Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MH, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman hankkeet (EAKR), myönteiset päätökset Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman hankkeet (EAKR), kielteiset päätökset Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ylimaakunnalliset hankkeet (EAKR), kielteiset päätökset Aika Avoin data ja rajapinnat -hankkeen päättäminen Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun päättäminen Liite: VM-ohje maakuntien perustamiseen myönnetyn esivalmistelu- ja IC Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Lausunto Uudenmaan liitolle Uusimaa-kaava 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta Ehdokkaan nimeäminen taiteen edistämiskeskuksen taideneuvostoon Taloussuunnitelmavuoden 2021 lisääminen vuoden 2019 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan Henkilöstökertomus Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Maakunnan tila kevät katsaus Juha Vanhasen ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä ja maankäyttöjaoksen jäsenyydestä Heidi Huldènin ero Varsinais-Suomen liiton kielellisten palvelujen toimikunnan jäsenyydestä Maakuntahallituksen ja viraston henkilökunnan kesäretki Tiedoksi annettavat asiat Liite: Matkaraportti_Partanen Liite: Matkaraportti_Heinonen Viranhaltijapäätökset Kokouksen päättäminen... 87

2 -1, MH :00 Sivu 1

3 -1, MH :00 Sivu 2 Maakuntahallitus Esityslista 5/2019 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Kokoushuone Tammi ASIAT 1-20 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Achrén Ulla Alatalo Juuso, 1. vpj. Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Huovinen Pentti Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Virolainen Anne-Mari Aaltonen Niko Rinne Tarja Hamunen Ilkka Ratilainen Niina Vuola Hanna Jori Talvikki Turpeinen Juhana Rantasaari Juha Rantala Jukka Halkilahti Jaakko Välke Olli Karnisto-Toivonen Saija Vallavuori Kaisa Rasi Jarmo Maavirta Pia Mäki-Punto-Ristanen Tarja Heikkilä Lauri Lindberg Marko Vanhanen Juha ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Sjölund Janne Siren Saara-Sofia Andersson Li Leskinen Riikka Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Stjernberg Kirsi Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Toimialapäällikkö Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ LIITON VERKKOSIVUILLA Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 1, MH :00 Sivu 3 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

5 2, MH :00 Sivu 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus (mh ) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija PM/HM Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Juhani Pilpolan ja Hannu Rautasen. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 3, MH :00 Sivu 5 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

7 4, MH :00 Sivu 6 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN HANKKEET (EAKR), MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pkyritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa strategian tavoitteita. Varsinais-Suomen liittoon on saatu Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelmaa koskevia hakemuksia. Valintaesitykset ovat oheismateriaalina. Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen , KAEV - Kestävä alueellinen energiantuotanto ja -varastointi (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja uusiutuvan energian laajamittaisempaan ja älykkäämpään hyödyntämiseen pientalovaltaisilla asuinalueilla. Hankkeessa kehitetään uusia liiketoimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat älykkään alueellisen energiantuotannon ja -käytön. Toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja pilotoidaan Naantalin asuntomessuilla Pilottijärjestelmä sisältää usean kiinteistön käytössä olevan aurinkovoimalan ja energiavaraston, jotka on liitetty asuntoihin älykkään mikroverkon avulla. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 56,9/60 ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Konkreettinen ja käytännönläheinen hanke, joka tarjoaa uudenlaista ratkaisua tiivistä ja kompaktia testikohdetta hyödyntäen. Hanke tarjoaa yrityksille uudenlaisia palvelumalleja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Hankkeen tuloksena myös energiavarastojen tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistuu entistä paremmin. Projektin käytännönläheinen toimintatapa auttaa toimijoita hyödyntämään tulokset myös kaupallisesti. Hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 3.2. (Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen) erityisiä valintaperusteita , Vihreät matkaketjut (hakijana Turku Science Park Oy) Hankkeen kuvaus: Hankkeessa tavoitteina on lisätä energiatehokasta ja vähähiilistä liikkumista sekä luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiatehokkaan liikkumisen edistämisen ja matkaketjujen ymmärtämisen kautta. Hankkeen toimenpiteiden avulla yrityksille kehitetään uutta liiketoimintaa digitoimalla reitti- ja aikataulutietoja sekä pilotoimalla vähähiilisiä matkaketjuja. Lisäksi hanke lisää liikennepalveluiden tuottajien verkostomaista yhteistyötä ja lisää yritysten osaamista liikennepalvelualalla. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 53/60, asiantuntija-arvioihin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Tarve matkaketjujen ja siihen liittyvän datan kehittämiseen on suuri. Sinänsä hankkeen kaltainen toiminta on tarpeen. Käytännönläheinen ja konkreettinen hanke tuo todellisia vaihtoehtoja arjen liikkumisvalintoihin. Alueellisten toimijoiden välinen yhteistyö on hankkeessa vahvaa. Digitoimalla reitti- ja aikataulutietoja luodaan uutta liiketoimintaa alueemme yrityksille. Hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 3.2. (Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen) erityisiä valintaperusteita. Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

8 4, MH :00 Sivu , FoodTech Platform Finland - Ruokajärjestelmän innovaatioprosessin uudistava ekosysteemi (hakijana Turun yliopisto) Hankkeen kuvaus: Päätavoite on luoda uutta kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja ruokaketjun ympärille. Hankkeessa vahvistetaan ja edelleen kehitetään vasta perustettua ainutlaatuista FoodTech Platform Finland -kasvuverkostoa (FT), jonka tehtävä on tuoda yhteen toimijoita, jotka voivat yhdessä tuottaa uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Erityisen tärkeä tavoite on kiihdyttää energiaa säästävien, vähähiilisten ratkaisujen, uudistuvan energian hyödyntävien ratkaisujen kehittäminen ja demonstrointi. Hankkeen tuloksena syntyy malli itsenäisesti toimivalle innovaatioalustalle. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 55/65 ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Konkreettinen ja ajankohtainen hanke, joka tukee erinomaisesti maakuntastrategiaa. Ilmastonmuutoksen aikana on tärkeää lisätä resurssitehokkuutta ruokahävikin välttämiseksi. Hanke tuo uskottavasti toimijat yhteen luomaan uutta liiketoimintaa ruokaketjun ympärille. Hankkeen myötävaikutuksella syntyy uutta kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja. Hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 4.1. (Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta) erityisiä valintaperusteita. Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen , Terveysalan välittäjäalusta (Terva), (hakijana Turku Science Park Oy) Hankkeen kuvaus: Terveysalan ratkaisujen testaaminen ja yhteiskehittäminen tehdään tyypillisesti terveyspalveluja tarjoavissa, tai terveysalan ammattilaisia kouluttavissa organisaatioissa näiden testialustoilla. Tässä hankkeessa kehitettävä välittäjäalusta kokoaa Varsinais-Suomessa toimivat terveysalan testialustat (94 kpl) yhdeksi kokonaisuudeksi ja etsii yritysten tarpeisiin sopivimmat testialustapalvelut. Tämä on selkeä parannus nykytilanteeseen, jossa yrityksiltä kuuluu merkittävästi aikaa sopivien palvelujen etsimiseen, mikä hidastaa tuotekehitystä ja uusien ratkaisujen saamista markkinoille. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 43,5/55, asiantuntija-arvioihin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Hankkeessa on tarkasti rajattu ongelma ja siihen tarjotaan uskottava menetelmä ratkaisuksi. Välittäjäalustan rakentaminen on hyvin kuvattu ja toimenpiteet vaikuttavat perustelluilta. Yritysten ei enää tarvitse etsiä testialustapalveluja, välittäjäalustan tehdessä sen yritysten puolesta. Toiminnan jatkuvuus on turvattu siten, että yhteistyösopimuksen piiriin kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneet ottamaan saadut tulokset jokapäiväiseen käyttöön. Hanke tukee vahvasti erityistavoitteen 5.1. (Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen) erityisiä valintaperusteita. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet Koordinoiva Uudenmaan liitto vastaa tuen myöntämisestä hankkeille ja tekee rahoituspäätökset EURA2014-järjestelmässä. Vasta nämä päätökset ovat valituskelpoisia. Koordinoiva liitto voi tarvittaessa, neuvoteltuaan hakijan kanssa, tehdä pieniä teknisiä muutoksia hankesuunnitelmaan ja niillä voi olla vaikutuksia myönnettävän tuen määrään. Myönnetty enimmäistukimäärä ei voi kuitenkaan ylittyä. Lisäksi myönnetty tuki ei voi ylittää 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Valmistelija TN/VR

9 4, MH :00 Sivu 8 Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2019 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä (sis. vuoden 2018 kehyksestä sitomattomat EAKR-varat). Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeelle KAEV - Kestävä alueellinen energiantuotanto ja -varastointi (306602) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeelle Vihreät matkaketjut (306594) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turun yliopistolle myönnetään hankkeelle FoodTech Platform Finland - Ruokajärjestelmän innovaatioprosessin uudistava ekosysteemi (306580) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeelle Terveysalan välittäjäalusta (Terva) (306410) EAKR ja valtion rahoitusta 69,95 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Päätös FoodTech Platform Finland - Ruokajärjestelmän innovaatioprosessin uudistava ekosysteemi (306580) -hankkeen osalta varmistetaan Loimaan seutukunnan mukanaolo. Päätösesitys hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa. Etelä-Suomen maakuntien EAKR-haku (Euroopan aluekehitysrahasto) toteutui ajalla Haun painopisteenä Varsinais-Suomen alueella oli älykkään erikoistumisen kärjet: Sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, Innovatiiviset ruokaketjut, Lääke- ja bioteknologia. Haku oli kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe oli ideahaku , jossa hakijat toimittivat tavallista hakemusta suppeamman projektin aiesuunnitelman. Varsinais-Suomea koskevia ideoita oli yhteensä 23 ja näistä kaikista annettiin hakijoille palaute. Toisessa vaiheessa mennessä jätettiin varsinaiset hankehakemukset EURA2014-järjestelmässä. Varsinais-Suomea koskevia hakemuksia saatiin yhteensä 11. Varsinais-Suomen liiton käytössä oleva myöntövaltuus on n. 1,8 milj. euroa. Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2019 indikatiivisesta EAKRkehyksestä (sis. vuoden 2018 kehyksestä sitomattomat EAKR-varat). Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeelle KAEV - Kestävä alueellinen energiantuotanto ja -varastointi (306602) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeelle Vihreät matkaketjut (306594) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Turun yliopistolle myönnetään hankkeelle FoodTech Platform Finland - Ruokajärjestelmän innovaatioprosessin uudistava ekosysteemi (306580) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa.

10 4, MH :00 Sivu 9 Päätös Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeelle Terveysalan välittäjäalusta (Terva) (306410) EAKR ja valtion rahoitusta 69,95 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ( euroa), kuitenkin enintään euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11 5, MH :00 Sivu 10 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN HANKKEET (EAKR), KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pkyritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa strategian tavoitteita. Varsinais-Suomen liittoon on saatu Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelmaa koskevia hakemuksia. Valintaesitykset ovat oheismateriaalina. Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta , Kasvua kiertotaloudesta (hakijana Turku Science Park Oy) Hankekuvaus: Tässä hankkeessa pilotoidaan sekä Kasvun roadmap -ohjelma että kehitetään yrityksille suotuisaa toimintaympäristöä bio- ja kiertotalouden mukaiselle liiketoiminnalle. Suotuisan toimintaympäristön kehittäminen sisältää infrastruktuurin ja toimintamallin kehittämisen, missä yritykset hyödyntävät teollisuuden sivu- ja jätevirtoja, toimivat arvoketjuissa sekä käyttävät digitaalisia jakamisalustoja kierrätysasteen nostamiseksi. Näitä kehitetään yhdessä teollisuusyritysten, maanomistajien ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi, tunnistetaan ja viedään eteenpäin kansallisille ja kansainvälisille toimijoille yritysten kasvun ja uudistumisen esteitä, jotta regulaatio ja sääntely kannustaisivat kiertotalouteen. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 35,3/65, asiantuntija-arvioihin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Hankkeen perustavoite ei ole selkeä ja uutuusarvo jää pieneksi suhteessa moniin muihin vastaaviin, jo tehtyihin hankkeisiin. Hankkeen toiminta on lähellä hakijaorganisaation omaa perustoimintaa vailla hankekumppaneita. Hanke ei tue vahvasti erityistavoitteen 4.1. (Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta) erityisiä valintaperusteita , Teknologiakampus Turku (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on tukea ja vahvistaa strategisesti merkittävien tulevaisuuden teknologioiden kehittymistä, valmistavan teollisuuden uudistumista ja teknologia-alan yritysten TKItoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä, samalla edistäen yritysten kasvua. Laaja-alainen ja monitieteinen siniseen kasvuun sekä bio- ja lääketieteeseen perustuva osaamiskeskittymä tukee teollisuuden modernisaatiota ja tulevaisuuden teknologioiden kehittymistä Turun alueella. Hankkeessa rakennetaan pitkäjänteinen, pysyvä toimintarakenne missä alueen korkeakoulujen osaamisalat ja laboratorioinfrastruktuurit tuodaan moderneiksi testialustoiksi yrityksen kehittämisen ja tutkimuksen käyttöön. Lisäksi tiivistetään yhteistyötä teollisuuden modernisaation kansainvälisten huippuyksiköiden ja yliopistojen välillä. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 48,4/65, asiantuntija-arvioihin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Ajankohtainen ja tärkeä aihepiiri, mutta toimenpiteiltään hanke on toimijoidensa perustyötä, reagointia toimintaympäristön muutoksiin. Uutuusarvo jää ohueksi, koska hanke on hyvin lähellä hankkeen toteuttajien perustoimintaa. Hanke tukee vain osittain erityistavoitteen 4.1. (Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta) erityisiä valintaperusteita.

12 5, MH :00 Sivu 11 Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen , Teollisuuden modernisointi ja kasvu Varsinais-Suomessa (hakijana Yrityssalo Oy) Hankekuvaus: Hankkeen lähtökohtana on turvata varsinaissuomalaisten yritysten kilpailukyvyn jatkuva kehittyminen ja muutosvalmius sekä luoda tavoitteellista, ketterää yhteistyötä laajaalaisesti yli rajojen. Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset teollisuuden yritysten liiketoiminnan kasvulle. Hankkeen toimenpiteillä mahdollistetaan uusimman tutkimukseen ja kokemukseen perustuvan tiedon hyödyntäminen. Hankkeessa luodaan uusia yhteistyömuotoja sekä pilotoidaan uusia toimintatapoja sekä tuetaan yrityksiä uusille kasvualoille pääsyssä. Tuloksena myötävaikutetaan eri keinoin kasvuyritysten liiketoiminnan uudistumiseen, kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja teknologian nopean kehityksen haltuunottoon. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 28,9/55, asiantuntija-arvioihin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Hanke on lähellä tuensaajan omaa toimintaa ja jo olemassa olevia verkostoja. Hankkeen uutuusarvo jää vähäiseksi suhteessa jo toteutettuihin kehittämishankkeisiin. Mahdollisten tulosten pysyvyys hankkeen päätyttyä olisi pääosin veturiyritysten varassa, mikä olisi riskialtista. Kustannuksiltaan kallis hanke ei tue vahvasti erityistavoitteen 5.1. (Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen) erityisiä valintaperusteita , VAUHTI Intoa ja uudistumiskykyä Varsinais-Suomeen (hakijana Varsinais-Suomen Yrittäjät ry) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on synnyttää kuntiin osaamis- ja innovaatiokeskittymä, jossa pk-yrittäjät, kunnan eri toimijat, opiskelijat sekä elinkeinoelämään sidoksissa olevat toimijat, kuten erilaiset yhdistykset, kohtaavat dialogimaisesti toisiaan kuunnellen ja toisiltaan oppien. Hankkeen avulla lisätään merkittävästi varsinaissuomalaisten toimijoiden aitoa ja tuloksellista verkostoyhteistyötä, strategista johtamis- ja yrittäjyysosaamista sekä tuodaan yrittäjien käyttöön konkreettisia työkaluja oman liiketoiminnan kehittämiseen ja digitalisoimiseen. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 22,7/55, asiantuntija-arvioihin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Hanke sisältää suurelta osin tavallisia kuntien, yritysten, ja oppilaitosten välisiä yhteistyötoimenpiteitä. Tavoitteena oleva innovaatiokeskittymä muistuttaa jo toimivia osaamiskeskittymiä, kuntien elinkeinotoimia. Julkisesti tuettuja neuvontaja koulutuspalveluja on jo tarjolla, joten uutuusarvoa ei ole. Hanke ei tue vahvasti erityistavoitteen 5.1. (Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen) erityisiä valintaperusteita , Blue Industry Network (hakijana Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi) Hankekuvaus: Hankkeessa kehitetään yhteistoimintamalli älykkään meriteollisuuden verkostolle ja käynnistetään verkoston toiminta. Se tukee Blue Industry Parkin kehitystä ja luo sille innovatiivisen ja yrityslähtöisen toimintatavan. Verkosto kiihdyttää yhteistä innovaatio- ja kehitystoimintaa, luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia ja tukee yritysten resilienssiä ja kasvua. Hanke vastaa Turun seudun ja laajemmin Suomen meri- ja valmistavan teknologiateollisuuden kasvutarpeisiin ja edistää alan tulevaisuuden kilpailukykyä. Hankkeen kohderyhmä on meriklusterin sekä teknologiateollisuuden yritykset, joiden sovellukset palvelevat meriteollisuutta. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään 39,1/55, asiantuntija-arvioihin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun Aihe ja toimiala ovat tärkeitä, mutta hanke on kallis ja pieni uutuusarvoltaan. Hankkeen maantieteellinen kohdentuminen ei korreloi hankesuunnitelman kanssa. Samasta toiminnasta on jo käyty keskusteluja 6Aika-ohjelman kanssa. Hanke ei

13 5, MH :00 Sivu 12 tue vahvasti erityistavoitteen 5.1. (Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen) erityisiä valintaperusteita. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet Hankkeita on arvioitu suhteessa ohjelmassa määriteltyihin yleisiin ja erityisiin valintaperusteisiin. Hankkeita on arvioitu myös maakuntastrategian tavoitteiden edistämisen kannalta. Hankkeet on priorisoitu suhteessa käytettävissä olevaan myöntövaltuuteen, jolloin näitä hankkeita ei esitetä rahoitettaviksi. Valmistelija Ehdotus TN/VR Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä rahoitusta Varsinais-Suomen liiton vuoden 2019 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä: Turku Science Park Oy: , Kasvua kiertotaloudesta Turun ammattikorkeakoulu Oy: , Teknologiakampus Turku Yrityssalo Oy: , Teollisuuden modernisointi ja kasvu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen Yrittäjät ry: , VAUHTI Intoa ja uudistumiskykyä Varsinais-Suomeen Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi: , Blue Industry Network Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Hankerahoitusjaoston pöytäkirja liitteineen on nähtävänä kokouksessa. Etelä-Suomen maakuntien EAKR-haku (Euroopan aluekehitysrahasto) toteutui ajalla Haun painopisteenä Varsinais-Suomen alueella oli älykkään erikoistumisen kärjet: Sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, Innovatiiviset ruokaketjut, Lääke- ja bioteknologia. Haku oli kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe oli ideahaku , jossa hakijat toimittivat tavallista hakemusta suppeamman projektin aiesuunnitelman. Varsinais-Suomea koskevia ideoita oli yhteensä 23 ja näistä kaikista annettiin hakijoille palaute. Toisessa vaiheessa mennessä jätettiin varsinaiset hankehakemukset EURA2014-järjestelmässä. Varsinais-Suomea koskevia hakemuksia saatiin yhteensä 11. Varsinais-Suomen liiton käytössä oleva myöntövaltuus on n. 1,8 milj. euroa. Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä rahoitusta Varsinais-Suomen liiton vuoden 2019 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä: Turku Science Park Oy: , Kasvua kiertotaloudesta Turun ammattikorkeakoulu Oy: , Teknologiakampus Turku Yrityssalo Oy: , Teollisuuden modernisointi ja kasvu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen Yrittäjät ry: , VAUHTI Intoa ja uudistumiskykyä Varsinais-Suomeen Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi: , Blue Industry Network

14 5, MH :00 Sivu 13 Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p ,

15 6, MH :00 Sivu 14 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN YLIMAAKUNNALLISET HANKKEET (EAKR), KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahastoohjelmaa koskevia ylimaakunnallisia hakemuksia, joissa hakija on toisesta maakunnasta ja rahoitusta saava osatoteuttaja Varsinais-Suomesta. Valintaesitykset ovat oheismateriaalina. Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta , Vaativat muovisovellukset (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu Oy) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on luoda vaativiin muovi- ja komposiittisovelluksiin (lääketieteelliset ja tekniset sovellukset) ja niiden prosessointiin liittyvä yhteistyöverkosto, joka monipuolistaa alan yritysten osaamista ja edistää ja nopeuttaa tuotekehitystyötä ja teknisiin haasteisiin vastaamista. Toimiva yhteistyöverkosto edistää myös yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, innovaatioiden tunnistamista, sekä yritysten kasvua. Samalla korkeakoulut voivat kehittää tutkimus- ja oppimisympäristöjään ja edistää yhteistyötä alan yritysten kanssa. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arviointiin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi ja hankepriorisointikeskusteluun , sekä Etelä-Suomen EAKR-koordinaatioryhmän kokouksessa käytyyn ylimaakunnallisten hankkeiden arviointikeskusteluun Hämeen liitto suhtautuu hankkeen rahoittamiseen kielteisesti. Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen , TEKMUKKI - Teknisten muovien ketterät kierrätyspilotoinnit (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajina Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja Ukipolis Oy) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteina on luoda Varsinais-Suomen sekä Etelä-Karjalan yrityksille monistettavaa muovien kiertotalouden liiketoimintaosaamista, sekä luoda yritysten välille toimiva teknisten muovien kierrätysverkosto. Verkostossa toimivat muoviteollisuuden ja jätehuollon yritykset sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä ja tukevat toisiaan toiminnan kannattavuuden ja osaamisen kasvussa. Tavoitteena on kokeilla muovijätettä tuottavien ja sitä hyödyntävien yritysten kanssa resurssitehokkaita, monistettavia keräys- ja kierrätysjärjestelmiä, joilla voidaan tehostaa muovijätteen hyötykäyttöä yhteistyössä alan oppilaitosten ja kehitysyhtiöiden kanssa. Hankkeen toteutusaika on Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arviointiin ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi ja hankepriorisointikeskusteluun , sekä Etelä-Suomen EAKR-koordinaatioryhmän kokouksessa käytyyn ylimaakunnallisten hankkeiden arviointikeskusteluun Etelä-Karjalan liitto suhtautuu hankkeen rahoittamiseen kielteisesti. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet Hankkeita on arvioitu suhteessa ohjelmassa määriteltyihin yleisiin ja erityisiin valintaperusteisiin. Hankkeita on arvioitu myös maakuntastrategian tavoitteiden edistämisen kannalta. Hankkeet on priorisoitu suhteessa käytettävissä olevaan myöntövaltuuteen, jolloin näitä hankkeita ei esitetä rahoitettaviksi. Valmistelija TN/VR

16 6, MH :00 Sivu 15 Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä rahoitusta Varsinais-Suomen liiton vuoden 2019 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä: Turun ammattikorkeakoulu Oy: , Vaativat muovisovellukset Turun ammattikorkeakoulu Oy: , TEKMUKKI - Teknisten muovien ketterät kierrätyspilotoinnit Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Hankerahoitusjaoston pöytäkirja liitteineen on nähtävänä kokouksessa. Etelä-Suomen maakuntien EAKR-haku (Euroopan aluekehitysrahasto) toteutui ajalla Haun painopisteenä Varsinais-Suomen alueella oli älykkään erikoistumisen kärjet: Sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, Innovatiiviset ruokaketjut, Lääke- ja bioteknologia. Haku oli kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe oli ideahaku , jossa hakijat toimittivat tavallista hakemusta suppeamman projektin aiesuunnitelman. Varsinais-Suomea koskevia ideoita oli yhteensä 23 ja näistä kaikista annettiin hakijoille palaute. Toisessa vaiheessa mennessä jätettiin varsinaiset hankehakemukset EURA2014-järjestelmässä. Varsinais-Suomea koskevia hakemuksia saatiin yhteensä 11. Varsinais-Suomen liiton käytössä oleva myöntövaltuus on n. 1,8 milj. euroa. Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä rahoitusta Varsinais-Suomen liiton vuoden 2019 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä: Turun ammattikorkeakoulu Oy: , Vaativat muovisovellukset Turun ammattikorkeakoulu Oy: , TEKMUKKI - Teknisten muovien ketterät kierrätyspilotoinnit Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

17 7, MH :00 MAANK: 162/2014 Sivu 16 6AIKA AVOIN DATA JA RAJAPINNAT -HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton yhteydessä toimiva Lounaistieto on ollut osatoteuttajana mukana 6aikastrategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeessa. Lounaistiedon osatoteutuksen tavoitteena oli rakentaa työkaluja ja toimintatapoja avoimen datan jakeluun Lounais-Suomen alueella. Heinäkuussa 2014 käynnistetty hanke päättyi vuoden 2017 lopussa. Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa, josta Lounaistiedon osatoteutuksen osuus oli noin euroa. Valmistelija JV/AV/hm Maakuntajohtajan ehdotus Lounaistiedon osahankkeen keskeinen tulos oli Lounais-Suomen dataportaali, joka toteutettiin yhteistyössä Suomen suurimpien kaupunkien kanssa. Dataportaali on lounaisen Suomen avoimen datan tallennus- ja jakelualusta, ja se toimii pysyvästi osana Lounaistieto.fi-aluetietopalvelua osoitteessa data.lounaistieto.fi. Vastaavat dataportaalitoteutukset toteutettiin myös pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Ouluun. Hankeen pysyvänä tuloksena maakuntaan synnytettiin myös Avoimen tiedon verkosto, joka toimii osana Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumia. Verkosto tekee työtä tiedon avoimen saatavuuden edistämiseksi lounaisessa Suomessa. Lounais-Suomen dataportaalin pysyvä ylläpitovastuu on Lounaistiedolla, joka vastaa dataportaalin teknisen ylläpidon hankinnasta. Lisäksi Lounaistieto osallistuu dataportaalin kehittämiseen ja kehittämiskustannuksiin yhdessä Tampereen, Oulun ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Dataportaalin rahoitus on toteutettu Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton välisellä sopimuksella, jossa molemmat osapuolet kasvattivat yhteisvastuullisesti Lounaistiedon rahoitusosuuttaan yhteensä eurolla. Lounaistiedon osahankkeen lopulliset kustannukset olivat euroa. Hankkeen omarahoitusosuus oli 33 % lopullisista kustannuksista, ja se katettiin suurimmaksi osaksi Lounaistiedon koordinaattorin työpanoksena Lounaistiedon perusrahoituksesta sekä osin tietopalvelupäällikön työpanoksena. Osahanke tuotti ylijäämää yhteensä euroa. Hankkeen päättämisen viivästyminen johtuu viimeisen maksatushakemuksen käsittelyn viivästymisestä Lounaistiedosta tai Varsinais-Suomen liitosta riippumattomista syistä. Päätös Lisätietoja Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi 6Aika Avoin data ja rajapinnat -hankkeen tulokset ja valtuuttaa maakuntajohtajan päättämään hankkeen ylijäämän käyttämisestä. Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

18 8, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 17 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUN PÄÄTTÄMINEN Asia Hallituksen eronpyynnön vuoksi eduskunnan puhemies totesi, että eduskunnalle ei ole edellytyksiä käsitellä maakunta- ja soteuudistusta, vaan uudistus raukeaa kokonaisuudessaan. Uudistusta koskeva työ päätettiin kohdistaa esivalmistelun ja ICT työn päättämiseen, tehdyn työn dokumentointiin, käytettyjen avustusten raportointiin sekä muuhun uudistusta koskevan valmistelun hallittuun alasajoon. Valtiovarainministeriö on antanut ohjeen maakuntien esivalmistelun alasajosta (oheismateriaali 1). Valtiovarainministeriö on ilmoittanut valtionavustuksen käytön hyväksyttävät kustannukset eteenpäin. Varsinais-Suomessa on ryhdytty välittömään uudistuksen alasajoon valtakunnalliset ohjeet huomioon ottaen. Arkistointi Valmistelutyössä syntynyttä tietoaineistoa on Varsinais-Suomen liiton, Turun kaupungin ja Pelastuslaitoksen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnassa. Valtiovarainministeriö on antanut suosituksen, jonka mukaan muutosorganisaatioiden toiminnassa syntynyt materiaali tulee koota yhteen, valmistelussa mukana olleiden organisaatioiden arkistoihin sisältyvät säilyvät nykyisten organisaatioiden hallinnassa ja liittojen toimintaan liittyvä materiaali liittojen hallinnassa. Varsinais-Suomessa muutosorganisaation esivalmistelussa syntynyt olennainen aineisto on arkistoitu SharePoint-järjestelmään. Varsinais-Suomen liitto vastaa aineiston säilyttämisestä digitaalisessa muodossa ja sen luovuttamisesta julkisuuslain mukaisesti. Varsinais-Suomen maakunnan kokonaisturvallisuuden ja varautumisen valmistelumateriaali sisältää turvaluokiteltua aineistoa. Turvaluokiteltujen asiakirjasäännösten perusteella kaikki turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvä valmistelumateriaali säilytetään asianmukaisesti Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Suojelupoliisin hyväksymällä henkilöllä (henkilöturvallisuusselvitys) on perustellusta syystä mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tiloissa. Turun kaupunki säilyttää hallussaan olevan materiaalin extranet- järjestelmässä. Kuntia on ohjeistettu kirjeellä sote- ja maakuntauudistusta koskevien sopimusten säilyttämisestä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tweb-järjestelmässä. Järjestelmä on käytössä vuoden 2019 loppuun asti ja myöhemminkin, mikäli kunta sopii asiasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. ICT-valmisteluun liittyvää aineistoa säilytetään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Työn sisältö Kansallisen loppuraportoinnin osalta muutosorganisaatio on toimittanut Maakuntien tietopyynnön raportoinnin (oheismateriaali 2) annettuun määräaikaan mennessä. Varsinais-Suomen tietopyynnön raportissa on kuvattu ja esitelty kokonaisvaltaisesti sekä maakunta- että sote-palveluiden uudistamisen valmistelua ja valmistelun aikana syntyneitä raportteja. Se pohjautuu mm. muutosorganisaatiossa valmistelutyön pohjalta laadittuihin Suuntaviivoja Sote - palveluille sekä Havaintoja maakuntauudistusvalmistelusta ns. MAKU -tehtävien osalta - raportteihin. Avustusten raportointi Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun on myönnetty valtiovarainministeriön rahoitusta vuosien 2017, 2018 ja 2019 aikana useilla eri päätöksillä ja rahoitusehdoilla. Rahoituksen käyttöehtoja on myös muutettu valtiovarainministeriön toimesta uusilla päätöksillä.

19 8, MH :00 EDUNV: 28/2015 Sivu 18 Maakuntauudistuksen valmistelulle on oma kustannuspaikka 820, jonka mukaan valtion rahoitusta on tähän mennessä käyttämättä ,84 euroa. Rahoituksen käytön raportointia valmistellaan. Maakuntauudistuksen vuoden 2019 toteutuma tähän mennessä ,58 euroa. Arvion mukaan vuoden 2019 toteutuma kesäkuun mennessä on noin euroa. Rahoitusta on myönnetty yhteensä euroa ja käytetty mennessä ,16 euroa. Omarahoitusosuus katetaan liiton sekä Pelastuslaitoksen omana työnä. Omarahoituksen toteutuma mennessä on ,32 euroa. Rahoitus raportoidaan rahoituspäätöksittäin avustushakemuksen menokohteita käyttäen. Käyttämättä jäänyt rahoitus palautetaan VM:n ohjeistuksen mukaisesti vuoden loppuun mennessä. ICT-rahoitus on haettu ja myönnetty VSSHP:lle, jonka vastuulla on ICT-rahoituksen omavastuuosuus ja raportointi. Uudistukseen liittyy myös hankerahoitusta sote-koordinaattoriin työhön, joka raportoidaan Aluehallintovirastolle. Sopimukset Muutosorganisaatio on huolehtinut toiminnassaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta koituvien taloudellisten riskien minimoimisesta. Pääosa henkilöstön työsuhteista on päättynyt Maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijan Kaisa Äijön ja muutosjohtaja Antti Parpon työsuhteet jatkuivat saakka. Hallintojohtaja Nina-Mari Turpela vastaa uudistuksen alasajon lopputoimenpiteistä ja hänen työsuhteensa päättyy Toimitilan vuokrasopimus ovat tehty lainsäädännön voimaantulon epävarmuus ennakoiden ja sen voimassaolo päättyi Vuokratilat on tyhjennetty ja liitännäiset sopimukset irtisanottu. Asianmukaiset päättämistoimet aloitettiin välittömästi muidenkin sitoumusten osalta ja kaikissa sopimuksissa oli otettu huomioon nopea irtisanoutumismahdollisuus, eikä pitkäkestoisia sitoumuksia ole tehty. Muutosorganisaatiolla ei ole voimassaolevia sopimuksia ja kaikki laskut on pyydetty ja pääosin suoritettu. Koska rahoitusta on saatu edellä esitetyn mukaisesti yli toteutuneiden ja ennakoitujen kustannusten määrä, esivalmisteluvaiheen rahoitus kattaa kaikki alasajosta aiheutuvat kustannukset ja rahoitusta tullaan palauttamaan merkittävä määrä. Irtaimisto Maakuntauudistukselle hankittu irtaimisto on siirtynyt liiton hallintaan. Valmistelija N-MT Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi sote- ja maakuntauudistuksen alasajon tilanteen. Lisätietoja Muutosorganisaation hallintojohtaja Nina-Mari Turpela p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

20 8, MH :00 / Liite: VM-ohje maakuntien perustamiseen myönnetyn esival... Sivu 19

21 8, MH :00 / Liite: VM-ohje maakuntien perustamiseen myönnetyn esival... Sivu 20

22 8, MH :00 / Liite: VM-ohje maakuntien perustamiseen myönnetyn esival... Sivu 21

23 8, MH :00 / Liite: VM-ohje maakuntien perustamiseen myönnetyn esival... Sivu 22

24 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 23 1(33) Versio: (Varsinais-Suomi) Tietopyyntö maakunnille: raportointipohja Ohessa raportointipohja tietopyyntöön koskien maakunta- ja sote-uudistuksen kansallista loppuraportointia. Huomioittehan, että vastausten ei tarvitse rajoittua vastauspohjassa varattuun tilaan. Täytetty vastauslomake ja siihen liittyvät liitteet tallennetaan Tiimerin Maakuntien tietopyynnön raportointi -kansioon. Nimeättehän liitteet Tiimeriin selkeästi liittyvän kysymyksen numerolla (esim. liite 2.2 xxx, 1.3 xxx jne.). 1 Monialainen maakunta vaikuttavan julkisen hallinnon toteuttajana 1.1 Maakunta järjestäjänä (vahvan järjestäjän edellytykset, järjestämisen työkalut, palvelutuotannon ohjausmallit ) Maakunnan johtamisjärjestelmää on käsitelty yleisellä tasolla maakuntaorganisaation valmistelun yhteydessä, missä on kuvattu luonnos tulevasta maakuntarakenteesta sekä maakunnan johtamisen mallit (ks. liite 1.1.6). Varsinais-Suomessa hahmoteltiin omaa Järjestämisen käsikirjaa, joka nähtiin apuvälineeksi maakunnan järjestämistehtävien ja hallinnon organisointiin. Tavoitteena oli sen avulla selkiyttää järjestämisen kokonaisuuteen liittyvät toiminnot ja tehtävät. Tarkoitus oli tarjota tukea erityisesti maakuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien tehtävien valmisteluun sekä tehtävien toteuttamiseen tarvittavien työvälineiden tunnistamiseen. Luonnokseksi jääneessä järjestämisen käsikirjassa ja sen osana olevissa tiiviissä tehtävä- ja palvelukuvauksissa määriteltiin alustavasti, miten maakunnan järjestämisvastuulla olevat tehtävät ja palvelut järjestetään ja toimeenpannaan. Lisäksi asiakirjassa linjattiin valmisteluvaiheen ajatuksia maakunnan järjestämisvastuulla olevien tehtävien ja palveluiden tuottamistavoista. Järjestämisen käsikirja toimi maakunnallisen valmistelun epävirallisena strategisena asiakirjana, sillä varsinaisen maakuntastrategian tai sitä tarkentavaa sote-palveluja koskevan palvelustrategian valmistelu päätettiin siirtää tilanteeseen, jossa maakunnalla on toimivalta päättää strategioista. Järjestämisen käsikirjassa käsitellään maakunnan vastuita ja tehtäviä järjestäjänä periaatteellisella tasolla: Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet Tuotannon järjestäminen (peruslinjaukset) Maakunnan ohjaustavat ja välineet Väestön palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvoinnin ja terveyden seuranta Asiakaslähtöisen palveluintegraation varmistaminen ja sen seuranta Palveluverkon määrittely, suunnittelu ja hallinta (sekä sähköisten palvelujen periaatteet) Palvelujen kokonaisuus monituottajamallissa Talouden ohjaus ja rahoituksen riittävyyden arviointi (sen osana tuotteistus ja talouden ohjaus sekä palvelujen luokittelu osana talousohjausta) Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

25 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 24 2(33) Varautuminen Yhteistyö ja edunvalvonta Ohjaus ja valvonta Palvelujen hankinta ja hallinta Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen Järjestäjän organisoituminen Edellä mainittuja asioita on valmisteltu tarkemmalle tasolle omina kokonaisuuksinaan. Valinnanvapauspalvelujen tuottajien ohjaukseen tarkoitettuja hallintomalleja on rakennettu kaksiosaisina kokonaisuuksina a) geneerisinä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin hallintopäätöksinä sekä b) palvelualakohtaisilla palvelukuvauksilla. Tarkoituksena on ollut tehdä geneeriset hallinnolliset ohjeet, jotka ovat sovellettavissa lähtökohtaisesti kaikkiin asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin palveluihin. Näitä geneerisiä ohjeita oli tarkoitus täydentää palvelualakohtaisilla palvelukuvauksilla. Esimerkiksi geneerisen osan ja asumispalvelun palvelunkuvaus oli tarkoitus muodostaa hallintopäätös, jolla ohjataan palveluntuottajia. Liitteinä on luonnoksia geneerisistä hallintopäätöksistä sekä lisäsi luonnos asiakassetelillä tuotettujen asumispalvelujen palvelukuvauksesta. (ks. liitteet ) Liikelaitoksen ohjauksen valmistelu käynnistettiin syksyllä Valmistelun lähtökohtana oli selvittää järjestäjän asema suhteessa liikelaitokseen. Lopullista liikelaitoksen ohjausmallia ei ehditty tehdä. (ks. liite ) Heti valmistelun alkuvaiheissa ns. maakunnan muiden tehtävien monialaisuutta pyrittiin katsomaan uudesta näkökulmasta kokoamalla valmistelua pääotsikon Kasvu ja elinvoima alle, pelastus- ja varautumistoimen ja soten kokonaisuuden rinnalle. Kokonaisuuden haluttiin palvelevan parhaalla mahdollisella ja saumattomalla tavalla asukkaita, työnhakijoita, yrityksiä, elinkeinonharjoittajia, järjestöjä ja oppilaitoksia sekä kuntia. Maakuntiin esitetyt tehtävät kytkeytyivät vahvasti alueiden kehittämiseen: elinvoiman kasvattamiseen sekä hyvinvoinnin edistämiseen alueilla ja seuduilla - osa suorina, osa välillisinä vaikutuksina. Kasvun ja elinvoiman edistämisen toimialan vastuulle määriteltiin kaikkien sen alaisten sektorien viranomaistoimintojen järjestäminen siten, että maakunnan asukkaille tärkeät viranomaispalvelut turvataan Varsinais-Suomessa. Maakunnan asukkailla nähtiin mahdollisuus päästä myös aiempaa suoremmin vaikuttamaan käyttämiensä viranomaispalveluiden järjestämiseen maakuntavaalien ja muiden maakunnassa osallisuutta edistävien kanavien kautta. Kasvun ja elinvoiman edistämisen toimialan alaisissa viranomaistoiminnoissa yhdistäviä tavoitteita olivat pyrkimys edistää ja tukea maakunnan elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja työmarkkinoiden toimivuutta kaikilla elinkeinosektoreilla, maakunnan alueiden rakennetun, luonnollisen ja kulttuurisen elinympäristön kehittämistä ja käyttöä, kaikkien toimialan viranomaistoimintojen ja järjestämien palveluiden sujuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kaiken toimialan päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

26 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 25 3(33) Toimialan sektoreihin ja tehtäväkokonaisuuksiin sisällytettiin maakunnan järjestämistehtävät ja julkiset hallintotehtävät sekä osaan palvelutuotannon tehtävät. Tällä pyrittiin siihen, että maakuntajärjestäjällä olisi ollut kyky arvioida ja esittää päätöksentekijöille maakunnalle soveltuvat järjestämisen ja tuottamisen eriyttämistavat. Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisen tarve korostui kasvupalveluiden järjestämistehtävissä. Alueellinen valmistelu pyrki toteuttamaan työllisyys-, kotoutumis- ja sote-palvelujen yhteisten rajapintojen piiriin sijoittuvien palvelujen valmistelun yhteistyössä kaikkien em. koskevien toimialojen kesken ja kaikkien em. palveluja luovuttavien organisaatioiden yhteistyössä. Näitä kasvupalveluihin sekä muihin kasvun- ja elinvoimakokonaisuuteen kuuluvien palvelujen järjestämisen esityksiä ei ehditty hyväksyä, koska niihin kytkeytyivät merkittävästi maakuntaorganisaation rakenteen liittyvä päätöksenteko, jota ei ehditty käsitellä ennen uudistuksen raukeamista. Maakuntauudistuksessa nähtiin mahdollisuuksia kehittää henkilökuljetusten yhteistä suunnittelua, hankintoja ja rahoitusta. Henkilöliikenteen järjestämisen kokonaisuudessa valtakunnalliseksi tavoitteeksi asetettiin merkittävät kustannussäästöt nykyisiä järjestämismalleja, palveluverkkoa ja sote-kuljetustarpeita uudelleen tarkastelemalla sekä tukeutumalla mahdollisuuksien mukaan avoimeen joukkoliikenteeseen. Sote-kuljetusten tuottamisen tavat vaihtelevat hyvinkin paljon alueittain. Varsinais-Suomen alueellista tilannetta selvitettiin sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation toimesta helmikuussa 2019 suoritetulla kyselyllä, joka toimitettiin alueen kuntiin ja kuntayhtymiin. Tämän kyselyn tietoja täydennettiin lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vuosittain toteuttamalla vähän vastaavanlaisen kyselyn tuloksilla. Kyselyn tulosten pohjalta laadittiin yhteenveto ja nostettiin esiin kehittämisajatuksia mahdollista jatkotyötä ajatellen (Liite 1.1.9). Nykytilanteen kartoituksen jälkeen valmistauduttiin laajemman selvityksen käynnistämiseen, jossa olisi huomioitu koko maakunnallisen joukko- ja henkilöliikenteen järjestämisen kokonaisuus osana maakunnallista, asiakastarvelähtöistä kestävää liikkumisen mallia. Kokonaisuus olisi ollut maakuntavirastoa monialaisesti koskettava järjestämistehtävä ja edellyttänyt myös yhteistyötä koulukuljetuksista vastaavien kuntien ja toimivaltaisten viranomaisalueiden joukkoliikenteen järjestäjien kanssa. LIITTEET: Liite 1.1.0: Järjestämisen asiakirjan luonnos, Luonnos Liite 1.1.1: Asiakassetelin geneerinen hallintopäätös, Luonnos Liite 1.1.2: Hebun geneerinen hallintopäätös rekist tuottaja, Luonnos Liite 1.1.3: Hebun geneerinen hallintopäätös ei-rekist tuottaja, Luonnos Liite 1.1.4: Palvelukuvaus_asumispalvelut asiakasseteli, Luonnos Liite 1.1.5: Liikelaitoksen ohjaus, Luonnos Liite 1.1.6: Varsinais-Suomen maakuntaorganisaatio_loppuraportti Liite 1.1.7: Maakunnan muiden tehtävien valmistelutilanne mennessä -yhteenvedot Liite : Alueet, liikenne, ympäristö Liite : Aluekehittäminen Liite : Kasvupalvelut Liite : Lomituspalvelut Liite : Maaseutuhallinto Liite : Ympäristöterveys Liite : Yrityspalvelut Liite 1.1.8: Varsinais-Suomen maakunnan turvallisuus ja varautuminen, valmistelutilanne

27 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 26 4(33) Liite 1.1.9: Varsinais-Suomen SOTE kuljetuspalvelut, Raporttiluonnos 1.2 Maakunnan johtaminen tiedolla (paikallinen valmistelu, kansallisen valmistelun tuki, tarvittavan tiedon määrittely järjestäjä/tuottaja -tasoilla, palvelutarpeen ennakointi ) Hyvä tietopohja katsottiin olevan tulevassa maakunnassa vaikuttavan päätöksenteon perusedellytys. Ilman ajantasaista ja tarkoituksenmukaista tietoa päätösten valmistelu katsottiin jäävän vaillinaiseksi. Maakunnassa tietojohtaminen haluttiin perustaa systemaattiseen tiedon hyödyntämiseen organisaation kaikilla tasoilla ja päätöksenteon kaikissa vaiheissa. Tietojohtaminen oli tarkoitus kytkeä kiinteästi kaikkeen organisaation toimintaan ja sen tuli olla organisaation strategian ytimessä. Monialaisessa maakunnassa tietojohtamisen haasteena oli tiedon vaihtelevat roolit maakunnan eri tehtävissä. Toisissa tehtävissä keskeisessä asemassa oli tietojärjestelmien hyödyntäminen esimerkiksi valvontakäyntien kirjaamiseen tai asiakkuuksien hallintaan. Toisissa tehtävissä puolestaan keskeistä oli eri lähteistä hankittavan tiedon analysointi ja analysoidun tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa. Myös tietojohtamisen valmiudet vaihtelivat sektoreittain ja palvelualoittain. Monialaisuudesta huolimatta maakunnan tietojohtamista oli tärkeää tarkastella kokonaisuutena. Eri toimialojen tavoitteet tuli nähdä osana yhtä kokonaisuutta, jottei yhdellä toimialalla tehty työ aiheuta haitallisia kerrannaisvaikutuksia toisella toimialalla. Maakunnan tietojohtamisen toimintamallin rakentamisessa todettiin tärkeäksi huomioida myös sidosryhmien tuottama tieto. Maakunnan tietojohtamisen tärkein kumppani ja sidosryhmä arviointiin jatkossa olevan kunta, sillä maakunnalla ja kunnalla olisi ollut yhteiset asiakkaat, eikä asiakkaan näkökulmasta ole merkitystä sillä kuka palvelun järjestää. Jotta asiakkaan palvelupolut olisi voitu rakentaa mahdollisimman saumattomiksi, olisi maakunnan ja kuntien välisen tiedonvaihdon tullut olla myös saumatonta. Valtion rooli suhteessa maakuntaan olisi ollut ensisijaisesti ohjaava ja ministeriöiden tietotarpeet maakunnista olisivat kohdentuneet niiden toimintaa kuvaavaan yhteismitalliseen tietoon, jotta maakuntien toimintojen vertailu toisiinsa olisi mahdollistunut. Tiedon näkökulmasta monet valtiolliset toimijat olisivat olleet maakunnille tärkeitä yhteistyötahoja. Erityisesti eri virastot ja tutkimuslaitokset tuottavat paljon maakuntia koskevaa tutkimustietoa, ja tämän tiedon tuottamisessa maakunnilla olisi ollut luonteva kumppanuusrooli. Varsinais-Suomessa laadittiin esiselvitys muiden kuin sote-palvelujen tietojohtamisesta (ks. liite 1.2.0). Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tiedolla johtamisessa hyödynnettiin kansallisesti yhteistyössä tehtyä sote-järjestämisen tietomalli -työtä. Tiedolla johtamisen strategisella tasolla ymmärrettiin tarve vastata kysymykseen: Teemmekö oikeita asioita? Strategisessa suunnittelussa määriteltiin ja tarkistettiin perustehtävää. Kyse oli pitkän tähtäimen suunnittelusta, joka oli pohja operatiiviselle johtamiselle ja suunnittelulle. Operatiivisella tasolla arvioitiin sitä, tehdäänkö asiat oikein. Maakunta olisi joutunut palvelujen järjestäjänä miettimään toimintaansa sekä strategiselta että operatiiviselta tasolta. Palvelujen tuottajien toiminnassa puolestaan korostuu operatiivisen suunnittelun taso.

28 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 27 5(33) Palvelujen järjestäjän näkökulmasta toiminnan suunnittelu ja päätöksenteon kiinnitettiin tietoon. Järjestäjä olisi johtanut palvelutuotantoa strategisella tasolla. Järjestäjä olisi tarvinnut strategisen johtamisen tueksi tietotuotannon, joka olisi mahdollistanut esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta yhdenmukaisen palvelujen kustannusten, asiakaskokemuksen ja kliinisen laadun raportoinnin ja vertailun. Rahoitusohjauksessa rahoituksen suuruuden, sen riittävyyden ja käytön seuranta todettiin olevan ilmeinen osa sekä strategista että operatiivista ohjausta ja suunnittelua. Tarve oli kuitenkin huomioida myös muut ohjauksen keinot. Esimerkiksi valtion ja maakuntien välinen ohjaus- ja neuvontamenettely olisi tarvinnut tuekseen yhtenäisen vertailukelpoisen kuvan maakuntien toiminnasta. Linjausten toteutumisen seurantaa ja arviointia varten todettiin tarpeelliseksi määritellä yhteisiä seurantakohteita ja indikaattoreita. Maakunnan katsottiin tarvitsevan sotessa tiedolla johtamiseensa kokonaisnäkymää maakunnan järjestämisvastuulla olevasta toiminnasta ja sen tuloksellisuudesta. Tietotarpeet jäsennettiin sotejärjestäjän tietomallissa 12 ulottuvuuteen, jotka olivat 1) toimintaympäristö, 2) voimavarat, 3) voimavarojen kohdentaminen, 4) talous, 5) taloudellisuus, 6) tuottavuus, 7) palvelukyky, 8) asiakastietämys, 9) laatu, 10) vaikuttavuus, 11) kustannusvaikuttavuus ja 12) innovatiivisuus. Näihin ulottuvuuksiin sisältyi alakategorioina useita erilaisia tarvittavia tietokokonaisuuksia, jotka taas omalta osaltaan jakautuivat pienempiin kokonaisuuksiin mittareina ja indikaattoreina. Tarvittavien tietojen kokonaisnäkymään teemoitetut tiedon näkökulmat jakautuivat maakuntajärjestäjän tietotarpeissa erilaisesti erilaisiin dimensioihin ja/tai hierarkia tasoille: Palveluluokittelu: JHS, Sote-tietopaketit, muut Mitä tuotetaan Organisaatiot: Palvelutuottajaorganisaatiot ja niiden eri tasot Kuka tuottaa Alue / sijainti: Palvelutuottajien sijainti eri yksikkötasoilla Missä tuotetaan Asiakkuus: Väestötasolta aina asiakassegmentaation eri tasoille Kenelle tuotetaan Aika: Tietotuotannon eri frekvenssit Milloin tuotetaan mitäkin tietoa Kyetäkseen selviytymään maakunnalle asetetuista velvoitteista ja päättämään järjestäjälle kriittisistä kokonaisuuksista, oli tarpeen tunnistaa maakunnalle järjestäjänä kriittiset kymmenen eri päätöksenteon vaihetta, ja niihin kytkeytyvät eri tietolähteet ja määrittelytarpeet. Järjestämistehtävä eteni 1) palveluiden määrittelyn, 2) aiemman tuloksellisuuden arvioinnin, 3) väestön palvelutarpeiden arvioinnin, 4) pitkän aikaväin tavoitteiden asettelun, 5) resurssien selvittämisen, 6) priorisoinnin, 7) tuottamistapojen valinnan, 8) tuotantokriteerien ja ohjausmallien määrittelyn kautta 9) palveluntuotannon toteutukseen. Tämän jälkeen järjestäjän tehtävien haltuunotossa keskitytään toiminnan seuraamiseen ja ohjaamiseen sitä havaitessaan puutteita tai ongelmia toiminnassa. Kohdassa 10 on maakunnan järjestäjän seurannan, ohjauksen ja valvonnan tehtävät. Maakunnan, ja erityisesti sen osana sosiaali- ja terveydenhuollon, ohjaus perustuu uudenlaiseen systemaattiseen tiedolla johtamiseen, jossa maakunnan järjestäjä olisi tarvinnut uusia työkaluja. Tiedolla johtamista tukeva tiedonhallinta päätettiin järjestää maakunnan kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. Maakuntien viitearkkitehtuurin tavoitteena oli muodostaa maakuntauudistusta tukeva yhteinen käsitys maakuntien palveluiden, niitä toteuttavien prosessien sekä maakunnan organisaatiorajat ylittävien prosessien rajapintojen (mm. valtio - maakunta - kunta) tavoitetilasta.

29 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 28 6(33) Maakuntatieto-ohjelman tarkoituksena oli luoda perusteet maakuntia koskevalle julkisen hallinnon tiedolla johtamiselle ja sitä tukevalle tiedonhallinnalle. Ohjelman tavoitteena oli rakentaa yhtenäinen tietopohja, joka on sujuvasti ja tarpeiden mukaisesti kaikkien osapuolten käytössä maakuntien palvelujen järjestämisessä sekä tukee vaikuttavaa ja kustannustehokasta ohjausta ja johtamista. Tarvittavan tiedon tuli olla saatavissa asiakaslähtöisesti palvelutilanteessa riippumatta siitä, minkä viranomaisen hallussa tiedot ovat. Esimerkiksi asiakas- ja potilastietojen tuli olla reaaliaikaisesti aina järjestäjän, asiakkaan palveluntuottamisesta vastaavien palveluntuottajien ja asiakkaan asioista/hoidosta vastaavien asiantuntijoiden sekä kansalaisten itsensä saatavilla eri toimijoiden käyttämistä tietojärjestelmistä riippumatta. Lisäksi kansallisen tietojohtamisen tueksi valmisteltiin KUVA-muutosohjelman kautta kansallista sote-kustannus-vaikuttavuus mittaristoa (Sote-KUVA), missä määriteltiin seurattavan ja raportoitavan tietopohjan keskeisen sisältö sekä ohjatiin tietotuotantoa ja tietopohjan kehittämistyötä. Muita tietopohjaan liittyviä käynnissä olevia valmisteluja olivat maakuntien ja kuntien hyvinvointikertomusten sisältömäärittelyt. Sosiaali- ja terveydenhuollon raportointimalli, sote-tietopaketit, antoivat puolestaan palvelujen järjestäjälle mahdollisuuden tarkastella maakunnan palveluja kokonaisuutena yhdistäen toiminnan ja talouden. Tiedolla johtamisen maakunnallisessa priorisoinnissa otettiin näkökulmaksi se, miten parhaiten ja kustannustehokkaimmin voidaan seurata maakuntastrategiaan ja palvelustrategiaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista, ja niiden puuttuessa järjestämistä ohjaavien yleisten tavoitteiden toteutumista. Kustannusvaikuttavuus oli suunnitelmissa ottaa toimintaa ohjaavaksi ajatukseksi, mutta sen mittaaminen ja osoittaminen osoittautui vaikeaksi. Palvelutarpeen ennakointia toteutettiin Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen kautta sekä THL:n arviointiraportin kautta (ks. liitteet ja 1.2.4) LIITTEET: Liite 1.2.0: Tietojohtaminen Varsinais-Suomen maakuntauudistuksessa Liite 1.2.1: Varsinais-Suomen hyvinvointikertomus 2017 Liite 1.2.2: THL:n arviointiraportti 1.3 Ylimaakunnallinen yhteistyö (yhteistyöalue, maakuntien keskinäinen yhteistyö) Muiden kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ylimaakunnallisten tehtävien nykytilannetta ja mahdollista organisoitumista lukien on valmisteltu yhteistyöalueen valmistelun rinnalla. Kasvun ja elinvoiman toimialan tehtäviin kuului paljon sellaisia järjestämistehtäviä, jotka on hoidettu aiemmin ylialueellisesti ja jotka olisivat siirtyneet joko jokaisen maakunnan tai tietyn maakunnan vastuulle. Tämän lisäksi toimialalle osoitettiin sellaisia tehtäviä, joissa järjestämisvastuu oli edelleen ylialueellista, jonkun muun organisaation kuin maakunnan/maakuntien tehtävä tai valtakunnallisen ratkaisun kautta hoidettua.

30 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 29 7(33) Valmistelun yhteydessä laadittiin selvitys, jossa on esitetty tavoitteet toiminnan järjestämiseksi. Lisäksi on laadittu konkreettinen esitys yhteistyöalueesta/toiminnan organisoitumisesta. Pääsääntöisesti ylimaakunnallisten tehtävien valmistelussa ei edetty varsinaisiin neuvotteluihin, vaan maakunta valmisteli asioita esiselvitysvaiheeseen asti ja seurasi valtakunnallisen verkoston työtä yhteistyöaluejakojen osalta. Liite 1.3.3: Selvitys ylimaakunnallisista ns. non-sote-tehtävistä Varsinais-Suomessa Uuteen maakuntaan siirryttäessä nykyisistä organisaatioista olisi siirtynyt maakunnan hoidettavaksi tehtäviä, joita on tähän saakka hoidettu yhteistyössä kahden tai useamman maakunnan, ELYkeskuksen, aluehallintoviraston tai kunnan (tai useamman eri maakunnan) toimesta. Myös osa valtakunnallisesti hoidetuista tehtävistä olisi alueuudistuksen myötä hajautettu takaisin maakuntien järjestämisvastuulle. Uuden maakunnan aloittaessa osa tehtävistä, jotka on hoidettu aiemmin ylialueellisesti, olisi siirtynyt uuden maakunnan hoidettavaksi. Osa tehtävistä taas olisi ollut perusteltua hoitaa edelleen ylialueellisesti yhden tai useamman maakunnan kesken. Ylialueellisena järjestettävät tehtävät olivat joko sellaisia, joissa riittävän asiantuntemuksen turvaamiseksi yhteistyö on perusteltua tai muuten yhtä maakuntaa suuremmissa kokonaisuuksissa järjestetty toiminta olisi tuonut kustannussäästöjä tai muuta toiminnan kannalta erityistä etua. Myös joihinkin erityislakeihin oli kirjattu yhteistyövelvoite, joka olisi ohjannut yhteistyöhön laajemmalla alueella. Yhteistyön järjestämisessä oli useita erilaisia mahdollisia toimintamalleja ja yhteistyön muodosta olisi sovittu tapauskohtaisesti erikseen. Yhteistyö olisi voinut perustua palveluiden (asiantuntemuksen) ostamiseen/myymiseen maakuntien välillä tai esim. perustamalla yhteisiä virkoja kahden tai useamman maakunnan välillä. Siirtymävaiheessa olisi pitänyt varmistaa osaaminen niissä maakunnissa, joissa resurssointi/osaaminen vähenee. Vapaaehtoisten kumppanuus- ja asiantuntijayhteistyöverkostojen tiivistäminen ja täydentäminen asiantuntijuuden ja tiedon jakamiseksi katsottiin olevan yksi keino turvata mahdollisia osaamisvajeita. Rakennerahastojen hallinnointiin liittyvät muutokset uudessa maakunnassa jäivät neuvotteluvaiheeseen. TEM on edellyttänyt maakunnilta ilmoitusta rr-tehtävien hallinnoista tammikuun loppuun 2019 mennessä. Kun uudistus toteutuu, niin selkeästi on linjattu tehtävien siirtyminen uuteen maakuntaan ja maakunnan toimiminen ns. välittävänä toimielimenä. Maakunnan osalta kyse oli käytännössä vain olemassa olevan sopimuksen päivityksestä. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät mukaan lukien alkoholihallinto, oli tarkoitus siirtyä maakunnan tehtäviksi ja lähtökohtaisesti ne piti järjestetää maakunnan alueella. Konkreettisiin neuvotteluihin katsottiin voitavan ryhtyä vasta, kun lainsäädäntö on hyväksytty. Liikenne ja tienpito Tienpidon yhteistoiminta-alueen osalta Varsinais-Suomi valmistautui muodostamaan alueen yhdessä Satakunnan kanssa. Asiaa valmisteltiin maakunnittain. Yhteistoiminnan muodosta ja yhteistyösopimuksen sisällöstä ei käynnistetty neuvotteluja. Maakunnallisen joukkoliikenteen järjestämisen osalta todettiin, että kokonaisuus Lounais- Suomen alueelle turvataan (maakuntien ottaessa tehtävän hoitaakseen). Varsinaisia neuvotteluita ei käynnistetty.

31 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 30 8(33) Vesiasiat Saaristoliikenteen osalta yhteysalusliikenteen suunnittelu ja hankintatehtävät katsottiin, että voidaan hoitaa niin sovittaessa keskitetysti Varsinais-Suomessa. Yhteistyösopimuksia joidenkin maakuntien kanssa (Uusimaa, Kymenlaakso) pidettiin mahdollisina. Vesitalouden ja Vesienhoidon yt-alueen osalta Varsinais-Suomi valmistautui muodostamaan alueen yhdessä Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kanssa. Sisältää Kokemäenjoen tulvariskien hallinnan yhteensovittamistehtävät. Yleisperiaatteena maakunnat tekevät tiivistä yhteistyötä vastaten kuitenkin tehtävistä kukin oman maakuntansa alueella. Tarvittaessa turvataan osaamisresurssit siirtymäaikana. Vesinäytteenotto ja analyysipalvelut mahdollisesti yhteishankintana. Konkreettisia neuvotteluja yhteistyön muodoista ei aloitettu. Merenhoidon suunnittelun koordinointi perustuu tiiviiseen yhteistyöhön kunkin maakunnan vastatessa tehtävistä oman maakuntansa alueella (mahdollinen yhteistyöalue: VAR, KAS, UUD, SAT, EPO, POP, LAP). Merialuesuunnitelma laaditaan yhteistyössä Satakunnan kanssa (kokonaisuus ei ole maakuntauudistuksesta riippuvainen). Kalatalouden yhteistoiminta-alue kalatalouden kansalliset palvelut kalatalouden palvelut, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi Yhteistoiminta-alueen rajausta ja yhteistyön tarkkaa muotoa ei määritelty. EU-valvonta olisi keskitetty säädetysti Varsinais-Suomeen. Muut Varsinais-Suomea ja Satakuntaa koskevat Y-vastuualueen tehtävät ja osaamisresurssien turvaaminen siirtymäaikana katsottiin tarpeellisiksi. Konkreettisia neuvotteluja yhteistyön muodoista ei aloitettu. Laeissa erikseen määritellyt ylialueelliset tehtävät olisi hoidettu säädetysti (esim. romaniasiat, EAY -yhteistyöohjelmien toimeenpano). Yhteistyöalue Sote-palvelujen uudistamisessa yhteistyöalueen lakisääteisen yhteistyösuunnitelman lisäksi yhteistyöalueella käsiteltiin yhteistyöalueen työryhmässä mm. seuraavia asioita, ja pohdittiin niiden yhteydessä tehtävän yhteistyön muotoja ja malleja: Yleiset maakuntien valmistelutilanteen asiat Palvelujen järjestämiseen liittyvät tehtävät (sääntö- ja ohjekirjat, kuten hallintopäätös ja sen liitteet sekä asiakassetelipalvelujen käyttö maakuntarajat ylittäen) Sote-konsernirakenteiden valmistelu ICT-ratkaisut sotessa o UNA:an liittyvät kysymykset o Sähköiset asiakaspalvelut o Asiakkuudenhallinta o Tietosuojakysymykset ja -ratkaisut o MedBitin (sittemmin 2M-IT) rooli maakunnissa ja suhteessa Vimanaan ja SoteDigiin o Tiedolla johtamisen TOIVO-ohjelman UTA-tasoinen yhteistyö Ylimaakunnalliset tuotantoyhteistyömallit sotessa, vrt. kansallisesti toimivat Sote-yhtiöt (tukipalvelut, yhteinen layout tms.) Sote-palvelutietopaketteja koskevat tiedot käyttöön yhteistyöalueelle Työterveyshuollon järjestäminen

32 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 31 9(33) Hyte-yhteistyö Maakuntauudistuspuolen yhteistyö o Kasvupalvelujen valmistelutilanne maakunnittain o Keskitettyjen tehtävien neuvottelutilanne Maakuntien arkkitehtuuriverkosto Yhteistyöalueella käsiteltiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen yhteisen osaamiskeskuksen suunnittelun käynnistämistä. Tavoitteena oli synnyttää osaamiskeskusmalli erittäin vaikeisiin asiakastapauksiin. Osaamiskeskuksessa oli tarkoitus yhdistää palvelutuotanto alan tutkimukseen ja kehittämiseen. Työssä osaamiskeskuksen osalta jäi kesken. Maku.fi-projekti Varsinais-Suomi on ollut yksi viidestä Makufi-kärkimaakunnista, jonka tehtävänä on ollut suunnitella kaikille maakunnille yhteinen verkkopalvelumalli. Muita kärkimaakuntia ovat olleet Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala ja Uusimaa. Varsinais-Suomessa Makufi-projektia ovat olleet mukana tekemässä viestintäpäällikkö, kaksi verkkoviestinnän asiantuntijaa 50% työajalla sekä Citrukselta ostopalveluna tekninen projektipäällikkö. Makufi-projektin päätehtävänä oli rakentaa kaikkien 18 maakunnan hyödynnettäviksi yhteinen verkkosivustomallipohja, jossa tuli huomioida seuraavat asiat: yhtenäinen sisällöntuotantojärjestelmä, jossa on määritelty rakenteet ja työkalut verkkoviestinnälle sivuston rakenteen ja toiminnallisuuksien suunnittelu asiakaslähtöisesti (kokonaiskonsepti on yhteinäinen) perusverion 1.0 tekninen toteutus avoimen lähdekoodin Drupal8- ja Lifereay CE7 -julkaisujärjestelmällä. Maakunnille sivustopohja olisi tarjottu käyttöön Vimanan toimesta Vimanan pilvipalvelusta. Makufi-konseptin perusversio 1.0 sisältää seuraavat osiot: sivupohjat, ylätason rakenne, navigaatio ja otsikot tärkeimmät ja käytetyimmät palvelut etusivulla kategorioittain ajankohtaisnostot, uutiset somefeed haku ja footer (maakuntaorganisaation tiedot) auditoinnit (saavutettavuus, GDPR, PTV) Varsinais-Suomi valmisteli Drupal-perusversion 1.0 toteuttavan toimittajan kilpailutuksen. Tarjouspyyntö julkaistiin Sopimuskumppani oli jo valittu, mutta työtä valitun toimittajan kanssa ei ehditty vielä aloittaa, eikä sopimusta allekirjoitettu. Varsinais-Suomessa tehty työ kohdistui pääasiassa valtakunnallisen kokonaiskonseptin tekemiseen. Varsinaisesti oma verkkopalveluprojekti olisi käynnistynyt, lainsäädännön hyväksymien jälkeen. Kaikki valtakunnallinen Makufi-työ on dokumentoitu ja tallennettu Vimanan toimesta. Tietohallinnon kehittämistyössä YTA-alueella keskityttiin seuraaviin asioihin:

33 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 32 10(33) ICT-infra-salkku YTA:n laajuisesti kapasiteettipalvelut tietoliikennepalvelut päätelaitepalvelut käyttäjähallinta kyberturvapalvelut YTA:n yhteinen tietohallintomalli portfoliohallinta Kypsyystasomalli sisältäen sitä tukevat kehittämismalli sekä KA-hallintamalli tietoturvapolitiikka Tiedon toisiokäytön kokonaisarkkitehtuuri Dokumentti toimii YTA-alueen toisiokäytön toimintamallin kehittämisen pohjadokumenttina. Maakuntien viitearkkitehtuuri sekä kokonaisarkkitehtuuri liitteineen löytyy VM:n Tiimeristä. LIITTEET: Liite 1.3.0: YTA-sopimus, luonnos Liite 1.3.1: Sote-koordinaattorin loppuraportti, luonnos Liite 1.3.2: Selvitys ylimaakunnallisista ns. non-sote-tehtävistä Varsinais-Suomessa 2 Asukkaan palvelutarve lähtökohtana 2.1 Painopisteen muutos: korjaavista ennakoiviin toimiin Palvelujen järjestämisen tavoitteena oli tarjota ihmisille yhdenvertaisia ja vaikuttavia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat keskeinen keino vaikuttaa em. tavoitteiden saavuttamiseen. Jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, tarvittiin uudistuksen valmistelussa palvelujen suunnittelua ja toimeenpanoa ohjaavia järjestämisen yleisiä tavoitteita tai periaatteita. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ohjaaviksi yleiset tavoitteiksi todettiin Varsinais-Suomessa seuraavat manifestinomaiset periaatteet: 1. Asiakas ennen organisaatiota 2. Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä- ja peruspalveluja, jotka ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita 3. Varmistetaan oikea-aikainen palveluihin pääsy 4. Uudistetaan palvelut digitaalisuus huomioiden 5. Rahojen pitää riittää

34 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 33 11(33) Kenties selkeimmin toisena listassa oleva tavoite näkyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmissa (ks. kohta 2.5) sekä suoran valinnan palvelujen tuottajaksi suunnitellun sote-keskuksen palvelukuvauksessa, jonka mukaisesti oli suunnitelmissa kyetä myös kohdentamaan maakunnan käytössä olevia resursseja (raha, henkilöstö ): Sosiaali- ja terveyskeskukset nähtiin avaintoimijoina sosiaali- ja terveyspalvelujen painopisteen siirtämiseksi erikoistasota perustasolle ja ennaltaehkäiseviin sekä terveyden edistämisen palveluihin. Sote-keskukset suunniteltiin tuottavan palveluidensa piiriin listautuneille tai maakunnan niihin osoittamille asiakkailleen seuraavia palveluita: Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja neuvonta Terveystarkastukset Lääkärin ja hoitajien vastaanotot Kuntoutustarpeen arviointi Edellisiin liittyvät todistukset Apuvälineet (ei yksilölliset) Moniammatillisten erikoisala- ja erityisosaamistiimien konsultaatio- ja vastaanottopalvelut (esim. erikoislääkärit) maakunnan harkinnan mukaan Sote-keskuskusten edellytettiin vastaavan asiakkaiden palveluiden yhteensovittamisesta yhteisvastuullisesti muiden tuottajien kanssa. Tavoitteena oli, että palvelu- ja hoitoketjut toteutuvat asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Palveluintegraation tuli toteutua sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Sote-keskuksissa määriteltiin hoidettavat yleislääketieteen alaan kuuluvat sairaudet ja niiden hoito kuvattiin yksityiskohtaisesti maakunnan palvelusopimuksissa ja niitä määrittävissä hallintosäännöissä. Sote-keskuksten suunniteltiin tarjoavan sellaista moniammatillista erityisosaamista ja erikoisalakohtaista hoitoa, jossa nopeasta puuttumisesta ja integraation toteutumisesta on erityisen paljon hyötyä asiakkaille ja väestölle. Tämä hyöty voi kohdistua seuraaviin asioihin: Välittömät, välilliset tai hoidon pitkittymisen myötä syntyvät kustannukset Toimintakykyyn kohdistuvat haitat Yhteiskunnalliset vaikutukset Perus- ja erityistason yhteistyössä erikoisalatiimeissä sote-keskuksilta edellytettiin moniammatillisen yhteistyöskentelyn mallia (ns. kolmiomalli, collaborative care ), jossa oli neljä kriteeriä: 1. Moniammatillisesti toteutettu hoito: Vähintään yksi terveydenhuollon ammattilainen (case manager, tavallisimmin alan hoitoon perehtynyt sairaanhoitaja) organisoi hoidon yhdessä lääketieteellisen hoitovastuun kantavan perusterveydenhuollon lääkärin kanssa Toimintaa ohjaa ja tukee erikoislääkäri Tiimissä on myös sosiaalialan ammattilainen 2. Strukturoitu hoitosuunnitelma: Näyttöön perustuva lääkkeellinen tai ei-lääkkeellinen hoito 3. Aikataulutettu seurantaohjelma: Suunnitelmallinen seurantaohjelma puhelimitse tai vastaanotolla 4. Tehostettu ammattilaisten välinen kommunikaatio: Potilaan hoitoon osallistuvien ammattilaisten yhteistyön järjestäminen on kuvattuna (ohjaaminen, konsultaatio, kokoukset, tiedonkulku ym.)

