen on oltava jasenyrityksessa toimiva henkilo. Hallituksen puheenjohtajana toimii liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajina toimivat liiton varapuheenjohtajat. Hallitus on paatosvaltainen, kun saapuvilla on vahintaan puolet siihen kuuluvista. 6

7 Hallituksen tehtavat 10 Hallitus kayttaa liiton toimeenpanovaltaa ja hoitaa sen asioita. Hallituksen tehtavana on erityisesti: 1) kantaa ja vastata liiton puolesta, 2) valita liiton toiminnan kannalta tarpeelliset toimikunnat; hallitus voi asettaa keskuudestaan ty6valiokunnan, johon rnyos toimitusjohtaja kuuluu, kokoontumaan tarvittaessa, 3) hoitaa liiton asioita liittokokouksen hyvaksymien paatosten ja ohjeiden mukaan, 4) tehda esityksia ja aloitteita valtiovallalle ja muille paattaville elimille, 5) ottaa ja erottaa liiton toimitusjohtaja, 6) laatia liiton vuosikertomus, tilinpaatos ja talousarvio seka toimintasuunnitelma, 7) kutsua kokoon liittokokous seka valmistella ntissa kasiteltavat asiat. Hallituksen tehtavana on tisaksi kutsua kokoon ylirnaarainen liittokokous, jos siihen ilmaantuu erityista aihetta ja 8) hoitaa liiton omaisuutta ja paattaa tarvittaessa liiton kiintean tai irtaimen omaisuuden ostamisesta ja rnyymisesta. Aanestykset 11 Liiton tolmielirnissa tulee paatokseksi asiakysymyksissa se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista aanista, ja vaaleissa tulevat valituiksi eniten aania saaneet. Toimielimen puheenjohtajan vaalissa tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista aanista, Kustannukset 12 Liittokokousedustajien matka- ym. kustannuksista huolehtivat jasenyhdistykset. Hallituksen kokouskustannuksista vastaa liitto. 7

8 Liiton toimitusjohtajan tehtavat 13 Liiton kaytannon toimintaa johtaa toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan tehtavana on erityisesti: 1) toimia liiton tarkoitusperien mukaisesti Iiiton [asenlston etujen huomioon ottamiseksi yhteiskunnassa, 2) huolehtia liittokokouksen ja hallituksen paatosten toimeenpanosta, 3) johtaa Iiiton toimistoa ja jarjestaa siella olevat tyot, 4) ottaa palvelukseen ja erottaa ne liiton toimihenkilot, joiden ottamista tai erottamista ei ole rnaaratty Iiiton hallituksen tehtavaksi seka vahvistetun talousarvion mukaisissa rajoissa rnaarata heidan tyo- ja palkkaehtonsa ja 5) suorittaa muut Iiiton toimielinten hanell e antamat tehtavat, Tilit 14 Liiton tilit paatetaan kalenterivuosittain ja on ne ennen kunkin maaliskuun 10. paivaa annettava tilintarkastajille, joiden tulee ennen maaliskuun 31. paivaa antaa lausuntonsa. Nimen kirjoittaminen 15 Liiton nimen ovat oikeutetut kirjoittamaan liiton puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, kumpikin yksin. Hallitus voi lisaksi oikeuttaa liiton toimi- tai luottamushenkilon kirjoittamaan yksin liiton nimen. Kokouskutsu 16 Kokouskutsut liittokokouksiin toimitetaan kirjall isesti jasenille. Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on postitettava 60 paivaa ja ylimaaraiseen liittokokoukseen 14 paivaa ennen kokou sta. 8

9 Saantojen muuttaminen ja liiton purkami nen 17 Ehdotuksia naide n saantoj en muuttamisesta voi tehda hallitus tai jasenyhdistys. Jasenyhdistyksen on tehtava se kirjallisesti liiton hallitukselle, jonka tulee antaa ehdotuksesta lausuntonsa liittokokoukselle. Saantojen muuttamista koskevan paatoksen tulee saada yli puolet aanestyksessa annetuista aanista lukuun ottamatta yhdistyslain 27 :n 3 momentissa saanneltyja vaalin toimittamistapaa, [asenen aanimaaraa, toimielimen kokoonpanoa ja jasenen maksuvelvollisuutta koskevia saantomuutoksia, joiden on saatava taakseen kolme neliasosaa aanestyksessa annetuista aanista. Liiton purkamista koskevaa paatosta on kasiteltava kahdessa perattaisessa, vahintaan kahden kuukauden valiajoin pidettavassa liittokokouksessa. Paatos liiton purkamisesta on kummassakin kokouksessa hyvaksyttava siten, etta sita on kannattanut vahintaan 3/4 toimitetussa aanestyksessa annetuista aanista. Liiton purkautuessa luovutetaan jaljelle [aaneet varat johonkin yleishyodylliseen, Iiiton toimintaa lahella olevaan tarkoitukseen. Silrtymamaarays 18 Liiton saantojen 3 :aa ei sovelleta sellaiseen Iiiton jasenyhdistyksen jasenyritykseen, jonka jasenyys jasenyhdistyksessa on syntynyt ennen ja joka ei ole sen jalkeen tullut Iiiton [aseneksi. Naiden ja senyritysten osalta Iiiton [asenrnaksun suorittaa Iiitolle jasenyhdistys. 9