VUOSIKERTOMUS KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2004 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS

2 VUOSIKERTOMUS 2004 OIKEUSTURVAN YHTEISKUNNALLISET EDELLYTYKSET 4 Pekka Hallberg, Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti TOIMINTAVUODESTA YMPÄRISTÖNSUOJELUASIOISTA HALLINTOLAINKÄYTÖSSÄ 10 Pekka Vihervuori, hallintoneuvos AUTOVEROTUSTA KOSKEVISTA ASIOISTA 12 Raimo Anttila, hallintoneuvos Marina Äimä, esittelijäneuvos TOIMEENTULOTUKIASIOISTA 13 Pirkko Ignatius, hallintoneuvos HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISTYÖ 14 Timo Ahvenniemi, ma. neuvotteleva virkamies ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 16 TILASTOJA 18 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN JULKAISUJA 1/2005.

3 PEKKA HALLBERG Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti OIKEUSTURVAN YHTEISKUNNALLISET EDELLYTYKSET keuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Palveluiden yksityistämiseen ei siis ole estettä, mutta uudistustyössä on muistettava oikeusvaltioperiaatteet. Oikeusturvaan kuuluu todellinen pääsy tuomioistuimeen. Hallinnon oikeusturvajärjestelmän perusperiaatteita on yleinen muutoksenhakuoikeus. Nuo vakiintuneet periaatteet on nykyisin vahvistettu perustuslaissa ja hallintolainkäyttölaissa. Muutoksenhaku on ymmärrettävä kansalaisten oikeutena eikä tuomioistuinten työmäärän kannalta. Tämän vuoksi muutoksenhaku on luvanvarai- EU-lainsäädännön vaikutuksia tuomioistuinten toimintaan pohdittiin Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen ylimpien tuomioistuinten seminaarissa Helsingissä Oikeusturvassa ei ole kysymys vain lakien soveltamisesta ja vallankäytön lakisidonnaisuudesta, vaan laajemminkin henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin oikeudellisesta perustasta sekä oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Hallintolainkäyttö on avainasemassa kysyttäessä, minkälaisessa oikeusvaltiossa elämme. Hallintotuomioistuinten toimintaedellytykset vaikuttavat yhteiskunnan yleiseen kehitykseen. Menettely hallintotuomioistuinasteissa on eräänlainen jäävuoren huippu. Korkein hallinto-oikeus ratkaisee vuosittain asiaa ja alueelliset hallinto-oikeudet , kun hallintoviranomaiset ensiasteessa puolestaan ratkaisevat miljoonia kansalaisten kannalta olennaisia asioita. Hallintomenettelyn oikeusturvatakeilla ja virheiden oikaisumahdollisuuksien lisäämisellä on siten ensiasteessa suuri merkitys oikeusturvalle. Hallintotuomioistuinten päätöksillä on usein laajoja yhteiskunnallisia ja jopa kansantaloudellisia vaikutuksia. Valtion talousarviossa vuodelle 2005 on kiinnitetty erityistä huomiota tuomioistuinasioiden käsittelyaikoihin sekä lainkäytön laadullisiin näkökohtiin ja niiden arvioinnin kehittämiseen. Hallintolainkäytössä työtapoja on kehitetty ja pyritään tehostamaan tavoitteena turvata kohtuullinen käsittelyaika. Tilastollinen seuranta kohdistuu aikaisempaan tapaan tässäkin vuosikertomuksessa yli 200 asiaryhmään. Kun seurannasta siirrytään suunnitelmallisuuteen, on arvioitava myös lainuudistuksia ja tulevia voimavaratarpeita. Esimerkkeinä ajankohtaisista hallintotuomioistuinten työkenttään vaikuttavista uudistuksista voidaan mainita energiamarkkina- ja viestintämarkkinalainsäädäntö, hankintalainsäädäntö, verouudistus, suurilta teollisuuslaitoksilta vaadittavat uuden ympäristönsuojelulain ( /86) mukaiset ympäristöluvat, päästökauppalainsäädäntö sekä vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY). Sosiaali- ja terveyshallinnon kannalta suurimpia ongelmia saattaa liittyä terveydenhuollon oikeudellistumiseen väestörakenteen ikääntyessä. Kaikissa asiaryhmissä vaikuttaa oikeusjärjestyksen kansainvälistymiskehitys. Nykyisinkin noin kolmasosassa asioita tulee esille kysymys Euroopan unionin oikeuden soveltamisesta. Oikeusvaltiokehityksen kannalta lainsäädäntö on avainasemassa. Lakeja valmisteltaessa olisi nykyistä paremmin pidettävä huolta toimeenpanovaiheen edellyttämistä voimavaroista. Oikeusturvan kannalta on olennaista, että säädösvalmistelussa kiinnitetään huomiota yli hallinnonalojen ulottuvien vaikutusten arviointiin ja lainuudistusten toimivuuden varmistamiseen. Hallinnon toimivuus on oikeusturvan yleisiä edellytyksiä. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa julkishallinto on laajentunut lähes kaikille aloille. Kansainvälisessä tutkimuksessa puhutaan kahdesta traditiosta. Ensinnäkin on demokraattisen hallinnon perinne, jonka mukaan hyvä hallinto palvelee yhteisiä tarpeita ja hyvinvointia. Toista traditiota kuvataan tehokkaaksi hallinnoksi, jonka tavoitteet rajautuvat kapeammin tuottavuutta koskeviksi periaatteiksi. Demokraattisen hallinnon traditio on meille luontaisempi, mikä heijastuu entistä selkeämmin vuorovaikutusta vahvistavina periaatteina myös uudessa hallintolaissa ( /434). Merkittävää on tässäkin yhteydessä muistaa perustuslain säännös hyvän hallinnon vaatimuksista sekä sen hallintotehtävien yksityistämistä rajoittava säännös, jonka mukaan julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle ei saa vaarantaa perusoinen korkeimmassa hallinto-oikeudessa vain tarkoin määritellyissä asiaryhmissä. Oikeusturvan toteutuminen edellyttää aina ratkaistavien asioiden perusteellista selvittämistä. Hallintolainkäytössä korostettu aktiivinen prosessinjohto on tarkoitettu sen varmistamiseksi, että asioita ei ratkaista puutteellisen selvityksen pohjalta. Tällä tavoin ratkaisut, kun ne perustellaan myös avoimesti ja seikkaperäisesti, voivat vastata todellisuutta. Tässä vuosikertomuksessa on katsaus hallintotuomioistuinten yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää työtapoja, tietojenvaihtoa ja osaamista. Samalla voidaan myös vastata yleisiin valtion talousarviojärjestelmän kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Tällä tavoin tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytykset ja oikeusturvan saatavuus voivat saada myös yleistä ymmärrystä ihmisten hyvinvoinnin ja maamme kilpailukyvyn säilyttämisen välttämättöminä edellytyksinä. 4 5