35 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 34 12(33) Sote-keskuksilta edellytettiin lisäksi viittä moniammatillisen kolmiomallin mukaista erikoisalatiimiä, joissa oman perustason tuotannon osuus oli merkittävä ja jokaisessa oli erikoisalakokonaisuuksia. Erikoisalatiimejä määriteltiin olevan kahdenlaisia, ja ne erosivat toisistaan erikoislääkärityöpanoksen tuottamistavan suhteen: 1. Moniammatilliset erityisosaamistiimit Sote-keskus vastaa tiimien vähintään hoitaja- ja yleislääkäritasoisesta erityisosaamisesta, ja liikelaitos tuottaa erikoislääkärien konsultaatiopalveluita sote-keskuksiin Seuraavat kolme tiimiä, joissa seuraavia työntekijäpääryhmiä (+ esimerkkejä tarpeen mukaisista ammattiryhmistä): i.mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidon ja ennaltaehkäisyn tiimi (erikoislääkäri, yleislääkäri, psykiatrinen sairaanhoitaja / päihdehoitaja / psykologi / sosionomi) ii.tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn tiimi (erikoislääkäri, yleislääkäri, fysioterapeutti / toimintaterapeutti / liikuntaneuvoja) iii.kroonisten keuhkosairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn tiimi (erikoislääkäri, yleislääkäri, hengityshoitaja / astmahoitaja) 2. Varsinaiset erikoisalatiimit Sote-keskus vastaa itse koko perustasolla tapahtuvasta tiimien moniammatillisesta työstä, jossa edellisen lisäksi sote-keskus tuottaa erikoislääkäripalvelun omana tuotantona Tiimien yhteistyön liikelaitoksen vastaavan erikoisalan kanssa tulee olla tiivistä ja hoitoketjujen toteutua yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti Vähintään kaksi tiimiä, joissa seuraavia työntekijäpääryhmiä (+ esimerkkejä tarpeen mukaisista ammattiryhmistä): o Geriatrian ja muistiongelmien hoidon ja ennaltaehkäisyn tiimi (erikoislääkäri, yleislääkäri, muistihoitaja / fysioterapeutti / toimintaterapeutti / geronomi / sosiaaligerontologian ammattilainen) o Yleissisätautien hoidon ja ennaltaehkäisyn tiimi (erikoislääkäri, yleislääkäri, preventiohoitaja / diabeteshoitaja / reumahoitaja) Sote-keskuksesta laadittiin laaja palvelukuvaus osaksi hallintopäätöstä (ks. liite 2.1.0). Sote-keskusten lisäksi palvelujen painopisteiden siirtoa toteutettiin myös muissa palveluissa. Kokonaisvaltaisempi kuvaus työstä löytyy raporttiluonnoksesta: Suuntaviivoja sote-palveluille (ks. liite 2.1.1) Esitetty lainsäädäntö olisi mahdollistanut työllisyyspalvelujen asiakaskunnan osalta aiempaa nopeamman/ennakoivan puuttumisen monialaisten palvelujen keinovalikoimilla. Alueellinen valmistelu omaksui tämän mahdollisuuden osaksi monialaista työllisyys- ja sotepalvelujen rajapinnan järjestämistehtävien valmistelua. Tosiasialliset palveluun resursoimismahdollisuudet eivät ehtineet varmistua ennen uudistuksen raukeamista. Ennaltaehkäisevyyden korostamista pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan uudistuksen myötä syntyneessä ja myös sen raukeamisen jälkeen vallitsevassa proaktiivisessa yhteistyössä TE-hallinnon, Kelan ja kuntasektorin kaikkien relevanttien toimialojen (sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, mahdolliset työllisyyspalvelut) kanssa.

36 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 35 13(33) LIITTEET: Liite 2.1.0: Sote-keskuksen palvelukuvaus Liite 2.1.1: Suuntaviivoja sote-palveluille, luonnos 2.2 Palvelujen sovittaminen asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi (palveluintegraatio, oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut) Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen yhtenä painopistealueena olivat yhtenäiset, yhdenvertaisesti saatavissa olevat, ensisijaisesti näyttöön perustuvat palvelukokonaisuudet/-ketjut koko maakunnassa. Asiakas- ja palveluohjauksen valmistelu käynnistyi Varsinais-Suomessa toukokuussa Valmistelutyön tueksi koottiin monialainen työryhmä. Työryhmän työskentelytapa oli työpajamainen, mistä syystä työskentelyssä ei syntynyt esityslistoja tai pöytäkirjoja. Käsitellyt aihekokonaisuudet olivat paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat, lasten, nuorten ja perheiden palvelut (alustajina Lupa auttaa -hankkeen työntekijät), aikuissosiaalityö, ikääntyneiden palvelut, vammaispalvelut, viestintä, päivystys, erikoissairaanhoito ja kokonaisarkkitehtuuri. Liitteenä olevan palveluohjauksen yhteenvetoraportin kohdissa 1-7 kuvataan asiakas- ja palveluohjauksen sekä asiakasvirtojen ohjauksen näkökulmasta oleellisia näkökulmia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kohdissa 8-12 esitetään ehdotukset Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseksi lähivuosina, niin ikään palveluohjauksellisesta näkökulmasta. Tämä materiaali täydentää järjestämisen käsikirjaluonnoksen palveluintegraatiota ja palveluohjausta käsitteleviä lukuja. (ks. liite ) Palveluintegraation toteutumista erityisesti vaikeasti työllistyvien henkilöasiakkaiden palveluissa edistetään edelleen TYP-yhteistyössä. Oivon ja Kerättären selvitys Osatyökykyisten reitit työllisyyteen on korostanut ja tukenut alueella tehtyjä havaintoja erityisesti terveydenhuollon merkityksestä henkilöasiakkaiden TYP-palvelujen toteuttamisessa. Selvitys antaa sellaisenaan taustatukea ja mahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen nykyisen lainsäädännön ympäristössä. Lisäksi kasvupalveluvalmistelussa korostettiin, että alueella tarjottavien palvelujen hankinnassa tulisi harjoittaa järjestäjien välistä hankintastrategista yhteistyötä, jotta maakunnassa käytettävät resurssit em. asiakkaiden palveluihin pystytään käyttämään vaikuttavasti. Menettely olisi verrattavissa rauenneiden esitysten vaatimuksiin kasvupalvelujen yhteensovittamisvelvoitteista. LIITEET Liite 2.2.0: Yhteenveto palveluohjauksesta Liite 2.2.1: Asiakkuuksien ja palveluiden hallinnan toimintamalli 2.3 Palvelujen saavutettavuus/saatavuus (palveluverkko, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut )

37 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 36 14(33) Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa palveluverkon suunnittelulla huolehdittiin palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Palveluverkko sisältää sekä fyysiset toimipisteet (kiinteät ja liikkuvat), että maakunnan sähköiset palvelut. Kiinteällä palveluverkolla tarkoitetaan asiakaspalvelupisteistä koostuvaa, tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevaa toimipisteverkostoa. Palveluverkkoa täydentävät liikkuvat ja jalkautuvat palvelut. Digitaalinen palveluverkko sähköisinä palveluina osaltaan korvaa, tukee ja täydentää muuta palveluverkkoa. Palveluverkko suunnitellaan maakunnan taloudellisen kantokyvyn mukaisesti. Fyysinen palveluverkko Sote- ja maakuntauudistuksen liittyvien palvelujen fyysisen palveluverkon suunnittelussa tehtiin useita erilaisia paikkatietoperusteisia luonnosmallinnuksia. Valmistelussa noudatettiin seuraavia periaatteellisia suuntaviivoja: 1. Asiakaslähtöisyys: Palvelutarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisilla palvelukoko-naisuuksilla, jotka hyödyntävät asiakkuuksien segmentointia. Lähipalvelujen turvaaminen on asiakkaille tärkeää. Huomioidaan maakunnan kaksikielisyys ja muut kielivaatimukset. 2. Palvelujen saavutettavuus: Palvelujen sijoittamisessa otetaan huomioon niiden saavutettavuus, johon vaikuttavat alueen asiointisuunnat, julkisen liikenteen käytön mahdollisuus sekä sähköisten tai liikkuvien palveluiden käyttö. Kuntarajat häivytetään tarkastelussa. Lähtökohtana pidetään myös muissa maakunnissa käytössä olevaa hyvän saavutettavuuden viitearvoa, joka esimerkiksi suoran valinnan palveluiden kohdalla olisi 20 minuutin aikaetäisyys ja 95 %:n väestöosuudella henkilöautolla liikuttaessa. 3. Integraatio: Palvelut kootaan eri toimialat ylittäviksi, eheiksi palveluketjuiksi. Asiakas saa hoidettua asiansa kerralla kuntoon. Yhteys kuntaan jääviin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin turvataan. Eritasoiset palvelukeskukset. Tiivis yhteistyö maankäytön ja liikennesuunnittelun kanssa. Ei rajauduta tarkastelussa maakuntarajoihin, koska reuna-alueilla maakuntaraja ei välttämättä ole olennainen. 4. Valinnanvapaus ja monituottajamalli: Valinnanvapaus tuo yksityiset suoran valinnan palvelun tuottajat uusiksi sopimuskumppaneiksi, jolloin niiden tekemät ratkaisut sijoittumisesta otetaan huomioon palveluverkon suunnittelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niillä alueilla, joilla on kilpailutilanne, on maakunnan oma palvelutuotanto yhtenä kilpailijana muiden joukossa. Yhteistyössä huomioidaan uudet yhteistyömuodot. Niillä alueilla, joilla ei ole muuta palvelutarjontaa, huolehtii liikelaitos palveluista palveluverkon vähimmäistavoitteiden mukaisesti. 5. Digitalisaation laajeneminen: Palvelujen uudistamisessa painotetaan digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Arvioidaan laajenemisen vaikutus tilatarpeisiin ja tietoliikenneyhteyksiin alueen sisällä. 6. Palveluverkon ja tilojen optimointi: Arvioidaan tilojen käyttöaste, luodaan yhteiskäyttöä eri tuottajien välillä. Arvioidaan mahdollisuudet yhteistyöhön eri tahojen kanssa alueen sisällä ja myös maakuntien välillä erityisesti maakunnan raja-alueilla. 7. Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus: Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan kustannustehokkuus sekä vaikuttavuus siten, että palveluverkko muodostaa mahdollisimman tasapainoisen kokonaisuuden tuotetun terveys- ja hyvinvointihyödyn sekä talouden tasapainon suhteen. Palveluverkon palvelut määriteltiin jakamalla ne lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin. Näiden lisäksi digitaaliset palvelut olivat keskeinen osa palvelujärjestelmää. Lähipalvelut olivat kotiin tuotettavia tai kodin lähellä sijaitsevia lähipalveluita. Niissä korostui palvelujen esteettömyys ja

38 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 37 15(33) saavutettavuus eri kulkumuodoilla: kävely, pyöräily ja palvelujen ajallinen saatavuus. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolat kuuluivat lähipalveluihin. Alue- tai seututason palvelut suunnattiin laajemmalle asiakaspohjalle ja palvelujen integraatio oli keskeisessä asemassa. Nämä palvelut sijoittuivat aluekeskuksiin ja hyvien liikenneyhteyksien solmukohtiin, esimerkiksi sote-keskuksiin tai muita palveluita kokoaviin keskuksiin. Keskitetyt tai erityistason palvelut suunnattiin laajalle väestöpohjalle, näitä olivat esimerkiksi sairaala-, ensihoito- ja pelastuspalvelut. Näistä palveluista osa järjestettiin yhteistyöaluetasoisesti. Maakunnan vastuulla oli muodostaa eritasoisista palveluista asiakkaalle toimiva palveluiden kokonaisuus, jossa yhteistyö eri toimijoiden kesken ja siirtyminen palvelusta toiseen toteutuisi joustavasti palveluintegraation keinoin. Maakunnan muiden tehtävien osalta laadittiin alustava palveluverkkotarkastelu. Se sisälsi toimipisteverkon nykytila- sekä asiakasvirtatarkastelun kunnittain seuraavilta osin: Maatilojen määrät Lomituspalveluiden asiakkaat Eläintenpitäjien määrät Terveydenhuoltosopimusten ja tilakäyntien määrät (Naseva) Terveydenhuoltosopimusten ja tilakäyntien määrät (Sikava) Valvontakohteet, elintarvike ja terveydensuojelu AVI:n valvomat ympäristöterveydenhuollon kohteet Lisäksi huomioitu TE-toimiston sekä ELY-keskuksen ja V-S liiton asiakkaat Tarkastelun pohjalta laadittiin tavoitteellinen toimipisteverkko 2025, jonka arviointikriteereinä käytettiin: Asiakas- ja elinkeinopohja, kulkuyhteydet, asiointisuunnat Osaamisen keskittämisen hyödyt, palvelujen tasalaatuisuus Laajapohjainen palvelutarjonta, ei alle 5 hengen toimistoja (linjausta ei tehty) Maakunnan toimipaikkaverkosto -> maku-sote-pela -työtilaratkaisut Sähköisten ja mobiilien palvelujen yleistyminen Lähi-, seutu- vai maakunnallinen palvelutarve Päivystystarpeet (eläinlääkintä, lomitus) Kaksikielisten palvelujen tarjonta Maaseutuhallinnon, lomituspalveluiden ja ympäristöterveyspalveluiden toimipisteverkon yhdenmukaistamiseen nähtiin tarpeita ja mahdollisuuksia. Keskittäminen olisi mahdollistanut erikoistumisen ja sähköisen asioinnin lisäämisen ja toiminta olisi muuttunut taloudellisemmaksi ja tehostanut tiimityöskentelyä. Maaseudun kehittämisessä seutupalvelujen turvaaminen ja hallinnon paikallistuntemus katsottiin työn hoitamisen kannalta erittäin tärkeänä. Kasvupalvelujen valmistelussa pyrittiin huomioimaan uudistuksen digitalisointitavoitteiden rinnalla myös edelleen säilyvä tarve henkilökohtaiseen palveluun erityisesti tiettyjen kohderyhmien osalta (vaikeimmin työllistyvät, nuoret, kotoutumispalvelut), joihin jo hallituksen esityksetkin edellyttivät erityishuomiota. Kaikki maakunnan palvelut kattavaa palveluverkkovalmistelua ei ehditty alueellisessa valmistelussa käsitellä siten, että sote-palvelujen rinnalla oltaisiin huomioitu ns. maku-palvelujen osalta mahdolliset synergiaedut käyntiasioinnin osalta. Kyky saattaa palveluverkkovalmistelu maaliin kuitenkin oli ja siihen oltiin valmistelussa jo varauduttu. Digitaaliset palvelut

39 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 38 16(33) Varsinais-Suomen uuden maakunnan järjestäjän näkökulmasta sähköisten palvelujen kehittämisessä tuli huolehtia siitä, että käytännön palvelujen tuottamisen ja niiden kehittämisen työnjakokysymykset pysyvät tasapainossa sekä (sote-)järjestäjän ja palveluntuottajien välillä sekä lisäksi Varsinais-Suomen maakunnan ja muiden maakuntien ja valtion välillä. Päätösvalta digitaalisten palvelujen kokonaisuuden ohjauksesta ja kokonaisarkkitehtuurista katsottiin olevan järjestäjällä. Samalla tuli huolehtia siitä, ettei järjestäjän kontrolli kahlitse tuottajien ym. tahojen oma-aloitteisuutta sähköisten palvelujen kehittämisessä vaan järjestäjä mahdollistaa innovatiivisuutta tukevan ja kannustavan ilmapiirin ja infrastruktuurin. Virtuaalisten ja sähköisten palvelujen periaatteellisiksi tavoitteiksi asetettiin: laajentaa palveluvalikkoa (monikanavainen asiakkaaksi tulo) lisätä ja mahdollistaa asukkaiden omahoitoa ja itsenäistä tiedon hankintaa lisätä asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan vapauttaa ammattilaisten resurssia, joka voidaan kohdentaa oikeammin vähentää asiakkaiden ja ammattilaisten sijaintipaikkariippuvuutta, vähentää matkustamisen tarvetta ja siihen kuluvia resursseja, aikaa ja riskejä mahdollistaa joidenkin palvelujen tuottamista 24/7 tehostaa a) sosiaali- ja terveyspalveluja, b) hyvinvointi- ja terveysriskien tunnistamista ja c) ennaltaehkäistä hyvinvointi- ja terveysongelmien kehittymistä tai pahenemista. mahdollistaa asiakkaiden oikea-aikaista palveluun pääsyä lyhentää oikean palvelun löytämiseen ja saamiseen kuluvaa aikaa tuottaa palvelutarpeen arviointia ja seulontapalvelua entistä yksilöllisemmin vähentää lisäarvoa tuottamattomia kontakteja ja käyntejä parantaa palvelujen vaikuttavuutta aikaistamalla tarvittavia interventioita lisätä asiakastyytyväisyyttä parantaa ammattilaisen työn sujuvuutta ja tehokkuutta tuottaa säästöjä ja tehostaa toimintaprosesseja tukea palvelujärjestelmän kilpailukykyä vauhdittaa tutkimus-, opetus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa tarjota tietoturvallisia palveluja Tietohallinto ICT-valmistelutyön painopiste oli sote- ja maakuntauudistuksessa asukkaiden ja asiakkaiden digitaalisten palvelujen kehittämisessä ja niitä tukevien perusjärjestelmien rakentaminen. Perusjärjestelmien ja osin myös asiakkaiden järjestelmien valmistelussa toteutettiin ja käynnistettiin seuraavia asioita: Projektinhallintatyökalu ja järjestelmäsalkku ovat käytössä, Thinking Portfolio o Jää kuntien käyttöön sairaanhoitopiirin ylläpidossa. Järjestelmätiedot on valmiina sote-järjestelmien osalta. Järjestelmäsalkun koulutus järjestetään verkostolle. Tietoliikenneverkon osalta runkoverkko on valmis ja sisäverkkojen esivalmistelu maakuntakelpoisiksi on käynnissä o Runkoverkkoon tehty työ hyödynnetään kasvaneena ja parantuneena kapasiteettina sairaanhoitopiirille ja kuntien liittymille siihen. Sisäverkon osalta segmentoi-

40 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 39 17(33) tujen aliverkkojen suunnittelu olisi syytä tehdä mahdollisesta keskeytyksestä huolimatta. Segmentoinnilla mahdollistetaan eri toimintojen tietoturvallinen erottaminen toisistaan. Keskeyttäminen on sopimusten purkamisen tarkastelun kohteena. Alueellinen ajanvaraus o Hankittu alueellisen ajanvarauksen, palveluohjain. Tuotteen rooli pitää määritellä kimpassa-verkoston sähköisen asioinnin teeman kokonaisarkkitehtuurissa, huomioiden mm kompassi-projektin tarpeet päällekkäisyyksien välttämiseksi. On suunniteltu SoTe-AD:n fyysinen rakenne, hallinta, ylläpito, tietoturva ja tukipalvelut. o Toteutus tekemättä. Nykyisten aptj:ien yhtenäistäminen: o Tieto Oyj Lifecaren esiselvitys konsolidointi ja sosiaalitoimen yhtenäisten toimintamallien suunnittelu ja määrittely on käynnissä Vaikutetaan projektin tavoitteisiin siten, että tehdään toimintamallien yhtenäistämisen työt, jotka on hyödynnettävissä niin nykyisen toiminnan kehittämiseen kuin uusien kehityshankkeiden toteuttamiseen (UNA, Kaari) Uusia toimintamalleja toteuttavat projektit: o Kompassi Ikäihmisten palveluohjauksen toimintamalli. Suunniteltu toimintamallin laajennus lapsiperheiden ja vammaispalvelujen palveluohjaukseen. Kehittämisrahaa vuodelle 2019 ei ole, mutta nykyisen toiminnan ylläpidon rahoitus on sovittu. o LAPE lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuki, Pyydä apua-nappi. Neuvolachat, sähköinen perhekeskusmalli, kaltoin kohdellun lapsen esiselvityslomake, lastensuojelun laitossijoituspaikkojen hakusovellus (hankkimatta) o Munklinikka Vahvan tunnistautumisen etävastaanotto (chat/video), malli testattu Pöytyällä ja laajentuu käyttöönottoihin ympäri Suomen. o OmaOlo Omahoito-oirearvioinnin pohjalle perustuva sähköinen palveluohjaus. Käyttöönotot etenevät niin sairaanhoitopiirin kuin kuntaorganisaatioiden puolella. o Kypsyystasomalli Laaja-alainen organisaation oman toiminnan kehittämisen malli joka kostaa neljälle kypsyystasoa viiden näkökulman kautta (johtaminen, kulttuuri, tavoitteet, menetelmät, kokonaisarkkitehtuuri). Työssä on laadittu organisaation kehittymisen tueksi toimintamallit kehittämisen johtamiselle ja ohjaamiselle sekä kokonaisarkkitehtuurin hallinnalle. o Tiedon toisiokäytön kokonaisarkkitehtuuri. Dokumentti toimii YTA-alueen toisiokäytön toimintamallin kehittämisen pohjadokumenttina. LIITTEET: Liite 2.3.0: Sote palveluverkko_yleiskatsaus_ilman_sote-keskuksia Liite 2.3.1: Sote-keskus_palveluverkon_skenaariot

41 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 40 18(33) 2.4 Toiminta- ja työtapojen muutos (uudet työvälineet, muutokset työnjaossa ) Toiminta- ja työtapojen muutosta on käsitelty laaja-alaisesti jo aikaisemmissa vastauksissa liitteineen (ks. vastaukset kysymyksiin: ). Yleisesti voidaan todeta, että uudistuksen valmistelussa nousi esiin viesti rinnakkain tehtävästä työstä. Tätä viestiä tulee maakunnassa ja alueilla edelleen vahvistaa, koska muutoksiin vastataan parhaiten tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Monen organisaation yhteisvalmistelussa piti pyrkiä pois hierarkkisesta ylhäältä tulevasta ohjauksesta kohti keskustelevaa, vuorovaikutteista ja yhteisten tavoitteiden eteen tehtävää työtä. Tässä katsottiin tarvittavan uusia toimintamalleja ja yhteistyötoimijoita mm. valtio - maakunta kunta välillä sekä kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Osana uusien maakuntien perustamista valmistauduttiin käymään valtion ja maakuntien väliset toiminnan ja talouden neuvottelupäivät. Tilaisuuden tarkoitus oli mm. simuloida valtion ja maakunnan välistä vuorovaikutusta uudessa tilanteessa, jossa maakunnalla on järjestämisvastuu sote- ja makupalveluissa ja jossa valtion ohjausmekanismit muuttuvat. Neuvottelupäivien laadullinen, toimintaan painottuva osio olisi keskittynyt ilmiöihin liittyvien haasteiden ratkaisemiskeinoihin. Tilaisuudessa olisi ollut mahdollista käydä keskustelua alueiden ja valtion välisestä työnajosta ja roolituksista - siitä, miten alueet ja valtion toimijat yhdessä vahvistavat keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi vaatimusten kasvaessa ja resurssien niukentuessa. Palveluiden näyttäytyminen sirpaleisena heikentää niiden tavoitettavuutta ja asiakaskokemusta. Uudistuksen alueellisessa valmistelussa syntynyttä vahvaa vuoropuhelua on perusteltua jatkaa. Maakunnan henkilöasiakastarpeiden rinnalla alueen toimijoilla oli vastuu myös eri maakunnan toimialoja yhdistävistä, välillisiä vaikutuksia tuottavista tehtävistä. Maakunnan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät tehtävät tukeutuvat vahvaan sidosryhmäyhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Moniin alueellisiin tehtäviin sisältyy yhteistyö- ja suunnitteluprosesseja, joissa syntyviä välillisiä vaikutuksia pitkällä aikajänteellä ja tehtävien vaikuttavuutta on vaikea mitata. Näiden tehtävien painoarvo havaitaan kuitenkin selkeimmin, kun toimialojen välisessä tai sidosryhmien kanssa tehtävässä työssä kohdataan haasteita tai jokin näyttäytyy jostain syystä linjattomana. Tämän välttämiseksi on makupalvelujen valmistelussa pyritty osallistamaan kaikki olennaiset viranomaistahot ja muut sidosryhmät alusta alkaen, jotta tiedonkulku valmistelun aikana on saatu toimimaan ja erilaiset yhteistyön ja synergioiden edut on saatu tehtyä näkyväksi sekä valmistelussa että nykyisten järjestäjien toiminnassa. Liite 2.4.1_Havaintoja maakuntauudistusvalmistelusta ns. MAKU -tehtävien osalta, Suuntaviivat raportti, Luonnos Maakunnan ja kunnan yhdyspinta (hyte, sisote, ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen) Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan on kirjattu kolme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta keskeistä painopistettä:

42 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 41 19(33) 1.Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen 2.Päihteiden käytön vähentäminen 3.Ylipainon ja liikkumattomuuden vähentäminen Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden lisääminen on tärkeää sekä kuntien palveluissa että osana sote-palveluita. Myös lainsäädännön uudistuksissa osallisuus nousee entistä keskeisempään asemaan. Hyviä osallisuuden toimintamalleja ja käytänteitä on selvitetty osana sote- ja maku-valmistelua ja näiden kehittämistä ja jakamista tulee jatkaa edelleen myös alueellisesti. Tämän mahdollisti vuoden 2018 alussa perustettu Varsinais-Suomen hyte-koordinaattoriverkosto. Kaikki Varsinais-Suomen kunnat ovat nimenneet edustajansa verkostoon ja se on tärkeä alueellinen yhteistyörakenne, jonka jatko tulee turvata. JärjestöSote113-hanke, Varsinais-Suomen liitto sekä muutosorganisaatio ovat olleet keskeisinä toimijoina rakentamassa järjestökumppanuutta ja järjestöyhteistyöhön liittyviä rakenteita. Tätä työtä tulee jatkaa ja kehittää edelleen. Tavoitteena on ollut saada järjestöjen välinen yhteistyö sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö entistä koordinoidummaksi siten, että järjestöjen tekemä hyte-työ on kattavasti osana asiakkaan palveluketjua. Järjestöt tuovat maakunnan alueelle merkittävästi ulkopuolista kehittämisrahaa, jolla parannetaan asukkaiden hyvinvointia. Näistä resursseista voidaan saada entistä suurempi vaikuttavuus irti, kun asiakkaan palveluketju suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena. Sekä järjestöjen yhteistyölle että järjestöjen ja muiden toimijoiden väliselle yhteistyölle on luotava alueelliset rakenteet. Lisäksi järjestöyhteistyölle ja vapaaehtoistoiminnalle on nimettävä vastuutahot kuntiin. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulmasta osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen sisälsi perheiden ja vanhemmuuden tukemisen sekä kiusaamisen ehkäisemisen toimenpiteitä. Konkreettisina asioina tämä tarkoittaa mm. perhekeskustoimintamallin sekä koulu hyvinvointiyhteisönä mallin toimeenpanoa. Ikäihmisten osallisuuden näkökulmasta merkittävänä kehittämiskohteena korostui kulttuurihyvinvointipalveluiden hyödyntäminen osana sote-palveluita. Kulttuurilla ja taiteella on todennettuja hyvinvointivaikutuksia ja kulttuuri on osa ihmisen perusoikeuksia. Tällä hetkellä kulttuurin ja taiteen hyödyntäminen mm. ikäihmisten toimintakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitäjinä on alihyödynnetty varsinkin osana sote-palveluita. Lisäksi kulttuuri, kuten tanssi tai musiikki antavat ihmisille tapoja kommunikoida, tuoda esille omaa persoonaansa ja toteuttaa itseään silloinkin, kun toimintakyky on jo voimakkaasti heikentynyt. Ikäihmisten keskitetty palveluohjaus (KomPassi) on yksi väylä tunnistaa palvelutarpeita (esim. yksinäisyys), joihin voidaan vastata esim. kulttuuripalveluiden kautta. Lisäksi on jatkettava varsinkin vanhuspalveluiden (esim. tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito) kehittämistä siten, että kulttuuristen perusoikeuksien toteutuminen voidaan taata kaikille varsinaissuomalaisille ikäihmisille. Ikäihmisten osallisuuden edistämisen ja yksinäisyyden ehkäisyn näkökulmasta todettiin tärkeäksi kehittää asumisratkaisuja ja -ympäristöjä, joilla tuetaan yhteisöllisyyttä ja esteettömyyttä. Kuntien kaavoituksella ja kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mutta tätä roolia ei vielä täysimääräisesti ole ymmärretty eikä hyödynnetty. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on lisäksi sitouduttava kattavasti siihen, että asiakasosallisuus toteutuu ja asiakkaat otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen tasavertaisina kumppaneina. Tämä vaatii merkittävää toimintakulttuurimuutosta, jota tulee tukea mm. koulutuksen keinoin.

43 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 42 20(33) Päihteiden käytön vähentäminen Päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttö aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia ennenaikaisina kuolemina sekä työ- ja toimintakyvyn menetyksinä. Päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja perhe- ja lähisuhdeväkivalta ovat myös usein liitoksissa toisiinsa. Ehkäisevän työn lisääminen vaatisi ennen kaikkea kattavaa ajattelutavan ja asenteiden muutosta. Tämä koskettaa sekä sote-palveluita että muita julkisia palveluita sen sijaan, että keskistytään tehtävänkuvilla rajaamaan asioita, jotka eivät kuulu kullekin ammattiryhmälle tulisi palveluohjauksen ja ihmisen hädän ja tuen tunnistamisen kuulua kaikille. Tätä toimintakulttuurin muutosta voidaan tukea koulutuksen (sekä tutkinto- että täydennyskoulutus) kautta. Lisäksi on tärkeätä luoda seudullinen koordinaatio ja rakenne ehkäisevälle työlle. Monessa maakunnassa on jo saavutettu ehkäisevän työn koordinoinnilla hyviä tuloksia. Hyvät toimintamallit kuten vaikka päihdekasvatus malli saadaan käyttöön ja toimeenpantua yhteisen koordinaation kautta. Myös ehkäisevän työn osalta järjestöjen palveluiden systemaattinen ja koordinoitu tuominen osaksi palveluketjuja on ensiarvoisen tärkeää. Työ on jo Varsinais-Suomessa aloitettu, mutta sen jatkaminen on välttämätöntä. Ylipaino ja liikkumattomuus Elintavat vaikuttavat suuresti useiden kansansairauksien esiintyvyyteen. Tästä huolimatta nykyisessä palvelujärjestelmässä ja sote-palveluissa liikunta, terveellinen ravitsemus ja riittävä uni eivät ole keinovalikoimassa mukana riittävällä painoarvolla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa painopiste haluttiin siirtää hoidollisesta lähestymistavasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Elintapaohjaus katsottiin tarpeelliseksi ottaa sekä neuvolan että kouluterveydenhuollon palveluiden elimelliseksi osaksi. Näin voidaan vaikuttaa erityisesti lasten ja perheiden elintapoihin sekä huolestuttavaan lasten lihomis- ja liikkumattomuuskehitykseen. Tämän lisäksi elintapaohjaus mietittiin rakennettavan uudenlaisena moniammatillisena tiimityönä osaksi perusterveydenhuollon palveluita. Liikunta- ja elintapaneuvontaa suunniteltiin toteuttavan kaksitasoisesti siten, että kunnat vastaavat matalan kynnyksen liikuntaneuvonnasta ja perusterveydenhuolto toteuttaa vaativampaa prosessimaista liikunta- ja elintapaneuvontaa, johon liittyy myös tulosten seuranta ja kirjaaminen. Elintapaohjauksen rooli osana työterveydenhuollon palveluita tulisi olla vähintään yhtä merkittävä kuin perusterveydenhuollon palveluissa. Ravitsemuksen osalta todettiin tärkeäksi, yksilötason ohjauksen lisäksi, vaikuttaa väestön ravitsemuksen laatuun esimerkiksi julkisten ruokapalveluiden kehittämisen kautta. Ikäihmisten osalta mm. keskitetty palveluohjaus tarjoaisi kanavan, jonka kautta voidaan antaa tukea ikääntyvien ravitsemukseen liittyvissä erityiskysymyksissä. Uusien palvelualustojen luomat mahdollisuudet mm. omahoidon tukemisessa oli suunnitelmissa hyödyntää täysimääräisesti. Liikunnan ja ravitsemuksen hyvien käytänteiden käyttöönottoa katsottiin voitavan tukea myös kuntien hyte-koordinaattoriverkoston kautta. Lasten ja nuorten palvelut sekä sivistyspalvelut Lasten ja nuorten palveluissa tiedostettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen rajallisuus. Johtamista ei ole toistaiseksi uudistettu muuttuvaan systeemiseen toimintaympäristöön. Maakuntauudistuksesta huolimatta monijärjestäjä- ja tuottajamalli LAPE-palveluissa tulee säilymään, sillä suurin osa lasten ja nuorten palveluista koostuu ns. universaalitason palveluista; vain noin 20 prosenttia kustannuksista aiheutuu lakisääteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista.

44 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 43 21(33) Tällä hetkellä sirpaleiset perustason palvelut tulisi johtaa tulevaisuudessa yhtenä kokonaisuutena. Toimintamallina tähän otettiin perhekeskus, joka yhdistää asukkaan omat verkostot, maakunnan järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntien järjestämät palvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan (ja tiedon). Tarkoitus oli sovittaa eri palvelut yhteen maakunnan koordinoimaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa asiakkailla on mahdollisuus saada palveluita pääosin yhdestä paikasta lähipalveluperiaatteen mukaisesti. Yleisenä toiminta-ajatuksena vahvistettiin sitä, että lasten ja nuorten ns. universaalipalvelut kuten varhaiskasvatus ja koulu ja nuorisopalvelut toimisivat sinällään tärkeänä hyvinvointia edistävänä tasona. Perhekeskuspalvelujen suunniteltiin jatkossa tarjoavan ehkäiseviä sähköisiä palveluja laajasti, mutta kohdennetusti ja näyttöön perustuen. Tuen ja hoidon kohdentamisen parantamiseksi haluttiin uudistaa nykyiset muodolliset seulonta- ja tarkastusmallit vastaamaan perheen laaja-alaisen hyvinvointitarkastuksen -tyyppisen seulonnan tarvetta. Lisäksi suunniteltiin ottaa käyttöön rokoteohjelman tyyppisesti toimiva perheen ja lapsen kriittisiin kehitysvaiheisiin tukea tarjoava sähköinen palvelukokonaisuus. Koulujen opiskeluhuollon käytäntöjen ja tiedonhallinnan tehostamisen kautta katsottiin mahdollisuutena vaikuttaa hyvinvoinnin lisääntymiseen ja ehkäistä sitä, että ongelmiin haetaan apua lisääntyvästi erityistasolta. Yhteisen strategian lisäksi LAPE-toimijoiden kesken todettiin tarpeelliseksi levitettää yhteistä varhaisen vaiheen palveluohjausosaamista. Ns. ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuutta todettiin tarpeelliseksi tutkia nykyistä systemaattisemmin. Uudistuksen valmistelussa haluttiin ottaa käyttöön näyttöön perustuvia työmenetelmiä ja tarjota niitä nykyistä selvästi matalammalla kynnyksellä. Mm. kotipalvelun saatavuus haluttiin uudistuksen valmistelussa avata. Tarkoitus oli poistaa kotipalvelun hakuprosessista turha hallinto vakuutuskorvausmallin mukaisesti ja selvittää toimintamallin vaikutusta perheiden tuleviin palvelutarpeisiin. Myös kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan aito kytkeminen osaksi perhekeskustason palvelujärjestelmää todettiin tärkeäksi, jotta laajenevaan viranomaistyön kysyntään olisi voitu vastata. Laajempi asiakkaiden ja osallisuuden hyödyntäminen myös mahdollistaisi ammattilaisen ammattitaidon laajentumisen ja lisäisi asiakkaiden toimijuutta. Laaja-alainen LAPE-palvelurakenteen ja toiminnan uudistaminen todettiin edellyttävän sitovaa vähintään maakunnallista kehittämisstrategiaa, jossa päämääräksi tulee ottaa lapsiperheiden tukeminen mahdollisimman pitkälle kasvuyhteisöissään ilman asiakkuutta. Palvelujärjestelmän kehittämisessä haluttiin keskittyä laajaa kohdennetun ja näyttöön perustuvan preventiotyön sekä erityistason palvelujen laadun ja palvelukyvykkyyden selkeään parantamiseen. Neuvoloista, varhaiskasvatuksesta perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta sekä niihin sisältyvästä leimaamattomasta perhetyöstä, kodinhoitoavusta ja nuorisotyöstä oli tarkoitus rakentaa raskauden alusta nuoruuteen jatkuva toiminnallinen kokonaisuus, jota myös johdetaan kokonaisuutena. Kansalaislähtöisen toiminnan suunniteltiin niveltyvän osaksi palvelustrategiaa niin, että sen hyödyntämiselle alkaisi syntyä uudenlaisia, vaikuttavampia ja virallista palvelujärjestelmää haastavia muotoja. Aikuissosiaalityö ja kasvupalvelut Työikäisten sosiaalipalveluilla ja aikuissosiaalityöllä on runsaasti yhdyspintoja muihin palveluihin, kuten esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin, lapsiperheiden palveluihin ja kasvupalveluihin. Yhdyspinnoilla todettiin tarvittavan sektori- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä edistäviä toimintakäytäntöjä ja yhteisiä palvelualustoja, joilla palvelujen joustava yhteensovittaminen on mahdollista. Monialaista työotetta suunniteltiin tuettavan uudistuvien toiminta-, että johtamiskäytäntöjen keinoin. Samalla sektorirajojen asettamia esteitä palvelujen saatavuudelle haluttiin poistaa. Palveluja haluttiin yhdistää joustavammin ja innovatiivisemmin yli hallintorajojen.

45 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 44 22(33) Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) toimivuutta katsottiin tärkeäksi edistää koko Varsinais-Suomen alueella. Erityistä huomiota kiinnitettiin monialaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamiseen eri palveluissa, terveydenhuollon palveluiden resursointiin sekä sosiaalityön roolin vahvistamiseen osana TYP-toimintaa. Maakunnan ja kunnan yhdyspinta kasvu/työllisyyspalvelujen osalta korostui hallituksen esityksiin kirjatussa yhteensovittamisvelvoitteessa. Alueellinen kasvupalveluvalmistelu piti valmisteluissa mukana kuntasektoria alusta asti tiedonjako- ja valmistelutarkoituksissa, jotta kuntasektorilla oli jatkuva tietoisuus valmistelun tilanteesta ja esityksistä palveluihin liittyen sekä mahdollisuudet osallistua työryhmätyön kautta kasvupalvelujen valmisteluun tosiasiallisesti. Uudistuksen rauettua kasvupalveluvalmistelu on esittänyt, että valtion ja kuntien tulisi toteuttaa jatkossakin työllisyyspalvelujen ja niiden rajapinnassa sijaitsevien palvelujen osalta strategista yhteistyötä. Valmistelu oli tämän ajattelutavan mukaisesti sisäänkirjoittanut kuntasektorille oman merkittävän roolinsa esimerkiksi vaikeimmin työllistyvien henkilöasiakkaiden kasvupalvelupilottiin sekä jatkanut nykyisen ja uudistuksen raukeamisen myötä jatkuvan TYP-toiminnan kehittämistä kaikkien osapuolien kesken. Elinympäristöön kohdentuvat edistämistehtävät Maakunnan ja kuntien välisen yhteistyön merkitys olisi korostunut erityisesti edistämistehtävien kohdalla. Maakuntauudistuksen toteutuessa alueellisen viranomaistoimijan rooli elinympäristöön kohdistuvissa tehtävissä olisi muuttunut. Tehtävänä olisi ollut enenevässä määrin asiantuntijaorganisaationa edistää, neuvoa, ohjata ja kouluttaa. Uudistusvalmistelussa viranomaisen yleinen edistämisvelvoite korostui, mutta valtakunnallisestikaan ei ollut muodostunut selkeää käsitystä siitä, mitä tämä konkreettisesti tehtävänä tarkoittaisi. Tehtävänä sinällään oli edistää toimintaympäristöämme kokonaisuutena koskettavia asiakokonaisuuksia (mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, luonnon monimuotoisuutta, vesien hyvää tilaa, liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä kestävää liikkumista ja hyvää saavutettavuutta, kulttuuriympäristöjen turvaamista) mutta roolien muuttuessa tähän olisi tarvittu uusia työkaluja. Alueidenkäytön suunnittelu ja maakuntauudistus-hankkeen (AAMU-hanke) yhteydessä toteutetussa kyselyssä kaikkein toivotuimmaksi maakunnan rooliksi osoittautui tulkitsijan ja koordinoijan rooli, jonka toimintatavat kuvattiin kyselyssä seuraavasti: maakunta edistää kuntien alueiden käytön suunnittelua pitämällä tiiviisti yhteyttä alueensa kuntiin ja antamalla näille aktiivisesti asiantuntija-apua valtakunnallisiin tavoitteisiin liittyen sekä oikeudellista apua kaavoituksen menettelyja sisältövaatimuksiin liittyen. Viranomaistehtävien muuttuminen konsultoivammiksi olisi vahvistanut ennakollista viranomaisyhteistyötä ja mahdollistanut osapuolien osallistumisen kaavoitustoimen kehittämishankkeisiin. Toisaalta valmistelussa todettiin, että lakiluonnos olisi hajottanut yleisen edun valvonnan liikenne-, alueidenkäyttö- ja ympäristöasioissa monelle taholle ja valvonta olisi muuttunut kokonaan sektoriperusteiseksi, vaikka alueidenkäytössä olennaista on kokonaistarkastelu ja erilaisten näkökulmien yhteensovittaminen. Intressejä koordinoivan elimen merkitys todettiinkin tärkeäksi (Oikeusvaltiolliset vaatimukset alueidenkäytön viranomaisrooleille, Eija Mäkinen 2018)

46 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 45 23(33) 3 Asukas ja asiakas aktiivisena toimijana 3.1 Asukkaiden ja asiakkaiden osallistuminen maakunnan toimintaan eri tasoilla (maakunnan osallisuussuunnitelma tai -ohjelma sekä suunnitellut eri osallisuuden näkökulmat maakunnassa) Kansalaisille tarjottiin muutosvaiheessa mahdollisuus vuorovaikutukseen ja vaikuttamiseen verkkosivujen, sosiaalisen median, tapahtumien ja työpajojen kautta. Ihmisiä kohdattiin tapahtumissa kuten messuilla. Vuorovaikutusta luotiin seminaarien ja sidosryhmätapaamisten kautta. Työryhmien jäsenet toimivat omissa ryhmissään vuorovaikutuksessa eri organisaatioita ja järjestöjä edustavien henkilöiden kanssa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Muutosorganisaatio järjesti säännöllisiä tapaamisia esimerkiksi järjestöjen, kansalaisryhmien ja median edustajien kanssa. Vuonna 2018 käynnistettiin valmistelut maakunnan vaikuttajaryhmien (lakisääteisten nuoriso-, vammais- ja vanhusneuvostojen) kokoamiseksi. Uuden maakunnan osallisuusrakenteita valmisteli Osallisuus- ja esteettömyys -alatyöryhmä. Tulevan maakunnan verkkopalvelujen suunnittelussa pyrittiin ottamaan asukkaat mukaan kehittämistyöhön. Kesällä 2018 järjestettiin avoin kysely tulevan maakunnan verkkopalveluista, siihen saatiin lähes 900 vastausta. Uuden maakunnan verkkosivut olisi avattu beta-versiona hyvissä ajoin ennen maakunnan aloittamista, jotta kansalaiset olisivat voineet antaa niistä palautetta ja tulla mukaan selkeän, toimivan ja vuorovaikutteisen verkkopalvelun rakentamiseen. LIITEET Liite 3.1.0: Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen viestintä ja osallisuussuunitelma Liite 3.1.1: Varsinais-Suomen osallisuus ja vaikuttaminen -raportti 3.2 Valinnanvapauden toteutuksen edellytykset ja toimintamallit maakunnassa Maakunnan palvelustrategia ja palvelulupaus asettavat tavoitteet suoran valinnan sote-keskusten ohjaukselle. Palvelustrategiaa ja palvelulupausta ei haluttu valmistella Varsinais-Suomessa valmistella ennen lainsäädännön vahvistamista. Tästä huolimatta mm. järjestämisen käsikirjassa tehtiin käytännössä valmistelua ohjaavia linjauksia. Käytännön tasolla valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen palveluntuottajien hallinnointi ja ohjaus päätettiin toteuttaa ensisijaisesti hallintopäätöksillä ja sopimuksilla. Hallintopäätös-asiakirja sisältää asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain (valinnanvapauslaki) maakunnan palveluntuottajille mukaisesti asettamat ehdot sosiaali- ja terveyskeskuksen suoran valinnan palveluille, asiakassetelipalveluille ja henkilökohtaiselle budjetille. Hallintopäätöksessä on kolme liitettä - palvelukuvaus, korvaukset ja määritelmät. Palvelukuvauksessa on tarkempia vaatimuksia palveluntuottajalle palvelun sisällöstä ja toiminnasta. Vastaavasti korvausliitteessä määritellään maksettavien korvausten perusteet. Molemmissa liitteissä voi olla myös maakuntakohtaisia ehtoja.

47 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 46 24(33) Hallintopäätösvalmistelussa päästiin hyvin pitkälle, ja samoin sen liitteeksi tulevien palvelukuvauksien laadinnassa. Korvausmallien laskenta jäi alkuvaiheeseen osin siitä syystä, että valmistelussa odotettiin myös kansallisen valmistelun tuotoksia (THL). Esimerkiksi sote-keskusten hallintopäätöksen liitteeksi suunnitellun palvelukuvauksen laadinnassa päästiin pitkälle, ja periaatteellisella tasolla sen mukaista toimintamallia olisi mahdollista yrittää ottaa käyttöön nykyisten julkisten sosiaali- ja terveysasemien toimintaa kehitettäessä. Hallintopäätösten laatimisen rinnalla Varsinais-Suomessa varauduttiin valinnanvapauspilotteihin osallistumiseen. Valinnanvapauspilottien valmistelu toteutettiin kaksivaiheisesti pilottien kansallisia hakuprosesseja seuraten seuraavasti: Kevät Valinnanvapauspilotti valmistelu henkilökohtainen budjetointi. Kohderyhmät: Pilotti kohdistetaan kahteen asiakasryhmään. Vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollossa mainittuihin asiakkaisiin sekä iäkkäiden omaishoidon tuen asiakkaisiin. Keskeinen sisältö: HB toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto, digitalisaation hyödyntäminen - kokonaisvaltaisen asiakasohjauksen järjestelmät. Viite Omalla budjetilla -kimpassa pilotti suunnitelma. Syksy 2018 ja Kevät 2019: Valinnanvapauspilotin valmistelu Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetointi. Valmistelu sisältää kolme kokonaisuutta: Hebu, Asiakasseteli ja digitalisaatio. Asiakasseteli kohderyhmät: Kotipalvelu, Lapsiperheet, Sosiaalinen kuntoutus:työikäiset sosiaalikuntoutuksen asiakkaat. Työikäiset vuotiaat asiakkaat, joille tehdään yksilökohtainen päätös sosiaalisesta kuntoutuksesta. Toteutus voi olla yksi- tai ryhmämuotoista. Pilotissa ei tarjota kuntoutusta perheille. Tehostettu palveluasuminen: ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen eli 65+ asiakkaiden asiakasseteli ja alle 65-vuotiaat joille hoidollinen tarve 24/7 myöntö shl 21 tai vammaispalvelulain nojalla. Hebu kohderyhmät, kuten kevät Viite suunnitelmaluonnokset. Valinnanvapauspalvelujen asiakassetelien ja henkilökohtaisten budjetin asiakkaiden rahaliikenne oli tarkoitus hoitaa Tieran sähköisellä asiakasseteli-tietojärjestelmällä (PSOP-järjestelmä). Tieran palvelusetelijärjestelmä oli arvioiden mukaan helppo muokata asiakasseteleihin ja henkilökohtaiseen budjettiin soveltuvaksi. Koska valinnanvapauspilotteja ei koskaan toteutettu, Varsinais- Suomi ei myöskään edennyt konkreettisesti sähköisen järjestelmän käyttöönotossa. Tosin on todettava, että PSOP-järjestelmä on jo käytössä mm. osassa Turun seudun kuntia, joissa on käytössä palveluseteli. LIITTEET Liite_3.2.0: Omalla budjetilla valinnanvapauspilotin hankesuunnitelma Kysymyksen 2.1 vastuksen liite käytettävissä myös kysymyksen 3.2 liitemateriaaleina Liite 2.1.0: Sote-keskuksen laaja palvelukuvaus Kysymyksen 1.1 vastuksen liitteet käytettävissä myös kysymyksen 3.2 liitemateriaaleina Liite 1.1.1: Asiakassetelin geneerinen hallintopäätös, Luonnos Liite 1.1.2: Hebun geneerinen hallintopäätös rekist tuottaja, Luonnos Liite 1.1.3: Hebun geneerinen hallintopäätös ei-rekist tuottaja, Luonnos Liite 1.1.4: Palvelukuvaus_asumispalvelut asiakasseteli, Luonnos

48 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 47 25(33) 4 Monipuolinen palvelutuotantorakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö 4.1 Monipuolisen palvelurakenteen mahdollisuudet ja esteet maakunnassa (strateginen hankinta, tuotannon ohjaus, markkinoiden luominen, järjestöjen rooli ) Varsinais-Suomen sote-valmistelussa laadittiin esiselvitys omasta sote-palvelutuotannosta sekä erikseen yksityisten sote-palvelujen markkinaselvitys. Selvityksen mukaan yksityiset terveyspalvelujen markkinat ovat keskittyneet nopeasti. Sosiaalipalveluissa palveluntuottajien määrä oli isompi, mutta myös siellä oli havaittavissa jonkin asteista tuotannon keskittymistä. Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa käytiin yhteistyökeskusteluja sekä yritys- että järjestöfoorumin kautta. Lisäksi järjestöyhteistyötä toteutettiin Sote113 -järjestöhankkeen kautta. Järjestöjä mm. ohjeistettiin varautumaan tilanteeseen, jossa he joutuvat kilpailuasetelmaan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa, mikäli he toimivat kilpailutilanteessa. Kasvupalveluvalmistelu hyödynsi kasvupalvelujen suunnitteluissaan markkinavuoropuheluita tavalla, jotka saivat kiitosta valtakunnallisesti ja alueellisesti eri sidosryhmiltä. Valmistelu myös korosti läpi esivalmistelun, että maakunnallisen oman hankintatoimen valmistelu ja kehittäminen oli priorisoitava teema, jotta järjestäjällä olisi ollut tosiasialliset mahdolliset hankkia palveluja maakuntaan resurssinäkökulmista kestävästi ja laadukkaasti. Kasvupalveluvalmistelu myös ylläpiti läpi valmistelun yhteyksiä järjestöihin, jotta näillä oli kykyä tuoda valmistelun tietoon omat kantansa hallituksen esitysten vaikutuksia niiden tuottamiin palveluihin. Valmistelu tunnisti riskin siinä, että uusi kasvupalveluympäristö korosti kilpailutuksin hankittua palvelutuotantoa yli avusteisuusmenettelyjen ja esitti tästä johtuen joitain toimenpiteitä, joilla järjestötoimijat ja muut pienet, mahdollisesti palvelutuotantonäkökulmasta riskiasemassa olevat toimijat pystyttäisiin huomioimaan kasvupalvelumarkkinoiden muodostamisen yhteydessä. Sote-markkinoiden kilpailun varmistamiseksi valmistelussa katsottiin, että julkisella sektorilla on perusteltua olla rooli myös soten valinnanvapausmarkkinassa. Uudistuksen aikana valmisteltiin strategisella tasolla asiakassetelipalveluilla ja henkilökohtaisella budjetilla tuotettavien palvelujen yhtiöittämistä myös julkisella sektorilla. Lisäksi pohdittavana oli myös sote-keskusten yhtiöittäminen. Konkreettisia linjauksia saatikka toimeenpanoa yhtiöittämisen osalta ei tehty lainsäädännön puuttumisen takia. Varsinais-Suomen julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa hankintoja toteutetaan nykyisin joko julkisten organisaatioiden itse toteuttamana tai sopimusperusteisina yhteishankintoina. Sopimuksia on kartoitettu olevan lähes kappaletta ja niiden arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Hankinnalla ja sopimuksilla ohjattava toiminta todettiin olevan merkittävä strateginen toiminto, jonka pitäisi vahvasti kytkeytyä strategiaan ja johtamiseen. Vaikka joissain kunnissa hankintatoimi on organisoitunut, niin ns. sopimushallinta kunnista puuttuu. Kuntien hankinta- ja/tai sopimusosaamiseen resurssointi todettiin olevan yleisesti vaatimatonta. Myös hankintojen ja sopimusten hallintaan liittyviä tietojärjestelmiä oli vain harvalla julkisella toimijalla. Kunnilla ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta edes sopimushallintaohjeita. Ilman ohjeita toiminta ei ole systemaattista. Riskienhallinnan näkökulmasta tilannetta ei voida pitää hyvänä.

49 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 48 26(33) Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sopimusten kartoittaminen on selkeyttänyt eri organisaatioille oman sopimuskokonaisuutensa tilannetta. Riippumatta hankintojen toteuttamistavasta, voidaan paremmalla sopimusten hallinnalla ja tiedonkululla sekä yhteistyöllä saavuttaa taloudellisia etuja ja toisaalta myös karsia päällekkäisyyksiä ja parantaa sopimusten hallittavuutta. Sopimusten hallinnassa varauduttiin hyödyntämään sähköisiä tietojärjestelmiä. Osaamisen resurssien vajaavaisuuden vuoksi hankintojen keskittäminen arvioitiin laadun parantamisen kannalta kannattavaksi. Julkisen sektorin eri toimijoiden yhteistyötä on mahdollista ja perusteltua jatkaa riippumatta siitä, että sote- ja maakuntauudistusta ei enää valmistella. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä käynnistettiin maakunnan hankintatoimen valmistelu. Työ jäi vaihtoehtoisten mallien esittelyksi. LIITTEET Liite 4.1.0: Sosiaali- ja terveyspalvelut Varsinais-Suomessa Liite 4.1.1: Markkinaselvitys sosiaali- ja terveyspalveluista Liite 4.1.2: Vaihtoehtoja maakunnan hankintatoimen järjestämiseksi 4.2 Monialaisen maakunnan henkilöstöpoliittiset periaatteet (henkilöstöstrategiat, osaamisen kehittäminen, henkilöstön osallistuminen ) Henkilöstöpoliittisia linjauksia tai henkilöstöstrategiaa ei Varsinais-Suomessa lähdetty rakentamaan, koska näkemyksemme mukaan strategiatyön käynnistäminen olisi edellyttänyt olemassa olevaa johtoa ja luottamushenkilöorganisaatiota, jota siis ei valmisteluvaiheessa maakunnalla ole ollut. 1. Tähän liittyen Varsinais-Suomen maakunnalle valmisteltiin henkilöstön pelisäännöt, joiden mukaisesti maakunta oli tarkoitus toimia irtauduttuaan Varsinais-Suomen liitosta. 2. Tämän jälkeen työsuunnitelma oli luoda siirtymävaiheen henkilöstöpoliittinen ohjelma/toimenpidesuunnitelma, jonka tavoitteena oli hallittu muutos. Tämä oli jo pitkälti luonnosteltu eli valmiina laajempaan käsittelyyn vaten kanssa. 3. Vasta hallitun maakuntaan siirtymisen jälkeen oli tarkoitus käynnistää varsinainen maakunnan henkilöstöpoliittisen ohjelman/toimenpidesuunnitelman laatiminen, minkä edellytys olisi ollut käsitys maakuntakonsernin johdosta, johtamisesta ja konsernirakenteesta. Oleelliseksi työvälineeksi todettiin uudenlaisen viestintä- ja valmennusteknologian käyttö, jolla ajateltiin sitouttaa ja kontaktoida maakunnan henkilöstöä, joka ei ollut uudistuksen aikana kontaktoitavissa. Sähköiselle sovellukselle katsottiin olevan tarve, koska Varsinais-Suomessa on edelleen 27 itsenäistä kuntaa ja useita kuntayhtymiä.

50 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 49 27(33) Osaamisen kehittämisen kannalta oleellista oli nostaa henkilöstön osaamista mm. tiedolla johtamisessa, teknologian hyödyntämisessä ja ns. contract managementissä. Näihin suunniteltiin valmennusta yhdessä yliopiston kanssa. Sote- ja maakuntauudistuksen aloitteesta perustettiin Varsinais-Suomen Turun yliopiston vetämänä Suomen ensimmäinen montitieteellinen sote-akatemia. Sote-akatemian tarkoituksena oli kouluttaa sote-alan ammattilaisia ymmärtämään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kokonaisuutta yli perinteisten sektori- ja ammattialarajojen. 5 Uudistusprosessi ja sen johtaminen 5.1 Uudistusprosessin johtaminen maakunnassa (poliittinen johtaminen, muutosorganisaatio, osallistaminen, luovuttavat organisaatiot, asukkaat, henkilöstö, sidosryhmät, viestintä) Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun perustui erikseen laadittuun suunnitelmaan, jossa oli kuvattu uudistuksen ohjausjärjestelmä sekä temaattiset uudistuksen valmistelutyöryhmät. Valmistelutyöryhmät olivat uudistuksen aikana ohjaavia asiantuntijatoimijoita, joita hyödynnettiin mm. informointikanavina. Valmistelutyöryhmien rooli itse uudistuksen konkreettisessa valmistelussa oli vaihtelevaa. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun jäntevöittämiseksi, todettiin tarve valmisteluorganisaation perustamiselle. Valmisteluorganisaatiota kutsuttiin sittemmin muutosorganisaatioksi. Muutosorganisaation palkattiin erikseen valmistelijoita. Muutosorganisaatio mahdollisti sen, että suunnittelutyötä saatiin konkreettisesti vietyä eteenpäin. (ks. liite ) Muutoksen yleisen tason johtaminen perustui vuosina /2019 työryhmätyöskentelyyn. Suurin osa varsinaisesta työstä toteutettiin muutosorganisaatiossa. Työryhmiä oli monia ja jäsenet olivat laajasti edustettuina. Henkilöstöä edusti työryhmissä 2 jäsentä. Vuoden 2019 alussa siirryimme valmistelemaan uudistusprosessin johtamisen muutosta siten, että olisimme siirtyneet valmistelevasta tiimityöstä uudistusta toimeenpanevaan projektiorganisaatioon. Muutos valmistelun organisoitumisessa keskeytyi uudistuksen rauettua Sipilän hallituksen eroon. Poliittinen johtaminen Muutosvalmistelulle nimettiin poliittinen ohjausryhmä, jossa muutosjohtajat sekä vastuuvalmistelijat esittelivät valmisteltavia kokonaisuuksia. Poliittisella ohjausryhmällä haluttiin hakea ennakollista tukea valmisteltaviin asioihin, jotka lakien voimaantulon jälkeen tuotaisiin toimivaltaiseen päätöksentekoon. Luovuttavat organisaatiot Johtavien viranhaltijoiden ryhmä muodostui luovuttavien organisaatioiden ylimmästä johdosta. Tämä ryhmä kokoontui aktiivisesti ja sille tiedotettiin asioista, mutta sillä ei ollut mandaattia linjata tulevan maakunnan puolesta asioita eli se muodostui pääosin keskustelevaksi ryhmäksi. Henkilöstö

51 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 50 28(33) Muutosjohtaminen suhteessa maakunnan tulevaan henkilöstöön tapahtui monella tasolla. Yleinen tiedotus tapahtui verkkosivuilla ja noin kerran kuukaudessa laadittujen henkilöstötiedotteiden kautta. Lisäksi henkilöstöjohtaja vieraili useissa ammattijärjestöjen tilaisuuksissa kertomassa valmistelun tilanteesta. Uudistuksen yt-foorumi oli ryhmänä poikkeuksellisen laaja, mutta sillä haluttiin tukea henkilöstöviestintää ja osallistaa henkilöstönedustajia, jotta he tiesivät valmistelun tilanteesta. Linjaus henkilöstöviestinnässä oli se, että valmistelusta tiedotetaan, mutta ennen kuin lait ovat voimassa, emme lähde aktiivisesti johtamaan muutosta valmennuksellisesti ohi olemassa olevien organisaatioiden. Muutosorganisaatio Uudistusprosessin johtamisessa haasteena on koettu se, että varsinainen päättävä elin tulee valittavaksi varsin lähellä varsinaista lain voimaan tuloa. Muutosorganisaatio toimi vuosina hyvin matalalla hierarkialla ja noudattaen tiimityön periaatteita. Tämä osoittautui erittäin joustavaksi tavaksi jakaa osaamista tilanteessa, jossa tekijöistä oli pulaa. Tiimityö perustui itseohjautuvuuteen. Työskentely muutosorganisaatiossa perustui vahvaan luottamukseen ja ammattitaitoisen valmisteluhenkilöstöön. Tiimityöskentelyssä pääsääntöisesti onnistuttiin, mutta toisaalta havaittiin se, että työskentelytavan muutos oli haastava prosessi, vaikka kyse on pienestä asiantuntija joukosta. Osa henkilöstöstä halusi ja tarvitsi perinteistä suoraa esimiesalais-suhdetta ja osalle oli vaikea luopua perinteisestä esimiestoiminnasta ja vapauttaa henkilöstö toimimaan itseohjautuvasti. Sote- ja makutehtävien yhteensovittaminen alueellisessa valmistelussa ja toimialariippumattomissa temaattisissa kokonaisuuksissa on koettu haastavaksi erityisesti hankintatoimen, ICT-toimintojen ja monialaisen palveluohjauksen valmistelussa. Maku-valmistelijoilla on ollut haasteita toteuttaa sellaisia alueellisen valmistelun toimeksiantoja, joita on annettu sote-valmistelun tarpeesta mutta koko valmistelulle yhteismitallisesti, joita on toisaalta tarkistettu ja tarkennettu matkan varrella juuri soten tarpeiden johdosta ja joiden muutoksia ei ole tarpeellisella tavalla tiedotettu koko valmistelutoimistossa. Erityisesti lainsäädäntöesitysten sisällön epävarmuudet ovat korostaneet tätä haastetta, koska jo yksin oman toimialankin sisällä yleiskatteellisten resurssien kautta rahoitettavien maku-palvelujen valmistelu on ollut haastavaa. Muutosorganisaatio valmistautui vuoden 2019 alussa siirtymään toimeenpanovaiheeseen eli kohti projektimaista toimintaa. Projektimaisella toiminnalla tavoiteltiin siirtymää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa suunnittelusta toimeenpanoon. Muutoksen valmistelu oli käynnissä, kun koko uudistuksen valmistelu loppui. Viestintä Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosviestintää toteutettiin avoimesti ja vuorovaikutteisesti eri sidosryhmät huomioiden. Kimpassa Allihopa-viestintäkanavien kautta korostettiin uudistuksessa tehtävää yhteistyötä, yhdessä tekemistä, ihmisläheistä kerrontaa ja kaksikielisyyttä. Viestiä korosti yhtenäinen visuaalinen ilme. Viestinnän toteutuksesta on vastannut muutosorganisaation viestintäyksikkö (viestintäpäällikkö ja tiedottaja), jonka tukiryhmänä on toiminut maakunnan viestintätyöryhmä vuodesta 2016 lähtien. Muutosviestintä on ollut säännöllistä ja vuorovaikutteista. Kansalaisten ja henkilökunnan sitouttaminen muutokseen on pidetty tärkeänä, kuten myös ymmärrystä siitä, miksi sote- ja maakuntauudistusta tehdään.

52 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 51 29(33) Henkilöstöviestinnällä on ollut keskeinen merkitys muutosvaiheessa, kun sote- ja maakuntauudistuksen odotettiin muuttavan yli varsinaissuomalaisen työsuhteita ja työnantajaa. Henkilöstön ja työnantajien kaksikieliset uutiskirjeet lähetettiin säännöllisesti henkilöstöä luovuttaville organisaatioille. Henkilöstölle ja työnantajille oli oma osio verkkosivuilla. Muutosviestinnän tärkeimmät kohde- ja sidosryhmät Varsinais-Suomessa olivat: kansalaiset (asukkaat ja asiakkaat), maakuntaan siirtyvä henkilöstö, Varsinais-Suomen kunnat ja muut henkilöstöä luovuttavat organisaatiot, uudistusta valmistelevat työryhmät, poliittiset päättäjät, palveluntuottajat, henkilöstöjärjestöt, kansalaisjärjestöt ja yhteisöt, tutkimus- ja oppilaitokset, media ja mielipidevaikuttajat, valtakunnalliset sidosryhmät (mm. eduskunta, ministeriöt, valmistelevat työryhmät, muut maakunnat) Viestinnän pääkanava oli kimpassa-allihopa.fi-verkkosivut. Verkkosivuilla kerrottiin perustietoa Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksesta; keitä se koskettaa, miten uudistus organisoitui ja mitä milloinkin tapahtui. Sivuille tuotettiin uutisia, esiteltiin ihmisiä ja nostettiin sosiaalisen median sisältöjä, blogeja ja videoita. Verkkosivuille tuotiin kaikki julkiset aineistot kuten työryhmien muistiot ja esitykset. Kimpassa-Allihopa-viestinnällä oli suositut sosiaalisen median sivustot Facebookissa (1 500 seuraajaa) ja Twitterissä sekä oma Youtube-kanava. Lisäksi toteutimme erilaisia tapahtumia, seminaareja, työpajoja ja seutukierroksia, joissa tapasimme henkilöstöä, maakunnan asukkaita ja päättäjiä ja kerroimme uudistuksen etenemisestä. LIITTEET Liite 5.1.0: Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen suunnitelma vuosille Kysymyksen 3.1 vastuksen liitteet käytettävissä myös kysymyksen 5.1 liitemateriaaleina Liite 3.1.0: Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen viestintä ja osallisuussuunitelma 6 Vapaa sana Organisaatiorajat ylittävä toiminnan kehittäminen ja resursointi Sote- ja maku-uudistuksen valmistelua varten luodun Varsinais-Suomen muutosorganisaation (Kimpassa Allihopa) lopettaessa työnsä syntyy Varsinais-Suomeen yhdenmukaisen ja yhteistyössä tehtävän toiminnan kehittämisen koordinaation tyhjiö sekä resurssivaje. Tilanteeseen pyritään vastaamaan Terveydenhuoltolain (1326/2010) edellyttämän järjestämissuunnitelman päivittämisellä. Järjestämissuunnitelman avulla pystytään luomaan yhteisnäkemys

53 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 52 30(33) siitä, mihin asioihin alueella halutaan suunnata organisaatiorajat ylittävää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyötä. Valitettavasti se ei kuitenkaan takaa kehittämistyölle osoitettavia resursseja. Alueella ei myöskään ole toimijaa, joka olisi kaikkien toimijoiden varauksettomasti hyväksymä, jolle toiminnan kehittämisen koordinointi voitaisiin antaa. Pois siiloista -ajattelu on mahdollistanut sen, että olemme valmistelussa voineet tarkastella palvelupolkuja, -prosesseja monialaisesti ja samalla kehittäneet vaikuttavampia malleja kohdata asukas palvelutarpeineen. Varsinais-Suomen sote-johtajien kokouksessa syyskuussa 2018 tehtiin päätös päivittää Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille Sote-johtajakokous päätti tuolloin myös esittää Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistusta valmistelevalle muutosorganisaatiolle, että päivitys valmistellaan muutosorganisaatiossa osana sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista suunnittelua. Tekeillä olevassa päivityksessä hyödynnetäänkin soteja maakuntauudistuksen valmistelussa tehtyä sisällöllistä kehittämistä sekä em. valmistelua ohjanneita periaatelinjauksia. Järjestämissuunnitelmassa nostetaan teemakohtaisesti esiin kehittämisen kärkiprojekteja, joiden pohjalta uusia toimintamalleja otetaan kuntien ja kuntayhtymien omilla päätöksillä käyttöön vuosien aikana. Päivitys tuodaan kuntien päätöksentekoon keväällä 2019 ja sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2019 kesäkuun valtuustoon. Varsinais-Suomessa ICT:n alueella toteutettiin useita tärkeitä kehityshankkeita. Käytännössä kaikki hankkeet ovat sellaisia, joiden tuloksia voidaan käyttää jatkossa siitä huolimatta, että hallituksen esityksen mukainen uudistus ei toteutunut ja tulevista rakenteista riippumatta. Joidenkin koko aluetta koskevien, vielä jatkuvien projektien osalta rahoituksen järjestely voi tuottaa ongelmia. Tulevien uudistusten kannalta keskeisin kehityskohde on uuden, koko alueen asiakas- ja potilastietojärjestelmän suunnittelu, hankinta ja käyttöönotto. Projekti alkaa valtakunnallisena UNA-yhteistyönä sairaanhoitopiirin johdolla niin, että kaikki alueen kunnat tulevat mukaan. Maakunnan viitearkkitehtuurin asiakas- ja palveluohjauksen malli sekä luonnokseksi jäänyt järjestäjän toimintamalli tukevat ovat tehty tukemaan maakunta 2023 visiota. Lisäksi V-S:n, Satakunnan ja Vaasan kanssa yhteistyössä tehty kypsyystasomalli auttaa organisaation kypsyyden systeemistä kasvattamista visiota toteuttavaksi organisaatioksi Maakunnan ns. muiden tehtävien kohdalla ajatus monialaisesta yhteistyöstä on säilyttämisen arvoinen hallintorakenteiden muodoista riippumatta. Monialaisuudessa on aitoja synergiamahdollisuuksia ja käytössämme on hyviä työkaluja ja toimintamalleja, joita voidaan käyttää ja edelleen kehittää. Maakunnan asiakkaiksi määriteltyjen asiakasryhmien palveleminen on eri toimialojen yhteinen ja monialainen tehtävä. Jo uudistuksen perusajatukseenkin on sisältynyt tarve tuoda yhteen esimerkiksi työllisyys- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkuudet siten, että maakunnan asukkaalle hahmottuu selkeästi hänelle yhden luukun periaatteella tarjottava palvelu, organisaatiosta riippumatta. Tehtävien monimutkaisuus ja haastavuus edellyttää tehokasta ja vaikuttavaa organisoitumista ja työnjakoa, sekä vahvaa asiantuntijuutta. Kuten Sote, myös ilmiöihin vastaaminen edellyttää laajempia hartioita ja ajattelutapojen muuttamista: yhteistyötä, työnjakoa ja resurssien turvaamista valtio alueet/maakunnat kunnat välillä. Monet uudistuksessa tavoitteeksi asetetut säästöt tulevat syntymään digitaalisilla palveluilla sekä teknologian ja tiedon tehokkaammalla hyödynnettävyydellä. Toimivien järjestelmien merkitys

54 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 53 31(33) viranomaisyhteistyössä on ensiarvoisen tärkeää. Järjestelmiä kehitettäessä tulee erityisesti huomioida asiakasryhmät, joille palveluita tuotetaan. Tätä kohti mentäessä vaikuttavuutta voidaan ja pitää kuitenkin kasvattaa myös tiivistämällä toimialojen, yhteistoiminta-alueiden ja asiantuntijoiden välistä yhteistyötä ja kehittämällä ketjutettavia toimintamalleja hallintorakenteista riippumatta. Kunnat ja yritykset ovat tässä tehtävässä maakunnan alueellisen tason toimijoiden tärkeimmät yhteistyökumppanit. Paikalliset ratkaisut ja palvelut ja niiden mahdollistaminen ovat monissa tehtäväkokonaisuuksissa konkreettinen osa julkisten toimijoiden tehtävien ketjua. Hallinnolliset tasot eivät saa muodostaa estettä monialaiselle toimijoiden kokonaisuuden syntymiselle, vaan tavoitteena tulee olla toimiva ja vaikuttava julkinen toimijaverkosto. Maakuntauudistuksen valmistelutyö on tiivistänyt ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden välistä yhteistyötä ja kirkastanut yhteisen kehittämisen tarpeita. Suunnittelutyön aikana on solmittu ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden väliset sopimukset eläinlääkärin pätevyyttä edellyttävistä elintarvikevalvonnan tehtävistä ja näin turvattu toimintaa ja sujuvaa asiakaspalvelua. Toiminta ensin maaseuturyhmässä ja myöhemmin elintarviketuotannon ja kaupan tuki-, huolto- ja valvontaryhmässä (EKP) on lisännyt ymmärrystä ympäristöterveydenhuollon, maaseutuhallinnon ja lomituksen yhteistyömahdollisuuksista. Maakunta olisi toteutuessaan tarjonnut uudenlaisen toimintaympäristön ja parhaimmillaan mahdollistanut yhteisen asiakkaan monialaisten palveluiden nykyistä saumattomamman hoitamisen. Yhteisen tekemisen paikkoja on tunnistettu myös esimerkiksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY), ympäristöterveydenhuollon ja kuntien ympäristönsuojelun ja vesilaitosten kanssa. Tästä erinomainen käytännön esimerkki on vesihuoltoasioihin keskittyvän kuntakierroksen käynnistäminen. Näissä kuntatapaamisissa edellä mainitut toimijat kootaan yhden pöydän ääreen ja tapaamisella käydään kattavasti läpi paitsi lainsäädännön edellytyksien täyttyminen, myös suunnitelmat ja kehityskohteet. Tapaamisten tavoitteena on parantaa vesihuoltopalveluiden laatua entisestään. Uudistuksen kariutuminen ei estä yhteistyötä, ryhmän toiminta ja maakuntauudistustyö on luonut hyvän pohjan ja nostanut esiin yhteisen tekemisen paikkoja. Maakuntauudistuksen pohjalta voidaan jatkaa uusien toimintamallien rakentamista ja tiedonkulkua parantaa, asiakas edellä. Kasvupalvelu-uudistusta on valmisteltu Varsinais-Suomessa vahvassa yhteistyössä maakunnan kuntien, yritysten ja yhdistysten sekä Kelan kanssa. Voimassaolevan lainsäädännön kautta ns. tehtäviä luovuttaviksi organisaatioiksi mielletyillä toimijoilla on ollut uudistusvalmistelussa merkittävä rooli: Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja on vetänyt sektorin valmistelusta vastaavaa teematyöryhmää, kasvupalveluvalmistelijoina on toiminut alusta asti TE-toimiston ja ELY-keskuksen viranomaisia. Lisäksi nämä organisaatiot ovat panostaneet valmisteluun merkittävää OTO-tyyppistä työpanosta ja käynnistäneet jo esivalmisteluvaiheessa Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen mukaan pilottimuotoista toimintaa, jossa on opittu uusia työllisyyspalvelujen järjestämistapoja maakuntajärjestäjälle hallituksen esityksissä esitetyn ns. järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisen toimintatavan osalta. Uudistuksen aikana TE-hallinto on myös luonnollisesti kehittänyt nykyistä toimintaansa ja toiminut tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien ja Kelan kanssa erityisesti TYP-toiminnan, Ohjaamo-toiminnan, erilaisten hankkeiden ja viimeksi em. kasvupalvelupilottien osalta. Kaikissa näissä yhteyksissä on korostunut tarve tehdä jatkossakin vahvaa yhteistyötä kaikkien maakunnan toimijoiden kanssa järjestettäessä kasvu- ja työllisyyspalveluihin rinnastettavia palveluita. Alueiden suunnittelun ja käytön, liikenteen ja ympäristön -palvelukokonaisuus muodostui Varsinais-Suomen ELY -keskuksen Liikenteen- ja Ympäristön -vastuualueiden sekä Varsinais-Suomen

55 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 54 32(33) maakuntaliiton Suunnittelu -vastuualueen tehtäväkokonaisuuksista. Esivalmisteluvaiheessa tavoitteena oli monialaisen suunnittelu- ja asiantuntijakokonaisuuden luominen uuteen organisaatioon. Uudessa maakuntaorganisaatiossa palvelun vaikuttavuutta lisäävä synergiapotentiaali nähtiin mittavana ja jossa hyödyt saadaan käyttöön palvelun sisäistä asiantuntijayhteistyötä vahvistamalla ja yhteisiä toimintatapoja kehittämällä. Valmistelussa alueiden suunnittelu ja käyttö, liikenne ja ympäristö muodostivat kahdestakymmenestäviidestä alapalvelusta koostuvan palvelukokonaisuuden, jota tarkasteltiin yhtenä kokonaisuutena. Yhtenäinen tarkastelu oli perusteltua, koska tehtävien toiminta tähtää hyvän elinympäristön ja kestävän ja toimivan toimintaympäristön edellytysten luomiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kokonaisuudella on myös tehtävä yleisen edun toteutumisen edistämisessä ja toiminta tuottaa rakenteita sekä välillisiä vaikutuksia hyvinvoinnille, kasvulle ja elinvoimalle alueilla. Kokonaisuudessa laadittavien strategisten suunnitelmien ja ohjelmien ohjausvaikutus on sitä suurempi, mitä paremmin onnistutaan valtio maakunta - kunta -suunnitteluketjun ja -kokonaisprosessin toteuttamisessa. Suuri osa loppukäyttäjillä näkyvistä palveluista edellyttää julkisen toimijan yhteistyöketjun toimivuutta, koska monet välillisesti tuotettavat palvelut konkretisoituvat mm. kuntien toiminnan kautta. Lakiin liikennejärjestelmästä ja tienpidosta (HE) sisäänrakennettiin ajatus valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön sekä liikenteen ja tienpidon suunnitelman vahvasta vuorovaikutuksesta ja johdonmukaisen suunnitteluketjun syntymisestä pitkän tähtäimen tavoiteltavasta tilanteesta aina vuosittain solmittavan tienpidon sopimuksella toteuttaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin. Tämän periaatteen vahvistaminen ja käytäntöön saaminen tuottaisi kestävää ja kustannustehokasta suunnittelua sekä mahdollistaisi vaikutusten laajemman arvioinnin. Maakuntavalmistelun yhteydessä kokonaisturvallisuuden ja varautumisen koordinoinnista on huolehtinut poikkihallinnollisesti muodostettu pelastuspalveluiden ja varautumisen valmistelutyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on ollut mm. muodostaa toiminnallinen tilannekuva varautumisen nykytilanteesta sekä laatia tämän pohjalta esityksiä maakunnan turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvien asiakokonaisuuksien kehittämiseksi. Kokonaisuuden valmistelun yhteydessä on tehty Varsinais-Suomen maakunnan palveluiden osalta varsin laajaa turvallisuuden ja varautumisen nykytilan kartoitusta. Kartoituksen tavoitteena on ollut selvittää mahdollisimman tarkasti eri toimijoiden tämän hetkinen varautumisen valmiudentaso sekä toiminnallinen suorituskyky. Valmistelun yhteydessä on selkeästi tullut esille, että maakunnan turvallisuuden kehittämisessä ja erityisesti palveluiden jatkuvuuden hallinnassa on merkittäviä kehittämistarpeita. Merkittävimpinä havaittuina puutteina voidaan pitää liian kapeakatseista valmius- ja ennakointisuunnittelua sekä ns. häiriöherkkää palveluketjua. Lisäksi on havaittavissa palvelutuotantoon liittyvän kokonaisturvallisuuden hallinnassa osaamisvajetta, joka osaltaan näkyy myös toiminnan kohdennettujen resurssien riittämättömyydellä. Resurssien vähentyessä on menetetty arvokasta kokemusta ja äärimmäisissä tapauksissa jotakin varautumistoimintaan liittyvää on jäänyt tekemättä. Maakuntien toimintojen jatkuvuuden kannalta on lähtökohtana pidettävä sitä, että varautumisen ja turvallisuuden yhteistyötä on kehitettävä nykyistä laaja-alaisemmin. Turvallisuuden ja varautumisessa toiminnoissa on paljon päällekkäisyyttä eri toimijoiden kesken. Maakunnan turvallisuuden, varautumisen ja kriisinkestokyvyn lisäämiseksi on viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen välistä yhteistyötä lisättävä. Maakunnan alueelle tulee luoda turvallisuuden ja varautumisen yhteensovittamisen rakenteet, joissa kokonaisturvallisuutta käsitellään yhdessä poikkihallinnolliset tarpeet huomioiden.

56 8, MH :00 / Liite: Raportti_tietopyyntöön_ Sivu 55 33(33) Lainsäädännön puuttumisen vaikutukset Varmuuden ja selkänojan puuttuminen valmistelusta on ollut este valmistelun etenemiselle (koko valmistelua koskevien, erityisesti toimialariippumattomiin toimintoihin ja organisaatiorakenteisiin liittyvien päätösten tekeminen). Matkan varrella muuttuneet ohjeistukset ja lainsäädännön suunnan näköalattomuus on tuonut valmisteluun epävarmuutta ja vaikeuttanut sidosryhmäyhteistyötä valmistelun aikana. Valtakunnallinen ja maakuntien ulkoinen viestintä on ollut pääsääntöisesti onnistunutta, mutta toimialojen valmistelua koskeva kansalaisviestintä on vaikeutunut päätöksenteon puuttuessa. Syksyllä alkanut epävarmuus uudistuksen etenemisestä vaikutti myös sisäiseen viestintään ja työryhmien työskentelyn dynamiikkaan. Kasvupalveluvalmistelussa koettiin, että erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän lainsäädännön valmistelusta olisi ollut hyvä tiedottaa toteutunutta enemmän myös kasvupalveluvalmistelijoita jonkinlaisella hyvällä STM/TEM yhteistyökäytännöllä johtuen asiakokonaisuuden merkityksestä kasvupalvelujen valmistelulle. Kerättyjen tietojen hyödyntäminen ja tahot Valmistelussa syntyneen aineiston sekä kerättyjen tietojen käyttö jättää avoimia kysymyksiä niiden jatkokäytöstä alueilla.

57 9, MH :00 MAANK: 46/2019 Sivu 56 LAUSUNTO UUDENMAAN LIITOLLE UUSIMAA-KAAVA 2050 EHDOTUSVAIHEEN KOKONAISUUDESTA Asia Uudenmaan liitto on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto on kokouksessaan antanut Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineistosta seuraavan lausunnon: Maakuntakaavaluonnos on laadittu hyvin uudella raikkaalla otteella. Rakennekaava on rakenteeltaan ja tarkkuudeltaan maakuntasuunnitelmaluonteinen maakunnan aluerakenteen tulevaisuusvisio, jota on syvennetty täyttämään maakuntakaavoituksen sisältövaatimukset. Luonnos on raikas avaus strategisen maakuntakaavoituksen kehittämisen mahdollisista suuntaviivoista. Kaava vahvistaa Etelä-Suomen aluerakenteen yhtenäisyyttä ja sille rakentuvaa asunto- ja työmarkkina-aluetta. Varsinais-Suomen liitto haluaa muistuttaa Uudenmaan liittoa realismista ja Scandinavian Meditterranean TEN-T -ydinverkkokäytävän merkityksestä kasvuvyöhykkeiden ajallisessa priorisoinnissa. Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden suunnittelu on jo käynnissä. Radan toteutuminen 2020-luvulla mahdollistaa myös Lohjan suunnan kestävät joukkoliikenneyhteydet ja seudun vahvemman aseman Uudenmaan aluerakenteessa. Maakuntakaavan valmistelussa ei ole lainkaan huomioitu Varsinais-Suomen viime vuosien kehitystä. Kaksiportainen Uusimaa-kaava kattaa koko Uudenmaan alueen. Kaavan aikatähtäin on vuodessa Kaikki maankäytön keskeiset teemat yhteen kokoava kaava valmistellaan vuosina Maakuntakaavan kokonaisuus on tehty kaksiportaisena. Uusimaa-kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista. Rakennekaavassa ratkaistaan vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeät asiat. Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle laadittavat vaihekaavat vastaavat seutujen erilaisiin tarpeisiin. Kaava-aineisto sisältää erillisen liikenteen ja maankäytön toteuttamisohjelman, joka on jaettu kolmeen vaiheeseen, jotka on selkeyden vuoksi jaettu neljään eri suuntaan sekä kansainvälistä saavutettavuutta parantaviin hankkeisiin. Toteuttamisohjelman vaiheistus tukee Uusimaa-kaavan tavoitteiden mukaisesti kasvun ohjaamista kestäville vyöhykkeille siten, että ensin toteutetaan nykyistä rakennetta tukevat alueet ja yhteydet, sitten nykyistä rakennetta täydentävät alueet ja yhteydet ja vasta viimeiseksi otetaan käyttöön kokonaan uusia alueita ja yhteyksiä. Ensimmäinen vaihe sisältää hankkeet, jotka ovat tarpeellisia jo nyt tai ovat edellytyksenä toisen vaiheen hankkeille. Ensimmäisen vaiheen liikennehankkeet perustuvat pääasiassa nykyisen maankäytön tarpeisiin tai maankäytön kasvuun nykyisessä rakenteessa. Helsingin seudun osalta ensimmäisen vaiheen infrahankkeet on MAL työssä ajoitettu toteutettaviksi ennen vuotta Toiseen vaiheeseen sisältyvät pääsääntöisesti nykyistä rakennetta täydentävät alueet ja yhteydet. Toisen vaiheen hankkeet ajoittuvat pääsääntöisesti vuosien 2030 ja 2050 välille, mutta jotkin hankkeet saattavat käynnistyä jo aikaisemmin, jos niille järjestyy rahoitus.

58 9, MH :00 MAANK: 46/2019 Sivu 57 Espoo-Salo -oikorata on toteuttamisohjelmassa kuvattu yhdessä lentoradan ja sille vaihtoehtoisen pääradan kehittämisen kanssa kuvattu toisen vaiheen hankkeena: ESA-rata (26) on Espoon keskuksesta Saloon suunniteltu uusi nopeiden henkilökaukojunien rata, jota voidaan käyttää myös taajamajunien ja tavaraliikenteen liikennöintiin. Taajamaliikennettä Lohjalle kutsutaan usein nimellä Lohjan kaupunkirata (25). ESA-radalla on asemapaikat Histassa, Veikkolassa, Höytiönummella (Nummela) ja Lempolassa (Lohja). Lisäksi radalle jätetään asemavaraukset Mynttilään ja Histaan. Taajamaliikenne on mahdollista ohjata ESA-radalta Hanko Hyvinkää-radan kautta Lohjan keskustaan. ESA-rata lyhentää merkittävästi matka-aikaa Turkuun ja mahdollistaa taajamajunaliikenteen avaamisen Lohjalle. Espoon kaupunkirata ja Pisara-rata ovat edellytyksiä ESA-radalle. Hankkeen alustava yleissuunnitelma on valmistunut vuonna Yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi vuonna 2018 ja suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen kustannusarvio on 1,4-1,5 miljardia euroa (2010). Kaava-aineistoon voi perehtyä Uudenmaan liiton sivuilla: Valmistelija HS/em Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää uusia maankäyttöjaoston Uusimaa-kaava 2050:n valmisteluaineistosta antaman lausunnon seuraavassa muodossa: Maakuntakaavan ehdotusvaiheen kokonaisuus on laadittu hyvin, uudella strategisella otteella. Rakennekaava on rakenteeltaan ja tarkkuudeltaan maakuntasuunnitelmaluonteinen maakunnan aluerakenteen tulevaisuusvisio. Suunnitelmaa tarkentavat seutukohtaiset vaihemaakuntakaavat perustuvat pääosin strategisiin kehittämisperiaate- ja ominaisuusmerkintöihin, jotka yhdessä suunnittelumääräysten kanssa lisäävät kaavojen viestinnällistä selkeyttä ja vaikuttavuutta. Ehdotus on raikas avaus maakuntakaavoituksen kehittämisen mahdollisista suuntaviivoista. Kaava vahvistaa Etelä-Suomen aluerakenteen yhtenäisyyttä ja sille rakentuvaa kestävää asunto- ja työmarkkina-aluetta.

59 9, MH :00 MAANK: 46/2019 Sivu 58 Päätös Varsinais-Suomen liitto haluaa kuitenkin muistuttaa Uudenmaan liittoa suunnittelurealismista ja Scandinavian Meditterranean TEN-T -ydinverkkokäytävän merkityksestä kasvuvyöhykkeiden ja eri suuntien priorisoinnissa. Liikenteen ja maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetty toteuttamisjärjestys ei ota riittävällä tavalla huomioon Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden vaikutusalueen kasvupotentiaalia ja muita suuntia huomattavasti edellä olevaa suunnitteluvalmiutta. Oikoradan Espoo Lohja -väli yhdessä Espoon kaupunkiradan kanssa mahdollistaa jo 2020-luvulla Lohjan suunnan kestävät joukkoliikenneyhteydet ja seudun vahvemman aseman Uudenmaan aluerakenteessa. Ratahanke tulee pelkästään jo ilmastotavoitteiden näkökulmasta priorisoida muiden kehittämishankkeiden edelle. Lausunto lähetetään: Uudenmaan liitto Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh ,

60 10, MH :00 EDUNV: 3/2019 Sivu 59 EHDOKKAAN NIMEÄMINEN TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TAIDENEUVOSTOON Asia Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa nimeämään ehdokkaat taideneuvostoon. Ministeriö pyytää nimeämään sekä nais- että miesehdokkaan mennessä. Taiteen edistämiskeskuksesta (657/2012) annetun lain 5 :ssä säädetään, että Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä toimii taideneuvosto. Taideneuvoston tehtävänä on: - päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, niiden tarkemmista nimistä ja toimikuntien määrästä, - päättää valmistelevien jaostojen nimeämisestä, - nimetä valtion ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtaja ja muut jäsenet, - antaa Taiteen edistämiskeskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta, - myöntää vuoden aikana kehittämismäärärahaa esille nouseviin uusiin aloitteisiin erilaisina kokeilu- ja kehittämishankkeina, - esittää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) mukaista akateemikon arvonimeä erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle ja - toimia ministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa ja huolehtia muista tehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka ministeriö sille antaa. Taideneuvostossa on puheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi ja enintään kahdeksan jäsentä. Taideneuvoston jäsenen tulee olla taiteeseen ja kulttuuriin perehtynyt henkilö. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää taideneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan kuultuaan taiteen ja kulttuurin kannalta merkittäviä tahoja. Taideneuvoston toimikausi on Taideneuvostoa nimettäessä huolehditaan siitä, että sen taiteellinen ja muu asiantuntemus on monipuolista ja että kielelliset ja alueelliset näkökohdat otetaan huomioon. Lisäksi kiinnitetään huomiota myös jäsenten ikärakenteeseen ja aikaisempaan kokemukseen vastaavasta tehtävästä. Valmistelija JV/KR Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää esittää ehdokkaiksi Taideneuvostoon seuraavia henkilöitä: Gardberg Emilie, Suomen Lontoon-instituutin johtaja Kouki Mikko, näyttelijä, teatterinjohtaja Perho Maija sosiaalineuvos, taideneuvoston jäsen Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

61 11, MH :00 HALL: 150/2018 Sivu 60 TALOUSSUUNNITELMAVUODEN 2021 LISÄÄMINEN VUODEN 2019 TALOUSARVIOON JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAAN Asia Maakuntavaltuusto hyväksyi ( ) Varsinais-Suomen liiton vuoden 2019 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Kuntalain 13 luvun 110 :n mukaan kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Taloussuunnitelmaa luonnosteltiin pohjalle, jossa ennakoitiin tuleva maakuntauudistus ja huomioitiin tehtävien ja toiminnan siirtyminen uusille maakunnille. Uudistuksesta huolimatta taloussuunnitelma olisi tullut ulottaa kuntalain mukaisesti kolmelle vuodelle. Talousarviota käsitellessään valtuusto kiinnitti asiaan huomiota. Tarkastuslautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan Valmistelija PM/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että vuoden 2019 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan lisätään taloussuunnitelma vuodelle 2021 seuraavasti: TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2019 TA 2018 TS 2020 TS 2021 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS KÄYTTÖTALOUS 2019 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2019 TA 2018 TA 18/19 % TA 18/19 TS 2020 TS 2021 Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat ,

62 11, MH :00 HALL: 150/2018 Sivu 61 Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , KULUT YHT , TOIMINTAKATE , KÄYTTÖTALOUS 2019 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2019 TA 2018 TA 18/19 % TA 18/19 TS 2020 TS 2021 CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset , Muut tuotott , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU Tuet ja avustukset , Muut tuotott 0 Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE

63 11, MH :00 HALL: 150/2018 Sivu 62 TUOTOT YHT , KULUT YHT , TOIMINTAKATE Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahalltukselle. YHTEENVETO KUNTARAHOITTEISESTA TOIMINNASTA KÄYTTÖTALOUS TA 2019 TA2018 TA 18/19 % TA 18/19 TS 2020 TS 2021 TUOTOT Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , TULOSLASKELMAOSA / TALOUSSUUNNITELMA 2019 KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) TA 2019 TA 2018 TA18/19 TA18/19 TS 2020 TS 2021 % euroa KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto , OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2019 TA 2018 TA18/19 TA18/19 TS 2020 TS 2021 % euroa Toimintatulot , Kuntien maksuosuudet , Tuet, avustukset, korvaukset , Muut tuotot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE ,

64 11, MH :00 HALL: 150/2018 Sivu 63 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot , Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE , Siirrot rahastoon Poistot , Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , INVESTOINTIOSA TA 2019 TA 2018 TA18/19 TA18/19 TS 2020 TS 2021 % euroa Tuotot Kulut Netto RAHOITUSOSA euroa TA 2019 TA 2018 TA18/19 TA18/19 TS 2020 TS 2021 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate , Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA , Päätös Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

65 12, MH :00 HALL: 51/2019 Sivu 64 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Asia Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea seuraa henkilöstösuunnitelman toteutumista. Henkilökertomuksella seurataan henkilöstön henkisen ja fyysisen tilan ja niissä tapahtuneiden muutosten sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Seuranta tehdään johdon ja henkilöstön yhteistyönä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyväksikäyttäen. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida toimintaa vuosittain ja suorittaa vertailuja samankaltaisten yksiköiden kesken. Henkilökertomuksen laadinnassa Varsinais-Suomen liitto noudattaa kunta-alan henkilöstöraportointisuositusta (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 8/2013). Keskeistä huomioitavaa: Henkilöstökertomus on strategian toteutumisen ja arvioinnin työkalu. Henkilöstökertomus on viraston virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä. Henkilöstökertomus antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. Henkilöstökertomus ohjaa viraston strategista ja operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään henkilöstöresursseja oikein. Henkilöstökertomus on esitystavaltaan suppea ja kokoava. Tietoja kerätään säännöllisesti. Tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa ja samaa muotoa käytetään kaikkialla virastossa. Yhteistyökomitea käsitteli asiaa kokouksessaan Oheismateriaali: Varsinais-Suomen liiton henkilöstökertomus 2018 lähetetään jäsenille tarkastuslautakunnan kokouksen jälkeen. Valmistelija Ehdotus PM/EP/MK Maakuntahallitus merkitsee Varsinais-Suomen liiton henkilöstökertomuksen 2018 tiedoksi. Päätös Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,

66 13, MH :00 HALL: 53/2019 Sivu 65 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Valmistelija JV Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa pidetään ajankohtainen katsaus. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p ,

67 14, MH :00 EDUNV: 4/2019 Sivu 66 MAAKUNNAN TILA KEVÄT KATSAUS Asia Valmistelija Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Kevään 2019 katsauksessa pureudutaan Saaristomeren tilaan ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Analyysi on toteutettu yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan Varsinais-Suomen viimeaikaista työllisyys- ja väestökehitystä. JV/AV Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Lisätietoja Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p ,

68 15, MH :00 HALL: 67/2019 Sivu 67 JUHA VANHASEN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ JA MAANKÄYTTÖJAOKSEN JÄSENYYDESTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 17 :n mukaan maakuntahallitus voi asettaa avukseen jaostoja ja toimikuntia. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 6 :n mukaan kuntayhtymällä on muita toimielimiä sen mukaan kuin maakuntahallitus päättää. Muiden toimielimien tehtävistä, toimivallasta, kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta päättää maakuntahallitus. Kuntalain 70 mukaan eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Juha Vanhanen on sähköpostillaan pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä ja maankäyttöjaoksen jäsenyydestä. Eropyynnön syy on uudet työtehtävät. Valmistelija PM/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Juha Vanhaselle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallituksen varajäseneksi Juha Vanhasen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Maakuntahallitus myöntää eron ja valitsee maankäyttöjaokseen uuden jäsenen Juha Vanhasen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

69 16, MH :00 ALUEK: 85/2017 Sivu 68 HEIDI HULDÈNIN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON KIELELLISTEN PALVELUJEN TOIMIKUNNAN JÄSENYYDESTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 17 :n mukaan maakuntahallitus voi asettaa avukseen jaostoja ja toimikuntia. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 6 :n mukaan kuntayhtymällä on muita toimielimiä sen mukaan kuin maakuntahallitus päättää. Muiden toimielimien tehtävistä, toimivallasta, kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta päättää maakuntahallitus. Kuntalain 70 mukaan eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Maakuntahallitus on asettanut kielellisten palvelujen toimikunnan ja nimennyt siihen jäsenet sekä määrännyt yhden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kielellisten palvelujen toimikunnan tehtävänä on yleisellä tasolla valmistella liiton kielellisten palvelujen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja kannanottoja. Heidi Huldén on paikkakunnan vaihdoksen vuoksi pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton kielellisten palvelujen toimikunnan jäsenyydestä. Huldén on toiminut toimikunnan puheenjohtajana. Valmistelija PM/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. myöntää Heidi Huldénille eron kielellisten palvelujen toimikunnan jäsenyydestä. 2. valita Heidi Huldénin tilalle kielellisten palvelujen toimikuntaan uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 3. määrätä kielellisten palvelujen toimikunnalle uuden puheenjohtajan. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

70 17, MH :00 EDUNV: 5/2019 Sivu 69 MAAKUNTAHALLITUKSEN JA VIRASTON HENKILÖKUNNAN KESÄRETKI Asia Valmistelija Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus ja liiton henkilökunta ovat tehneet vuosittain yhteisen kesäretken. Tänä vuonna kesäretki järjestetään Varsinais-Suomen saaristoon tiistaina JV Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää järjestää kesäretken tiistaina Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p ,

71 18, MH :00 Sivu 70 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUS MATKARAPORTIT Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina Turun kristillisellä opistolla, Linnasmäki Oy. Alustava ohjelma: 9.30 Ryhmäkokoukset Maakuntavaltuuston ryhmien puheenjohtajat Maakuntavaltuuston kokous - Ajankohtainen katsaus Lounas Maakuntavaltuuston kokous jatkuu Asialuettelo: 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen 4. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen 5. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 6. Ääntenlaskijain valitseminen 7. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle 8. Juha Vanhasen ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä ja maankäyttöjaoksen jäsenyydestä 9. Salon kaupungin päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta 10. Someron kaupungin päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta 11. Taloussuunnitelmavuoden 2021 lisääminen vuoden 2019 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan 12. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Vuoden 2018 arviointikertomus 14. Vuoden 2017 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen 15. Maakunnan tila kevät katsaus 16. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuustoaloite koskien tuulivoimavaihekaavan täydentämistä ja tarkistamista merialueiden osalta tukemaan Turun tavoitetta hiilineutraaliudesta 17. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 18. Valtuutetun kyselyt 19. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen Tiina Perho ja Petteri Partanen CPMR Baltic Sea Commission Maritime Workin Group meeting Development of sustainable maritime economy: opportunities and challenges for small and medium ports in the Baltic Sea Region Riika, Latvia Sami Heinonen Pohjoismaisen saaristoyhteistyön hallituksen kokous ja neuvoston kokous Uppsala, Ruotsi Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.

72 18, MH :00 Sivu 71

73 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 72 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MATKARAPORTTI TILAISUUS: : CPMR Baltic Sea Commission Maritime Working Group meeting : Development ofsustainable maritime economy: opportunities and challenges forsmall and medium ports in the Baltic Sea Region OSALLISTU JA(T) LIITOSTA: Tiina Perho, Petteri Partanen PAIKKA: Riika, Latvia AIKA: MUUT OSALLISTUJAT: (Alle 10, nimevyii 10 tahot) Osallistujia seuraavista organisaatioista / seuraavilta alueita: CPMR Baltic Sea Commission Maritime Working Group meeting: CPMR Baltic Sea Commission Riga Planning Region Tukholman alue Uusimaa Varsinais-Suomi Development ofsustainable maritime economy: opportunities and challenges forsmall and medium ports in the Baltic Sea Region noin 80 osallistujaa. Osallistujalista liitteenä TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS Baltic Sea Commissionin merityöryhmän kokouksessa kuultiin Riga Planning Regionin edustajan Edgars Rantisin ajankohtaiskatsaus Riian ja Latvian tilanteesta. Riga Planning Region saa euron perusrahoituksen valtiolta, mutta sen lisäksi he ovat tällä hetkellä mukana 13 projektissa. Työryhmä kävi myös keskustelua oman työskentelynsä painopisteistä tänä Ja ensi vuonna. Työryhmä keskittyy kahteen teemakokonaisuuteen: meriteollisuus ja kestävä matkailu.

74 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 73 Development of sustainable maritime economy -seminaarissa käsiteltiin mm. Itämeristrategian päivittämistä. Paneelikeskustelussa siihen liittyen toivottiin tuleviin EU -ohjelmiin saatavan paremmin mukaan Itämeri-näkemystä, koska Itämeristrategia itsessään ei sisällä rahoitusta. Päivityksen yhteydessä Sinisen kasvun teema tulisi saada paremmin mukaan Itämeristrategiaan. Tällä hetkellä Itämeristrategialta puuttuu ylimmän tason poliittinen tuki. TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE ( ) Seminaarin aineisto löytyy osoitteesta: cbss. org/conference-development-of-sustainable-maritime-economv-qddortunitiesand-challenges-for-small-and-medium-ports-in-the-baltic-sea-rekion/ OSANOTTO- MAKSU MATKAKULUT MAJOITUS PÄIVÄRAHAT YHTEENSÄ 789;- 138;- 175; ;- TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS. Sovittiin Itämerikomission merityöryhmän jatkotyöskentelyn kaksi keskeistä teemaa: meriteollisuus ja kestävä matkailu. TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JA SAADUT TULOKSET: CPMR:n Baltic Sea Commissionin Maritime Working Groupin puheenjohtajuuden hoitaminen. LIITOLTA EDELLrTETTÄVÄT JATKOTOIMET CPMR:n Baltic Sea Commissionin Maritime Working Groupin puheenjohtajuuden hoitaminen. Osallistuminen työryhmän asioiden valmisteluun ja käytännön toteutukseen. LUETTELO LIITTEISTÄ Kokouksen ja seminaarin asialistat. Development of sustainable maritime economy osallistujalista.

75 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 74 Päiväys ja allekirjoitus C/^ ^ /!(/^ Petteri Partanen

76 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 75

77 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 76 l BALTIC SEA 5COMMISSION Draft Agenda 15 March 2019 MARITIME WORKING GROUP 2 April 2019, Riga, LV Meeting venue: Zigfnda Annas Meierovica bulväris 18, RTga, LV-1050, Latvia The meeting is hosted by Riga Planning Region Participants are also invited to the event organised by CBSS and DG MARE 3-4 April 2019: "Development of sustainable maritime economy: opportunities and challenges for small and medium ports in the Baltic Sea Region" Separate registration needed! Welcome of participants l. Openingofthe meeting 1. 1 Welcome speech and presentation of the scope of the meeting by Tiina Perho, Chair of the Maritime Working Group (Regional Council of South West Finland) 1. 2 Welcome speech by Edgars Rantins, Director of Riga Planning Region (tbc) 2. Formalities 2. 2 Approval of the Agenda for the meeting 2. 3 Approval of the minutes of the meeting held in Brussels on 5 September Presentation of the Goal Document of the Executive Committee and the process of developing the Work Pian prior to the CPMR BSC GA on 11 June 2019, by Asa Bjering, Executive Secretary, BSC 3. Discussion on thematic focus for the BSC Maritime Working Group 3. 1 Support the creation of a new, European-wide Strategy for Maritime Industries and influencing its development. Introduction and Report by Tiina Perho on the work the CPMR is undertaking regarding the Leadership Strategy. Related to the document adopted by the CPMR Political Bureau in Brittany on 7 March Read more here.. Discussion on the suggested Work Pian text (to be sent out in advance of the meeting). Discussion on relevant actions linked to the thematic priority 3. 2 Support the emerging field of Sustainable Tourism in the Regions of the Baltic Sea Region. Introduction by Harry Bouveng, Vice-Chair of the BSC Maritime Working Group (Region Stockholm) Conference of Peripheral Mantime Regions Secretariat@crpm. org Website: www. crpm. org Page l

78 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 77. Presentation by a representative of PA Tourism (speaker tbc). Discussion on the suggested Work Pian text (to be sent out in advance of the meeting). Discussion on relevant actions linked to the thematic priority 3. 3 Other thematic areas of relevance for the participating Regions of the BSC Maritime Working Group 3. 4 Decision on the process to finalise the BSC Maritime Working Group contribution to the Baltic Sea Commission Work Pian (Executive Committee meets on 9-10 May 2019) 4. Discussion on how to relate the work of the Maritime Working Group to the Sustainable Development Goals 4. 1 Introduction by Tiina Perho 4. 2 Keynote presentation by Daria Akhutina CBSS (tbc) - Baltic Discussion on which Sustainable Development Goals relate to the EUSBSR 5. Concrete actions to undertake relating to the Work Pian 5. 1 Planning the work of drafting Policy Positions (relating to the Vision Statement of the Baltic Sea Commission:. Discussion thematic scope/purpose. How to share responsibility of the work «Decide on first Policy Position to be drafted 5. 2 Setting a meeting calendar for the next two years (relating to the Mission Statement of the Baltic Sea Commission:. Discussion on policy areas. Open request for hosting regions for the meetings. How to organise with other events/foras etc.. Decision on next meeting 6. Any Other Business EUSBSR Revision Process - information from the Task Force (speaker tbc) 6. 2 CPMR BSC General Assembly, 11 June EUSBSR Annual Forum, June Closing of the meeting 18:00 Dinner(tbc) Information on the following pages about the CBSS and DG MARE event on 3-4 April Please note that separate registration needs to be completed. Conference of Peripheral Maritlme Regions Secretariat@crpm.org Website: org Page 2

79 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 78 St. M ^»'T- Development of sustainable maritime economy: opportunities and chalienges for small and medium ports in the Baltic Sea Region Baltic Beach Hotel & Spa, Jurmala, Latvia 3-4 April 2019 Wednesday, 3Apri! 11:30 12:00-13:00 Regi st ration Lu n eh 13:00-13:20 Opening of the Conference TSIIs Ltnkalts, Mlnlster of Transport of Latvia (video greetings on-tine) Maira Mora. Director General. Secretariat of the Coundl af the Baltic Sea States Reka RouavolevL Policy Officer, European Commission DG Maritime Affairs and Fisheries (MARE) Moderator of the Event: Esben Lanth^n 13:20-13:40 Further development of the Swedish Presidencv's priority: UN Sustainahle Deuelopment Goal 14 Mattias Rust, Ministry of Enterprise and Innovation, Government of Sweden, previous chairofthecbssegsme 13:10-15:00 SESSIONI; 15:00-15:30 Coffee break Strategia Planning for Sustainable Blue Growth in the Baltic Sea Region, in the context of the EUSBSR and in other cooperation fora Mocferator: Daria Akhutina. Senior Advisor at the Coundl of the Baltic Sea States Secretariat Helena Tuuri, Finland, National Coordinator of the EUSBSR Reka Roisavolgyl, Policy Officer, European Commission DG Maritime Affairs and Fisheries (MARE) Efthalia Arvanit!, Programme Manager of Submariner Network - Baltic Blue Growth Asa Bjerlng, Executive Secretary of the Baltic Sea Commission of CPMR Mattlas Rust, Ministry of Enterprise and Innovation, Govemment of Sweden, previouschairofthecbss EGSME ERna Veidemane, Deputy Head ofvasab Secretariat 15:30-17:00 SESSION;: The role of small and medium ports in the development of regions and municipalities ConceffSo Santos, Head of Strategv Department, Directarate on Maritime Policy in Portugal, Portuguese Port Tech Cluster initiative Viilu Vatsfeld, CEO, Saarte Liinid Ltd, Baltic Ports Organisation Thomas Boafdley, Secretary General, Cruise Lines Internationa! Association (CLIA) Europe Dagnls Straubergs, Latvian Association of Local and Regional Governments (Latvian Association of Cosstal Munidpalities) Jänis Meenis, Latvian Association of Small Pons Dr. Andreas Schubert, urban development expert, City of Rostock Dmitrll Kultiin, Deputy Head of Agency of External Transport of St Petersburg Cit/ Administration 18: Dinner reccption Thursday, 4April 09:30-11:00 SESSION 3: 11:00-11:30 Coffeebreak Sma!1 and medium ports of the Baltic Sea region: opportunities, solutions, best practices In small and medium ports Port infrastructure Maritime ;afety and Security Environmental and port technology issues Tourism, marketing, emplovment Representatives from the Baltic Sea Region s ports: Kristina Gontler, International relatlons manager of Klaipeda State Seaport Authorit^, Lithuania Thomas Bendtsen, CEO of Port of Roenne A/S, Denmark Yrjö Vainlala, Director of the Port of Naantali, Finland Dick Netterlld, Secretary General, Swedish Union of Guestharbours Helen Ormus, Managing Directof of Small Harbours Development Center, Estonia Andrey Moshkov, Rosmorport North-Western basin branch Head of Kaliningrad authority 11:30-12:15 SESSION4: Auailable financial tools and good practices for developing small and medium ports Jose Fernandez Garcia, Policy Officer, EC DG Mobility and Transport 0yvind Mtlrheset Sandbakh, Senior Advisor, The Norwegian Coastal Head offlce Administration, 12:15-12:30 Yurly Kostin, DirectoroftheDepartmentoftheMaritimeand River Transports State Polides, Ministry of Transport of the Russian Federation, member of CBSS EGSME 12:30-13:30 Lunch 13:30-14:00 Reports from EGSME Strategic Partners Kepon from BSPC: Järgen Pettersson, member of the Parliament, BSPC Rapporteur on Integrated Maritime Policy, Mariehamn, Aland Re port from BSSSC; Janne Tamminen, BSSSCRapporteuron Maritime Pol!cy Address by the incoming EGSME Danish Presidency with an overuiew of the priorities: Josefina Pallosen, Head ofsection, Danish Maritime Authority, BlueGrowth and Maritime Poticy 14:00-14:15 Summary of the meeting Andrls Maldups, Directorof Oepartment of Transit Policy, Minlstry of Transport, Latvia 14:30-16:00 CBSSEGSMEMeetingfforEGSME members and observersonly)

80 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 79

81 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 80 Development of sustainable maritime economy: opportunities and challenges for small and medium ports in the Baltic Sea Region Participant list Ailio Juhani Finland Centrum Balticum Akhutina Daria Sweden Council of the Baltic Sea States Akulovs Apoga Artemjevs Arvaniti Askildsen Igors Laura Jänis Efthalia Thorkel C. Latvia Latvia Latvia Gennany Norway PortofSkulte SIÄ "RIGAS BRIVOSTAS FLOTE" Jurmala port SUBMARINER Network for Blue Growth EEIG The National Coastal Administration Augstmane Belova MärTte Elena Latvia Russia Ministry of Transport Leontief Centre Bendtsen Bjering Boardley Thomas Asa Thomas Demnark Belgium Belgium Port ofroenne A/S CPMR Baltic Sea Commission CLIA Brieze Brokovskis Inga Arturs Latvia Latvia Riga Planning Region Maritime Administration of Latvia Budreika Biikins Dilbergs Eglite Ek Jänis Andrejs Madars Kitija Paulina Latvia Latvia Latvia Latvia Sweden Port of Mersrags Port of Jurmala Maritime Administration of Latvia Ministry of Transport of Latvia Council of the Baltic Sea States Erlandson Fernandez Garcia Gontier Grels Griskevics lakimenko Ischenko Istenais Jaum-odzina Jay Olsson Johansen Kale Kabiina Kiusa Kostin Kuklin Kutaeva Thomas Jose Kristina Märtinss Ronalds Olga Igor Ivo Jiilija Anthony Vicki Maija Ilona Signe Yuriy Dmitrii Natalia Sweden Belgium Lithuania Latvia Latvia Russia Russia Latvia Latvia Sweden Denmark Latvia Latvia Latvia Russia Russia Russia Ministry oflnfrastructure European Commission / DG MOVE Klaipeda State Seaport Authority Ministry of Environmental Protection and Regional Development Port of Pävilosta ICSER Leontief Centre Sea Port Primorsk Port of Salacgriva Riga Planning Region Council of the Baltic Sea States Port ofroenne A/S Nordic Council ofministers' Office in Latvia Ministry OfEconomics of the Republic of Latvia Ministry of Transport Ministry of Transport Agency ofextemal Transport of St.Petersburg City Administration FSBI "Marine Rescue Service" Lanthen Laos Lependinas Esben Reet Alexander Estonia Lithuania Moderator Minsitry of Economic Affairs and Communications^ Nacional Confederation ofmarketing, sales and services experts (MPA Konfederacija) JURMALA 3-4 April, 2019

82 18, MH :00 / Liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 81 Lubins Lukins Lukstina Maldups Maslankiewicz Megnis Mora Moshkov Murzina Nauduzas Netterlid Jänis Sergejs Gunta Andris Natalia Jänis Maira Andrey Indra Vytautas Dick Latvia Latvia Latvia Latvia Poland Latvia Sweden Russia Latvia Lithuania Sweden Ventspils Freeport Authority Ministry of Transport Latvian Association of Local and regional Govemments Ministay of Transport Ministry of Culture and National Heritage Small ports asociation of Latvia Secretariat of the Council of the Baltic Sea States North-Westem branch ofrosmorport" Kurzeme Planning Region Ministry of Foreign Affairs Swedish Union ofguestharbors Ormus Pallesen Partanen Pastille Helen Josefine Petteri Jens Christian Estonia Denmark Finland Latvia Estonian small harbour development centre NGO Danish Maritime Authority Regional Council ofsouthwest Finland Rödl & Partner Perho Petkevica Pettersson Petersone Ponemeckis Rantins Rituma Rozensteine Rozsavolgyi Rust Sandbakk Santos Schubert Straubergs Sakalys Spels Tamminen Tuuri Tiina Aiga Jörgen Simona Kaspars Edgars Laima Intä Reka Mattias 0yvind Conceiyäo Andreas Dagnis Algirdas Bruno Janne Elena Finland Latvia Finland Latvia Latvia Latvia Latvia Latvia Belgium Sweden Norway Portugal Germany Latvia Lithuania Latvia Finland Finland Regional Council of Southwest Finland Kurzeme planning region Parliament ofaland Ministry of Transport of Latvia Liepaja Marina Riga Planning Region Ministry of Transport Ministry of Transport European Commission / DG MARE Govemment of Sweden, Ministry of Enterprise and Innovation Norwegian Coastal Administration DGPM - Diretorate General for Maritime Policy Hanseatic City of Rostock Latvian Association oflocal and Regional Govemments Vilnius Gediminas Technical University Maritime Administration of Latvia BSSSC / Helsinki-Uusimaa Region National Coordinator of the EUSBSR Urtäne Vainiala Vatsfeld Veidemane Inguna Yrjö Viilu Elma Latvia Finland Estonia Latvia Ministry ofenvironmental Protection and Regional Development of the Republic of Latvia Port of Naantali Ltd. Saarte Liinid Ltd. / Baltic Ports Organisation VASAB Secretariat Volasina Zarins Zuin Margarita Aldis Olga Latvia Latvia Sweden Ministry ofenvironmental Protection and Regional Development of the Republic of Latvia Ministry of Transport Council of the Baltic Sea States JURMALA 3-4 April, 2019