T Y Ö E H T O S O P I M U S

Transkriptio

1 Viestinnän Keskusliitto Suomen Journalistiliitto PAIKALLISRADIOISSA TYÖSKENTELEVIÄ TOIMITUKSELLISIA TOIMIHENKILÖITÄ koskeva T Y Ö E H T O S O P I M U S

2 T Y Ö E H T O S O P I M U S 1 TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän paikallisradioissa työskentelevien toimituksellisten toimihenkilöiden työehtoja koskevan työehtosopimuksen tarkoituksena on edistää radioyritysten ja niissä työskentelevän toimitushenkilöstön yhteisiä etuja siten, että 2 SOVELTAMISALA - työsuhteiden ehdoista sovittaessa pyritään ottamaan huomioon sellaiset tekijät, jotka ovat merkityksellisiä yrityksen toiminnan turvaamiselle ja kehittämiselle ja siten paikallisradiotoimittajien työsuhdeturvalle ja ansiotasolle, - sopimuksen tarkoitus toteutuu hyvän yrityskohtaisen yhteistyön ja sopimisen avulla. Tämän sopimuksen mukaisia työehtoja sovelletaan liittojen jäsenten välisissä työsuhteissa lukuun ottamatta sellaisia päätoimittajia tai vastaavia toimituksen esimiehiä, jotka ovat journalistisesti kokonaisvastuussa yhtiön ohjelmista tai joiden työsopimuksen mukaisena tehtävänä on työnantajan edustajana vastuullisesti hoitaa alaistensa toimihenkilöiden työehtoihin liittyviä kysymyksiä. Tällaisessa asemassa ei ole henkilö, joka hoitaa pelkästään käytännön työnjohtoon liittyviä tehtäviä. Sopimus koskee radioasemalla ohjelmatyötä tekeviä paikallisradiotoimittajia. Sopimus ei koske työsopimuksensa perusteella keskimäärin alle 25 viikkotyötuntia tekeviä henkilöitä. Toimittajan työtehtäviin kuuluu myös ohjelman tekemiseen tai lähettämiseen liittyviä teknisiä ja hallinnollisia tehtäviä. Pelkkä muiden laatimien käsikirjoitusten lukeminen tai pelkkä levyjen soittaminen ja kuuluttaminen ilman, että ao. henkilön tehtäviin kuuluu muita toimituksellisia tehtäviä, ei ole tässä tarkoitettua journalistista työtä. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

3 3 PALKKAUS Paikallisradiotoimittajien vähimmäispalkat : I pkl II pkl I pkl II pkl Väh.palkka ilman pvl , ,- " + 1 pvl. (harj.aika + 3 v) 2.014, ,- " + 2 pvl. (" + 6 v) 2.142, ,- " + 3 pvl. (" + 9 v) 2.273, ,- " + 4 pvl. (" + 12 v) 2.404, ,- " + 5 pvl. (" + 15 v) 2.535, ,- Yrityskohtainen erä Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yrityskohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,7 prosenttia. Yrityskohtaisesta erästä neuvotellaan marraskuun 2007 loppuun mennessä ja se maksetaan viimeistään joulukuun 2007 palkanmaksun yhteydessä. Erä lasketaan yrityksen paikallisradiotoimittajien säännöllisen työajan yleiskorotuksella korottamattomien kuukausipalkkojen summasta. Luottamusmiehelle, tai jos luottamusmiestä ei ole, henkilökunnalle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti. Yrityskohtainen erä voidaan käyttää mm. palkkarakennetta ja kannustavaa palkitsemista tukevalla tavalla, yrityksen tuottavuutta tai työllisyyttä edistäen tai koulutukseen. Mikäli erän käytöstä ei sovita, työnantaja päättää sen käytöstä henkilökohtaisina palkankorotuksina oikeudenmukaista palkkarakennetta ja yrityksen palkkapolitiikkaa tukevalla tavalla. Työnantajan tulee tällöin selvittää luottamusmiehelle tai henkilökunnalle, kuinka erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet. Paikallisradiotoimittajien vähimmäispalkat : I pkl II pkl Väh.palkka ilman pvl , ,- " + 1 pvl. (harj.aika + 3 v) 2.078, ,- " + 2 pvl. (" + 6 v) 2.211, ,- " + 3 pvl. (" + 9 v) 2.346, ,- " + 4 pvl. (" + 12 v) 2.481, ,- " + 5 pvl. (" + 15 v) 2.616, ,-

