Suomi haluaa kyberturvallisuuden kärkimaaksi. Verkosto-messut toivotti tervemenoa sahkökatkoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi haluaa kyberturvallisuuden kärkimaaksi. Verkosto-messut toivotti tervemenoa sahkökatkoille"

Transkriptio

1 Sähkö Tele Suomi haluaa kyberturvallisuuden kärkimaaksi Protoalustoilla vauhtia elektroniikkalaitteiden kehitystyöhön Verkosto-messut toivotti tervemenoa sahkökatkoille Mikropiirivalmistajien ratkaisut sähköenergian mittaamiseen Big data on lääke tiedon tulvaan

2 International Exhibition of Electricity Telecommunications Light and Audio Visual Kuva: Jyväskylän kaupunki, Juhana konttinen

3 Aitoa ja perinteistä Wiski -kaapelia Pikkalasta Pitkittäin ja poikittain vesitiivis keskijännitekaapeli AHXAMK-W Wiski on tullut miehen ikään. Tuotetta on toimitettu jo yli 25 vuotta tyytyväisille asiakkaille. Wiski -perheen tuotteita voidaan asentaa maahan, veteen ja ilmaan. Kestävyyttä varmistetaan pitkäaikaiskokeilla. Jo lähes 17 vuotta ylijännitettä ja -kuormaa, ja koe jatkuu edelleen.

4 MESSUT JA SEMINAARIT Teolliset Palvelut -messuilla on esillä suomalaisen osaamisen kulmakivet! Messuilla esillä kunnossapidon ja tuotannon laitteet ja palvelut! Tervetuloa mukaan! Kunnossapidon Kehittäjä Messut avoinna: Ke klo 9-17 To klo 9-16 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Vältä ruuhkaa - REKISTERÖIDY ENNAKKOON tapahtuman nettisivuilla! - kilpailu nyt käynnissä! Osallistu, jaossa euroa! >> Katso säännöt netistä Sähköinsinööriliitto ry on mukana messuilla Tervetuloa osastollemme A419! Järjestäjä: Yhteistyössä: Samanaikaisesti: Näyttelytilan myynti - Kysy vapaita paikkoja ja lähde mukaan! Nina Nurminen, p Juha Nyholm, p Jutta Kainua, p

5 sisältö Sähkö Tele SISÄLTÖ 1/2013 AJANKOHTAISET Kyberstrategian voimalla 8 Turvallinen ympäristö tuo uutta liiketoimintaa Suomeen. Suomi haluaa kyberturvan kärkimaaksi 10 Kyberstrategian kunnianhimoiset visiot. Sähköenergian mittaaminen avainasemassa 20 Uusi piiri- ja mittaustekniikka auttaa tehokkaasti myös energiansäästössä. Protoalustoilla vauhtia tuotekehitykseen 27 Elektroniikkalaitteiden kehitystyöhön kaivataan tehokkaita kehitysalustoja. Big datan aikakausi 32 ICT työryhmä nostaa esille big data -yhteistyön. KATSAUKSET Sähkö & Telen juttusisältö vuonna ICT työryhmä nosti big datan yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi. Sivut RAPORTIT Verkostojen lähteillä 12 Tampereen Verkosto-messut viitoitti tietä kasvulle. Laajat sähkökatkot historiaan 18 Tampereen Verkosto-messuilla puhuttiin myös sähkön toimitusvarmuudesta. VAKIOT ESITTELYT Jäsenistön edusmies 36 Kimmo Saarinen on Sähköinsinööriliiton uusi puheenjohtaja. Kannen pääkuva: Timo Rinta Tampereen Verkosto-messuilla olivat esillä sekä sähköverkot että tietoliikenneverkot. Sivut Uutiset 6 Pääkirjoitus 7 Nimitykset 38 Tuoteuutiset 39 SÄHKÖ & TELE 1/2013 5

6 uutiset Sadas KNX-sertifikaatti Tampereelta sähkömiehelle Sadannen sertifikaatin sai Juha Liiten. ABB:lle 110 miljoonan dollarin kauppa ABB on saanut 110 miljoonan dollarin HVDC-konvertteriasematilauksen liettualaiselta siirtoverkko-operaattorilta Litgrid AB:lta. 500 megawatin HVDC-konvertteriasema auttaa yhdistämään Liettuan 330 kilovoltin kantaverkon Puolan 400 kilovoltin kantaverkkoon. Uusi LitPolLink HVDC -yhdysjohto parantaa ABB:n mukaan sähkönsiirron luotettavuutta ja turvallisuutta Baltian maiden ja Euroopan välillä. Nyt Liettuan sähköverkko on liitetty Latvian ja Viron sähköverkkoihin sekä Liettuan itäpuolella sijaitsevien maiden sähköverkkoihin. Uusi yhteys tukee myös rakenteilla olevaa NordBalt HVDC -yhteyttä Ruotsiin. Pitkän linjan sähkömies Juha Liiten vastaanotti helmikuussa sadannen Tampereen ammattikorkeakoulussa suoritetun KNX-sertifikaatin. Aloitin jo 13-vuotiaana apusähköasentajana kesätyöt Torniossa. Sen jälkeen olen opiskellut työn ohessa sähköasentajaksi, sähkövoima- ja automaatioinsinööriksi ja välillä olen suorittanut pedagogiikan opinnotkin. Vuodesta 1999 olen toiminut kouluttajana sähköalalla ja viimeiset viisi vuotta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä, kertoo nyt 42-vuotias Liiten urastaan. Kiinnostus kiinteistöautomaatioon sai Liitenin lähtemään Tampereen ammattikorkeakouluun hakemaan tietoa LONjärjestelmästä. Tampereella ollessaan hän kuuli ensimmäisen kerran kouluttaja Veijo Piikkilältä uudesta kiinteistöautomaatiostandardista ja pääsi näkemään KNXlaitteita toiminnassa TAMKin sähkötalon saneeraustyömaalla. Kymmenessä vuodessa on tultu sellaiseen kehitysvaiheeseen KNX-laitteiden parametrointityökalujen käytettävyydessä, että voimme rohkeasti ottaa tämän mukaan sähkö- ja automaatioasentajan ammatilliseen peruskoulutukseen, sanoo Liiten. ABB suunnittelee, rakentaa, toimittaa ja asentaa konvertteriaseman, joka rakennetaan lähelle Alytusin kaupunkia Liettuassa. Aseman odotetaan olevan toiminnassa vuonna kilometriä pitkä 400 kilovoltin vaihtovirtayhteys tulee yhdistämään Alytuksessa sijaitsevan HVDC-aseman lähellä Elkin kaupunkia sijaitsevaan sähköasemaan Puolassa. w Sähköä auringosta ja autosta Suurten kiinteistöjen lisäksi KNX on saavuttanut oman tilansa myös omakotiasumisen markkinoilla. Markkina-arvoltaan merkittävimmät eurooppalaiset laitetoimittajat ovat sitoutuneet KNX-väylälaitteisiin. Odotan lähitulevaisuudessa mobiilikäyttöliittymien uusia mahdollisuuksia hallita kiinteistöjen toimintoja etäsovelluksilla. Juha Liitenin erityinen mielenkiinto kohdistuu nyt sähköalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Joensuussa pidetään toukokuuta Taitaja kilpailut. Toimin siellä sähköasennuslajin lajivastaavana. Liiten on mukana myös Skills Finland ry:n huippuvalmennustiimissä. Hän valmentaa joensuulaista Antti Heikuraa, joka on Suomen edustajana ammattitaidon MM-kilpailuissa Saksan Leipzigissä ensi heinäkuussa. w Parinkymmenen vuoden kuluttua asuinrakennukset saavat uusiutuvaa energiaa auringosta, tuulesta sekä ilman ja maan lämmöstä. Osa energiasta varastoidaan tällöin esimerkiksi sähköautoon. Yllijäävä sähkö myydään puolestaan eteenpäin. Näin ennakoi sähköistysalan yhteinen visio tilannetta vuonna Suoraan sähköverkosta ladattavien autojen määrä yli nelinkertaistui Suomessa viime vuonna. Nyt liikenteessä on jo yli 200 aitoa sarjavalmisteista sähköautoa. Laajalla yhteishankkeella pääkaupunkiseudusta tehdään parhaillaan sähköautojen testiympäristöä, jossa kuntien ja yritysten työntekijät ajelevat suunnitelmien mukaan 400 sähköautolla. Sähköauto liittyy läheisesti asumiseen, sillä autot latautuvat yleensä kotipihassa ja lisäävät osaltaan kodin sähkönkulutusta. Toisaalta auto tulee jatkossa toimimaan myös varajärjestelmänä, joka turvaa kodin sähkönsaannin sähkökatkojen aikana ja tasaa sähkön kulutuspiikkejä, mistä syntyy myös säästöjä. w Sähkö Tele 86. vuosikerta TOIMITUS Sähkö & Tele Merikasarminkatu 7, Puhelin: (09) Sähköposti: Päätoimittaja: Timo Rinta Toimitussihteeri: Jaana Lindholm TEKSTISISÄLTÖ Sähkö & Tele julkaisee sitoumuksetta teksti- ja kuvamateriaalia edustamiltaan aihealueilta. Lehti pidättää oikeuden päättää tarjotun tai tilatun aineiston julkaisemisesta ja muokata julkaistavaa aineistoa lehden toimituksellisen käytännön mukaisesti ja hyvää journalistista tapaa noudattaen. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. JULKAISIJA Sähköinsinööriliitto ry KUSTANTAJA Fin-El Oy TILAUSHINTA Kestotilaus 64 (8 numeron tilausjakso) Hinta sisältää alv 10 % ILMOITUKSET Sähkö & Tele Puhelin: (09) Sähköposti: JE-Mark Ky Puhelin: (09) Sähköposti: PAINOPAIKKA Forssa Print Forssa ISSN X Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 6 SÄHKÖ & TELE 1/2013

7 Sähkö Tele Perustettu 1928 Pääkirjoitus 1/2013 Verkostojen voimaa Yhteistyössä on voimaa. Tämä hyväksi havaittu vanha sanonta on tänään vähintään yhtä ajankohtainen ja toimiva kuin aiemminkin. Nykyisellä verkkojen, verkostojen ja monenlaisen verkottumisen aikakaudella voitaisiin sanontaa oikeastaan jo päivittää ja jopa mieluummin sanoa, että verkostoissa on voimaa. Verkostot olivat monin tavoin esillä myös Tampereen Verkosto-messuilla tammikuussa. Näyttely, seminaarit ja muut oheistapahtumat olivat tuossa tapahtumassa ja ovat tietysti myös vastaavissa muissa tilaisuuksissa kaikki mainioita mahdollisuuksia myös verkottumiseen. Tampereella esillä olivat tietysti messujen teeman mukaisesti niin sähköverkot kuin tietoliikenneverkotkin uusimpine ratkaisuineen, sovelluksineen ja palveluineen. Tästä kaikesta kerromme enemmän toisaalla lehtemme tässä numerossa. Verkosto-messuilla yhtenä ajankohtaisena aiheena olivat myös sähköautot ja erityisesti niiden tarvitsemat latausverkostot. Hankkeita ja suunnitelmia latausmahdollisuuksien lisäämiseksi on vireillä runsaasti. Hankkeiden edetessä saadaan verkostoista konkreettisesti lisää voimaa myös sähköautoille. Polkuja pitkin Tammikuussa julkaistu ICT työryhmän loppuraportti hahmottelee polkuja, joiden turvin päästäisiin uuteen kasvuun digitaalisen talouden siivittämänä. Neljä kriittisintä polkua ovat työryhmän mielestä yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen, kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023, aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitusohjelma ja valtioneuvoston kansliaan perustettava ICT-asiantuntijatyöryhmä. Uuden teknologian soveltaminen on ICT työryhmän mukaan todennäköisin ratkaisu suomalaisen hyvinvoinnin kasvuhaasteisiin. Käytännössä työryhmä on jakanut toimenpideohjelmansa neljään koriin eli infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen ja toimintatapoihin. Työryhmän raportti antaakin hyvät eväät keskustelulle, kehitystyölle ja toivottavasti myös menestyksekkäille käytännön hankkeille ja toimenpiteille mielellään nopeallakin aikataululla. w Kokouskutsu Sähköinsinööriliitto ry:n kevätkokous maanantaina Sähköinsinööriliitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina kello alkaen Schneider Electric Finland Oy:n tiloissa osoitteessa Sokerilinnantie 11 C,. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12. pykälän mukaiset asiat. Tarjoilujärjestelyjen johdosta pyydämme kokoukseen osallistuvia Sähköinsinööriliiton jäseniä ilmoittautumaan ennakkoon keskiviikkoon mennessä joko sähköpostilla tai puhelimitse (09) Tervetuloa! Sähköinsinööriliitto ry Hallitus SÄHKÖ & TELE 1/2013 7

8 Kyberstrategia koskettaa niin metroliikennettä kuin vaikkapa sähkönjakeluakin. Kuva: Timo Rinta Turvallisen ympäristön avulla uutta liiketoimintaa Suomeen Kyberstrategian voimalla Suomen kyberstrategia on kunnianhimoinen kokonaisuus. Strategia on jo saanut heti valmistuttuaan osakseen myös arvostelua. Työryhmä on kuitenkin rakentanut mielestään toimivan mallin, joka pohjautuu Kyberkeskukseen ja laajapohjaiseen yhteistyöhön. Teksti: Riittamaija Ståhle Tuskin ehti painomuste kuivua Suomen kyberstrategiapaperista, kun arvosteluryöppy alkoi. Arvostelijoiden mielestä tulos oli paperinmakuinen, eikä tarjonnut riittävästi konkretiaa. Myös rahoituksen järjestymistä epäiltiin. Suomen kyberstrategiassa ei lähdetty siitä, että perustetaan uusi virasto ja kaadetaan sinne satoja miljoonia rahaa. Ei ky- berstrategiaa voi nostaa norsunluutorniin yhden viraston asiaksi. Se kuuluu kaikille, sanoo strategian laatineen työryhmän jäsen, FiComin toimitusjohtaja Reijo Svento. Suomen kyberstrategiaa alettiin miettiä 8 SÄHKÖ & TELE 1/2013

9 ajankohtaista suuntaan, Svento selvittää ja painottaa, että kyberturvallisuudella varmistetaan kyberympäristön toiminnan turvallisuus. Esimerkiksi metron kyberympäristöön kuuluvat lippuautomaatit, ilmastointijärjestelmät, lipun lukulaitteet, metroliikenteen ohjaus, junien sähköjärjestelmät, sähköiset aikataulut ja kuljettajien työvuorolistat. Kyberturva on siis oleellisesti enemmän kuin tietoturva. Myös siihen kohdistuvat uhat ovat vakavia. Kyberturvaan kohdistuvat uhat eivät ole teinipoikien puuhastelua, vaan ne on tehty ammattimaisesti niin, että usein mukana on valtiollisia toimijoita. Meidän on Suomessakin uskottava, että lintukotoaika on ohi. Maailmalla on lukuijo vuonna 2011 työryhmässä, jota johti Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Ryhmässä oli viranomaisten lisäksi edustettuna myös elinkeinoelämä. Sventon mukaan työn aloitus takkuili, koska jokainen tarkoitti kyberstrategialla eri asiaa kuin toinen. Terminologiaerot olivat melkoiset. Puolustusvoimille kyseessä oli kybersota, poliiseille taas järjestäytynyt rikollisuus, ulkoministeriölle diplomatia, valtionvarainministeriölle julkiset palvelut ja kriittinen infrastruktuuri ja liikenne- ja viestintäministeriö katsoi asian vanhastaan jo omakseen. Sventon mukaan keskusteluun ja termien avaamiseen käytetty aika kuitenkin kannatti. Lopputuloksena jokainen tiesi, mistä puhutaan. Kun olen tutustunut monen muun maan kyberstrategiasuunnitelmiin, minulle on jäänyt olo, että terminologiaa ei ole avattu. Yksi puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä, sanoo Svento. Pieni ja tehokas nyrkki Strategian keskeisin toimenpide on Viestintäviraston osana toimivan CERT-FI:n laajentaminen uudeksi kyberturvallisuuskeskukseksi. Lisärahaa muun muassa henkilöstön palkkaamiseksi on ensi alkuun luvassa miljoonan verran. CERT-FI on pieni ja tehokas nyrkki, jonka ympärille keskitetään toimivat ryhmät eri ministeriöistä ja keskeisistä virastoista sekä elinkeinoelämästä. Näille kaikille nimetään vastuuhenkilöt. Tavoitteena on saada aikaan dynaaminen kokonaisuus, jota laajennetaan tai supistetaan tarpeen mukaan, sanoo Svento. Suomessa on perinteisesti hyvä viranomaisten välinen ja myös poikkeuksellisen hyvä hallinnon ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö. Tätä hyödynnetään myös kyberstrategiassa. Kun kyberstrategiatoimikunta kävi työtä tehdessään tutustumassa muun muassa Natoon, niin sielläkin ihmeteltiin suomalaisen hallinnon ja elinkeinoelämän sujuvaa yhteistyötä ja kyseltiin, missä on sen salaisuus. Täällä lobbarit ovat sanan alkuperäisessä merkityksessä aulassa odottamassa. Minä olen täällä huoneessa sisällä, vaikka olenkin työryhmässä elinkeinoelämän edustajana, vastasi Svento Naton edustajien ihmettelyihin. Reijo Sventon mielestä Aalto-yliopistoon pitäisi saada mahdollisimman pian kyberturvallisuuden professuuri. Kuva: FiCom Ei teinipoikien puuhastelua Kyberturvallisuus pitää sisällään kaikki sellaiset toimenpiteet, joiden avulla voidaan ennakoitavasti hallita ja tarvittaessa sietää erilaisia kyberuhkia ja niiden vaikutuksia. Tietoturvalla ja kyberturvallisuudella on siis eroja. Tietoturva suojaa tietojärjestelmän toimintaa. Sillä varmistetaan, että tiedot ovat silloin saatavilla, kun niitä tarvitaan, ja että tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joilla siihen on oikeus. Tieto ei myöskään vahingon seurauksena saa olla muuttunut. Jos tietoturva pettää, kyberympäristö toimii toisin kuin on tarkoitus. Vaikutus voi olla esimerkiksi sellainen, että junat lähtevät väärään aikaan tai väärään m SÄHKÖ & TELE 1/2013 9

10 ajankohtaista Suomi haluaa kyberturvallisuuden kärkimaaksi Tietoyhteiskunnan toiminta on nykyisin riippuvainen sähköisestä tiedonsiirrosta. Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen kyberturvallisuutta koskeva strategia ilmestyi tammikuussa. Sen visiona on kunnianhimoisesti saada Suomesta kyberturvallisuuden kärkimaa maailmassa vuoteen 2016 mennessä. Teksti: Marja Saarikko Kyberuhkaa ei pidä liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Arvioiden mukaan kyberrikollisuus aiheuttaa maailmalla taloudellisia menetyksiä hieman alle neljä miljardia dollaria vuodessa. Joka vuosi yli 400 miljoonaa ihmistä maailmassa joutuu kyberhyökkäyksen kohteeksi. Vielä luvuilla toiminta oli lähinnä harrastelijoiden puuhastelua luvulla mukaan tuli järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja haktivismia eli tietoverkoissa tapahtuvaa aktivismia. Nyt kyberhyökkäyksiä tehtailevat eri maiden tiedustelupalvelut, asevoimat ja valtioiden suojaamat tai tukemat ryhmittymät. Nykyisistä hyökkäyksistä 54 prosenttia on haittaohjelmia, 11 prosenttia verkkohuijauksia ja 10 prosenttia esimerkiksi sähköpostilla tehtyjä kalasteluyrityksiä. USB-tikulla sisälle taloon Yrityksiin kohdistuneissa hyökkäyksissä USB-tikku on monesti ollut rikollisten väylä sisälle taloon, kertoo Pääesi- m sia esimerkkejä yhteiskunnan toiminnot halvaannuttavista hyökkäyksistä, sanoo Svento ja mainitsee esimerkkinä Viroon tehdyn hyökkäyksen niin sanotun patsasjupakan yhteydessä. Sventon mukaan suurimmasta osasta kyberhyökkäyksistä pyritään vaikenemaan. Kunnianhimoinen toimintamalli CERT-FI ei jää yksin huolehtimaan kyberturvallisuudesta. Sen ympärille kootaan virastojen, yritysten ja järjestöjen muodostama verkosto, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen. Esimerkiksi valtion jokainen hallinnonala joutuu tänä vuonna tekemään oman suunnitelmansa siitä, miten ne suojautuvat tietoturvauhilta. Svento myöntää, että tässä on suomalaisen kyberturvallisuusstrategian Akilleen kantapää. Strategiapaperi on kuin toimenpideohjelma. Tässä eri hallinnon haaroille on annettu linjaukset, jotka niiden on määrä toteuttaa tiukassa aikataulussa. CERT-FI:stä tulee siis kyberkeskus, jonka roolina on esimerkiksi kerätä tietoa ja tehdä ilmoituksia omista havainnoistaan. Kyberkeskuksen, eri hallinnonhaarojen ja elinkeinoelämän tietojen pohjalta kulloinkin asioista parhaiten perillä oleva taho tekee asioista analyysit ja tieto palaa takaisin Kyberkeskukseen. Tieto kulkee siis vertikaalisesti ja horisontaalisesti ja sitä analysoidaan koko ajan. Joidenkin muiden maiden malleissa tuutista tulee tietoa, joka päätyy vain ylimmälle tasolle ja jää sinne, kuvailee Svento. Suomen malli on Sventon mukaan hyvin kunnianhimoinen, koska sillä sitoutetaan monta eri tahoa turvaamaan Suomea. Turvallinen kybertoimintaympäristö houkuttelee Sventon mukaan hyvin toimiessaan myös uutta liiketoimintaa Suomeen. Lisäksi se tarjoaa hyvän pohjan uusien ja vientimahdollisuuksia avaavien innovaatioiden syntymiselle. Suomen tietoverkot ovat tähänkin asti pysyneet poikkeuksellisen puhtaina. Yksityiset yritykset ovat Suomessa vahvasti mukana tietoturvallisuustyössä yhdessä julkishallinnon kanssa. Nyt on erittäin tärkeää, että strategiassa esitettyihin toimenpiteisiin ryhdytään viipymättä, painottaa Svento. w 10 SÄHKÖ & TELE 1/2013

11 Puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin kertoi kyberturvallisuudesta ja kyberpuolustuksesta Tampereella tammikuun lopussa Verkosto-messujen yhteydessä järjestetyillä Verkkopäivillä. Kyberavaruus on myös noussut uudeksi sotilaalliseksi toimintaympäristökkunnan johtamisjärjestelmäosaston tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin. Rikolliset ovat esimerkiksi pystyttäneet ulos esittelyosaston, jossa on voinut osallistua kilpailuun ja voittaa muistitikun. Palkintona ollut tikku on kuitenkin sisältänyt jonkinlaisen haittaohjelman, joka on työntekijän mukana kulkeutunut sisälle taloon, kuvailee Candolin. Ensimmäinen selkeästi kohdennettu eli räätälöity haittaohjelma oli hänen mukaansa Stuxnet, jonka tavoitteena oli häiritä Iranin ydinohjelmaa. Vuonna 2 toteutetussa iskussa Windows-pohjainen mato iski Iranin Natanzin rikastuslaitoksen järjestelmään. Sen tekijänä oli valtiollinen toimija. Stuxnet herätti laajaa huomiota vaikuttavuutensa takia. Kyseisellä haittaohjelmalla saatiin aikaan samankaltaisia vaikutuksia kuin perinteisillä sotilaallisilla keinoilla, kuten ilmaiskuilla. Kustannukset jäivät kuitenkin vähäisiksi, eikä ihmishenkiä menetetty. Kyseisen tapauksen jälkeen kyberuhkiin alettiin Candolinin mukaan suhtautua vakavasti, eikä niitä enää pidetty vain nörttien puuhasteluna. Uhkien torjunnan edelläkävijä Tammikuussa ilmestyneessä kyberturvallisuutta koskevassa strategiassa Suomi kuvataan pieneksi, yhteistyökykyiseksi ja osaavaksi maaksi, jolla on mahdollisuus nousta maailmanlaajuiseksi edelläkävijäksi kyberuhkiin varautumisessa vuoteen 2016 mennessä. Suomen kyberturvallisuuden visiona on, että maa kykenee suojaamaan elintärkeät toimintonsa kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaan. Kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä on myös oltava mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti turvallista kyberympäristöä. Kyberturvallisuus nähdään koko yhteiskunnan asiana niin yksilöiden, yritysten kuin viranomaistenkin. Myös monet muut maat ovat kehittäneet oman strategiansa ja perustaneet kyberturvallisuuskeskuksen, jota Suomeenkin kaavaillaan. Kyberpuolustusta yhteistyöllä si maan, meren, ilman ja avaruuden rinnalle. Kyberpuolustus on kyberturvallisuuden maanpuolustuksellinen osa-alue. Se kattaa tiedustelun, vaikuttamisen ja suojaamisen. Suojaamisella tarkoitetaan omien järjestelmien, verkkojen ja teknologisten komponenttien suojaamista. Kyberpuolustuksen kehittäminen edellyttää Candolinin mukaan paljon yhteistyötä viranomaisten, yksityisen sektorin, tiedeyhteisöjen ja alan asiantuntijoiden kanssa. Suomen vahvuus on hänen mukaansa juuri osaamisessa ja pitkät perinteet omaavassa yhteistyössä viranomaisten, eri hallinnonalojen ja yritysten välillä. Yhteistyötä voisi tiivistää esimerkiksi kansallisen harjoitustoiminnan kautta, sanoo Candolin. Kyberpuolustuksen kehittämisessä on Catharina Candolinin mukaan syytä ymmärtää myös kriittisen infrastruktuurin riippuvuussuhteet. Tällöin tulee lukea mukaan myös logistiset ketjut, joilla tarkoitetaan eri järjestelmien ja verkkojen keskinäisriippuvuutta. Tapahtuma yhdessä verkossa saattaa nimittäin vaikuttaa samalla myös muihinkin verkkoihin. w SÄHKÖ & TELE 1/

12 raportti Tampereen Verkosto-messut viitoitti tietä kasvulle Verkostojen lähteillä Verkosto 2013 keräsi verkkoliiketoiminnan ammattilaiset jälleen tammikuun lopulla Tampereelle. Messut kattoivat sekä sähköverkot että tietoliikenneverkot. Tapahtuma nosti esille niin EU:n suunnitelmat sähköautoille kuin kehittyvän akkuteknologiankin. Teksti: Krister Wikström Verkosto-messut on verkkoliiketoiminnan ammattilaisille tarkoitettu joka toinen vuosi pidettävä kaksipäiväinen messutapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tapahtumalla on jo pitkät perinteet, sillä ensimmäisen kerran tilaisuus järjestettiin vuonna Tänä vuonna tammikuun lopulla pidetty Verkosto-tapahtuma oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Yhteensä 138 näytteilleasettajaa esitteli uusimpia tuotteitaan sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentamista ja käyttöä varten. Tapahtuman keskeisiä teemoja olivat pientuottajat osana sähkö- ja energiaverkkoa, myrskytuhoihin varautuminen, valokaapeli- ja tiedonsiirtom Verkosto-messuilla olivat sulassa sovussa sekä sähköverkkojen että tietoverkkojen näytteilleasettajat. Kuva: Kirsi Kontio/Tampereen Messut 12 SÄHKÖ & TELE 1/2013

13 Sähköautojen latausoperaattorihankkeen konsulttiyritys Eera Oy:n projektijohtaja Juha Stenberg piti esitelmänsä aiheesta Sähköautojen latausverkosto on edellytys sähköautoille Suomessa. Kuva: Kirsi Kontio/Tampereen Messut Landis+Gyrin osastolla esiteltiin Toshiban kehittämiä uusia litiumakkuja, joissa on onnistuttu kuusinkertaistamaan latauskertojen määrä tyypillisiin akkuihin verrattuna. Kuva: Kirsi Kontio/Tampereen Messut SÄHKÖ & TELE 1/

14 raportti Sähköauton latauspistoke on monimutkaisempi kuin kodin pistokkeet. Sähköautojen valmistajat eivät ole keskenään onnistuneet sopimaan yhteisestä pistoketyypistä, mutta EU aikoo määrätä kuvan mukaisen niin sanotun Menneken-pistokkeen pakolliseksi tulevissa latauspisteissä. Klinkmannin osastolla esiteltiin italialaisen Lovato Electricin modulaarisia, DIN-kiskoon asennettavia sähkötehon mittareita ja sähkön laadun analysaattoreita. ABB:n latausasema pikalataa Nissan Leaf-täyssähköauton viidessätoista minuutissa. Euroopan unionilla on sangen kunnianhimoinen pitkän tähtäimen strategia, jonka mukaan sähköajoneuvojen määrä kasvaisi voimakkaasti tieliikenteessä ja polttomoottoriautojen määrä vastaavasti vähenisi. Polttomoottorikäyttöisiä ajonem verkot sekä sähköautojen latausverkosto. Verkosto-messut muodostuivat tavallaan kahdesta osa-alueesta eli sähkön jakeluverkoista ja tietoliikenneverkoista. Kummankin alan näytteilleasettajat olivat kuitenkin yhteisessä, noin neliömetrin suuruisessa näyttelytilassa. Näytte- lyn lisäksi ohjelmassa oli seminaareja, tietoiskuja ja työnäytöksiä. Messujen kanssa samaan aikaan ja samassa paikassa pidettiin Finnet-liitto ry:n toteuttama Verkkopäivät tapahtuma, jossa tietoliikenneverkkojen asiantuntijat keskustelivat tietoverkkojen rakentamisen haasteista ja tulevaisuuden ratkaisuista. EU laittaa liikenteen uusiksi 14 SÄHKÖ & TELE 1/2013

15 voja ei voi ajatella ilman laajaa tankkausverkostoa, mutta sama pätee myös sähköajoneuvoihin. Suomessakin joudutaan lähivuosina tekemään merkittäviä investointeja sähköautojen tankkausta eli latausta palvelevaan infrastruktuuriin. EU:n vuonna 2011 laaditussa valkoisessa kirjassa (White paper 2011: Roadmap to a Single European Transport Area Towards a competitive and resource efficient transport system) kaavaillaan todella radikaaleja vaatimuksia ja tavoitteita liikenteelle. Päästöjä on määrä vähentää peräti 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mihin tuskin voidaan päästä pelkästään nykyistä polttomoottoritekniikkaa kehittämällä. Uusia autojen käyttövoimajärjestelmiä täytyy siis kehittää ja ottaa käyttöön. Lisäksi tarvitaan käyttöä tukeva infrastruktuuri. Polttomoottoriautojen käyttö kaupunkialueilla on määrä puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Niiden käyttö on tarkoitus kieltää kokonaan viimeistään vuonna Kyse ei kuitenkaan vielä ole jäsenvaltioita velvoittavista direktiiveistä. Valkoinen kirja on ainoastaan hyvin pitkän tähtäimen strategia, joka aikanaan toteutuu mahdollisesti direktiivien muodossa. Tähän mennessä on julkaistu vasta yksi direktiiviluonnos, joka velvoittaa jäsenvaltioita rakentamaan tietyn määrän sähköautojen latauspisteitä vuoteen 2020 mennessä. Sähköautojen latausverkostolle lisävauhtia Sähköautojen suosio riippuu suurelta osin autojen teknisistä ominaisuuksista ja hinnoittelusta. Mikään ajoneuvotyyppi ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen ilman käyttöä tukevaa tankkaus- tai latausverkostoa. Polttomoottoriautoille on pitkän ajan kuluessa rakennettu laaja ja kattava polttoaineen jakelun infrastruktuuri. Vastaavasti sähköautoja varten tarvitaan vielä laajamittaisempi latausverkosto, jossa latauspisteiden määrä on paljon suurempi kuin nykyisten polttoainepumppujen määrä. Latausverkoston rakentaminen on vasta alkuvaiheissaan, mutta etenee selvästi nopeammalla aikataululla kuin polttoaineiden jakeluverkosto aikoinaan. Rakentamista vauhdittaa EU:n luonnosvaiheessa oleva direktiivi, joka todennäköisesti astuu voimaan jo vuonna EU:n vuonna 2011 julkaistu direktiiviluonnos sisältää muun muassa maakohtaiset velvoitteet sähköautojen latausverkoston rakentamiseksi. Suomessa velvoite on latauspistettä. Kaikkiaan Euroopan unionin alueelle ehdotetaan yli 8 miljoonaa latauspistettä, joista 10 prosenttia on julkisia. Direktiiviluonnoksen velvoitteet tulee täyttää vuoteen 2020 mennessä. Näköpiirissä on siis suorastaan mullistavia muutoksia moottoriajoneuvoliikenteelle. Suomessa teollisuus näkee muutoksissa myös paljon mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Teknologiateollisuus on esimerkiksi perustanut Sähköinen liikenne -toimialaryhmän, jossa tällä hetkellä on jäsenenä 55 yritystä ja yhteisöä, kuten Tekes, monet ajoneuvo- ja sähköalojen valmistajat sekä useimmat energiayhtiöt, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Westermon Ethernetin Jatkajat ja -Kytkimet Veropolitiikka ohjaa kehitystä Olipa tarpeesi joko ei-hallittava kytkin point to point-linkkiin, hallittava kytkin reduntanttiseen sovellukseen tai layer 3-tason kytkin verkkoreititykseen on Westermolla ratkaisu, kuin myös PoE-käyttöön ja ethernetin jatkamistarpeisiin. Useita ethernet-kytkimiä, joissa on myös RS-232 ja RS-485-liitynnät. Westermo-valikoima kattaa edelleen perinteiset sarjaliikennemuuntimet kuten RS232, RS485, RS422, 20mA, optisen kuidun muuntimet, galvaaniset erottimet, toistimet, modeemit, GSM, GPRS, 3G... Energiateollisuus ry:n noin 30 jäsenyritystä osallistuu puolestaan hankkeeseen, jossa selvitetään mahdollisuuksia perustaa valtakunnallinen sähköliikenteen latausoperaattori Suomeen. Tavoitteena on saada valmisteluvaihe päätökseen ja perustaa operaattoriyhtiö jo tulevaan kesään mennessä. Operaattori kytkee yksittäiset julkiset latauspisteet yhtenäiseksi verkostoksi autoilijoiden käyttöön ja varmistaa siten latauspalveluiden saamisen kattavasm SÄHKÖ & TELE 1/

16 raportti Alstom Gridin osastolla oli esillä verkkosähkön suodattimia, joilla parannetaan sähkön laatua kompensoimalla loistehoa ja yliaaltoja. Kuvan laitteessa kompensaatiota ohjataan kytkemällä keloja ja kondensaattoreita. m ti Suomessa. Tavoitteena on ensi vaiheessa mahdollistaa sähköautojen latauspisteiden yhteiskäyttö Otto-automaattien tapaan. Tarkoituksena on myös käyttää laskutusmallia, jossa latauksesta laskutetaan omassa sähkölaskussa. Sähköajoneuvojen hintoihin ja käyttökustannuksiin vaikuttavat tekniikan kehityksen ohella merkittävästi myös valtioiden veropäätökset. Huomattava osa valtioiden verotuloista on nimittäin peräisin liikenteessä käytetyistä nestemäisistä polttoaineista. Polttonesteiden kulutuksen vähentyessä ja sähköautojen määrän lisääntyessä valtioiden on saatava vähintään samansuuruiset verotulot muulla tavoin, kuten esimerkiksi ajoneuvojen käyttömaksuilla tai suoranaisesti lataussähköä verottamalla. EU:n valkoisessa kirjassa liikenteelle kaavaillaan tiukkaa käyttäjä maksaa -periaatetta, mikä luultavasti johtaa jonkinlaiseen ajettujen kilometrien ja ajoreittien seurantajärjestelmään ja sen perusteella määräytyvään käyttömaksuun. Yhä suurempi osa teiden kustannuksista saataisiin silloin teiden käyttäjiltä ja vähemmän yleisistä verovaroista. Sähköautoja ja latauspisteitä Latauspisteitä ja -asemia esittelivät Verkosto-osastoillaan sähkölaitteiden ja sähkötarvikkeiden valmistajat ABB ja Ens- Finnet-liitto ry:n toimitusjohtaja Jarmo Matilainen piti messujen yhteydessä esitelmän otsikolla Internet of Things Tulevaisuuden laitteiden verkko (IoT) vaatii verkkojen yhteispeliä. Kun yhä vain enemmän laitteita liitetään nettiin, kasvaa tiedonsiirron volyymi lähitulevaisuudessa suorastaan valtaviin mittoihin. Tosiboxin tiedonsalauslaitteet, joilla voidaan nopeasti ja vaivattomasti pystyttää turvallinen etäkäyttöyhteys. Oikealla ylhäällä lukko, johon liitetään etäkäytettävät laitteet Ethernet-kaapelilla tai langattomasti WLAN-yhteydellä. USB-tikun muotoinen avain liitetään tietokoneeseen, josta lukkoon liitettyjä laitteita etäkäytetään. to. ABB:n osastolle oli myös tuotu vuoden 2011 autoksi aikoinaan valittu täyssähköauto Nissan Leaf, jolle luvattiin viidentoista minuutin pikalatausta ABB:n lataustolpasta. Ensto on puolestaan kehittänyt uuden sähköautojen Chago-lataustuoteperheen, josta oli esillä kaksi eri latausasemaa eli keskinopeaa latausta tarjoavat tolpan muotoinen Chago Station ja pienikokoisempi Chago Point. Chago Master taas on usean latauspisteen muodostaman ryhmän ohjausyksikkö, jolloin varsinaiset latauspisteet voivat olla yksinkertaisempia ja kustannuksiltaan edullisempia. Tiedonsalausta Oulun suunnalta Oulusta kotoisin oleva Tosibox Oy puolestaan esitteli Verkosto-messuilla Tosibox- 16 SÄHKÖ & TELE 1/2013

17 tiedonsalauslaitteistoa. Kahdesta laitteesta eli avaimesta ja lukosta muodostuva laitteisto takaa turvallisen internet-etäkäyttöyhteyden Tosibox-avaimella varustetun tietokoneen ja lukkolaitteeseen liitettyjen tietoteknisten laitteiden välille. 132 x 100 x 36 millimetrin kokoisessa lukkolaitteessa on kolme Ethernet-porttia johdolla liitettäviä laitteita varten ja IEEE n/g/b -standardien mukainen langaton paikallisverkko. Nettiyhteyttä varten laitteeseen voi liittää ADSL-modeemin tai 3G-mokkulan. Avain taas on tyypillisen USB-tikun kokoinen ja näköinen laite, joka liitetään siihen tietokoneeseen, jolta lukkoon liitettyjä laitteita etäkäytetään. Tietoturvallinen etäkäyttö on epäilemättä mahdollista toteuttaa muillakin menetelmillä käyttäen normaaleja PCpohjaisia laitteita ja tarjolla olevia ohjelmistoja. Tosiboxin merkittävä etu on kuitenkin asennuksen helppous ilman suurta asiantuntemusta ja haasteellisia ohjelmistoasennuksia. Täyssähköauto Nissan Leaf oli esillä ABB:n osastolla. Kohti parempia akkuja Kehittyneille akuille on erittäin kova kysyntä sähköajoneuvojen lisäksi myös vaikkapa energiavarastoina aurinkosähkö- ja tuulivoimajärjestelmissä. Verkosto-messuilla esiteltiin Toshiban SCiB-litiumakku, joka on merkittävä parannus nykyisiin litiumakkuihin verrattuna. SCiB ei kuitenkaan edusta akkujen kehityksen päätepistettä, vaan yhä parempia ratkaisuja kehitetään kuumeisesti monissa teollisuusmaissa, kuten myös Suomessa. Sveitsissä toimintansa yli sata vuotta sitten aloittanut Landis+Gyr on merkittävä tekijä kulutusmittareiden etäluennan alueella. Yhtiö onkin Suomessa toimittanut suuren osan etäluettavista sähkömittareista. Landis+Gyr on nykyään japanilaisen Toshiban tytäryhtiö, joka messuilla esitteli kehittämiään SCiB-litiumakkuja. Yleisin litiumakkujen anodimateriaali on hiili, mutta SCiB-kennoissa hiili on korvattu litiumtitanaattinanokiteillä, jolloin anodin tehollinen pinta-ala on noin kolmikymmenkertainen hiilianodiin verrattuna. Uusi akkutyyppi voidaan pikaladata hyvin nopeasti eli 90 prosenttiin kapasiteetista kymmenessä minuutissa. Elinikä on myös parempi eli noin kuusi tuhatta lataus-purkaus-jaksoa, kun tavanomaiset litiumakut kestävät noin tuhat jaksoa. w KAIKKI TALOTEKNIIKAN CONSTIT CONSTI TALOTEKNIIKKA TARJOAA TÄYDEN PALVELUN TALOTEKNIIKKAURAKOINTIA Putkityöt Ilmastointityöt Sähkötyöt Tele- ja datajärjestelmät Jäähdytys- ja automaatiojärjestelmät KUMPPANISI KORJAUSRAKENTAMISESSA Sprinkleri- ja hälytysjärjestelmät IV-puhdistus ja nuohous LVIS-huoltopalvelut Modernit viemärien kunnostusmenetelmät SÄHKÖ & TELE 1/

18 raportti Tampereen Verkosto-messuilla puhuttiin myös sähkön toimitusvarmuudesta Laajat sähkökatkot historiaan Sähköverkkojen haltijat ovat tulevina vuosina suurien investointien edessä. Uudistuva sähkömarkkinalaki edellyttää sähkönjakelun toimitusvarmuuden merkittävää parantamista, jotta laajat sähkökatkot saadaan historiaan. Energiateollisuus ry:n Tampereen Verkosto-messuilla järjestämässä seminaarissa pohdittiin tammikuun lopulla toimenpiteitä sähkökatkojen vähentämiseksi ja toimitusvarmuuden lisäämiseksi. Teksti: Marja Saarikko Viime vuosina riehuneet kesämyrskyt Asta ja Veera sekä talvimyrskyt Tapani ja Hannu ovat saamassa aikaan koko joukon sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä uudistuksia. Kesällä 2013 voimaan astuvassa uudistuneessa sähkömarkkinalaissa sähkönjakelun keskeytykselle asetetaan uudet enimmäiskestoajat. Asemakaava-alueilla sähkökatko saa kestää korkeintaan kuusi tuntia ja muilla alueilla enintään 36 tuntia. Myös keskeytyksistä maksettavien vakiokorvausten määrää nostetaan. Uudet velvoitteet vaativat useimmilta sähkönjakeluverkon haltijoilta merkittäviä investointeja, joille on varattu 15 vuoden siirtymäaika. Kuluttaja tulee huomaamaan uudistukset parempana toimitusvarmuutena mutta myös kohonneena sähkölaskuna. Energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikön Simo Nurmen mukaan siirtohintojen arvioidaan nousevan 15 vuoden siirtymäajan aikana keskimäärin yhteensä prosenttia. Sähkön kokonaishinnan arvioidaan puolestaan nousevan 4-6 prosenttia. Käytännössä hintamuutosten suuruus vaihtelee huomattavasti riippuen verkonhaltijan toimitusvarmuuden lähtötasosta ja toimintaympäristöstä. Uudistukset on tehtävä viimeistään lähivuosina, sillä niiden lykkäämisestä ei seuraa muuta kuin lisää kustannuksia. Korvausinvestointien aloittaminen vasta seuraavan kovan myrskyn jälkeen tulee kalliimmaksi kuin ehdotuksen mukaan toteutettu investointiohjelma, sanoo hallitusneuvos Arto Rajala työ- ja elinkeino ministeriöstä. Energiateollisuus ry:n seminaarissa kaivattiin muun muassa enemmän maakaapelointia ja toimivaa yhteistyötä. Kuva: Kirsi Kontio/Tampereen Messut 18 SÄHKÖ & TELE 1/2013

19 Maakaapelointiastetta nostettava Suomessa sähköverkkojen toimitusvarmuustaso on kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla ja kantaverkossa jopa huippuluokkaa. Sähkönjakelun Akilleen kantapää on kuitenkin metsäisten haja-asutusalueiden ilmajohtoverkko, joka on rakennettu luvuilla sen ajan parhaan tietämyksen mukaan. Kaapeloimattomia keskijännitejohtoja on Suomessa yli kilometriä ja pienjännitejohtoja yli kilometriä, jotka kaikki ovat alttiita lumikuormille ja tuulen kaatamille puille. Arto Rajalan mukaan 2000-luvulla on ollut laajoja häiriöitä lähes vuosittain eli kyse ei ole mistään satunnaisesta ongelmasta. Sähköverkonhaltijoiden on uuden lain velvoittamana rakennettava puuvarmoja johtokatuja kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Vaatimusten täyttämiseen käytettävät tekniset ratkaisut ovat yhtiöiden itsensä päätettävissä. Käytännössä tämä edellyttää etenkin jakeluverkkojen maakaapelointiasteen olennaista nostamista nykyiseen verrattuna. Keskijänniteverkon kaapelointiasteen tarve tulee Lappeenrannan teknillisen yliopiston arvion mukaan olemaan prosenttia ja pienjänniteverkon prosenttia. Uudistuvan sähkömarkkinalain vaatimukset toimitusvarmuudesta tulevat voimaan portaittain 15 vuoden aikana. Vuoteen 2020 mennessä vähintään 50 prosentilla asiakkaista on oltava uusien vaatimusten mukainen toimitusvarmuus. Vuoteen 2024 mennessä varmuuden on katettava 75 prosenttia asiakkaista. Toimitusvaatimukset ovat erilaiset taajamissa, haja-astutusalueilla ja saaristossa. Kesämökkiläiset pääsevät nauttimaan paremmasta toimitusvarmuudesta vasta vuonna Toteutus vaatii yhteispeliä Johtava asiantuntija Pertti Lindberg Energiateollisuus ry:stä uskoo, että sähkönjakelun luotettavuuden parantaminen ei onnistu ilman tehokkaampia toimintamalleja. Sähköverkkoihin tehtävät laajat investoinnit ja suurhäiriövalmiuksien ylläpito edellyttävät hänen mukaansa kannustavaa ja palkitsevaa verkkotoiminnan säätelyä, jossa on huomioitava toimitusketjun kaikki osapuolet mukaan lukien palveluntuottajina toimivat verkonrakennusyhtiöt. Valmiudet suurhäiriöiden korjaamiseen ovat nyt ja tulevaisuudessa Lindbergin mukaan merkittävältä osin palveluyhtiöitten varassa. Nämä muodostavat kuitenkin epähomogeenisen yritysryhmän. Markkinoilla on ollut epäluottamusta puolin ja toisin liittyen kilpailutukseen ja sopimusehtoihin. Tuloksena on ollut heikkoa laatua, aikatauluongelmia ja hukkakustannuksia. Ruotsissa koettiin samoja ongelmia viime vuosikymmenen lopussa, kertoo Pertti Lindberg. Ratkaisujen löytämiseksi kaikilta osapuolilta eli tilaajilta ja palveluverkostoilta edellytetään aidosti yhteistyöpainotteista ja kokonaisvaltaista toimintatapaa, jolla kaikki voivat myös voittaa, korostaa Lindberg. w FLUKE CNX LANGATTOMIEN LAITTEIDEN TIIMI. MULLISTAVAT MITTAUKSEN. Langattomat moduulit Tiimi. Fluke CNX -mittalaitteet toimivat yhdessä. Etäältä. Kätevästi. Langaton yleismittari Kapteeni. Näyttää useita lukemia samalla näytöllä. Fluke-ohjelmisto Tilastojen tekijä. Siirrä tallennetut tiedot tietokoneeseen ja luo helposti analyyseja ja raportteja. Lue lisää: fluke.fi/cnx 2012 Fluke Corporation SÄHKÖ & TELE 1/

20 ajankohtaista Uusi piiri- ja mittaustekniikka auttaa tehokkaasti myös energiansäästössä Sähköenergian mittaaminen avainasemassa Sähköenergiaa käytetään yhä enemmän paitsi perinteisiin myös uusiin käyttökohteisiin, kuten sähköautoihin. Samalla energian säästäminen on yhä tärkeämpää muun muassa ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi. Säästetty energiahan on kuitenkin kaikkein vihreintä energiaa. Kehittynyt mittaus- ja tiedonsiirtotekniikka auttaa tehokkaasti pääsemään energiansäästötavoitteisiin. Selvitimme johtavien mikropiirivalmistajien uusimpia ratkaisuja sähköenergian mittaamisessa. Teksti: Krister Wikström Rogowski-kelaan pohjautuvan virtamuuntimen periaate. Kela on ilmasydäminen ja antaa virran muutosnopeuteen eli derivaattaan verrannollisen jännitteen. Integroimalla kelan antojännite saadaan mitattavaan virtaan verrannollinen jännite. Energiaa voi hyvällä syyllä pitää yhtenä ihmiskunnan suurista kohtalonkysymyksistä. Koko tekninen sivilisaatiomme itse asiassa perustuu ajatukseen, että hinnaltaan suhteellisen edullista energiaa on jatkuvasti ilman rajoituksia saatavilla. Kaikki tunnetut energiamuodot ovat tavalla tai toisella ongelmallisia. Suurimmat vaikeudet liittyvät niiden saatavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Aika ajoin uutisoidaan myös uusista vaihtoehdoista, kuten kylmäfuusiosta. Lähemmin tarkasteltuna monet energiakeksinnöt ovat kuitenkin vailla pohjaa tai jopa tunnettujen luonnonlakien vastaisia. Realistista onkin olettaa, että ihmiskunta joutuu tulemaan vielä kauan toimeen nykyisten energiavaihtoehtojen varassa. Näin ollen energiatehokkuus ja energian säästäminen on koko ihmiskunnalle yhä tärkeämpi kysymys. Energiaa käytetään monissa muodoissa, mutta teollistuneissa yhteiskunnissa tärkein ja monipuolisin energialaji on sähköenergia auto-, lento- ja laivaliikennettä lukuun ottamatta. Nykymenetelmillä sähköenergian tuotantoa ei teollisuusmaissa pystytä merkittävästi ja nopeasti lisäämään. Muilla tavoin tilannetta voidaan kuitenkin energiansäästön kannalta selvästi parantaa. Lisäämällä älyä sähköverkkoon, tarpeetonta kulutusta voidaan vähentää ja sähkön jakelun luotettavuutta parantaa. Smart Grid tulee Nykyään puhutaan älykkäistä laitteista tai järjestelmistä. Tämä ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi merkitse varsinaista tekoälyä, vaikka sellaisesta usein olisikin merkittävästi hyötyä. Sähkön jakeluverkoissa älykkyys tarkoittaa automaatio-, tietojenkäsittely- ja viestintäteknologian nykyistä huomattavasti laajempaa hyödyntämistä, entistä parempaa mittaustekniikkaa ja kehittyneempää mittaustietojen analysointia. Tällöin ollaan nykyistä paremmin selvillä verkon toiminnasta ja voidaan nopeammin korjata ja ennalta ehkäistä sekä äkillisiä että hitaasti kehittyviä vikatilanteita. Toinen älykkään sähköverkon ulottuvuus on entiseen ja usein nykyiseenkin verrattuna olennaisesti laajempi etäohjausmahdollisuus. Tästä on suurta hyötyä, mikäli sähkölinjat ovat vaurioituneet 20 SÄHKÖ & TELE 1/2013

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU www.hedtec.fi Mittarit Teollisuuden ja kiinteistöjen energianmittauksiin ja sähköverkon analysointiin. Täydellinen etäkäyttö.

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI

ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI ETÄLUENNALLA ENERGIATEHOKKAAMMAKSI Energianeuvontailta 1 Energia-alan energiatehokkuusopimus Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energiatehokkuussopimukseen huhtikuussa 2008 Energian tuotanto, siirto ja

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja - vaikutukset paikallisten verkkoyhtiöiden toimintaan TAUSTAA: Pohjois-Savon alueella on tavoitteena toteuttaa 3 vuotinen yhteishanke Sähkökulkuneuvojen vaikutuksesta sähkön jakelujärjestelmään sekä Mukana

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry

Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Toimitusjohtaja Tarja Hailikari Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Verkostomessut 28.1.2015 Vision allekirjoittajina sähköistysalan järjestöt: Toteutamme visiota: Miksi visio? Mukavuus ja turvallisuus Hyvinvointia

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

LAPPEENRANTA GP 28.4.2012. Joulella pisimmälle Kilpailukutsu ja säännöt

LAPPEENRANTA GP 28.4.2012. Joulella pisimmälle Kilpailukutsu ja säännöt LAPPEENRANTA GP 28.4.2012 Joulella pisimmälle Kilpailukutsu ja säännöt KILPAILUKUTSU: Joulella pisimmälle Lappeenranta GP on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteistyönä

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Tele-sähköprojekti - case

Tele-sähköprojekti - case Tele-sähköprojekti - case 7.11.2007 Paula Ala-Nojonen Kainuun Sähköverkko Oy Esityksen sisältö Lyhyesti yhtiöstämme Muutamia tietoja verkostamme ja toimintaympäristöstämme Miten olemme lähteneet purkamaan

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) 1265 Valtakunnallisen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkeiden merkitseminen HEL 2013-012906 T 00 00 00 Päätös päätti puolesta latausoperaattoriyhtiön

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Apua hälyttävä WC ja itsestään sammuva liesi? Talotekniikka turvallisen. KIRA mediatapaaminen Harri Liukku, ABB Oy KNX Finland ry

Apua hälyttävä WC ja itsestään sammuva liesi? Talotekniikka turvallisen. KIRA mediatapaaminen Harri Liukku, ABB Oy KNX Finland ry Apua hälyttävä WC ja itsestään sammuva liesi? Talotekniikka turvallisen asumisen edistäjänä. KIRA mediatapaaminen Harri Liukku, ABB Oy KNX Finland ry Kiinteistö- ja rakennusfoorumin media-aamiainen 6.9.2012

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy.

Dnro 1455/10.03.02/2015 S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA. 1. Osapuolet. 1.1. Toimittaja. Salo Energia c/o Areva Group Oy. S O P I M U S SÄHKÖENERGIAN TOIMITTAMISESTA 1. Osapuolet 1.1. Toimittaja Salo Energia c/o Areva Group Oy Satamakatu 20 24100 SALO Yhteyshenkilö: Esa Areva, hallituksen jäsen 1.2. Asiakas Salon kaupunki

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat

etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat etolppa Etähallittavat lämmitys- ja lataustolpat - Etähallittavat lämmitystolpat ja latausasemat Auton lämmittämiseen ja sähköauton lataukseen Kustannustehokas vaihtoehto taloyhtiöille etolppa on nykyaikainen

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot