Uudisrakennuskannan energiatehokkuuden. Taloyhtiöt parantamaan energiatehokkuutta talkoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudisrakennuskannan energiatehokkuuden. Taloyhtiöt parantamaan energiatehokkuutta talkoilla"

Transkriptio

1 Taloyhtiöt parantamaan energiatehokkuutta talkoilla Uudisrakennuskannan energiatehokkuuden parantamisesta ja energiansäästöön tähtäävistä toimista puhutaan paljon, mutta olemassa oleva asuinrakennuskanta on jäänyt lähes kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Suomen rakennuskanta on valmistunut pääosiltaan luvuilla ja juuri tämä kanta kaipaa korjaustoimia energiatehokkuuden näkökulmasta. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmällä varustettu asuinkerrostalo Tukholmassa. Kiinteistöliitto tutustui uudisrakennusten ja olemassa olevien asuinkerrostalojen energiansäästöratkaisuihin Ruotsissa. Tarjolla oli ratkaisuja lämpöpumpuista aurinkokeräimiin ja näiden yhdistelmiin, hybridijärjestelmiin. Teksti ja kuvat Jari Virta Piirrokset Suomen Kiinteistöliitto 28 Suomen Kiinteistölehti 1/2010

2 Kuva 1 Tällä hetkellä taloyhtiöiden korjaushankkeet kohdistuvat pääasiassa rakennuksen vaippaan, kuten ulkoseinien lisälämmöneristämiseen ja ikkunakorjauksiin. Pelkästään elinkaaritaloudellisuuden näkökulmasta edellä mainittujen korjaustoimien taloudellinen kannattavuus on haasteellista. Takaisinmaksuajat venyvät helposti liian pitkiksi nykyisillä energianhinnoilla. Markkinoilla on kuitenkin myös nykytekniikan perustuvia ratkaisuja joita kannattaa vertailla hankesuunnitteluvaiheessa erilaisten vaihtoehtojen rinnalla. Keskustelu nykytekniikan hyödyntämisestä asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamisessa käynnistyi huhtikuussa 2009 Oulussa kun Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkö järjesti kiinteistöillan Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luodon kanssa. Tilaisuudessa oli myös energia-alan ammattilaisia esittelemässä omia ratkaisujaan. Mihin kerrostalon energia kuluu? Tyypillisen luvulla valmistuneen asuinkerrostalon lämpöhäviöt jakaantuvat pääosin rakennuksen ilmanvaihdon, rakennuksen ulkovaipan (ulkoseinät, ikkunat, ovet ja ilmavuodot) ja käyttöveden kesken. Tyypillisessä luvulla rakennetussa asuinkerrostalossa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Tällaisessa järjestelmässä ei ole yleensä poistoilman lämmöntalteenottoa (LTO). Tästä syystä suuri osa asuinkerrostalon sisäilman energiasta puhalletaankin huoneenlämpöisenä suoraan taivaan tuuliin. Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkö järjesti Oulun kiinteistöillan jälkeen suurkiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistuneen Minerec Oy:n kanssa tapaamisen Helsinkiin, missä käytiin läpi erilaisia energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön tähtääviä mahdollisuuksia olemassa olevassa asuinkerrostalokannassa. Tapaamiseen oli kutsuttu mukaan alan yrityksiä ja liiton omaa henkilökuntaa. Keskusteluissa nousi esille lämpöpumpputekniikka, jonka avulla on saatu ratkaistua muun muassa poistoilman lämmöntalteenotto-ongelma ilman erityisiä ilmanvaihtoremontteja. Kokemuksesta tiedettiin, että Ruotsissa on rakennettu erilaisia lämpöpumpputekniikkaan perustuvia järjestelmiä uudiskohteiden lisäksi myös olemassa Ikkunat Ilmanvaihto Lämmitys n. 60 Sähkönkäyttö n. 20 Aurinko ja ihmiset n. 20 Yläpohja 2-6 Ulkoseinät Viemäriin Alapohja 4-6 Tyypillinen lämpöenergiatase luvuilla rakennetuissa asuinkerrostaloissa. Kuva 2 Lämmönsiir rin Varaaja t Varalämmönlähd e Poistoilmalämpöpumppujärjestelmän periaatepiirros. Olemassa oleva puhallin Lämmönkeruuputkisto Lämpöpumput oleviin rivitaloihin ja asuinkerrostaloihin. Tapaamisessa sovittiin, että Minerec Oy organisoi tutustumismatkan Tukholmaan, missä päästäisiin tutustumaan ja saamaan käyttökokemuksia tehdyistä ratkaisuista. Tutustumismatka järjestettiin lokakuun alussa yhteistyössä NIBEn ja IVT:n lämpöpumppuvalmistajien kanssa. Ensimmäisen aamupäivän aluksi ruotsalaiset olivat järjestäneet energiaseminaarin, jossa kerrottiin erilaisten energiaratkaisujen teoreettisesta taustasta. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa erilaisiin energiansäästöratkaisuihin lämpöpumpuista hybridiratkaisuihin, joissa oli yhdistetty poistoilman lämmöntalteenotto, aurinkolämpö sekä maalämpö. Kaikki sovellukset edustivat pitkälle kehittyneitä järjestelmiä ja käyttäjäkokemukset olivat lupaavia. Mukana oli myös maalämpökenttien käyttö energiavarastoina. Maalämpökenttiä voidaan käyttää kesäaikana viilennykseen ja niihin voidaan varastoida auringosta saatavaa energiaa. Ruotsalaisen maalämpöratkaisuihin erikoistuneen yrityksen (SEEC AB) maalämpökentässä on porakaivoja 7 metrin välein niin, että ne muodostavat kehiä, joista suu- Suomen Kiinteistölehti 1/

3 rin on halkaisijaltaan noin 25 metrin suuruinen. Yhden kallioon poratun porakaivon syvyys on tavanomaisesti 200 metriä. Kesäaikana kenttään ladataan lämpöä ja talvella maalämpökentästä otetaan energiaa lämpöpumppujen avulla. Maalämpökentän lataaminen aloitetaan kesällä keskeltä kehä kehältä ulospäin mentäessä, ja tyhjentäminen ulkopäin kehä kehältä sisäänpäin mentäessä. Lisätietoa maalämpökentistä antaa muun muassa Scandinavian Energy Efficiency Co. SEEC AB. Toisena päivänä kävimme tutustumassa muun muassa korjauskohteeseen, jossa olemassa olevaan asuinkerrostaloon oli asennettu poistoilmalämpöpumppujärjestelmä. Päivän päätteeksi suuntasimme HEM och VILLA -messuille missä tutustuimme uusimpiin energiansäästöratkaisuihin, ja kävimme kuuntelemassa tutustumismatkaisille NIBEn toimesta järjestettyä lämpöpumppuseminaaria. Järjestelmän yleiskuvaus Poistoilmalämpöpumppujärjestelmän avulla ilmanvaihtojärjestelmän jäteilmasta (poistoilmasta) otetaan energiaa talteen ja se toimitetaan takaisin hyötykäyttöön. Järjestelmä voidaan suunnitella toimimaan usealla tavalla: (1) lämpöpumppu lämmittää vain käyttövettä, (2) lämpöpumppu lämmittää vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän vettä sekä mahdollisesti käyttövettä, sekä (3) lämpöpumppu lämmittää ilmalämmityksen ilmaa ja mahdollisesti myös käyttövettä. Ilmanvaihdon konehuoneeseen tuleva lämmin jäteilma (sisäilma) johdetaan ensin suodattimen läpi lamellipatteriin ja sen jälkeen noin 5 celsiusasteeseen jäähdytetty jäteilma johdetaan puhaltimen kautta taivaan tuuliin. Lamellipatterin toimintaa voisi verrata auton jäähdyttimeen, jonka tehtävänä on siirtää lämpöenergiaa jäähdytinnesteestä jäähdyttimen läpi virtaavaan ilmaan. Lamellipatterissa tilanne on juuri päinvastoin, lämpöenergiaa siirretään jäteilmasta nesteeseen joka siirretään lämpöpumppujen avulla lämmönkeruuputkistoa pitkin lämmönjakohuoneessa oleville lämpöpumpuille. Lämpöpumpun hyötysuhteesta puhuttaessa käytetään useimmiten termiä lämpökerroin, joka kertoo saadun lämpöenergian suhteesta käytettyyn sähköenergiaan. Jos lämpöpumppulaitteiston kompressori käyttää 2 kilowattia sähköä ja lämpöpumppu tuottaa 6 kilowattia lämpöä, niin lämpökertoimeksi saadaan 3. Tällöin lämpöpumppujärjestelmän avulla on tuotettu 6 kilowattia lämpöä, joka koostuu poistoilmasta talteen otetusta 4 kilowatin lämpötehosta sekä kompressorin käyttämästä 2 kilowatin sähkötehosta. Lämpökerrointa kuvataan useimmiten lyhenteellä COP, joka tulee englanninkielisistä sanoista Coefficient of Performance. Mietittäessä lämpöpumppujärjestelmän vaikutusta energiankulutukseen tulee myös muistaa, että järjestelmä tarvitsee sähköä muun muassa pumppujen ja säätölaitteiden käyttöön kompressorin lisäksi. Nämä sähkönkulutukset tulee ottaa huomioon määritettäessä lämpöpumppujärjestelmän kokonaislämpökerrointa. Suunniteltaessa lämpöpumppujärjestelmän rakentamista tulee varmistua kiinteistön sähköjärjestelmän ja sulakkeiden riittävyydestä lämpöpumpuille. Joissakin Tukholman kohteen lämmönjakohuone kellarissa jossa lämpöpumput vasemmalla ja varaajat oikealla va 4: lämpöpumput vasemmalla ja vesivaraajat oikealla 30 Suomen Kiinteistölehti 1/2010

4 vanhoissa rakennuksissa voidaan joutua tekemään myös sähkötöitä ja/tai muuttamaan sulakekokoja, joka voi vaikuttaa sähkön perusmaksuun. Lämpöpumppujen rinnalle tarvitaan poikkeuksetta myös varalämmönlähde. Tämäkin on hyvä ottaa huomioon järjestelmää suunniteltaessa. Lämpökerroin kertoo siis sen kuinka paljon enemmän lämpöä laite tuottaa kuin suora sähkölämmitys. Rakennuksen poistoilman lämpötila on ympäri vuoden melko tasainen. Jäteilman (poistoilman) lämpötila lienee suurimman osan vuodesta celsiusasteen välillä. Jäteilmaa jäähdytetään niin paljon, että ulos puhallettavan ilman lämpötila on enää noin 5 celsiusastetta. Lämpöpumpputekniikalle ilmanvaihdon jäteilma on huippulämmintä ja lämpöpumput toimivat todella hyvällä hyötysuhteella ympäri vuoden ulkoilman lämpötilasta riippumatta. Kesäaikana lämmityskauden ulkopuolella lämpöpumpuilla lämmitetään pääasiassa käyttövettä. Esimerkki Ruotsissa Tukholmassa eräänä tutustumiskohteena oli 44 asunnon asuinkerrostalo, joka on rakennettu 1960-luvulla ja siinä on 2800 asuinneliötä. Kohteessa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä ja lämmitysmuotona kaukolämpö. Tähän kohteeseen oli asennettu myöhemmin poistoilmalämpöpumppujärjestelmä, jolla lämmitettiin tiloja ja käyttövettä. Kulutushuippujen aikaan kovilla pakkasilla tarvitaan varalämmönlähdettä, joka on tässä tapauksessa kaukolämpöä. Huoneistojen jäteilma imetään katolla olevan poistoilmapuhaltimen avulla asuinkerrostalon katolla olevaan ilmanvaihdon konehuoneeseen jossa sijaitsevat suodatin, lamellipatteri ja poistoilmapuhallin. Ilmanvaihdon konehuoneessa jäteilma imetään suodattimen läpi lamellipatterin kautta poistoilmapuhaltimelle ja siitä kautta edelleen ulkoilmaan. Lamellipatterissa lämmin jäteilma (lämmin likainen sisäilma) jäähdytetään ja lamellipatterin avulla saatu energia siirretään lämmönkeruuputkistoa pitkin lämmönjakohuoneeseen lämpöpumpuille. Asuinkerrostalon lämmönjakohuoneessa (kellarissa) on kaksi lämpöpumppua ja neljä vesivaraajaa. Yhden lämpöpumpun teho on 22 kilowattia ja yhden vesivaraajan koko 500 litraa. Lämpöpumppuihin on saatavilla myös etäohjausta ja valvontaa mutta tässä kohteessa niitä ei ollut hyödynnetty. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmän mitoitus on tehty perusilmavirran mukaan, vaikka käytössä on tehostusjaksoja päivän aikana. Kohteen edustajan mukaan poistoilmalämpöpumpun lämpökerroin (COP) on 3,5 4,0. Tukholman kohteessa vuotuiset energiakustannukset olivat alentuneet kiinteistön edustajan mukaan noin 40 prosenttia. Arviossa on otettu huomioon myös lämpöpumpuista aiheutunut sähkönkulutuksen kasvu. Kaukolämmön perusmaksun osuudesta eikä sen alentamisesta keskusteltu. Kohteen edustajan mukaan järjestelmän rakentaminen on maksanut noin euroa. Tässä järjestelmässä sisäilmaston laatu ei kuitenkaan parane, ellei ilmanvaihtoa paranneta esimerkiksi huoneistokohtaisilla tuloilmakoneilla. Tavoitteena tulisi pitää, että lämpöpumppujärjestelmään yhdistettäisiin tuloilmakoneet, jolloin huoneistoihin tuleva tuloilma saadaan tuotua hallitusti suodatettuna sekä lämmitettynä. Korjaustoimen yhteydessä ei Kuva myöskään 5 vaihdettu vanhaa poistoilmapuhallinta, vaikka tiedettiin, että vanha poistoilmapuhallin kuluttaa noin kaksinkertaisen määrän sähköenergiaa nykyaikaisiin puhaltimiin verrattuna. Poistoilmalämpöpumppu indeksitaloon sovellettuna Indeksitalo on kuvitteellinen asuinkerrostalo Suomessa jossa on asuinneliötä, ja jonka tilavuus on m3. Indeksitalon kaukolämmön kulutus on 450 megawattituntia vuodessa. Jos kaukolämmön osuus kokonaisenergiataseesta oletetaan 60 prosentiksi, saadaan kokonaisenergiamääräksi 750 megawattituntia. Tästä osuudesta ilmanvaihtojärjestelmän kautta puhalletaan taivaan tuuliin prosenttia joka vastaa suunnilleen megawattituntia vuodessa. Energian maksaessa euroa megawattitunnilta puhalletaan ilmanvaihtojärjestelmän kautta energiaa noin euron edestä vuodessa taivaan tuuliin. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmän avulla jäteilmasta osa saadaan siirrettyä takaisin hyötykäyttöön. Suomessa kaukolämmön hinta vaihtelee isojen kiinteistöjen 40 Tukholman kohteen ilmanvaihdon konehuone katolla eurosta megawattitunnilta pienten kiinteistöjen jopa yli 100 euroon megawattitunnilta. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa. Indeksitalossa lämpöpumppu kuluttaisi sähköenergiaa noin 80 megawattituntia vuodessa eli noin euron verran. Kun kokonaissäästössä huomioidaan sähkön hinta, noin 100 euroa megawattitunnilta, olisi säästö noin euroa vuodessa. Kokonaissäästön suuruuteen vaikuttaa lisäksi mahdollinen kaukolämmön perusmaksun alentaminen jos energiayhtiö suostuu pudottamaan tilaustehoa. Energiayhtiön kanta tilaustehon pienentämiseen kannattaakin selvittää etukäteen, viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa. Indeksitalon kokoisessa asuinkerrostalossa kaukolämmön perusmaksun osuus on tavanomaisesti prosenttia kaukolämpölaskusta. Tämä osuus siis maksetaan energiayhtiölle vaikka kiinteistössä ei kulutettaisi yhtään kaukolämpöä. Lämpöpumppujärjestelmän takaisinmaksuaika voi olla parhaimmillaan 4 5 vuoden luokkaa. Kaukolämmön ja sähkö- Suomen Kiinteistölehti 1/

5 energian hinta vaihtelee suuresti kiinteistön koon, energiayhtiön ja paikkakunnan mukaan. Tällaisen järjestelmän rakentamisella saavutettava säästö lämmityskustannuksissa voi kattaa parhaimmillaan kokonaan lainan lyhennykset. Näin pääomavastikkeeseen ei muodostuisi korostuspaineita lainkaan. Parhaassa tapauksessa asumiskustannukset voisivat jopa laskea. Pahimmillaan rahaa siirretään yhtiöltä toiselle eikä taloyhtiö hyödy korjaustoimesta lainkaan. Jokaisen kohteen kannattavuus onkin analysoitava tapauskohtaisesti erikseen. Poistoilmajärjestelmä ja maalämpö Maalämpöjärjestelmän porauskustannuksia voidaan alentaa yhdistämällä siihen laitteisto poistoilman lämmön talteenottoa varten. Porauskustannuksiin vaikuttaa muun muassa maakerroksen paksuus ennen kallionpintaa koska maaosuus joudutaan putkittamaan metalliputkella. Kaivojen metrihinta pitää sisällään maaosuuden putkituksen teräsputkella sekä kollektorin eli lämmönkeruupiirin, muoviputken kaivoon ja sen täytön etanolilla. Kaivojen porauksessa voidaan pitää nyrkkisääntönä, että porakaivoa tarvitaan metri asuinneliötä kohden. Eli asuinneliön asuinkerrostalossa tarvitaan metrin pituudelta porakaivoja. Arvonlisäverolliset porauskustannukset ovat maa-aineksessa noin 80 euroa metriltä ja kalliossa noin 30 euroa metriltä. Yhden 200 metrin syvyisen maalämpökaivon porauskustannukset vaihtelevat ainakin teoreettisesti euron ja euron välillä riippuen maakerroksen paksuudesta. Normaalisti kallionpinta löytyy kuitenkin metrin syvyydestä, jolloin poraaminen on vielä kannattavaa. Jos kallionpinta on edellä mainittua syvemmällä, nousevat porauskustannukset helposti liian suuriksi. Jokaisen kohteen kannattavuus täytyykin laskea erikseen. Eri lämmönlähteistä voidaan rakentaa niin sanottu hybridilämmitysjärjestelmä. Hybridilämmitys tarkoittaa useamman energialähteen hyödyntämistä vesikiertoisen lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen eri vuodenaikoina. Hybridijärjestelmässä pyritään ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen energiantuottamiseen uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää noin yhdeksän kuukauden ajan vuodessa. Vaihtoehtojen vertailu kannattaa Lämpöpumppuratkaisujen ja niiden yhteyteen mahdollisesti rakennettavien hybridiratkaisujen vertailu täytyy teettää kyseiseen alaan perehtyneellä ammattilaisella. Sähkön ja kaukolämmön alueellinen hintavaihtelu on melko suurta Suomessa. Sähkön osalta alueellinen hintavaihtelu on maltillista noin 95 eurosta megawattitunnilta noin 105 eu- 32 Suomen Kiinteistölehti 1/2010

6 roon megawattitunnilta. Sähkö on kallista. Kaukolämmön osalta hintavaihtelu on huomattavasti laveampaa noin 40 eurosta megawattitunnilta jopa yli 100 euroon megawattitunnilta riippuen kiinteistön koosta, paikkakunnasta ja energiayhtiöstä. Isossa kiinteistössä kaukolämmön yksikköhinta on halvempi ja pienemmässä suurempi. Lämpöpumppujärjestelmän elinkaariedullisuuteen vaikuttaa oleellisesti kaukolämmön tai öljyn hinta verrattuna paikalliseen sähkön hintaan. Lämpöpumppujärjestelmän avulla voidaan korvata osittain tai kokonaan kaukolämpöjärjestelmä ja öljykattilajärjestelmä. Parhaassa tapauksessa päästöjä voidaan alentaa huomattavasti. Päästöjen vähentäminen on kuitenkin riippuvainen ostoenergian päästöistä, siis siitä miten se on tuotettu. Jokainen tapaus onkin syytä arvioida erikseen ottamalla huomioon kulloinenkin ostoenergian tuotantotapa ja niin edelleen. Elinkaariedullisuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon lämpöpumppujen tekninen käyttöikä joka on noin 20 vuotta. Kaiken kaikkiaan energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästöön tähtäävät toimet ovat hyviä ja iloisia asioita, joihin kannattaa pyrkiä kohtuullisuuden rajoissa. Pätevän suunnittelijan hankkiminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Hankkeen valmisteluun ja suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa ja erilaisia vaihtoehtoja kannattaa vertailla rauhassa monesta näkökulmasta. Hyvin valmisteltu ja suunniteltu, on puoliksi päätetty. Kirjoittaja, tekniikan tohtori Jari Virta, työskentelee Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkönä, ja vaikuttaa myös Euroopan Kiinteistöfederaation (EPF) energiatehokkuus- ja sisäilmakomiteassa Brysselissä. Monipuoliset ohjelmistot isännöintiin ja palkkahallintoon Isännöinti Palkanlaskenta Huoltokirja Kulutusseuranta Haku käynnissä? Stoppaa hetkeksi. Isännöinnin vahvaa osaamista ja taitavaa talonpitoa ei tarvitse kaukaa hakea... Isännöinnin ja vuokravälityksen vahvinta osaamista! Kiinteistötahkola on isännöinti- sekä asunto- ja vuokravälityspalveluita tarjoava ammattilainen. Toimimme asumisen arjessa paikallisesti lähellä asiakkaita, hyödyntäen kuitenkin samalla koko konsernimme vahvan osaamisen - juuri teidänkin taloyhtiönne parhaaksi! isännöinti, manageeraus, kiinteistökirjanpito vuokravälityspalvelut uuden lain edellyttämät kuntoarvio ja pitkäntähtäimen suunnitelma sähköiset palvelut (mm. taloyhtiön kotisivut) yli 80 ammattilaista, neljällä paikkakunnalla Ota yhteyttä samantien! HELSINKI OULU KUUSAMO ROVANIEMI Isännöintiä. Vuokravälitystä. Helsinki Oulu Kuusamo Rovaniemi Suomen Kiinteistölehti 1/

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT. Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit.

Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT. Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit. Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit. Kaksi energiatehokasta TAPAA lämmittää taloasi jopa ilmanvaihdolla Haluatko korvata vanhan öljy-, sähkö- tai puukattilasi lämpöpumpulla?

Lisätiedot

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010

ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET. Lämpöpumput 1.10.2010 ENERGIAN VARASTOINTI JA UUDET ENERGIANLÄHTEET Lämpöpumput 1.10.2010 Lämpöpumpun toiminta ja pääkomponentit Lämpöpumppu ottaa lämpöä alemmasta lämpötilatasosta ja siirtää sitä korkeampaan lämpötilatasoon.

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila

Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Lämmöntalteenoton asiantuntija Putki- ja energiaremontti Koulutustilaisuus 15.2.2012 Harjalämmönsiirtimet lämmöntalteenotossa Tomi Anttila Oy Hydrocell Ltd perustettiin vuonna 1993 Toimipaikka Järvenpäässä

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Naavatar yhteistyössä

Naavatar yhteistyössä Naavatar yhteistyössä Tuotekehitys ja tutkimus Lämmönsiirtimet Talteenoton keruuyksiköt ja puhaltimet Lämpöpumput ja varaajat Kiertovesipumput Myynti, toteutus, automaatio ja käyttöpalvelut Schneider Electric

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot