Suomi haluaa kyberturvallisuuden kärkimaaksi. Verkosto-messut toivotti tervemenoa sahkökatkoille

Transkriptio

1 Sähkö Tele Suomi haluaa kyberturvallisuuden kärkimaaksi Protoalustoilla vauhtia elektroniikkalaitteiden kehitystyöhön Verkosto-messut toivotti tervemenoa sahkökatkoille Mikropiirivalmistajien ratkaisut sähköenergian mittaamiseen Big data on lääke tiedon tulvaan

2 International Exhibition of Electricity Telecommunications Light and Audio Visual Kuva: Jyväskylän kaupunki, Juhana konttinen

3 Aitoa ja perinteistä Wiski -kaapelia Pikkalasta Pitkittäin ja poikittain vesitiivis keskijännitekaapeli AHXAMK-W Wiski on tullut miehen ikään. Tuotetta on toimitettu jo yli 25 vuotta tyytyväisille asiakkaille. Wiski -perheen tuotteita voidaan asentaa maahan, veteen ja ilmaan. Kestävyyttä varmistetaan pitkäaikaiskokeilla. Jo lähes 17 vuotta ylijännitettä ja -kuormaa, ja koe jatkuu edelleen.

4 MESSUT JA SEMINAARIT Teolliset Palvelut -messuilla on esillä suomalaisen osaamisen kulmakivet! Messuilla esillä kunnossapidon ja tuotannon laitteet ja palvelut! Tervetuloa mukaan! Kunnossapidon Kehittäjä Messut avoinna: Ke klo 9-17 To klo 9-16 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Vältä ruuhkaa - REKISTERÖIDY ENNAKKOON tapahtuman nettisivuilla! - kilpailu nyt käynnissä! Osallistu, jaossa euroa! >> Katso säännöt netistä Sähköinsinööriliitto ry on mukana messuilla Tervetuloa osastollemme A419! Järjestäjä: Yhteistyössä: Samanaikaisesti: Näyttelytilan myynti - Kysy vapaita paikkoja ja lähde mukaan! Nina Nurminen, p Juha Nyholm, p Jutta Kainua, p etunimi.sukunimi@expomark.fi

5 sisältö Sähkö Tele SISÄLTÖ 1/2013 AJANKOHTAISET Kyberstrategian voimalla 8 Turvallinen ympäristö tuo uutta liiketoimintaa Suomeen. Suomi haluaa kyberturvan kärkimaaksi 10 Kyberstrategian kunnianhimoiset visiot. Sähköenergian mittaaminen avainasemassa 20 Uusi piiri- ja mittaustekniikka auttaa tehokkaasti myös energiansäästössä. Protoalustoilla vauhtia tuotekehitykseen 27 Elektroniikkalaitteiden kehitystyöhön kaivataan tehokkaita kehitysalustoja. Big datan aikakausi 32 ICT työryhmä nostaa esille big data -yhteistyön. KATSAUKSET Sähkö & Telen juttusisältö vuonna ICT työryhmä nosti big datan yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi. Sivut RAPORTIT Verkostojen lähteillä 12 Tampereen Verkosto-messut viitoitti tietä kasvulle. Laajat sähkökatkot historiaan 18 Tampereen Verkosto-messuilla puhuttiin myös sähkön toimitusvarmuudesta. VAKIOT ESITTELYT Jäsenistön edusmies 36 Kimmo Saarinen on Sähköinsinööriliiton uusi puheenjohtaja. Kannen pääkuva: Timo Rinta Tampereen Verkosto-messuilla olivat esillä sekä sähköverkot että tietoliikenneverkot. Sivut Uutiset 6 Pääkirjoitus 7 Nimitykset 38 Tuoteuutiset 39 SÄHKÖ & TELE 1/2013 5

6 uutiset Sadas KNX-sertifikaatti Tampereelta sähkömiehelle Sadannen sertifikaatin sai Juha Liiten. ABB:lle 110 miljoonan dollarin kauppa ABB on saanut 110 miljoonan dollarin HVDC-konvertteriasematilauksen liettualaiselta siirtoverkko-operaattorilta Litgrid AB:lta. 500 megawatin HVDC-konvertteriasema auttaa yhdistämään Liettuan 330 kilovoltin kantaverkon Puolan 400 kilovoltin kantaverkkoon. Uusi LitPolLink HVDC -yhdysjohto parantaa ABB:n mukaan sähkönsiirron luotettavuutta ja turvallisuutta Baltian maiden ja Euroopan välillä. Nyt Liettuan sähköverkko on liitetty Latvian ja Viron sähköverkkoihin sekä Liettuan itäpuolella sijaitsevien maiden sähköverkkoihin. Uusi yhteys tukee myös rakenteilla olevaa NordBalt HVDC -yhteyttä Ruotsiin. Pitkän linjan sähkömies Juha Liiten vastaanotti helmikuussa sadannen Tampereen ammattikorkeakoulussa suoritetun KNX-sertifikaatin. Aloitin jo 13-vuotiaana apusähköasentajana kesätyöt Torniossa. Sen jälkeen olen opiskellut työn ohessa sähköasentajaksi, sähkövoima- ja automaatioinsinööriksi ja välillä olen suorittanut pedagogiikan opinnotkin. Vuodesta 1999 olen toiminut kouluttajana sähköalalla ja viimeiset viisi vuotta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä, kertoo nyt 42-vuotias Liiten urastaan. Kiinnostus kiinteistöautomaatioon sai Liitenin lähtemään Tampereen ammattikorkeakouluun hakemaan tietoa LONjärjestelmästä. Tampereella ollessaan hän kuuli ensimmäisen kerran kouluttaja Veijo Piikkilältä uudesta kiinteistöautomaatiostandardista ja pääsi näkemään KNXlaitteita toiminnassa TAMKin sähkötalon saneeraustyömaalla. Kymmenessä vuodessa on tultu sellaiseen kehitysvaiheeseen KNX-laitteiden parametrointityökalujen käytettävyydessä, että voimme rohkeasti ottaa tämän mukaan sähkö- ja automaatioasentajan ammatilliseen peruskoulutukseen, sanoo Liiten. ABB suunnittelee, rakentaa, toimittaa ja asentaa konvertteriaseman, joka rakennetaan lähelle Alytusin kaupunkia Liettuassa. Aseman odotetaan olevan toiminnassa vuonna kilometriä pitkä 400 kilovoltin vaihtovirtayhteys tulee yhdistämään Alytuksessa sijaitsevan HVDC-aseman lähellä Elkin kaupunkia sijaitsevaan sähköasemaan Puolassa. w Sähköä auringosta ja autosta Suurten kiinteistöjen lisäksi KNX on saavuttanut oman tilansa myös omakotiasumisen markkinoilla. Markkina-arvoltaan merkittävimmät eurooppalaiset laitetoimittajat ovat sitoutuneet KNX-väylälaitteisiin. Odotan lähitulevaisuudessa mobiilikäyttöliittymien uusia mahdollisuuksia hallita kiinteistöjen toimintoja etäsovelluksilla. Juha Liitenin erityinen mielenkiinto kohdistuu nyt sähköalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Joensuussa pidetään toukokuuta Taitaja kilpailut. Toimin siellä sähköasennuslajin lajivastaavana. Liiten on mukana myös Skills Finland ry:n huippuvalmennustiimissä. Hän valmentaa joensuulaista Antti Heikuraa, joka on Suomen edustajana ammattitaidon MM-kilpailuissa Saksan Leipzigissä ensi heinäkuussa. w Parinkymmenen vuoden kuluttua asuinrakennukset saavat uusiutuvaa energiaa auringosta, tuulesta sekä ilman ja maan lämmöstä. Osa energiasta varastoidaan tällöin esimerkiksi sähköautoon. Yllijäävä sähkö myydään puolestaan eteenpäin. Näin ennakoi sähköistysalan yhteinen visio tilannetta vuonna Suoraan sähköverkosta ladattavien autojen määrä yli nelinkertaistui Suomessa viime vuonna. Nyt liikenteessä on jo yli 200 aitoa sarjavalmisteista sähköautoa. Laajalla yhteishankkeella pääkaupunkiseudusta tehdään parhaillaan sähköautojen testiympäristöä, jossa kuntien ja yritysten työntekijät ajelevat suunnitelmien mukaan 400 sähköautolla. Sähköauto liittyy läheisesti asumiseen, sillä autot latautuvat yleensä kotipihassa ja lisäävät osaltaan kodin sähkönkulutusta. Toisaalta auto tulee jatkossa toimimaan myös varajärjestelmänä, joka turvaa kodin sähkönsaannin sähkökatkojen aikana ja tasaa sähkön kulutuspiikkejä, mistä syntyy myös säästöjä. w Sähkö Tele 86. vuosikerta TOIMITUS Sähkö & Tele Merikasarminkatu 7, Puhelin: (09) Sähköposti: sil@sil.fi Päätoimittaja: Timo Rinta Toimitussihteeri: Jaana Lindholm TEKSTISISÄLTÖ Sähkö & Tele julkaisee sitoumuksetta teksti- ja kuvamateriaalia edustamiltaan aihealueilta. Lehti pidättää oikeuden päättää tarjotun tai tilatun aineiston julkaisemisesta ja muokata julkaistavaa aineistoa lehden toimituksellisen käytännön mukaisesti ja hyvää journalistista tapaa noudattaen. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. JULKAISIJA Sähköinsinööriliitto ry KUSTANTAJA Fin-El Oy TILAUSHINTA Kestotilaus 64 (8 numeron tilausjakso) Hinta sisältää alv 10 % ILMOITUKSET Sähkö & Tele Puhelin: (09) Sähköposti: sil@sil.fi JE-Mark Ky Puhelin: (09) Sähköposti: je-mark.oy@netlife.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Forssa ISSN X Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 6 SÄHKÖ & TELE 1/2013

7 Sähkö Tele Perustettu 1928 Pääkirjoitus 1/2013 Verkostojen voimaa Yhteistyössä on voimaa. Tämä hyväksi havaittu vanha sanonta on tänään vähintään yhtä ajankohtainen ja toimiva kuin aiemminkin. Nykyisellä verkkojen, verkostojen ja monenlaisen verkottumisen aikakaudella voitaisiin sanontaa oikeastaan jo päivittää ja jopa mieluummin sanoa, että verkostoissa on voimaa. Verkostot olivat monin tavoin esillä myös Tampereen Verkosto-messuilla tammikuussa. Näyttely, seminaarit ja muut oheistapahtumat olivat tuossa tapahtumassa ja ovat tietysti myös vastaavissa muissa tilaisuuksissa kaikki mainioita mahdollisuuksia myös verkottumiseen. Tampereella esillä olivat tietysti messujen teeman mukaisesti niin sähköverkot kuin tietoliikenneverkotkin uusimpine ratkaisuineen, sovelluksineen ja palveluineen. Tästä kaikesta kerromme enemmän toisaalla lehtemme tässä numerossa. Verkosto-messuilla yhtenä ajankohtaisena aiheena olivat myös sähköautot ja erityisesti niiden tarvitsemat latausverkostot. Hankkeita ja suunnitelmia latausmahdollisuuksien lisäämiseksi on vireillä runsaasti. Hankkeiden edetessä saadaan verkostoista konkreettisesti lisää voimaa myös sähköautoille. Polkuja pitkin Tammikuussa julkaistu ICT työryhmän loppuraportti hahmottelee polkuja, joiden turvin päästäisiin uuteen kasvuun digitaalisen talouden siivittämänä. Neljä kriittisintä polkua ovat työryhmän mielestä yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen, kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023, aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitusohjelma ja valtioneuvoston kansliaan perustettava ICT-asiantuntijatyöryhmä. Uuden teknologian soveltaminen on ICT työryhmän mukaan todennäköisin ratkaisu suomalaisen hyvinvoinnin kasvuhaasteisiin. Käytännössä työryhmä on jakanut toimenpideohjelmansa neljään koriin eli infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen ja toimintatapoihin. Työryhmän raportti antaakin hyvät eväät keskustelulle, kehitystyölle ja toivottavasti myös menestyksekkäille käytännön hankkeille ja toimenpiteille mielellään nopeallakin aikataululla. w Kokouskutsu Sähköinsinööriliitto ry:n kevätkokous maanantaina Sähköinsinööriliitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina kello alkaen Schneider Electric Finland Oy:n tiloissa osoitteessa Sokerilinnantie 11 C,. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12. pykälän mukaiset asiat. Tarjoilujärjestelyjen johdosta pyydämme kokoukseen osallistuvia Sähköinsinööriliiton jäseniä ilmoittautumaan ennakkoon keskiviikkoon mennessä joko sähköpostilla sil@sil.fi tai puhelimitse (09) Tervetuloa! Sähköinsinööriliitto ry Hallitus SÄHKÖ & TELE 1/2013 7

8 Kyberstrategia koskettaa niin metroliikennettä kuin vaikkapa sähkönjakeluakin. Kuva: Timo Rinta Turvallisen ympäristön avulla uutta liiketoimintaa Suomeen Kyberstrategian voimalla Suomen kyberstrategia on kunnianhimoinen kokonaisuus. Strategia on jo saanut heti valmistuttuaan osakseen myös arvostelua. Työryhmä on kuitenkin rakentanut mielestään toimivan mallin, joka pohjautuu Kyberkeskukseen ja laajapohjaiseen yhteistyöhön. Teksti: Riittamaija Ståhle Tuskin ehti painomuste kuivua Suomen kyberstrategiapaperista, kun arvosteluryöppy alkoi. Arvostelijoiden mielestä tulos oli paperinmakuinen, eikä tarjonnut riittävästi konkretiaa. Myös rahoituksen järjestymistä epäiltiin. Suomen kyberstrategiassa ei lähdetty siitä, että perustetaan uusi virasto ja kaadetaan sinne satoja miljoonia rahaa. Ei ky- berstrategiaa voi nostaa norsunluutorniin yhden viraston asiaksi. Se kuuluu kaikille, sanoo strategian laatineen työryhmän jäsen, FiComin toimitusjohtaja Reijo Svento. Suomen kyberstrategiaa alettiin miettiä 8 SÄHKÖ & TELE 1/2013

9 ajankohtaista suuntaan, Svento selvittää ja painottaa, että kyberturvallisuudella varmistetaan kyberympäristön toiminnan turvallisuus. Esimerkiksi metron kyberympäristöön kuuluvat lippuautomaatit, ilmastointijärjestelmät, lipun lukulaitteet, metroliikenteen ohjaus, junien sähköjärjestelmät, sähköiset aikataulut ja kuljettajien työvuorolistat. Kyberturva on siis oleellisesti enemmän kuin tietoturva. Myös siihen kohdistuvat uhat ovat vakavia. Kyberturvaan kohdistuvat uhat eivät ole teinipoikien puuhastelua, vaan ne on tehty ammattimaisesti niin, että usein mukana on valtiollisia toimijoita. Meidän on Suomessakin uskottava, että lintukotoaika on ohi. Maailmalla on lukuijo vuonna 2011 työryhmässä, jota johti Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Ryhmässä oli viranomaisten lisäksi edustettuna myös elinkeinoelämä. Sventon mukaan työn aloitus takkuili, koska jokainen tarkoitti kyberstrategialla eri asiaa kuin toinen. Terminologiaerot olivat melkoiset. Puolustusvoimille kyseessä oli kybersota, poliiseille taas järjestäytynyt rikollisuus, ulkoministeriölle diplomatia, valtionvarainministeriölle julkiset palvelut ja kriittinen infrastruktuuri ja liikenne- ja viestintäministeriö katsoi asian vanhastaan jo omakseen. Sventon mukaan keskusteluun ja termien avaamiseen käytetty aika kuitenkin kannatti. Lopputuloksena jokainen tiesi, mistä puhutaan. Kun olen tutustunut monen muun maan kyberstrategiasuunnitelmiin, minulle on jäänyt olo, että terminologiaa ei ole avattu. Yksi puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä, sanoo Svento. Pieni ja tehokas nyrkki Strategian keskeisin toimenpide on Viestintäviraston osana toimivan CERT-FI:n laajentaminen uudeksi kyberturvallisuuskeskukseksi. Lisärahaa muun muassa henkilöstön palkkaamiseksi on ensi alkuun luvassa miljoonan verran. CERT-FI on pieni ja tehokas nyrkki, jonka ympärille keskitetään toimivat ryhmät eri ministeriöistä ja keskeisistä virastoista sekä elinkeinoelämästä. Näille kaikille nimetään vastuuhenkilöt. Tavoitteena on saada aikaan dynaaminen kokonaisuus, jota laajennetaan tai supistetaan tarpeen mukaan, sanoo Svento. Suomessa on perinteisesti hyvä viranomaisten välinen ja myös poikkeuksellisen hyvä hallinnon ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö. Tätä hyödynnetään myös kyberstrategiassa. Kun kyberstrategiatoimikunta kävi työtä tehdessään tutustumassa muun muassa Natoon, niin sielläkin ihmeteltiin suomalaisen hallinnon ja elinkeinoelämän sujuvaa yhteistyötä ja kyseltiin, missä on sen salaisuus. Täällä lobbarit ovat sanan alkuperäisessä merkityksessä aulassa odottamassa. Minä olen täällä huoneessa sisällä, vaikka olenkin työryhmässä elinkeinoelämän edustajana, vastasi Svento Naton edustajien ihmettelyihin. Reijo Sventon mielestä Aalto-yliopistoon pitäisi saada mahdollisimman pian kyberturvallisuuden professuuri. Kuva: FiCom Ei teinipoikien puuhastelua Kyberturvallisuus pitää sisällään kaikki sellaiset toimenpiteet, joiden avulla voidaan ennakoitavasti hallita ja tarvittaessa sietää erilaisia kyberuhkia ja niiden vaikutuksia. Tietoturvalla ja kyberturvallisuudella on siis eroja. Tietoturva suojaa tietojärjestelmän toimintaa. Sillä varmistetaan, että tiedot ovat silloin saatavilla, kun niitä tarvitaan, ja että tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joilla siihen on oikeus. Tieto ei myöskään vahingon seurauksena saa olla muuttunut. Jos tietoturva pettää, kyberympäristö toimii toisin kuin on tarkoitus. Vaikutus voi olla esimerkiksi sellainen, että junat lähtevät väärään aikaan tai väärään m SÄHKÖ & TELE 1/2013 9