4 Yrityskohtainen erä Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yrityskohtaisella erällä, jonka suuruus on 1,0 prosenttia. Erä lasketaan yrityksen paikallisradiotoimittajien säännöllisen työajan yleiskorotuksella korottamattomien kuukausipalkkojen summasta. Luottamusmiehelle, tai jos luottamusmiestä ei ole henkilökunnalle, selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan paikallisesti. Yrityskohtainen erä voidaan käyttää mm. palkkarakennetta ja kannustavaa palkitsemista tukevalla tavalla, yrityksen tuottavuutta tai työllisyyttä edistäen tai koulutukseen. Mikäli erän käytöstä ei sovita, työnantaja päättää sen käytöstä henkilökohtaisina palkankorotuksina oikeudenmukaista palkkarakennetta ja yrityksen palkkapolitiikkaa tukevalla tavalla. Työnantajan tulee tällöin selvittää luottamusmiehelle tai henkilökunnalle, kuinka erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet. Palvelusvuosilisät Tässä sopimuksessa määritellyt vähimmäispalkkojen palvelusvuosilisät maksetaan sen kuukauden alusta, joka seuraa toimihenkilön oltua harjoitteluaikansa jälkeen toimitustyössä 3, 6, 9, 12 tai 15 vuotta. Pöytäkirjamerkintä 1: Työehtosopimuksen mukaisia palvelusvuosilisiä laskettaessa otetaan huomioon aika, jonka toimihenkilö on toiminut harjoitteluaikansa jälkeen toimituksellisissa tehtävissä lehdistössä, radiossa tai televisiossa sekä ammattiin liittyvään täydennyskoulutukseen ja alan opetustehtäviin käytetty aika, asevelvollisuusaika sekä työehtosopimuksen mukaisen synnytysloman aika. Tätä määräystä sovelletaan jälkeen alkaneisiin toimitus-, koulutus- ja opetustehtäviin sekä asevelvollisuuteen ja synnytyslomaan. Pöytäkirjamerkintä 2: Työehtosopimuksen mukaisia palvelusvuosilisiä laskettaessa otetaan huomioon myös se aika, jonka toimittaja ja kuvaaja on todistettavasti toiminut toimitustyössä päätoimisena freelance-journalistina vähintään kolmen kuukauden jaksoina. Tämän ajan huomioon ottamisesta on sovittava työsopimusta solmittaessa ja ajasta vähennetään harjoitteluaika. Harjoitteluaika Harjoitteluaikaa laskettaessa otetaan huomioon jokainen vähintään kolme kuukautta kestänyt päätoiminen harjoittelu jälkeen solmituissa työsopimuksissa harjoitteluaikaa laskettaessa otetaan huomioon vähintään 2 kuukautta kestänyt yhtäjaksoinen harjoittelu. Vähimmäispalkkaan oikeutettu on toimittaja, joka on suorittanut (ei harjoitteluaikaa)

5 - Tampereen yliopiston toimittajatutkinnon tai sanomalehtitutkinnon, - korkeakoulututkinnon, johon sivuaineena sisältyy vähintään tiedotusopin cum laude approbatur -arvosana tai aineopinnot tiedotusopin koulutusohjelmassa, - Svenska Social- och Kommunalhögskolanin journalistisen linjan tutkinnon säädettyine käytännöllisine harjoitteluineen, tai - Taideteollisessa korkeakoulussa, sen koulutuskeskuksessa tai Lahden muotoiluinstituutissa tai Rovaniemen käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa valokuvaajan tai graafisen suunnittelijan tutkinnon. Muuten ovat harjoitteluajat seuraavat: Toimittajat 1 vuosi - Muun korkeakoulututkinnon kuin 1 momentissa tarkoitetun suorittanut 2 vuotta - Ylioppilas- ja siihen verrattavan tutkinnon suorittanut - Korkeakoulussa opiskeluoikeuden saanut 3 vuotta - Muu kuin edellä tarkoitettu toimittaja Pöytäkirjamerkintä: Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulun säädettyine käytännöllisine harjoitteluineen suorittanut on oikeutettu vähimmäispalkkaan. Kurssin aikana oppilaat katsotaan toimitusharjoittelijoiksi, joiden harjoitteluaika on kaksi vuotta. Harjoittelijoiden vähimmäispalkat lukien: I pkl II pkl 1 vuoden harjoittelijat - ensimmäisen puolen vuoden aikana 1.512, ,- - toisen " " " 1.681, ,- 2 vuoden harjoittelijat - ensimmäisen puolen vuoden aikana 1.340, ,- - toisen " " " 1.512, ,- - toisen vuoden aikana 1.681, ,- 3 vuoden harjoittelijat - ensimmäisen puolen vuoden aikana 1.170, ,- - toisen " " " 1.340, ,- - toisena vuotena 1.512, ,- - kolmantena vuotena 1.681, ,-

6 Harjoittelijoiden vähimmäispalkat lukien: I pkl II pkl 1 vuoden harjoittelijat - ensimmäisen puolen vuoden aikana 1.560, ,- - toisen " " " 1.735, ,- 2 vuoden harjoittelijat - ensimmäisen puolen vuoden aikana 1.383, ,- - toisen " " " 1.560, ,- - toisen vuoden aikana 1.735, ,- 3 vuoden harjoittelijat - ensimmäisen puolen vuoden aikana 1.207, ,- - toisen " " " 1.383, ,- - toisena vuotena 1.560, ,- - kolmantena vuotena 1.735, ,- Esimiesten palkat määräytyvät siten, että ne ylittävät tässä suosituksessa määritellyt palkat. Paikkakuntien kalleusluokitus Paikkakuntien kalleusluokituksessa noudatetaan valtioneuvoston päättämää kalleusluokitusta I paikkakuntaluokassa seuraavasti: I lk: Brändö, Eckerö, Enontekiö, Espoo, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Helsinki, Houtskari, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Inari, Iniö, Joensuu, Jomala, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Korppoo, Kuhmo, Kuivaniemi, Kumlinge, Kuopio, Kuusamo, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Muonio, Nauvo, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemen mlk., Rovaniemi, Salla, Saltvik, Savukoski, Simo, Sodankylä, Sottunga, Sund, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, Vårdö ja Ylitornio. Kaikilla muilla paikkakunnilla noudatetaan II paikkakuntakalleusluokkaa. 4 TYÖAIKA Työaika järjestetään paikallisesti sopien työaikalain määrittelemissä rajoissa. Säännöllinen työaika on järjestettävä työvuoroiksi. Työvuorolistat laaditaan, mikäli mahdollista, vähintään kaksi viikkoa ennen jakson alkamista. Säännöllinen vuorokautinen työaika on keskimäärin enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja

7 säännöllinen viikoittainen työaika keskimäärin enintään 37,5 tuntia. Säännöllinen työaika sijoitetaan keskimäärin viideksi päiväksi viikkoa kohden. Vapaapäivät, ellei töiden järjestäminen muuta vaadi, järjestetään toistensa yhteyteen ja sijoitetaan viikonvaihteeseen. Vuorokautinen työaika voi kuitenkin olla enintään 10 tuntia edellyttäen, että työaika muina viikon työpäivinä on vastaavalla tavalla lyhyempi. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös niin, että se on enintään 75 tuntia kahden viikon aikana, kuitenkin enintään 48 tuntia viikossa. Työaikalain mukaisen periodityöajan käyttö on mahdollista siitä paikallisesti sopien järjestää vapaasti kuitenkin siten, että se ei kolmen viikon ajanjaksona ylitä 112,5 tuntia eikä kahden viikon ajanjaksona 75 tuntia. Paikallisesti voidaan sopia ns. kokonaistyöajasta ja -palkkauksesta. Tällöin vuorokautinen ja viikoittainen työaika ja työvelvoite voidaan sopia ja määrittää muutoin kuin tarkkaan työaikatauluun perustuvalla työtuntijärjestelmällä. Kokonaistyöaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa ja keskimääräistys tapahtuu kolmen kuukauden jakson aikana ellei paikallisesti erityisistä syistä toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän välillä etukäteen sovituista yli- ja sunnuntaitöistä maksetaan lain mukainen korvaus. Kokonaistyöaikaa käytettäessä palkka maksetaan paikallisesti sovittavalla alimmasta vähimmäispalkasta laskettavalla prosentilla korotettuna. 5 YÖTYÖLISÄT Niiltä säännöllisen työvuoron tunneilta, jotka sijoittuvat väliseen aikaan, maksetaan yötyölisänä lukien 3,31 a tunnilta kuitenkin vähintään 9,93 a työvuorolta, jollei osapuolten kesken sovita yötyön sisällyttämisestä keskimääräisenä korvauksena kokonaispalkkaan. Yötyölisä on alkaen 3,42 a tunnilta, kuitenkin vähintään 10,25 a työvuorolta. 6 YLITYÖKORVAUS Ylityöstä maksetaan työaikalain edellyttämät ylityökorvaukset vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävältä ajalta. Laskettaessa ylityöstä maksettua korotettua palkkaa peruspalkka lasketaan siten, että säännöllisen työajan ollessa 37,5 tuntia viikossa kuukausipalkka jaetaan luvulla LOMAT Paikallisradiotoimittajan vuosi- ja talviloman pituudet ovat seuraavat:

8 Alallaolo Vuosiloma Talviloma 1 vuosi 4 viikkoa 5 työpäivää 2 vuotta 5 " 5 " 10 vuotta 6 " 5 " Alallaoloksi luetaan työskentely päätoimisessa toimittajan tehtävässä lehdistössä, YLE:ssä, MTV:ssä ja paikallisradiossa. Vuosiloma annetaan toukokuun 2. ja syyskuun 30. päivän välisenä aikana. Paikallisesti voidaan sopia vuosiloman sijoittelusta edellisestä kohdasta poiketen sekä vuosilomien jakamista ja säästövapaata koskevista määräyksistä. Sopiminen tapahtuu työnantajan ja toimihenkilön välillä. Edelleen vuosilomapalkka voidaan sopia maksettavaksi yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä. Sopiminen tapahtuu työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Vuosilomapalkan korotus on 50 %, joka maksetaan loman alkaessa, enintään kuitenkin 30 lomapäivältä. Lomapalkan korotus maksetaan myös työsuhteen päättyessä. Talvilomapalkkaa ei makseta korotettuna. Talviloman ajalta palkka maksetaan yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä. Paikallisesti voidaan sopia lomapalkan korotuksen - maksamisajankohdan siirrosta, - maksamisen tasaamisesta, - vaihtamisesta vapaaseen. Lisäksi paikallisesti voidaan sopia, ettei vuosilomapalkan korotusta tai osaa siitä makseta. Järjestelyyn liittyy seuraava liittojen välinen soveltamisohje: "Liitot ovat sopineet, että taloudelliseen tai tuotannolliseen syyhyn perustuvan työvoiman vähentämisen sijasta voidaan irtisanomisten tai lomautusten välttämiseksi paikallisesti sopia, että lomapalkan korotusta tai sen osaa ei makseta. Edellä todettu menettely on kokonaan sopimisenvarainen vaihtoehto, jota ei voida yksipuolisesti toteuttaa. Ennenkuin neuvotteluja lomapalkan korotuksen tai sen osan poistamisesta voi aloittaa, edellytetään, että osapuolten välillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että taloudellinen tai tuotannollinen peruste työvoiman vähentämiselle on olemassa. Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä on kiinnitetty huomiota mahdollisiin perusteettomiin, lomapalkan korotuksen tai sen osan poistamisesityksiin sellaisin taloudellisin tai tuotannollisin perustein, joiden riittävyys asiallisena irtisanomis- tai lomautusperusteena voidaan saattaa kyseenalaiseksi. Kuten edellä on todettu, ei menettelyä voida käyttää eikä siten ottaa neuvottelun kohteeksi ilman etukäteen saavutettua yhteisymmärrystä perusteen asiallisuudesta, työvoiman vähentämistarpeesta ja lomapalkan korotusta koskevan järjestelyn toteuttamismahdollisuudesta paikallisesti sopien.

