SET-Plan teollisuusaloitteet ja toivotut tutkimuspainotukset. Tekes-Cleen EU-tilaisuus

Transkriptio

1 SET-Plan teollisuusaloitteet ja toivotut tutkimuspainotukset Tekes-Cleen EU-tilaisuus

2 Teollisuusaloitteet ja työpajojen vetäjät Tekesistä Bioenergia, Jukka Leppälahti Tuuli, Mauri Marjaniemi Aurinko, Karin Wikman Smart Grids, Jussi Mäkelä Smart Cities, Sampsa Nissinen CCS, Martti Korkiakoski Ydinvoima, Arto Kotipelto Polttokennot, Heikki Kotila

3 Kysymykset työpajoihin Mitä Suomen tulisi tavoitella tässä teollisuusaloitteessa, jotta se tukisi suomalaisten yritysten toimintaa? Mitkä ovat keskeisiä aihealueita, joita halutaan nostaa agendalle puiteohjelman ja aloitteen hakuihin liittyen? Mahdollisia muita viestejä vaikuttamiselle EU-areenalla tässä teemassa?

4 Yhteenvetoa esille tulleista asioista /Bioenergia Arvoketjut: Tulisi harkita CHP:n perustuvan arvoketjun nostamista voimakkaammin esiin tiimin suunnitelmaan. Suuri kokoluokka: Tarvetta olisi polttoainehuollon kehittämisessä: Monipolttoaine valmiuksien ja hankalien polttoaineiden tuomien ongelmien ratkominen Pieni kokoluokka (< 1MW): Kannattavan ratkaisun edellytykset ja demonstrointi Bioenergiatiimin tunnistamista arvoketjuista ehkä nopeimmin demonstroitava on Hiilivetyjen (diesel ja lentokerosiini) tuotanto biokemiallisilla reaktioilla ja /tai kemiallisella synteesillä hiilihydraatteja sisältävistä biomassoista Tutkimusaiheita: Puolivalmisteiden kehitys, energiasisällön tiivistäminen Innovatiivinen polttoainehankinta ketju Biomassan käytön arvon maksimointi (Cost efficiency) Raaka-aineen eri osien komponenttien arvon hyödyntäminen (esim kantojen lignaani) Integroidun tuotannon mahdollisuudet: Energia, sellu, kemikaalit, materiaalit yms Polttoaineiden ja energian rinnalle integroitu tuotanto vahvemmin EIBI tiimin agendalle Bio-CCS Toimintatavat SET PLAN asioissa: Kolme tasoa: Yleisinfo, teemakohtaiset keskustelut, luottamukselliset (Yritykset-tekes)

5 EU SET PLAN Tuulialoite (EWI) Suomen painotukset? Arktinen osaaminen Laitteet, komponentit, materiaalit, järjestelmät Kansallista huippuosaamista kansainvälisen markkinan erityistarpeisiin Maalle, merelle, tuntureille Nichet Tuulivoima osana yhdyskuntaa Tutkimus Materiaalit Nano ja muut radikaalit innovaatiot Anturoinnit ja seuranta Arvoketjut Kunnonhallinta Koko elinkaaren huomiointi Verkostot MegaCentre Teollisuuden ja julkisen tutkimuksen yhteishankkeet T&K Infra Kansainvälinen yhteistyö

6 Yhteenveto /Aurinko Mitä Suomen tulisi tavoitella tässä teollisuusaloitteessa, jotta se tukisi suomalaisten yritysten toimintaa? Suomalaisille uskottavuutta, verkostoja, pääsy Euroopan markkinoille. Pk-yritykset yhteen suurten pelurien kanssa. Tarvitaan verkostojen vetureita Suomalaisten vahvuudet tuotava esiin: sähkö, automaatio, systeemisyys, tutkimuksen toiminta- ja toteutustapa: open innovation, living labs (yhdistetään eri osaamisia, esim smart grids, muualta paneliosaaminen). Pienessä maassa tunnetaan toiset (uusia erikoistoimijoita myös mukaan) Mitkä ovat keskeisiä aihealueita, joita halutaan nostaa agendalle puiteohjelman ja aloitteen hakuihin liittyen? 10 valmista topicia: selvitettävä suomalaisten kiinnostus näihin Kyseltävä ehdotuksia uusiksi (Ehdotuksia: Järjestelmätason ratkaisut? Kokeilualustat? Varastointi? Uudet bisnesmallit? Life cycle assessment?). Mahdollisia muita viestejä vaikuttamiselle EU-areenalla tässä teemassa? Ei vain energiaa, vaan kokonaisuus: rakentamista, kaavoitusta, suunnittelua.yhteys Smart Cities, Smart Grids Suomen vahvuuksien tuominen esiin, toimijoiden esiinnosto Muuta Vaikkei vielä osa energiaportfoliota, paljon liiketoimintamahdollisuuksia 8.12 tilaisuus profiilin nosto, menestystarinoita (energiapuolen kasvuyritykset pitkälti aur) ERANET: Tekesin sitoutuminen teollisuuskiinnostuksesta kiinni! Eranet hyvä first step suomalaisille toimijoille.

7 Smart Grids, Keskustelun tulokset Cleenin puolelta EEGI-työlle tavoitteena on saada suomalaiset toimijat mukaan demoihin, ja mielellään demoja Suomeen tai Pohjoismaihin Sopivia demo-aiheita voisivat olla AMR, erityisesti mittareilta saatavan tiedon integroiminen valvomojärjestelmiin sekä verkostosuunnitteluun Kysynnän jousto Energianvarastointi Kohteita voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi Kalasatama ja asuntomessualueet voisivat tulla kyseeseen Lisäksi oikeaan aikaan tapahtuvaa vaikuttamista EU-yhteistyöhön pidetään tärkeänä, mutta ongelmana on resurssien puute tarvitaan kansallista yhteistyötä myös tässä asiassa

8 Smart Grids/EEGI:n seuraavat toimenpiteet Jäsenmaiden projektien kartoitus Itävaltalainen AIT vetää hanketta hankkeita kartoitettu ja luokiteltu ja valmista joulukuuhun 2012 mennessä aktiivisesti mukana Kari Koivuranta Fortumista SRA 2035 Smartgrids ETP Strateginen tutkimussuunnitelma, jossa tavoite on asetettu vuoteen 2035 laatimisesta vastaa Smart Grids Platform Luonnos 2 julkistetaan kommentoitavaksi ja kommentointiaika päättyy luonnos 3 valmis ja lopullinen versio on valmis & konferenssi Roomassa ( Horizon 2035 ) GRID+ Italialaisen RSE:n vetämä ohjelma, jolla pyritään tehostamaan yhteistyötä Muuta Itävalta on kiinnostunut kahdenkeskisestä yhteistyöstä Lisätietoja viimeisestä EEGI kokouksesta ( ):

9 Smart Cities, yhteenveto 1. Yhteistyötä SHOkien välillä, esim. yhteisen Smart cities ohjelman valmistelu (TIVIT, CLEEN, RYM) 2. Mitä painottaa, missä Suomessa ollaan tällä alueella hyviä / osaamista; 1) ICT osaaminen 2) arkkitehti/yhdyskuntasuunnittelu 3) sähkön ja lämmön yhteistuotanto Miten rakennetaan optimaalisia hybridiratkaisuja ict:n hyödyntäen 3. Yhteistyö kaupunkien kanssa koettiin erittäin tärkeänä Vaikutus kaavoitukseen, jossa luodaan edellytykset uusien energiamuotojen käytölle 4. Tärkeä alue; Liiketoimintamallien integrointi uusiin ratkaisuihin, ei tule vastustaa muutosta 5. Tärkeä kysymys Miksi / miten kaupungit mukaan (jo olemassa olevia verkostoja); demonstraatiokomponentti on tärkeä osa hauissa, mutta erityisesti uusien konseptien hakeminen, testaaminen tutkimuksen keinoin 6. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen uusien mallien kautta on tärkeä aihealue 7. Tavoite synnyttää yhteistyötä suomalaisten osaajien välillä; suomalainen smart cities verkosto ja asioista tiedottaminen oleellista

10 Ydinvoima (ESNII) ryhmän yhteenveto ESNII- aloite jakautuu Suomen kannalta katsottuna kahteen osaan eli tutkimus- ja kehityspainotteiseen osaan, johon Suomi osallistuu käynnissä olevien kansallisten ja kansainvälisten projektien kautta sisältäen materiaalitutkimusta, mallinnusta ja simulointia ja ydinturvallisuus-, säteily- ja polttoainetutkimusta, sekä toisaalta Demolaitosten laitosrakentamisosaan. Keskusteluryhmä edusti jälkimmäistä eli laitosrakentamista. Tulokset ja yhteenveto keskustelusta: Demo-laitosten rakentamisen osalta Suomella voisi olla kiinnostusta ja tarjottavaa Osaamista moduulirakentamisen alueella. Tavoitteena on luoda laitos, joka on alusta lähtien teollisesti kannattavasti rakennettavissa sekä monistettavissa. Tähän yhteistyöhön olisi hyvä päästä mukaan jo alusta lähtien, koska myöhemmässä vaiheessa kun laitosratkaisut on lyöty lukkoon voivat muutokset olla vaikeita. Sovittiin, että AKP tiedustelee ESNII-tiimin johdolta (Marc Deffrennes), miten tähän laitosrakentamiseen pääsee parhaiten mukaan. Osaamista projektihallinnan alueella isojen laitosten rakentamisessa (esim. Technip). Esiin noussut kehitysidea sekä ESNIItä että FinNuclearia ajatellen: konttiin rakennettava siirrettävä sähköntuotantojärjestelmä hätätilanteiden sähköntuotantoon, sovellutusalueita laajasti myös ydinturvallisuuden ulkopuolella.

11 Polttokennot ja vety, Yhteenveto Mitä Suomen tulisi tavoitella tässä teollisuusaloitteessa, jotta se tukisi suomalaisten yritysten toimintaa? FCH JU on saavuttanut vakiintuneen muodon ja hakukäytännöt. Työohjelmaan pääsee vaikuttamaan osallistumalla yritys- tai tutkimuslaitosryhmittymien toimintaan (työryhmiin). Wärtsilä, VTT ja jossain määrin Aaltokin ovat näin tehneet. Linkki Polttokennot ohjelmaan on tarjonnut myös yhden kanavan vaikuttaa ja markkinoida FCH JU:ta toimijoille. Jäseneksi ei kuitenkaan ole saatu houkuteltua uusia osapuolia em. lisäksi. Hallituspaikkoja FCH JU organisaatiossa Mitkä ovat keskeisiä aihealueita, joita halutaan nostaa agendalle puiteohjelman ja aloitteen hakuihin liittyen? Keskusteltiin erityisesti vety-teemasta Mahdollisia muita viestejä vaikuttamiselle EU-areenalla tässä teemassa? Rahotusjärjestelmä 50/50 ollaan muuttamassa niin, että myös tutkimuslaitosten omarahoitus voidaan laskea mukaan. Tämä helpottaa tilannetta. Tulevassa Horizon 2020-ohjelmassa teemalle näyttää olevan paikka, mutta jatketaanko FCH JU-muodossa ei tiedetä. Jotenkin toimimaan nyt saadun organisaation alasajokin askarruttaa, jos jatko ei tapahtuisi tämän puitteen alla. Miten kansalliset aktiviteetit jatkuvat vaikka ÄREsateenvarjon alla, kun Polttokennot ohjelma päättyy 2013? Yhteys SET PLANin ulkopuoliseen maailmaan syytä pitää esillä (materiaalikehitys, liikenne, LIFE-ohjelma jne.). Mistä paikasta saisi helpoiten tietoa ympäröivästä maailmasta?