10 ajankohtaista Suomi haluaa kyberturvallisuuden kärkimaaksi Tietoyhteiskunnan toiminta on nykyisin riippuvainen sähköisestä tiedonsiirrosta. Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen kyberturvallisuutta koskeva strategia ilmestyi tammikuussa. Sen visiona on kunnianhimoisesti saada Suomesta kyberturvallisuuden kärkimaa maailmassa vuoteen 2016 mennessä. Teksti: Marja Saarikko Kyberuhkaa ei pidä liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Arvioiden mukaan kyberrikollisuus aiheuttaa maailmalla taloudellisia menetyksiä hieman alle neljä miljardia dollaria vuodessa. Joka vuosi yli 400 miljoonaa ihmistä maailmassa joutuu kyberhyökkäyksen kohteeksi. Vielä luvuilla toiminta oli lähinnä harrastelijoiden puuhastelua luvulla mukaan tuli järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja haktivismia eli tietoverkoissa tapahtuvaa aktivismia. Nyt kyberhyökkäyksiä tehtailevat eri maiden tiedustelupalvelut, asevoimat ja valtioiden suojaamat tai tukemat ryhmittymät. Nykyisistä hyökkäyksistä 54 prosenttia on haittaohjelmia, 11 prosenttia verkkohuijauksia ja 10 prosenttia esimerkiksi sähköpostilla tehtyjä kalasteluyrityksiä. USB-tikulla sisälle taloon Yrityksiin kohdistuneissa hyökkäyksissä USB-tikku on monesti ollut rikollisten väylä sisälle taloon, kertoo Pääesi- m sia esimerkkejä yhteiskunnan toiminnot halvaannuttavista hyökkäyksistä, sanoo Svento ja mainitsee esimerkkinä Viroon tehdyn hyökkäyksen niin sanotun patsasjupakan yhteydessä. Sventon mukaan suurimmasta osasta kyberhyökkäyksistä pyritään vaikenemaan. Kunnianhimoinen toimintamalli CERT-FI ei jää yksin huolehtimaan kyberturvallisuudesta. Sen ympärille kootaan virastojen, yritysten ja järjestöjen muodostama verkosto, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen. Esimerkiksi valtion jokainen hallinnonala joutuu tänä vuonna tekemään oman suunnitelmansa siitä, miten ne suojautuvat tietoturvauhilta. Svento myöntää, että tässä on suomalaisen kyberturvallisuusstrategian Akilleen kantapää. Strategiapaperi on kuin toimenpideohjelma. Tässä eri hallinnon haaroille on annettu linjaukset, jotka niiden on määrä toteuttaa tiukassa aikataulussa. CERT-FI:stä tulee siis kyberkeskus, jonka roolina on esimerkiksi kerätä tietoa ja tehdä ilmoituksia omista havainnoistaan. Kyberkeskuksen, eri hallinnonhaarojen ja elinkeinoelämän tietojen pohjalta kulloinkin asioista parhaiten perillä oleva taho tekee asioista analyysit ja tieto palaa takaisin Kyberkeskukseen. Tieto kulkee siis vertikaalisesti ja horisontaalisesti ja sitä analysoidaan koko ajan. Joidenkin muiden maiden malleissa tuutista tulee tietoa, joka päätyy vain ylimmälle tasolle ja jää sinne, kuvailee Svento. Suomen malli on Sventon mukaan hyvin kunnianhimoinen, koska sillä sitoutetaan monta eri tahoa turvaamaan Suomea. Turvallinen kybertoimintaympäristö houkuttelee Sventon mukaan hyvin toimiessaan myös uutta liiketoimintaa Suomeen. Lisäksi se tarjoaa hyvän pohjan uusien ja vientimahdollisuuksia avaavien innovaatioiden syntymiselle. Suomen tietoverkot ovat tähänkin asti pysyneet poikkeuksellisen puhtaina. Yksityiset yritykset ovat Suomessa vahvasti mukana tietoturvallisuustyössä yhdessä julkishallinnon kanssa. Nyt on erittäin tärkeää, että strategiassa esitettyihin toimenpiteisiin ryhdytään viipymättä, painottaa Svento. w 10 SÄHKÖ & TELE 1/2013

11 Puolustusvoimien tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin kertoi kyberturvallisuudesta ja kyberpuolustuksesta Tampereella tammikuun lopussa Verkosto-messujen yhteydessä järjestetyillä Verkkopäivillä. Kyberavaruus on myös noussut uudeksi sotilaalliseksi toimintaympäristökkunnan johtamisjärjestelmäosaston tietoverkkopuolustussektorin johtaja Catharina Candolin. Rikolliset ovat esimerkiksi pystyttäneet ulos esittelyosaston, jossa on voinut osallistua kilpailuun ja voittaa muistitikun. Palkintona ollut tikku on kuitenkin sisältänyt jonkinlaisen haittaohjelman, joka on työntekijän mukana kulkeutunut sisälle taloon, kuvailee Candolin. Ensimmäinen selkeästi kohdennettu eli räätälöity haittaohjelma oli hänen mukaansa Stuxnet, jonka tavoitteena oli häiritä Iranin ydinohjelmaa. Vuonna 2 toteutetussa iskussa Windows-pohjainen mato iski Iranin Natanzin rikastuslaitoksen järjestelmään. Sen tekijänä oli valtiollinen toimija. Stuxnet herätti laajaa huomiota vaikuttavuutensa takia. Kyseisellä haittaohjelmalla saatiin aikaan samankaltaisia vaikutuksia kuin perinteisillä sotilaallisilla keinoilla, kuten ilmaiskuilla. Kustannukset jäivät kuitenkin vähäisiksi, eikä ihmishenkiä menetetty. Kyseisen tapauksen jälkeen kyberuhkiin alettiin Candolinin mukaan suhtautua vakavasti, eikä niitä enää pidetty vain nörttien puuhasteluna. Uhkien torjunnan edelläkävijä Tammikuussa ilmestyneessä kyberturvallisuutta koskevassa strategiassa Suomi kuvataan pieneksi, yhteistyökykyiseksi ja osaavaksi maaksi, jolla on mahdollisuus nousta maailmanlaajuiseksi edelläkävijäksi kyberuhkiin varautumisessa vuoteen 2016 mennessä. Suomen kyberturvallisuuden visiona on, että maa kykenee suojaamaan elintärkeät toimintonsa kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaan. Kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä on myös oltava mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti turvallista kyberympäristöä. Kyberturvallisuus nähdään koko yhteiskunnan asiana niin yksilöiden, yritysten kuin viranomaistenkin. Myös monet muut maat ovat kehittäneet oman strategiansa ja perustaneet kyberturvallisuuskeskuksen, jota Suomeenkin kaavaillaan. Kyberpuolustusta yhteistyöllä si maan, meren, ilman ja avaruuden rinnalle. Kyberpuolustus on kyberturvallisuuden maanpuolustuksellinen osa-alue. Se kattaa tiedustelun, vaikuttamisen ja suojaamisen. Suojaamisella tarkoitetaan omien järjestelmien, verkkojen ja teknologisten komponenttien suojaamista. Kyberpuolustuksen kehittäminen edellyttää Candolinin mukaan paljon yhteistyötä viranomaisten, yksityisen sektorin, tiedeyhteisöjen ja alan asiantuntijoiden kanssa. Suomen vahvuus on hänen mukaansa juuri osaamisessa ja pitkät perinteet omaavassa yhteistyössä viranomaisten, eri hallinnonalojen ja yritysten välillä. Yhteistyötä voisi tiivistää esimerkiksi kansallisen harjoitustoiminnan kautta, sanoo Candolin. Kyberpuolustuksen kehittämisessä on Catharina Candolinin mukaan syytä ymmärtää myös kriittisen infrastruktuurin riippuvuussuhteet. Tällöin tulee lukea mukaan myös logistiset ketjut, joilla tarkoitetaan eri järjestelmien ja verkkojen keskinäisriippuvuutta. Tapahtuma yhdessä verkossa saattaa nimittäin vaikuttaa samalla myös muihinkin verkkoihin. w SÄHKÖ & TELE 1/

12 raportti Tampereen Verkosto-messut viitoitti tietä kasvulle Verkostojen lähteillä Verkosto 2013 keräsi verkkoliiketoiminnan ammattilaiset jälleen tammikuun lopulla Tampereelle. Messut kattoivat sekä sähköverkot että tietoliikenneverkot. Tapahtuma nosti esille niin EU:n suunnitelmat sähköautoille kuin kehittyvän akkuteknologiankin. Teksti: Krister Wikström Verkosto-messut on verkkoliiketoiminnan ammattilaisille tarkoitettu joka toinen vuosi pidettävä kaksipäiväinen messutapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Tapahtumalla on jo pitkät perinteet, sillä ensimmäisen kerran tilaisuus järjestettiin vuonna Tänä vuonna tammikuun lopulla pidetty Verkosto-tapahtuma oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Yhteensä 138 näytteilleasettajaa esitteli uusimpia tuotteitaan sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentamista ja käyttöä varten. Tapahtuman keskeisiä teemoja olivat pientuottajat osana sähkö- ja energiaverkkoa, myrskytuhoihin varautuminen, valokaapeli- ja tiedonsiirtom Verkosto-messuilla olivat sulassa sovussa sekä sähköverkkojen että tietoverkkojen näytteilleasettajat. Kuva: Kirsi Kontio/Tampereen Messut 12 SÄHKÖ & TELE 1/2013

13 Sähköautojen latausoperaattorihankkeen konsulttiyritys Eera Oy:n projektijohtaja Juha Stenberg piti esitelmänsä aiheesta Sähköautojen latausverkosto on edellytys sähköautoille Suomessa. Kuva: Kirsi Kontio/Tampereen Messut Landis+Gyrin osastolla esiteltiin Toshiban kehittämiä uusia litiumakkuja, joissa on onnistuttu kuusinkertaistamaan latauskertojen määrä tyypillisiin akkuihin verrattuna. Kuva: Kirsi Kontio/Tampereen Messut SÄHKÖ & TELE 1/

14 raportti Sähköauton latauspistoke on monimutkaisempi kuin kodin pistokkeet. Sähköautojen valmistajat eivät ole keskenään onnistuneet sopimaan yhteisestä pistoketyypistä, mutta EU aikoo määrätä kuvan mukaisen niin sanotun Menneken-pistokkeen pakolliseksi tulevissa latauspisteissä. Klinkmannin osastolla esiteltiin italialaisen Lovato Electricin modulaarisia, DIN-kiskoon asennettavia sähkötehon mittareita ja sähkön laadun analysaattoreita. ABB:n latausasema pikalataa Nissan Leaf-täyssähköauton viidessätoista minuutissa. Euroopan unionilla on sangen kunnianhimoinen pitkän tähtäimen strategia, jonka mukaan sähköajoneuvojen määrä kasvaisi voimakkaasti tieliikenteessä ja polttomoottoriautojen määrä vastaavasti vähenisi. Polttomoottorikäyttöisiä ajonem verkot sekä sähköautojen latausverkosto. Verkosto-messut muodostuivat tavallaan kahdesta osa-alueesta eli sähkön jakeluverkoista ja tietoliikenneverkoista. Kummankin alan näytteilleasettajat olivat kuitenkin yhteisessä, noin neliömetrin suuruisessa näyttelytilassa. Näytte- lyn lisäksi ohjelmassa oli seminaareja, tietoiskuja ja työnäytöksiä. Messujen kanssa samaan aikaan ja samassa paikassa pidettiin Finnet-liitto ry:n toteuttama Verkkopäivät tapahtuma, jossa tietoliikenneverkkojen asiantuntijat keskustelivat tietoverkkojen rakentamisen haasteista ja tulevaisuuden ratkaisuista. EU laittaa liikenteen uusiksi 14 SÄHKÖ & TELE 1/2013

15 voja ei voi ajatella ilman laajaa tankkausverkostoa, mutta sama pätee myös sähköajoneuvoihin. Suomessakin joudutaan lähivuosina tekemään merkittäviä investointeja sähköautojen tankkausta eli latausta palvelevaan infrastruktuuriin. EU:n vuonna 2011 laaditussa valkoisessa kirjassa (White paper 2011: Roadmap to a Single European Transport Area Towards a competitive and resource efficient transport system) kaavaillaan todella radikaaleja vaatimuksia ja tavoitteita liikenteelle. Päästöjä on määrä vähentää peräti 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mihin tuskin voidaan päästä pelkästään nykyistä polttomoottoritekniikkaa kehittämällä. Uusia autojen käyttövoimajärjestelmiä täytyy siis kehittää ja ottaa käyttöön. Lisäksi tarvitaan käyttöä tukeva infrastruktuuri. Polttomoottoriautojen käyttö kaupunkialueilla on määrä puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Niiden käyttö on tarkoitus kieltää kokonaan viimeistään vuonna Kyse ei kuitenkaan vielä ole jäsenvaltioita velvoittavista direktiiveistä. Valkoinen kirja on ainoastaan hyvin pitkän tähtäimen strategia, joka aikanaan toteutuu mahdollisesti direktiivien muodossa. Tähän mennessä on julkaistu vasta yksi direktiiviluonnos, joka velvoittaa jäsenvaltioita rakentamaan tietyn määrän sähköautojen latauspisteitä vuoteen 2020 mennessä. Sähköautojen latausverkostolle lisävauhtia Sähköautojen suosio riippuu suurelta osin autojen teknisistä ominaisuuksista ja hinnoittelusta. Mikään ajoneuvotyyppi ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen ilman käyttöä tukevaa tankkaus- tai latausverkostoa. Polttomoottoriautoille on pitkän ajan kuluessa rakennettu laaja ja kattava polttoaineen jakelun infrastruktuuri. Vastaavasti sähköautoja varten tarvitaan vielä laajamittaisempi latausverkosto, jossa latauspisteiden määrä on paljon suurempi kuin nykyisten polttoainepumppujen määrä. Latausverkoston rakentaminen on vasta alkuvaiheissaan, mutta etenee selvästi nopeammalla aikataululla kuin polttoaineiden jakeluverkosto aikoinaan. Rakentamista vauhdittaa EU:n luonnosvaiheessa oleva direktiivi, joka todennäköisesti astuu voimaan jo vuonna EU:n vuonna 2011 julkaistu direktiiviluonnos sisältää muun muassa maakohtaiset velvoitteet sähköautojen latausverkoston rakentamiseksi. Suomessa velvoite on latauspistettä. Kaikkiaan Euroopan unionin alueelle ehdotetaan yli 8 miljoonaa latauspistettä, joista 10 prosenttia on julkisia. Direktiiviluonnoksen velvoitteet tulee täyttää vuoteen 2020 mennessä. Näköpiirissä on siis suorastaan mullistavia muutoksia moottoriajoneuvoliikenteelle. Suomessa teollisuus näkee muutoksissa myös paljon mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Teknologiateollisuus on esimerkiksi perustanut Sähköinen liikenne -toimialaryhmän, jossa tällä hetkellä on jäsenenä 55 yritystä ja yhteisöä, kuten Tekes, monet ajoneuvo- ja sähköalojen valmistajat sekä useimmat energiayhtiöt, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Westermon Ethernetin Jatkajat ja -Kytkimet Veropolitiikka ohjaa kehitystä Olipa tarpeesi joko ei-hallittava kytkin point to point-linkkiin, hallittava kytkin reduntanttiseen sovellukseen tai layer 3-tason kytkin verkkoreititykseen on Westermolla ratkaisu, kuin myös PoE-käyttöön ja ethernetin jatkamistarpeisiin. Useita ethernet-kytkimiä, joissa on myös RS-232 ja RS-485-liitynnät. Westermo-valikoima kattaa edelleen perinteiset sarjaliikennemuuntimet kuten RS232, RS485, RS422, 20mA, optisen kuidun muuntimet, galvaaniset erottimet, toistimet, modeemit, GSM, GPRS, 3G... info@salmetek.fi Energiateollisuus ry:n noin 30 jäsenyritystä osallistuu puolestaan hankkeeseen, jossa selvitetään mahdollisuuksia perustaa valtakunnallinen sähköliikenteen latausoperaattori Suomeen. Tavoitteena on saada valmisteluvaihe päätökseen ja perustaa operaattoriyhtiö jo tulevaan kesään mennessä. Operaattori kytkee yksittäiset julkiset latauspisteet yhtenäiseksi verkostoksi autoilijoiden käyttöön ja varmistaa siten latauspalveluiden saamisen kattavasm SÄHKÖ & TELE 1/

16 raportti Alstom Gridin osastolla oli esillä verkkosähkön suodattimia, joilla parannetaan sähkön laatua kompensoimalla loistehoa ja yliaaltoja. Kuvan laitteessa kompensaatiota ohjataan kytkemällä keloja ja kondensaattoreita. m ti Suomessa. Tavoitteena on ensi vaiheessa mahdollistaa sähköautojen latauspisteiden yhteiskäyttö Otto-automaattien tapaan. Tarkoituksena on myös käyttää laskutusmallia, jossa latauksesta laskutetaan omassa sähkölaskussa. Sähköajoneuvojen hintoihin ja käyttökustannuksiin vaikuttavat tekniikan kehityksen ohella merkittävästi myös valtioiden veropäätökset. Huomattava osa valtioiden verotuloista on nimittäin peräisin liikenteessä käytetyistä nestemäisistä polttoaineista. Polttonesteiden kulutuksen vähentyessä ja sähköautojen määrän lisääntyessä valtioiden on saatava vähintään samansuuruiset verotulot muulla tavoin, kuten esimerkiksi ajoneuvojen käyttömaksuilla tai suoranaisesti lataussähköä verottamalla. EU:n valkoisessa kirjassa liikenteelle kaavaillaan tiukkaa käyttäjä maksaa -periaatetta, mikä luultavasti johtaa jonkinlaiseen ajettujen kilometrien ja ajoreittien seurantajärjestelmään ja sen perusteella määräytyvään käyttömaksuun. Yhä suurempi osa teiden kustannuksista saataisiin silloin teiden käyttäjiltä ja vähemmän yleisistä verovaroista. Sähköautoja ja latauspisteitä Latauspisteitä ja -asemia esittelivät Verkosto-osastoillaan sähkölaitteiden ja sähkötarvikkeiden valmistajat ABB ja Ens- Finnet-liitto ry:n toimitusjohtaja Jarmo Matilainen piti messujen yhteydessä esitelmän otsikolla Internet of Things Tulevaisuuden laitteiden verkko (IoT) vaatii verkkojen yhteispeliä. Kun yhä vain enemmän laitteita liitetään nettiin, kasvaa tiedonsiirron volyymi lähitulevaisuudessa suorastaan valtaviin mittoihin. Tosiboxin tiedonsalauslaitteet, joilla voidaan nopeasti ja vaivattomasti pystyttää turvallinen etäkäyttöyhteys. Oikealla ylhäällä lukko, johon liitetään etäkäytettävät laitteet Ethernet-kaapelilla tai langattomasti WLAN-yhteydellä. USB-tikun muotoinen avain liitetään tietokoneeseen, josta lukkoon liitettyjä laitteita etäkäytetään. to. ABB:n osastolle oli myös tuotu vuoden 2011 autoksi aikoinaan valittu täyssähköauto Nissan Leaf, jolle luvattiin viidentoista minuutin pikalatausta ABB:n lataustolpasta. Ensto on puolestaan kehittänyt uuden sähköautojen Chago-lataustuoteperheen, josta oli esillä kaksi eri latausasemaa eli keskinopeaa latausta tarjoavat tolpan muotoinen Chago Station ja pienikokoisempi Chago Point. Chago Master taas on usean latauspisteen muodostaman ryhmän ohjausyksikkö, jolloin varsinaiset latauspisteet voivat olla yksinkertaisempia ja kustannuksiltaan edullisempia. Tiedonsalausta Oulun suunnalta Oulusta kotoisin oleva Tosibox Oy puolestaan esitteli Verkosto-messuilla Tosibox- 16 SÄHKÖ & TELE 1/2013

17 tiedonsalauslaitteistoa. Kahdesta laitteesta eli avaimesta ja lukosta muodostuva laitteisto takaa turvallisen internet-etäkäyttöyhteyden Tosibox-avaimella varustetun tietokoneen ja lukkolaitteeseen liitettyjen tietoteknisten laitteiden välille. 132 x 100 x 36 millimetrin kokoisessa lukkolaitteessa on kolme Ethernet-porttia johdolla liitettäviä laitteita varten ja IEEE n/g/b -standardien mukainen langaton paikallisverkko. Nettiyhteyttä varten laitteeseen voi liittää ADSL-modeemin tai 3G-mokkulan. Avain taas on tyypillisen USB-tikun kokoinen ja näköinen laite, joka liitetään siihen tietokoneeseen, jolta lukkoon liitettyjä laitteita etäkäytetään. Tietoturvallinen etäkäyttö on epäilemättä mahdollista toteuttaa muillakin menetelmillä käyttäen normaaleja PCpohjaisia laitteita ja tarjolla olevia ohjelmistoja. Tosiboxin merkittävä etu on kuitenkin asennuksen helppous ilman suurta asiantuntemusta ja haasteellisia ohjelmistoasennuksia. Täyssähköauto Nissan Leaf oli esillä ABB:n osastolla. Kohti parempia akkuja Kehittyneille akuille on erittäin kova kysyntä sähköajoneuvojen lisäksi myös vaikkapa energiavarastoina aurinkosähkö- ja tuulivoimajärjestelmissä. Verkosto-messuilla esiteltiin Toshiban SCiB-litiumakku, joka on merkittävä parannus nykyisiin litiumakkuihin verrattuna. SCiB ei kuitenkaan edusta akkujen kehityksen päätepistettä, vaan yhä parempia ratkaisuja kehitetään kuumeisesti monissa teollisuusmaissa, kuten myös Suomessa. Sveitsissä toimintansa yli sata vuotta sitten aloittanut Landis+Gyr on merkittävä tekijä kulutusmittareiden etäluennan alueella. Yhtiö onkin Suomessa toimittanut suuren osan etäluettavista sähkömittareista. Landis+Gyr on nykyään japanilaisen Toshiban tytäryhtiö, joka messuilla esitteli kehittämiään SCiB-litiumakkuja. Yleisin litiumakkujen anodimateriaali on hiili, mutta SCiB-kennoissa hiili on korvattu litiumtitanaattinanokiteillä, jolloin anodin tehollinen pinta-ala on noin kolmikymmenkertainen hiilianodiin verrattuna. Uusi akkutyyppi voidaan pikaladata hyvin nopeasti eli 90 prosenttiin kapasiteetista kymmenessä minuutissa. Elinikä on myös parempi eli noin kuusi tuhatta lataus-purkaus-jaksoa, kun tavanomaiset litiumakut kestävät noin tuhat jaksoa. w KAIKKI TALOTEKNIIKAN CONSTIT CONSTI TALOTEKNIIKKA TARJOAA TÄYDEN PALVELUN TALOTEKNIIKKAURAKOINTIA Putkityöt Ilmastointityöt Sähkötyöt Tele- ja datajärjestelmät Jäähdytys- ja automaatiojärjestelmät KUMPPANISI KORJAUSRAKENTAMISESSA Sprinkleri- ja hälytysjärjestelmät IV-puhdistus ja nuohous LVIS-huoltopalvelut Modernit viemärien kunnostusmenetelmät SÄHKÖ & TELE 1/

18 raportti Tampereen Verkosto-messuilla puhuttiin myös sähkön toimitusvarmuudesta Laajat sähkökatkot historiaan Sähköverkkojen haltijat ovat tulevina vuosina suurien investointien edessä. Uudistuva sähkömarkkinalaki edellyttää sähkönjakelun toimitusvarmuuden merkittävää parantamista, jotta laajat sähkökatkot saadaan historiaan. Energiateollisuus ry:n Tampereen Verkosto-messuilla järjestämässä seminaarissa pohdittiin tammikuun lopulla toimenpiteitä sähkökatkojen vähentämiseksi ja toimitusvarmuuden lisäämiseksi. Teksti: Marja Saarikko Viime vuosina riehuneet kesämyrskyt Asta ja Veera sekä talvimyrskyt Tapani ja Hannu ovat saamassa aikaan koko joukon sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä uudistuksia. Kesällä 2013 voimaan astuvassa uudistuneessa sähkömarkkinalaissa sähkönjakelun keskeytykselle asetetaan uudet enimmäiskestoajat. Asemakaava-alueilla sähkökatko saa kestää korkeintaan kuusi tuntia ja muilla alueilla enintään 36 tuntia. Myös keskeytyksistä maksettavien vakiokorvausten määrää nostetaan. Uudet velvoitteet vaativat useimmilta sähkönjakeluverkon haltijoilta merkittäviä investointeja, joille on varattu 15 vuoden siirtymäaika. Kuluttaja tulee huomaamaan uudistukset parempana toimitusvarmuutena mutta myös kohonneena sähkölaskuna. Energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikön Simo Nurmen mukaan siirtohintojen arvioidaan nousevan 15 vuoden siirtymäajan aikana keskimäärin yhteensä prosenttia. Sähkön kokonaishinnan arvioidaan puolestaan nousevan 4-6 prosenttia. Käytännössä hintamuutosten suuruus vaihtelee huomattavasti riippuen verkonhaltijan toimitusvarmuuden lähtötasosta ja toimintaympäristöstä. Uudistukset on tehtävä viimeistään lähivuosina, sillä niiden lykkäämisestä ei seuraa muuta kuin lisää kustannuksia. Korvausinvestointien aloittaminen vasta seuraavan kovan myrskyn jälkeen tulee kalliimmaksi kuin ehdotuksen mukaan toteutettu investointiohjelma, sanoo hallitusneuvos Arto Rajala työ- ja elinkeino ministeriöstä. Energiateollisuus ry:n seminaarissa kaivattiin muun muassa enemmän maakaapelointia ja toimivaa yhteistyötä. Kuva: Kirsi Kontio/Tampereen Messut 18 SÄHKÖ & TELE 1/2013

19 Maakaapelointiastetta nostettava Suomessa sähköverkkojen toimitusvarmuustaso on kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla ja kantaverkossa jopa huippuluokkaa. Sähkönjakelun Akilleen kantapää on kuitenkin metsäisten haja-asutusalueiden ilmajohtoverkko, joka on rakennettu luvuilla sen ajan parhaan tietämyksen mukaan. Kaapeloimattomia keskijännitejohtoja on Suomessa yli kilometriä ja pienjännitejohtoja yli kilometriä, jotka kaikki ovat alttiita lumikuormille ja tuulen kaatamille puille. Arto Rajalan mukaan 2000-luvulla on ollut laajoja häiriöitä lähes vuosittain eli kyse ei ole mistään satunnaisesta ongelmasta. Sähköverkonhaltijoiden on uuden lain velvoittamana rakennettava puuvarmoja johtokatuja kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Vaatimusten täyttämiseen käytettävät tekniset ratkaisut ovat yhtiöiden itsensä päätettävissä. Käytännössä tämä edellyttää etenkin jakeluverkkojen maakaapelointiasteen olennaista nostamista nykyiseen verrattuna. Keskijänniteverkon kaapelointiasteen tarve tulee Lappeenrannan teknillisen yliopiston arvion mukaan olemaan prosenttia ja pienjänniteverkon prosenttia. Uudistuvan sähkömarkkinalain vaatimukset toimitusvarmuudesta tulevat voimaan portaittain 15 vuoden aikana. Vuoteen 2020 mennessä vähintään 50 prosentilla asiakkaista on oltava uusien vaatimusten mukainen toimitusvarmuus. Vuoteen 2024 mennessä varmuuden on katettava 75 prosenttia asiakkaista. Toimitusvaatimukset ovat erilaiset taajamissa, haja-astutusalueilla ja saaristossa. Kesämökkiläiset pääsevät nauttimaan paremmasta toimitusvarmuudesta vasta vuonna Toteutus vaatii yhteispeliä Johtava asiantuntija Pertti Lindberg Energiateollisuus ry:stä uskoo, että sähkönjakelun luotettavuuden parantaminen ei onnistu ilman tehokkaampia toimintamalleja. Sähköverkkoihin tehtävät laajat investoinnit ja suurhäiriövalmiuksien ylläpito edellyttävät hänen mukaansa kannustavaa ja palkitsevaa verkkotoiminnan säätelyä, jossa on huomioitava toimitusketjun kaikki osapuolet mukaan lukien palveluntuottajina toimivat verkonrakennusyhtiöt. Valmiudet suurhäiriöiden korjaamiseen ovat nyt ja tulevaisuudessa Lindbergin mukaan merkittävältä osin palveluyhtiöitten varassa. Nämä muodostavat kuitenkin epähomogeenisen yritysryhmän. Markkinoilla on ollut epäluottamusta puolin ja toisin liittyen kilpailutukseen ja sopimusehtoihin. Tuloksena on ollut heikkoa laatua, aikatauluongelmia ja hukkakustannuksia. Ruotsissa koettiin samoja ongelmia viime vuosikymmenen lopussa, kertoo Pertti Lindberg. Ratkaisujen löytämiseksi kaikilta osapuolilta eli tilaajilta ja palveluverkostoilta edellytetään aidosti yhteistyöpainotteista ja kokonaisvaltaista toimintatapaa, jolla kaikki voivat myös voittaa, korostaa Lindberg. w FLUKE CNX LANGATTOMIEN LAITTEIDEN TIIMI. MULLISTAVAT MITTAUKSEN. Langattomat moduulit Tiimi. Fluke CNX -mittalaitteet toimivat yhdessä. Etäältä. Kätevästi. Langaton yleismittari Kapteeni. Näyttää useita lukemia samalla näytöllä. Fluke-ohjelmisto Tilastojen tekijä. Siirrä tallennetut tiedot tietokoneeseen ja luo helposti analyyseja ja raportteja. Lue lisää: fluke.fi/cnx 2012 Fluke Corporation SÄHKÖ & TELE 1/

20 ajankohtaista Uusi piiri- ja mittaustekniikka auttaa tehokkaasti myös energiansäästössä Sähköenergian mittaaminen avainasemassa Sähköenergiaa käytetään yhä enemmän paitsi perinteisiin myös uusiin käyttökohteisiin, kuten sähköautoihin. Samalla energian säästäminen on yhä tärkeämpää muun muassa ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi. Säästetty energiahan on kuitenkin kaikkein vihreintä energiaa. Kehittynyt mittaus- ja tiedonsiirtotekniikka auttaa tehokkaasti pääsemään energiansäästötavoitteisiin. Selvitimme johtavien mikropiirivalmistajien uusimpia ratkaisuja sähköenergian mittaamisessa. Teksti: Krister Wikström Rogowski-kelaan pohjautuvan virtamuuntimen periaate. Kela on ilmasydäminen ja antaa virran muutosnopeuteen eli derivaattaan verrannollisen jännitteen. Integroimalla kelan antojännite saadaan mitattavaan virtaan verrannollinen jännite. Energiaa voi hyvällä syyllä pitää yhtenä ihmiskunnan suurista kohtalonkysymyksistä. Koko tekninen sivilisaatiomme itse asiassa perustuu ajatukseen, että hinnaltaan suhteellisen edullista energiaa on jatkuvasti ilman rajoituksia saatavilla. Kaikki tunnetut energiamuodot ovat tavalla tai toisella ongelmallisia. Suurimmat vaikeudet liittyvät niiden saatavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Aika ajoin uutisoidaan myös uusista vaihtoehdoista, kuten kylmäfuusiosta. Lähemmin tarkasteltuna monet energiakeksinnöt ovat kuitenkin vailla pohjaa tai jopa tunnettujen luonnonlakien vastaisia. Realistista onkin olettaa, että ihmiskunta joutuu tulemaan vielä kauan toimeen nykyisten energiavaihtoehtojen varassa. Näin ollen energiatehokkuus ja energian säästäminen on koko ihmiskunnalle yhä tärkeämpi kysymys. Energiaa käytetään monissa muodoissa, mutta teollistuneissa yhteiskunnissa tärkein ja monipuolisin energialaji on sähköenergia auto-, lento- ja laivaliikennettä lukuun ottamatta. Nykymenetelmillä sähköenergian tuotantoa ei teollisuusmaissa pystytä merkittävästi ja nopeasti lisäämään. Muilla tavoin tilannetta voidaan kuitenkin energiansäästön kannalta selvästi parantaa. Lisäämällä älyä sähköverkkoon, tarpeetonta kulutusta voidaan vähentää ja sähkön jakelun luotettavuutta parantaa. Smart Grid tulee Nykyään puhutaan älykkäistä laitteista tai järjestelmistä. Tämä ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi merkitse varsinaista tekoälyä, vaikka sellaisesta usein olisikin merkittävästi hyötyä. Sähkön jakeluverkoissa älykkyys tarkoittaa automaatio-, tietojenkäsittely- ja viestintäteknologian nykyistä huomattavasti laajempaa hyödyntämistä, entistä parempaa mittaustekniikkaa ja kehittyneempää mittaustietojen analysointia. Tällöin ollaan nykyistä paremmin selvillä verkon toiminnasta ja voidaan nopeammin korjata ja ennalta ehkäistä sekä äkillisiä että hitaasti kehittyviä vikatilanteita. Toinen älykkään sähköverkon ulottuvuus on entiseen ja usein nykyiseenkin verrattuna olennaisesti laajempi etäohjausmahdollisuus. Tästä on suurta hyötyä, mikäli sähkölinjat ovat vaurioituneet 20 SÄHKÖ & TELE 1/2013