4 TOIMINTAVUODESTA 2004 SAAPUNEET Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui uutta lainkäyttöasiaa vuonna Niistä oli valitus- ja valituslupa-asioita. Hakemusasioita saapui 240, joista suurin osa oli purkuhakemuksia. SAAPUNEET ASIAT VIRANOMAISITTAIN Valtion, kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan viranomaisissa ja elimissä tehdään joka vuosi miljoonia hallintopäätöksiä, joihin asianosaiset voivat hakea muutosta yleisiltä hallintotuomioistuimilta. Pääsääntönä on, että hallintoviranomaisen päätöksestä valitustie menee alueelliseen hallinto-oikeuteen. Vuonna 2004 alueelliset hallintooikeudet ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuin ratkaisivat yhteensä lainkäyttöasiaa. Uusia asioita niihin saapui yhteensä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui vuonna Joidenkin hallintoviranomaisten päätöksistä valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Esimerkiksi valtioneuvoston ja ministeriön päätöksistä saa valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen, mutta vain sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Vuonna 2004 korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 100 lainkäyttöasiaa valtioneuvostosta ja ministeriöistä. SAAPUNEET VALITUKSET ASIARYHMITTÄIN Saapuneissa valitus- ja valituslupa-asioissa suurimpia kokonaisuuksia olivat rakentamis-, kaavoitus-, ympäristö-, vesi-, liikenne- ja tieasiat (26 %), veroasiat (21 %) sekä sosiaali-, terveydenhoitoja sairaanhoitoasiat (19 %). Suuria asiaryhmiä olivat myös ulkomaalaisasiat (11 %) ja kunnallisja virkamiesasiat (7 %). Saapuneiden asioiden asiaryhmittäisissä määrissä ei tapahtunut suuria muutoksia. RATKAISTUT Korkein hallinto-oikeus ratkaisi lain käyttöasiaa vuonna Valitus- ja valituslupa-asioita oli Loput 227 ratkaistua asiaa olivat hakemusasioita. Ratkaistuista asioista 68 prosentissa muutoksenhaun alaista päätöstä ei muutettu, 15 prosentissa sen lopputulosta ei muutettu ja 12 prosentissa muutoksenhaun alaista päätöstä muutettiin tai asia palautettiin alemmalle viranomaiselle. Muutoksenhakemus jätettiin tutkimatta 5 prosentissa ratkaistuista asioista. Vuonna 2004 ratkaistuista 3.621valitus- ja valituslupa-asiasta noin 60 prosentissa korkein hallinto-oikeus antoi aineellisoikeudellisen asiaratkaisun. Ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 11,9 kuukautta. Hallintoneuvos Esa Aalto Tampereen Radion haastateltavana katselmuksessa Tampereella alueellisista hallinto-oikeuksista ja Ahvenanmaan hallintotuomio istuimesta uutta lainkäyttöasiaa, mikä oli noin 84 prosenttia kaikista saapuneista lainkäyttöasioista. Tietyissä asiaryhmissä hallintolainkäytön alalla muutosta haetaan kuitenkin erityistuomioistuimelta eli markkinaoikeudelta tai vakuutusoikeudelta. Valituksen tekemistä edeltää usein oikaisumenettely. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen voidaan valittaa sellaisista markkinaoikeuden päätöksistä, jotka koskevat julkisia hankintoja tai kilpailunrajoitusasioita. Vuonna 2004 markkinaoikeus ratkaisi 263 lainkäyttöasiaa, joista 245 koski julkisia hankintoja ja 5 oli kilpailunrajoitusasioita. Uusia asioita markkinaoikeuteen saapui 356. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui vuonna 2004 markkinaoikeudesta 63 uutta lainkäyttöasiaa. Vakuutusoikeuden päätöksiä koskeva ylimääräinen muutoksenhaku on vakuutusoikeuslailla pääosin ohjattu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vakuutusoikeus ratkaisi lain käyttöasiaa vuonna Uusia asioita saapui Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui vakuutusoikeudesta 5 uutta purkuasiaa. SIIRTYNEET Vuoden 2004 lopussa korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli vireillä lainkäyttöasiaa. EI YLEISTÄ VALITUSLUPAJÄRJESTELMÄÄ Valtaosassa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemistä asiaryhmistä ei ole valituslupa järjestelmää. Asianosaisella on siten pääsääntöisesti valitusoikeus ja korkein hallinto-oikeus antaa aineellisoikeudellisen asiaratkaisun. Merkittävimmät asiaryhmät, joissa niitä koskevien lakien mukaan on ensin haettava valituslupaa, ovat veroasiat, ulkomaalaisasiat ja toimeentulotukiasiat. Perusteet valituslupien myöntämiselle on kuitenkin säädetty sellaisiksi, että muutoksenhausta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei muodostu pelkkää prejudikaatti- eli ennakkopäätösjärjestelmää. Vuonna 2004 ratkaistuista valituslupaasiasta noin 17 prosentissa valituslupahakemus hyväksyttiin. SUULLISET KÄSITTELYT JA KATSELMUKSET Tosiseikkojen selvittämiseksi korkein hallinto-oikeus voi tarvittaessa järjestää suullisen käsittelyn tai katselmuksen. Katselmuksia järjestetään lähinnä ympäristöön liittyvissä asioissa. Vuonna 2004 korkein hallinto-oikeus järjesti kaksi suullista käsittelyä ja toimitti kaksi katselmusta. 6 7

5 ENNAKKORATKAISUPYYNNÖT EY-TUOMIOISTUIMEEN Vuonna 2004 korkein hallinto-oikeus lähetti kaksi ennakkoratkaisupyyntöä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen. Vuosina Suomesta on lähetetty 37 ennakkoratkaisupyyntöä. Niistä korkein hallinto-oikeus on lähettänyt 12. Korkeimman hallintooikeuden lähettämistä ennakkoratkaisupyynnöistä laaditut selosteet löytyvät Finlexistä. LAUSUNNOT Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuu vuosittain useita lausuntopyyntöjä erityisesti oikeusturvaa ja hallintoa koskevista lainsäädäntökysymyksistä. Lausunnot julkaistaan vuosikirjassa. Vuonna 2004 lausunnot koskivat muun muassa verotusmenettelyyn liittyvien säännösten muuttamista, vesilakitoimikunnan mietintöä, hallinto-oikeuksien henkilöstörakennetta, arvopaperimarkkinalain muuttamista, tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintöä, tuomarikoulutusta ja energiamarkkinoiden kohtuullisuusvalvontaa uudistavan työryhmän raporttia. ENNAKKOPÄÄTÖSTEN JULKAISEMINEN Korkein hallinto-oikeus on vuodesta 1918 lähtien julkaissut periaatteellisesti merkittävimmät ratkaisunsa vuosikirjassaan. Vuosikirjaan valitaan päätökset, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai joilla on muutoin yleistä merkitystä. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on ollut myös tapana julkaista kotisivuillaan vuosikohtaisia luetteloita, jotka sisältävät lyhyitä ruotsinkielisiä selosteita suomenkielisistä vuosikirjapäätöksistä. Vuonna 2004 julkaisukäytäntöä päätettiin uudistaa siten, että suomenkielisestä ratkaisuselosteesta on suora linkki ruotsinkieliseen selosteeseen. Uusi käytäntö koskee vuosikirjapäätöksiä vuodesta 2002 alkaen. Tarkoituksena on samalla nopeuttaa lyhyiden ruotsinkielisten selosteiden julkaisuaikataulua. Niiden tallentaminen suomenkielisten ratkaisuselosteiden yhteyteen aloitettiin loppuvuodesta TUTKIMUSJULKAISUT Korkein hallinto-oikeus aloitti vuonna 2001 tutkimusjulkaisujen sarjan edistääkseen lainkäytön tutkimusta. Vuonna 2004 sarjassa ilmestyi neljäs ja viides julkaisu, Korkeimman hallinto-oikeuden teollisoikeudellisia ratkaisuja ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaava-asioissa KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Korkein hallinto-oikeus on mukana sekä alueellisessa että maailmanlaajuisessa ylinten hallintotuomioistuinten yhteistyössä. Euroopan unionin jäsenvaltioiden ylinten hallintotuomioistiuinten yhditys (Association des Conseils d Etat et des Juridictions administratives suprêmes de l Union européenne/association of the Councils of State and Supreme Administrative Jurisdictions of the European Union) ja kansainvälisen ylinten hallintotuomioistuinten yhdistys (Association Internationale des Hautes Juridictions Administratives/International Association of Supreme Administrative Jurisdictions) toimivat keskustelu- ja tiedonvaihtofoorumeina ja keräävät tietoa jäseninä olevien tuomioistuinten oikeuskäytännöstä. Näiden lisäksi korkein hallinto-oikeus on mukana Euroopan neuvoston alaisen Venetsian komission (European Commission for Democracy through Law) työssä. Venetsian komission päämääränä on Euroopan perustuslaillisen perinnön periaatteiden demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen ja yksi sen toimintamuodoista on yhteistyö Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuinten ja muiden ylinten tuomioistuinten välillä. Huhtikuussa 2004 korkein hallinto-oikeus oli Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen perustuslakituomioistuinten, ylinten tuomioistuinten ja ylinten hallintotuomioistuinten vuosittaisen seminaarin isäntänä. Seminaari pidetään vuorovuosin eri osanottajamaissa. Monenvälisen yhteistyön lisäksi korkeimmalla hallinto-oikeudella on vuonna 2004 ollut myös kahdenvälistä yhteistyötä usean maan tuomioistuinten kanssa. Toisen jaoston istuntoa aloittamassa (vasemmalta lukien) asian esittelijä hallintosihteeri Minna Saarikoski, hallintoneuvos Matti Halén, hallintoneuvos Heikki Kanninen, hallintoneuvos Tuulikki Keltanen, istunnon puheenjohtaja hallintoneuvos Ahti Rihto ja hallintoneuvos Raimo Anttila. Vuosikirjaan valituista päätöksistä julkaistaan jo niiden antopäivinä korkeimman hallintooikeuden kotisivuilla ( ja samat ratkaisuselosteet kuin an vuosikirjassa. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätösten selosteita vuodesta 1944 lähtien on saatavilla Valtion säädöstietopankissa Finlexissä ( Vuonna 2004 korkein hallinto-oikeus julkaisi ratkaisuselosteet 124 vuosikirjapäätöksestä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus julkaisi kotisivuillaan lyhyitä ratkaisuselosteita muista kuin vuosikirjaan valituista päätöksistä. VIERAILUJA KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSA Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vieraillut säännöllisesti maamme tuomioistuinten ja viranomaisten edustajia, vuonna 2004 muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunta, oikeuskanslerinvirasto sekä vakuutusoikeuden ja markkinaoikeuden henkilökuntaa. Samoin korkeimmassa hallintooikeudessa on vuosittain vieraillut useiden maiden tuomioistuinten ja viranomaisten edustajia ja valtuuskuntia, vuonna 2004 muun muassa Ruotsista, Venäjältä, Thaimaasta, Kiinasta ja Sri Lankasta. Korkein hallinto-oikeus vastaanottaa vuosittain myös useita yliopisto-opiskelijoiden ryhmiä. 8 9

6 PEKKA VIHERVUORI Hallintoneuvos YMPÄRISTÖNSUOJELUASIOISTA HALLINTOLAINKÄYTÖSSÄ Vuoden 2000 maaliskuun alussa voimaan tullut ympäristönsuojelulaki sääntelee ympäristön pilaantumisen torjuntaa. Laki koskee lähtökohtaisesti kaikkea ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa yritysten, julkisyhteisöjen tai yksityishenkilöiden toimintaa, esimerkiksi toiminnassa syntyviä haitallisia päästöjä vesiin, ilmaan tai maaperään sekä melua ja tärinää. Aiempaa sektorikohtaista lupajärjestelmää ei enää ole, vaan ympäristönsuojelulaki tarkastelee ympäristöä kokonaisuutena. Ympäristönsuojelulain ytimen muodostaa yhtenäislupajärjestelmä, jossa eri osallistahoja kuullaan ja jonka avulla sallitut päästöt ja ympäristövaikutukset rajataan ja haitallisia vaikutuksia torjutaan, usein yksityiskohtaisin teknisin lupamääräyksin. Ympäristönsuojelulaki perustuu ajatukseen koko ympäristön yhtenäisestä huomioon ottamisesta Euroopan yhteisön ns. IPPC-direktiivin (neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi) mukaisesti. Toisaalta laki yleislakina kattaa huomattavasti laajemman joukon toimintoja kuin IPPC-direktiivi, joka edellyttää yhtenäislupajärjestelmää energiantuotannolta, metallien tuotannolta ja jalostukselta, mineraaliteollisuudelta, kemianteollisuudelta, jätehuollolta ja karjankasvatukselta näiden ylittäessä tietyn, yleensä suhteellisen korkealle asetetun kokorajan. Luvanvaraisuutta tai toiminnan sisällölle asetettuja vaatimuksia johtuu toisaalta lukuisista muistakin EY:n ympäristödirektiiveistä. Näistä monet ovat sektorikohtaisia. Ympäristönsuojelulaki toimiikin eri suhteissa useamman kymmenen direktiivin kansallisena täytäntöönpanojärjestelmänä. Monessa tilanteessa voi siten olla tarpeen ottaa huomioon myös yhteisöoikeuden vaikutus kansallisten säännösten soveltamiseen. Osa säännöksistä on toisaalta puhtaasti kansallisia. Vaikka EY:n ympäristölainsäädäntö on tuonut lainsäädäntöön myös sellaisenaan sovellettavia eksaktisti ilmaistuja päästöjen tai ympäristön laadun yleisiä raja- tai ohjearvoja, lupamääräykset pohjautuvat yhä paljolti tapauskohtaiseen vaikutusperusteiseen selvitykseen ja harkintaan. Lupamääräykset voivat koskea myös esimerkiksi kalakantojen hoitoa tai päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailemista. Luvan yhteydessä määrätään myös päästöistä koituvien ympäristövahinkojen korvaamisesta siltä osin kuin kysymys on vesistöjen pilaantumisesta. Lupapäätösten ohella tärkeitä päätöksiä syntyy myös hallintopakko- ja ilmoitusmenettelyissä. Myös saastuneiden maa-alueiden puhdistamisvastuusta päättäminen kuuluu ympäristönsuojelulain piiriin. Osassa ympäristönsuojelulain mukaisia hankkeita lupa-asiaan sovelletaan samanaikaisesti ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä ns. yhteiskäsittelyssä. Tällaisia ovat tyypillisesti esimerkiksi kalankasvatuslaitokset. Ympäristönsuojelulain mukaiset lupapäätökset ja muut hallintopäätökset tekee hankkeen laadusta ja laajuudesta riippuen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, alueellinen ympäristökeskus tai ympäristölupavirasto. Muutosta haetaan kaikissa tapauksissa alueelliselta hallinto-oikeudelta, joka ympäristönsuojelulain (ja vesilain) mukaisissa asioissa on aina Vaasan hallinto-oikeus. Siinä hallinto-oikeustuomareina näissä asioissa toimivat lakimiestuomareiden ohella luonnontalouden ja tekniikan asiantuntijat. Hallinto-oikeuden päätöksiin haetaan muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jossa asiat ratkaistaan (vesiasioiden tavoin) viiden hallintoneuvoksen ja kahden ympäristöasiantuntijaneuvoksen kokoonpanossa. Ympäristölupa-asiassa tehty valitus koskee usein sitä, mikä on luvalla sallittavien päästöjen taso tai millaisin määräyksin haittoja rajoitetaan, eikä aina niinkään sitä, onko lupa ylimalkaan myönnettävä vai ei. Tästä johtuu, että valittajina sekä hallinto-oikeudessa että KHO:ssa voivat esiintyä yhtä hyvin toiminnanharjoittaja itse kuin haitankärsijät, yleistä etua valvovat viranomaiset tai ympäristöjärjestöt. Usein samankin luvan osalta joudutaan ratkaisemaan monia keskenään ehkä hyvinkin erilaisia osakysymyksiä. Asianosaissuhteet ympäristölupa-asioiden lainkäytössä ovat tunnusomaisesti erittäin moninaisia, eikä prosessi siten mitenkään ole kuvattavissa kaksiasianosaissuhteesta puhumalla. Valitus hallintotuomioistuimeen voi koskea itse luvan edellytyksiä tai luvalla kunkin päästökomponentin osalta sallittavaa päästötasoa, johon myös esimerkiksi sallittava melutaso rinnastuu, mutta myös monia muita kysymyksiä, kuten luvan voimassaoloaikaa, kalatalousvelvoitteita ja päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailua sekä tilanteesta riippuen korvauksia, jotka luvan saaja määrätään maksamaan haitankärsijöille vesien pilaantumisvahingoista. Muutoksenhaulla on siten tärkeä merkitys usean eri tahon oikeussuojan kannalta. Monilla käsiteltävillä hankkeilla on myös suuri taloudellinen tai yhteiskunnallinen merkitys. Valitus on aina hallintolainkäyttölain mukainen hallintovalitus, joka mahdollistaa tarvittavien tarkistusten tekemisen lupapäätökseen asiaa viivytystä aiheuttavaan uuteen käsittelyyn palauttamatta. Vuonna 2004 korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 99 ympäristönsuojelulain mukaista asiaa ja lisäksi 8 asiaa, joissa sovellettiin myös vesilakia ns. yhteiskäsittelyssä. Tyypillisiä valitusten kohteita ovat tähän mennessä olleet kivenlouhinta ja -murskaus, kotieläintuotanto, ampumaradat, moottoriradat, satamat, polttonesteiden jakeluasemat, jätehuoltolaitokset, polttolaitokset, yhdyskuntajätevesien päästöt, kalankasvatus ja turvetuotanto. KHO:ssa toistaiseksi ratkaistuissa asioissa ei vielä ole ollut sanottavasti IPPC-direktiivin alaan kuuluvien suurten teollisten laitosten lupia. Näiden voimassa olevat aiemman lainsäädännön mukaiset luvat on tietyn siirtymäajan kuluessa korvattava ympäristönsuojelulain mukaisilla yhtenäisluvilla. Tällaisten merkittävien ja samalla vaativien asioiden osuus tullee lähivuosina olemaan myös KHO:ssa huomattava. Valitusasiat ratkaistaan yleensä sitä lainsäädäntöä soveltaen, jonka nojalla hallintoviranomaisen päätös on an annettu. Tästä johtuu, että osassa korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltäviä ympäristölupa-asioita joudutaan edelleenkin soveltamaan ympäristönsuojelulakia edeltänyttä lainsäädäntöä. Ahvenanmaan ympäristölupa-asioissa sovelletaan Ahvenanmaan omaa ympäristölainsäädäntöä. Nämä asiat tulevat KHO:een Ahvenanmaan hallinto-oikeudesta

