MATKAPUHELINOPERAATTORIN YDINVERKKORAKENTEEN OPTIMOINTITARKASTELU VIKASIETOISUUDEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAPUHELINOPERAATTORIN YDINVERKKORAKENTEEN OPTIMOINTITARKASTELU VIKASIETOISUUDEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Juha Grönman MATKAPUHELINOPERAATTORIN YDINVERKKORAKENTEEN OPTIMOINTITARKASTELU VIKASIETOISUUDEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja Professori TeemupekkaVirtanen Työn ohjaaja DI Riitta Tiuraniemi

2 i TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tekijä: Juha Grönman DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Työn nimi: Matkapuhelinoperaattorin ydinverkkorakenteen optimointitarkastelu vikasietoisuuden näkökulmasta Päivämäärä: 20. huhtikuuta 2002 Sivumäärä: 57 Osasto: Professuuri: Työn valvoja: Työn ohjaaja: Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Verkkoarkkitehtuurit ja protokollatuotanto Professori Teemupekka Virtanen DI Riitta Tiuraniemi Matkapuhelinverkon, kuten muidenkin tietoliikenneverkkojen, käyttäjille tarjoamat palvelut koostuvat ketjusta verkkoelementtejä ja niitä yhdistäviä tiedonsiirtoyhteyksiä. Käyttäjän kokema palvelun luotettavuus on kaikkien ketjussa olevien osuuksien luotettavuuksien summa. Tässä työssä perehdytään palveluketjun saatavuuden laskemiseen, tutkitaan keinoja sen parantamiseen ja esitetään esimerkin vuoksi tyypillisiä saatavuusarvoja ketjun eri osuuksille. Jotta palveluketjua voidaan tarkastella, edellytyksenä on ensinnäkin matkapuhelinverkon toiminnan ja erityisesti merkinanto- ja käyttäjädatan liikkeiden tunteminen palveluntarjontaprosessin yhteydessä. Siksi työn alussa tutustutaan tavallisimpiin matkapuhelinverkkojen tarjoamiin palveluihin ja esitetään niihin liittyvät palveluprosessikuvaukset. Haavoittumattoman tietoliikenneverkon suunnittelua ei voida kuitenkaan tehdä pelkästään saatavuus-käsitettä tarkastelemalla. Haavoittuvuus-termi ottaa huomioon paitsi väistämättömien vikatilanteiden tapahtumatiheyden ja viasta toipumiseen tarvittavan ajan, niin myös vikatilanteiden vaikutusten laajuudet käyttäjiin ja palveluihin. Siksi haavoittumattoman verkon yleisenä suunnitteluperiaatteena pitää olla kuviteltavissa olevien vikatilanteiden vaikutusten rajaaminen mahdollisimman pieneen määrään käyttäjiä ja palveluja. Työssä tutustutaan aiheeseen liittyviin termeihin ja niiden soveltamiseen matkapuhelinverkkoihin. Myös matkapuhelinoperaattorin verkkorakenteen jakaminen havainnollisiin ja ymmärtämistä helpottaviin osiin esitetään. Osittain tämän jaon perusteella verkon haavoittuvuuskäsittely jaetaan kahteen, suurelta osalta toisistaan riippumattomiin järjestelmiin, joita on hyödyllistä niiden ominaisuuksien vuoksi käsitellä erillään. Lopuksi tutkitaan miten matkapuhelinverkon eri järjestelmien luotettavuutta voidaan parantaa, ja esimerkin avulla havainnollistetaan verkkosuunnittelua, jossa pyritään myös huomioimaan todellisuudessa vastaan tulevia asioita ja reunaehtoja. Työ ei siis rajoitu käsittelemään aihetta pelkästään tieteellisestä näkökulmasta, vaan käytännönläheisyyteen pyritään varsinkin konkreettisia ehdotuksia sisältävässä osiossa huomioimalla tällä hetkellä markkinoilla olevien tekniikoiden rajoituksia ja erityispiirteitä. Avainsanat: haavoittuvuus, saatavuus, matkapuhelinverkko, GSM, SDH, ydinverkko

3 ii HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author: Juha Grönman ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Name of the Thesis: The optimization of the core network of a mobile operator in the point of view of fault-tolerance Date: 20 April 2002 Number of pages: 57 Department: Professorship: Supervisor: Instructor: Department of Electrical and Communications Engineering Network Architecture and Protocol Engineering Professor Teemupekka Virtanen M.Sc. Riitta Tiuraniemi The services of a mobile network, as well as other telecommunications networks, construct of a chain of elements and links connecting them. The service reliability experienced by customers is the sum of all the reliabilities of the elements of the chain. This work deals with the calculation of the availability of the service chain, inspects the means to improve the availability and introduces the typical availability levels for the components of the service chain. To be able to examine the service chain, firstly one must master the functionality of the mobile network and in particularly the flow of signalling and user traffic related to the service process. That is why the typical services of a mobile network and their flows of information are studied in the beginning of the work. The design of invulnerable telecommunications networks cannot be done just by paying attention to the availability figures of the service chain elements. The term vulnerability takes into account not just the probability of faults, the time to recover but also the consequences of the faults to the customers and services. The general design principle of an invulnerable network must be to restrict the effect of a fault to as small group of customers and services as possible. The work introduces the terms related to the subject and presents how to apply them to mobile networks. This report also introduces the partitioning of the network architecture to the parts, which help to visualize and understand the structure of a mobile network. Partly with the help of this partitioning the handling of vulnerability of the network is done in two parts, which is beneficial because of the nature of the two systems. Finally it is studied how the reliability of the two systems can be increased and trough an example the design of a mobile network is illustrated taking into account things and prerequisites that are confronted in real life. So the work is not limited just to handle the subject scientifically but also tries to touch reality in the form of features of the techniques currently at the market, particularly in the part that contains concrete suggestions. Keywords: vulnerability, availability, mobile network, GSM, SDH, core network

4 iii Alkusanat Työ on tehty Suomen 2G Oy:ssä tarkoituksena selvittää aloittelevan matkapuhelinoperaattorin verkkorakenteen ongelmakohtia ja toimia perustana verkon kehittämistyössä. Kiitän Suomen 2G Oy:tä, Riitta Tiuraniemeä ja Pertti Siléniä, jotka antoivat mahdollisuuden tutustua tietoliikenteen mielenkiintoiseen maailmaan tarjoamalla käytännönläheisen, haastavan ja oikean projektin, jonka pohjalta tämä työ on tehty. Kiitän muitakin Suomen 2G:n työntekijöitä, joiden ammattitaidosta pääsin osalliseksi työn aikana. Erityiset kiitokset Vesa Ruokosella, jonka toimistossa useimmin vierailin: toivottavasti keskusteluilta mitään tärkeää ei häiriintynyt tai jäänyt tekemättä. Henkilökohtaisesti projekti on ollut onnistunut ja omat tavoitteeni ovat täyttyneet. Työn jälkeen voin sanoa ymmärtäväni jotain tietoliikenteestä. Toisaalta myönnän, että paljon on vielä opittavaa, mutta tämän työn ansiosta perusta kehittymiselle on olemassa. Lopuksi kiitän työn valvojaa, professori Teemupekka Virtasta arvokkaasta ohjauksesta ja diplomityön tavoitteiden selventämisestä. Espoossa 20. huhtikuuta 2002 Juha Grönman

5 iv Sisällysluettelo Alkusanat...iii Sisällysluettelo... iv Lyhenteitä... v Termistöä... ix 1 Johdanto ja tavoitteet Verkkosuunnittelun lähtökohdat Matkapuhelinverkon haavoittuvuus GSM-verkon palvelut Käytetyt merkinnät ja termit Verkon perustoiminnot Puhepalvelut Datapalvelut Lisäpalvelut (supplementary services) IN (Intelligent Network) -palvelut Palvelujärjestelmät Matkapuhelinoperaattorin verkkorakenne Verkkokäsitteen esittely Siirtoverkko Merkinantoverkko IP-verkko Haavoittuvuus Perusteet Luotettavuuden toteuttaminen GSM-verkon jakaminen erillisiin kokonaisuuksiin haavoittuvuustarkastelua varten Matkapuhelinoperaattorin verkkorakenteen optimointi Palveluketjun saatavuuden määrittäminen Suunnitteluesimerkki Kehitysnäkymät GPRS UMTS Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet... 58

6 v Lyhenteitä 3G ADM ATM AuC BSC BSS BTS CGSN CS EIR ETSI FR GGSN GMSC GPRS GSM HLR IMEI IMSI Third Generation Mobile Telephony. Yhteisnimitys kolmannen sukupolven matkapuhelinverkoille. Add/Drop Multiplexer. Siirtoverkoissa rengasrakenteiden yhteydessä käytetty kanavointi- ja kytkentälaite, joka mahdollistaa yksittäisten signaalien lisäämisen siirtoyhteydelle ja poistamisen siirtoyhteydeltä. Asynchronous Transfer Mode, yhteydellinen tiedonsiirtotekniikka. Ryhmittelee siirrettävän tiedon vakiomittaisiin soluihin. Authentication Center, tunnistuskeskus. Varastoi ja käsittelee tilaajakohtaisia tunnistustietoja GSM-verkossa. Base Station Controller, tukiasemaohjain. Ohjaa radioverkon toimintaa GSM-verkossa. Base Station Subsystem, tukiasemaosa. GSM:ssä tukiasema- ja radioverkosta käytetty kirjainlyhenne. Base Station System, tukiasema. Toimii GSM-verkossa radioaalloilla siirtyvän informaation lähettimenä ja vastaanottimena. Combined GPRS Support Node. GPRS-verkossa SGSN ja GGSN:än toiminnallisuudet sisältävä verkkoelementti. Circuit Switching, piirikytkentä. Tiedonsiirtomuoto, jossa lähettäjän ja vastaanottajan välille varataan yhteydelle omistettu kanava tiedonsiirron ajaksi. Equipment Identity Register, laiterekisteri. Tallettaa ja pyynnöstä jakaa GSM-verkossa olevien puhelimien kelpoisuustietoja. European Telecommunications Standards Institute. Eurooppalainen tietoliikennealan standardointielin. Frame Relay, yhteydellinen tiedonsiirtotekniikka. Siirtää tietoa vaihtelevan pituisissa paketeissa. Gateway GPRS Support Node. GPRS-verkon elementti, joka toimii yhdyskäytävänä GSM/GPRS-verkon ja ulkoisten pakettiverkkojen välillä. Gateway Mobile Switching Center, kauttakulkukeskus. Välittää puheluja GSM-verkon ja muiden verkkojen, kuten yleisen puhelinverkon (PSTN/ISDN), välillä. General Packet Radio Service. GSM:än pohjalle rakentuva pakettivälitteinen tiedonsiirtopalvelu. Global System for Mobile Communications. Digitaalinen matkapuhelinjärjestelmä. Home Location Register, kotirekisteri. Tallettaa ja jakaa tarvittaessa muille elementeille tietoja matkapuhelinpalvelun tilaajista. International Mobile station Equipment Identity. Matkapuhelimen GSM-verkossa yksilöivä numerosarja. International Mobile Subscriber Number. Tilaajan GSMverkoissa yksilöivä numerosarja.

7 vi IN Intelligent Network, älyverkko. Menetelmä lisäpalvelujen tarjoamiseen jo olemassa olevissa puhelinverkoissa, joka perustuu palvelujen logiikan keskitettyyn sijoittamiseen. IP Internet Protocol. Yhteydetön pakettipohjainen tiedonsiirtoprotokolla. ISDN Integrated Services Digital Network. Puhelinverkko, joka rakentuu PSTN:än kanssa samalle infrastruktuurille. Tarjoaa tilaajille 64 kbit/s digitaalisia yhteyksiä, joita voidaan käyttää sekä puheen että datan siirtämiseen. ISP Internet Service Provider, internet-palveluntarjoaja. ITU-T International Telecommunication Union Telecommunication Standardization Sector. Yhdistyneiden Kansakuntien tietoliikennealan standardointijärjestö. LA Location Area, sijaintialue. GSM-verkon alue, jonka tarkkuudella verkko tietää puhelimen sijainnin. MS Mobile Station, matkapuhelinverkon päätelaite. MSISDN Mobile Station ISDN number, matkapuhelinnumero. Käytetään soitettaessa puhelimeen. MSRN Mobile Station Roaming Number. Puhelun vaellusnumero, jota verkko käyttää reitittäessään puheluja vastaanottajalle. MTBF Mean Time Between Failures, vikaantumisaikavälin odotusarvo. Kuvaa aikaa laitteen tai järjestelmän vikaantumishetkien välillä. Termi sisältää myös vian korjaamisen kuluvan ajan. MTTF Mean Time To Failure, vikaantumisajan odotusarvo. Kuvaa todennäköistä aikaa edellisen vian korjauksesta seuraavan esiintymiseen. MTTR Mean Time To Repair, korjausajan odotusarvo. NSS Network Switching Subsystem, kytkentäosa. GSM-verkon puheluja kytkevästä osasta käytetty lyhenne. OSI Open Systems Interconnection, viitemalli. Käytetään kuvaamaan telekommunikaatiojärjestelmien rakennetta ja toimintaa. PCM Pulse Code Modulation, pulssikoodimodulaatio. Käytetään muutettaessa signaali digitaalisesta muodosta analogiseen ja päinvastoin. PDP Packet Data Protocol. Protokolla, jota ulkopuoliset verkot käyttävät keskustellessaan GPRS-verkon kanssa. IP on esimerkki PDP:stä. PLMN PS PSTN P-TMSI Public Land Mobile Network, matkapuhelinverkko. Packet Switching, pakettikytkentä. Lähinnä dataverkoissa käytetty tiedonsiirtomuoto, jossa tieto jaetaan paketteihin ennen lähettämistä. Public Switched Telephone Network, enemmänkin käsite kuin fyysinen verkko. Tarkoittaa yleistä lankapuhelinverkkoa, jonka tilaajaosuus on analoginen. Packet Temporal Mobile Subscriber Identity. GPRS:ssä tilaajan identiteetin suojaamiseen radiotiellä väliaikaisesti käytetty tunnus.

8 vii QoS RA RAS SDH SGSN SMS SMSC SMS-IWMSC SMS-GMSC SONET SS7 STM TCP/IP TMSI TRX UMTS USSD VLR Quality of Service, yhteydenaikainen laatu. Nimitys tietoliikenneyhteyden laatutasoa kuvaavista mittareista. Routing Area, reititysalue. Alue, jonka tarkkuudella GPRSverkko tietää puhelimen sijainnin. Remote Access Server, etäkäyttöpalvelin. Mahdollistaa pääsyn ulkopuolelta esimerkiksi lähiverkkoon. Synchronous Digital Hierarchy, aikajakoisuuteen perustuva tiedonsiirtotekniikka. Käyttää synkronista kanavointia (multiplexing). Serving GPRS Support Node, GPRS-verkon elementti. Välittää liikennettä alueellaan oleviin päätelaitteisiin tai alueellaan olevista päätelaitteista. Short Message Service, ETSI:n GSM:ään standardoima lyhytsanomien välitysjärjestelmä. Short Message Service Center, lyhytsanomakeskus, jonka kautta kaikki GSM-verkossa lähetetyt viestit kulkevat. Short Message Service Interworking MSC. Toiminnallisuus tavallisesti MSC:ssä, joka ohjaa lyhytsanomat tekstiviestikeskukseen. Short Message Service Gateway MSC. Toiminnallisuus tavallisesti MSC:ssä, joka ohjaa lyhytsanomat tekstiviestikeskukselta kohti vastaanottavaa päätelaitetta. Synchronous Optical NETwork. SDH:n vastine Yhdysvalloissa. Signalling System No. 7, yhteiskanavan merkinanto. Yleisesti käytössä oleva pakettivälitteinen merkinantoverkko, joka periaatteessa käyttää omistettuja tietoliikenneyhteyksiä. Synchronous Transport Module. SDH:ssa tiedon siirtämisessä käytetty kehys. Siirrettäessä STM kertaa sekunnissa, saadaan SDH:n perusnopeudeksi 155,52 Mbit/s. STM-N on kapasiteetiltaan STM-1:sen monikerta. Transmission Control Protocol / Internet Protocol. Internetissä käytetty protokollayhdistelmä, jossa TCP käyttää IP:tä tiedon siirtämiseen. TCP on yhteydellinen ja luotettava pakettipohjainen tiedonsiirtoprotokolla. Temporal Mobile Subscriber Identity. GSM:ssä tilaajan identiteettiä radiotiellä suojaava tunniste. Transceiver. Tukiasemassa sijaitseva lähetin/vastaanotinyksikkö, joita on yksi kutakin käytettyä taajuutta kohden. Universal Mobile Telecommunications System. ETSI:n standardoima kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä. Unstructured Supplementary Service Data. ETSI:n GSM:ään standardoima nopeampi viestienvälityspalvelu kuin SMS. Visitor Location Register, vierailijarekisteri. Sijoitettu MSC:n yhteyteen, ja tallettaa matkapuhelinpalvelun tarjoamiseen tarvittavat tiedot MSC:n palvelualueella sijaitsevista tilaajista.

9 viii VMSC Visited MSC. Nimitys matkapuhelinkeskuksesta, jonka alueella tarkasteltava tilaaja tietyllä hetkellä sijaitsee. WAP Wireless Application Protocol. GSM-verkoissa internettyyppisten palvelujen tarjoamisen määrittävä protokolla. WWW World Wide Web. Internet-palvelu, joka yhdistää linkkien avulla eri palvelimilla sijaitsevia myös graafisesti muotoiltuja sivustoja. X.25 ITU-T:n määrittelemä pakettiverkkoprotokolla.

10 ix Termistöä 2 M -yhteys Aikajakoisen (TDM, Time Division Multiplexing) PCM (Pulse Code Modulation) -järjestelmän perusnopeus, 2 Mbit/s, joka sisältää 32 kappaletta 64 kbit/s -puhekanavia. Alaluku Erlang Haavoittuvuus, survivability Kytkentäinen, switched Käyttäjädata, user traffic Luku kohdassa selitetyn käsitteen kaikkia hierarkisesti alempia tekstin ryhmittelytasoja kuvaava termi. Puhelinverkkojen liikennemäärien mittaamiseen käytetty yksikkö. Erlang on tulo keskimääräisestä puhelujen saapumistiheydestä ja puhelun kestosta. Jos esimerkiksi keskimääräinen puhelujen saapumistiheys tunnissa on 200 ja yhden puhelun kesto 3 min, niin liikennemääräksi saadaan 10 Erlangia (3 200 / 60).[39] Haavoittuvuudella tarkoitetaan tässä työssä käsitettä, joka mittaa verkon riskiä altistua vikatilanteisiin. Termi pyrkii ottamaan huomioon myös tapahtuman seurausten laajuudet palveluihin ja tilaajiin. Verkkorakenne voi olla joko kytketty tai kiinteä[43]. PSTN on kytkentäinen tai valintainen. Valintainen tarkoittaa sitä, että jokaisella keskuksella ei tarvitse olla suoraa yhteyttä kaikkiin muihin keskuksiin. Järjestelmässä keskukset toimivat yleensä kytkiminä, jotka välittävät puheluja kohti määränpäätään. Tietoa, jota siirretään verkkoa käyttävien loppuasiakkaiden välillä. GSM:ssä tarkoittaa digitaalisessa muodossa siirrettävää puhetta tai datayhteydellä siirrettävää tietoa. Tiedonsiirrosta puhuttaessa kytkentäinen-termiä saatetaan käyttää yhteyksille, joille on varattu oma looginen tai fyysinen kanava. Menetelmästä käytetään myös käsitettä piirikytkentäinen. Reitittäminen puolestaan viittaa pakettikytkentäisiin verkkoihin, joissa jokainen paketti sisältää riittävästi tietoa, jotta se voidaan itsenäisesti ja muista riippumatta siirtää määränpäähänsä. Luku Läpinäkyvä, transparent Tämän työn ryhmittelyrakenteessa korkeimmalla tasolla oleva osio. Tässä työssä käytetään tarkoittamaan tiedonsiirtoyhteyttä, jonka läpi kulkiessaan tieto ei muutu. Siirrettävälle datalle ei lisäksi ole asetettu minkäänlaisia rajoitteita, eikä välissä olevien elementtien tarvitse välittää kanavassa siirretyn tiedon sisällöstä.

11 x Merkinantodata, signalling data Tietoa, jota matkapuhelinverkko käyttää lähinnä yhteyksien ja liikkuvuuden hallintaan. Palvelutason laatu, Grade of Service (GoS) Eteenkin puhelinverkoissa käytetty suorituskyvyn mitta, jota käytetään usein kuvaamaan todennäköisyyttä sille, että verkkoon tai verkossa jollekin tietylle väylälle tuleva puhelu (yhteydenmuodostuspyyntö) estyy.[28] PDP (Packet Data Protocol) -sisältö, PDP-context GPRS-yhteydestä käytetty nimitys. PDP-sisältö sijaitsee MS (Mobile Station), SGSN (Serving GPRS Support Node) ja GGSN:ssä (Gateway GPRS Support Node) ja sisältää yhteyteen liittyvät parametrit, kuten osoitteen, yhteyden statuksen ja QoS:n.[8] Siirtomedia Siirtoverkko, transport network Tiedonsiirtoon käytetty fyysinen materiaali, kuten kupari, lasi tai ilma.[29] GSM-verkkoon liittyen termi käsittää sekä runkoverkon (trunk or core network) että liityntäverkon (access network). Runkoverkko muodostuu suurikapasiteettisista yhteyksistä, jotka yhdistävät ja kootusti siirtävät paljon pienikapasiteettisia yhteyksiä (kanavointi, multiplexing). Liityntäverkko yhdistää runkoverkon kytkimet ja asiakkaiden päätelaitteet toisiinsa.[5, A.5.1] Siirtoverkko toimii verkkopalvelujen kuljettajana (carrier of the bearer service).[5, A.5.2] Telepalvelu, teleservice Telekommunikaatio Tilaaja, subscriber Transmissio Telepalvelu on tilaajalle tarjottava täydellinen palvelukokonaisuus, jonka toteuttamiseen tarvitaan tiedonsiirto-ominaisuuksien lisäksi monipuolisempia määrittelyjä. Puhelinpalvelu on esimerkki telepalvelusta, joka käyttää jotakin edellä verkkopalvelukohdassa mainittua verkkoa hyväkseen.[5, A.1.2] Voidaan määritellä puheen, datan ja kuvan tai videon siirroksi erilaisten verkkojen avulla.[45] Puhelinverkon asiakkaasta yleisesti käytetty termi. Tarkoittaa SDH/PDH (Synchronous / Plesiochronous Digital Hierarchy) -tasolla tapahtuvaa siirtoverkkopalvelua. Verkkopalvelu, bearer service Verkkopalvelu tarjoaa tiedonsiirtomenetelmän kahden verkkoon liitetyn terminaalin välille. Verkkopalveluja tarjoavat esim. PSTN (Public Switched Telephone Network), ISDN (Integrated Services Digital Network), PLMN (Public Land Mobile Network) ja internet. [5, A.1.2]

12 xi Vikasietoisuus, fault-tolerance Järjestelmän kyky jatkaa palvelujen tarjoamista viasta huolimatta.[59] Yhteydenaikainen laatu, Quality of Service (QoS) Verkoissa, joissa pystytään mittaamaan muitakin kuin eston arvoja, voidaan yhteyden ominaisuuksille määrittää erilaisia laatutasoa kuvaavia mittareita, joilla arvioidaan yhteydenaikaista laatua.[28]

13 1 1 Johdanto ja tavoitteet 1.1 Verkkosuunnittelun lähtökohdat Tässä työssä käsitellään matkapuhelinoperaattorin verkkorakenteen vaikutusta verkon haavoittuvuuteen ja pyritään löytämään verkkorakenteen suunnitteluun liittyviä hyödyllisiä näkökulmia ja yleisiä periaatteita. Työssä määritellään aiheeseen liittyviä termejä, kuten luotettavuus, saatavuus, haavoittuvuus ja vikasietoisuus sekä etsitään osa-alueita, joihin on syytä kiinnittää huomiota suunniteltaessa vikasietoisia verkkoja. Yksityiskohtaista arkkitehtuuria vikasietoisesta tai toisaalta haavoittuvasta verkosta on mahdotonta antaa. Sama verkkorakenne saattaa toisessa tilanteessa ja ympäristössä olla luotettava ja toisessa epäluotettava. Kaikissa ympäristöissä ja olosuhteissa asioita voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Työssä käsitellään myös operoinnin ja ylläpidon järjestämistä, sillä niiden tehokkaalla toteuttamisella voidaan parantavasti vaikuttaa matkapuhelinverkon palvelunlaatuun. Vikaantumattomia järjestelmiä on mahdoton rakentaa ainakin liike-elämän lakien vallitessa, jolloin jokaisen järjestelmän ja hankinnan pitää olla taloudellisesti perusteltavissa. Siksi ylläpidon ja operoinnin tehokkaalla toteuttamisella voidaan vikatilanteiden kestoa lyhentää ja siten minimoida vian vaikutukset käyttäjiin. Myös aika ajoin epäonnistuva järjestelmä voi saavuttaa erittäin korkeita palvelujen käytettävyysarvoja, jos vikatilanteista toipuminen tapahtuu nopeasti. Matkapuhelinverkon käyttäjän kokema palvelun laatu muodostuu monesta osatekijästä, eikä yksittäisen järjestelmän tai elementin häiriöttömyydestä ole vastaavaa hyötyä, jos ketjun muut osuudet ovat epäluotettavia. Jotta käyttäjän kokemaa palvelun luotettavuutta voidaan edes yrittää parantaa, pitää verkkoa kehittävien ihmisten ymmärtää, miten palvelu verkossa rakentuu ja mitä verkkoelementtejä ja siirtoyhteyksiä palvelun tarjoamiseen tarvitaan. Siksi työn luvussa 2 kuvataan matkapuhelinverkon tyypillisimmät palvelut, ja niiden tarjoamiseen tarvittavat palveluketjut. Luvussa 3 tarkastellaan matkapuhelinoperaattorin verkkorakennetta ja sen jakamista loogisiin ja ymmärtämistä helpottaviin kokonaisuuksiin. Vielä tällä hetkellä matkapuhelinverkon merkittävin tuotanto-osa rakentuu piirikytkentäisestä verkosta, jossa puhetta siirretään, mutta lisäarvo- ja hallintajärjestelmät rakentuvat yhä enenevässä määrin internet-protokollien (Transmission Control Protocol / Internet Protocol, TCP/IP) tarjoamalle alustalle. Pakettikytkentäinen IP (Internet Protocol) -verkko tulee tulevaisuudessa kasvattamaan suosiotaan myös dataliikenteen osalta GPRS:än (General Packet Radio Service) muodossa ja myöhemmin puheliikenteen osalta UMTS:in (Universal Mobile Telecommunications System) myötä. 1.2 Matkapuhelinverkon haavoittuvuus Luvussa 4 tarkastellaan haavoittuvuuteen liittyviä käsitteitä ja perusteita. Siinä esitellään myös haavoittuvuuden kannalta matkapuhelinverkon jakaminen kahteen eri toiminnalliseen kokonaisuuteen. Jako eroaa lähestymistavaltaan edellisessä luvussa esitetystä teknisestä ja verkkoperusteisesta jaosta ja perustuu enemmän verkon toiminnalliseen ryhmittelyyn. Jako on ikään kuin ylempi, käsitteellisempi ja palvelulähtöisempi kerros edellä esitetyn teknisen kerroksen päällä. Sen avulla voidaan esittää ja ryhmitellä verkon haavoittuvuustarkastelussa vastaan tulevia olennaisia asioita.

14 Luvussa 5 pyritään esimerkkitapauksen avulla soveltamaan käytäntöön edellisessä luvussa esitettyjä periaatteita ottaen huomioon käytännön verkkosuunnittelussa vastaan tulevia reunaehtoja. Luvun alussa hahmotellaan, miten lähinnä puhepalvelun saatavuus-arvo GSM (Global System for Mobile Communications) -verkossa rakentuu ja verrataan tulosta yleisessä puhelinverkossa (Public Switched Telephone Network, PSTN) käyttäjien kokemiin tyypillisiin saatavuusarvoihin. 2

15 3 2 GSM-verkon palvelut 2.1 Käytetyt merkinnät ja termit Tässä luvussa on kuvattu lyhyesti matkapuhelinoperaattorin yleisesti tarjoamia palveluja ja tarjontaan osallistuvien verkkokomponenttien rooli palveluntarjontaprosessissa. Palveluun liittyvät verkkokomponentit ja niiden välillä kulkeva käyttäjä- ja merkinantodata, eli palveluprosessi, on esitetty kuvilla tai nuoli-symboleilla ( / ) yhdistetyillä verkkoelementtien kirjainlyhenteillä. Kuvauksia ei ole tarkoitettu täydellisiksi, vaan joissakin tapauksissa on esitetty ainoastaan tavanomaisin tilanne ja poikkeukset on saatettu selostaa tekstissä palveluprosessikuvauksen yhteydessä. Kuvissa käyttäjä- ja merkinantodatayhteyksiä kuvataan yhtenäisillä ja pelkkiä merkinantodatayhteyksiä katkonaisilla nuolilla tai viivoilla. Käytännön toteutuksissa lähes poikkeuksetta vierailijarekisterin (Visitor Location Register, VLR) toiminnallisuudet on yhdistetty matkapuhelinkeskukseen (Mobile Switching Center, MSC), joten tässä työssä käytetään MSC-termiä viittaamaan lyhennyssyistä kummankin elementin muodostamaan toiminnallisuuteen. MSC:eihin on usein yhdistetty myös monia muita toiminnallisuuksia, jotka GSM-standardeissa yleensä kuvataan itsenäisinä verkkoelementteinä. Tällaisia toiminnallisuuksia ovat esimerkiksi SMS-IWMSC (Short Message Service - Interworking MSC), SMS-GMSC (SMS - Gateway MSC), GMSC (Gateway MSC) ja SCP (Services Control Point). Myös GPRS-standardissa esiintyviä toiminnallisuuksia saattaa olla yhdistelty samaan verkkosolmuun. Ainakin SGSN (Serving GPRS Support Node) ja GGSN (Gateway GSN) on yhdistetty CGSN:ksi (Combined GSN) monissa alkuvaiheen toteutuksissa. Samoin BG (Border Gateway) on usein yhdistetty GGSN tai CGSN:ään. 2.2 Verkon perustoiminnot Sijainninhallinta Jotta matkapuhelin pystyisi käyttämään verkon tarjoamia palveluja, sen pitää olla rekisteröitynyt verkkoon. Rekisteröinnin puhelin suorittaa sijainninpäivityksellä (location area update). Sijainninpäivitys käsittää aina signalointiliikennettä MS:än (Mobile Station) ja MSC:n välillä.[1] Jos puhelimen uusi sijaintialue (location area, LA) on saman MSC:n palvelualueella, rekisteröinti tapahtuu matkapuhelimen ja keskuksen välillä. Rekisteröinnin yhteydessä suoritetaan yleensä myös autentikointi.[6] MS MSC Jos uusi sijaintialue on toisen MSC:n palvelualueella, uusi MSC kysyy tilaajan tunnistetta, IMSI:ä (International Mobile Subscriber Number), edelliseltä MSC:ltä, koska pääsääntöisesti MS ilmoittaa ainoastaan tilapäisen IMSI:n, TMSI:n (Temporal Mobile Subscriber Identity), jonka perusteella

16 4 tilaajaa ei voida yksikäsitteisesti tunnistaa. TMSI:n tarkoitus on suojata tilaajan identiteettiä yhteydenottovaiheessa, jossa viestit välitetään radiotiellä selväkielisenä.[6] Uusi MSC tekee sijainninpäivityksen kotirekisterin (Home location Register, HLR) kanssa, joka antaa vanhalle MSC:lle käskyn poistaa tilaajaa vastaava tietue edellisestä VLR:stä.[6] MSC (vanha) 1. TMSI MS MSC 2. IMSI, autentikointitriplettejä 3. loc. update req. 4. cancel location HLR Kuva 1. Sijainninpäivitys MSC:n vaihtuessa Periodinen sijainninpäivitys Periodinen sijainninpäivitys on MS:n aloittama toimenpide, joka tapahtuu operaattorin määräämin väliajoin. Verkko lähettää aikavälin MS:lle BCCH-kanavassa (Broadcast Control CHannel).[1] MS MSC IMSI detach / attach -proseduuri Jos matkapuhelin ei onnistuneesti ota yhteyttä verkkoon periodiselle sijainninpäivitykselle määrätyn ajan puitteissa, verkko tekee puhelimelle implisiittisen IMSI detach -proseduurin (Implicit IMSI detach), jolloin verkko tulkitsee puhelimen poistuneen verkon kuuluvuusalueelta.[7] Matkapuhelin tekee itse IMSI detach -proseduurin silloin, kun se kytkeytyy pois verkosta, jolloin verkko tietää, että puhelin ei ole tavoitettavissa. Vastaavasti puhelin suorittaa IMSI attach -proseduurin kytkeytyessään verkkoon.[7] MS MSC Turvatoiminnot Autentikointi- ja salaustietojen vaihto Matkapuhelinkeskus käyttää autentikointitriplettejä tilaajan varmentamiseen ja liikenteen salaamiseen. Kotirekisteri lähettää triplettejä MSC:n pyynnöstä[6]. MSC HLR Jotta autentikointi ja salaus voidaan suorittaa, HLR:n pitää varastoida ainakin yksi tripletti jokaista tilaajaa kohti. Eräässä toteutuksessa HLR voi varastoida maksimissaan kymmenen triplettiä, joita se tarvittaessa pyytää tunnistuskeskukselta (Authentication Center, AuC) korkeintaan viiden erissä. Autentikointi ja yhteyden salaus suoritetaan yhteydenmuodostamisen alussa SDCCH-kanavalla (Stand-alone Dedicated Control CHannel) silloin, kun ko. toiminnot ovat käytössä [2, s233]. Käytännössä tämä tarkoittaa puhelua muodostettaessa ja vastaanotettaessa, sijainninpäivityksen yhteydessä, lyhytsanomia lähetettäessä ja vastaanotettaessa ja lisäpalvelutoimintoa suoritettaessa.

17 5 Koska autentikointi lisää järjestelmän prosessointikuormaa ja aiheuttaa ruuhkaa signalointiverkossa, ainakin joissain toteutuksissa on mahdollista käyttää valikoivaa autentikointia, jolloin toimenpide suoritetaan vain tiettyjen yhteydenmuodostuskertojen väliajoin IMEI (International Mobile station Equipment Identity) -tarkistus Verkolla on mahdollisuus tarkistaa puhelimen status laiterekisteristä (Equipment Identity Register, EIR), jossa on kolme listaa, joihin puhelimen IMEI (International Mobile station Equipment Identity) -tunniste voi kuulua riippuen siitä, onko puhelimen käyttö sallittu, estetty vai tarkkailtavana. Täydellinen IMEI-tarkistuskäytäntö on merkinannollisesti raskas, sillä IMEI pitäisi tarkistaa jokaisen radioyhteyden alussa siksi, että käyttäjä pystyy joissain tilanteissa vaihtamaan puhelinta ollessaan kytkeytyneenä verkkoon GSM-järjestelmän sitä havaitsematta.[1] MSC EIR Liikennöintiä EIR:iin voitaisiin vähentää, jos MSC tallettaa SIM:n (Subscriber Identity Module) yhteydessä käytetyn puhelimen IMEI:n. Silloin useasti riittäisi, että kyseisen IMEI:n status tarkistettaisiin EIR:stä kerran tai vain satunnaisesti, mutta kuitenkin aina silloin, kun verkko huomaa puhelimen IMEI:n vaihtuneen.[1] Operaattori voi myös yksinkertaisesti määrätä IMEI-tarkistusten tapahtumisajankohdan, jolloin vain osalla yhteydenotoista suoritetaan IMEI-tarkistus. 2.3 Puhepalvelut Puhelut matkapuhelimesta Kun sekä soittaja että puhelun vastaanottaja ovat saman matkapuhelinkeskuksen alueella, ei liikennöintiä MSC:n ja HLR:än välillä tarvita, kuten ei myöskään puhelun vaellusnumeroa (Mobile Station Roaming Number, MSRN) puhelun reitittämiseen. [2, s211, 213] MS MSC MS Jos puhelun vastaanottaja on eri MSC:n alueella kuin soittaja, puhelun reititystietoa kysytään HLR:stä, sillä soittajan MSC ei tiedä vastaanottajan sijaintia. Puhelu reititetään joko suoraan puhelimia palvelevien MSC:eiden välillä tai kauttakulkukeskuksen, GMSC:n (Gateway MSC), avulla, jos MSC:eiden välillä ei ole suoraa yhteyttä. Seuraavassa kuvassa on esitetty kauttakulkukeskuksen avulla kytketty puhelu. HLR 4. MSRN 2. IMSI 1. MSISDN MS MSC GMSC 3. MSRN MSC MS Kuva 2. Matkapuhelinten välinen puhelu GMSC:n kautta. VLR jakaa MSRN:än matkapuhelimelle pysyvästi rekisteröitymisen yhteydessä tai erikseen puhelukohtaisesti. MSRN varataan kiinteän puhelinverkon numeroavaruudesta.[ 2, s198]

18 6 MSNR:ää käytetään puhelun reitittämisessä samalla tavalla kuin PSTN (Public Switched Telephone Network) - tai ISDN (Integrated Services Digital Network) -puheluissa soitettavan tilaajan (Btilaajan) numeroakin. Syy siihen, miksi matkapuhelinnumeroa (Mobile Station PSTN/ISDN, MSISDN) ei voida käyttää puhelun reitittämisessä on se, että numerot eivät viittaa mihinkään tiettyyn maantieteellistä aluetta palvelevaan keskukseen, vaan numeron omistaja voi sijaita missä tahansa koti- tai vierailuverkon palvelualueella. Käytännössä MSRN:ät varataan todennäköisesti puhelukohtaisesti, jolloin MSRN:iä ei tarvitse jakaa pysyvästi jokaiselle matkapuhelimelle. Tällöin voidaan säästää monilla alueilla niukkoja puhelinnumeroita Puhelun kytkentä kiinteän verkon puhelimeen Jos puhelu on kiinteän verkon puhelimeen (PSTN tai ISDN), kytkentä tapahtuu yksinkertaisesti MSC tai GMSC:stä kohdeverkon keskukseen: Roaming-numeroa eikä HLR-signalointia tarvita. MS MSC PSTN/ISDN Puhelut kiinteästä verkosta Jos puhelut tulevat kiinteästä verkosta tai vieraasta PLMN:stä (Public Land Mobile Network), niin puhelut reititetään samalla periaatteella, kuin edellä esitetyt eri MSC:eiden väliset puhelutkin. 1. MSISDN GMSC HLR 4.MSRN 2. IMSI 3. MSRN MSC MS Kuva 3. Kiinteästä verkosta tulevan puhelun ohjaaminen matkapuhelimeen. 2.4 Datapalvelut Fax ja piirikytkentäinen data Piirikytkentäinen datapalvelu mahdollistaa datan siirtämisen suurimmillaan 9,6 kbit/s:n nopeudella. Palvelua voidaan käyttää monissa eri sovelluksissa, kuten esimerkiksi WAP (Wireless Application Protocol) -palvelun siirtoalustana, internet-yhteyksien tarjoamisessa tai yhteyksissä yritysten LAN (Local Area Network) -verkkoihin. Myös FAX-palvelu käyttää hyväkseen piirikytkentäisiä datayhteyksiä. Käytännössä fax- ja datapalvelut (datapalvelut kuuluvat GSM-spesifikaatioiden verkkopalveluihin [bearer services]) eivät eroa GSM-verkossa käytettyjen merkinanto- ja siirtoteiden osalta puhepalveluista muuten, kuin ehkä MSC:n ja ulkopuolisen verkon kytkentäpisteen ja -tavan suhteen. Yhteensovitustoiminnot (IWF, Interworking Functions) ulkopuolisiin verkkoihin sijaitsevat matkapuhelinkeskuksessa, ja käsittävät erilaisia sovittimia riippuen siitä, mihin verkkoon datapuhelut yhdistetään [2, s57, 146]. MS MSC/IWF PSTN/ISDN/PSPDN (Public Switched Packet Data Network)

19 7 Jotta siirtotie voidaan matkapuhelimeen päättyvän puhelun osalta sovittaa halutulle palvelulle, tilaajilla on eri numerot data-, puhe- ja fax-palveluille, elleivät sitten käytettävät verkot kokonaisuudessaan tue ISDN:n ISUP (ISDN User Part) -merkinantoprotokollaa.[2, s147] HSCSD (High Speed Circuit Switched Data) HSCSD:n ensimmäisen vaiheen spesifikaatio mahdollistaa neljän yhtäaikaisen kanavan varaamisen yhden datapuhelun käyttöön, jolloin tiedonsiirtonopeutta voidaan nostaa 9,6 kbit/s:n perusarvosta. Jos käytetään perinteistä kanavakoodausta, nopeus kasvaa maksimissaan arvoon 38,4 kbit/s, ja jos käytetään kevennettyä 14,4 kbit/s:n kanavakoodausta, nopeus on neljällä aikavälillä 57,6 kbit/s.[2, s182] HSCSD helpottaa monien palvelujen käyttämistä ja mahdollistaa uudentyyppisten sovellusten kehittämisen. HSCSD soveltuu erityisesti ennustettavaa siirtonopeutta ja viivettä vaativien palvelujen, kuten esimerkiksi videon ja multimedian, tarjoamiseen. HSCSD ei vaadi uusien verkkoelementtien asentamista eikä olennaisesti eroa muista piirikytkentäisistä verkkopalveluista (bearer services), muuten kuin nopeutensa suhteen GPRS (General Packet Radio Service) GPRS-verkko voi toimia kolmessa eri toimintatilassa: I, II ja III. Toimintatila I:ssä piirikytkentäiset (Circuit Switching, CS) ja pakettikytkentäiset (Packet Switching, PS) -palvelut käyttävät samaa kutsukanavaa (paging channel) yhteyden saamiseksi puhelimeen, ja puhelin voi vastaanottaa CSpuheluja, vaikka se olisi aktiivisessa GPRS-yhteydessä.[8] Toimintatila I:sen käytölle ja A- ja B-luokan päätelaitteiden toiminnan tukemiselle on oleellista Gsrajapinnan olemassaolo SGSN:n ja MSC:n välillä.[8] A-luokan puhelimet voivat olla samaan aikaan sekä aktiivisessa CS- että PS-yhteydessä. B-luokan puhelimet voivat olla valmiustilassa kummassakin palvelussa mutta aktiivisessa yhteydessä ainoastaan toisessa niistä.[9] Kaikki laitevalmistajat eivät tue Gs-rajapintaa tällä hetkellä eivätkä siten myöskään verkon toimintatilaa I. Sitä ennen verkkoja suositellaan käyttämään toimintamuodossa II, jossa radioverkko yhdistää kaikki kutsut CCCH (Common Control CHannel) -kutsukanavalle silloin, kun puhelin ei ole aktiivisessa CS- tai PS-yhteydessä [9]. Toimintatila II:ssa puhelimen ollessa GPRS-yhteydessä CS-puhelut menetetään, sillä puhelimet eivät pysty samaan aikaan tarkkailemaan kahta eri taajuudella sijaitsevaa kanavaa. Myöskään piirikytkentäistä puhelua kytkevä MSC ei tiedä mitään mahdollisesti aktiivisena olevasta GPRSyhteydestä, koska SGSN ja MSC:n välillä ei ole tiedonsiirtoyhteyttä. Kuitenkin jotkut laitevalmistajat ovat toteuttaneet Gb (SGSN-BSC (Base Station Controller)) ja A (MSC-BSC) -rajapintoja apuna käyttäen tuen CS-puhelujen vastaanottamiseen myös silloin, kun puhelin on aktiivisessa GPRS-yhteydessä. Tällöin puhelin keskeyttää PS-yhteyden CS-puhelun ajaksi ja palaa siihen puhelun loputtua MS attach Kun päätelaite siirtyy GPRS-verkkoon tai kytketään toimintaan GPRS-verkossa, sen pitää suorittaa MS attach -toiminto voidakseen käyttää GPRS- tai GSM-verkon palveluja [8]. Päätelaite voi tehdä MS attach -toiminnon kolmella eri tavalla.

20 8 GPRS attach IMSI attach combined GPRS / IMSI attach (Ainoastaan toimintatilassa I [8]) Alla on esitetty GPRS-kytkennän (GPRS attach) merkinantoon liittyvät verkkokomponentit ja signalointiyhteydet. SGSN (vanha) 2. IMSI, autentikointitriplettejä 1. P-TMSI MS SGSN 3. cancel loc. HLR Kuva 4. GPRS attach. Toimintatila I:ssä GPRS-kytketty puhelin tekee IMSI-kytkennän yhdistetyllä RA/LA (Routing Area / Location Area)-päivityksellä. Muuten IMSI-kytkentä tehdään normaalisti GSMsijainninpäivityksellä tai IMSI attach -proseduurilla.[8] GPRS:ssä puhelin käyttää tunnisteena P-TMSI (Packet TMSI) tai IMSI:ä, jos puhelimella ei ole P- TMSI:ä tiedossa. Yhdistetty GPRS/IMSI-kytkentä on muuten samanlainen, kuin edellä kuvattu GPRS attach, mutta siinä SGSN tiedottaa myös MSC:tä puhelimen kytkeytymisestä verkkoon.[8] Kytkennän yhteydessä voidaan käyttää valikoivaa autentikointia, jolloin parametri määrää montako SGSN:än sisäistä attach-toimintoa ja RA-päivitystä (intra SGSN update/attach) voidaan tehdä ilman autentikointia. Autentikoinnin suorittamisen jälkeen on mahdollista siirtyä salattuun toimintamuotoon. GPRS-kytkennän jälkeen puhelin siirtyy READY-tilaan, jolloin verkko voi lähettää puhelimelle kutsuja ja SMS (Short Message Service) -viestejä SGSN:än kautta. READY-tilassa on myös mahdollista suorittaa PDP (Packet Data Protocol) -sisällön aktivointi (PDP context activation), ks. PDP-sisällön aktivointi ja purku.[8] MS detach Puhelin voidaan kytkeä irti verkosta joko päätelaitteen itsensä tai verkon toimesta. Kuten aktivointitapauksessakin, on mahdollista suorittaa GPRS, GSM tai yhdistetty irtikytkentä. Seuraavassa on esitetty päätelaitteen aloittama yhdistetty GPRS/IMSI-kytkennän purku, joka on mahdollista suorittaa vain verkon toimintatilassa I. Muissa toimintatiloissa puhelin tekee kytkennän purkamisen erikseen sekä MSC että SGSN:n kanssa.[8] MSC 2.IMSI detach MS SGSN 1.delete PDP-context GGSN Kuva 5. Yhdistetty GPRS/IMSI-kytkennän purku.

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

MAP - Mobile Application Part

MAP - Mobile Application Part - Mobile Application Part Liikkuvuuden hallinta GSM-verkossa Palvelut GSM-verkossa CAMEL = INGSM integraatio Raimo Kantola tvt 1 - k1998 17-1 GSM -järjestelmä jaetaan 4 alijärjestelmään Radio A-rajapinta

Lisätiedot

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä

Lisätiedot

T UMTS. Tentti T UMTS. Johdanto ja Kehitys GSM:stä UMTS:iin. Muutama käytännön asia

T UMTS. Tentti T UMTS. Johdanto ja Kehitys GSM:stä UMTS:iin. Muutama käytännön asia Muutama käytännön asia Palaute luennoista Jokainen täyttää kurssin aikataulu-sivulta löytyvän jokaisen luennon kohdalla olevan palautelomakkeen ennen seuraavan luennon alkua Muistiinpanoja varten jaetaan

Lisätiedot

Määräys liittymän estopalveluista

Määräys liittymän estopalveluista Viestintävirasto 35 R/2016 M 1 (5) Määräys liittymän estopalveluista Annettu Helsingissä 22. päivänä joulukuuta 2016 Viestintävirasto on määrännyt 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

MAP - Mobile Application Part

MAP - Mobile Application Part - Mobile Application Part Liikkuvuuden hallinta GSM-verkossa Palvelut GSM-verkossa Lyhytsanomapalvelu CAMEL = IN+GSM integraatio Raimo Kantola Tiedonvälitystekniikka I - k2001 17-1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä

Lisätiedot

Televerkon synkronointi

Televerkon synkronointi Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. SULJETTU KÄYTTÄJÄRYHMÄ

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. SULJETTU KÄYTTÄJÄRYHMÄ GFI 9802-20 3.9.1998 GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. SULJETTU KÄYTTÄJÄRYHMÄ GFI 9802-20 1 (4) Sisällys 1 YLEISKUVAUS... 2 2 KESKUKSEN TOIMINTA... 2 3 TELEYRITYKSEN TOIMENPITEET...

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma

Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma Riku-Antti Oinonen Toimeksiantaja: Ukkoverkot Oy Valvoja: Prof Jukka Manner, Ohjaaja: DI Kari Lehtinen 4.10.2016 Esitelmän

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen

Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen Jussi Laimio Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen May 30, 2006 Internal/Relation/Identifier/Version 1 (?) Sisällysluettelo

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Ohje 1 (10) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Tavoitettavuusasetusten hallinta Oma Elisa -käyttöliittymällä Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin.

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Hyvä mobiilikortin käyttäjä!

Hyvä mobiilikortin käyttäjä! Hyvä mobiilikortin käyttäjä! Mobiilikortin haltijana pääset hyödyntämään AKK-Motorsportin jäsenetuja, sovelluksen karttapalvelua sekä vastaanottamaan vaihtuvia tarjouksia ja jäsenetukampanjoita. Mobiilisovellus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä SONERA VIESTINTÄPALVELU VIP Pikaohje palvelun käyttöönottoon 1 Yleistä VIP on moderni puhelinvaihderatkaisu, joka toteutetaan palveluna internet-/ datanetyhteyttä pitkin asiakkaan ei siis tarvitse itse

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon opastavaan ohjeeseen! Tämän

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Salasanojen hallinta Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Restaurant Enterprise Solution Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kertoo tarvittavat säännöt kuinka hallinnoida RES salasanoja

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP

Sonera Viestintäpalvelu VIP Sonera Viestintäpalvelu VIP Loma- ja Poissaoloviestitoiminnallisuuden käyttöopas v 1.2 Toiminnallisuuden kuvaus Poissaoloviestin aktivoit päälle suorittamalla seuraavat toimenpiteet: Valitse aktiviteetiksesi

Lisätiedot

PCM (Pulse Code Modulation)

PCM (Pulse Code Modulation) PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)

Lisätiedot

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta

Portugalin tasavallan aloite neuvoston päätökseksi Schengenin konsultointiverkoston (tekniset eritelmät) osan 1 muuttamisesta Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2007 (07.11) (OR. en) PUBLIC 14215/07 LIMITE VISA 334 COMIX 924 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Viisumityöryhmä

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja

Elisa Oyj. Kapasiteettipalveluiden Käsikirja 1 (12) Elisa Oyj Kapasiteettipalveluiden Käsikirja voimassa 1.9.2008 alkaen 2 (12) 1 LYHENTEET...3 2 JOHDANTO...4 3 PALVELUT...5 3.1 ELISA WDM PALVELU...5 3.2 ELISA SIIRTOYHTEYS PALVELU...5 3.3 ELISA ETHERNET

Lisätiedot

Näkyvyys- ja valaistustoimintojen kaukoaktivointi

Näkyvyys- ja valaistustoimintojen kaukoaktivointi Toiminta Toiminta Seuraavat näkyvyys- ja valaistustoiminnot voidaan kaukoaktivoida: Lisätietoja valaistuksesta on annettu asiakirjoissa Ajovalojen passivointi ja Vaihteleva kaukovalovilkku. Varoitusvilkut

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun

Lisätiedot

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön SVTSL muuttuu 25.5. - käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön Verkkomainonnan tietosuoja IAB Finland Asianajaja, osakas Elina Koivumäki 12.5.2011 Taustaa evästeistä Internetin toiminnallisuudesta

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 6.8.2002

Diplomityöseminaari 6.8.2002 Diplomityöseminaari 6.8.2002 Työn nimi: TV-lähetystä välittävän laajakaistaisen IP-pohjaisen tilaajaverkon palvelunlaatu Työn tekijä: Lasse Kiiskinen Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Mikko

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Standard Taloushallinto Verkkolaskutus Sivu 1/9

SISÄLLYSLUETTELO. Standard Taloushallinto Verkkolaskutus Sivu 1/9 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 Käyttöönotto... 3 Verkkolaskutuksen aktivointi... 3 Järjestelmän asetukset ja liikekumppanitiedot... 3 Yritystiedot -asetus... 3 Liitteet verkkolaskuille...7 Verkkolaskujen

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje 30.1.2017 V1.7 Käyttö- ja asennusohje Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Paananvahe 4, 26100 Rauma ionsign.fi, ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 2 NEUTRON12-LAN ETÄLUENTALAITE

Lisätiedot

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Tulostanut:Pekka Vuorivirta Palvelu Alustatunnus Polku 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Malli Tunniste FH (4) 132355236 Julkaisupäivämäärä 29.11.2013 Tunnus/Käyttö

Lisätiedot

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät AP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät Mobiilipalvelut (tilaajien roamaus) Älyverkkopalvelut Puhejohdoista riippumattomat palvelut (look-ahead ) O&M sovellukset jne AP tarjoaa geneerisiä

Lisätiedot

SafeLine GL1. Käsikirja. GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. (GSM-Line)

SafeLine GL1. Käsikirja. GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. (GSM-Line) SafeLine GL1 (GSM-Line) Käsikirja GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. SafeLine GL1 (GSM-Line) Käsikirja safeline.eu Sisältö Safety and general information Käyttöönotto 4 LED-Diodit 4 Häiriö/huono

Lisätiedot

TIKU-tietopyynnön vastausohje

TIKU-tietopyynnön vastausohje TIKU-tietopyynnön vastausohje SISÄLLYSLUETTELO 1. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan kiinteän verkon saatavuusalue 2. Puhelin-, laajakaista- ja TV-palvelujen tarjontaan soveltuvan

Lisätiedot

24.1.2005 1291/539/2004 VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA

24.1.2005 1291/539/2004 VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA 24.1.2005 1291/539/2004 Song Networks Oy PL 100 00094 SONG VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA 1. ASIAN VIREILLE TULO 2. SONGIN VASTAUS Song Networks

Lisätiedot

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät AP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät Mobiilipalvelut (tilaajien roamaus) Älyverkkopalvelut Puhejohdoista riippumattomat palvelut (look-ahead ) O&M sovellukset jne AP tarjoaa geneerisiä

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO)

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO) Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio 22.5.2015 RO) Asio Sanomapalvelinohjelmiston ja viestintäpalvelun käyttö nettiselaimella Kirjautuminen palveluun, Viestin lähetys, Sanomaryhmän luominen

Lisätiedot

Nopeusrajoitin. Aktivointi analogisilla signaaleilla. Aktivointi ulkoiseilla CAN-verkolla

Nopeusrajoitin. Aktivointi analogisilla signaaleilla. Aktivointi ulkoiseilla CAN-verkolla Taustaa Taustaa Nopeusrajoitintoimintoa ohjataan BCI-ohjausyksiköllä (Bodywork Communication Interface, päällirakenteen tietoliikenneliittymä). Toiminto voidaan aktivoida joko analogisilla signaaleilla

Lisätiedot

Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA

Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA Tietotekniikan koulutusohjelma 2014 RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

DISTRIBUTED TRANSMISSION FOR COOPERATIVE WIRELESS NETWORKS

DISTRIBUTED TRANSMISSION FOR COOPERATIVE WIRELESS NETWORKS Turo Halinen DISTRIBUTED TRANSMISSION FOR COOPERATIVE WIRELESS NETWORKS Thesis submitted for examination for the degree of Licentiate of Science in Technology, Espoo, 9 April, 2013. Supervisor: Instructor:

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

Puhepalveluiden kehittäminen

Puhepalveluiden kehittäminen m Alueiden ja hallinnon kehittäm Hallinnon, alu e k e h it y k s e n j a s is äis e n t u r v allis u u d e n inis t e r iö. Puhepalveluiden kehittäminen Kihlakuntien puhepalvelut kihlakunta? puhepalvelujen

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste)

Elisa Oyj:n. Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Elisa Oyj:n Yhteenliittämishinnasto telealueella 013 (Joensuun toimipiste) Voimassa 1.7.2006 alkaen Hinnaston yleiset ehdot 1. Oikeus hintojen muutoksiin pidätetään. 2. Hinnastossa mainitut maksut ovat

Lisätiedot

TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS

TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS TW- EAV510/TW- EAV510AC: L2TP- OHJEISTUS Esimerkki 1: L2TP- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille Esimerkki 2: L2TP- yhteys TW- EAV510/TW- EAV510 AC ja Windows 8/8.1 koneen välillä Esimerkki

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. KOPUTUS

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. KOPUTUS GFI 9802-14 3.9.1998 GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. KOPUTUS GFI 9802-14 1 (7) Sisällys 1 YLEISKUVAUS... 2 2 KESKUKSEN TOIMINTA... 3 2.1 Koputtaminen... 3 2.2 Vuorottelu...

Lisätiedot

5. Mobile IP (RFC 3220)

5. Mobile IP (RFC 3220) 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus 1 LOUNEA KOTIPUHELIN PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Puhepalvelu... 3 2.1.1 Puhepalvelun rajoitukset... 4 2.2 Puhelinnumerot... 5 2.3 Lankapuhelinsovitin

Lisätiedot