KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA

Transkriptio

1 KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA KAJAANIN KAUPUNKI 2009

2 KAJAANIN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA SISÄLTÖ sivu TIIVISTELMÄ 1 LÄHTÖKOHDAT Tarve, tausta ja organisointi Ohjelman laadinnan periaatteet ja tavoitteet Keskeiset käsitteet, rajaukset ja aineisto Käytetyt toimintamallit Liittyminen muihin ohjelmiin Ohjelman merkitys 6 2 KYLIEN JA KAUPUNGINOSIEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN 7 MUUTOSSUUNNAT 2.1 Kajaanin kylien ja kaupunginosien keskeiset tilastot Yleiset muutossuunnat Kajaanin kylien ja kaupunginosien muutossuunnat 11 3 KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEET TÄNÄÄN 12 4 KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEEN VISIO KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEEN KEHITTÄMISEN 16 STRATEGIA (OHJELMAN STRATEGIAOSA) 5.1 Strategian lähtökohdat eli kriittiset tekijät Toiminnalliset visiot ja strategiset tavoitteet 17 6 OHJELMAN ARVIOINTI JA SEURANTA 18 7 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 18 8 TOTEUTTAMISOSAT TEEMOITTAIN 18 osa A Asuminen ja ympäristö 18 osa B Elinkeinot ja työ 25 osa C Aktivointi ja yhteistyö 29 osa D Palvelut 32 Liitteet 1-7

3 TIIVISTELMÄ Kajaanin maaseutuohjelma vuosille laadittiin vuonna Kajaanin kaupungin ja Vuolijoen kunnan kuntaliitoksen sekä tietojen päivitystarpeen vuoksi laadittua ohjelmaa tarkistettiin Kaupunginhallitus valtuutti seurantaryhmän käynnistämään uuden vuosia koskevan maaseutuohjelman valmistelun. Seurantaryhmä päätti muuttaa uuden ohjelman työnimeksi kylä- ja kaupunginosaohjelma. Samalla myös ohjelman aluerajaus laajennettiin koskemaan kaikkia Leader -ohjelman mukaisia maaseutumaisia kyliä ja kaupunginosia (liite 1). Ohjelma tarkastelee toimialoittain kaikkia kaupungin talousarvio- ja taloussuunnittelun piiriin kuuluvia asioita. Ohjelma sisältää strategia- ja toimenpideosan. Strategiaosassa määritellään Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen nykytila, visio sekä strategiset tavoitteet. Toimenpideosassa määritellään strategiaosan toteuttamisen edellyttämät keinot, vastuutahot ja mahdolliset rahoittajat. Kylä- ja kaupunginosaohjelma on seurantaryhmän yhteinen näkemys Kajaanin kylien ja kaupunginosien kehittämisestä. Ohjelma perustuu näiden alueiden toimintaympäristön analyysiin, neljän teemaryhmän työhön sekä laajaan sidosryhmien kuulemiseen ja osallistumiseen. Tähän asti tehty ohjelmatyö on selkiinnyttänyt kylien ja kaupunginosien merkitystä kaupungin kehittymiselle. Näistä alueista on muodostunut yksi kaupungin vahvuustekijä väljän ja luonnonläheisen asumisen ja yrittämisen sijoittumisympäristönä. Visio: Kajaanin kylissä ja kaupunginosissa on mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun, asumiseen ja yrittämiseen. Vision ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että osia kylien ja kaupunginosien kehittämisstrategiasta sisältyy vuosittain kaupungin talousarvioon. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen kehittäminen toteutetaan toimijoiden vuoropuheluun perustuvana prosessina, jossa keskeisenä periaatteena on asukkaiden tarpeiden mukainen kehittäminen kaupungin talousresurssien puitteissa. Ohjelman teemat ovat: 1) asuminen ja ympäristö 2) elinkeinot ja työ 3) aktivointi ja yhteistyö 4) palvelut

4 Keskeiset toimenpiteet 1) Kylä- ja kaupunginosaohjelma kytketään kaupungin talousarvion valmisteluprosessiin. 2) Kajaani osallistuu kuntarahoitusosuuksin kyliä ja kaupunginosia tukeviin kehittämishankkeisiin. 3) Maankäytön suunnittelulla ja toteutuksella luodaan edellytykset elinvoimaisten ja toimivien kylien ja kaupunginosien olemassaololle. 4) Koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa pyritään turvaamaan lähipalveluja ja sähköisiä palveluja kehittämällä. 5) Kylien ja kaupunginosa-alueiden kehittämistä tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kaikkien alueella toimivien järjestöjen ja yhdistysten kuten kylä- ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Kehittämistyö perustuu poikkihallinnolliseen lähestymistapaan eri toimenpiteiden osalta ja toteutetaan yhteissuunnittelua. Kylä- ja kaupunginosaohjelma sisältää esityksiä jatkotoimenpiteistä ja suosituksia ohjelman toteutumisen arvioinnista sekä seurannasta. Ohjelman seurannasta vastaa osaltaan kylä- ja kaupunginosaohjelman seurantaryhmä.

5 KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPINGINOSAOHJELMA LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tarve, tausta ja organisointi Kajaanin maaseutuohjelmasta tehtiin ulkoinen arviointi vuonna Arvioinnista saatujen tulosten perusteella ohjelman seurantaryhmä teki kaupunginhallitukselle esityksen ohjelman jatkamisesta vuosille Jatkopäätöksessään kaupunginhallitus valtuutti maaseutuohjelman seurantaryhmä käynnistämään uuden ohjelman valmistelun. Maaseutuohjelman ulkoisen arvioinnin mukaan ohjelmalla on ollut tärkeä rooli kaupungin hanketoiminnan kehittämisessä. Arvion mukaan lähes puolet maaseutuohjelman synnyttämistä hankkeista olisi jäänyt kokonaan toteutumatta ilman ohjelmaa. Ohjelmassa mukana olleet henkilöt olivat vakuuttuneita ohjelman tarpeellisuudesta myös jatkossa. Kritiikkiä sai osakseen ohjelman puutteellinen seuranta todellisten tulosten osalta. Ohjelmassa käytettyä ns. kärkihankemenettelyä pidettiin onnistuneena lähestymistapana. Kärkihanke-esitykset ovat kohdistuneet kokoontumis- ja toimitilojen ympärille sekä erilaisiin ympäristö- ja maisemanhoitotöihin. Elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon liittyviä hanke-esityksiä arvioitiin syntyneen melko vähän. Tämä lienee tulevaisuudessa yksi selkeä syy jatkaa ohjelmatyötä erityisesti elinkeinojen kehittämisen ja työllisyydenhoidon alueilla. Maaseutumaisen asutuksen lisääntyminen Kajaanissa on lisännyt samalla kylä- ja kaupunginosaohjelman tarpeellisuutta ja tärkeyttä. Tähän on ollut syynä mm. kuntaliitos, lapsiperheiden asuinpaikkaa koskevat valinnat sekä vapaa-ajanasutuksen kasvu ranta-alueilla. Myös kuntien kilpailu asukkaista edellyttää vaihtoehtoisten, turvallisten, viihtyisien ja virikkeellisten asuin-, työja yrittäjyysympäristöjen tarjontaa. Kylä- ja kaupunginosaohjelma antaa asukkaille yhden lisämahdollisuuden vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja palvelujensa laatuun ja tarjontaan. Ohjelma liittyy osaksi kaupungin talousarvioprosessia. Maaseutuohjelman seurantaryhmän ja kaupunginjohtajan tekemien valmistelupäätösten yhteydessä maaseutuohjelman työnimeksi muutettiin kylä- ja kaupunginosaohjelma. Sen aluerajaus noudattaa Leader ohjelman mukaista maaseutumaisten alueiden rajausta (liite 1). Ohjelman laadinta Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman vuosille laadinnasta on vastannut edelliseksi ohjelmakaudeksi nimetty seurantaryhmä. Kaupunginjohtajan päätöksen mukaisesti ryhmien vetäjät valittiin asiantuntijuuden perusteella kaupungin organisaatiosta. 1

6 Uuden ohjelman seurantaryhmä koostuu seuraavista henkilöistä ja/tai yhteistyötahoista: Koski-Ounas kyläyhdistys ry, Eero Huusko, varalla Toivo Määttä Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry, Kainuun Nuotta ry, Veli-Matti Karppinen, varalla Mauri Saastamoinen Lehtikankaan asukasyhdistys ry, Erkki Kemppainen Otanmäki-seura ry, Teuvo Ruotsalainen, varalla Jari Roivainen Jormuan kyläyhdistys ry, Risto Kuvaja MTK Kajaani, Terhi Kortelainen, varalla Ella Mustakangas Kainuun ELY-keskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue, Tarja Moilanen, varalla Juha Määttä Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Jyrki Haataja, varalla Suvi Jousmäki Kainuun Yrittäjät ry, yrittäjä Pekka Nevala Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus/kainuun kyläteemahanke Tarja Lukkari ja Kalle Nieminen Pro Agria Kainuu ry, Marjatta Pikkarainen, varahenkilö kokouskohtaisesti Kainuun ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Jari Pesonen, varahenkilö kokouskohtaisesti Oulujärvi LEADER ry, Pirjo Oikarinen, varalla Hanna Linjala Metsäkeskus Kainuu, Tuomo Mikkonen, varalla Juhani Pyykkönen Kaupungin edustajat: Jukka Heikkinen (varalla Päivi Malinen), Matti Nousiainen, Eila Parviainen, Airi Heikkinen, Risto Hämäläinen ja Sisko Rimpiläinen siht. Uutta ohjelmaa työstäneet teemaryhmät sekä niiden vetäjät olivat: A. Asuminen ja ympäristö - Matti Nousiainen B. Elinkeinot ja työ - Airi Heikkinen C. Aktivointi ja yhteistyö - Risto Hämäläinen D. Palvelut - Eila Parviainen Teemaryhmien kokoonpanot on esitetty liitteessä 2. Ohjelman ideointiin ja valmisteluun on ollut mahdollisuus kaikilla kehittämisestä kiinnostuneilla tahoilla. Ohjelmaa ryhdyttiin valmistelemaan lehdessä ilmoitetulla kaikille avoimella aloitusseminaarilla. Työtä jatkettiin seminaarista saadun ideointimateriaalin pohjalta edellä mainituissa teemaryhmissä. Teemaryhmiin saivat kaikki kylä- ja asukasyhdistykset esittää omat edustajansa. Teemaryhmät laativat ohjelman keskeiset sisällöt omilta erityisalueiltaan. 2

7 1.2 Ohjelman laadinnan periaatteet ja tavoitteet Laadinnan periaatteet ja tavoitteet Ohjelman laadinnan periaatteina ja tavoitteina ovat olleet: - ottaa lähtökohdaksi uusi käsitys maaseutumaisten alueiden roolista yhteiskunnassa - tarkastella maaseutumaisten alueiden asioita sen asukkaiden ja yritysten näkökulmasta ja pyrkiä vahvistamaan kehitysedellytyksiä - määritellä kylien ja kaupunginosien rooli kaupungin kehittämisessä ja vakiinnuttaa niiden asioiden käsittely osaksi kaupungin talousarvio- ja taloussuunnittelua, jossa paikallisuudella on nykyistä keskeisempi asema - visioiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden samanaikainen tarkastelu, jotka täsmentyvät laadintaprosessin aikana laajan vuoropuhelun tuloksena - korostaa kylien ja kaupunginosien henkisiä voimavaroja, yhteisöllisyyttä, paikallista kehittämistyötä, sektorirajat ylittävää kokonaistarkastelua ja ratkaisuja, joista hyötyy koko kaupunki - pyrkiä sellaisiin työtapoihin, joissa kaupunkikeskustan ja sitä ympäröivien alueiden kehittämisessä ei ole vastakkain asettelua, vaan intressit pyritään sovittamaan yhteen molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla - ottaa kaupungin keskusta-alueet mukaan kaupunki- ja maaseutuyhteistyöhön - laatia ohjelma, joka on selkeä, tiivis ja realistinen toteuttaa 1.3 Keskeiset käsitteet, rajaukset ja aineisto Käsitteet Tilastokeskuksen kuntaryhmittelyssä Kajaani määritellään kaupunkimaiseksi kunnaksi. Kaupunkimaisen kunnan kriteereinä on, että sen väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään asukasta. Taajamalla tarkoitetaan yli 200 asukkaan rakennusryhmää, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Kajaanin kaupungin määrittelemä virallinen tilasto- ja pienaluejako muodostaa koko kaupungin maa-alueen kattavan osa-aluejaon. Sen mukaan kaupungin alue on jaettu 17 suuralueeseen ja 81 pienalueeseen. Leader -ohjelman mukaan määritellyiksi maaseutumaisiksi alueiksi luetaan 62 pienaluetta ja loput 19 ovat kaupunkikeskustaan luettavia kaupunkimaisia osaalueita. 3

8 Rajaukset ja aineisto Kylä- ja kaupunginosaohjelma ei kata kokonaisvaltaisesti kaikkea kaupungin toimintoja. Ohjelma keskittyy ensisijaisesti niihin asioihin, joilla on merkitystä kylien ja kaupunginosien asukkaiden elämän laadulle heidän lähiympäristössään. Ohjelmaa varten ei ole tehty erillisiä tutkimuksia tai selvityksiä. Ohjelma tukeutuu olemassa olevaan Kajaania ja Kainuuta koskevaan aineistoon. 1.4 Käytetyt toimintamallit Uusi yhdentävä toimintakulttuuri Kylä- ja kaupunginosapolitiikalla pyritään laajan käsitteen mukaan vaikuttamaan kaupungin eri toimialojen linjauksiin kattavasti paikallistason näkökulmasta. Suppealla kylä- ja kaupunginosapolitiikalla pyritään puolestaan vaikuttamaan erillisohjelman tapaan kohdennetuin toimin kylien ja kaupunginosien asukkaiden lähiympäristön kehitykseen. Tässä ohjelmassa käytetään suppeaa kaupunginosapolitiikan käsitettä. Se pyrkii yhdentävään otteeseen toimialojen yhteisellä strategialla, jossa määritellään yhteinen visio ja yhteiset strategiset tavoitteet sekä keinot kylien ja kaupunginosien kehittämiseksi. Yhdentävän otteen avulla pyritään rakentamaan kokonaisvaltaisempaa käytäntöä kylien ja kaupunginosien kehittämiseksi. Yhdentävään otteeseen kuuluu sektorirajat ylittävä vuoropuhelu ja laaja osallistuminen, jolle on ominaista uusi yhteistyötä korostavan toimintakulttuurin soveltaminen paikallisten asioiden käsittelyssä. Kylät ja kaupunginosat kiinteäksi osaksi talousarviokäsittelyä Talousarvio- ja taloussuunnitelma muodostaa vuosittain sen viitekehyksen, johon kylien ja kaupunginosien kehittäminen nivotaan. Keskeistä on kylien ja kaupunginosien saaminen luontevaksi osaksi kaupungin strategian ja talousarvion valmistelua: kylä- ja kaupunginosa-asioiden liittäminen talousarvion tiedontuotantoon, päätöksentekoon, johtamiseen ja kansalaiskeskusteluun. Kylä- ja kaupunginosaohjelma on samassa asemassa talousarvion suhteen kuin kaupungin sektorisuunnitelmat. Tässä järjestelmässä kyläsuunnitelmat ovat osa kylä- ja kaupunginosaohjelmaa, joka on osa talousarviosuunnittelua. Ohjelman sisältö ja rakenne Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma tarkastelee toimialoittain periaatteessa kaikkia kaupungin talousarvio- ja taloussuunnittelun piiriin kuuluvia asioita. Ohjelmassa tarkastellaan Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden kaikkia elinkeinoja. Laadintaprosessin tavoitteena on ollut saada mahdollisimman monipuolinen osallistuminen ohjelman valmisteluun. 4

9 Kylä- ja kaupunginosaohjelma rakenne sisältää kaikille teemaryhmille seuraavan yhteisen jäsennyksen: 1. Toimintaympäristön muutossuunnat 2. Visio Strategiset tavoitteet 4. Toimenpiteet Yhtenäisellä jäsentelyllä varmistetaan ohjelman rakenteellinen yhteensopivuus kaupungin talousarvioon. Muutoin teemaryhmien työt ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka noudattavat yhteistä strategiaa. Ohjelman toteuttamisprosessi Ohjelman toteuttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asukkaiden, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sitoutumiseen kehittämistyöhön sekä ohjelman konkreettiseen rakentamiseen kylillä ja kaupunginosissa siten, että hyöty-näkökulma lähtee asukkaiden ja yrittäjien tarpeista. Kehittämisen ja toteuttamisen tulee lähteä alueiden kehittämisen moderneista periaatteista, jossa johtavana periaatteena on alhaalta ylöspäin, asukkaiden tarpeista lähtevä kehittäminen. Ohjelman toteuttamisprosessi Alueiden kehittyminen Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman raamit asukkaiden, viranomaisten ja luottamushenkilöiden aktivointi ja sitoutuminen Kyläsuunnitemat Toteutus: Asukkaat, kaupunki Vaikuttavuus 1.5 Liittyminen muihin ohjelmiin: Kylä- ja kaupunginosaohjelman laadintatyössä on otettu huomioon ja hyödynnetty eri alojen ja tasojen strategioita ja ohjelmia. Näitä olivat mm. Itä- Suomen ohjelma 2015 sekä Avoin Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen strategia Lisäksi on otettu huomioon Kainuun maakuntaohjelma sekä Kainuun maakuntasuunnitelma

10 Kainuussa toteutetaan ELY-keskuksen (ent. TE-keskus) toimesta viittä maaseudun kehittämisen teemaohjelmaa: maaseutuelinkeinojen, maa- ja puutalouden, kylien kehittämisen, bioenergian ja luontomatkailun teemaohjelma. Kainuun ELY-keskus on laatinut vuoden 2007 lopussa Kainuun alueellisen maaseutusuunnitelman vuosille , jonka teemana on elinvoimainen ja uudistuva maaseutu. Oulujärvi Leader ry toteuttaa maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Ohjelma pohjautuu maaseudun asukkaiden kehittämistarpeisiin ja ideoihin. Yhdistyksen jäseniä ovat paikalliset asukkaat, yhdistykset ja yritykset sekä toiminta-alueen kunnat. Yhdistys mm. rahoittaa, kouluttaa, suunnittelee, neuvoo sekä toteuttaa erilaisia maaseutuun kohdistuvaa kehittämistyötä. Kainuun harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmassa (HAMA) vuosille on valittu 8 toimenpidekokonaisuutta toimenpidesuosituksineen. Toimenpidekokonaisuudet koskevat maaseudun palvelustrategiaa, paikallisia yrityspalveluja, maaseudun palvelukeskuksia, sähköisiä palveluja, bioenergiaa, metsätaloutta, liikkumista ja luontomatkailua. Tämä Kainuun maakunnan maaseuturyhmän laatima ohjelma on käsitelty MYR:ssä (maakuntahallituksen III kokoonpano). Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman tavoitteet ja linjaukset ovat sopusoinnussa mainittujen ohjelmien kanssa. Erityisesti Kainuun kyläteemaohjelma soveltuu tavoitteiden osalta hyvin Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman kanssa. Kajaanin ohjelman erityispiirteenä on aluerajaus, jossa kaikki alueet eivät ole perinteisiä maaseutualueita, vaan osa sijaitsee kaupunkikeskustan välittömässä läheisyydessä. Kylä- ja kaupunginosaohjelma tulee sovittaa huolellisesti yhteen Kajaanin aluerakenne ja toimenpideohjelma 2020 kanssa sekä kaavoituksen kanssa 1.6 Ohjelman merkitys Kylä- ja kaupunginosaohjelmalla luodaan sellainen perusta ja prosessi, jolla kaupungilla on jatkuva valmius vastata paikallistason kehittämisen haasteisiin. Keskeistä tässä työssä ovat kylien ja kaupunginosien kehittämistä koskevan kiinnostuksen herättäminen, luottamus omatoimisuuteen ja omien ratkaisujen löytämiseen sekä osaamisen kasvattaminen ja panostus paikallistason kehittämiseen. Ohjelma tuottaa tietopohjaa ja jäsennyksen kaupungin kylien ja kaupunginosien kehittämiseksi pitemmällä aikavälillä. Näin vältytään irrallisilta ja lyhytvaikutteisilta kehittämistoimenpiteiltä. Ohjelma edistää kylien ja kaupunginosien kehittämiseen liittyvää eri tahojen yhteistyötä ja kytkee sen osaksi kaupungin talousarvioprosessia. Ohjelmalla 6

11 pyritään luomaan kylistä ja kaupunginosista yksi kaupungin vetovoimatekijä, joka tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon asumiselle ja yrittämiselle. Edellisen ohjelmakauden tuloksia ovat mm. kylien olosuhteiden paraneminen maaseudun asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Kylät saavat kehittämistarpeensa aikaisempaa paremmin esille. Tuloksena on ollut myös yhteistyön laajeneminen, tiivistyminen ja paraneminen maaseudun asukkaiden ja kaupungin virkamiesten sekä muiden toimijoiden kanssa. Ohjelma tarjoaa uuden vaikuttamis- ja tiedonvälityskanavan samalla kun kehittämisideoiden ohjattavuus on oleellisesti parantunut. Kajaanissa kaavoitus- ja lupakäytäntö on muuttunut ohjelman aikana ja kylien asukkaiden ja yhdistysten yhteistyö lisääntynyt merkittävästi. 2 KYLIEN JA KAUPUNGINOSIEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT 2.1 Kajaanin kylien ja kaupunginosien keskeiset tilastot Kylä- ja kaupunginosaohjelman aluerajaus Kylä- ja kaupunginosaohjelman aluerajauksena käytetään Oulujärvi Leaderin soveltamaa maaseutumaisten alueiden käsitettä. Tällöin myös Kajaanin keskustaajaman (2051) alueista osa luetaan maaseutumaisiin alueisiin ja osa kaupunkikeskustan alueisiin. Kylä- ja kaupunginosaohjelman ulkopuolelle jäävät lähinnä keskustan kerrostaloalueet ja suurteollisuuden alueet. Kajaanin ydinkeskustan alueista Keskusta, Yläkaupunki, Tulliniemi, Armeijalaakso, Asemanseutu ja Onnela eivät kuulu ohjelma-alueeseen. Lisäksi Variskangas (102110), Lehtikangas, Vesitorninmäki (103140), Soidinrinne (103170) ja Laajakangas (103180) jäävät ohjelman ulkopuolelle. Myöskään Keskussairaala(104200), Palokangas(104210) ja Hoikankangas (104220), Tihisenniemi (106280), Lohtaja (107290), Kulttuurikeskus (108340) sekä Vanha-Teppana (109430) ja Ylä-Teppana (109440) eivät kuulu maaseutumaisiin alueisiin. Muut Kajaanin kaupungin pienalueet ovat maaseutumaisia alueita ja siten kylä- ja kaupunginosaohjelman piirissä. Tilastojen esittämisessä käytetään ruutupohjaisen rajauksen sijasta osa-aluejakoa sen tarjoaman monipuolisemman ja tarkemman tilastoaineiston vuoksi. Vuosien Kajaanin maaseutuohjelmaan verrattuna kylä- ja kaupunkiohjelman aluerajaus on oleellisesti muuttunut. Aikaisemmin maaseutuohjelman piirissä oli Vuolijoen liitosalue mukaan lukien noin 7000 henkilöä, joka oli 18 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Uuden kylä- ja kaupunkiohjelman piirissä oli 65 prosenttia kaupungin väestöstä eli henkeä vuoden 2008 lopussa. 7

12 Tilastotiedot Väestö Taulukko 1. Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden väestö Kajaanissa 2002, 2005 ja 2008, Lähde: Tilastokeskus, Kajaanin lukuihin on lisätty vuosien 2002 ja 2005 osalta Vuolijoen väestö kuntaliitosta edeltäneiltä ajalta Vuosi Muutos Muuttuja hlöä % Väestö yht ,3 Miehet ,1 Naiset , v , v ,4 65- v ,0 Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden väestö on säilynyt vuosien välisenä aikana lähes ennallaan. Samalla kun vuotiaiden määrä on säilynyt lähes ennallaan, on yli 65 -vuotiaiden määrä kasvanut vuotiaiden osuus maaseutumaisten alueiden väestöstä oli 25 % vuonna Kajaanin kaupungin väestön ikärakenne osa-alueittain vuoden 2008 lopussa on esitetty taulukossa 1, liite 4. Työpaikat Taulukko 2. Maaseudun työpaikat päätoimialoittain Kajaanissa Työpaikat Muutos Toimiala kpl kpl kpl kpl % Alkutuotanto Jalostus ,2 Palvelut ,0 Tuntematon Yhteensä ,4 Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelutyöpaikkojen osuus kaikista maaseutumaisten alueiden työpaikoista on 59 %, jalostuselinkeinojen osuus 36 % ja alkutuotannon osuus vajaat 5 %. 8

13 Taulukko 3. Kajaanin Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden työpaikat toimialoittain. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen osaaluetietoihin Työpaikat Muutos Toimiala kpl kpl kpl kpl % A Maa- ja metsätalous ,3 B Kalatalous C Mineraalien kaivu ,5 D Teollisuus ,1 E Energia ja vesihuolto F Rakentaminen ,7 G Kauppa ,9 H Majoitus- ja ravitsemustoiminta ,2 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,4 J Rahoitustoiminta K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto M Koulutus ,7 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ,2 O Muut palvelut ,3 P Työnantajakotitaloudet Q Kv. järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon ,7 Yhteensä ,4 Kylä kaupunginosaohjelman piiriin kuuluvien alueiden työpaikkamäärä oli vuoden 2006 lopussa 5239 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta työpaikalla. Eniten työpaikkojen kasvua oli kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kaupassa ja rakentamisessa. Suurimpia yksittäisiä toimialoja ovat teollisuus 22,5 %, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 12,1 % sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 11,3 % kylä- kaupunginosaohjelma-alueen työpaikoista. Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden työpaikkamäärät eivät ole tarkkoja lukuja. Tämä johtuu siitä, että osa- aluetaulukossa tuntematon sisältää tapaukset, jotka eivät kuulu mihinkään osa-alueeseen tai niiden koordinaatit ovat virheelliset. Vuoden 2003 tiedoissa tällaisia työpaikkoja oli 2087, joista suuri ryhmä 597 oli julkisen hallinnon toimialalla. Vuonna 2005 tuntematon osa-alue oli 1187 työ paikalla, joista suurin ryhmä 373 työpaikkaa oli kiinteistö- ja liike-elämää palvelevissa toiminnoissa. Vastaava luku vuonna 2006 oli Selkeyden vuoksi tuntemattomat alueet on jätetty kokonaan pois tarkastelusta. Vuolijoen tiedot ovat mukana työpaikkojen yhteismäärissä myös kuntaliitosta edeltäviltä vuosilta. 9

14 2.2 Yleiset muutossuunnat Kainuun maakuntasuunnitelmassa on esitetty yleisiä kehityssuuntia, jotka sisältävät uhkia ja mahdollisuuksia sekä epävarmuutta kylien ja paikallisyhteisöjen kannalta Tällaisia ovat mm. talouden globalisaatio ja lokalisaatio, tietoyhteiskuntakehitys, kestävän kehityksen vaatimukset, yhteiskunnan pirstaloituminen ja arvojen erilaistuminen, väestömuutokset: keskittymiskehitys ja ikärakenneongelma, kansainvälistyminen, asioinnin ja työssäkäynnin lisääntyminen kaupunkien keskustoihin. Paikallisyhteisöjen kokonaisvaltaisen kehittämisen merkitys on kuitenkin kasvamassa. Tämä näkyy valtakunnallisina strategioina, ohjelmina ja kampanjoina. Maan hallituksessa on tehty päätöksiä maaseudun kehittämisen tukemiseksi. Hallitusohjelmassa tavoitteena on turvata maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Tässä tarkoituksessa hallitus on tukenut maaseudun kehittämistä päivittämällä maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä tukenut monilla muilla tavoilla maaseudun elinkeinojen ja kylätoiminnan kehittämistä. Valtioneuvoston asettama maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä esittää harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmassa vuosille seuraavan vision: Harvaan asuttu maaseutu koetaan Suomen rikkaudeksi ja sen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen palvelee koko suomalaista yhteiskuntaa. Harvaan asuttu maaseutu on elinvoimainen, viihtyisä sekä turvallinen asumisen, elämisen ja yrittämisen ympäristö, jota yhteisöissä toimivat ihmiset aktiivisesti kehittävät hedelmällisessä vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa kunnioittaen jokaisen yksilön osuutta yhteisössä. Yhteistyö mm. kaupunkien ja muiden yhteisöjen kanssa sekä osaamisrakenteiden hyödyntäminen ovat osa jokapäiväistä toimintaa harvaan asutulla maaseudulla. Käsitys maaseudusta ja sen roolista on muuttunut aikaisempaan verrattuna: - Maatalouspolitiikasta on siirrytty monimuotoiseen maaseutupolitiikkaan. - Kunnat tekevät yhteistyötä ja tuottavat palveluja yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa - Maaseutu nähdään yhä enemmän palvelujen tuottamisen ja käytön sekä vapaa-ajan ja asumisen ympäristönä. - Elävät kylät ja asuinalueiden omaehtoinen toiminta ovat koko kunnan menestymisen kannalta voimavara. Kansalaisten aktiivisuus kasvaa ja uusia toimijoita ja toimintatapoja esiintyy - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä suurten ja keskikokoisten kaupunkien maaseutualueet kasvavat. Kuntaliitoksien toteutuessa kuntien väkiluku nousee ja maaseutumaisuus lisääntyy, mutta samalla maaseudun pitäminen elinvoimaisena muuttuu entistä haasteellisemmaksi palvelusten harventuessa. 10

15 Kunnat huolehtivat siitä, että niillä on käytettävissä riittävästi maaseudun asiantuntemusta omassa organisaatiossa tai yhdessä naapurikuntien kanssa. 2.3 Kajaanin kylien ja kaupunginosien muutossuunnat Valtakunnallisessa aluekehityksessä on tapahtunut 2000-luvun lopussa käänne. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin on käynnistynyt uudelleen. Aluekeskukset ympäristökuntineen ovat sälyttäneet väestöpohjansa kohtuullisen hyvin. Kainuussa Kajaani- Sotkamo akseli on vahvistunut samalla kun kehitysero muuhun Kainuuseen on kasvanut. Kajaanin muuttotappiota ja väestön vähenemistä on pienentänyt mm. aktiivinen maahanmuuttopolitiikka. Globalisaatio näkyy Kajaanin seudulla mm. metsäteollisuuden rakennemuutoksena ja UPM:n Kajaanin tehtaan sulkemisena. Elinkeinoelämän ja kuntatalouden näkymät ovat nopeasti heikentyneet. Väestö on kasvanut erityisesti Kajaanin pohjoisen ja läntisen alueen kylissä. Vuolijoen liittyminen Kajaaniin laajensi kaupungin maaseutualuetta merkittävästi. Maaseudun huomioiminen kuntien yhdistymisessä on erittäin tärkeää tapauksissa, joissa selvästi kaupunkimaiseen kuntaan liittyy maaseutukunta tai -kuntia. Eri osapuolten näkökohdat tulee liitostilanteessa huomioida uskottavalla tavalla. Lähtökohtana tulee olla se, että yhdistyvän kunnan eri osat tuovat voimavaroja koko yhdistyneen kunnan menestymisen tavoitteluun ja strategiaan. Kajaanin maaseutualueen myönteistä väestökehitystä tukee hajaasutusalueiden osayleiskaavoitus. Erityisesti vahvistettu Oulujärven rantaosayleiskaava tarjoaa rakennuspaikkoja vapaa-ajan asumiseen. Merkittävän potentiaalin maaseutualueen väestön kasvulle luo Talvivaaran kaivoshanke. Seurantaryhmän SWOT-analyysi 2009 SUURIMMAT HEIKKOUDET: - kuntatalouden tasapainon ja tulopohjan heikkeneminen - kylien jakautuminen menestyviin ja kasvaviin sekä väestöään menettäviin kyliin - yrittämisen perusresurssien puute, yritysrakenteen perinne kapea ja taso heikko - palvelujen saatavuus - uskon ja osaamisen puute SUURIMMAT VAHVUUDET: - puhdas ja monimuotoinen luonto sekä rauhallinen asuinympäristö - kaupungin läheisyys ja suhteellisen lyhyet etäisyydet - rakennettu perusinfrastruktuuri ja kouluverkko - raaka-ainevarat ja yritysten osaaminen - tarjolla monipuolista tonttitarjontaa myös vesistöjen lähellä - asumisen edullisuus 11

16 - osuuskunnat SUURIMMAT UHAT: - taloustaantuman pitkittyminen - maaseudun osittainen autioituminen ja perinteisen maaseutukulttuurin muuttuminen - maaseutuvastaiset asenteet, heikko imago, osaajien poistuminen ja negatiivinen kierre - palvelutason heikkeneminen ja asuinympäristön ränsistyminen - maaseutualueen ja taajama-alueen kilpailutilanne - rasismi - infrastruktuurin rappeutuminen määrärahojen niukkuuden vuoksi - aktiivitoimijoiden väsyminen SUURIMMAT MAHDOLLISUUDET: - keskustaajaman ja maaseudun vuorovaikutus - uudistuva energiatuotanto, matkailu ja kaivostoiminta - luontoon ja erikoismaatalouteen liittyvä yrittäjyys, kuten lähiruoka - maaseutualueiden elinkeinopolitiikan toteuttaminen - laadukkaat tietoliikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri - vapaa-ajan asumisen lisääntyminen - lapsiperheiden halukkuus muuttaa maaseudulle - järkevä maankäyttö ja siihen liittyvät toimenpiteet (esim. vesi- ja jätevesihuolto) - maahanmuuttajat - osuuskunnat SWOT-analyysi kertoo tiivistetysti Kajaanin kylien ja kaupunginosien toimintaympäristöstä, sen mahdollisuuksista ja uhista. Kylä- ja kaupunginosaohjelman strategia nojaa mahdollisuuteen, että osa ihmisistä on halukkaita muuttamaan maalle ja että asumista ja yrittämistä tuetaan maaseudulla. Myös maaseudun strategiset tavoitteet ovat johdettavissa em. analyysistä. Toisaalta tavoitteet myötäilevät ja tukevat muita maakunnallisia maaseudun tavoitteita. 3 KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEET TÄNÄÄN Vuolijoen ja Kajaanin kuntaliitoksessa maaseutuväestön määrä kasvoi Kajaanin alueella 4400 henkilöstä 7000 henkilöön. Samalla kaupungin pintaala kasvoi 38 % ja kaupunki sai huomattavasti uusia ranta-alueita. Kajaanin yhdyskuntarakenne on esitetty kuviossa, liite 3. Uuden aluerajauksen johdosta kylä- ja kaupunginosaohjelmaan kuuluvilla alueilla asuvan väestöä asui vuoden 2008 lopussa henkilöä eli 63 prosenttiin kaupungin väestöstä. 12

17 Maaseutumaisten alueiden lisääntymisen vuoksi kylä- ja kaupunginosaohjelman tärkeys kaupungin kehityksen kannalta on kasvanut aikaisempaan verrattuna. Kajaanin suurimmat kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen asutuskeskittymät ovat Nakertaja (1146 asukasta), Kättö (1094 asukasta) ja Vanha- Lehtikangas 994 asukasta. Väestön ikärakenne kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella Kajaanin kylien ja kaupunginosien väestön ikärakenne on esitetty taulukossa 1, liite 4. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella asui suhteellisesti kaksinkertainen määrä lapsia ja nuoria kuin ydinkeskustassa. Lapsiperheet näyttäisivät suosivan maaseutumaista pientalovaltaista asuinympäristöä. Työikäisen väestön kohdalla alueiden välillä ei ollut eroja. Vanhusväestö puolestaan hakeutuu keskustan palvelujen äärelle. Yli 65-vuotiaiden osuus on suhteellisesti kaksinkertainen keskikaupungin alueella verrattuna kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueeseen. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueista vanhusten suhteelliset osuudet ovat korkeimmat Asemantaustan, Vuolijoen kirkonkylän ja Kuusirannan alueilla. Kajaanin työpaikat ja työllisyys Alueella työssäkäyvät henkilöt muodostavat asuinpaikasta riippumatta ns. päiväväestön, jolla mitataan alueella olevien työpaikkojen määrää. Toimiala määräytyy Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL) 2002 mukaisesti. Kajaanissa oli lomautetut mukaan lukien työttöminä työnhakijoina henkilöä. Kaupungin työttömyysaste 16,7 % oli korkeampi kuin Kainuussa keskimäärin (12,6 %). Kajaanin työttömyydessä on tapahtunut selkeä käänne huonompaan suuntaan. Erityisen hälyttävä on nuorisotyöttömyyden hopea kasvu. Kajaanissa oli alle 25-vuotiaita työttöminä 666 henkilöä, joka on 22 % kaupungin kaikista työttömistä sekä kaksi kolmasosaa koko maakunnan nuorisotyöttömistä. Keskikaupunki on Kajaanin työpaikkojen suurin keskittymä (32 %) kaikista kaupungin alueella olevista työpaikoista. Keskikaupungissa suurimmat toimialat olivat terveydenhuolto (24 %) ja julkinen hallinto (16 %) alueen työpaikoista. Palokangas- Hoikankankaan osuus kaupungin työpaikoista oli (15 %). Alueen tärkeimmät toimialat olivat terveydenhuolto, julkinen hallinto ja koulutus. Tihisenniemen osuus kaupungin työpaikoista oli 8 % Tärkeimpänä toimialana teollisuus (87 %). UPM:n Kajaanin paperitehtaan toiminnan loppumisen jälkeen Tihisenniemen aluetta on kehitetty Renforsin rannan nimellä. Uusien yritysten hankinta on ollut aktiivista vuonna Alueella toimii 12 yritystä. Yrityksiin on työllistynyt kesään mennessä 106 henkilöä. Arvioiden mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä alueella työskentelee jo 200 henkilöä. 13

18 Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen työpaikat toimialoittain Työpaika A Maatalous, riistatalous ja metsätalous C Kaivostoiminta ja louhinta E Sähkö-, kaasuja vesihuolto G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriaj. I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; M Koulutus t O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset QKansainväliset järjestöt ja ulkomaiset Toimialat Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen työpaikkamäärä oli Kajaanissa työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2006, 5239 työpaikkaa. Suurimpia työpaikkakeskittymiä olivat Petäisenniska, 1230 työpaikkaa ja Otanmäki, 481 työpaikkaa. Oheisessa kuviossa on esitetty kylä- ja kaupunginosaohjelmaalueen työpaikat toimialoittain. Tärkeimmät toimialat maaseudulla ovat teollisuus, kauppa ja liike-elämää palveleva toiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Tihisenniemi (87 %), Vuolijoki (64 %) ja Petäisenniska (37 %) olivat teollisuuden työpaikkakeskittymiä. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon suhteellinen osuus työpaikoista (10 %) on korkein Teppana-Komiahon alueella. Rakentamisen työpaikkojen suhteellinen osuus oli korkein Kuurnassa (29 %). Tukku- ja vähittäiskaupan osuus Lehtikankaan työpaikoista oli 22 %. Paltaselän suuralueen työpaikoista 30 % oli kuljetus- ja varastointialalla. Koulutusrakenne Koulutukseksi katsotaan vähintään 400 tuntia kestänyt loppuun suoritettu perusasteen jälkeinen koulutus. Aikuiskoulutusta, kuten työnantajan järjestämää koulutusta, järjestöjen ja yhdistysten antamaa koulutusta, kielikursseja kirjeopetusta tms. ei lueta koulutukseksi. Koulutusaste noudattaa koulujärjestelmän rakennetta, jossa koulutus etenee vuosijaksoittain alemmilta 14

19 koulutuksen asteilta ylemmille. Koulutusaste on sitä korkeampi mitä pidemmästä koulutuksesta on kysymys. Kultakin henkilöltä on otettu huomioon vain yksi korkein tutkinto. Jos henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon, koulutus määräytyy ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutustieto on puutteellinen ulkomaalaisten osalta. Tuntematon ryhmä sisältää tapauksia, jotka eivät kuulu mihinkään osa-alueeseen tai koordinaatit ovat puutteelliset. Taulukossa 2, liite 5, on kuvattu Kajaanin 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan osa-alueittain. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella asuvien koulutusaste ei poikkea oleellisesti kaupunkikeskustassa asuvien koulutusasteesta. Yksittäisten pienaluiden kohdalla on kuitenkin eroja. Valtionveroalaiset tulot Maaseudun verotulot perustuvat verohallinnon veronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta Kaupunginosittain veronalaisia tulot on esitetty taulukossa 3, liite 6. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen osuus Kajaanin kaikista valtionveronalaista tuloista oli 66 % vuonna 2006 ja se vastaa melko tarkalleen alueella asuvan väestön osuutta koko kaupungin väestöstä. Kaupunginosien välillä valtionveronalaisissa tuloissa oli eroja. Väestön pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella asuva väestö ei poikkea merkittävästi ydinkeskustan asukkaista väestöstä pääasiallisen toiminnan ja ammattiaseman suhteen. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella asuvista oli työvoiman ulkopuolella 52 % väestöstä ja kaupunkikeskustassa 55 %. Eläkeläisten osuus työvoiman ulkopuolella olevista oli kaupunkikeskustassa selvästi suurempi (54 %) kuin Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella (39 %). Työllisenä olevan työvoiman ja työttömän työvoiman suhteen ei ollut alueiden välillä merkittävää eroa. Työttömyys ei ole alueellisesti keskittynyt. Väestön pääasiallisessa toiminnassa on kaupunginosien välillä eroja. Esim. Vuolijoen suuralueella asuvista työvoiman ulkopuolella olevia vuonna 2006 oli 60 %. Heistä valtaosa 57 % oli eläkeläisiä. Työvoimaan kuului 40 % Vuolijoen suuralueen väestöstä ja heistä 21 % oli vuonna 2006 työttöminä. Työvoiman ulkopuolella Eläke- Koko Työvoima Työlliset Työttömät olevat läiset väestö Kaupunkimainen alue Kylä- ja kaupunginosaohj.alue Tuntematon Yhteensä

20 4 KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEEN VISIO 2013 Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen vetovoimatekijät Kajaanissa ovat luonnonläheinen ja väljä asuinympäristö, luonnon virkistyskäyttö sekä kohtuullinen etäisyys keskustan palveluista. Asuinpaikkana kylä- ja kaupunginosaohjelma-alue on tällä hetkellä vaihtoehtoinen asuinympäristö väljyyttä ja rauhaa arvostaville. Maaseudun ja kaupungin tiiviistä vuorovaikutuksesta johtuen työssäkäynti kaupunkikeskuksessa on vilkasta. Lähipalvelut ovat valmiit ja perusinfrastruktuuri sekä vesi- ja jätevesihuolto parantuneet. Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen visiona vuodelle 2013: Kajaanin kylissä ja kaupunginosissa on mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun, asumiseen ja yrittämiseen. Vision laadulliset tavoitteet: - Kylissä ja kaupunginosissa asuu eri-ikäisiä ihmisiä ja toiminta on siellä innovatiivista, vireää ja omatoimista. Siellä ympäristön tila säilyy hyvänä. - Kylissä ja kaupunginosissa elinkeinorakenne on monipuolinen ja siellä on osaavaa työvoimaa sekä yritysten että kuntien tarpeisiin. - Kylät ja kaupunginosat ovat vaihtoehtoinen asuin- ja sijaintipaikka ihmisille ja yrityksille. Perinteisen maaseutuasumisen rinnalla on myös pientaloasutusta ja vapaa-ajan asutusta sekä monipuoliset mahdollisuudet yrittämiselle. - Asumisen, toimeentulon, koulutuksen ja lähipalvelujen perusrakenteet kylissä ja kaupunginosissa on turvattu niitä uudistaen. - Kylät ja kaupunginosat ovat niiden ja keskustaajaman ihmisten vuorovaikutukseen perustuvia, tietoyhteiskuntakehitykseltään ja rakenteeltaan moderneja toimintaympäristöjä. Vision määrällinen tavoite: - Kylien ja kaupunginosien väestömäärä, ikä- ja elinkeinorakenne sekä työpaikkamäärä kehittyvät myönteiseen suuntaan. 5 KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA (OHJELMAN STRATEGIAOSA) Strategian lähtökohtana on kysymys: mistä aloittaen ja miten toimimalla päästään kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen nykytilasta sen visioon. Seuraava eli strategian lähtökohdat -kappale sisältää ratkaisuesityksen edellä olevaan kysymykseen. 16