7 RAIMO ANTTILA Hallintoneuvos MARINA ÄIMÄ Esittelijäneuvos AUTOVEROTUSTA KOSKEVISTA ASIOISTA PIRKKO IGNATIUS Hallintoneuvos TOIMEENTULOTUKIASIOISTA Autoveroa on Suomessa kannettu vuodesta 1958 alkaen. Koska autot oli tuohon aikaan valmistettu muualla kuin Suomessa, verotus yhdistettiin autojen tuontiin ja siinä yhteydessä toimitettavaan tulliverotukseen. Suomen liityttyä Euroopan unioniin valtakunnan rajalla tapahtuvaa ja maahantuontiin perustuvaa verotusta oli muutettava, koska unionin sisällä ei ole tullirajoja. Veron suorittamisvelvollisuuden aiheuttavaksi tapahtumaksi säädettiin tuonnin asemesta auton Suomessa tapahtuva rekisteröinti tai käyttöönotto. Veron perusteessa tai veron tasossa ei tuossa yhteydessä tapahtunut olennaisia muutoksia. Verotus perustui edelleen auton tullausarvoon. Autoverotusta ei ole Euroopan unionissa harmonisoitu, vaan jäsenvaltiot voivat päättää autoihin kohdistuvan verotuksen tavasta ja veron tasosta. Useimmissa jäsenvaltioissa ei sovelleta Suomessa voimassa olevan autoverotuksen kaltaista verotusta, mutta autoja ja niiden käyttöä verotetaan yleisesti erilaisilla kulutusveroilla. Uusien autojen verotuksessa ei Suomessa ole ollut erityisiä ongelmia. Sitä vastoin toisista unionin jäsenvaltioista tuotujen käytettyjen autojen verotus osoittautui, KHO:n pyydettyä asiasta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua, EY:n perustamissopimuksen syrjimättömyysvaatimuksen vastaiseksi. Yhteisöjen tuomioistuimen tuomion jälkeen asia on pyritty korjaamaan lainsäädäntöä muuttamalla. Autoverovalitusten määrä on ollut KHO:ssa jatkuvasti varsin suuri. Kertomusvuonna autoveroasioita ratkaistiin 115. Määrä on erityisen suuri, kun sitä verrataan esimerkiksi ratkaistuihin 91 arvonlisäveroasiaan. Autovero on kuitenkin vain yksi erityisiin kulutusveroihin kuuluva veromuoto ja arvonlisävero yleinen kulutusvero. Kaikista kertomusvuonna ratkaistuista veroasioista autoveroasioiden osuus oli runsas 15 prosenttia, mitä voidaan pitää suhteettoman korkeana autoveron merkitykseen nähden koko verojärjestelmässä. Sama epäsuhta ilmenee siitäkin, että KHO on pyytänyt ja saanut kaksi autoveroa koskevaa ennakkoratkaisua Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta. Kaikissa muissa veroasioissa KHO on pyytänyt ennakkoratkaisua yhteensä vain kolmessa asiassa. Pääasiallisena syynä autoveroasioiden suureen määrään KHO:ssa ovat korkea verotaso, lainsäädännön vaikeaselkoisuus sekä jännite kansallisen lain ja EY:n perustamissopimuksen syrjimättömyysvaatimusten suhteen. Viime vuosina ovat lisäksi tavallaan uutena ilmiönä tulleet esiin autoveroasiat, jotka koskevat niin sanottujen rakennettujen ajoneuvojen verotusta. Tältä osin vaikeuksia aiheuttavat autoverolain ja muiden sovellettaviksi tulevien säännösten epäselvyys sekä yleensä kohtuuttoman korkeaksi muodostuva veron määrä. Paitsi KHO:tta, autoveroasiat työllistävät myös Helsingin hallinto-oikeutta, joka ainoana hallinto-oikeutena ratkaisee autoverotuksesta tehtävät valitukset. Verotuksen syrjimättömyyttä ja muuttoautojen verotusta, joihin yhteisöjen tuomioistuimen antamat tuomiot liittyvät, koskevia valituksia on hallinto-oikeudessa ratkaistu ja on osaksi vielä vireillä useita satoja. Samasta syystä tulli on oikaissut tai tulee oikaisemaan arviolta auton verotuksen. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuesta säädetään nykyisin vuonna 1997 annetussa laissa ( /1412). Aikaisemmin säännökset sisältyivät sosiaalihuollon yleislakiin, sosiaalihuoltolakiin ( /710), jossa nykyisinkin säädetään muutoksenhausta myös toimeentulotukipäätöksiin. Toimeentulotukea koskevasta sosiaalilautakunnan päätöksestä saa valittaa hallintooikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa KHO:een, jos KHO myöntää valitusluvan. Valituslupajärjestelmä on ollut aikaisemman valituskiellon sijasta voimassa vuodesta 1999 lukien. Vaikka muutoksenhaku KHO:een onkin sosiaaliasioissa jonkin verran lisääntynyt, näin ei ole tapahtunut toimeentulotukiasioiden kohdalla. Valituslupahakemuksia on saapunut vuosittain reilut 200 kappaletta ja niiden määrä on hiljalleen laskenut. Esimerkiksi vuonna 2001 saapui 273 hakemusta ja vuonna 2004 enää 211 hakemusta. Toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalla henkilöllä kuukautta kohti ensimmäisessä kuntaryhmässä 378,54 euroa. Tavallisimmin valituksissa on kysymys siitä, mitkä menot voidaan ottaa huomioon toimeentulotuen lisäosaan oikeuttavina menoina ja vastaavasti, mitkä tulot otetaan huomioon hakijan ja hänen perheensä tuloina. Toimeentulotuen saaminen on jokaiselle kuuluva perusoikeus. Kun toimeentulotuki myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan, yksittäisissä asioissa on monesti kysymys varsin pienistä intresseistä. KHO:n ratkaisuilla on kuitenkin tärkeä hallinto- ja oikeuskäytäntöä ohjaava, lukuisiin yksittäistapauksiin ulottuva merkitys. Ratkaistavaksi voi tulla varsin periaatteellisiakin, tavallisimmin eri palvelu- ja tukijärjestelmien yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä. KHO on myöntänyt valituslupia verraten vähän. Tämä on johtunut paitsi siitä, että valituslupa voidaan myöntää vain prejudikaattiperusteella, myös hallinto-oikeuksien päätösten korkeasta tasosta. Vuonna 2004 KHO:n tärkeimmät ratkaisut koskivat toimeentulotuen myöntämistä yksityissektorilla annetun terveydenhoidon kustannuksiin. Asioissa oli kysymys yksityisellä lääkäriasemalla suoritetusta polvileikkauksesta, hammashoidosta ja psykoterapiahoidosta. KHO korosti ratkaisuissaan julkisten terveydenhuoltopalvelujen ensisijaisuutta kansanterveystyön, erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön palvelujärjestelminä. Terveydenhuoltomenoja toimeentulotukena korvattaessa on yleensä edellytettävä julkisten terveydenhuollon palvelujen käyttämistä. Yksityisistä terveydenhuoltopalveluista johtuvat kustannukset voidaan päätösten mukaan ottaa toimeentulotukea myönnettäessä menoina huomioon vain poikkeuksellisesti kuten silloin, kun erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttävät. Ratkaistuissa asioissa toimeentulotukea ei voitu myöntää kysymyksissä olleisiin terveydenhoitomenoihin

8 TIMO AHVENNIEMI Ma. neuvotteleva virkamies HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISTYÖ Vuonna 2004 korkein hallinto-oikeus pyrki kehittämään hallintotuomioistuinten yhteistyötä entisestään. Hallintolainkäytön tuomioistuinorganisaatio on muutamassa vuodessa uudistunut voimakkaasti. Vuonna 1999 aloittivat toimintansa lääninoikeuksista ja vesiylioikeudesta muodostetut Helsingin, Hämeenlinnan, Kouvolan, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet. Niiden toimintaa säätelee hallinto-oikeuslaki ( /430). Vuonna 2000 tuli voimaan uusi perustuslaki, jossa vahvistettiin tuomioistuinorganisaation perinteinen kaksilinjaisuus. Yleisten hallintotuomioistuinten linjassa toimivat korkein hallinto-oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Yleisten tuomioistuinten linjan muodostavat korkein oikeus, hovioikeudet ja käräjäoikeudet. vastaava velvollisuus on korkeimmalla oikeudella. Valvonta-termin todellinen sisältö tulee hallintotuomioistuinten yhteistyöstä. Siinä ei puututa oikeusasteelliseen riippumattomuuteen lainkäyttöasioissa. Tavoitteena on varmistaa, että hallintotuomioistuinjärjestelmä toimii kokonaisuutena ja tehokkaasti. Valtion talousarviolakiin ja -asetukseen tehdyt mittavat muutokset tulivat voimaan keväällä On todennäköistä, että tulevina vuosina hallintotuomioistuimia käsitellään valtiontaloudessa nykyistä selkeämmin omana kokonaisuutenaan. Hallintotuomioistuinorganisaation vakaantuminen, perustuslaissa asetettu korkeimman hallinto-oikeuden valvontavelvollisuus sekä valtion tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistus olivat taustalla, kun korkein hallinto-oikeus asetti keväällä 2004 projektin, jossa selvitettiin hallintotuomioistuinten yhteistyötä ja lainkäytön valvonnan kehittämistä korkeimman hallintooikeuden toimialalla. Projektia varten muodostettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi presidentti Pekka Hallberg. Ohjausryhmän jäseninä olivat hallintoneuvokset Pirkko Ignatius ja Pekka Vihervuori sekä ylituomarit Liisa Sahi, Hannu Renvall ja Heikki Jukarainen. Timo Ahvenniemi työskenteli projektissa neuvottelevan virkamiehen nimikkeellä. Valmistelutyö yhteistyöprojektissa lähti käytännössä liikkeelle kesäkuussa 2004 keskusteluilla monien eri sidosryhmien edustajien kanssa. Osana yhteistyöprojektia korkein hallinto-oikeus järjesti 15. marraskuuta Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa Hallintotuomioistuinpäivän, johon kutsuttiin kaikki tuomarit ja esittelijät korkeimmasta hallinto-oikeudesta, alueellisista hallinto-oikeuksista, markkinaoikeudesta ja vakuutusoikeudesta. Osallistujia oli 340. Korkein hallintooikeus on aikaisempina vuosina järjestänyt omissa tiloissaan suppeamman neuvottelupäivän. Projekti liittyi yhteistyöhön, jota on hallintolainkäytön alalla toimivien tuomioistuinten välillä tehty jo vuosikymmeniä. Projekti ei siten luonut kokonaan uutta yhteistoimintaa, vaan siinä selvitettiin minkälaisilla toimintamalleilla hallintotuomioistuinten yhteistyötä voitaisiin tulevaisuudessa lisätä, systematisoida ja syventää.projektista laadittiin muistio, joka julkaistiin joulukuussa korkeimman hallinto-oikeuden kotisivuilla. Muistioon sisältyy kuvaus siitä, minkälainen vuotuinen tapahtumasarja hallintotuomioistuinten yhteistyöstä on muodostumassa. Hallintotuomioistuinten yhteistyön avulla voidaan kehittää oikeusturvaa, jota ne tarjoavat ihmisille, yrityksille ja yhteisöille sekä hallintoviranomaisillekin. Ja kun yhteistyön kautta voidaan entisestään parantaa tuomiovallan käytön laatua, se myös edistää lainsäätäjän eli eduskunnan tahdon toteutumista. Samalla voidaan pitää huolta niiden rahojen tehokkaasta käytöstä, jotka eduskunta investoi hallintotuomioistuimiin.toisaalta hallintotuomioistuinten yhteistyö osaltaan auttaa yhteiskuntaa vähitellen ymmärtämään, miten tärkeää on investoida hallintotuomioistuimiin. Riittävästi resursoitu ja tehokkaasti toimiva hallintotuomioistuinjärjestelmä parantaa suomalaisen yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Hallintolainkäytön alalla toimii lisäksi kaksi erityistuomioistuinta eli markkinaoikeus ja vakuutusoikeus. Markkinaoikeuslaki ( /1527) tuli voimaan vuonna 2002 ja uusi laki vakuutusoikeudesta ( /132) seuraavana vuonna. Sekä markkinaoikeudessa että vakuutusoikeudessa on sellaisiakin asiaryhmiä, joissa prosessilakina sovelletaan hallintolainkäyttölain sijasta oikeudenkäymiskaarta. Perustuslain mukaan korkeimmalla hallinto-oikeudella on velvollisuus valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan eli se valvoo hallintolainkäyttöä. Riita- ja rikosasioissa Hallintotuomioistuinpäivä

9 ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Korkein hallinto-oikeus toimii kolmena jaostona. Ensimmäinen jaosto käsittelee muun muassa rakentamis- ja kaavoitusasioita sekä ympäristö- ja vesiasioita, toinen jaosto vero- ja kilpailuasioita sekä kolmas jaosto sosiaaliasioita, terveyden- ja sairaanhoitoasioita sekä ulkomaalaisasioita. Jaostot eivät kuitenkaan ole erikoistuneet pelkästään tiettyihin asiaryhmiin, vaan ne voivat käsitellä kaikkia asioita. Esimerkiksi vuosilomien ja sairaspoissaolojen voidaan toimia jaostojaosta poiketen. Lainkäyttöasiat ratkaistaan jaostojen istunnoissa säännönmukaisesti viiden tuomarin kokoonpanossa. Vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa tarkoitetuissa asioissa sekä patenttia, hyödyllisyysmallia ja integroidun piirin piirimallia koskevissa asioissa oikeuden kokoonpanoon kuuluu lainoppineiden jäsenten lisäksi kaksi asianomaisen alan asiantuntijajäsentä. Periaatteellisesti merkittävä lainkäyttöasia voidaan ratkaista koko jaoston istunnossa tai korkeimman hallinto-oikeuden täysistunnossa. Valituslupa-asioissa hakemus voidaan hylätä kolmen tuomarin kokoonpanossa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa toimivat tuomareina presidentti ja 20 hallintoneuvosta. Presidenttinä on vuodesta 1993 lähtien toiminut oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtori Pekka Hallberg. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on noin 40 esittelijää ja 40 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Kansliaa johtaa kansliapäällikkö Sakari Vanhala. Vakinaisen henkilöstön lisäksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa on sivutoimisia asiantuntijajäseniä sekä tarvittaessa määräaikaista henkilökuntaa. Kirjastosta ja tietopalvelusta vastaavat notaari Satu-Maarit Tarkkanen ja toimistosihteeri Marjut Jaatinen. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN HENKILÖKUNTA Presidentti Pekka Hallberg Hallintoneuvokset Ahti Rihto Ilmari Ojanen Olof Olsson Esa Aalto Pirkko Ignatius Lauri Tarasti Raimo Anttila Tuulikki Keltanen Marita Liljeström Olli Nykänen Pekka Vihervuori Marjatta Kaján Heikki Kanninen Kari Kuusiniemi Niilo Jääskinen Ilkka Pere Ahti Vapaavuori Irma Telivuo Jukka Mattila Ympäristöasiantuntijaneuvokset Pertti Vakkilainen Pentti Hannonen Ilkka Hirsto Heikki Kiuru Pertti Seuna Pertti Eloranta Janne Hukkinen Juha Kämäri Yli-insinöörineuvokset Pentti Uuspää Allan Johansson Matti Kleimola Kenneth Holmberg Lisäksi yliinsinöörineuvoksena toimi Tapani Jokinen asti. Presidentti toimii ensimmäisen jaoston puheenjohtajana. Toisen jaoston puheenjohtajana oli hallintoneuvos Ahti Rihto ja kolmannen jaoston puheenjohtajana hallintoneuvos Ilmari Ojanen. Kansliapäällikkö Sakari Vanhala Esittelijäneuvokset Marianne Båsk Ilpo Havumäki Paula Tenkanen Marina Äimä Matti Metsäranta Tuulia Riikonen Hannu Ranta (vv.) Leena Halila (vv.) Eila Rother Vanhemmat hallintosihteerit Kai Träskelin Kari Honkala Marja-Terttu Savolainen Anne Niemi (vv.) Marjo Snellman Anneli Tulikallio Marja Ihto Kristina Björkvall Riitta Mutikainen Marja-Liisa Judström Liisa Tähtinen Arja Niemelä Hallintosihteerit Raimo Viitasaari Kari Nieminen Irene Mäenpää Marja Leena Kemppainen Hannele Klemettinen Mikko Rautamaa Leo Kaasinen Riitta Kreula Marita Eeva Päivi Pietarinen (vv.) Satu Heikkilä (vv.) Petri Leinonen Petteri Leppikorpi Jaana Moilanen (vv.) Anne Nenonen Elisabeth Vuorenhela (vv.) Määräaikaiset hallintosihteerit Henna Mäkinen Minna Pulkkinen Tuula Pääkkönen Irmeli Rautaharkko Minna Saarikoski Määräaikainen esittelijä Maunu Korpela Tiedotuspäällikkö Timo Ahvenniemi (vv.) Määräaikainen tiedottaja Virpi Koivu Atk-lakimies Pekka Tuominen Tietoasiantuntija Marja Halttunen (vv.) Kirjaaja Eeva Väänänen-Silén Notaarit Vuokko Kantanen Paula Kilponen Carita Rostiala Marjatta Räsänen Satu-Maarit Tarkkanen Soili Tolvanen Ritva Vähämaa Taloussihteeri Marja Klaavo Atk-suunnittelija Minna Ronkainen Osastosihteerit Liisa Hartikainen Eeva Ryytty Anne Sahlman Sinikka Savolainen Kaarina Tallberg Elina Tukiainen Eila Viitaniemi Toimistosihteerit Merja Ahlfors Pirkko Heikkinen Marjut Jaatinen Mirja Johansson Heli Kalajainen Anneli Liukkonen Liisa Martikainen Sanna Mustasaari Christina Nyberg Tuula Pelkonen Tarja Piho Irma Reunanen Maarit Romppanen Anneli Ronimus Marja Tiihonen Kirsi Siltala Raija Vuori Ylivirastomestari Kari Joutsenlahti Virastomestarit Anssi Kaikko Timo Rousku Tapani Ruostela Projektisihteeri Jani-Matti Isoviita Korkeimman hallinto-oikeuden henkilökunnasta siirtyivät eläkkeelle alkaen hallintoneuvos Hannu Koskinen, alkaen hallintoneuvos Pirkko Lundell, alkaen hallintoneuvos Ismo Talikka

10 TILASTOJA KHO:n työtilanne vuosina TYÖTILANNE Saapunut Ratkaistu Siirtynyt vuoden vuoden seuraavalle vuodelle SAAPUNEIDEN ASIOIDEN MÄÄRÄT ASIARYHMITTÄIN Lukumäärä Valituksista % Valitusasiat Veroasiat Rakentamis- ja kaavoitusasiat Virkamiesasiat Ulkomaalaisasiat Sosiaaliasiat Kunnallisasiat Liikenne- ja tieasiat Ympäristö- ja vesiasiat Terveyden- ja sairaanhoitoasiat Muut asiat Valitusasiat yhteensä TYÖTILANTEEN KEHITYS KHO:n työtilanteen kehitys vuosina Hakemusasiat Purku Menetetyn määräajan palauttaminen Muut Hakemusasiat yhteensä Kaikki asiat yhteensä Saapunut vuoden Siirtynyt seuraavalle vuodelle Ratkaistu vuoden 18 19

11 TILASTOJA VUOSINA SAAPUNEET ASIAT VIRANOMAISITTAIN KHO:een vuonna 2004 saapuneet valitukset VUONNA 2004 SAAPUNEET asiaryhmittäin VALITUKSET ASIAKASRYHMITTÄIN Hallinto-oikeudet Valtioneuvosto ja ministeriöt Vesiylioikeus Keskusvirastot Lääninhallitukset Ympäristökeskukset Muutoksenhakulautakunnat Markkinaoikeus ja kilpailuneuvosto Muut Yhteensä Terveyden- ja sairaanhoitoasiat 5 % Ympäristö- ja vesiasiat 10 % Liikenne- ja tieasiat 3 % Muut asiat 16 % Kunnallisasiat 3 % Sosiaaliasiat 14 % Veroasiat 21 % Rakentamis- ja kaavoitusasiat 13 % Virkamiesasiat 4 % Ulkomaalaisasiat 11 % VUONNA 2004 SAAPUNEET ASIAT VIRANOMAISITTAIN VUONNA 2004 SAAPUNEET ASIAT MUUTOKSENHAKIJOITTAIN Muutoksenhakulautakunnat 4% Markkinaoikeus ja kilpailuneuvosto 2 % Ympäristökeskukset 0 % Lääninhallitukset 0 % Keskusvirastot 1 % Muut 6% Välitön verotus Muu verotus Rakentamis- ja kaavoitusasiat Liikenne- ja tieasiat Virkamiesasiat Kunnallisasiat Sosiaaliasiat Ympäristö- ja vesiasiat Terveyden- ja sairaanhoitoasiat Ulkomaalaisasiat Kaikki asiat Valtioneuvosto ja ministeriöt 3 % Hallinto-oikeudet 84% Prosenttia Yksityishenkilö Yhteisö Julkisyhteisö 20 21