9 Siten se muodostaa toissijaisen, paikallisesti sovittavan vaihtoehdon jo todetun henkilöstön vähennystarpeen estämiseksi taikka minimoimiseksi." 8 IRTISANOMINEN Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika - enintään vuoden 14 päivää - yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta 1 kk - yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta 2 kk - yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta 4 kk - yli 12 vuotta 6 kk Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika - enintään 5 vuotta 14 päivää - yli 5 vuotta 1 kk Irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamia määräaikoja laskettaessa irtisanomis- ja lomautusilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä. 9 SAIRAUSAJAN PALKKA Toimihenkilön ollessa estynyt tekemästä työtään sellaisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajalta hänellä työsopimuslain mukaan on oikeus saada palkkaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraavasti: Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Täysi palkka alle 2 vuotta 21 pv:n ajanjaksolta 2 v. mutta vähemmän kuin 5 vuotta 42 pv:n ajanjaksolta yli 5 vuotta tai kauemmin 63 pv:n ajanjaksolta Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uusiintuessa ei työtekijällä kuuden peräkkäisen kuukauden aikana ole oikeutta palkkaan yhteensä pitemmältä työkyvyttömyysajalta kuin edellä on mainittu. Edellä 2 momentissa sanotut määräykset eivät rajoita toimihenkilön oikeutta työsopimuslain mukaiseen sairausajan palkkaan. Työnantajalla, joka on maksanut sairausajalta palkkaa, on oikeus periä samalta ajalta maksettu sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.

10 10 ÄITIYS-, ISYYS- JA VANHEMPAINVAPAA Toimihenkilölle, joka synnyttää, annetaan kolmen kuukauden palkallinen vapaa. Palkan saamisen edellytyksenä on, että hänen työsuhteensa on jatkunut yhdenjaksoisena vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan pituus määräytyvät lain mukaan. 11 MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT Jos toimihenkilö joutuu työnantajan määräyksestä työskentelemään vieraalla paikkakunnalla, korvataan tästä koituvat kustannukset valtion matkustussäännön mukaisesti ( Tämä ei koske päivärahojen osalta niitä matkoja, jotka tehdään normaalin toimitustyön puitteissa ja kyseisen toimihenkilön säännöllisen päivittäisen työajan kuluessa. Milloin toimihenkilö matkustaa työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen työaikansa ulkopuolisena aikana, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta matkustustuntien luvun mukainen yksinkertainen tuntipalkka. Tällaiseksi ajaksi ei lueta matka-aikaa, joka kestää alle tunnin. Jos työmatka kestää yli yhden vuorokauden osapuolet sopivat, mikäli mahdollista, matkaan liittyvistä korvauksista etukäteen. Mikäli toimihenkilö määrätään tehtävään, johon liittyy poikkeuksellisen suuri tapaturman- tai kuolemanvaara tai määrätään töihin sotatoimialueelle tai alueelle, jossa olosuhteet ovat vastaavat, toimihenkilöllä on oikeus asia ja sen käytännön toteutus työnantajan kanssa todeten saada työnantajan kustantama korvausmäärältään n suuruinen henki- ja tapaturmavakuutus. Henkilökohtainen matkalla oleva omaisuus on vakuutettava riittävällä määrällä. 12 TEKIJÄNOIKEUS Radio-ohjelmien tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle vapaasti käytettäviksi työsuhteen aikana ja sen jälkeen omassa paikallisradiotoiminnassa ja mahdollisessa ohjelmavaihdossa ja myynnissä toiselle paikallisradioyhtiölle sen lähetystoiminnassa käytettäviksi reaaliaikaisena tai nauhoitettuna. Tämä järjestely sisältää myös mahdolliset paikallisradioiden yhteislähetykset lupaehtojen sallimassa laajuudessa. Ohjelmien käytöstä muussa kuin edellä todetussa paikallisradiotoiminnassa sovitaan osapuolten kesken erikseen. 13 RYHMÄHENKIVAKUUTUS Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijälle ryhmähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain keskusjärjestöjen välillä on sovittu.

11 14 LUOTTAMUSMIES Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla henkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies, joka edustaa henkilöstöä työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa sekä huolehtii työrauhan ylläpitämisestä. Luottamusmiesasemassa olevan toimihenkilön asema määräytyy työsopimuslain mukaisesti. 15 JÄRJESTÖTEHTÄVÄT Toimihenkilön työajasta ei vähennetä osallistumista SJL:n liittokokouksen, liittovaltuuston, liittohallituksen ja paikallisradiovaliokunnan kokouksiin, jos ne sattuvat työvuorolistan mukaiseen työaikaan. Toimihenkilön on ilmoitettava osallistumisestaan em. kokouksiin, mikäli mahdollista, vähintään viikkoa ennen kokousta. Toimihenkilön vuosiloman ansaintaa ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän joutuu käyttämään liittojen välisiin työehtoja koskeviin neuvotteluihin. Ilmoitus osallistumisesta kansainväliseen edustustilaisuuteen, johon SJL on toimihenkilön nimennyt, on annettava työnantajalle vähintään 3 viikkoa aikaisemmin. Tältä ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, eikä toimihenkilöllä vuosiloman ansaintaoikeutta. Suomen Journalistiliitto sitoutuu ilmoittamaan tässä pykälässä tarkoitettujen hallinto- ja valmisteluelintensä jäsenten nimet Viestinnän Keskusliitolle. 16 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ 1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmaksun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuutuksen tätä varten laaditulla valtakirjalla. Se tulee työnantajan allekirjoittaa ja luottamusmiehen / yhdysmiehen toimittaa valtakirjasta ilmeneviin paikkoihin. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetyistä jäsenmaksuista. 2. Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään välittömästi, viimeistään palkanmaksupäivänä ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, sairaus- ja äitiysvapaan palkasta. 3. Jäsenmaksujen pidättämisestä ja tilittämisestä työnantajalle aiheutuneista kustannuksista maksetaan palkkio, jonka suuruus on 2 % liitolle tilitetystä ja selvitetystä summasta. Alle viiden n palautuksia vuosineljännekseltä ei makseta. Palkkion suorittaa heti tilityksen tarkistuksen jälkeen ammattiliitto. 4. Ammattiliitto toimittaa työnantajille jäsenkohtaisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston. Pidätetyistä jäsenmaksuista tehdään erillinen selvitys kunkin kalenterivuosineljänneksen päättymistä lähinnä olevan palkanmaksukauden loppuun. Sen tulee olla valmis viimeistään 15.4, 15.7, ja edellä mainitun ohjeiston mukaisesti.

12 Perintä- ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös asianomaisen henkilöstöryhmän pääluottamusmiehelle / yhdysmiehelle. 17 ERIMIELISYYKSIEN SELVITTELY Kaikki tämän työehtosopimuksen tulkitsemisesta tai soveltamisesta johtuvat erimielisyydet, joita ilmaantuu toisaalta työnantajaliiton tai sen jäsenten ja toisaalta toimihenkilöliiton tai sen jäsenten välillä, on käsiteltävä siinä järjestyksessä kuin tässä sopimuksessa määrätään. Erimielisyyden ilmaantuessa työpaikalla on neuvottelut aloitettava ensi tilassa sen jälkeen kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Ellei työnantajan ja toimihenkilön tai työnantajan ja luottamusmiehen välistä erimielisyyttä saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan asia alistaa liittojen ratkaistavaksi. Ellei erimielisyyttä saada liittojen toimin selvitetyksi, voi osallinen saattaa erimielisyyden työtuomioistuimen ratkaistavaksi ellei osapuolten kesken sovita välimiesmenettelystä. 18 VALVONTAVELVOLLISUUS Työehtosopimuksen osalliset liitot vastaavat työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla siitä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein. 19 TYÖRAUHA Työehtosopimuksen voimassa ollessa ei panna toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa. 20 VOIMASSAOLO Tämä sopimus on voimassa ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sopimusta ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.