Uudisrakennuskannan energiatehokkuuden. Taloyhtiöt parantamaan energiatehokkuutta talkoilla
|
|
- Annika Amanda Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taloyhtiöt parantamaan energiatehokkuutta talkoilla Uudisrakennuskannan energiatehokkuuden parantamisesta ja energiansäästöön tähtäävistä toimista puhutaan paljon, mutta olemassa oleva asuinrakennuskanta on jäänyt lähes kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Suomen rakennuskanta on valmistunut pääosiltaan luvuilla ja juuri tämä kanta kaipaa korjaustoimia energiatehokkuuden näkökulmasta. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmällä varustettu asuinkerrostalo Tukholmassa. Kiinteistöliitto tutustui uudisrakennusten ja olemassa olevien asuinkerrostalojen energiansäästöratkaisuihin Ruotsissa. Tarjolla oli ratkaisuja lämpöpumpuista aurinkokeräimiin ja näiden yhdistelmiin, hybridijärjestelmiin. Teksti ja kuvat Jari Virta Piirrokset Suomen Kiinteistöliitto 28 Suomen Kiinteistölehti 1/2010
2 Kuva 1 Tällä hetkellä taloyhtiöiden korjaushankkeet kohdistuvat pääasiassa rakennuksen vaippaan, kuten ulkoseinien lisälämmöneristämiseen ja ikkunakorjauksiin. Pelkästään elinkaaritaloudellisuuden näkökulmasta edellä mainittujen korjaustoimien taloudellinen kannattavuus on haasteellista. Takaisinmaksuajat venyvät helposti liian pitkiksi nykyisillä energianhinnoilla. Markkinoilla on kuitenkin myös nykytekniikan perustuvia ratkaisuja joita kannattaa vertailla hankesuunnitteluvaiheessa erilaisten vaihtoehtojen rinnalla. Keskustelu nykytekniikan hyödyntämisestä asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamisessa käynnistyi huhtikuussa 2009 Oulussa kun Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkö järjesti kiinteistöillan Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luodon kanssa. Tilaisuudessa oli myös energia-alan ammattilaisia esittelemässä omia ratkaisujaan. Mihin kerrostalon energia kuluu? Tyypillisen luvulla valmistuneen asuinkerrostalon lämpöhäviöt jakaantuvat pääosin rakennuksen ilmanvaihdon, rakennuksen ulkovaipan (ulkoseinät, ikkunat, ovet ja ilmavuodot) ja käyttöveden kesken. Tyypillisessä luvulla rakennetussa asuinkerrostalossa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Tällaisessa järjestelmässä ei ole yleensä poistoilman lämmöntalteenottoa (LTO). Tästä syystä suuri osa asuinkerrostalon sisäilman energiasta puhalletaankin huoneenlämpöisenä suoraan taivaan tuuliin. Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkö järjesti Oulun kiinteistöillan jälkeen suurkiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistuneen Minerec Oy:n kanssa tapaamisen Helsinkiin, missä käytiin läpi erilaisia energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön tähtääviä mahdollisuuksia olemassa olevassa asuinkerrostalokannassa. Tapaamiseen oli kutsuttu mukaan alan yrityksiä ja liiton omaa henkilökuntaa. Keskusteluissa nousi esille lämpöpumpputekniikka, jonka avulla on saatu ratkaistua muun muassa poistoilman lämmöntalteenotto-ongelma ilman erityisiä ilmanvaihtoremontteja. Kokemuksesta tiedettiin, että Ruotsissa on rakennettu erilaisia lämpöpumpputekniikkaan perustuvia järjestelmiä uudiskohteiden lisäksi myös olemassa Ikkunat Ilmanvaihto Lämmitys n. 60 Sähkönkäyttö n. 20 Aurinko ja ihmiset n. 20 Yläpohja 2-6 Ulkoseinät Viemäriin Alapohja 4-6 Tyypillinen lämpöenergiatase luvuilla rakennetuissa asuinkerrostaloissa. Kuva 2 Lämmönsiir rin Varaaja t Varalämmönlähd e Poistoilmalämpöpumppujärjestelmän periaatepiirros. Olemassa oleva puhallin Lämmönkeruuputkisto Lämpöpumput oleviin rivitaloihin ja asuinkerrostaloihin. Tapaamisessa sovittiin, että Minerec Oy organisoi tutustumismatkan Tukholmaan, missä päästäisiin tutustumaan ja saamaan käyttökokemuksia tehdyistä ratkaisuista. Tutustumismatka järjestettiin lokakuun alussa yhteistyössä NIBEn ja IVT:n lämpöpumppuvalmistajien kanssa. Ensimmäisen aamupäivän aluksi ruotsalaiset olivat järjestäneet energiaseminaarin, jossa kerrottiin erilaisten energiaratkaisujen teoreettisesta taustasta. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa erilaisiin energiansäästöratkaisuihin lämpöpumpuista hybridiratkaisuihin, joissa oli yhdistetty poistoilman lämmöntalteenotto, aurinkolämpö sekä maalämpö. Kaikki sovellukset edustivat pitkälle kehittyneitä järjestelmiä ja käyttäjäkokemukset olivat lupaavia. Mukana oli myös maalämpökenttien käyttö energiavarastoina. Maalämpökenttiä voidaan käyttää kesäaikana viilennykseen ja niihin voidaan varastoida auringosta saatavaa energiaa. Ruotsalaisen maalämpöratkaisuihin erikoistuneen yrityksen (SEEC AB) maalämpökentässä on porakaivoja 7 metrin välein niin, että ne muodostavat kehiä, joista suu- Suomen Kiinteistölehti 1/
3 rin on halkaisijaltaan noin 25 metrin suuruinen. Yhden kallioon poratun porakaivon syvyys on tavanomaisesti 200 metriä. Kesäaikana kenttään ladataan lämpöä ja talvella maalämpökentästä otetaan energiaa lämpöpumppujen avulla. Maalämpökentän lataaminen aloitetaan kesällä keskeltä kehä kehältä ulospäin mentäessä, ja tyhjentäminen ulkopäin kehä kehältä sisäänpäin mentäessä. Lisätietoa maalämpökentistä antaa muun muassa Scandinavian Energy Efficiency Co. SEEC AB. Toisena päivänä kävimme tutustumassa muun muassa korjauskohteeseen, jossa olemassa olevaan asuinkerrostaloon oli asennettu poistoilmalämpöpumppujärjestelmä. Päivän päätteeksi suuntasimme HEM och VILLA -messuille missä tutustuimme uusimpiin energiansäästöratkaisuihin, ja kävimme kuuntelemassa tutustumismatkaisille NIBEn toimesta järjestettyä lämpöpumppuseminaaria. Järjestelmän yleiskuvaus Poistoilmalämpöpumppujärjestelmän avulla ilmanvaihtojärjestelmän jäteilmasta (poistoilmasta) otetaan energiaa talteen ja se toimitetaan takaisin hyötykäyttöön. Järjestelmä voidaan suunnitella toimimaan usealla tavalla: (1) lämpöpumppu lämmittää vain käyttövettä, (2) lämpöpumppu lämmittää vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän vettä sekä mahdollisesti käyttövettä, sekä (3) lämpöpumppu lämmittää ilmalämmityksen ilmaa ja mahdollisesti myös käyttövettä. Ilmanvaihdon konehuoneeseen tuleva lämmin jäteilma (sisäilma) johdetaan ensin suodattimen läpi lamellipatteriin ja sen jälkeen noin 5 celsiusasteeseen jäähdytetty jäteilma johdetaan puhaltimen kautta taivaan tuuliin. Lamellipatterin toimintaa voisi verrata auton jäähdyttimeen, jonka tehtävänä on siirtää lämpöenergiaa jäähdytinnesteestä jäähdyttimen läpi virtaavaan ilmaan. Lamellipatterissa tilanne on juuri päinvastoin, lämpöenergiaa siirretään jäteilmasta nesteeseen joka siirretään lämpöpumppujen avulla lämmönkeruuputkistoa pitkin lämmönjakohuoneessa oleville lämpöpumpuille. Lämpöpumpun hyötysuhteesta puhuttaessa käytetään useimmiten termiä lämpökerroin, joka kertoo saadun lämpöenergian suhteesta käytettyyn sähköenergiaan. Jos lämpöpumppulaitteiston kompressori käyttää 2 kilowattia sähköä ja lämpöpumppu tuottaa 6 kilowattia lämpöä, niin lämpökertoimeksi saadaan 3. Tällöin lämpöpumppujärjestelmän avulla on tuotettu 6 kilowattia lämpöä, joka koostuu poistoilmasta talteen otetusta 4 kilowatin lämpötehosta sekä kompressorin käyttämästä 2 kilowatin sähkötehosta. Lämpökerrointa kuvataan useimmiten lyhenteellä COP, joka tulee englanninkielisistä sanoista Coefficient of Performance. Mietittäessä lämpöpumppujärjestelmän vaikutusta energiankulutukseen tulee myös muistaa, että järjestelmä tarvitsee sähköä muun muassa pumppujen ja säätölaitteiden käyttöön kompressorin lisäksi. Nämä sähkönkulutukset tulee ottaa huomioon määritettäessä lämpöpumppujärjestelmän kokonaislämpökerrointa. Suunniteltaessa lämpöpumppujärjestelmän rakentamista tulee varmistua kiinteistön sähköjärjestelmän ja sulakkeiden riittävyydestä lämpöpumpuille. Joissakin Tukholman kohteen lämmönjakohuone kellarissa jossa lämpöpumput vasemmalla ja varaajat oikealla va 4: lämpöpumput vasemmalla ja vesivaraajat oikealla 30 Suomen Kiinteistölehti 1/2010
4 vanhoissa rakennuksissa voidaan joutua tekemään myös sähkötöitä ja/tai muuttamaan sulakekokoja, joka voi vaikuttaa sähkön perusmaksuun. Lämpöpumppujen rinnalle tarvitaan poikkeuksetta myös varalämmönlähde. Tämäkin on hyvä ottaa huomioon järjestelmää suunniteltaessa. Lämpökerroin kertoo siis sen kuinka paljon enemmän lämpöä laite tuottaa kuin suora sähkölämmitys. Rakennuksen poistoilman lämpötila on ympäri vuoden melko tasainen. Jäteilman (poistoilman) lämpötila lienee suurimman osan vuodesta celsiusasteen välillä. Jäteilmaa jäähdytetään niin paljon, että ulos puhallettavan ilman lämpötila on enää noin 5 celsiusastetta. Lämpöpumpputekniikalle ilmanvaihdon jäteilma on huippulämmintä ja lämpöpumput toimivat todella hyvällä hyötysuhteella ympäri vuoden ulkoilman lämpötilasta riippumatta. Kesäaikana lämmityskauden ulkopuolella lämpöpumpuilla lämmitetään pääasiassa käyttövettä. Esimerkki Ruotsissa Tukholmassa eräänä tutustumiskohteena oli 44 asunnon asuinkerrostalo, joka on rakennettu 1960-luvulla ja siinä on 2800 asuinneliötä. Kohteessa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä ja lämmitysmuotona kaukolämpö. Tähän kohteeseen oli asennettu myöhemmin poistoilmalämpöpumppujärjestelmä, jolla lämmitettiin tiloja ja käyttövettä. Kulutushuippujen aikaan kovilla pakkasilla tarvitaan varalämmönlähdettä, joka on tässä tapauksessa kaukolämpöä. Huoneistojen jäteilma imetään katolla olevan poistoilmapuhaltimen avulla asuinkerrostalon katolla olevaan ilmanvaihdon konehuoneeseen jossa sijaitsevat suodatin, lamellipatteri ja poistoilmapuhallin. Ilmanvaihdon konehuoneessa jäteilma imetään suodattimen läpi lamellipatterin kautta poistoilmapuhaltimelle ja siitä kautta edelleen ulkoilmaan. Lamellipatterissa lämmin jäteilma (lämmin likainen sisäilma) jäähdytetään ja lamellipatterin avulla saatu energia siirretään lämmönkeruuputkistoa pitkin lämmönjakohuoneeseen lämpöpumpuille. Asuinkerrostalon lämmönjakohuoneessa (kellarissa) on kaksi lämpöpumppua ja neljä vesivaraajaa. Yhden lämpöpumpun teho on 22 kilowattia ja yhden vesivaraajan koko 500 litraa. Lämpöpumppuihin on saatavilla myös etäohjausta ja valvontaa mutta tässä kohteessa niitä ei ollut hyödynnetty. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmän mitoitus on tehty perusilmavirran mukaan, vaikka käytössä on tehostusjaksoja päivän aikana. Kohteen edustajan mukaan poistoilmalämpöpumpun lämpökerroin (COP) on 3,5 4,0. Tukholman kohteessa vuotuiset energiakustannukset olivat alentuneet kiinteistön edustajan mukaan noin 40 prosenttia. Arviossa on otettu huomioon myös lämpöpumpuista aiheutunut sähkönkulutuksen kasvu. Kaukolämmön perusmaksun osuudesta eikä sen alentamisesta keskusteltu. Kohteen edustajan mukaan järjestelmän rakentaminen on maksanut noin euroa. Tässä järjestelmässä sisäilmaston laatu ei kuitenkaan parane, ellei ilmanvaihtoa paranneta esimerkiksi huoneistokohtaisilla tuloilmakoneilla. Tavoitteena tulisi pitää, että lämpöpumppujärjestelmään yhdistettäisiin tuloilmakoneet, jolloin huoneistoihin tuleva tuloilma saadaan tuotua hallitusti suodatettuna sekä lämmitettynä. Korjaustoimen yhteydessä ei Kuva myöskään 5 vaihdettu vanhaa poistoilmapuhallinta, vaikka tiedettiin, että vanha poistoilmapuhallin kuluttaa noin kaksinkertaisen määrän sähköenergiaa nykyaikaisiin puhaltimiin verrattuna. Poistoilmalämpöpumppu indeksitaloon sovellettuna Indeksitalo on kuvitteellinen asuinkerrostalo Suomessa jossa on asuinneliötä, ja jonka tilavuus on m3. Indeksitalon kaukolämmön kulutus on 450 megawattituntia vuodessa. Jos kaukolämmön osuus kokonaisenergiataseesta oletetaan 60 prosentiksi, saadaan kokonaisenergiamääräksi 750 megawattituntia. Tästä osuudesta ilmanvaihtojärjestelmän kautta puhalletaan taivaan tuuliin prosenttia joka vastaa suunnilleen megawattituntia vuodessa. Energian maksaessa euroa megawattitunnilta puhalletaan ilmanvaihtojärjestelmän kautta energiaa noin euron edestä vuodessa taivaan tuuliin. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmän avulla jäteilmasta osa saadaan siirrettyä takaisin hyötykäyttöön. Suomessa kaukolämmön hinta vaihtelee isojen kiinteistöjen 40 Tukholman kohteen ilmanvaihdon konehuone katolla eurosta megawattitunnilta pienten kiinteistöjen jopa yli 100 euroon megawattitunnilta. Lämpöpumppu tarvitsee toimiakseen sähköenergiaa. Indeksitalossa lämpöpumppu kuluttaisi sähköenergiaa noin 80 megawattituntia vuodessa eli noin euron verran. Kun kokonaissäästössä huomioidaan sähkön hinta, noin 100 euroa megawattitunnilta, olisi säästö noin euroa vuodessa. Kokonaissäästön suuruuteen vaikuttaa lisäksi mahdollinen kaukolämmön perusmaksun alentaminen jos energiayhtiö suostuu pudottamaan tilaustehoa. Energiayhtiön kanta tilaustehon pienentämiseen kannattaakin selvittää etukäteen, viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa. Indeksitalon kokoisessa asuinkerrostalossa kaukolämmön perusmaksun osuus on tavanomaisesti prosenttia kaukolämpölaskusta. Tämä osuus siis maksetaan energiayhtiölle vaikka kiinteistössä ei kulutettaisi yhtään kaukolämpöä. Lämpöpumppujärjestelmän takaisinmaksuaika voi olla parhaimmillaan 4 5 vuoden luokkaa. Kaukolämmön ja sähkö- Suomen Kiinteistölehti 1/
5 energian hinta vaihtelee suuresti kiinteistön koon, energiayhtiön ja paikkakunnan mukaan. Tällaisen järjestelmän rakentamisella saavutettava säästö lämmityskustannuksissa voi kattaa parhaimmillaan kokonaan lainan lyhennykset. Näin pääomavastikkeeseen ei muodostuisi korostuspaineita lainkaan. Parhaassa tapauksessa asumiskustannukset voisivat jopa laskea. Pahimmillaan rahaa siirretään yhtiöltä toiselle eikä taloyhtiö hyödy korjaustoimesta lainkaan. Jokaisen kohteen kannattavuus onkin analysoitava tapauskohtaisesti erikseen. Poistoilmajärjestelmä ja maalämpö Maalämpöjärjestelmän porauskustannuksia voidaan alentaa yhdistämällä siihen laitteisto poistoilman lämmön talteenottoa varten. Porauskustannuksiin vaikuttaa muun muassa maakerroksen paksuus ennen kallionpintaa koska maaosuus joudutaan putkittamaan metalliputkella. Kaivojen metrihinta pitää sisällään maaosuuden putkituksen teräsputkella sekä kollektorin eli lämmönkeruupiirin, muoviputken kaivoon ja sen täytön etanolilla. Kaivojen porauksessa voidaan pitää nyrkkisääntönä, että porakaivoa tarvitaan metri asuinneliötä kohden. Eli asuinneliön asuinkerrostalossa tarvitaan metrin pituudelta porakaivoja. Arvonlisäverolliset porauskustannukset ovat maa-aineksessa noin 80 euroa metriltä ja kalliossa noin 30 euroa metriltä. Yhden 200 metrin syvyisen maalämpökaivon porauskustannukset vaihtelevat ainakin teoreettisesti euron ja euron välillä riippuen maakerroksen paksuudesta. Normaalisti kallionpinta löytyy kuitenkin metrin syvyydestä, jolloin poraaminen on vielä kannattavaa. Jos kallionpinta on edellä mainittua syvemmällä, nousevat porauskustannukset helposti liian suuriksi. Jokaisen kohteen kannattavuus täytyykin laskea erikseen. Eri lämmönlähteistä voidaan rakentaa niin sanottu hybridilämmitysjärjestelmä. Hybridilämmitys tarkoittaa useamman energialähteen hyödyntämistä vesikiertoisen lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen eri vuodenaikoina. Hybridijärjestelmässä pyritään ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen energiantuottamiseen uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää noin yhdeksän kuukauden ajan vuodessa. Vaihtoehtojen vertailu kannattaa Lämpöpumppuratkaisujen ja niiden yhteyteen mahdollisesti rakennettavien hybridiratkaisujen vertailu täytyy teettää kyseiseen alaan perehtyneellä ammattilaisella. Sähkön ja kaukolämmön alueellinen hintavaihtelu on melko suurta Suomessa. Sähkön osalta alueellinen hintavaihtelu on maltillista noin 95 eurosta megawattitunnilta noin 105 eu- 32 Suomen Kiinteistölehti 1/2010
6 roon megawattitunnilta. Sähkö on kallista. Kaukolämmön osalta hintavaihtelu on huomattavasti laveampaa noin 40 eurosta megawattitunnilta jopa yli 100 euroon megawattitunnilta riippuen kiinteistön koosta, paikkakunnasta ja energiayhtiöstä. Isossa kiinteistössä kaukolämmön yksikköhinta on halvempi ja pienemmässä suurempi. Lämpöpumppujärjestelmän elinkaariedullisuuteen vaikuttaa oleellisesti kaukolämmön tai öljyn hinta verrattuna paikalliseen sähkön hintaan. Lämpöpumppujärjestelmän avulla voidaan korvata osittain tai kokonaan kaukolämpöjärjestelmä ja öljykattilajärjestelmä. Parhaassa tapauksessa päästöjä voidaan alentaa huomattavasti. Päästöjen vähentäminen on kuitenkin riippuvainen ostoenergian päästöistä, siis siitä miten se on tuotettu. Jokainen tapaus onkin syytä arvioida erikseen ottamalla huomioon kulloinenkin ostoenergian tuotantotapa ja niin edelleen. Elinkaariedullisuuden arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon lämpöpumppujen tekninen käyttöikä joka on noin 20 vuotta. Kaiken kaikkiaan energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästöön tähtäävät toimet ovat hyviä ja iloisia asioita, joihin kannattaa pyrkiä kohtuullisuuden rajoissa. Pätevän suunnittelijan hankkiminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Hankkeen valmisteluun ja suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa ja erilaisia vaihtoehtoja kannattaa vertailla rauhassa monesta näkökulmasta. Hyvin valmisteltu ja suunniteltu, on puoliksi päätetty. Kirjoittaja, tekniikan tohtori Jari Virta, työskentelee Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkönä, ja vaikuttaa myös Euroopan Kiinteistöfederaation (EPF) energiatehokkuus- ja sisäilmakomiteassa Brysselissä. Monipuoliset ohjelmistot isännöintiin ja palkkahallintoon Isännöinti Palkanlaskenta Huoltokirja Kulutusseuranta Haku käynnissä? Stoppaa hetkeksi. Isännöinnin vahvaa osaamista ja taitavaa talonpitoa ei tarvitse kaukaa hakea... Isännöinnin ja vuokravälityksen vahvinta osaamista! Kiinteistötahkola on isännöinti- sekä asunto- ja vuokravälityspalveluita tarjoava ammattilainen. Toimimme asumisen arjessa paikallisesti lähellä asiakkaita, hyödyntäen kuitenkin samalla koko konsernimme vahvan osaamisen - juuri teidänkin taloyhtiönne parhaaksi! isännöinti, manageeraus, kiinteistökirjanpito vuokravälityspalvelut uuden lain edellyttämät kuntoarvio ja pitkäntähtäimen suunnitelma sähköiset palvelut (mm. taloyhtiön kotisivut) yli 80 ammattilaista, neljällä paikkakunnalla Ota yhteyttä samantien! HELSINKI OULU KUUSAMO ROVANIEMI ETUNIMI.SUKUNIMI@KIINTEISTOTAHKOLA.FI Isännöintiä. Vuokravälitystä. Helsinki Oulu Kuusamo Rovaniemi Suomen Kiinteistölehti 1/
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden
LisätiedotEnergiaremontti investointi vai kustannus?
Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotEnergiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla
Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot
LisätiedotSuomen Energiainsinöörit
Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotEnergiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä
Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotEnergiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä
Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja
LisätiedotNaavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin
Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä
LisätiedotLämpöpumput taloyhtiöissä
Lämpöpumput taloyhtiöissä Käsiteltävät aiheet: Lämpöpumppujen toimintaperiaate Maalämpöjärjestelmät Poistoilmalämpöpumput Vesi-ilmalämpöpumput Juho Rinta-Rahko Lämpöpumppujärjestelmien määrät Käyttöön
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotTaloyhtiön energiankulutus hallintaan
Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asunto Oy Helsingin Arabianrinne A-talo Kokkosaarenkatu 6, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Helsingin Arabianrinne Atalo Kokkosaarenkatu 6, 56 Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 45967 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotEnergiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin
Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 4 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljy, välivaraaja, radiaattorit.
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotScanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
LisätiedotT-MALLISTO. ratkaisu T 0
T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden
Lisätiedothttp://www.motiva.fi/greenenergycases/fi
http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus
LisätiedotHYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA
HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen
LisätiedotLämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston
LisätiedotTehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy
Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotTarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite
Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatehokas korjausrakentaminen
Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotEdullisin tie energiatehokkuuteen
Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korvasienenkatu 3 Korvasienenkatu Lappeenranta K Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Korvasienenkatu Korvasienenkatu 555 Lappeenranta Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 45575K 994 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotHybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy
Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotEnergiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT. Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit.
Energiatehokkaat LÄMMITYSRATKAISUT Maalämpö. Ilmanvaihto. Radiaattorit. Kaksi energiatehokasta TAPAA lämmittää taloasi jopa ilmanvaihdolla Haluatko korvata vanhan öljy-, sähkö- tai puukattilasi lämpöpumpulla?
LisätiedotLämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä
Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 89 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEi hukata rahaa lämmittämällä harakoille
Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT
ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy
ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 86 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotLämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120
Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 8090 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Joensuun Elli Kalevankatu 6 b 8000, JOENSUU Rakennustunnus: 67--6- Rakennuksen valmistumisvuosi: 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)
LisätiedotKIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010
KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%
LisätiedotPOISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO 50%
POISTOILMAN LÄMMÖN TALTEENOTTO ELINKAARIMALLILLA JOPA 50% SÄÄSTÖ LÄMMITYSKULUISSA PALVELUKONSEPTI MARKKINOIDEN EDELLÄKÄVIJÄLTÄ PARAS PALVELUKOKONAISUUS, 2 P A L V E L U K O N S E P T I JOKA PARANTAA ASUMISVIIHTYVYYTTÄ
LisätiedotKokeneempi. Osaavampi
Kokeneempi. Osaavampi. 020 7737 300 www.tomallensenera.fi Tom Allen Seneran tunnusluvut Tom Allen: maalämpöalan edelläkävijä Suomessa (perustettu 1991) Tom Allen Senera Oy: yli 9 000 asennettua maalämpö-
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotEnergiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset
Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 133 Juustenintie 3 Juustenintie , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS Juustenintie Juustenintie 0040, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 98 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000
LisätiedotKotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja
Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien
LisätiedotENERGIATODISTUS. Leineläntie , VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: ASOKODIT Leineläntie, Talo KT Leineläntie 060, VANTAA Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asunto Oy Saton Kahdeksikko talo F Vaakunatie Kaarina Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Saton Kahdeksikko talo F Vaakunatie 9 78 Kaarina Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 4865 967 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä
Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila, vesiradiaattorit
LisätiedotENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy / Leinelän Paletti A Leinelänkaari A 060, VANTAA Rakennustunnus: 066945Y Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 263 Katajanokanranta 21 Katajanokanranta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 6 Katajanokanranta Katajanokanranta 0060, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 98 Muut asuinkerrostalot
LisätiedotENERGIATODISTUS. HOAS 177 Linnankuja 2 Linnankuja , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 77 Linnankuja Linnankuja 0060, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 840 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:
Lisätiedot