MATKAPUHELINOPERAATTORIN YDINVERKKORAKENTEEN OPTIMOINTITARKASTELU VIKASIETOISUUDEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAPUHELINOPERAATTORIN YDINVERKKORAKENTEEN OPTIMOINTITARKASTELU VIKASIETOISUUDEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Juha Grönman MATKAPUHELINOPERAATTORIN YDINVERKKORAKENTEEN OPTIMOINTITARKASTELU VIKASIETOISUUDEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Professori TeemupekkaVirtanen Työn ohjaaja DI Riitta Tiuraniemi

2 i TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tekijä: Juha Grönman DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Työn nimi: Matkapuhelinoperaattorin ydinverkkorakenteen optimointitarkastelu vikasietoisuuden näkökulmasta Päivämäärä: 20. huhtikuuta 2002 Sivumäärä: 57 Osasto: Professuuri: Työn valvoja: Työn ohjaaja: Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Verkkoarkkitehtuurit ja protokollatuotanto Professori Teemupekka Virtanen DI Riitta Tiuraniemi Matkapuhelinverkon, kuten muidenkin tietoliikenneverkkojen, käyttäjille tarjoamat palvelut koostuvat ketjusta verkkoelementtejä ja niitä yhdistäviä tiedonsiirtoyhteyksiä. Käyttäjän kokema palvelun luotettavuus on kaikkien ketjussa olevien osuuksien luotettavuuksien summa. Tässä työssä perehdytään palveluketjun saatavuuden laskemiseen, tutkitaan keinoja sen parantamiseen ja esitetään esimerkin vuoksi tyypillisiä saatavuusarvoja ketjun eri osuuksille. Jotta palveluketjua voidaan tarkastella, edellytyksenä on ensinnäkin matkapuhelinverkon toiminnan ja erityisesti merkinanto- ja käyttäjädatan liikkeiden tunteminen palveluntarjontaprosessin yhteydessä. Siksi työn alussa tutustutaan tavallisimpiin matkapuhelinverkkojen tarjoamiin palveluihin ja esitetään niihin liittyvät palveluprosessikuvaukset. Haavoittumattoman tietoliikenneverkon suunnittelua ei voida kuitenkaan tehdä pelkästään saatavuus-käsitettä tarkastelemalla. Haavoittuvuus-termi ottaa huomioon paitsi väistämättömien vikatilanteiden tapahtumatiheyden ja viasta toipumiseen tarvittavan ajan, niin myös vikatilanteiden vaikutusten laajuudet käyttäjiin ja palveluihin. Siksi haavoittumattoman verkon yleisenä suunnitteluperiaatteena pitää olla kuviteltavissa olevien vikatilanteiden vaikutusten rajaaminen mahdollisimman pieneen määrään käyttäjiä ja palveluja. Työssä tutustutaan aiheeseen liittyviin termeihin ja niiden soveltamiseen matkapuhelinverkkoihin. Myös matkapuhelinoperaattorin verkkorakenteen jakaminen havainnollisiin ja ymmärtämistä helpottaviin osiin esitetään. Osittain tämän jaon perusteella verkon haavoittuvuuskäsittely jaetaan kahteen, suurelta osalta toisistaan riippumattomiin järjestelmiin, joita on hyödyllistä niiden ominaisuuksien vuoksi käsitellä erillään. Lopuksi tutkitaan miten matkapuhelinverkon eri järjestelmien luotettavuutta voidaan parantaa, ja esimerkin avulla havainnollistetaan verkkosuunnittelua, jossa pyritään myös huomioimaan todellisuudessa vastaan tulevia asioita ja reunaehtoja. Työ ei siis rajoitu käsittelemään aihetta pelkästään tieteellisestä näkökulmasta, vaan käytännönläheisyyteen pyritään varsinkin konkreettisia ehdotuksia sisältävässä osiossa huomioimalla tällä hetkellä markkinoilla olevien tekniikoiden rajoituksia ja erityispiirteitä. Avainsanat: haavoittuvuus, saatavuus, matkapuhelinverkko, GSM, SDH, ydinverkko

3 ii HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author: Juha Grönman ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Name of the Thesis: The optimization of the core network of a mobile operator in the point of view of fault-tolerance Date: 20 April 2002 Number of pages: 57 Department: Professorship: Supervisor: Instructor: Department of Electrical and Communications Engineering Network Architecture and Protocol Engineering Professor Teemupekka Virtanen M.Sc. Riitta Tiuraniemi The services of a mobile network, as well as other telecommunications networks, construct of a chain of elements and links connecting them. The service reliability experienced by customers is the sum of all the reliabilities of the elements of the chain. This work deals with the calculation of the availability of the service chain, inspects the means to improve the availability and introduces the typical availability levels for the components of the service chain. To be able to examine the service chain, firstly one must master the functionality of the mobile network and in particularly the flow of signalling and user traffic related to the service process. That is why the typical services of a mobile network and their flows of information are studied in the beginning of the work. The design of invulnerable telecommunications networks cannot be done just by paying attention to the availability figures of the service chain elements. The term vulnerability takes into account not just the probability of faults, the time to recover but also the consequences of the faults to the customers and services. The general design principle of an invulnerable network must be to restrict the effect of a fault to as small group of customers and services as possible. The work introduces the terms related to the subject and presents how to apply them to mobile networks. This report also introduces the partitioning of the network architecture to the parts, which help to visualize and understand the structure of a mobile network. Partly with the help of this partitioning the handling of vulnerability of the network is done in two parts, which is beneficial because of the nature of the two systems. Finally it is studied how the reliability of the two systems can be increased and trough an example the design of a mobile network is illustrated taking into account things and prerequisites that are confronted in real life. So the work is not limited just to handle the subject scientifically but also tries to touch reality in the form of features of the techniques currently at the market, particularly in the part that contains concrete suggestions. Keywords: vulnerability, availability, mobile network, GSM, SDH, core network

4 iii Alkusanat Työ on tehty Suomen 2G Oy:ssä tarkoituksena selvittää aloittelevan matkapuhelinoperaattorin verkkorakenteen ongelmakohtia ja toimia perustana verkon kehittämistyössä. Kiitän Suomen 2G Oy:tä, Riitta Tiuraniemeä ja Pertti Siléniä, jotka antoivat mahdollisuuden tutustua tietoliikenteen mielenkiintoiseen maailmaan tarjoamalla käytännönläheisen, haastavan ja oikean projektin, jonka pohjalta tämä työ on tehty. Kiitän muitakin Suomen 2G:n työntekijöitä, joiden ammattitaidosta pääsin osalliseksi työn aikana. Erityiset kiitokset Vesa Ruokosella, jonka toimistossa useimmin vierailin: toivottavasti keskusteluilta mitään tärkeää ei häiriintynyt tai jäänyt tekemättä. Henkilökohtaisesti projekti on ollut onnistunut ja omat tavoitteeni ovat täyttyneet. Työn jälkeen voin sanoa ymmärtäväni jotain tietoliikenteestä. Toisaalta myönnän, että paljon on vielä opittavaa, mutta tämän työn ansiosta perusta kehittymiselle on olemassa. Lopuksi kiitän työn valvojaa, professori Teemupekka Virtasta arvokkaasta ohjauksesta ja diplomityön tavoitteiden selventämisestä. Espoossa 20. huhtikuuta 2002 Juha Grönman

5 iv Sisällysluettelo Alkusanat...iii Sisällysluettelo... iv Lyhenteitä... v Termistöä... ix 1 Johdanto ja tavoitteet Verkkosuunnittelun lähtökohdat Matkapuhelinverkon haavoittuvuus GSM-verkon palvelut Käytetyt merkinnät ja termit Verkon perustoiminnot Puhepalvelut Datapalvelut Lisäpalvelut (supplementary services) IN (Intelligent Network) -palvelut Palvelujärjestelmät Matkapuhelinoperaattorin verkkorakenne Verkkokäsitteen esittely Siirtoverkko Merkinantoverkko IP-verkko Haavoittuvuus Perusteet Luotettavuuden toteuttaminen GSM-verkon jakaminen erillisiin kokonaisuuksiin haavoittuvuustarkastelua varten Matkapuhelinoperaattorin verkkorakenteen optimointi Palveluketjun saatavuuden määrittäminen Suunnitteluesimerkki Kehitysnäkymät GPRS UMTS Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet... 58

6 v Lyhenteitä 3G ADM ATM AuC BSC BSS BTS CGSN CS EIR ETSI FR GGSN GMSC GPRS GSM HLR IMEI IMSI Third Generation Mobile Telephony. Yhteisnimitys kolmannen sukupolven matkapuhelinverkoille. Add/Drop Multiplexer. Siirtoverkoissa rengasrakenteiden yhteydessä käytetty kanavointi- ja kytkentälaite, joka mahdollistaa yksittäisten signaalien lisäämisen siirtoyhteydelle ja poistamisen siirtoyhteydeltä. Asynchronous Transfer Mode, yhteydellinen tiedonsiirtotekniikka. Ryhmittelee siirrettävän tiedon vakiomittaisiin soluihin. Authentication Center, tunnistuskeskus. Varastoi ja käsittelee tilaajakohtaisia tunnistustietoja GSM-verkossa. Base Station Controller, tukiasemaohjain. Ohjaa radioverkon toimintaa GSM-verkossa. Base Station Subsystem, tukiasemaosa. GSM:ssä tukiasema- ja radioverkosta käytetty kirjainlyhenne. Base Station System, tukiasema. Toimii GSM-verkossa radioaalloilla siirtyvän informaation lähettimenä ja vastaanottimena. Combined GPRS Support Node. GPRS-verkossa SGSN ja GGSN:än toiminnallisuudet sisältävä verkkoelementti. Circuit Switching, piirikytkentä. Tiedonsiirtomuoto, jossa lähettäjän ja vastaanottajan välille varataan yhteydelle omistettu kanava tiedonsiirron ajaksi. Equipment Identity Register, laiterekisteri. Tallettaa ja pyynnöstä jakaa GSM-verkossa olevien puhelimien kelpoisuustietoja. European Telecommunications Standards Institute. Eurooppalainen tietoliikennealan standardointielin. Frame Relay, yhteydellinen tiedonsiirtotekniikka. Siirtää tietoa vaihtelevan pituisissa paketeissa. Gateway GPRS Support Node. GPRS-verkon elementti, joka toimii yhdyskäytävänä GSM/GPRS-verkon ja ulkoisten pakettiverkkojen välillä. Gateway Mobile Switching Center, kauttakulkukeskus. Välittää puheluja GSM-verkon ja muiden verkkojen, kuten yleisen puhelinverkon (PSTN/ISDN), välillä. General Packet Radio Service. GSM:än pohjalle rakentuva pakettivälitteinen tiedonsiirtopalvelu. Global System for Mobile Communications. Digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä. Home Location Register, kotirekisteri. Tallettaa ja jakaa tarvittaessa muille elementeille tietoja matkapuhelinpalvelun tilaajista. International Mobile station Equipment Identity. Matkapuhelimen GSM-verkossa yksilöivä numerosarja. International Mobile Subscriber Number. Tilaajan GSMverkoissa yksilöivä numerosarja.

7 vi IN Intelligent Network, älyverkko. Menetelmä lisäpalvelujen tarjoamiseen jo olemassa olevissa puhelinverkoissa, joka perustuu palvelujen logiikan keskitettyyn sijoittamiseen. IP Internet Protocol. Yhteydetön pakettipohjainen tiedonsiirtoprotokolla. ISDN Integrated Services Digital Network. Puhelinverkko, joka rakentuu PSTN:än kanssa samalle infrastruktuurille. Tarjoaa tilaajille 64 kbit/s digitaalisia yhteyksiä, joita voidaan käyttää sekä puheen että datan siirtämiseen. ISP Internet Service Provider, internet-palveluntarjoaja. ITU-T International Telecommunication Union Telecommunication Standardization Sector. Yhdistyneiden Kansakuntien tietoliikennealan standardointijärjestö. LA Location Area, sijaintialue. GSM-verkon alue, jonka tarkkuudella verkko tietää puhelimen sijainnin. MS Mobile Station, matkapuhelinverkon päätelaite. MSISDN Mobile Station ISDN number, matkapuhelinnumero. Käytetään soitettaessa puhelimeen. MSRN Mobile Station Roaming Number. Puhelun vaellusnumero, jota verkko käyttää reitittäessään puheluja vastaanottajalle. MTBF Mean Time Between Failures, vikaantumisaikavälin odotusarvo. Kuvaa aikaa laitteen tai järjestelmän vikaantumishetkien välillä. Termi sisältää myös vian korjaamisen kuluvan ajan. MTTF Mean Time To Failure, vikaantumisajan odotusarvo. Kuvaa todennäköistä aikaa edellisen vian korjauksesta seuraavan esiintymiseen. MTTR Mean Time To Repair, korjausajan odotusarvo. NSS Network Switching Subsystem, kytkentäosa. GSM-verkon puheluja kytkevästä osasta käytetty lyhenne. OSI Open Systems Interconnection, viitemalli. Käytetään kuvaamaan telekommunikaatiojärjestelmien rakennetta ja toimintaa. PCM Pulse Code Modulation, pulssikoodimodulaatio. Käytetään muutettaessa signaali digitaalisesta muodosta analogiseen ja päinvastoin. PDP Packet Data Protocol. Protokolla, jota ulkopuoliset verkot käyttävät keskustellessaan GPRS-verkon kanssa. IP on esimerkki PDP:stä. PLMN PS PSTN P-TMSI Public Land Mobile Network, matkapuhelinverkko. Packet Switching, pakettikytkentä. Lähinnä dataverkoissa käytetty tiedonsiirtomuoto, jossa tieto jaetaan paketteihin ennen lähettämistä. Public Switched Telephone Network, enemmänkin käsite kuin fyysinen verkko. Tarkoittaa yleistä lankapuhelinverkkoa, jonka tilaajaosuus on analoginen. Packet Temporal Mobile Subscriber Identity. GPRS:ssä tilaajan identiteetin suojaamiseen radiotiellä väliaikaisesti käytetty tunnus.

8 vii QoS RA RAS SDH SGSN SMS SMSC SMS-IWMSC SMS-GMSC SONET SS7 STM TCP/IP TMSI TRX UMTS USSD VLR Quality of Service, yhteydenaikainen laatu. Nimitys tietoliikenneyhteyden laatutasoa kuvaavista mittareista. Routing Area, reititysalue. Alue, jonka tarkkuudella GPRSverkko tietää puhelimen sijainnin. Remote Access Server, etäkäyttöpalvelin. Mahdollistaa pääsyn ulkopuolelta esimerkiksi lähiverkkoon. Synchronous Digital Hierarchy, aikajakoisuuteen perustuva tiedonsiirtotekniikka. Käyttää synkronista kanavointia (multiplexing). Serving GPRS Support Node, GPRS-verkon elementti. Välittää liikennettä alueellaan oleviin päätelaitteisiin tai alueellaan olevista päätelaitteista. Short Message Service, ETSI:n GSM:ään standardoima lyhytsanomien välitysjärjestelmä. Short Message Service Center, lyhytsanomakeskus, jonka kautta kaikki GSM-verkossa lähetetyt viestit kulkevat. Short Message Service Interworking MSC. Toiminnallisuus tavallisesti MSC:ssä, joka ohjaa lyhytsanomat tekstiviestikeskukseen. Short Message Service Gateway MSC. Toiminnallisuus tavallisesti MSC:ssä, joka ohjaa lyhytsanomat tekstiviestikeskukselta kohti vastaanottavaa päätelaitetta. Synchronous Optical NETwork. SDH:n vastine Yhdysvalloissa. Signalling System No. 7, yhteiskanavan merkinanto. Yleisesti käytössä oleva pakettivälitteinen merkinantoverkko, joka periaatteessa käyttää omistettuja tietoliikenneyhteyksiä. Synchronous Transport Module. SDH:ssa tiedon siirtämisessä käytetty kehys. Siirrettäessä STM kertaa sekunnissa, saadaan SDH:n perusnopeudeksi 155,52 Mbit/s. STM-N on kapasiteetiltaan STM-1:sen monikerta. Transmission Control Protocol / Internet Protocol. Internetissä käytetty protokollayhdistelmä, jossa TCP käyttää IP:tä tiedon siirtämiseen. TCP on yhteydellinen ja luotettava pakettipohjainen tiedonsiirtoprotokolla. Temporal Mobile Subscriber Identity. GSM:ssä tilaajan identiteettiä radiotiellä suojaava tunniste. Transceiver. Tukiasemassa sijaitseva lähetin/vastaanotinyksikkö, joita on yksi kutakin käytettyä taajuutta kohden. Universal Mobile Telecommunications System. ETSI:n standardoima kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä. Unstructured Supplementary Service Data. ETSI:n GSM:ään standardoima nopeampi viestienvälityspalvelu kuin SMS. Visitor Location Register, vierailijarekisteri. Sijoitettu MSC:n yhteyteen, ja tallettaa matkapuhelinpalvelun tarjoamiseen tarvittavat tiedot MSC:n palvelualueella sijaitsevista tilaajista.

9 viii VMSC Visited MSC. Nimitys matkapuhelinkeskuksesta, jonka alueella tarkasteltava tilaaja tietyllä hetkellä sijaitsee. WAP Wireless Application Protocol. GSM-verkoissa internettyyppisten palvelujen tarjoamisen määrittävä protokolla. WWW World Wide Web. Internet-palvelu, joka yhdistää linkkien avulla eri palvelimilla sijaitsevia myös graafisesti muotoiltuja sivustoja. X.25 ITU-T:n määrittelemä pakettiverkkoprotokolla.

10 ix Termistöä 2 M -yhteys Aikajakoisen (TDM, Time Division Multiplexing) PCM (Pulse Code Modulation) -järjestelmän perusnopeus, 2 Mbit/s, joka sisältää 32 kappaletta 64 kbit/s -puhekanavia. Alaluku Erlang Haavoittuvuus, survivability Kytkentäinen, switched Käyttäjädata, user traffic Luku kohdassa selitetyn käsitteen kaikkia hierarkisesti alempia tekstin ryhmittelytasoja kuvaava termi. Puhelinverkkojen liikennemäärien mittaamiseen käytetty yksikkö. Erlang on tulo keskimääräisestä puhelujen saapumistiheydestä ja puhelun kestosta. Jos esimerkiksi keskimääräinen puhelujen saapumistiheys tunnissa on 200 ja yhden puhelun kesto 3 min, niin liikennemääräksi saadaan 10 Erlangia (3 200 / 60).[39] Haavoittuvuudella tarkoitetaan tässä työssä käsitettä, joka mittaa verkon riskiä altistua vikatilanteisiin. Termi pyrkii ottamaan huomioon myös tapahtuman seurausten laajuudet palveluihin ja tilaajiin. Verkkorakenne voi olla joko kytketty tai kiinteä[43]. PSTN on kytkentäinen tai valintainen. Valintainen tarkoittaa sitä, että jokaisella keskuksella ei tarvitse olla suoraa yhteyttä kaikkiin muihin keskuksiin. Järjestelmässä keskukset toimivat yleensä kytkiminä, jotka välittävät puheluja kohti määränpäätään. Tietoa, jota siirretään verkkoa käyttävien loppuasiakkaiden välillä. GSM:ssä tarkoittaa digitaalisessa muodossa siirrettävää puhetta tai datayhteydellä siirrettävää tietoa. Tiedonsiirrosta puhuttaessa kytkentäinen-termiä saatetaan käyttää yhteyksille, joille on varattu oma looginen tai fyysinen kanava. Menetelmästä käytetään myös käsitettä piirikytkentäinen. Reitittäminen puolestaan viittaa pakettikytkentäisiin verkkoihin, joissa jokainen paketti sisältää riittävästi tietoa, jotta se voidaan itsenäisesti ja muista riippumatta siirtää määränpäähänsä. Luku Läpinäkyvä, transparent Tämän työn ryhmittelyrakenteessa korkeimmalla tasolla oleva osio. Tässä työssä käytetään tarkoittamaan tiedonsiirtoyhteyttä, jonka läpi kulkiessaan tieto ei muutu. Siirrettävälle datalle ei lisäksi ole asetettu minkäänlaisia rajoitteita, eikä välissä olevien elementtien tarvitse välittää kanavassa siirretyn tiedon sisällöstä.

11 x Merkinantodata, signalling data Tietoa, jota matkapuhelinverkko käyttää lähinnä yhteyksien ja liikkuvuuden hallintaan. Palvelutason laatu, Grade of Service (GoS) Eteenkin puhelinverkoissa käytetty suorituskyvyn mitta, jota käytetään usein kuvaamaan todennäköisyyttä sille, että verkkoon tai verkossa jollekin tietylle väylälle tuleva puhelu (yhteydenmuodostuspyyntö) estyy.[28] PDP (Packet Data Protocol) -sisältö, PDP-context GPRS-yhteydestä käytetty nimitys. PDP-sisältö sijaitsee MS (Mobile Station), SGSN (Serving GPRS Support Node) ja GGSN:ssä (Gateway GPRS Support Node) ja sisältää yhteyteen liittyvät parametrit, kuten osoitteen, yhteyden statuksen ja QoS:n.[8] Siirtomedia Siirtoverkko, transport network Tiedonsiirtoon käytetty fyysinen materiaali, kuten kupari, lasi tai ilma.[29] GSM-verkkoon liittyen termi käsittää sekä runkoverkon (trunk or core network) että liityntäverkon (access network). Runkoverkko muodostuu suurikapasiteettisista yhteyksistä, jotka yhdistävät ja kootusti siirtävät paljon pienikapasiteettisia yhteyksiä (kanavointi, multiplexing). Liityntäverkko yhdistää runkoverkon kytkimet ja asiakkaiden päätelaitteet toisiinsa.[5, A.5.1] Siirtoverkko toimii verkkopalvelujen kuljettajana (carrier of the bearer service).[5, A.5.2] Telepalvelu, teleservice Telekommunikaatio Tilaaja, subscriber Transmissio Telepalvelu on tilaajalle tarjottava täydellinen palvelukokonaisuus, jonka toteuttamiseen tarvitaan tiedonsiirto-ominaisuuksien lisäksi monipuolisempia määrittelyjä. Puhelinpalvelu on esimerkki telepalvelusta, joka käyttää jotakin edellä verkkopalvelukohdassa mainittua verkkoa hyväkseen.[5, A.1.2] Voidaan määritellä puheen, datan ja kuvan tai videon siirroksi erilaisten verkkojen avulla.[45] Puhelinverkon asiakkaasta yleisesti käytetty termi. Tarkoittaa SDH/PDH (Synchronous / Plesiochronous Digital Hierarchy) -tasolla tapahtuvaa siirtoverkkopalvelua. Verkkopalvelu, bearer service Verkkopalvelu tarjoaa tiedonsiirtomenetelmän kahden verkkoon liitetyn terminaalin välille. Verkkopalveluja tarjoavat esim. PSTN (Public Switched Telephone Network), ISDN (Integrated Services Digital Network), PLMN (Public Land Mobile Network) ja internet. [5, A.1.2]

12 xi Vikasietoisuus, fault-tolerance Järjestelmän kyky jatkaa palvelujen tarjoamista viasta huolimatta.[59] Yhteydenaikainen laatu, Quality of Service (QoS) Verkoissa, joissa pystytään mittaamaan muitakin kuin eston arvoja, voidaan yhteyden ominaisuuksille määrittää erilaisia laatutasoa kuvaavia mittareita, joilla arvioidaan yhteydenaikaista laatua.[28]

13 1 1 Johdanto ja tavoitteet 1.1 Verkkosuunnittelun lähtökohdat Tässä työssä käsitellään matkapuhelinoperaattorin verkkorakenteen vaikutusta verkon haavoittuvuuteen ja pyritään löytämään verkkorakenteen suunnitteluun liittyviä hyödyllisiä näkökulmia ja yleisiä periaatteita. Työssä määritellään aiheeseen liittyviä termejä, kuten luotettavuus, saatavuus, haavoittuvuus ja vikasietoisuus sekä etsitään osa-alueita, joihin on syytä kiinnittää huomiota suunniteltaessa vikasietoisia verkkoja. Yksityiskohtaista arkkitehtuuria vikasietoisesta tai toisaalta haavoittuvasta verkosta on mahdotonta antaa. Sama verkkorakenne saattaa toisessa tilanteessa ja ympäristössä olla luotettava ja toisessa epäluotettava. Kaikissa ympäristöissä ja olosuhteissa asioita voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Työssä käsitellään myös operoinnin ja ylläpidon järjestämistä, sillä niiden tehokkaalla toteuttamisella voidaan parantavasti vaikuttaa matkapuhelinverkon palvelunlaatuun. Vikaantumattomia järjestelmiä on mahdoton rakentaa ainakin liike-elämän lakien vallitessa, jolloin jokaisen järjestelmän ja hankinnan pitää olla taloudellisesti perusteltavissa. Siksi ylläpidon ja operoinnin tehokkaalla toteuttamisella voidaan vikatilanteiden kestoa lyhentää ja siten minimoida vian vaikutukset käyttäjiin. Myös aika ajoin epäonnistuva järjestelmä voi saavuttaa erittäin korkeita palvelujen käytettävyysarvoja, jos vikatilanteista toipuminen tapahtuu nopeasti. Matkapuhelinverkon käyttäjän kokema palvelun laatu muodostuu monesta osatekijästä, eikä yksittäisen järjestelmän tai elementin häiriöttömyydestä ole vastaavaa hyötyä, jos ketjun muut osuudet ovat epäluotettavia. Jotta käyttäjän kokemaa palvelun luotettavuutta voidaan edes yrittää parantaa, pitää verkkoa kehittävien ihmisten ymmärtää, miten palvelu verkossa rakentuu ja mitä verkkoelementtejä ja siirtoyhteyksiä palvelun tarjoamiseen tarvitaan. Siksi työn luvussa 2 kuvataan matkapuhelinverkon tyypillisimmät palvelut, ja niiden tarjoamiseen tarvittavat palveluketjut. Luvussa 3 tarkastellaan matkapuhelinoperaattorin verkkorakennetta ja sen jakamista loogisiin ja ymmärtämistä helpottaviin kokonaisuuksiin. Vielä tällä hetkellä matkapuhelinverkon merkittävin tuotanto-osa rakentuu piirikytkentäisestä verkosta, jossa puhetta siirretään, mutta lisäarvo- ja hallintajärjestelmät rakentuvat yhä enenevässä määrin internet-protokollien (Transmission Control Protocol / Internet Protocol, TCP/IP) tarjoamalle alustalle. Pakettikytkentäinen IP (Internet Protocol) -verkko tulee tulevaisuudessa kasvattamaan suosiotaan myös dataliikenteen osalta GPRS:än (General Packet Radio Service) muodossa ja myöhemmin puheliikenteen osalta UMTS:in (Universal Mobile Telecommunications System) myötä. 1.2 Matkapuhelinverkon haavoittuvuus Luvussa 4 tarkastellaan haavoittuvuuteen liittyviä käsitteitä ja perusteita. Siinä esitellään myös haavoittuvuuden kannalta matkapuhelinverkon jakaminen kahteen eri toiminnalliseen kokonaisuuteen. Jako eroaa lähestymistavaltaan edellisessä luvussa esitetystä teknisestä ja verkkoperusteisesta jaosta ja perustuu enemmän verkon toiminnalliseen ryhmittelyyn. Jako on ikään kuin ylempi, käsitteellisempi ja palvelulähtöisempi kerros edellä esitetyn teknisen kerroksen päällä. Sen avulla voidaan esittää ja ryhmitellä verkon haavoittuvuustarkastelussa vastaan tulevia olennaisia asioita.

14 Luvussa 5 pyritään esimerkkitapauksen avulla soveltamaan käytäntöön edellisessä luvussa esitettyjä periaatteita ottaen huomioon käytännön verkkosuunnittelussa vastaan tulevia reunaehtoja. Luvun alussa hahmotellaan, miten lähinnä puhepalvelun saatavuus-arvo GSM (Global System for Mobile Communications) -verkossa rakentuu ja verrataan tulosta yleisessä puhelinverkossa (Public Switched Telephone Network, PSTN) käyttäjien kokemiin tyypillisiin saatavuusarvoihin. 2

15 3 2 GSM-verkon palvelut 2.1 Käytetyt merkinnät ja termit Tässä luvussa on kuvattu lyhyesti matkapuhelinoperaattorin yleisesti tarjoamia palveluja ja tarjontaan osallistuvien verkkokomponenttien rooli palveluntarjontaprosessissa. Palveluun liittyvät verkkokomponentit ja niiden välillä kulkeva käyttäjä- ja merkinantodata, eli palveluprosessi, on esitetty kuvilla tai nuoli-symboleilla ( / ) yhdistetyillä verkkoelementtien kirjainlyhenteillä. Kuvauksia ei ole tarkoitettu täydellisiksi, vaan joissakin tapauksissa on esitetty ainoastaan tavanomaisin tilanne ja poikkeukset on saatettu selostaa tekstissä palveluprosessikuvauksen yhteydessä. Kuvissa käyttäjä- ja merkinantodatayhteyksiä kuvataan yhtenäisillä ja pelkkiä merkinantodatayhteyksiä katkonaisilla nuolilla tai viivoilla. Käytännön toteutuksissa lähes poikkeuksetta vierailijarekisterin (Visitor Location Register, VLR) toiminnallisuudet on yhdistetty matkapuhelinkeskukseen (Mobile Switching Center, MSC), joten tässä työssä käytetään MSC-termiä viittaamaan lyhennyssyistä kummankin elementin muodostamaan toiminnallisuuteen. MSC:eihin on usein yhdistetty myös monia muita toiminnallisuuksia, jotka GSM-standardeissa yleensä kuvataan itsenäisinä verkkoelementteinä. Tällaisia toiminnallisuuksia ovat esimerkiksi SMS-IWMSC (Short Message Service - Interworking MSC), SMS-GMSC (SMS - Gateway MSC), GMSC (Gateway MSC) ja SCP (Services Control Point). Myös GPRS-standardissa esiintyviä toiminnallisuuksia saattaa olla yhdistelty samaan verkkosolmuun. Ainakin SGSN (Serving GPRS Support Node) ja GGSN (Gateway GSN) on yhdistetty CGSN:ksi (Combined GSN) monissa alkuvaiheen toteutuksissa. Samoin BG (Border Gateway) on usein yhdistetty GGSN tai CGSN:ään. 2.2 Verkon perustoiminnot Sijainninhallinta Jotta matkapuhelin pystyisi käyttämään verkon tarjoamia palveluja, sen pitää olla rekisteröitynyt verkkoon. Rekisteröinnin puhelin suorittaa sijainninpäivityksellä (location area update). Sijainninpäivitys käsittää aina signalointiliikennettä MS:än (Mobile Station) ja MSC:n välillä.[1] Jos puhelimen uusi sijaintialue (location area, LA) on saman MSC:n palvelualueella, rekisteröinti tapahtuu matkapuhelimen ja keskuksen välillä. Rekisteröinnin yhteydessä suoritetaan yleensä myös autentikointi.[6] MS MSC Jos uusi sijaintialue on toisen MSC:n palvelualueella, uusi MSC kysyy tilaajan tunnistetta, IMSI:ä (International Mobile Subscriber Number), edelliseltä MSC:ltä, koska pääsääntöisesti MS ilmoittaa ainoastaan tilapäisen IMSI:n, TMSI:n (Temporal Mobile Subscriber Identity), jonka perusteella

16 4 tilaajaa ei voida yksikäsitteisesti tunnistaa. TMSI:n tarkoitus on suojata tilaajan identiteettiä yhteydenottovaiheessa, jossa viestit välitetään radiotiellä selväkielisenä.[6] Uusi MSC tekee sijainninpäivityksen kotirekisterin (Home location Register, HLR) kanssa, joka antaa vanhalle MSC:lle käskyn poistaa tilaajaa vastaava tietue edellisestä VLR:stä.[6] MSC (vanha) 1. TMSI MS MSC 2. IMSI, autentikointitriplettejä 3. loc. update req. 4. cancel location HLR Kuva 1. Sijainninpäivitys MSC:n vaihtuessa Periodinen sijainninpäivitys Periodinen sijainninpäivitys on MS:n aloittama toimenpide, joka tapahtuu operaattorin määräämin väliajoin. Verkko lähettää aikavälin MS:lle BCCH-kanavassa (Broadcast Control CHannel).[1] MS MSC IMSI detach / attach -proseduuri Jos matkapuhelin ei onnistuneesti ota yhteyttä verkkoon periodiselle sijainninpäivitykselle määrätyn ajan puitteissa, verkko tekee puhelimelle implisiittisen IMSI detach -proseduurin (Implicit IMSI detach), jolloin verkko tulkitsee puhelimen poistuneen verkon kuuluvuusalueelta.[7] Matkapuhelin tekee itse IMSI detach -proseduurin silloin, kun se kytkeytyy pois verkosta, jolloin verkko tietää, että puhelin ei ole tavoitettavissa. Vastaavasti puhelin suorittaa IMSI attach -proseduurin kytkeytyessään verkkoon.[7] MS MSC Turvatoiminnot Autentikointi- ja salaustietojen vaihto Matkapuhelinkeskus käyttää autentikointitriplettejä tilaajan varmentamiseen ja liikenteen salaamiseen. Kotirekisteri lähettää triplettejä MSC:n pyynnöstä[6]. MSC HLR Jotta autentikointi ja salaus voidaan suorittaa, HLR:n pitää varastoida ainakin yksi tripletti jokaista tilaajaa kohti. Eräässä toteutuksessa HLR voi varastoida maksimissaan kymmenen triplettiä, joita se tarvittaessa pyytää tunnistuskeskukselta (Authentication Center, AuC) korkeintaan viiden erissä. Autentikointi ja yhteyden salaus suoritetaan yhteydenmuodostamisen alussa SDCCH-kanavalla (Stand-alone Dedicated Control CHannel) silloin, kun ko. toiminnot ovat käytössä [2, s233]. Käytännössä tämä tarkoittaa puhelua muodostettaessa ja vastaanotettaessa, sijainninpäivityksen yhteydessä, lyhytsanomia lähetettäessä ja vastaanotettaessa ja lisäpalvelutoimintoa suoritettaessa.

17 5 Koska autentikointi lisää järjestelmän prosessointikuormaa ja aiheuttaa ruuhkaa signalointiverkossa, ainakin joissain toteutuksissa on mahdollista käyttää valikoivaa autentikointia, jolloin toimenpide suoritetaan vain tiettyjen yhteydenmuodostuskertojen väliajoin IMEI (International Mobile station Equipment Identity) -tarkistus Verkolla on mahdollisuus tarkistaa puhelimen status laiterekisteristä (Equipment Identity Register, EIR), jossa on kolme listaa, joihin puhelimen IMEI (International Mobile station Equipment Identity) -tunniste voi kuulua riippuen siitä, onko puhelimen käyttö sallittu, estetty vai tarkkailtavana. Täydellinen IMEI-tarkistuskäytäntö on merkinannollisesti raskas, sillä IMEI pitäisi tarkistaa jokaisen radioyhteyden alussa siksi, että käyttäjä pystyy joissain tilanteissa vaihtamaan puhelinta ollessaan kytkeytyneenä verkkoon GSM-järjestelmän sitä havaitsematta.[1] MSC EIR Liikennöintiä EIR:iin voitaisiin vähentää, jos MSC tallettaa SIM:n (Subscriber Identity Module) yhteydessä käytetyn puhelimen IMEI:n. Silloin useasti riittäisi, että kyseisen IMEI:n status tarkistettaisiin EIR:stä kerran tai vain satunnaisesti, mutta kuitenkin aina silloin, kun verkko huomaa puhelimen IMEI:n vaihtuneen.[1] Operaattori voi myös yksinkertaisesti määrätä IMEI-tarkistusten tapahtumisajankohdan, jolloin vain osalla yhteydenotoista suoritetaan IMEI-tarkistus. 2.3 Puhepalvelut Puhelut matkapuhelimesta Kun sekä soittaja että puhelun vastaanottaja ovat saman matkapuhelinkeskuksen alueella, ei liikennöintiä MSC:n ja HLR:än välillä tarvita, kuten ei myöskään puhelun vaellusnumeroa (Mobile Station Roaming Number, MSRN) puhelun reitittämiseen. [2, s211, 213] MS MSC MS Jos puhelun vastaanottaja on eri MSC:n alueella kuin soittaja, puhelun reititystietoa kysytään HLR:stä, sillä soittajan MSC ei tiedä vastaanottajan sijaintia. Puhelu reititetään joko suoraan puhelimia palvelevien MSC:eiden välillä tai kauttakulkukeskuksen, GMSC:n (Gateway MSC), avulla, jos MSC:eiden välillä ei ole suoraa yhteyttä. Seuraavassa kuvassa on esitetty kauttakulkukeskuksen avulla kytketty puhelu. HLR 4. MSRN 2. IMSI 1. MSISDN MS MSC GMSC 3. MSRN MSC MS Kuva 2. Matkapuhelinten välinen puhelu GMSC:n kautta. VLR jakaa MSRN:än matkapuhelimelle pysyvästi rekisteröitymisen yhteydessä tai erikseen puhelukohtaisesti. MSRN varataan kiinteän puhelinverkon numeroavaruudesta.[ 2, s198]

18 6 MSNR:ää käytetään puhelun reitittämisessä samalla tavalla kuin PSTN (Public Switched Telephone Network) - tai ISDN (Integrated Services Digital Network) -puheluissa soitettavan tilaajan (Btilaajan) numeroakin. Syy siihen, miksi matkapuhelinnumeroa (Mobile Station PSTN/ISDN, MSISDN) ei voida käyttää puhelun reitittämisessä on se, että numerot eivät viittaa mihinkään tiettyyn maantieteellistä aluetta palvelevaan keskukseen, vaan numeron omistaja voi sijaita missä tahansa koti- tai vierailuverkon palvelualueella. Käytännössä MSRN:ät varataan todennäköisesti puhelukohtaisesti, jolloin MSRN:iä ei tarvitse jakaa pysyvästi jokaiselle matkapuhelimelle. Tällöin voidaan säästää monilla alueilla niukkoja puhelinnumeroita Puhelun kytkentä kiinteän verkon puhelimeen Jos puhelu on kiinteän verkon puhelimeen (PSTN tai ISDN), kytkentä tapahtuu yksinkertaisesti MSC tai GMSC:stä kohdeverkon keskukseen: Roaming-numeroa eikä HLR-signalointia tarvita. MS MSC PSTN/ISDN Puhelut kiinteästä verkosta Jos puhelut tulevat kiinteästä verkosta tai vieraasta PLMN:stä (Public Land Mobile Network), niin puhelut reititetään samalla periaatteella, kuin edellä esitetyt eri MSC:eiden väliset puhelutkin. 1. MSISDN GMSC HLR 4.MSRN 2. IMSI 3. MSRN MSC MS Kuva 3. Kiinteästä verkosta tulevan puhelun ohjaaminen matkapuhelimeen. 2.4 Datapalvelut Fax ja piirikytkentäinen data Piirikytkentäinen datapalvelu mahdollistaa datan siirtämisen suurimmillaan 9,6 kbit/s:n nopeudella. Palvelua voidaan käyttää monissa eri sovelluksissa, kuten esimerkiksi WAP (Wireless Application Protocol) -palvelun siirtoalustana, internet-yhteyksien tarjoamisessa tai yhteyksissä yritysten LAN (Local Area Network) -verkkoihin. Myös FAX-palvelu käyttää hyväkseen piirikytkentäisiä datayhteyksiä. Käytännössä fax- ja datapalvelut (datapalvelut kuuluvat GSM-spesifikaatioiden verkkopalveluihin [bearer services]) eivät eroa GSM-verkossa käytettyjen merkinanto- ja siirtoteiden osalta puhepalveluista muuten, kuin ehkä MSC:n ja ulkopuolisen verkon kytkentäpisteen ja -tavan suhteen. Yhteensovitustoiminnot (IWF, Interworking Functions) ulkopuolisiin verkkoihin sijaitsevat matkapuhelinkeskuksessa, ja käsittävät erilaisia sovittimia riippuen siitä, mihin verkkoon datapuhelut yhdistetään [2, s57, 146]. MS MSC/IWF PSTN/ISDN/PSPDN (Public Switched Packet Data Network)

19 7 Jotta siirtotie voidaan matkapuhelimeen päättyvän puhelun osalta sovittaa halutulle palvelulle, tilaajilla on eri numerot data-, puhe- ja fax-palveluille, elleivät sitten käytettävät verkot kokonaisuudessaan tue ISDN:n ISUP (ISDN User Part) -merkinantoprotokollaa.[2, s147] HSCSD (High Speed Circuit Switched Data) HSCSD:n ensimmäisen vaiheen spesifikaatio mahdollistaa neljän yhtäaikaisen kanavan varaamisen yhden datapuhelun käyttöön, jolloin tiedonsiirtonopeutta voidaan nostaa 9,6 kbit/s:n perusarvosta. Jos käytetään perinteistä kanavakoodausta, nopeus kasvaa maksimissaan arvoon 38,4 kbit/s, ja jos käytetään kevennettyä 14,4 kbit/s:n kanavakoodausta, nopeus on neljällä aikavälillä 57,6 kbit/s.[2, s182] HSCSD helpottaa monien palvelujen käyttämistä ja mahdollistaa uudentyyppisten sovellusten kehittämisen. HSCSD soveltuu erityisesti ennustettavaa siirtonopeutta ja viivettä vaativien palvelujen, kuten esimerkiksi videon ja multimedian, tarjoamiseen. HSCSD ei vaadi uusien verkkoelementtien asentamista eikä olennaisesti eroa muista piirikytkentäisistä verkkopalveluista (bearer services), muuten kuin nopeutensa suhteen GPRS (General Packet Radio Service) GPRS-verkko voi toimia kolmessa eri toimintatilassa: I, II ja III. Toimintatila I:ssä piirikytkentäiset (Circuit Switching, CS) ja pakettikytkentäiset (Packet Switching, PS) -palvelut käyttävät samaa kutsukanavaa (paging channel) yhteyden saamiseksi puhelimeen, ja puhelin voi vastaanottaa CSpuheluja, vaikka se olisi aktiivisessa GPRS-yhteydessä.[8] Toimintatila I:sen käytölle ja A- ja B-luokan päätelaitteiden toiminnan tukemiselle on oleellista Gsrajapinnan olemassaolo SGSN:n ja MSC:n välillä.[8] A-luokan puhelimet voivat olla samaan aikaan sekä aktiivisessa CS- että PS-yhteydessä. B-luokan puhelimet voivat olla valmiustilassa kummassakin palvelussa mutta aktiivisessa yhteydessä ainoastaan toisessa niistä.[9] Kaikki laitevalmistajat eivät tue Gs-rajapintaa tällä hetkellä eivätkä siten myöskään verkon toimintatilaa I. Sitä ennen verkkoja suositellaan käyttämään toimintamuodossa II, jossa radioverkko yhdistää kaikki kutsut CCCH (Common Control CHannel) -kutsukanavalle silloin, kun puhelin ei ole aktiivisessa CS- tai PS-yhteydessä [9]. Toimintatila II:ssa puhelimen ollessa GPRS-yhteydessä CS-puhelut menetetään, sillä puhelimet eivät pysty samaan aikaan tarkkailemaan kahta eri taajuudella sijaitsevaa kanavaa. Myöskään piirikytkentäistä puhelua kytkevä MSC ei tiedä mitään mahdollisesti aktiivisena olevasta GPRSyhteydestä, koska SGSN ja MSC:n välillä ei ole tiedonsiirtoyhteyttä. Kuitenkin jotkut laitevalmistajat ovat toteuttaneet Gb (SGSN-BSC (Base Station Controller)) ja A (MSC-BSC) -rajapintoja apuna käyttäen tuen CS-puhelujen vastaanottamiseen myös silloin, kun puhelin on aktiivisessa GPRS-yhteydessä. Tällöin puhelin keskeyttää PS-yhteyden CS-puhelun ajaksi ja palaa siihen puhelun loputtua MS attach Kun päätelaite siirtyy GPRS-verkkoon tai kytketään toimintaan GPRS-verkossa, sen pitää suorittaa MS attach -toiminto voidakseen käyttää GPRS- tai GSM-verkon palveluja [8]. Päätelaite voi tehdä MS attach -toiminnon kolmella eri tavalla.

20 8 GPRS attach IMSI attach combined GPRS / IMSI attach (Ainoastaan toimintatilassa I [8]) Alla on esitetty GPRS-kytkennän (GPRS attach) merkinantoon liittyvät verkkokomponentit ja signalointiyhteydet. SGSN (vanha) 2. IMSI, autentikointitriplettejä 1. P-TMSI MS SGSN 3. cancel loc. HLR Kuva 4. GPRS attach. Toimintatila I:ssä GPRS-kytketty puhelin tekee IMSI-kytkennän yhdistetyllä RA/LA (Routing Area / Location Area)-päivityksellä. Muuten IMSI-kytkentä tehdään normaalisti GSMsijainninpäivityksellä tai IMSI attach -proseduurilla.[8] GPRS:ssä puhelin käyttää tunnisteena P-TMSI (Packet TMSI) tai IMSI:ä, jos puhelimella ei ole P- TMSI:ä tiedossa. Yhdistetty GPRS/IMSI-kytkentä on muuten samanlainen, kuin edellä kuvattu GPRS attach, mutta siinä SGSN tiedottaa myös MSC:tä puhelimen kytkeytymisestä verkkoon.[8] Kytkennän yhteydessä voidaan käyttää valikoivaa autentikointia, jolloin parametri määrää montako SGSN:än sisäistä attach-toimintoa ja RA-päivitystä (intra SGSN update/attach) voidaan tehdä ilman autentikointia. Autentikoinnin suorittamisen jälkeen on mahdollista siirtyä salattuun toimintamuotoon. GPRS-kytkennän jälkeen puhelin siirtyy READY-tilaan, jolloin verkko voi lähettää puhelimelle kutsuja ja SMS (Short Message Service) -viestejä SGSN:än kautta. READY-tilassa on myös mahdollista suorittaa PDP (Packet Data Protocol) -sisällön aktivointi (PDP context activation), ks. PDP-sisällön aktivointi ja purku.[8] MS detach Puhelin voidaan kytkeä irti verkosta joko päätelaitteen itsensä tai verkon toimesta. Kuten aktivointitapauksessakin, on mahdollista suorittaa GPRS, GSM tai yhdistetty irtikytkentä. Seuraavassa on esitetty päätelaitteen aloittama yhdistetty GPRS/IMSI-kytkennän purku, joka on mahdollista suorittaa vain verkon toimintatilassa I. Muissa toimintatiloissa puhelin tekee kytkennän purkamisen erikseen sekä MSC että SGSN:n kanssa.[8] MSC 2.IMSI detach MS SGSN 1.delete PDP-context GGSN Kuva 5. Yhdistetty GPRS/IMSI-kytkennän purku.

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572 Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Historia Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)

Lisätiedot

MAP - Mobile Application Part

MAP - Mobile Application Part - Mobile Application Part Liikkuvuuden hallinta GSM-verkossa Palvelut GSM-verkossa Lyhytsanomapalvelu CAMEL = IN+GSM integraatio Raimo Kantola tvt 1 - k2000 17-1 GSM -järjestelmä jaetaan 4 alijärjestelmään

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Televerkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Televerkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Televerkko, GSM-verkko Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Televerkko (PSTN) 2. Matkapuhelinverkko GSM, EDGE, UMTS Kalvot perustuvat

Lisätiedot

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96 S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96 Short Message Services (SMS) liikenteenhallinta Peter Rostas Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto 42690u tel:040-5150515 Peter.Rostas@hut.fi TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Soluverkot. Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Soluverkot. Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Soluverkot Jukka K. Nurminen T10.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Viime luennolla Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros, haetaan vastausta kysymykseen: Miten bitteinä oleva tieto siirtyy

Lisätiedot

TVP 2003 - Kevätkurssi

TVP 2003 - Kevätkurssi TVP 2003 - Kevätkurssi Wireless networks Otto Alhava otto.alhava@ericsson.fi Luento 7: osat! Soveltava osa:! ADSL, ATM ja IP: pääsyverkko! VPN-ratkaisut: ATM, FR, Ethernet, IP (MPLS)! Opimme uutta:! Mobiiliverkot

Lisätiedot

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Teknillinen Korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Marko Kotilainen Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Espoo 14.1.2003 Valvoja: Prof. Sven-Gustav

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIETOTEKNIIKAN OSASTO MATKAPUHELINVERKON MAP-PROTOKOLLATOTEUTUS ÄLYVERKKOPALVELUIDEN OHJAUSPISTEESEEN

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIETOTEKNIIKAN OSASTO MATKAPUHELINVERKON MAP-PROTOKOLLATOTEUTUS ÄLYVERKKOPALVELUIDEN OHJAUSPISTEESEEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIETOTEKNIIKAN OSASTO DIPLOMITYÖ MATKAPUHELINVERKON MAP-PROTOKOLLATOTEUTUS ÄLYVERKKOPALVELUIDEN OHJAUSPISTEESEEN Diplomityön aihe on hyväksytty Tietotekniikan osaston

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta 1(6) Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta Teleyrityksen tiedot Määräys 66 - Liite 3 Täytetty lomake toimitetaan osoitteeseen viat@ficora.fi Teleyrityksen nimi: Tapauksesta lisätietoja antavan henkilön

Lisätiedot

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikenteen historiaa. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikenteen historiaa. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Tietoliikenteen historiaa Yleistä Tietoliikenneverkot syntyneet ihmisten välisestä kommunikointitarpeesta Verkkojen keskeiset kysymykset miten siirtää tietoa

Lisätiedot

Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => =>

Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => => 305 306 Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle 2G+ ja 2½G perustuivat GSM-verkon kehittämiseen seuraavin ratkaisuin: (High Speed Circuit Switched Data) eli nopea piirikytkentäinen datasiirto (2G+). GPRS (General

Lisätiedot

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu

Lisätiedot

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. David Lewis PREPAID

Satakunnan ammattikorkeakoulu. David Lewis PREPAID Satakunnan ammattikorkeakoulu David Lewis PREPAID Tekniikan Porin yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto 2008 TIIVISTELMÄ PREPAID Lewis, David Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Määräys teleliikenteen estoluokista

Määräys teleliikenteen estoluokista Viestintävirasto 35 Q/2014 M 1 (5) Määräys teleliikenteen estoluokista Annettu Helsingissä 8. päivänä joulukuuta 2014. Viestintävirasto on määrännyt 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Palveluntuottajan kytkeytyminen eri operaattoreiden SMSC-keskuksiin

Palveluntuottajan kytkeytyminen eri operaattoreiden SMSC-keskuksiin Teknillinen Korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-38.128 Teletekniikan erikoistyö Palveluntuottajan kytkeytyminen eri operaattoreiden SMSC-keskuksiin Tekijä: Ohjaaja: Valvoja: Santtu Rantanen 43012T

Lisätiedot

MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS

MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS Mika Järvinen Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja

Lisätiedot

Nykypäivän matkapuhelinverkot

Nykypäivän matkapuhelinverkot Nykypäivän matkapuhelinverkot Jukka K. Nurminen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luentojen sisältö Televerkon toiminta Puhelinverkon periaate Puhelinkeskuksen toiminta Siirtojärjestelmät

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,

Lisätiedot

Televerkon synkronointi

Televerkon synkronointi Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset SG550 Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset Tuupakantie 3, 01740 1 FSM Tekninen tuki 0600 16160 Ensimmäiseksi: Valitse riistakameraan liittymä operaattorilta MMS ja/tai GPRS(data) ominaisuuksilla. Muistathan,

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Juha Mantila. Palvelutekstiviesti

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Juha Mantila. Palvelutekstiviesti SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Juha Mantila Palvelutekstiviesti Tekniikan Porin yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto 2007 TIIVISTELMÄ PALVELUTEKSTIVIESTI

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1

Tiedonvälitystekniikka 1 Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SE 323 ke 10-12 Assistentti: Erikoistutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ 3G-LABORATORIOVERKON RAKENTAMINEN JA RAJAPINTAMITTAUSTEN ANALYSOINTI Työn tekijä: Jarno Toivio Työn valvoja: Seppo Lehtimäki

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Muistio 1 (7) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA

Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA Tietotekniikan koulutusohjelma 2014 RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä xx päivänä yykuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt xx päivänä xxkuuta 2007 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu

Lisätiedot

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta

Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Viestintävirasto 33 F/2014 M 1 (5) Määräys hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1

OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 1.0 Yleistä OnniSMS on HTTPS/XML pohjainen rajapinta tekstiviestin lähettämiseen. Palvelun käyttöön tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja palvelimen osoite, jotka saa tekemällä

Lisätiedot

http://oiva.corp.finnet.local/resource.phx/finnet/toimintaymparisto/sanasto.htx

http://oiva.corp.finnet.local/resource.phx/finnet/toimintaymparisto/sanasto.htx Page 1 of 8 Org.kaaviot IT Talous Turvallisuus Sanasto Ruokalistat Kuukausiliite Vaihda vapaalle ww As Ta Finnetryhmä Finnet Oy Tytäryhtiöt Toimipaikat Tuotteet Prosessit Projektit Työryhmät Alan tietopan

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

Esipuhe Sisällysluettelo... 4 Lyhenteet... 5. 1.1 Tausta... 8 1.2 Tavoitteet... 8 1.3 Tutkimusmenetelmät... 8 1.4 Määritelmiä... 8

Esipuhe Sisällysluettelo... 4 Lyhenteet... 5. 1.1 Tausta... 8 1.2 Tavoitteet... 8 1.3 Tutkimusmenetelmät... 8 1.4 Määritelmiä... 8 4,QWHUQHWRSHUDDWWRULWVLVlOO QYlOLWWlMLQlPDWNDSXKHOLQYHUNRLVVD 6LVlOO\V Esipuhe Sisällysluettelo... 4 Lyhenteet... 5 -RKGDQWR 1.1 Tausta... 8 1.2 Tavoitteet... 8 1.3 Tutkimusmenetelmät... 8 1.4 Määritelmiä...

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Operator's Panel Välityspöytä

Operator's Panel Välityspöytä Sisällys Operator's Panel Välityspöytä 1. Yleistä...2 1.1 Välityspöydän käynnistäminen...2 1.1.1 VoIP-puhelin...2 1.1.2 Kirjautuminen...2 1.2 Välityspöydän sulkeminen...3 1.3 Käyttöliittymä...4 1.3.1 Puhelut...4

Lisätiedot

Hinnasto 2012. DNA Pro 1. DNA Pro 500. DNA Pro 1000+ DNA Pro 3500. DNA Pro Puhe -liittymät. 3,90 /kk. 16,90 /kk c) 19,80 /kk c) 37,90 /kk c) 3000 min

Hinnasto 2012. DNA Pro 1. DNA Pro 500. DNA Pro 1000+ DNA Pro 3500. DNA Pro Puhe -liittymät. 3,90 /kk. 16,90 /kk c) 19,80 /kk c) 37,90 /kk c) 3000 min Hinnasto 2012 DNA Pro Puhe -liittymät Kaikki DNA Pro -liittymät sisältävät nopean nettiyhteyden ja 50 tuntia puheluita DNA Pro- ja DNA-liittymiin. DNA Pro 1 3,90 /kk Liittymän avausmaksu 2,90 Kk-maksuun

Lisätiedot

Next Generation Network

Next Generation Network Next Generation Network Tiedonsiirtotoimikunnan työryhmä TIVA-seminaari 10.11.2005 Kari Wirman NGN raportointityö Työryhmän kokouksia 8 Valmistelu alatyötyhmissä Palvelut (TR) Verkkotekniikka (TH) Standardointi

Lisätiedot

K U U L A L A A K E R I LUOTTAMUKSELLINEN 1(6)

K U U L A L A A K E R I LUOTTAMUKSELLINEN 1(6) K U U L A L A A K E R I LUOTTAMUKSELLINEN 1(6) Messto HTTP API Messto HTTP API on sovelluskehittäjiä varten kehitetty helppo tapa toteuttaa tekstiviesti- ja multimediaviestisovelluksia. Rajapinnan avulla

Lisätiedot

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00

BaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KUVAUS BaseMidlet on matkapuhelimessa toimiva sovellus jolla voi etäkäyttää Tiimi 7000 sarjan säätimiä. Copyright Team-Control Oy, oikeudet muutoksiin pidätetään. TiiMi on Team-Control

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1) 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Lyhenteet Siirtoprosessin vaiheet (ja vastaavat viestit) NPO Siirtopyyntö NPOC Siirtohyväksyntä NPC Siirtovahvistus SC-NOTICE SD-NOTICE

Lyhenteet Siirtoprosessin vaiheet (ja vastaavat viestit) NPO Siirtopyyntö NPOC Siirtohyväksyntä NPC Siirtovahvistus SC-NOTICE SD-NOTICE Lyhenteet Siirtoprosessin vaiheet (ja vastaavat viestit) = Siirtopyyntö (Number Port Order). C = Siirtohyväksyntä (Number Port Order Confirmation) - luovuttava operaattori tarkistaa siirtopyynnön tietojen

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ. UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ. UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkö- ja tietoliikennetekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto Työn tekijä: Huy Tan Työn ohjaaja: Seppo Lehtimäki Työn valvoja:

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Käyttöopas. ADAP-KOOL AK-ST 500 Oy Danfoss Ab / Kylmäosasto 1

Käyttöopas. ADAP-KOOL AK-ST 500 Oy Danfoss Ab / Kylmäosasto 1 Käyttöopas ADAP-KOOL AK-ST 500 Oy Danfoss Ab / Kylmäosasto 1 Periaate AK-NG järjestelmän AK SM720 tai 350 voidaan luoda yhteys kolmella eri tavalla (kts. kuva alla) Uusiin (laajennettaviin) säätimin voidaan

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE

MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE Tomi Kullas Olli Smedberg Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka ja tietoverkot TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikka

Lisätiedot

Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015

Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015 Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015 VOLTE Pekkanen, Toni Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2015 Ohjaaja: Aromaa Juha, DI Sivumäärä: 48 Liitteitä:

Lisätiedot

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi? Projektina gradu Miten? Missä? Milloin? Miksi? Sisältö Johdanto Storage Area Networks SCSI ja Fibre Channel Multiprotokollareititys Esimerkkitoteutus Yhteenveto Storage Domain Tietokanta (dbms) Sovellukset

Lisätiedot

Historia. Mobiiliverkot. GSM:n arkkitehtuuri. Mobiiliverkon periaate. Tukiasemajärjestelmä. Keskusjärjestelmä. Kirja sivut 533-572

Historia. Mobiiliverkot. GSM:n arkkitehtuuri. Mobiiliverkon periaate. Tukiasemajärjestelmä. Keskusjärjestelmä. Kirja sivut 533-572 Historia Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Asennusohje. EasyLine GSM

Asennusohje. EasyLine GSM Asennusohje EasyLine GSM Laitteen kuvaus EasyLine GSM on puhelinlijasimulaattori, joka simuloi analogista PSTN linjaa GSM verkossa ja sitä voidaan käyttää ContactID protokollan lähettämiseen hälytinjärjestelmiltä.

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

GSM robottimodeemi. Versio 4.06. GSM-4 Ohjelma PIKAKÄYTTÖOHJE GDAŃSK

GSM robottimodeemi. Versio 4.06. GSM-4 Ohjelma PIKAKÄYTTÖOHJE GDAŃSK GSM robottimodeemi Versio 4.06 GSM-4 Ohjelma PIKAKÄYTTÖOHJE GDAŃSK 1. GSM-4 MODULIN OMINAISUUDET Analogisen puhelinlinjan simulointi GSM yhteyden avulla mahdollistaa hälytyksen siirron kohteesta silloinkin

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj. 2013 IBM Corporation

Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj. 2013 IBM Corporation Älykkäämpi päätelaitteiden hallinta Juha Tujula, CTO, Enfo Oyj 2013 IBM Corporation 3 Enfo Suomessa Markkinat: Suomessa IT-palvelumarkkinan koko on noin 2,5 miljardia euroa ja sen arvioidaan kasvavan pitkällä

Lisätiedot