Mika Nygård: Onko huumepoliisi helppo säästökohde? Reipas OTE työsuojeluun Valmiina eläkeuudistukseen

Transkriptio

1 Mika Nygård: Onko huumepoliisi helppo säästökohde? Reipas OTE työsuojeluun Valmiina eläkeuudistukseen

2 Vain 2 /kk Lapsen TAPATURMAVAKUUTUS Hanki nyt Ifistä lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös harrastukset, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen lähimmästä Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

3 Uusi ilme Kesäkuisessa P&O-lehdessä sporttiset poliisit kertoivat urheiluharrastuksen merkityksestä. Jutun luettuani pysähdyin ajattelemaan kuntoani ja työssäjaksamista. Tuumailin omaa vajaata parinkymmenen vuoden edessä olevaa suojuoksua säästötavoitteiden, kehityskeskusteluiden, avokonttorien ja johtamistrendien hetteiköllä. Hengästytti, mutta silti toivon ylittäväni maaliviivan hyväkuntoisena ja palkintopokaaliin muhkean eläkkeen. Mutta, miksi olo on kuin kaupan kassajonossa. Jono, jossa itse seistä tököttää, ei hievahda. Toiset tuntuvat vain sujahtavan jonoissaan siis eläkkeelle hyväkuntoisina ja hymyillen. Eläkeuudistus, josta parhaillaan neuvotellaan, on aiheena kuin nokkoset kukkakedolla näppylät nousevat pintaan vähäisestäkin kosketuksesta. Liitto Suhosen johdolla on lausunut neuvottelupöydissä eriävän mielipiteen eläkeiän alarajan nostamisesta nykyisestä 63 vuodesta. Jos kaavailtu eläkeiän nosto kuitenkin menee läpi, tulee harmaapanttereiden olla kovakuntoista porukkaa. Kun sormet ja varpaat tuplana eivät riitä ikävuosien kertomiseen, on ilmeisesti viimeistään kaivettava lenkkarit naftaliinista, että jaksaa painaa a virassaan pitkää päivää ja moninaista vuotta. Se, että osaa asiansa ja työkunto on kohdallaan, ei riitä. Tutkittu juttu on, että komiat ihmiset saavat työpaikat ja heidän palkkakehityskin on parempi pi kuin vähemmän viehättävillä kollegoilla. Tasan ei käy onnen lahjat. Työmarkkinoiden odotusten mukaista kisakuntoa haetaan timmimmällä varrella ja notkeammilla asenteilla. Kaikkeen ei tarvitse kuitenkaan taipua. Liitto eli me yhdessä teemme työtä muun muassa tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta, jotta tilaa riittäisi työelämätatamilla monenlaiselle vääntäjälle. Jos yksityishenkilö miettii ulkoista habitustaan, niin samojen pohdintojen äärellä olemme liitossakin. Viestintätoimikunta on kartoittanut asiat ja arvot, jotka meille liittona ovat tärkeitä. Pohdimme, miten toimintamme tuodaan esille ja visioimme sitä, millaisia haluaisimme tulevaisuudessa olla. SPJL:n ilmeuudistus käynnistyi elokuussa. Uudistukseen sisältyvät graafisen ilmeen stilisointi ja uusi graafinen ohjeisto. Uudistus näkyy viimeistään loppuvuonna myös SPJL.fi -sivujen, sosiaalisen median kanavien ja Poliisi & Oikeus -lehden ulkoasuissa. Ohjeistimme ilmeuudistuksen toteuttavaa toimistoa kuin morsianta: jotain vanhaa, jotain uutta, jotain sinistä ja jotain lainattua. Hannele Lotsari-Coffeng hannele.lotsari@spjl.fi twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus P&O 5/2014 3

4 SISÄLTÖ 5/ Kansijuttu: Huumerikostutkinnan heikko resursointi näkyy katukuvassa. Osaamista ja ammattitaitoa: Onko huumepoliisi helppo säästökohde?... 8 Pariisin poliisille vahvistusta ulkomailta Kansikuva: Katja Almgren Jäsenten eduksi Pääluottamusmiehet vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisijärjestöjen Liitto Toimitus Asemamiehenkatu 2, Helsinki toimitus@spjl.fi Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng hannele.lotsari@spjl.fi Viestintäassistentti/valokuvaaja Katja Almgren katja.almgren@spjl.fi Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p Taitto Kaaripiste Oy Paino ScanWeb Oy, Kouvola p ISSN Aikakausmedian jäsen Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p ollipekka.duk@gmail.com Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Nina Juurakko-Vesikko Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mika Nygård Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Lehti nro 6/2014 ilmestyy viikolla 41 (aineistot viimeistään ) Lehti nro 7/2014 ilmestyy viikolla 46 (aineistot viimeistään ) Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Jäsenterveiset julkaistaan enintään 3 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta l ähete tystä materiaalista. Materiaalia ei palauteta. 4 P&O 5/2014

5 Kyläpoliisi oli tietopankki ja kyläläiset hänen tiedottajiaan. s Jokaisessa numerossa Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan terveiset... 6 Luottamustehtävissä Rouva Kokkonen Repen kynästä Muistamiset Pulmakulma Lyhyesti Tässä numerossa myös: Reipas OTE työsuojeluun Metropolialueen laitalähiöitä ja ruotsinkielisyyttä Vanhaa, uutta, lainattua ja sinistä Pomo piilossa poliisissa? Kriminaalipolitiikka entistä uhrilähtöisemmäksi Valmiina eläkeuudistukseen? Konstu Kulmilta Information på svenska Tryggad utkomst Kuva: STTK Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimisto Yrjö Suhonen, puheenjohtaja, p Jorma Tiainen, järjestöpäällikkö, p Katja Almgren, viestintäassistentti/valokuvaaja, p Sari Haukka-Konu, viestintäpäällikkö, työvapaalla asti Anita Heino, talouspäällikkö, p Tarja Heinonen, koulutus- ja edunvalvontasihteeri, p Asta Jakobsson, jäsenpalvelusihteeri, p Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies/om, p Pekka Lassila, pääluottamusmies/sm, p Hannele Lotsari-Coffeng, viestintäpäällikkö, p Auno Mäkinen, neuvottelupäällikkö, p Anne Rakka, jäsenrekisterisihteeri, p Armi Reiman, puheenjohtajan sihteeri, p Rita Ridanpää, lakimies, p Jaana Tynjälä, talousassistentti, p Toimiston faksi: , p , puhelinpäivystys klo , spjl@spjl.fi, Asemamiehenkatu 2, Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! P&O 5/2014 5

6 Soutamisen ja huopaamisen sijaan poliisivene pitää saada liukumaan tasaisesti kohti huomisen haasteita. Yrjö Suhonen twitter.com/spjl_po facebook.com/spjlpoliisioikeus 6 P&O 5/2014

7 Kylät ja poliisit Iso, hidasliikkeinen mies pussihousuissaan ja saappaissaan, liikkeellä omalla kuplavolkkarillaan. Siinä ensimmäiset muistikuvani poliisista. Pelikenttänä oli pieni maalaispitäjä keskellä Savoa. Elettiin rauhallisessa maalaisidyllissä. Kaukana oli kova ja kavala maailma. Kyläpoliisi kuului kuvaan. Tuohon aikaan maaseudun poliisilla oli enemmän ulosottotehtäviä kuin konsanaan varsinaisia poliisitöitä. Konstaapelit kiersivät maita ja mantuja nimismiehen lähettiläinä muistuttelemassa velkaisia ihmisiä maksamattomista veroista ja muista ulosottokelpoisista veloista. Yleisin sivutoimi puolestaan taisi olla perunkirjoitusten hoitaminen. Aika kauaksi on tultu noista ajoista, jolloin nimismies ja pari konstaapelia löytyi lähes jokaisesta pitäjästä. Satojen poliisipiirien aika on muisto vain. Nyt menemme eteenpäin 11 poliisilaitoksen konseptilla. Hienoisin varauksin kehityssuunta on ollut ihan oikea. Parasta siinä on ollut ulosotto- ja syyttäjätehtävien leikkaaminen pois poliisiorganisaatiosta. Poliisin pitää olla poliisi. Olipa tahtotila mikä tahansa, muutos on johtanut poliisitoiminnan keskittymiseen aina vain suurempiin taajamiin. Maaseutu saa elää omaa elämäänsä, poliisi on päivä päivältä harvinaisempi tuttavuus. Eduskunta omilla päätöksillään pakottaa tähän. Kun rahahanoja kiristetään vuosi vuodelta, poliisien määrä luisuu vauhdilla ennätysalas. Ennen pitkää lähestymme 7000 poliisin murheellista haamurajaa. Elokuun alussa jakoon tullut budjettiesitys uskaltaa tunnustaa, että jatkossa poliisi ei enää kykene tuottamaan palveluja riittävästi, eikä totutulla laadulla. Totuus uskalletaan lopultakin sanoa ääneen. Olisiko siis aika tehdä jotain asianlaidan korjaamiseksi? En usko, että kansa juurikaan valtiovarainministeriä tai eduskuntaa moittisi, jos sieltä heruisi poliisille edes nykyisen toiminnan turvaava rahoitus. Muussa tapauksessa huominen ei näyttäydy kovinkaan miellyttävänä. Resursseja leikkaamalla poliisi ajetaan ahtaalle. Sen ydintehtävä on jatkossa enää tapahtuneiden vakavampien onnettomuuksien ja rikosten hoitaminen. Kaikki vähänkin kiireettömämpi liputetaan muille tahoille tai jätetään yksinkertaisesti hoitamatta. Kansalaiset saavat tyytyä itseapuun ja omankädenoikeuteen. Poliisiylijohtajan ajatus kyläpoliisijärjestelmän palauttamisesta ei ole lääke tähän kipuun ja tuskaan. Olemassa olevilla resursseilla siihen ei ole enää paluuta. 24/7-talkootyöperiaatteella työskennelleen kyläkonstaapelin aika on ohi. Työturvallisuusja oikeusturvakysymykset on nekin otettava aivan eri tavalla huomioon kuin muutama vuosikymmen sitten. Eivätkä palkkaukseen liittyvät seikatkaan ihan niin yksinkertaisia tänä päivänä ole. Ja mikä mahtaisikaan olla nykyinen kylän määritelmä, pinta-alaltaan tai asukasluvultaan? Wikipediassa se määritellään näin: Kylä on pysyvän alueellisen kokonaisuuden muodostava pienehkö asutusyhteisö, joka koostuu toistensa läheisyydessä sijaitsevista maalaistaloista. Yhteisössä on asukkaita muutamasta kymmenestä muutamaan tuhanteen. Soutamisen ja huopaamisen sijaan poliisivene pitää saada liukumaan tasaisesti kohti huomisen haasteita. Ympäröivä maailma pitää huolen siitä, että ongelmat eivät vähene. Tehtävien keinotekoisessa siirtämisessä muiden tahojen tai ajan hoidettaviksi on kyse maton alle lakaisemisesta. Toivotaan, että tämä yhteiskunta ei kompastu mattonsa muhkuroihin. P&O 5/2014 7

8 8 P&O 4/2014

9 Mitä enemmän kaivajia, sitä enemmän on juttuja pöydällä, toteaa vanhempi konstaapeli Mika Nygård huumepoliisista. Huumejutuilla ei ole asianomistajia, jolloin kukaan ei kanna huolta juttujen etenemisestä tai ratkaisuista. Työ näyttää olevan helppo säästökohde, koska julkista tai poliittista painetta juttujen ratkaisuun ei ole. Huumausainerikosten määrät kääntyvät laskuun, kun resursointia vähennetään huumepuolella. Tilastokikkailua voidaan harrastaa ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuvat: Katja Almgren ja huumepoliisi P&O 5/2014 9

10 Huumerikollisuus on piilorikollisuutta eli poliisi kaivaa sitä esille. Tavarataivaassa Suomessa iso ongelma on huumausaineiden käytön rahoittaminen omaisuusrikoksilla. Narkomaanien asunnot voivat olla täynnä anastettua omaisuutta. Asunnosta saattaa löytyä 10 kannettavaa tietokonetta ja saman verran maastopyöriä, mutta mikäli tavaroihin ei pysty liittämään yksilöityä rikosilmoitusta, jäävät tavarat asuntoon. Narkomaanit ovat havainneet tämän, ja esimerkiksi polkupyörän saa omaksi viilaamalla pyörästä tunnisteet. Huumausaineiden myyjillä saattaa olla kiinniottohetkellä hallussaan tuhansia euroja rahaa, eikä rahoja saada rikoshyötynä pois, mikäli näyttöä ei myynnistä löydy, Helsingin huumepoliisissa 14 vuotta työskennellyt Nygård kertoo. Lainsäädännöllä voitaisiin vaikuttaa muuttamalla juuri raha- ja omaisuusasioiden todistustaakkaa. Kentällä työskentelevät uskovat, että huumerikostutkinnan ja -valvonnan heikko resursointi näkyy katukuvassa muutaman vuoden viiveellä kasvaneena häiriköintinä. Kasvua odotetaan samalla häiriökeikkojen määriin. Se mitä valvonnan heikentämisellä säästetään, maksetaan todennäköisesti moninkertaisesti tulevaisuudessa. Huumeiden viihdekäyttö lisääntyy jatkuvasti ja ihmiset suhtautuvat entistä myönteisemmin esimerkiksi kannabiksen käyttöön. Myös ekstaasin käyttö on lisääntymässä. Viihdekäyttöä harrastavat ihan normaalit työssäkäyvät ihmiset ja huumehörhöily näkyy myös liikenteessä rattijuopumusten rinnalla. Huumekuskien määrät ovat kasvaneet ja tällä on suoraan negatiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Huumeiden käytön yleistyminen näkyy lisäksi poliisin työturvallisuuden heikkenemisenä. Ihmiset käyttäytyvät arvaamattomammin ja likaiset neulat tuottavat ylimääräisen turvallisuusriskin. Järjestäytyneen rikollisuuden rantautuminen Suomalainen järjestäytynyt rikollisuus on sotkeentunut osittain talousrikollisuuteen, jossa pestään huumekaupasta kertyneitä rahoja. Jos aiemmin oli tavoitteena kätkeä rahoja verottajalta ja viranomaisilta, niin nykyään pyritään osa rikollisilla keinoilla hankituista rahoista pesemään laillisiksi verot maksamalla. Vahvemmat aineet kuten ekstaasi, amfetamiini, kokaiini ja hasis tuodaan ulkomailta. Vahvimpien aineiden osalta on myös viitteitä kaupan jakelun siirtymisestä osittain afrikkalaisten haltuun, ja he myös hoitavat koko jakeluketjua. Nämä henkilöt ovat pääsääntöisesti tulleet Espanjaan tai Italiaan ja liikkuvat kyseisten maiden oleskeluluvalla koko EU:n alueella. He elättävät itsensä huumekaupalla. Ihmisten salakuljetus liittyy osittain huumekauppaan eli maksua kuljetuksesta hoidetaan huumeita levittämällä. Kannabiksen myyjien järjestäytyminen näkyy myös jo katukuvassa. Myyjillä on erikseen vahtimiehet, jotka varoittavat esimerkiksi poliisista. MDPV on muuntohuume, joka on suosittu etenkin vanhempien käyttäjien parissa. Kannabis on vaativa kasvi. Kuvasssa poliisin haltuunottamia lannoitteita. 1 gramman marihuanapusseista voi löytyä basilikaa, oreganoa tai lasivillaa. Hinta 20 / pussi. Parhaillaan kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, joka ajaa kannabiksen käytön, hallussapidon sekä omaan käyttöön kasvattamisen laillistamista. Kansalaisaloitteen kannattajien mukaan suurin osa kannabiksen haitoista johtuu sen laittomuudesta ja käyttäjän leimaamisesta huumerikolliseksi. Lisäksi kannattajat vetoavat siihen, että käytön ja kasvatuksen valvonta vie poliisin resursseja. Kannabisviljelmä vaatii kasvaakseen lämpöä ja valoa. 10 P&O 5/2014

11 Ringissä on erikseen rahastajat ja kaman luovuttajat. Nimenomaan kannabiksen osalta huumeiden katukauppa on isoilta osin ulkomaalaisten hallussa. Helsingissä on jo nyt alueita, joissa myy dään avoimesti huumausaineita. Kenttäpoliisit arvioivat, että tällaisten alueiden määrä todennäköisesti lisääntyy ja väkivalta sekä omaisuusrikosten määrät kasvavat näiden alueiden lähituntumassa. Kannabiskauppa kannattaa Suomeen on kannattavaa tuoda huumausaineita, koska valvonta on vähäistä, sanktiot ovat pieniä ja maksukykyistä käyttäjäkuntaa löytyy. Eurooppalaisittain pientä käyttäjäkuntaa kompensoi huumeista saatava hyvä hinta. Katukaupassa kannabisgramman hinta on noin 20 euroa. Etelä-Euroopas sa grammahinta on noin 4 6 euron paikkeilla. Tuonti- ja myyntikustannusten jälkeen Suomessa saa kannabiksesta vielä voittoa. Sama hintakehitys pätee myös muihin aineisiin. Esimerkiksi heroiiniriippuvaisten korvaushoitona käytettävän Subutex in katukauppa on vilkasta. Poliisi ei järjestelmällisesti valvo yksittäisten henkilöiden huumeiden käyttöä, vaan pyrkii suuntaamaan vähäisen valvonnan huumausaineiden levittäjiin. Yksittäisiä käyttäjiä jää kiinni pääsääntöisesti muiden juttujen ohella. Kannabiksen laillistamisesta käydään keskustelua, mutta poliisin näkövinkkelistä katsottuna laillistaminen olisi virhe. Käyttäjien määrä tulisi kasvamaan ja seurauksena terveydenhuollon kustannusrasitus kasvaisi. Yleinen turvallisuus heikkenisi, koska aineita käytettäisiin entistä enemmän ja varmasti myös julkisilla paikoilla. Kannabiksen käyttö näkyy sosiaalihuollon puolella ja muun muassa mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen ovat huumeiden seurannaisvaikutuksia. Kannabiksen vapauttaminen johtaisi samankaltaisiin ongelmiin, kuin alkoholin käyttö. Kannabiksen laillistaminen uudistaisi myös rattijuopumuksen käsitettä. Ratkaistavaksi tulisi muun muassa se, kuinka paljon voisi laillisesti pössytellä ja tarttua vielä autonrattiin. Huumeet aiheuttavat jo nyt järjestyshäiriöitä, mutta laillistamisen myötä ne varmaan lisääntyisivät. Se veisi pohjan pois myös huumausainevalistukselta, jota on vuosia tehty kouluissa. Pitää muistaa, että huumebisneksessä ei ole moraalia. Kärsijöinä on aina yksilöitä, usein nuoria ja heidän läheisiään. Asioita hoidetaan puolivillasella Huumepoliisi on samassa palkkakuopassa muiden poliisien kanssa. Palkkakehityksen negatiivisuuteen ovat vaikuttaneet muun muassa se, että huumetyössä on siirrytty tekemään enemmän niin sanottua virka-aikaa. Laitokset säästävät haittatyökorvauksissa, kun poliisi on arkisin päiväsaikaan töissä. Henkisesti on raskasta hoitaa asioita puolivillaisesti. Ennen työt tehtiin kunnolla ja vuorot saattoivat venyä. Tuntuu, että nyt tuloksella ei ole merkitystä, vaan ainoa mittari on säästöt. Työvuorot päättyvät lähes poikkeuksetta työvuorolistaan merkittynä ajankohtana. Ongelma on raha ja resurssit. Rosvot eivät kuitenkaan noudata virka-aikaa ja tapauksia jää hoitamatta sen takia, että ylitöitä ei voida teettää. Yksikössäni eli huumausaineiden kenttävalvonnassa on henkilöstön määrää vähennetty 5 vuoden aikana kolmannes. Samaa suuntausta on havaittavissa myös muualla Suomessa. Esimerkiksi puhelinkuunteluita ei hoideta aina akuuteissa tapauksissa, eikä ongelmiin aina voida puuttua, koska työvuorot ovat vahvistettu aina kolmelle viikolle. Nygård toteaa, että hän saattoi aiemmin murehtia pieleen menneitä keikkoja ja miettiä, mitä olisi voinut tehdä toisin. Nykyisin, kun organisaatiota ei keikkojen lopputulokset juurikaan kiinnosta, ei ammattilaistakaan työasiat paina niin raskaasti. Päällystöä lainatakseni: tuloksella ei ole merkitystä, pääasia ettei ylimääräisiä kustannuksia synny. Työ vaatii henkistä kanttia Huumerikosten kanssa työskentely on psyykkisesti raskasta, koska jutuissa on harvoin asianomistajia ja todistajia. Lähes Mika Nygård. kaikki juttuun liittyvät henkilöt ovat rikoksesta epäiltyjä. Epäillyt ovat usein ammattirikollisia, joiden kanssa on raskasta olla jatkuvasti tekemisissä. Kuulustelu- ja kiinniottotilanteissa saattaa esiintyä uhkailua virkamiestä tai hänen perhettä kohtaan. Lisäksi ammattirikolliset käyttävät mielellään hyväksi mahdollisuutta kanteluihin. Välillä on raskasta vastata perusteettomiin kanteluihin, jotka yhteiskunta tutkii raskaimman kautta. Tuntuu ihmeelliseltä, että kanteluita voi tehdä perusteettomasti ilman sanktiota. Kantelun sijasta tulisi kantelijat ohjata tekemään rikosilmoitus asiasta. Poliisin työn raskaus iskee rajuimmin silloin, kun kohtaa työssä lähes lapsia, joiden elämä on luisunut raiteiltaan huumeiden vuoksi. Nuori on helppo taivutella väärin motiivein rikollisiin tekoihin ja heitä käytetään sumeilematta hyväksi huumeorganisaatioissa. Motiivi ryhtyä esimerkiksi huumekuriiriksi voi olla hyvin naiivi ja lapsellinen. Ongelmallista on myös se, että vanhemmilla ei ole riittävästi tietoa nykynuorten elämästä ja huumeiden yleisyydestä. P&O 5/

12 Reipas OTE työsuojeluun Hääpari saapuu pääovista sisään. Morsian ja sulhanen kulkevat metallinpaljastimen läpi, morsian laskee hääkimpun läpivalaisuun. Helsingin käräjäoikeuden aulassa kaikki sisääntulijat tarkistetaan, myös hääparit. Turvatoimien parantaminen oikeustaloilla alkoi todenteolla Oikeushallinnon työsuojelun edistämishankeen (OTE) myötä. Oikeustaloille on muun muassa hankittu turvatarkastuslaitteistoja, ja kehitetty työsuojelua oikeusministeriön budjetin raameissa. Helsingin käräjäoikeudessa jokaiseen kerrokseen saatiin päivystävä haastemies ja vartiointia lisättiin. Myös asiakkaiden tupakointitila, jonne aiemmin vartioilla ei ollut näköyhteyttä, poistettiin. Reipas OTE on tarttunut työsuojeluasioihin ja tuonut mukanaan innostusta ja kiinnostusta. OTTEEN alkumetreillä teetettiin kysely työsuojeluvaltuutetuille ja-päälliköille. Kyselyn myötä tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi karsiutuivat alkuun työsuojeluvaltuutettujen koulutuksien aloittaminen, käsikirjan perustaminen OM:n intraan sekä yhteisten koulutusseminaarien järjestäminen. Joka vuodelle on päätetty yksi tai useampi kehittämiskohde. Tänä vuonna käsikirja saatetaan loppuun, ja sektorikohtaisten työsuojelutoimikuntien toiminnat aloitetaan. Muilla toimikuntatyöskentely onkin jo alkanut, mutta ulosottovirastoissa toiminta käynnistyy syyskuussa. Myös työsuojelun vuosikello on tehty ensi vuodelle, jolloin yhtenä teemana on henkinen työhyvinvointi, alusta asti OTE-hankkeen ohjausryhmässä mukana ollut Tuija Heino kertoo. Koulutukset ja seminaarit ovatkin olleet niin suosittuja, että osallistujamäärää on jouduttu jopa rajoittamaan. Tuija Heino on ilahtunut siitä, että työsuojelu on saatu kaikkia tahoja kiinnostavaksi, ja päälliköt sekä ministeriö sitoutettua toimintaan. Työsuojeluun kuuluu paljon muutakin kuin työpisteen ergonomia, kuten hankalan asiakkaan kohtaaminen sekä valvontahuone asiakastapaamisiin edunvalvontaasioissa. Edunvalvontasihteerit eivät siis enää ota asiakkaita vastaan työhuoneissaan. Myös hätäpoistumistiet on avattu, Heino tarkentaa. OTE-hanke päättyy vuoden 2014 loppuun, mutta aherrus työsuojelun eteen jatkuu virkamiestyönä. maaliskuu 2009 helmikuu 2010 marraskuu 2010 tammikuu 2011 joulukuu 2011 tammikuu 2012 lokakuu 2012 Oikeushallinnon henkilöstö OHK ry:n aloite oikeusminis teriölle valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun saamiseksi. Ministeriö käynnistää Ote-hankkeen valmistelun valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun palkkaamisen sijaan. Ote-hankkeen 1. vaihe Oikeusministeriön hallinnonalan työsuojelun keskustoimikunta HTK perustetaan, toimikausi kestää asti Ote-hankkeen 2. vaihe peruskurssin 1. osa työsuojeluseminaari 12 P&O 5/2014

13 Helsingin käräjäoikeuden viidessä asiakaskerroksessa päivystää haastemies, työkerroksia on yhteensä 9. Työsuojelun OTE-hankkeessa alusta asti mukana ollut Tuija Heinon työhuone sijaitsee 7. kerroksessa. maaliskuu 2013 toukokuu 2013 maaliskuu 2014 joulukuu 2014 tammikuu 2015 huhtikuu 2015 peruskurssin 2. osa työsuojeluseminaari Ote-hankkeen 3. vaihe työsuojeluseminaari (laivaseminaari Tukholmaan) HTK:n toimikausi päättyy. Työsuojelutoiminta jatkuu virkamiestyönä. työsuojelupäälliköiden koulutus työsuojeluseminaari (laivaseminaari Tukholmaan) 2015 tulossa myös täydennyskurssi työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille P&O 5/

14 Luottamustehtävissä Toimittanut: Katja Almgren Kuva: Anne Yrjänä Työ Hätäkeskuspäivystäjän työtä voisi kuvata hyvin vanhalla kliseellä: siinä näkee elämän koko kirjon. Aika usein jään ihmettelemään ihmisten suhtautumista asioihin. Kärjistäen sanottuna lokinpoikasen hyvinvoinnista pidetään meteliä, mutta jos joku ihminen makaa kadulla, niin kukaan ei suostu tekemään mitään. Aloitin urani Hämeen hätäkeskuksessa toukokuun lopussa 2007, taakse jäi yli 20 vuotta työtä sairaalamaailmassa. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa on toistaiseksi ollut kohtuullisen hyvä työskennellä. Välistä vain tuntuu, että keskushallinnossa ei aina ymmärretä sitä mitä työ päivystyssalissa on, kun asioita katsotaan vain tilastojen valossa ja niiden kautta. Tulevaisuus jännittää, mitä tämä tiukkeneva taloudellinen tilanne, uuden tietojärjestelmän käyttöönotto tuo tullessaan. Mutta kaikesta huolimatta pidän työstäni. Työhyvinvointi Työssä jaksamisesta puhutaan. Sitä ei tapahdu päivittäin, ei edes viikoittain, mutta taustalla ajatuksissa työssä jaksaminen on. Mietitään mitä vielä on tulossa ja minkälaiseksi työ tulee muuttumaan. Jonkinlainen epätietoisuus tulevaisuudesta on olemassa. Töitä tehdään kuitenkin hyvin ja ammattitaidolla. Omaa hyvinvointiani auttaa onneksi se, että unohdan työn, kun laitan työpäivän jälkeen oven perässäni kiinni. Paikallistuntemus Ikävä kyllä paikallistuntemus on hätäkeskuksessa tietynlaista katoavaa kansanperinnettä. Joku hätäkeskusuudistuksen alkuun laittaneesta tahosta on sanonut, ettei paikkatuntemuksella ole hätäkeskuksessa tarvetta, koska paikkatuntemus on kentällä. Mutta onhan se helpottavaa, jos on edes jonkinlainen kuva tai hahmotuskyky alueesta, josta apua tarvitseva ihminen soittaa. Uskoisin, että tällä kuuden toimipisteen mallilla mennään muutama vuosi eteenpäin. Tulevaisuuden näen niin, että välivaiheiden kautta ollaan 2 3 toimipisteen Hätäkeskuslaitoksessa. Ay-toiminta Ammattiyhdistystoiminnan suurena kysymyksenä tulee jatkossa olemaan se, kuinka saada uusia ihmisiä toimintaan mukaan ja kuinka pysyä mukana nopeas ti muuttuvassa yhteiskunnassa. Kärjistäen ajateltuna minä itse vastaan me yhdessä. Vapaa-aika Kesäloma vierähti kesämokin nurkissa pyörien. Poikkesimme vaimon kanssa myös loma-asuntomessuilla Kalajoella. Valitettavasti paikallistuntemus on hätäkeskuksessa katoavaa kansanperinnettä 14 P&O 5/2014

15 Työssä näkee elämän koko kirjon Pekka Nieminen, 51 Työpaikka: Keravan hätäkeskus Tehtävä: hätäkeskuspäivystäjä Ay-toiminta: 2. kausi Suomen Hätäkeskusvirkailijat ry:n hallituksessa ja tällä kaudella myös yhdistyksen varapuheenjohtaja. SPJL:n hallituksen varajäsen. P&O 5/

16 Metropolialueen laitalähiöitä ja ruotsinkielisyyttä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueelta löytyy kaupunkimiljöön lisäksi niin saaristoa kuin maaseutuakin. Työpaikkana laitos on yhteisöllinen, dynaaminen ja ammattitaitoinen. Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta kysymyksiin vastaa pääluottamusmies Marko Rikalainen. Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng Kuva: Espoon kaupunki Mitä muutos on tarkoittanut henkilöstölle? Pora III:n yhteydessä Länsi-Uudenmaan poliisilaitos säilyi omana poliisilaitoksenaan. Karkkilassa sijainnut Vihdin poliisiasema lakkautettiin valtakunnassa ainoa na poliisiasemana ja sen henkilöstö yhdistettiin Lohjan poliisiaseman henkilöstön kanssa Lohjan poliisiasemalle. Pora III:n yhteydessä suoritettujen muutosten jälkeen on ollut huomattavissa, että laitos on virastomaistunut ja henkilöstön asenne sekä tuntemukset muutoksia kohtaan ovat olleet ajoittain koetuksella, aiheuttaen henkisiäkin paineita. 16 P&O 5/2014

17 Henkilöstömäärä: 552, joista poliiseja 418 Alueen koko pinta-alana: 7857 neliökilometriä, josta maa-alaa 4243 neliökilometriä Asukasmäärä alueella: Nuorten (alle 21 v.) osuus väestöstä on noin 37 %, kun koko maassa vastaava luku on noin 31 %. Kuinka toimivia tilaratkaisut ovat? Vihdin poliisiaseman lakkauttaminen aiheutti jonkin verran paineita toimitilojen suhteen Lohjan päässä, mutta tilaratkaisut on kaikesta huolimatta saatu aika hyvin toimiviksi. Vihdin osalta lisäksi järjestettiin Nummelaan lupapalvelupiste, joka on sijoitettu Vihdin kunnanviraston yhteyteen. Osa laitoksen toimitiloista on kyllä selkeästi vanhentuneita, kuten Kirkkonummen, Raaseporin ja Hangon poliisiasemien toimitilat. Tämä tietenkään ei voi olla vaikuttamatta työskentelyilmapiiriin ja sitä kautta jopa työhyvinvointiin. Missä vaiheessa ohjeistusten yhtenäistäminen on? Ovatko pelisäännöt hanskassa? Ohjeistuksia on lähinnä vain päivitetty ja yhdenmukaistettu. Vaikka poliisilaitosten yhdistämisestä johtuvia muutostarpeita ei Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella ole ollutkaan, on kuitenkin katsottu tärkeäksi, että laitoksellamme olisi samansisältöiset ohjeistukset kuin muillakin poliisilaitoksilla. Ohjeistuksien laadinnassa on kuultu myös henkilöstön näkemyksiä ja mielipiteitä. Miten paljon alueellanne on sijaisuuksia ja avoimia virkoja? Sijaisuuksia on tällä hetkellä noin 38 ja vapaita virkoja noin 69. Poliisilaitoksemme on läpikäynyt jo pahimman matokuurin, josta johtuen taloustilanteemme on saatu tasapainotettua, mutta avoimien virkojen määrästä on huomattavissa, että tasapainotus on saatu aikaan mm. jättämällä vapaita virkoja täyttämättä. Millaisia kokemuksia uudistuneesta luottamusmiesjärjestelmästä teillä on? Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksessa ei luottamusmiesjärjestelmä juurikaan muuttunut. Pääluottamusmiehen sijainti pääpoliisiasemalla on yhdessä eri yhdistysten edustajien kanssa katsottu olevan hyväksi luottamusmiehen toiminnan kannalta. Ja näin on ollut myös käytännössä. Pääluottamusmiehenä olen huomannut, että on helpottanut monessa asiassa se, että olen päässyt henkilökohtaisesti kasvotusten talon johdon ja esikunnan luokse hoitamaan luottamusmiestehtäviin liittyviä asioita. Luottamusmiestä henkilöstön edustajan roolissa on kuultu mielestäni hyvin uudistukseen liittyvien asioiden valmistelussa, kuten muissakin asioissa. Luottamusmies on ollut koko prosessin ajan mukana Pora III:een liittyvissä valmisteluissa mukaan lukien Vihdin poliisiaseman lakkauttamiseen liittyvät valmistelut. Uudistuksen jälkeen tehtyjen ohjeistusten laadinnassa on luottamusmies saanut antaa oman lausuntonsa käsiteltäviin asioihin. Onko työilmapiirissa havaittu muutoksia? Työtä on paljon ja työ on aika hektistä. Varsinkin lupalinjan työntekijät joutuvat työskentelemään melkoisen paineen alla pienellä henkilöstöresurssilla verrattuna suuriin asiakasmääriin. Kaikesta huolimatta työilmapiiri on mielestäni hyvä ja henkilöstö motivoitunutta. Sairauspoissaolotkin ovat yleisesti vähentyneet. Vaikuttaako muutos yleiseen turvallisuuteen alueellanne? Pora III:lla ei ole ollut yleiseen turvallisuustilanteeseen suuriakaan muutoksia. Poliisiaseman lakkauttaminen Vihdissä on ainoa seikka, joka on saattanut aiheuttaa pieniä muutoksia tuohon tilanteeseen ja lisännyt myös partiointimatkojen pituutta. Uudistuksen jälkeen poliisipartiot lähtevät työvuoroonsa Lohjan poliisiasemalta aikaisemman Karkkilassa sijainneen Vihdin poliisiaseman sijasta. Mitä tapahtumia alueellanne on, jotka työllistävät erityisesti poliisia ja miten? Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on runsaasti erilaisia tapahtumia, jotka työllistävät poliisia tasaisesti vuoden ympäri. Poliisia työllistäviä tunnetuimpia yksittäisiä tapahtumia ovat mm. Hangon Regatta, Kivenlahti Rock ja Vesipuisto Serenan Vesipuistofestivaalit. Lisäksi poliisia työllistävät lukuisat alueelle sijoittuvat valtiovierailut. Lue lisäksi: P&O-nettilehdestä Jussi Päivänsalon artikkeli Liikennevalvontasektori kotiutuu. ASIANAJOTOIMISTO Johanna Karkia Oy Unioninkatu 22, Helsinki P&O 5/

18 Ratsupoliisien partiot ovat väistymässä Pariisin katukuvasta polkupyörällä ja rullaluistimilla liikkuvien järjestyksenvalvojien yleistyttyä. Pariisissa vuosittain vierailevat 1,5 miljoonaa kiinalaisturistia ovat taskuvarkaiden yleisin uhri. Paitsi kallista elektroniikkaa, he kuljettavat usein mukanaan suuria käteisnippuja. Pariisin poliisille vahvistusta ulkomailta Rikollisuuden kansainvälistyessä Euroopan maat tehostavat poliisivoimiensa yhteistyötä. Ranskan maaperällä paikallisen poliisin rinnalla toimii naapurimaiden virka-avun lisäksi myös romanialaisia kollegoja jahtaamassa tarkuvarasliigoja. Kiinalaista poliisipartiota odotetaan alkusyksyllä Pariisin katukuvaan valvomaan aasialaisturistien turvallisuutta. Teksti ja kuvat: Virpi Latva EU-valtioiden välinen Prümin sopimus mahdollistaa poliisivoimien kansainvälisen yhteistyön rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi. Sopimuksen toimeenpanovuoden 2008 jälkeen Ranska on vastaanottanut englantilaisia, saksalaisia, espanjalaisia, belgialaisia ja hollantilaisia poliiseja järjestyksenvalvontatehtäviin. Lähinnä kansainvälisten urheilukilpailujen ja muiden massatapahtumien yhteydessä. Rajavaltioiden virkaveljiä on myös nähty kesälomien aikaan moottoriteillä selittämässä ranskalaista liikennekulttuuria ulkomaalaisille automatkailijoille. Ranskalaispoliiseja on vastavuoroisesti lähetetty vahvistukseksi naapurimaiden massatapahtumiin kuten taannoisiin Lontoon olympialaisiin. Näissä tilanteissa oman maansa univormussa esiintyvät poliisit voivat kantaa myös virkaasetta. Poliisien Synergie Officiers -ammattiliiton puheenjohtaja Patrice Ribeiro kertoo Prümin sopimuksen helpottavan erityisesti valtioiden rajoilla tapahtuvia operaatioita. Ranskasta Saksaan maanteitse vietävää ydinjätekuljetusta saattaneet ranskalaispoliisit jatkoivat saksalaisten virkaveljien pyynnöstä rajan yli, koska vastassa oli mielenosoittajia. Yksi mielenosoittajista yritti kiivetä ydinjätteitä kuljettavaan ajoneuvoon, mutta ranskalaispoliisi taltutti riehujan. Saksalaisen ympäristöjärjestön lakimies uhkasi haastaa poliisin oikeuteen virkavallan väärinkäytöstä, koska tämä toimi Saksan maaperällä. Tällöin voitiin selvästi osoittaa, että ydinjätekuljetuksen turvaaminen vastaa Prümin sopimuksen kuvaamaa hätätilannetta, jossa Ranskan poliisilla on oikeus käyttää toimivaltaansa Saksan maaperällä, Ribeiro selittää. Turisteja ja taskuvarkaita Maailman vierailluin turistikohde Pariisi vastaanottaa vuosittain 30 miljoonaa matkailijaa. Miljoonat luottokortit, älypuhelimet ja huolimattomasti olalla keikkuvat kamerat kiinnostavat varta vasten eri puolilta Eurooppaa saapuvia rikollisia. Romanialaisten taskuvarasliigojen myötä Pariisin katukuvaan tarvittiin 24 romanialaista poliisia. Romanialaiset kol- 18 P&O 5/2014

19 Turistimassan seassa poliisi liikkuu kätevimmin polkupyörällä. Pariisin keskustassa näkee myös rullaluistimilla liikkuvia partioita. Myös Ranskan poliisiin kuuluva mellakkayksikkö CRS valvoo turistien turvallisuutta ja neuvoo matkailijoita. Nähtävyyksillä ja rautatieasemilla partioi vilkkaimpina turistikuukausina lisäksi armeijan yksiköitä. Honkongin kiinalaiset Jin-May ja Lee Huang puhuvat englantia ja ovat suurkaupungissa kuin kotonaan. Sen sijaan harva Kiinan maaseudulta tulevista turisteista puhuu muuta kuin kiinaa. legat toimivat ranskalaisen järjestyksenvalvojan aseettomina työpareina. He kaikki puhuvat myös sujuvasti ranskaa. Taskuvarkaudet ja väkivaltaiset anas tukset Pariisin metrossa lisääntyivät vuodessa 40 prosentilla. Bukarestin lähettämät apuvoimat ovat välttämätön ase taistelussa Euroopan pääkaupunkeihin levittäytyvää romanialaista lapsi- ja nuorisorikollisuutta vastaan, toteaa Ribeiro. Nuoret tietävät, että emme voi alle 13-vuotiaalle mitään. He ovat myös huomanneet, että ranskalaisen poliisin otteet ovat sivistyneet. Niinpä he huutelevat, haistattelevat ja lisäksi purevat ja kynsivät niin, että sormenjälkiä ei saada otetuksi. Kun mukana on romaniaa puhuva kollega, joka tuntee varasliigojen toiminnan, nuoret eivät uskalla olla yhtä röyhkeitä. Romanialais-ranskalaisia partioita on ripoteltu Pariisin metroon ja tärkeimpien turistikohteiden liepeille. Heidän tehtävänään on paitsi ehkäistä lapsirikollisten toimintaa myös koittaa saada alaikäisiin keskusteluyhteys. Lisäksi tavoitteena on estää nuorten Romaniasta tulevien turistien joutuminen epähuomiossa varasliigan mukana poliisiasemalle. Patrice Ribeiron mukaan siviilipukuisia romanialaisia poliiseja on käytetty menestyksekkäästi myös teho-operaatioissa, joissa on päästy ulkomailta käsin johdettavien varasliigojen jäljille. Kiinalaiset putsataan jo lentokentällä Viime vuonna Pariisissa vieraili 1,5 miljoonaa kiinalaisturistia, jotka jättivät kaupunkiin 570 miljoonan euron matkailutulot. Tämän vuoden alusta viisumin saamista on helpotettu siinä määrin, että Pariisiin suuntaavien kiinalaisten määrä on rajussa kasvussa. Samoin lisääntyvät valitettavasti aasialaisturisteihin kohdistuneet väkivaltaiset anastukset. Patrice Ribeiron mukaan osa kiinalaisturisteista putsataan käteisestä ja arvotavaroista jo Pariisin Charles-de-Gaullen lentokentällä. Pariisiin asti päästyään aasialainen turisti joutuu useimmiten anastuksen kohteeksi luksusliikkeiden edustalla tai Louvren museon piha-aukiolla. Varkaat tietävät, että kiinalaisilla ja japanilaisilla turisteilla on tapana kuljettaa mukanaan isoja käteissummia. Yksin Louvren sisäänkäynnin lähistöllä kirjataan kuumimman turistisesongin aikaan 120 väkivaltaista anastusta päivässä. Tilanne huolestuttaa Aasian maiden matkan järjestäjiä. Myös Kiinan presidentti kertoi närkästyksensä alkuvuotisella valtiovierailullaan Ranskassa. Kiinan kanssa uusista kauppasuhteista haaveileva Ranska lupasi oitis vastaanottaa kiinalaisia poliisivoimia turvaamaan turistien oleskelua. Poliisiyhteistyöstä nousi kuitenkin niin kova häly, että hanketta lykättiin. Useimmat poliittiset puolueet nimittäin tuomitsivat epädemokraattisesta maasta tulevien virkavallan edustajien partioimisen demokraattisen maan kaduilla. Pariisin katukuvassa nähdään alkusyksystä tuskin enempää kuin kahdeksan Kiinan Kansantasavallan poliisiunivormua. Poliisien ammattiliiton mukaan kuttuurivaihto on tervetullut, kunhan kiinalaiset ammattiveljet pysyvät aseistamattomina, eivätkä puutu järjestyksen ylläpitoon. EU:n silmissä Kiina ei ole diktatuuri. Poliisien ammattiliiton tehtävänä ei ole tehdä mitään omia tulkintoja asiasta, Kiinalaisturisteista harva puhuu muuta kuin äidinkieltään. Kiinalaiset poliisit voivat antaa turvalliseen oleskeluun liittyviä neuvoja ja auttaa tarvittaessa tekemään rikosilmoituksen. Rikostilantessa he voivat myös esittää kiinaksi nopeasti oikeita kysymyksiä, jotta varkaan jäljille päästään välittömästi. Ranskalaisia poliitikkoja arveluttaa ennen kaikkea Kiinan poliisin maine armeijaakin kovaotteisempana kansanliikkeiden tukahduttajana. Vaikka kiinalaisella poliisilla ei ole lain ja järjestyksen ylläpitovaltaa Ranskan maaperällä, voivat he jo jokamiehen kiinniotto-oikeuden perusteella napata rikollisen ja toimittaa tämän ranskalaisen poliisin hoiviin. P&O 5/

20 PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Kolmen päivän koulutusvapaa Tämän vuoden alusta astuivat voimaan lait taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä koulutuksen korvaamisesta. Lait koskevat sekä yksityistä että julkista sektoria. Keskitetyssä raamisopimuksessa vuonna 2011 sovittiin kolmen päivän koulutusoikeudesta työntekijää kohden. Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen kehittämisen toimintamal- Koulutuksen tulee perustua koulutussuunnitelmaanlista, mikä on edellä mainituissa laeissa huomioitu. Julkisuudessa paljon puhutusta vuosittaisesta kolmen päivän koulutusvapaasta sopimuksessa eikä lakiteksteissä mainita lainkaan. Uudistusten tavoitteet kuitenkin ovat hyvät eli kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään kaikkien työntekijöiden ammatillista osaamista. Ammatillisen osaamisen kehittämiseksi annettavan koulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja sen tulee perustua työpaikalla laadittavaan koulutussuunnitelmaan. Valtion virastoissa koulutussuunnitelmalla tarkoitetaan valtion yhteistoimintalain mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa, joka tulee laatia vuosittain ja käsitellä yhteistoimintamenettelyssä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi määräaikaisten virka- ja työsuhteiden määrä ja niiden arvioitu kehitys yleiset periaatteet, joilla pyritään Pirjo Lappalainen Oikeusministeriö ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden virkamiesten ja työntekijöiden työkykyä työttömyysuhan alaisten virkamiesten ja työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä edellä mainittujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee lisäksi kiinnittää huomioita osatyökykyisten työllistymisen periaatteisiin, jotta heidän yhdenvertainen kohtelu tulisi turvatuksi. Huomiota tulee myös kiinnittää joustaviin työaikajärjestelyihin esimerkiksi työaikapankin käyttöön, etätyöhön ja mahdollisuuteen osa-aikatyöhön. Työnantaja saa taloudellista tukea järjestämästään koulutuksesta silloin, kun se on koulutussuunnitelmaan perustuvaa, työntekijän ammatillista osaamista ylläpitävää ja edistävää koulutusta. Koulutuksen tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään tunnin, työnantaja maksaa koulutuksen ajalta palkkaa, eikä työntekijän palkkakustannuksiin ole myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 luvun 1 :n mukaista palkkatukea. Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai jaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuskorvausta maksetaan enintään kolmesta koulutuspäivästä työntekijää kohden kalenterivuodessa. Lähteet ja lisätietoja: VM:n ohje VM/276/ /2014, OM:n kirje OM 3/125/2014 hallinnonalan virastoille sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi. 20 P&O 5/2014