12 TILASTOJA VUODEN 2004 LOPUSSA VIREILLÄ OLLEET ASIAT SAAPUMISVUOSITTAIN RATKAISTUJEN ASIOIDEN KESKIMÄÄRÄINEN KÄSITTELYAIKA VUONNA 2004 Välitön verotus 9, Vireillä vuoden lopussa Muu verotus Rakentamis- ja kaavoitusasiat 8,2 10,1 Valitus Liikenne- ja tieasiat 14,2 Valituslupa Purku Menetetyn määräajan palauttaminen Kantelu Virkamiesasiat Kunnallisasiat Sosiaaliasiat 12,8 12,4 20,3 Muu hakemus Ympäristö- ja vesiasiat 18,2 Yhteensä Terveyden- ja sairaanhoitoasiat 17,5 Ulkomaalaisasiat 7,8 Kaikki asiat 11,9 RATKAISTUJEN ASIOIDEN LOPPUTULOKSESTA Kuukautta prosenttia Päätöstä valitusasiassa ei muuteta (lopputulokseltaan eikä perusteluiltaan) 29,5 26,6 27, ,5 27,6 29,8 29,2 2. Päätöksen lopputulosta valitusasiassa ei muuteta (mutta kylläkin perusteluja) 19,3 16,0 24,3 26, ,5 14,1 15,3 3. Päätöstä valitusasiassa muutetaan (myös lopputulokseltaan) 9,4 8,8 8,5 4,9 8,1 7,6 6,4 8,1 4. Valituslupahakemus hylätään 20,8 28,2 22,1 17,2 26,1 30,4 32,2 30,7 5. Valitusasia palautetaan 7,6 4,8 5,5 6 5,6 4,7 3 3,9 6. Ylimääräinen muutoksenhaku hyväksytään 1,2 0,9 1,1 0,7 0,8 0,5 0,7 0,3 7. Ylimääräinen muutoksenhaku hylätään 4,9 6,6 5,0 4,7 6,1 6 6,1 5,5 8. Siirretään hallitukselle 0,3 0,2 0, Siirretään muulle viranomaiselle 0,3 0,7 0,3 0,3 0,2 0,6 0,4 0,1 10. Asia raukeaa 2 1,2 2,1 2,3 11. KHO ei ota asiaa tutkittavakseen 6,7 7,2 5,8 6,8 6,6 6,3 5,2 4,

13 TILASTOJA VUONNA 2004 RATKAISTUJEN ASIOIDEN LOPPUTULOSJAKAUMA HALLINTOLAINKÄYTÖN MUUTOKSENHAKUJÄRJESTELMÄ Muutoksenhaun alaista päätöstä ei muutettu 1427 Muutoksehaun alaisen päätöksen lopputulosta ei muutettu 588 Valituslupahakemus hylätty 1183 Muutoksenhaun alaista päätöstä muutettu 323 Asia palautettu 151 Muutoksenhakemus jätetty tutkimatta KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Muutoksenhaun alaista päätöstä muutettu 8 % Asia palautettu 4 % Muutoksenhakemus jätetty tutkimatta 5 % Muutoksenhaun alaista päätöstä ei muutettu 37 % VAKUUTUSOIKEUS VALTIONEUVOSTO JA MINISTERIÖT HALLINTO-OIKEUDET HELSINGIN, HÄMEENLINNAN, KOUVOLAN, KUOPION, OULUN, ROVANIEMEN, TURUN JA VAASAN HALLINTO-OIKEUDET SEKÄ AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIN MARKKINAOIKEUS KESKUSVIRASTOT, MAAKUNTIEN LIITOT JA MUUTOKSENHAKULAUTA- KUNNAT Valituslupahakemus hylätty 31 % Muutoksehaun alaisen päätöksen lopputulosta ei muutettu 15 % EVANKELIS- LUTERILAINEN KIRKKO JA ORTODOKSINEN KIRKKOKUNTA YMPÄRISTÖLUPA- VIRASTOT JA YMPÄRISTÖKESKUKSET VEROTUKSEN OIKAISULAUTAKUNNAT, VEROVIRANOMAISET VALTION PAIKALLISHALLINTO KUNNALLISET VIRANOMAISET LÄÄNINHALLITUKSET 24 25

14 TILASTOJA KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN TYÖTILASTO VUODELTA 2004 Siirtyneitä edelliseltä vuodelta Saapunut vuoden Ratkaistu vuoden Muutoksenhaun alainen päätös vahvistettu Muutoksenhaun alaista päätöstä muutettu Asia palautettu Muutoksenhakemus jätetty tutkimatta Asia rauennut Asia poistettu diaarista Vireillä vuoden lopussa A. Asiaryhmittäin Valtiolliset vaalit Kansalaisuusasiat Kansalaisten yleiset oikeudet Muu valtio-oikeusasia 1 1 Maksuvapautus Edunpalautus ja vahingonkorvaus Asiakirjajulkisuus Tietosuoja Harkinnanvaraiset ja muut valtionosuudet ja -avustukset Holhoustoimen edunvalvonta Passiasiat Väestötietoasiat Nimiasiat Oikeusavun myöntäminen, avustajan määrääminen ja palkkio Oikeusapupäätöksen muuttaminen ja lakkaaminen Oikeudenkäyntimaksua koskeva valitus Valtion perintö Vankeinhoitoa koskevat asiat Muu yleishallintoasia Ahvenanmaan itsehallinto Kunnallisvaalit Kuntajako Kunnan toimiala Kunnan talous Kunnalliset säännöt ja taksat 5 5 Virkavaali (kunnat ja kuntayhtymät) Palvelussuhdeturva (kunnat ja kuntayhtymät) Palkkaus, työaika ja vuosiloma (kunnat ja kuntayhtymät)) Muu henkilöstöasia (kunnat ja kuntayhtymät) Muu kunnallisasia Palvelussuhde (kirkko) Muu henkilöstöasia (kirkko) Muu kirkollisasia Saamelaiskäräjävaalit Muu saamelaisasia 2 2 Oleskeluluvat perheiden yhdistämisen perusteella Muut oleskeluluvat Karkottaminen Ulkomaalaisen käännyttäminen Siirtyneitä edelliseltä vuodelta Saapunut vuoden Ratkaistu vuoden Muutoksenhaun alainen päätös vahvistettu Muutoksenhaun alaista päätöstä muutettu Turvapaikka-asiat Turvapaikka-asiat (nopeutettu käsittely) Muukalaispassiasiat Muu ulkomaalaisasia Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Ranta-asemakaava Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Rakennusjärjestys Tonttijako Kadut ja yleiset alueet Rakentamiskehotus Lunastaminen kaavan perusteella Rakennuslupa Toimenpidelupa Suunnittelutarveratkaisu Ympäristönhoito ja rakennuksen kunnossapito Purkamislupa Maisematyölupa Rakennusrasitteet Yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittaminen Poikkeaminen (maankäyttö ja rakennusasiat) Rakennusvalvonta Muu maankäyttö- ja rakennusasia Yleinen tie Yksityinen tie 1 1 Lunastusasiat Etuosto-oikeus Muu kiinteistöasia Ympäristölupa (metsäteollisuus) 3 3 Ympäristölupa (metalliteollisuus) Ympäristölupa (energian tuotanto) Ympäristölupa (kemikaaliteollisuus ja kemikaalien käsittely) Ympäristölupa (malmien louhinta ja mineraalien tuotanto) Ympäristölupa (elintarvikkeiden ja rehujen valmistus) 2 2 Ympäristölupa (jätteiden käsittely) Ympäristölupa (polttonesteen jakeluasema ja varastointi) Ympäristölupa (louhinta, murskaus, asfaltti- ja betoniasema) Ympäristölupa (jätevesien johtaminen ja puhdistaminen) Asia palautettu Muutoksenhakemus jätetty tutkimatta Asia rauennut Asia poistettu diaarista Vireillä vuoden lopussa 26 27

15 TILASTOJA Siirtyneitä edelliseltä vuodelta Saapunut vuoden Ratkaistu vuoden Muutoksenhaun alainen päätös vahvistettu Muutoksenhaun alaista päätöstä muutettu Ympäristölupa (eläinsuojat) Ympäristölupa (turkistarhat) 2 2 Ympäristölupa (moottorirata, veneiden harjoittelurata) Ympäristölupa (pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistaminen) Muu ympäristölupa-asia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ja hallintopakko Ympäristönsuojelulain mukaiset maksuja korvausasiat 1 1 Muu ympäristönsuojelulain mukainen asia Jätemaksut Järjestetty jätteenkuljetus Muu jätelain mukainen asia Terveysvalvonta Öljyvahinkojen torjunta 1 1 Ympäristövaaralliset aineet Maastoliikenne ja moottoriveneliikenne Muu ympäristönsuojeluasia Rakentaminen vesistöön Vesivoiman hyväksikäyttö Kulkuväylät ja muut vesiliikennealueet Ojitus Vesistön järjestely Vesistön säännöstely Veden johtaminen nesteenä käytettäväksi ja pohjaveden ottaminen Jäteveden johtaminen Vesilain mukaiset maksu- ja korvausasiat Vesilain mukainen valvonta ja hallintopakko Muu vesitalousasia Hallintopakko ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyä koskevassa asiassa Yhteiskäsittelyn piiriin kuuluva lupa-asia (kalankasvatus) Yhteiskäsittelyn piiriin kuuluva lupa-asia (turvetuotanto) 3 3 Muu ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluva lupa-asia 2 2 Natura verkosto Luonnonsuojelulain mukaiset asiat Eläinsuojelu Maa-ainesasiat Rakennussuojelu Muu luonnonsuojeluasia Asia palautettu Muutoksenhakemus jätetty tutkimatta Asia rauennut Asia poistettu diaarista Vireillä vuoden lopussa Siirtyneitä edelliseltä vuodelta Saapunut vuoden Ratkaistu vuoden Muutoksenhaun alainen päätös vahvistettu Muutoksenhaun alaista päätöstä muutettu Ulkoiluasiat Leirintäasiat Arava-asiat 2 2 Muu asuntoasia 2 2 Toimeentulotuen myöntäminen Toimeentulotuen takaisinperintä Huostaanotto Muu lastensuojeluasia 4 4 Elatusturva Kehitysvammaisten erityishuolto Vammaispalvelu Päihdehuolto Omaishoidon tuki Lasten päivähoidon järjestäminen 1 1 Lastensuojelukustannusten korvaaminen Muu sosiaalihuollon kustannusten korvaaminen Sosiaalihuollon asiakasmaksut 4 4 Muu sosiaaliasia Kansanterveystyö Hoitoon määrääminen mielenterveysasiassa Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen mielenterveysasiassa Muu mielenterveysasia Terveyden- ja sairaanhoitotoimen harjoittaminen Elintarvikevalvonta Terveydenhuollon kustannusten korvaaminen Terveydenhuollon asiakasmaksut 2 2 Muu terveydenhuolto- ja sairaanhoitoasia Lääkkeiden myyntilupa ja hintavalvonta Muu lääkeasia Apteekkiasiat Yhtiöoikeudelliset hallintotoimet Siviilioikeudelliset oikeushenkilöt Kaupparekisteriasiat Patentti, hyödyllisyysmalli ja integroitu piiri Mallisuoja ja tavaramerkki Muu oikeushenkilöihin ja teollisoikeuksiin liittyvä asia Rahoitusmarkkinoiden valvonta Vakuutustoiminta Kaivostoiminta Kiinteistöjen ja asuntojen välitys Majoitus- ja ravitsemisliikkeet, anniskelulupa-asiat sekä alkoholin vähittäismyynti Asia palautettu Muutoksenhakemus jätetty tutkimatta Asia rauennut Asia poistettu diaarista Vireillä vuoden lopussa 28 29

16 TILASTOJA Siirtyneitä edelliseltä vuodelta Saapunut vuoden Ratkaistu vuoden Muutoksenhaun alainen päätös vahvistettu Muutoksenhaun alaista päätöstä muutettu Kilpailuoikeus Julkiset hankinnat Muu elinkeinoasia Maataloustuotannon ohjaaminen (mm. kansalliset tuet) Metsätalous Kasvinsuojelu 1 1 Porotalous Metsästys ja kalastus Muu maa- ja metsätalousasia Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR-O) Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR) Ajokortti, ajo-oikeus ja ammattiajolupa Autokoulu 1 1 Ammattimainen moottoriajoneuvoliikenne Rautatieliikenne, merenkulku ja ilmailu Televisiomaksut Tietoliikenteen tarkastusmaksut 1 1 Muu tietoliikenneasia Merimiehiä, lentäjiä yms. koskeva asia Ajoneuvojen katsastus ja rekisteröinti Liikennevakuutusmaksua vastaava hyvike Pysäköintivirhemaksut Ylikuormamaksut Muu liikenneasia Henkilökohtaisen tulon verotus Varallisuusverotus Elinkeinotulon verotus Maatilatalouden verotus Lähdeverot Keskusverolautakunnan ennakkotietoasiat Veroviraston ennakkoratkaisu Ennakonpidätyksen ja ennakonkannon muuttaminen Ennakkoperintä ja työnantajan sosiaaliturvamaksu Kiinteistövero Muu tulon tai varallisuuden perusteella kannettavaa veroa tai maksua koskeva asia Arvonlisäveroa koskevat valitukset Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu arvonlisäveroasiassa Veroviraston ennakkoratkaisu arvonlisäveroasiassa Asia palautettu Muutoksenhakemus jätetty tutkimatta Asia rauennut Asia poistettu diaarista Vireillä vuoden lopussa Siirtyneitä edelliseltä vuodelta Saapunut vuoden Ratkaistu vuoden Muutoksenhaun alainen päätös vahvistettu Muutoksenhaun alaista päätöstä muutettu Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti ja ryhmärekisteröinti Autoverovalitukset Autoveroa koskevat ennakkoratkaisut Autoveron palautus Polttoainemaksu Tullinimikkeet Tullausvalitukset Valmisteverot Perintö- ja lahjavero Leimavero Varainsiirtovero Jätevero 1 1 Muut valtiolle perittävät maksut (mm. maksuperustelakiin perustuvat) 2 2 Verotusmenettely 4 4 Veronkanto 3 3 Muu veroasia 6 6 Perusopetus ja lukio Ammattiopetus Ammattikorkeakoulut Yliopistot ja korkeakoulut Muu opetus- ja sivistystoimiasia Virka- ja työsuhde (valtion virkamiehet) Palkkaus, työaika ja vuosiloma (valtion virkamiehet) Muu virkamiesoikeusasia (valtion virkamiehet) Palkkaturva ja muu toimeentuloturva-asia Työsuojelu Siviilipalvelus Muu työvoima-asia Eläkeasiat Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu Ampuma-aseasiat Muu yleistä järjestystä tai eräitä lupia koskeva asia Muut asiat Yhteensä B. Muutoksenhakulajeittain Valitus Valituslupa Purku Menetetyn määräajan palauttaminen Kantelu Muu hakemus Yhteensä Asia palautettu Muutoksenhakemus jätetty tutkimatta Asia rauennut Asia poistettu diaarista Vireillä vuoden lopussa 30 31

17 TILASTOJA HALLINTO-OIKEUKSISTA / LÄÄNINOIKEUKSISTA JA AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIMESTA SAAPUNEET ASIAT Hallinto-oikeudet Helsingin Turun Hämeenlinnan Vaasan Kouvolan Kuopion Oulun Rovaniemen Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Yhteensä Lääninoikeudet Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Kymen Mikkelin Kuopion Pohjois-Karjalan Vaasan Keski-Suomen Oulun Lapin Yhteensä HALLINTO-OIKEUKSIEN JA AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUMEN TYÖTILASTO 2004 HALLINTO-OIKEUKSIEN JA AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUMEN TYÖTILASTO 2003 Vireillä vuoden alussa Saapunut vuoden Ratkaistu vuoden Poistettu vuoden Vireillä vuoden lopussa Muutos +/- Helsinki Hämeenlinna Kouvola Kuopio Oulu Rovaniemi Turku Vaasa Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Yhteensä

18 TILASTOJA LÄÄNINOIKEUKSIEN/HALLINTO-OIKEUKSIEN JA AHVENANMAAN HALLINTOTUOMIOISTUIMEN TYÖTILANTEEN KEHITYS Saapunut Ratkaistu Siirtynyt Saapunut Ratkaistu Siirtynyt Saapunut Ratkaistu Siirtynyt Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikertomus vuodelta 2004 on julkaistu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Ulkoasun suunnittelu: Mainossanoma Oy Valokuvat: Virpi Koivu sivut 3, 6, 10 ja 11 Risto Laine kansi ja sivut 5, 8, 14 ja 16 Toimitus: Virpi Koivu Painotyö: Kauhavan Kirjapaino 34

19 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Unioninkatu 16 PL Helsinki Puhelin: Telefax: