KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA 2009-2013"

Transkriptio

1 KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA KAJAANIN KAUPUNKI 2009

2 KAJAANIN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA SISÄLTÖ sivu TIIVISTELMÄ 1 LÄHTÖKOHDAT Tarve, tausta ja organisointi Ohjelman laadinnan periaatteet ja tavoitteet Keskeiset käsitteet, rajaukset ja aineisto Käytetyt toimintamallit Liittyminen muihin ohjelmiin Ohjelman merkitys 6 2 KYLIEN JA KAUPUNGINOSIEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN 7 MUUTOSSUUNNAT 2.1 Kajaanin kylien ja kaupunginosien keskeiset tilastot Yleiset muutossuunnat Kajaanin kylien ja kaupunginosien muutossuunnat 11 3 KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEET TÄNÄÄN 12 4 KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEEN VISIO KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEEN KEHITTÄMISEN 16 STRATEGIA (OHJELMAN STRATEGIAOSA) 5.1 Strategian lähtökohdat eli kriittiset tekijät Toiminnalliset visiot ja strategiset tavoitteet 17 6 OHJELMAN ARVIOINTI JA SEURANTA 18 7 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 18 8 TOTEUTTAMISOSAT TEEMOITTAIN 18 osa A Asuminen ja ympäristö 18 osa B Elinkeinot ja työ 25 osa C Aktivointi ja yhteistyö 29 osa D Palvelut 32 Liitteet 1-7

3 TIIVISTELMÄ Kajaanin maaseutuohjelma vuosille laadittiin vuonna Kajaanin kaupungin ja Vuolijoen kunnan kuntaliitoksen sekä tietojen päivitystarpeen vuoksi laadittua ohjelmaa tarkistettiin Kaupunginhallitus valtuutti seurantaryhmän käynnistämään uuden vuosia koskevan maaseutuohjelman valmistelun. Seurantaryhmä päätti muuttaa uuden ohjelman työnimeksi kylä- ja kaupunginosaohjelma. Samalla myös ohjelman aluerajaus laajennettiin koskemaan kaikkia Leader -ohjelman mukaisia maaseutumaisia kyliä ja kaupunginosia (liite 1). Ohjelma tarkastelee toimialoittain kaikkia kaupungin talousarvio- ja taloussuunnittelun piiriin kuuluvia asioita. Ohjelma sisältää strategia- ja toimenpideosan. Strategiaosassa määritellään Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen nykytila, visio sekä strategiset tavoitteet. Toimenpideosassa määritellään strategiaosan toteuttamisen edellyttämät keinot, vastuutahot ja mahdolliset rahoittajat. Kylä- ja kaupunginosaohjelma on seurantaryhmän yhteinen näkemys Kajaanin kylien ja kaupunginosien kehittämisestä. Ohjelma perustuu näiden alueiden toimintaympäristön analyysiin, neljän teemaryhmän työhön sekä laajaan sidosryhmien kuulemiseen ja osallistumiseen. Tähän asti tehty ohjelmatyö on selkiinnyttänyt kylien ja kaupunginosien merkitystä kaupungin kehittymiselle. Näistä alueista on muodostunut yksi kaupungin vahvuustekijä väljän ja luonnonläheisen asumisen ja yrittämisen sijoittumisympäristönä. Visio: Kajaanin kylissä ja kaupunginosissa on mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun, asumiseen ja yrittämiseen. Vision ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että osia kylien ja kaupunginosien kehittämisstrategiasta sisältyy vuosittain kaupungin talousarvioon. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen kehittäminen toteutetaan toimijoiden vuoropuheluun perustuvana prosessina, jossa keskeisenä periaatteena on asukkaiden tarpeiden mukainen kehittäminen kaupungin talousresurssien puitteissa. Ohjelman teemat ovat: 1) asuminen ja ympäristö 2) elinkeinot ja työ 3) aktivointi ja yhteistyö 4) palvelut

4 Keskeiset toimenpiteet 1) Kylä- ja kaupunginosaohjelma kytketään kaupungin talousarvion valmisteluprosessiin. 2) Kajaani osallistuu kuntarahoitusosuuksin kyliä ja kaupunginosia tukeviin kehittämishankkeisiin. 3) Maankäytön suunnittelulla ja toteutuksella luodaan edellytykset elinvoimaisten ja toimivien kylien ja kaupunginosien olemassaololle. 4) Koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa pyritään turvaamaan lähipalveluja ja sähköisiä palveluja kehittämällä. 5) Kylien ja kaupunginosa-alueiden kehittämistä tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kaikkien alueella toimivien järjestöjen ja yhdistysten kuten kylä- ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Kehittämistyö perustuu poikkihallinnolliseen lähestymistapaan eri toimenpiteiden osalta ja toteutetaan yhteissuunnittelua. Kylä- ja kaupunginosaohjelma sisältää esityksiä jatkotoimenpiteistä ja suosituksia ohjelman toteutumisen arvioinnista sekä seurannasta. Ohjelman seurannasta vastaa osaltaan kylä- ja kaupunginosaohjelman seurantaryhmä.

5 KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPINGINOSAOHJELMA LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tarve, tausta ja organisointi Kajaanin maaseutuohjelmasta tehtiin ulkoinen arviointi vuonna Arvioinnista saatujen tulosten perusteella ohjelman seurantaryhmä teki kaupunginhallitukselle esityksen ohjelman jatkamisesta vuosille Jatkopäätöksessään kaupunginhallitus valtuutti maaseutuohjelman seurantaryhmä käynnistämään uuden ohjelman valmistelun. Maaseutuohjelman ulkoisen arvioinnin mukaan ohjelmalla on ollut tärkeä rooli kaupungin hanketoiminnan kehittämisessä. Arvion mukaan lähes puolet maaseutuohjelman synnyttämistä hankkeista olisi jäänyt kokonaan toteutumatta ilman ohjelmaa. Ohjelmassa mukana olleet henkilöt olivat vakuuttuneita ohjelman tarpeellisuudesta myös jatkossa. Kritiikkiä sai osakseen ohjelman puutteellinen seuranta todellisten tulosten osalta. Ohjelmassa käytettyä ns. kärkihankemenettelyä pidettiin onnistuneena lähestymistapana. Kärkihanke-esitykset ovat kohdistuneet kokoontumis- ja toimitilojen ympärille sekä erilaisiin ympäristö- ja maisemanhoitotöihin. Elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon liittyviä hanke-esityksiä arvioitiin syntyneen melko vähän. Tämä lienee tulevaisuudessa yksi selkeä syy jatkaa ohjelmatyötä erityisesti elinkeinojen kehittämisen ja työllisyydenhoidon alueilla. Maaseutumaisen asutuksen lisääntyminen Kajaanissa on lisännyt samalla kylä- ja kaupunginosaohjelman tarpeellisuutta ja tärkeyttä. Tähän on ollut syynä mm. kuntaliitos, lapsiperheiden asuinpaikkaa koskevat valinnat sekä vapaa-ajanasutuksen kasvu ranta-alueilla. Myös kuntien kilpailu asukkaista edellyttää vaihtoehtoisten, turvallisten, viihtyisien ja virikkeellisten asuin-, työja yrittäjyysympäristöjen tarjontaa. Kylä- ja kaupunginosaohjelma antaa asukkaille yhden lisämahdollisuuden vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja palvelujensa laatuun ja tarjontaan. Ohjelma liittyy osaksi kaupungin talousarvioprosessia. Maaseutuohjelman seurantaryhmän ja kaupunginjohtajan tekemien valmistelupäätösten yhteydessä maaseutuohjelman työnimeksi muutettiin kylä- ja kaupunginosaohjelma. Sen aluerajaus noudattaa Leader ohjelman mukaista maaseutumaisten alueiden rajausta (liite 1). Ohjelman laadinta Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman vuosille laadinnasta on vastannut edelliseksi ohjelmakaudeksi nimetty seurantaryhmä. Kaupunginjohtajan päätöksen mukaisesti ryhmien vetäjät valittiin asiantuntijuuden perusteella kaupungin organisaatiosta. 1

6 Uuden ohjelman seurantaryhmä koostuu seuraavista henkilöistä ja/tai yhteistyötahoista: Koski-Ounas kyläyhdistys ry, Eero Huusko, varalla Toivo Määttä Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry, Kainuun Nuotta ry, Veli-Matti Karppinen, varalla Mauri Saastamoinen Lehtikankaan asukasyhdistys ry, Erkki Kemppainen Otanmäki-seura ry, Teuvo Ruotsalainen, varalla Jari Roivainen Jormuan kyläyhdistys ry, Risto Kuvaja MTK Kajaani, Terhi Kortelainen, varalla Ella Mustakangas Kainuun ELY-keskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue, Tarja Moilanen, varalla Juha Määttä Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Jyrki Haataja, varalla Suvi Jousmäki Kainuun Yrittäjät ry, yrittäjä Pekka Nevala Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus/kainuun kyläteemahanke Tarja Lukkari ja Kalle Nieminen Pro Agria Kainuu ry, Marjatta Pikkarainen, varahenkilö kokouskohtaisesti Kainuun ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Jari Pesonen, varahenkilö kokouskohtaisesti Oulujärvi LEADER ry, Pirjo Oikarinen, varalla Hanna Linjala Metsäkeskus Kainuu, Tuomo Mikkonen, varalla Juhani Pyykkönen Kaupungin edustajat: Jukka Heikkinen (varalla Päivi Malinen), Matti Nousiainen, Eila Parviainen, Airi Heikkinen, Risto Hämäläinen ja Sisko Rimpiläinen siht. Uutta ohjelmaa työstäneet teemaryhmät sekä niiden vetäjät olivat: A. Asuminen ja ympäristö - Matti Nousiainen B. Elinkeinot ja työ - Airi Heikkinen C. Aktivointi ja yhteistyö - Risto Hämäläinen D. Palvelut - Eila Parviainen Teemaryhmien kokoonpanot on esitetty liitteessä 2. Ohjelman ideointiin ja valmisteluun on ollut mahdollisuus kaikilla kehittämisestä kiinnostuneilla tahoilla. Ohjelmaa ryhdyttiin valmistelemaan lehdessä ilmoitetulla kaikille avoimella aloitusseminaarilla. Työtä jatkettiin seminaarista saadun ideointimateriaalin pohjalta edellä mainituissa teemaryhmissä. Teemaryhmiin saivat kaikki kylä- ja asukasyhdistykset esittää omat edustajansa. Teemaryhmät laativat ohjelman keskeiset sisällöt omilta erityisalueiltaan. 2

7 1.2 Ohjelman laadinnan periaatteet ja tavoitteet Laadinnan periaatteet ja tavoitteet Ohjelman laadinnan periaatteina ja tavoitteina ovat olleet: - ottaa lähtökohdaksi uusi käsitys maaseutumaisten alueiden roolista yhteiskunnassa - tarkastella maaseutumaisten alueiden asioita sen asukkaiden ja yritysten näkökulmasta ja pyrkiä vahvistamaan kehitysedellytyksiä - määritellä kylien ja kaupunginosien rooli kaupungin kehittämisessä ja vakiinnuttaa niiden asioiden käsittely osaksi kaupungin talousarvio- ja taloussuunnittelua, jossa paikallisuudella on nykyistä keskeisempi asema - visioiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden samanaikainen tarkastelu, jotka täsmentyvät laadintaprosessin aikana laajan vuoropuhelun tuloksena - korostaa kylien ja kaupunginosien henkisiä voimavaroja, yhteisöllisyyttä, paikallista kehittämistyötä, sektorirajat ylittävää kokonaistarkastelua ja ratkaisuja, joista hyötyy koko kaupunki - pyrkiä sellaisiin työtapoihin, joissa kaupunkikeskustan ja sitä ympäröivien alueiden kehittämisessä ei ole vastakkain asettelua, vaan intressit pyritään sovittamaan yhteen molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla - ottaa kaupungin keskusta-alueet mukaan kaupunki- ja maaseutuyhteistyöhön - laatia ohjelma, joka on selkeä, tiivis ja realistinen toteuttaa 1.3 Keskeiset käsitteet, rajaukset ja aineisto Käsitteet Tilastokeskuksen kuntaryhmittelyssä Kajaani määritellään kaupunkimaiseksi kunnaksi. Kaupunkimaisen kunnan kriteereinä on, että sen väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään asukasta. Taajamalla tarkoitetaan yli 200 asukkaan rakennusryhmää, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Kajaanin kaupungin määrittelemä virallinen tilasto- ja pienaluejako muodostaa koko kaupungin maa-alueen kattavan osa-aluejaon. Sen mukaan kaupungin alue on jaettu 17 suuralueeseen ja 81 pienalueeseen. Leader -ohjelman mukaan määritellyiksi maaseutumaisiksi alueiksi luetaan 62 pienaluetta ja loput 19 ovat kaupunkikeskustaan luettavia kaupunkimaisia osaalueita. 3

8 Rajaukset ja aineisto Kylä- ja kaupunginosaohjelma ei kata kokonaisvaltaisesti kaikkea kaupungin toimintoja. Ohjelma keskittyy ensisijaisesti niihin asioihin, joilla on merkitystä kylien ja kaupunginosien asukkaiden elämän laadulle heidän lähiympäristössään. Ohjelmaa varten ei ole tehty erillisiä tutkimuksia tai selvityksiä. Ohjelma tukeutuu olemassa olevaan Kajaania ja Kainuuta koskevaan aineistoon. 1.4 Käytetyt toimintamallit Uusi yhdentävä toimintakulttuuri Kylä- ja kaupunginosapolitiikalla pyritään laajan käsitteen mukaan vaikuttamaan kaupungin eri toimialojen linjauksiin kattavasti paikallistason näkökulmasta. Suppealla kylä- ja kaupunginosapolitiikalla pyritään puolestaan vaikuttamaan erillisohjelman tapaan kohdennetuin toimin kylien ja kaupunginosien asukkaiden lähiympäristön kehitykseen. Tässä ohjelmassa käytetään suppeaa kaupunginosapolitiikan käsitettä. Se pyrkii yhdentävään otteeseen toimialojen yhteisellä strategialla, jossa määritellään yhteinen visio ja yhteiset strategiset tavoitteet sekä keinot kylien ja kaupunginosien kehittämiseksi. Yhdentävän otteen avulla pyritään rakentamaan kokonaisvaltaisempaa käytäntöä kylien ja kaupunginosien kehittämiseksi. Yhdentävään otteeseen kuuluu sektorirajat ylittävä vuoropuhelu ja laaja osallistuminen, jolle on ominaista uusi yhteistyötä korostavan toimintakulttuurin soveltaminen paikallisten asioiden käsittelyssä. Kylät ja kaupunginosat kiinteäksi osaksi talousarviokäsittelyä Talousarvio- ja taloussuunnitelma muodostaa vuosittain sen viitekehyksen, johon kylien ja kaupunginosien kehittäminen nivotaan. Keskeistä on kylien ja kaupunginosien saaminen luontevaksi osaksi kaupungin strategian ja talousarvion valmistelua: kylä- ja kaupunginosa-asioiden liittäminen talousarvion tiedontuotantoon, päätöksentekoon, johtamiseen ja kansalaiskeskusteluun. Kylä- ja kaupunginosaohjelma on samassa asemassa talousarvion suhteen kuin kaupungin sektorisuunnitelmat. Tässä järjestelmässä kyläsuunnitelmat ovat osa kylä- ja kaupunginosaohjelmaa, joka on osa talousarviosuunnittelua. Ohjelman sisältö ja rakenne Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma tarkastelee toimialoittain periaatteessa kaikkia kaupungin talousarvio- ja taloussuunnittelun piiriin kuuluvia asioita. Ohjelmassa tarkastellaan Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden kaikkia elinkeinoja. Laadintaprosessin tavoitteena on ollut saada mahdollisimman monipuolinen osallistuminen ohjelman valmisteluun. 4

9 Kylä- ja kaupunginosaohjelma rakenne sisältää kaikille teemaryhmille seuraavan yhteisen jäsennyksen: 1. Toimintaympäristön muutossuunnat 2. Visio Strategiset tavoitteet 4. Toimenpiteet Yhtenäisellä jäsentelyllä varmistetaan ohjelman rakenteellinen yhteensopivuus kaupungin talousarvioon. Muutoin teemaryhmien työt ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka noudattavat yhteistä strategiaa. Ohjelman toteuttamisprosessi Ohjelman toteuttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asukkaiden, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sitoutumiseen kehittämistyöhön sekä ohjelman konkreettiseen rakentamiseen kylillä ja kaupunginosissa siten, että hyöty-näkökulma lähtee asukkaiden ja yrittäjien tarpeista. Kehittämisen ja toteuttamisen tulee lähteä alueiden kehittämisen moderneista periaatteista, jossa johtavana periaatteena on alhaalta ylöspäin, asukkaiden tarpeista lähtevä kehittäminen. Ohjelman toteuttamisprosessi Alueiden kehittyminen Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman raamit asukkaiden, viranomaisten ja luottamushenkilöiden aktivointi ja sitoutuminen Kyläsuunnitemat Toteutus: Asukkaat, kaupunki Vaikuttavuus 1.5 Liittyminen muihin ohjelmiin: Kylä- ja kaupunginosaohjelman laadintatyössä on otettu huomioon ja hyödynnetty eri alojen ja tasojen strategioita ja ohjelmia. Näitä olivat mm. Itä- Suomen ohjelma 2015 sekä Avoin Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen strategia Lisäksi on otettu huomioon Kainuun maakuntaohjelma sekä Kainuun maakuntasuunnitelma

10 Kainuussa toteutetaan ELY-keskuksen (ent. TE-keskus) toimesta viittä maaseudun kehittämisen teemaohjelmaa: maaseutuelinkeinojen, maa- ja puutalouden, kylien kehittämisen, bioenergian ja luontomatkailun teemaohjelma. Kainuun ELY-keskus on laatinut vuoden 2007 lopussa Kainuun alueellisen maaseutusuunnitelman vuosille , jonka teemana on elinvoimainen ja uudistuva maaseutu. Oulujärvi Leader ry toteuttaa maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Ohjelma pohjautuu maaseudun asukkaiden kehittämistarpeisiin ja ideoihin. Yhdistyksen jäseniä ovat paikalliset asukkaat, yhdistykset ja yritykset sekä toiminta-alueen kunnat. Yhdistys mm. rahoittaa, kouluttaa, suunnittelee, neuvoo sekä toteuttaa erilaisia maaseutuun kohdistuvaa kehittämistyötä. Kainuun harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmassa (HAMA) vuosille on valittu 8 toimenpidekokonaisuutta toimenpidesuosituksineen. Toimenpidekokonaisuudet koskevat maaseudun palvelustrategiaa, paikallisia yrityspalveluja, maaseudun palvelukeskuksia, sähköisiä palveluja, bioenergiaa, metsätaloutta, liikkumista ja luontomatkailua. Tämä Kainuun maakunnan maaseuturyhmän laatima ohjelma on käsitelty MYR:ssä (maakuntahallituksen III kokoonpano). Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman tavoitteet ja linjaukset ovat sopusoinnussa mainittujen ohjelmien kanssa. Erityisesti Kainuun kyläteemaohjelma soveltuu tavoitteiden osalta hyvin Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman kanssa. Kajaanin ohjelman erityispiirteenä on aluerajaus, jossa kaikki alueet eivät ole perinteisiä maaseutualueita, vaan osa sijaitsee kaupunkikeskustan välittömässä läheisyydessä. Kylä- ja kaupunginosaohjelma tulee sovittaa huolellisesti yhteen Kajaanin aluerakenne ja toimenpideohjelma 2020 kanssa sekä kaavoituksen kanssa 1.6 Ohjelman merkitys Kylä- ja kaupunginosaohjelmalla luodaan sellainen perusta ja prosessi, jolla kaupungilla on jatkuva valmius vastata paikallistason kehittämisen haasteisiin. Keskeistä tässä työssä ovat kylien ja kaupunginosien kehittämistä koskevan kiinnostuksen herättäminen, luottamus omatoimisuuteen ja omien ratkaisujen löytämiseen sekä osaamisen kasvattaminen ja panostus paikallistason kehittämiseen. Ohjelma tuottaa tietopohjaa ja jäsennyksen kaupungin kylien ja kaupunginosien kehittämiseksi pitemmällä aikavälillä. Näin vältytään irrallisilta ja lyhytvaikutteisilta kehittämistoimenpiteiltä. Ohjelma edistää kylien ja kaupunginosien kehittämiseen liittyvää eri tahojen yhteistyötä ja kytkee sen osaksi kaupungin talousarvioprosessia. Ohjelmalla 6

11 pyritään luomaan kylistä ja kaupunginosista yksi kaupungin vetovoimatekijä, joka tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon asumiselle ja yrittämiselle. Edellisen ohjelmakauden tuloksia ovat mm. kylien olosuhteiden paraneminen maaseudun asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Kylät saavat kehittämistarpeensa aikaisempaa paremmin esille. Tuloksena on ollut myös yhteistyön laajeneminen, tiivistyminen ja paraneminen maaseudun asukkaiden ja kaupungin virkamiesten sekä muiden toimijoiden kanssa. Ohjelma tarjoaa uuden vaikuttamis- ja tiedonvälityskanavan samalla kun kehittämisideoiden ohjattavuus on oleellisesti parantunut. Kajaanissa kaavoitus- ja lupakäytäntö on muuttunut ohjelman aikana ja kylien asukkaiden ja yhdistysten yhteistyö lisääntynyt merkittävästi. 2 KYLIEN JA KAUPUNGINOSIEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT 2.1 Kajaanin kylien ja kaupunginosien keskeiset tilastot Kylä- ja kaupunginosaohjelman aluerajaus Kylä- ja kaupunginosaohjelman aluerajauksena käytetään Oulujärvi Leaderin soveltamaa maaseutumaisten alueiden käsitettä. Tällöin myös Kajaanin keskustaajaman (2051) alueista osa luetaan maaseutumaisiin alueisiin ja osa kaupunkikeskustan alueisiin. Kylä- ja kaupunginosaohjelman ulkopuolelle jäävät lähinnä keskustan kerrostaloalueet ja suurteollisuuden alueet. Kajaanin ydinkeskustan alueista Keskusta, Yläkaupunki, Tulliniemi, Armeijalaakso, Asemanseutu ja Onnela eivät kuulu ohjelma-alueeseen. Lisäksi Variskangas (102110), Lehtikangas, Vesitorninmäki (103140), Soidinrinne (103170) ja Laajakangas (103180) jäävät ohjelman ulkopuolelle. Myöskään Keskussairaala(104200), Palokangas(104210) ja Hoikankangas (104220), Tihisenniemi (106280), Lohtaja (107290), Kulttuurikeskus (108340) sekä Vanha-Teppana (109430) ja Ylä-Teppana (109440) eivät kuulu maaseutumaisiin alueisiin. Muut Kajaanin kaupungin pienalueet ovat maaseutumaisia alueita ja siten kylä- ja kaupunginosaohjelman piirissä. Tilastojen esittämisessä käytetään ruutupohjaisen rajauksen sijasta osa-aluejakoa sen tarjoaman monipuolisemman ja tarkemman tilastoaineiston vuoksi. Vuosien Kajaanin maaseutuohjelmaan verrattuna kylä- ja kaupunkiohjelman aluerajaus on oleellisesti muuttunut. Aikaisemmin maaseutuohjelman piirissä oli Vuolijoen liitosalue mukaan lukien noin 7000 henkilöä, joka oli 18 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Uuden kylä- ja kaupunkiohjelman piirissä oli 65 prosenttia kaupungin väestöstä eli henkeä vuoden 2008 lopussa. 7

12 Tilastotiedot Väestö Taulukko 1. Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden väestö Kajaanissa 2002, 2005 ja 2008, Lähde: Tilastokeskus, Kajaanin lukuihin on lisätty vuosien 2002 ja 2005 osalta Vuolijoen väestö kuntaliitosta edeltäneiltä ajalta Vuosi Muutos Muuttuja hlöä % Väestö yht ,3 Miehet ,1 Naiset , v , v ,4 65- v ,0 Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden väestö on säilynyt vuosien välisenä aikana lähes ennallaan. Samalla kun vuotiaiden määrä on säilynyt lähes ennallaan, on yli 65 -vuotiaiden määrä kasvanut vuotiaiden osuus maaseutumaisten alueiden väestöstä oli 25 % vuonna Kajaanin kaupungin väestön ikärakenne osa-alueittain vuoden 2008 lopussa on esitetty taulukossa 1, liite 4. Työpaikat Taulukko 2. Maaseudun työpaikat päätoimialoittain Kajaanissa Työpaikat Muutos Toimiala kpl kpl kpl kpl % Alkutuotanto Jalostus ,2 Palvelut ,0 Tuntematon Yhteensä ,4 Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelutyöpaikkojen osuus kaikista maaseutumaisten alueiden työpaikoista on 59 %, jalostuselinkeinojen osuus 36 % ja alkutuotannon osuus vajaat 5 %. 8

13 Taulukko 3. Kajaanin Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden työpaikat toimialoittain. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen osaaluetietoihin Työpaikat Muutos Toimiala kpl kpl kpl kpl % A Maa- ja metsätalous ,3 B Kalatalous C Mineraalien kaivu ,5 D Teollisuus ,1 E Energia ja vesihuolto F Rakentaminen ,7 G Kauppa ,9 H Majoitus- ja ravitsemustoiminta ,2 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ,4 J Rahoitustoiminta K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut L Julkinen hallinto M Koulutus ,7 N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ,2 O Muut palvelut ,3 P Työnantajakotitaloudet Q Kv. järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon ,7 Yhteensä ,4 Kylä kaupunginosaohjelman piiriin kuuluvien alueiden työpaikkamäärä oli vuoden 2006 lopussa 5239 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä kasvoi vuodesta työpaikalla. Eniten työpaikkojen kasvua oli kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kaupassa ja rakentamisessa. Suurimpia yksittäisiä toimialoja ovat teollisuus 22,5 %, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut 12,1 % sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 11,3 % kylä- kaupunginosaohjelma-alueen työpaikoista. Leader ohjelman mukaisten maaseutumaisten alueiden työpaikkamäärät eivät ole tarkkoja lukuja. Tämä johtuu siitä, että osa- aluetaulukossa tuntematon sisältää tapaukset, jotka eivät kuulu mihinkään osa-alueeseen tai niiden koordinaatit ovat virheelliset. Vuoden 2003 tiedoissa tällaisia työpaikkoja oli 2087, joista suuri ryhmä 597 oli julkisen hallinnon toimialalla. Vuonna 2005 tuntematon osa-alue oli 1187 työ paikalla, joista suurin ryhmä 373 työpaikkaa oli kiinteistö- ja liike-elämää palvelevissa toiminnoissa. Vastaava luku vuonna 2006 oli Selkeyden vuoksi tuntemattomat alueet on jätetty kokonaan pois tarkastelusta. Vuolijoen tiedot ovat mukana työpaikkojen yhteismäärissä myös kuntaliitosta edeltäviltä vuosilta. 9

14 2.2 Yleiset muutossuunnat Kainuun maakuntasuunnitelmassa on esitetty yleisiä kehityssuuntia, jotka sisältävät uhkia ja mahdollisuuksia sekä epävarmuutta kylien ja paikallisyhteisöjen kannalta Tällaisia ovat mm. talouden globalisaatio ja lokalisaatio, tietoyhteiskuntakehitys, kestävän kehityksen vaatimukset, yhteiskunnan pirstaloituminen ja arvojen erilaistuminen, väestömuutokset: keskittymiskehitys ja ikärakenneongelma, kansainvälistyminen, asioinnin ja työssäkäynnin lisääntyminen kaupunkien keskustoihin. Paikallisyhteisöjen kokonaisvaltaisen kehittämisen merkitys on kuitenkin kasvamassa. Tämä näkyy valtakunnallisina strategioina, ohjelmina ja kampanjoina. Maan hallituksessa on tehty päätöksiä maaseudun kehittämisen tukemiseksi. Hallitusohjelmassa tavoitteena on turvata maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Tässä tarkoituksessa hallitus on tukenut maaseudun kehittämistä päivittämällä maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä tukenut monilla muilla tavoilla maaseudun elinkeinojen ja kylätoiminnan kehittämistä. Valtioneuvoston asettama maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä esittää harvaan asutun maaseudun toimenpideohjelmassa vuosille seuraavan vision: Harvaan asuttu maaseutu koetaan Suomen rikkaudeksi ja sen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen palvelee koko suomalaista yhteiskuntaa. Harvaan asuttu maaseutu on elinvoimainen, viihtyisä sekä turvallinen asumisen, elämisen ja yrittämisen ympäristö, jota yhteisöissä toimivat ihmiset aktiivisesti kehittävät hedelmällisessä vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa kunnioittaen jokaisen yksilön osuutta yhteisössä. Yhteistyö mm. kaupunkien ja muiden yhteisöjen kanssa sekä osaamisrakenteiden hyödyntäminen ovat osa jokapäiväistä toimintaa harvaan asutulla maaseudulla. Käsitys maaseudusta ja sen roolista on muuttunut aikaisempaan verrattuna: - Maatalouspolitiikasta on siirrytty monimuotoiseen maaseutupolitiikkaan. - Kunnat tekevät yhteistyötä ja tuottavat palveluja yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa - Maaseutu nähdään yhä enemmän palvelujen tuottamisen ja käytön sekä vapaa-ajan ja asumisen ympäristönä. - Elävät kylät ja asuinalueiden omaehtoinen toiminta ovat koko kunnan menestymisen kannalta voimavara. Kansalaisten aktiivisuus kasvaa ja uusia toimijoita ja toimintatapoja esiintyy - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä suurten ja keskikokoisten kaupunkien maaseutualueet kasvavat. Kuntaliitoksien toteutuessa kuntien väkiluku nousee ja maaseutumaisuus lisääntyy, mutta samalla maaseudun pitäminen elinvoimaisena muuttuu entistä haasteellisemmaksi palvelusten harventuessa. 10

15 Kunnat huolehtivat siitä, että niillä on käytettävissä riittävästi maaseudun asiantuntemusta omassa organisaatiossa tai yhdessä naapurikuntien kanssa. 2.3 Kajaanin kylien ja kaupunginosien muutossuunnat Valtakunnallisessa aluekehityksessä on tapahtunut 2000-luvun lopussa käänne. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin on käynnistynyt uudelleen. Aluekeskukset ympäristökuntineen ovat sälyttäneet väestöpohjansa kohtuullisen hyvin. Kainuussa Kajaani- Sotkamo akseli on vahvistunut samalla kun kehitysero muuhun Kainuuseen on kasvanut. Kajaanin muuttotappiota ja väestön vähenemistä on pienentänyt mm. aktiivinen maahanmuuttopolitiikka. Globalisaatio näkyy Kajaanin seudulla mm. metsäteollisuuden rakennemuutoksena ja UPM:n Kajaanin tehtaan sulkemisena. Elinkeinoelämän ja kuntatalouden näkymät ovat nopeasti heikentyneet. Väestö on kasvanut erityisesti Kajaanin pohjoisen ja läntisen alueen kylissä. Vuolijoen liittyminen Kajaaniin laajensi kaupungin maaseutualuetta merkittävästi. Maaseudun huomioiminen kuntien yhdistymisessä on erittäin tärkeää tapauksissa, joissa selvästi kaupunkimaiseen kuntaan liittyy maaseutukunta tai -kuntia. Eri osapuolten näkökohdat tulee liitostilanteessa huomioida uskottavalla tavalla. Lähtökohtana tulee olla se, että yhdistyvän kunnan eri osat tuovat voimavaroja koko yhdistyneen kunnan menestymisen tavoitteluun ja strategiaan. Kajaanin maaseutualueen myönteistä väestökehitystä tukee hajaasutusalueiden osayleiskaavoitus. Erityisesti vahvistettu Oulujärven rantaosayleiskaava tarjoaa rakennuspaikkoja vapaa-ajan asumiseen. Merkittävän potentiaalin maaseutualueen väestön kasvulle luo Talvivaaran kaivoshanke. Seurantaryhmän SWOT-analyysi 2009 SUURIMMAT HEIKKOUDET: - kuntatalouden tasapainon ja tulopohjan heikkeneminen - kylien jakautuminen menestyviin ja kasvaviin sekä väestöään menettäviin kyliin - yrittämisen perusresurssien puute, yritysrakenteen perinne kapea ja taso heikko - palvelujen saatavuus - uskon ja osaamisen puute SUURIMMAT VAHVUUDET: - puhdas ja monimuotoinen luonto sekä rauhallinen asuinympäristö - kaupungin läheisyys ja suhteellisen lyhyet etäisyydet - rakennettu perusinfrastruktuuri ja kouluverkko - raaka-ainevarat ja yritysten osaaminen - tarjolla monipuolista tonttitarjontaa myös vesistöjen lähellä - asumisen edullisuus 11

16 - osuuskunnat SUURIMMAT UHAT: - taloustaantuman pitkittyminen - maaseudun osittainen autioituminen ja perinteisen maaseutukulttuurin muuttuminen - maaseutuvastaiset asenteet, heikko imago, osaajien poistuminen ja negatiivinen kierre - palvelutason heikkeneminen ja asuinympäristön ränsistyminen - maaseutualueen ja taajama-alueen kilpailutilanne - rasismi - infrastruktuurin rappeutuminen määrärahojen niukkuuden vuoksi - aktiivitoimijoiden väsyminen SUURIMMAT MAHDOLLISUUDET: - keskustaajaman ja maaseudun vuorovaikutus - uudistuva energiatuotanto, matkailu ja kaivostoiminta - luontoon ja erikoismaatalouteen liittyvä yrittäjyys, kuten lähiruoka - maaseutualueiden elinkeinopolitiikan toteuttaminen - laadukkaat tietoliikenneyhteydet ja toimiva infrastruktuuri - vapaa-ajan asumisen lisääntyminen - lapsiperheiden halukkuus muuttaa maaseudulle - järkevä maankäyttö ja siihen liittyvät toimenpiteet (esim. vesi- ja jätevesihuolto) - maahanmuuttajat - osuuskunnat SWOT-analyysi kertoo tiivistetysti Kajaanin kylien ja kaupunginosien toimintaympäristöstä, sen mahdollisuuksista ja uhista. Kylä- ja kaupunginosaohjelman strategia nojaa mahdollisuuteen, että osa ihmisistä on halukkaita muuttamaan maalle ja että asumista ja yrittämistä tuetaan maaseudulla. Myös maaseudun strategiset tavoitteet ovat johdettavissa em. analyysistä. Toisaalta tavoitteet myötäilevät ja tukevat muita maakunnallisia maaseudun tavoitteita. 3 KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEET TÄNÄÄN Vuolijoen ja Kajaanin kuntaliitoksessa maaseutuväestön määrä kasvoi Kajaanin alueella 4400 henkilöstä 7000 henkilöön. Samalla kaupungin pintaala kasvoi 38 % ja kaupunki sai huomattavasti uusia ranta-alueita. Kajaanin yhdyskuntarakenne on esitetty kuviossa, liite 3. Uuden aluerajauksen johdosta kylä- ja kaupunginosaohjelmaan kuuluvilla alueilla asuvan väestöä asui vuoden 2008 lopussa henkilöä eli 63 prosenttiin kaupungin väestöstä. 12

17 Maaseutumaisten alueiden lisääntymisen vuoksi kylä- ja kaupunginosaohjelman tärkeys kaupungin kehityksen kannalta on kasvanut aikaisempaan verrattuna. Kajaanin suurimmat kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen asutuskeskittymät ovat Nakertaja (1146 asukasta), Kättö (1094 asukasta) ja Vanha- Lehtikangas 994 asukasta. Väestön ikärakenne kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella Kajaanin kylien ja kaupunginosien väestön ikärakenne on esitetty taulukossa 1, liite 4. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella asui suhteellisesti kaksinkertainen määrä lapsia ja nuoria kuin ydinkeskustassa. Lapsiperheet näyttäisivät suosivan maaseutumaista pientalovaltaista asuinympäristöä. Työikäisen väestön kohdalla alueiden välillä ei ollut eroja. Vanhusväestö puolestaan hakeutuu keskustan palvelujen äärelle. Yli 65-vuotiaiden osuus on suhteellisesti kaksinkertainen keskikaupungin alueella verrattuna kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueeseen. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueista vanhusten suhteelliset osuudet ovat korkeimmat Asemantaustan, Vuolijoen kirkonkylän ja Kuusirannan alueilla. Kajaanin työpaikat ja työllisyys Alueella työssäkäyvät henkilöt muodostavat asuinpaikasta riippumatta ns. päiväväestön, jolla mitataan alueella olevien työpaikkojen määrää. Toimiala määräytyy Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL) 2002 mukaisesti. Kajaanissa oli lomautetut mukaan lukien työttöminä työnhakijoina henkilöä. Kaupungin työttömyysaste 16,7 % oli korkeampi kuin Kainuussa keskimäärin (12,6 %). Kajaanin työttömyydessä on tapahtunut selkeä käänne huonompaan suuntaan. Erityisen hälyttävä on nuorisotyöttömyyden hopea kasvu. Kajaanissa oli alle 25-vuotiaita työttöminä 666 henkilöä, joka on 22 % kaupungin kaikista työttömistä sekä kaksi kolmasosaa koko maakunnan nuorisotyöttömistä. Keskikaupunki on Kajaanin työpaikkojen suurin keskittymä (32 %) kaikista kaupungin alueella olevista työpaikoista. Keskikaupungissa suurimmat toimialat olivat terveydenhuolto (24 %) ja julkinen hallinto (16 %) alueen työpaikoista. Palokangas- Hoikankankaan osuus kaupungin työpaikoista oli (15 %). Alueen tärkeimmät toimialat olivat terveydenhuolto, julkinen hallinto ja koulutus. Tihisenniemen osuus kaupungin työpaikoista oli 8 % Tärkeimpänä toimialana teollisuus (87 %). UPM:n Kajaanin paperitehtaan toiminnan loppumisen jälkeen Tihisenniemen aluetta on kehitetty Renforsin rannan nimellä. Uusien yritysten hankinta on ollut aktiivista vuonna Alueella toimii 12 yritystä. Yrityksiin on työllistynyt kesään mennessä 106 henkilöä. Arvioiden mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä alueella työskentelee jo 200 henkilöä. 13

18 Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen työpaikat toimialoittain Työpaika A Maatalous, riistatalous ja metsätalous C Kaivostoiminta ja louhinta E Sähkö-, kaasuja vesihuolto G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriaj. I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; M Koulutus t O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset QKansainväliset järjestöt ja ulkomaiset Toimialat Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen työpaikkamäärä oli Kajaanissa työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2006, 5239 työpaikkaa. Suurimpia työpaikkakeskittymiä olivat Petäisenniska, 1230 työpaikkaa ja Otanmäki, 481 työpaikkaa. Oheisessa kuviossa on esitetty kylä- ja kaupunginosaohjelmaalueen työpaikat toimialoittain. Tärkeimmät toimialat maaseudulla ovat teollisuus, kauppa ja liike-elämää palveleva toiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Tihisenniemi (87 %), Vuolijoki (64 %) ja Petäisenniska (37 %) olivat teollisuuden työpaikkakeskittymiä. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon suhteellinen osuus työpaikoista (10 %) on korkein Teppana-Komiahon alueella. Rakentamisen työpaikkojen suhteellinen osuus oli korkein Kuurnassa (29 %). Tukku- ja vähittäiskaupan osuus Lehtikankaan työpaikoista oli 22 %. Paltaselän suuralueen työpaikoista 30 % oli kuljetus- ja varastointialalla. Koulutusrakenne Koulutukseksi katsotaan vähintään 400 tuntia kestänyt loppuun suoritettu perusasteen jälkeinen koulutus. Aikuiskoulutusta, kuten työnantajan järjestämää koulutusta, järjestöjen ja yhdistysten antamaa koulutusta, kielikursseja kirjeopetusta tms. ei lueta koulutukseksi. Koulutusaste noudattaa koulujärjestelmän rakennetta, jossa koulutus etenee vuosijaksoittain alemmilta 14

19 koulutuksen asteilta ylemmille. Koulutusaste on sitä korkeampi mitä pidemmästä koulutuksesta on kysymys. Kultakin henkilöltä on otettu huomioon vain yksi korkein tutkinto. Jos henkilö on suorittanut ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon, koulutus määräytyy ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutustieto on puutteellinen ulkomaalaisten osalta. Tuntematon ryhmä sisältää tapauksia, jotka eivät kuulu mihinkään osa-alueeseen tai koordinaatit ovat puutteelliset. Taulukossa 2, liite 5, on kuvattu Kajaanin 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan osa-alueittain. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella asuvien koulutusaste ei poikkea oleellisesti kaupunkikeskustassa asuvien koulutusasteesta. Yksittäisten pienaluiden kohdalla on kuitenkin eroja. Valtionveroalaiset tulot Maaseudun verotulot perustuvat verohallinnon veronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta Kaupunginosittain veronalaisia tulot on esitetty taulukossa 3, liite 6. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen osuus Kajaanin kaikista valtionveronalaista tuloista oli 66 % vuonna 2006 ja se vastaa melko tarkalleen alueella asuvan väestön osuutta koko kaupungin väestöstä. Kaupunginosien välillä valtionveronalaisissa tuloissa oli eroja. Väestön pääasiallinen toiminta ja ammattiasema Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella asuva väestö ei poikkea merkittävästi ydinkeskustan asukkaista väestöstä pääasiallisen toiminnan ja ammattiaseman suhteen. Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella asuvista oli työvoiman ulkopuolella 52 % väestöstä ja kaupunkikeskustassa 55 %. Eläkeläisten osuus työvoiman ulkopuolella olevista oli kaupunkikeskustassa selvästi suurempi (54 %) kuin Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueella (39 %). Työllisenä olevan työvoiman ja työttömän työvoiman suhteen ei ollut alueiden välillä merkittävää eroa. Työttömyys ei ole alueellisesti keskittynyt. Väestön pääasiallisessa toiminnassa on kaupunginosien välillä eroja. Esim. Vuolijoen suuralueella asuvista työvoiman ulkopuolella olevia vuonna 2006 oli 60 %. Heistä valtaosa 57 % oli eläkeläisiä. Työvoimaan kuului 40 % Vuolijoen suuralueen väestöstä ja heistä 21 % oli vuonna 2006 työttöminä. Työvoiman ulkopuolella Eläke- Koko Työvoima Työlliset Työttömät olevat läiset väestö Kaupunkimainen alue Kylä- ja kaupunginosaohj.alue Tuntematon Yhteensä

20 4 KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEEN VISIO 2013 Kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen vetovoimatekijät Kajaanissa ovat luonnonläheinen ja väljä asuinympäristö, luonnon virkistyskäyttö sekä kohtuullinen etäisyys keskustan palveluista. Asuinpaikkana kylä- ja kaupunginosaohjelma-alue on tällä hetkellä vaihtoehtoinen asuinympäristö väljyyttä ja rauhaa arvostaville. Maaseudun ja kaupungin tiiviistä vuorovaikutuksesta johtuen työssäkäynti kaupunkikeskuksessa on vilkasta. Lähipalvelut ovat valmiit ja perusinfrastruktuuri sekä vesi- ja jätevesihuolto parantuneet. Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen visiona vuodelle 2013: Kajaanin kylissä ja kaupunginosissa on mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun, asumiseen ja yrittämiseen. Vision laadulliset tavoitteet: - Kylissä ja kaupunginosissa asuu eri-ikäisiä ihmisiä ja toiminta on siellä innovatiivista, vireää ja omatoimista. Siellä ympäristön tila säilyy hyvänä. - Kylissä ja kaupunginosissa elinkeinorakenne on monipuolinen ja siellä on osaavaa työvoimaa sekä yritysten että kuntien tarpeisiin. - Kylät ja kaupunginosat ovat vaihtoehtoinen asuin- ja sijaintipaikka ihmisille ja yrityksille. Perinteisen maaseutuasumisen rinnalla on myös pientaloasutusta ja vapaa-ajan asutusta sekä monipuoliset mahdollisuudet yrittämiselle. - Asumisen, toimeentulon, koulutuksen ja lähipalvelujen perusrakenteet kylissä ja kaupunginosissa on turvattu niitä uudistaen. - Kylät ja kaupunginosat ovat niiden ja keskustaajaman ihmisten vuorovaikutukseen perustuvia, tietoyhteiskuntakehitykseltään ja rakenteeltaan moderneja toimintaympäristöjä. Vision määrällinen tavoite: - Kylien ja kaupunginosien väestömäärä, ikä- ja elinkeinorakenne sekä työpaikkamäärä kehittyvät myönteiseen suuntaan. 5 KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA-ALUEEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA (OHJELMAN STRATEGIAOSA) Strategian lähtökohtana on kysymys: mistä aloittaen ja miten toimimalla päästään kylä- ja kaupunginosaohjelma-alueen nykytilasta sen visioon. Seuraava eli strategian lähtökohdat -kappale sisältää ratkaisuesityksen edellä olevaan kysymykseen. 16

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria.

Työryhmä piti yhteensä neljä työseminaaria. 9 OSA C: TEEMANA OSAAMINEN JA PERUSPALVELUT Tehtävät Teemaryhmä tarkasteli osaamisen ja peruspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuuden muutossuuntia Kajaanin maaseutualueella. Toiminnan alueiksi rajattiin

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KAJAANIN MAASEUTUOHJELMA 2004-2008

KAJAANIN MAASEUTUOHJELMA 2004-2008 KAJAANIN MAASEUTUOHJELMA 2004-2008 Päivitetty 11.1.2007 KAJAANIN KAUPUNKI KAJAANIN MAASEUTUOHJELMA 2004-2008 (Päivitetty 11.1.2007) KAJAANIN KAUPUNKI 2007 KAJAANIN KAUPUNKI Kaupunginhallitus 10.11.2003

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017

Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Tilastotarkastelut kartalla

Tilastotarkastelut kartalla Tilastotarkastelut kartalla Vuosien 2003 2012 aineistot ovat Tilastokeskuksen tuottamia. Karttatoteutukset on tehty Kajaanin kaupungin maankäyttöpalveluissa. Ikäjako tilastoalueittain 31.12.2012 on haettu

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi

Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu. Siilinjärvi Yhteistyön kantava voima kylät palvelukeskuksina, case Kainuu Siilinjärvi 11.04.2013 Veli-Matti Karppinen Lähtökohtia 1. Miten kansainvälisten hyvien käytäntöjen juurruttaminen 2. Nopeisiin verkkoihin

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMAN SEURANTARYHMÄN KOKOUS

KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMAN SEURANTARYHMÄN KOKOUS KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMAN SEURANTARYHMÄN KOKOUS Aika ke 17.10.2012 klo 9.00 11.10 Paikka Vuolijoen kunnantalo Oy, Vuolijoki Läsnä Juha Määttä, Kainuun ELY-keskus Paula Karppinen, Kainuun maakunta

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA 2009 2013, TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTATAULUKKO

KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA 2009 2013, TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTATAULUKKO KAJAANIN KYLÄ- JA KAUPUNGINOSAOHJELMA 2009 2013, TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTATAULUKKO Teema-alue: Asuminen ja ympäristö aj. 1.1.2010-21.10.2013, Matti Nousiainen Tavoitteet Toimenpiteet/Aikataulu

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA

KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA 1 LIITE 3 KALAJOEN KAUPUNGIN STRATEGIA Kalajoen kaupungin toiminta-ajatus Meriluonnon ja jokilaaksojen aurinkoinen Kalajoki tarjoaa viihtyisän asuinympäristön, mahdollisuudet yrittämiseen, työhön ja hyvään

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot