VESILAHDEN KUNTA NARVAN KAAKKOISEN ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA NARVAN KAAKKOISEN ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET

2 NARVAN KAAKKOISEN ASEMAKAAVA ALUE koskee Vesilahden kunnan Narvan kylän tilan 4-74 (Poukka 2) aluetta Karholantien itäpuolella sekä Narvan osakaskunnan yhteismaata Pyhäjärven ja Naarvajoen rannassa ja asemakaavan muutos osaa puisto-aluetta kortteleiden 38 ja 39 eteläpuolella. Asemakaavalla muodostuu Narvan asemakaava-alueen kortteli nro 128, osat kortteleista nro 34, 35 ja 36, lähivirkistysaluetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta ja kevyen liikenteen väylää. Vesilahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja nämä rakentamistapaohjeet on hyväksytty kaavatoimikunnassa Nämä rakentamistapaohjeet koskevat alueen uudisrakentamista. Kaavaa täydentävillä rakentamistapaohjeille on tarkoitus auttaa rakentajaa, suunnittelijaa sekä rakennusvalvontaviranomaisia pääsemään mahdollisimman hyvään lopputulokseen sekä koko alueen yleisilmeen osalta että jokaisen yksittäisen rakennuksen osalta. Rakentamistapaohjeet eivät vielä yksin takaa hyvää lopputulosta, vaan se riippuu paljon rakentajan käyttämän suunnittelijan ammattitaidosta. Pätevän suunnittelijan avulla voidaan löytää ratkaisut, jotka ovat onnistuneita sekä yksittäisen rakennuksen osalta että rakennuksen naapureineen muodostaman kokonaisuuden kannalta. Vesilahti Satu Uusi-Erkkilä Rakennustarkastaja yhteyshenkilöt: Rakennusvalvonta: Rakennustarkastaja Satu Uusi-Erkkilä p Kunnallistekniikka: Kunnaninsinööri Tapio Kauppila p Rakennuspaikkojen varaukseen ja myyntiin liittyvät asiat: Hallintojohtaja Minna Hutko-Peltoniemi p

3 YLEISTÄ Kaava-alue sijaitsee Narvan taajamassa, Naarvanjoen pohjoisrannalla. Alue rajautuu lännessä Karholantiehen, idässä Pyhäjärveen ja pohjoisessa Rasintien varren asutukseen. Alue on tonttien kohdalta entistä peltomaata, rannempana on virkistysalueeksi osoitettua rantametsikköä. Maastonmuodoiltaan alue on loivasti rantaa kohden viettävää. Alueen sijainti Pyhäjärven rannan tuntumassa, jolloin rakennukset näkyvät kauas järvelle, sekä liittyminen Narvan vanhaan kyläkeskukseen asettavat rakentamisen laadulle ja ympäristöön sopeutumiselle erityisiä haasteita. Näin ollen on näiden rakennustapaohjeiden yleisenä tavoitteena ohjata uudisrakentamista hillitysti ja kulttuuriympäristöä kunnioittavasti. Rakennusten sijoittamisessa ja pihajärjestelyissä tulee kiinnittää huomiota siistin ja viihtyisän katutilan saavuttamiseen. Esimerkiksi roskasäiliöt tai autotallin ovet eivät saa hallita liiaksi katukuvaa.

4 KORTTELIN NRO 34 TONTIT NRO 2-5 SEKÄ KORTTELI NRO 128 Tontit on asemakaavassa osoitettu erillispientalotonteiksi (AO). Tonttien rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,20 mukaisesti. Suurin sallittu kerrosluku on I, millä on tavoiteltu mahdollisimman avoimena säilyvää näkymää järven suuntaan myös kauempana sijaitsevilta tonteilta. Asemakaavassa on määritelty tonteille rakennusala melko väljästi sekä harjasuunta likimain kadun suuntaisesti. Rakennusten mittasuhteet Kattomuotona tulee käyttää satulakattoa. Siinä voidaan käyttää matalampia poikkiharjoja tai kattolyhtyjä, kuitenkin hillitysti suunniteltuina (korkeintaan yksi lapetta kohden). Kotelomaisia päätyjä ei sallita. Koska rakennukset ovat yksikerroksisia, on kattokaltevuuden oltava melko loiva, välillä 1:3-1:2. Näin ollen asuinkerroksen yläpuolelle ei tulisi rakentaa sellaista ullakkotilaa, jonka myötä rakennuksen ulkoasu muistuttaisi yli puolitoistakerroksista taloa. Yksinkertainen muoto, jota on elävöitetty kuisteilla, on suositeltava. Perinteiset mittasuhteet takaavat sopusuhtaisen ja kauniin lopputuloksen. Julkisivumateriaalit ja väritys Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta tai sileää rappausta. Pyöröhirttä tai sen kaltaista vaikutelmaa tavoittelevaa panelointia ei saa käyttää. Hirttä käytettäessä tulee nurkat toteuttaa lyhytnurkkina. Katemateriaalina tulee käyttää kattotiiltä, huopakatetta, konesaumapeltiä tai pinnoitettua tiiliprofiloitua peltiä. Julkisivulaudoitusta voidaan elävöittää käyttämällä julkisivussa sekä vaaka- että pystysuuntaista laudoitusta, kuitenkin niin että suunta saa vaihtua vain kertaalleen. Julkisivuissa sokkelia ja katetta lukuun ottamatta saa käyttää vain yhtä pääväriä, josta tosin voidaan hillitysti tehokeinona käyttää kahta eri tummuusastetta; tässä tulee noudattaa samaa periaatetta kuin erisuuntaisia laudoituksia käytettäessä: tummuusasteen vaihdos saa ilmetä julkisivussa vain kertaalleen. Ikkunanpuitteet, karmilaudat, listoitukset, ym. yksityiskohdat voivat olla valkoisia tai julkisivuun sointuvaa tummempaa väriä. Seinissä tulee käyttää vaaleaa ja murrettua värisävyä, päävärinä ei kuitenkaan valkoista. Julkisivuvärin tummuusaste ei saa olla tummempi kuin perinteisessä punamultamaalissa. Katemateriaalin värin tulee olla tumman harmaa, musta tai tiilen punainen. Sokkelin värityksen tulee olla muuhun väritykseen sointuva harmaa tai ruskea. Autotalli- ja talousrakennus Tontille on suositeltavaa rakentaa erillinen autotalli- ja varastorakennus, jonka julkisivumateriaaleiltaan ja väreiltään tulee olla yhtenäinen asuinrakennuksen kanssa. Autotallia ei saa sijoittaa asuinrakennukseen eikä kiinni tähän. Autotallirakennus on suositeltavaa rakentaa poikittaissuuntaisesti asuinrakennukseen nähden. Kattomuotona saa käyttää satulakattoa tai loivaa pulpettikattoa. Autotalli- ja varastorakennuksen julkisivu ei saa olla asuinrakennuksen julkisivua korkeampi. Harjakorkeuden tulee olla selvästi asuinrakennuksen harjakorkeutta matalampi. Autotallitai varastorakennusta ei saa käyttää muuhun kuin asumiseen liittyvään käyttötarkoitukseen.

5 Piha-alue Piha-alueen aitaaminen suositellaan tehtäväksi istutuksin, käyttämällä esimerkiksi leikattua pensasaitaa, vapaasti kasvavia pensaita tai puurakenteista aitaa. Muurattua tai metallirakenteista aitaa ei sallita. Lauta-aidan tulee olla peittomaalattu. Lauta-aidan ilmettä voi keventää istuttamalla sen eteen pensaita. Rakennuspaikkaa rajaavan puurakenteisen aidan korkeus saa olla enintään 900 mm. Tonttia ei saa rajata korkeilla (likimain räystäslinjaa korkeammalle ulottuvat) istutetuilla aidoilla, kuten kuusiaidalla. Tämän kiellon tarkoituksena on turvata alueelta ja sen takaa riittävän avoimet näkymät järven suuntaan. Tontin aitaamisesta on lisäksi säädetty kunnan rakennusjärjestyksessä. Sisääntulopihojen päällysteeksi soveltuu parhaiten sora. Asfalttipintaa ei suositella käytettäväksi. KORTTELIN NRO 35 TONTTI NRO 2 JA KORTTELIN NRO 36 TONTTI NRO 3 Tontit on asemakaavassa osoitettu rivitalotonteiksi (AR). Tonttien rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun, e=0,20 korttelissa 35 ja e=0,25 korttelissa 36, mukaisesti. Suurin sallittu kerrosluku on korttelissa 35 rinteeseen sijoittuvana ½ r II, korttelissa 36 puolestaan I. Asemakaavassa on määritelty tonteille rakennusala ja harjasuunta kadun suuntaisesti. Rakennusten mittasuhteet Kattomuotona tulee käyttää loivaa satulakattoa, jonka kattokaltevuus saa olla korkeintaan 1:2 (n. 26 ). Suositeltava kattokaltevuus on noin 1:3. Rakennusten pitkät sivut on porrastettava siten, että yli 15 metriä pitkissä julkisivuissa tulee olla vähintään yksi yli 40 cm:n porrastus jokaista 15 metriä kohden. Rakennusten runkosyvyys ei saa ylittää kymmentä metriä.