KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C(2019) 1806 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 täydentämisestä kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkinnän osalta ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1060/2010 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI

2 PERUSTELUT 1. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA Ehdotuksen oikeudellinen ja poliittinen tausta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2017/ (energiamerkintäpuiteasetus) muodostaa puitteet energiaan liittyvien tuotteiden energiamerkintävaatimusten asettamiselle EU:n tasolla. Energiamerkinnät ovat keskeinen EU:n politiikan väline, jolla kuluttajille tiedotetaan sisämarkkinoilla olevien energiaan liittyvien tuotteiden energiatehokkuudesta ja muista ympäristönäkökohdista. Energiamerkin tunnistaa ja sitä käyttää 85 prosenttia eurooppalaisista 2. Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteita säännellään näissä puitteissa komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1060/2010 3, jäljempänä nykyinen energiamerkintäasetus tai voimassa oleva asetus ). Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteita koskevan energiamerkintäasetuksen 7 artiklan mukaan kyseistä asetusta on tarkasteltava uudelleen tekniikan kehityksen valossa viimeistään neljän vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Uudelleentarkastelussa olisi erityisesti arvioitava liitteen VII mukaisia tarkastuksissa sallittuja poikkeamia ja mahdollisuuksia poistaa liitteessä VIII määritellyt korjauskertoimet tai alentaa niiden arvoja. Elokuussa 2017 tuli voimaan uusi energiamerkintäpuiteasetus, jolla kumottiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/30/EU 4 (energiamerkintäpuitedirektiivi). Kumotun energiamerkintädirektiivin nojalla sallittiin energiamerkinnät A+:sta A+++:aan, koska ylimmissä luokissa oli liikaa tuotteita. Ajan myötä ja teknisen kehityksen vuoksi myös luokissa A+:sta A+++:aan alkoi olla liikaa tuotteita, mikä vähensi huomattavasti merkintöjen tehoa. Ongelman ratkaisemiseksi energiamerkintäpuiteasetus edellyttää, että nykyiset energiamerkinnät skaalataan uudelleen alkuperäiselle A:sta G:hen ulottuvalle asteikolle. Energiamerkintäpuiteasetuksen 11 artiklassa luetellaan viisi ensisijaista tuoteryhmää, joiden osalta uudet delegoidut säädökset uudelleenskaalattuine energiamerkkeineen on hyväksyttävä viimeistään 2. marraskuuta Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet ovat yksi näistä ensisijaisista tuoteryhmistä. Useat uudet poliittiset aloitteet osoittavat ekosuunnittelu- ja energiamerkintäpolitiikan merkityksen laajemmassa poliittisessa kontekstissa. Tärkeimmät näistä ovat seuraavat: komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille COM(2015) 080 final 5 (energiaunionia koskeva puitestrategia), jossa peräänkuulutetaan kestävää, vähähiilistä ja ilmastoystävällistä taloutta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1369, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta (EUVL L 198, , s. 1). Study on the impact of the energy label and potential changes to it on consumer understanding and on purchase decisions LE London Economics ja IPSOS, lokakuu Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1060/2010, annettu 28 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkinnän osalta (EUVL L 314, , s. 17). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/30/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin (EUVL L 153, , s. 1). Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen FI 1 FI

3 Pariisin sopimus 6, jossa vaaditaan uusia toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi; Göteborgin pöytäkirja 7, jonka tarkoituksena on hillitä ilman pilaantumista; komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle COM (2015) 0614 final 8 (kiertotalouden toimintasuunnitelma), jossa korostetaan tarvetta sisällyttää korjattavuus, kierrätettävyys ja kestävyys ekologiseen suunnitteluun; päästökauppajärjestelmä 9 (ETS), jonka tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti. Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäpolitiikan piiriin kuuluvien sähköä käyttävien tuotteiden energiankulutus vaikuttaa välillisesti kasvihuonekaasupäästöihin; komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle COM(2014) 0330 final 10 (energiavarmuusstrategia), jonka tavoitteena on varmistaa vakaa ja runsas energiansaanti. Yleinen tausta Nykyisen asetuksen uudelleentarkastelu on tehty useissa tutkimuksissa: vuonna 2014 tehty kokoava uudelleenarviointitutkimus 11, vuonna 2016 tehty uudelleenarviointitutkimus 12 ja vuonna 2017 tehty täydentävä tutkimus 13. Komission ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumi päätti toukokuussa 2014, että tarvitaan kattavampi valmisteleva tutkimus. Toinen uudelleenarviointitutkimus vahvisti tämän todeten, että tiukempien ekosuunnitteluvaatimusten asettaminen yhdessä energiamerkintävaatimusten kanssa toisi noin 10 TWh:n energiansäästöt vuonna 2030 johtaen tasolle 47 TWh/vuosi. Lisäksi siinä ehdotettiin mahdollisia varaosiin liittyviä toimenpiteitä, jotta voidaan ottaa huomioon kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteisiin liittyvät kiertotalousnäkökohdat. Vuonna 2017 tehdyssä täydentävässä tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouksien kylmälaitteiden mahdollista roolia elintarvikejätteen vähentämisessä ja tultiin siihen johtopäätökseen, että kylmäsäilytyslaitteilla voitaisiin edistää elintarvikejätteen vähentämistä. Näiden uudelleentarkastelututkimusten päätelmien mukaisesti nyt käsillä olevan ehdotuksen päätavoitteina on suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevasta puitestrategiasta, COM(2015) 080 lopullinen, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Kierto kuntoon Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma, COM(2015) 0614 final, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan energiavarmuusstrategia, COM(2014) 0330 final, Omnibus review study on cold appliances, washing machines, dishwashers, washer-driers, lighting, settop boxes and pumps VHK, VITO, Viegand Maagøe ja Wuppertal Institute, maaliskuu Preparatory/review study on Commission Regulation (EC) No. 643/2009 and Commission Delegated Regulation (EU) No. 1060/2010, Final report. VHK, maaliskuu Preparatory/review study on Commission Regulation (EC) No. 643/2009 and Commission Delegated Regulation (EU) No. 1060/2010 complementary research on optimal food storage conditions in refrigeration appliances VHK, helmikuu FI 2 FI

4 päivittää kylmäsäilytyslaitteiden nykyinen energiamerkintä, koska kuluttaja ei sen avulla voi enää tehdä riittävää ja tarkoitustaan palvelevaa eroa markkinoilla olevien laitteiden välillä; selkeyttää soveltamisalaa ja asettaa asianmukaiset vaatimukset eri tuoteryhmiä varten. Nykyisen asetuksen soveltamisala on epäselvä ja teknologian suhteen preskriptiivinen, mikä aiheuttaa epävarmuutta siitä, kuuluvatko tietyt tuotteet nykyisen asetuksen piiriin vai eivät. Tämä luo mahdollisia porsaanreikiä ja vähentää vaatimusten tarkoituksenmukaisuutta. Seurauksena on, että teollisuudelta puuttuvat tasapuoliset toimintaedellytykset ja markkinavalvontaviranomaisilla on vaikeuksia arvioida soveltamisalaa ja huolehtia asianmukaisesta markkinavalvonnasta. Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa Nykyisessä energiamerkintäasetuksessa asetetaan kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteille energiamerkintävaatimuksia ja täydennetään näin ekosuunnitteluasetusta. Nykyisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet, joiden tilavuus on enintään l. Tähän sisältyvät myös kylmäsäilytyslaitteet, jotka myydään muuhun kuin kotitalouskäyttöön tai muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden kylmäsäilytystä varten, sekä verkkosähköä käyttävät kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet, jotka voivat toimia myös akulla. Soveltamisalaan eivät kuulu kylmäsäilytyslaitteet, joiden energialähde on jokin muu kuin sähkö, akulla toimivat laitteet, tilaustyötä valmistetut laitteet, palvelusektorin laitteet sekä laitteet, joiden ensisijainen tehtävä ei ole elintarvikkeiden säilytys. Tällä ehdotuksella selkeytetään soveltamisalaa ja tehdään siitä teknologianeutraali, mutta sillä ei muuteta aiottua soveltamisalaa. Nykyisen asetuksen mukainen kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkinnän asteikko on A+++ G. Tässä ehdotuksessa esitetään energiamerkintää asteikolla A G uuden energiamerkintäpuiteasetuksen mukaisesti, ja energiatehokkuusluokat on päivitetty tekniikan kehityksen valossa. Nykyinen energiamerkintäasetus on määrä kumota tarkistetun asetuksen soveltamispäivästä alkaen. Ekologista suunnittelua koskevat asetukset, joissa asetetaan ekosuunnitteluvaatimukset, hyväksytään yleensä rinnakkain energiamerkintöjä koskevien toimenpiteiden kanssa. Näin varmistetaan johdonmukainen vaikutus näiden kahden välillä: energiamerkinnän tulisi palkita parhaiten suoriutuvia tuotteita pakollisen luokituksen avulla, kun taas ekologisen suunnittelun avulla on tarkoitus kieltää heikoiten suoriutuvat tuotteet. Komission asetuksessa (EY) N:o 643/ kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteille vahvistetaan yleiset vaatimukset ja energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Soveltamisala on sama kuin nykyisessä energiamerkintäasetuksessa. Kyseistä ekosuunnitteluasetusta ollaan myös tarkistamassa. Tässä yhteydessä aiotaan huolehtia siitä, että tarkistetun ekosuunnitteluasetuksen ja tarkistetun energiamerkintäasetuksen soveltaminen alkaa samana päivänä suurimman mahdollisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Komission delegoitu asetus (EU) N:o 2015/ koskee ammattikäyttöön tarkoitettuja kylmä- ja pakastesäilytyskaappeja ja pikajäähdytyskaappeja, matalassa tai keskilämpötilassa tai molemmilla toimivia lauhdutinyksikköjä sekä matalassa tai keskilämpötilassa toimimaan tarkoitettuja prosessijäähdytyslaitteita. Tämän ehdotuksen ulkopuolelle jätetään tuotteet, jotka Komission asetus (EY) N:o 643/2009, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanemisesta kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 191, , s. 53). Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1094, annettu 5 päivänä toukokuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien energiamerkinnän osalta (EUVL L 177, , p. 2). FI 3 FI

5 kuuluvat ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmälaitteiden ekologista suunnittelua koskevan asetuksen soveltamisalaan, joten päällekkäisiä vaatimuksia ei ole. Komponentteja koskevat energiamerkintäasetukset Lopputuotteisiin sovellettavien energiamerkintäasetusten lisäksi energiamerkintävaatimuksia saatetaan soveltaa tuotteen komponentteihin. Tällä hetkellä energiamerkintöjen alaisia komponentteja on yksi, nimittäin lamput (komission delegoitu asetus (EU) N:o 874/ ). Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden komponentit eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/35/EU 17 (matalajännitedirektiivi) säännellään terveys- ja turvallisuusnäkökohtia, kuten mekaanisia, kemiallisia, meluun liittyviä ja ergonomisia näkökohtia. Lisäksi direktiivillä pyritään varmistamaan, että sen soveltamisalaan kuuluvat laitteet hyötyvät täysin sisämarkkinoista. Matalajännitedirektiivi kattaa sähkölaitteet, joiden jännite on V vaihtovirralla ja V tasavirralla. Tähän luokkaan lukeutuvat kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet kuuluvat matalajännitedirektiivin soveltamisalaan, mutta vaatimukset eivät ole päällekkäisiä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/19/EU 18 (sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivi) asetetaan vaatimuksia esimerkiksi talteenotosta ja kierrätyksestä, jotta voidaan vähentää sähkö- ja elektroniikkalaiteromun syntymisestä ja käsittelystä sekä resurssien käytöstä aiheutuvia kielteisiä ympäristövaikutuksia. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä sovelletaan suoraan kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteisiin. Ekologista suunnittelua koskevilla täytäntöönpanotoimenpiteillä voidaan täydentää sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivin täytäntöönpanoa. Esimerkkinä tästä ovat materiaalitehokkuutta koskevat toimenpiteet, joilla edistetään jätteen vähentämistä, sekä ohjeet asianmukaista kokoonpanoa ja purkamista varten, mikä edistää jätteen vähentämistä samoin kuin muita tavoitteita. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2011/65/EU 19 (vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta annettu direktiivi) rajoitetaan kuuden vaarallisen aineen ja eri neljän eri ftalaatin käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet kuuluvat suoraan vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta annetun direktiivin soveltamisalaan. Ehdotuksessa ei ole sen kanssa päällekkäisiä vaatimuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1907/ (REACH-asetus) rajoitetaan SVHC-aineiden (erityistä huolta aiheuttavien aineiden) käyttöä, jotta voidaan parantaa ihmisen terveyden ja ympäristön suojelua. REACH-asetusta sovelletaan suoraan Komission delegoitu asetus (EU) N:o 874/2012, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä sähkölamppujen ja valaisimien energiamerkinnän osalta (EUVL L 258, , s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/35/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, tietyllä jännitealueella toimivien sähkölaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, , s. 357). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähköja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, , s. 38). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/65/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 174, , s. 88). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, , s. 1). FI 4 FI

6 kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteisiin. Ehdotuksessa ei ole sen kanssa päällekkäisiä vaatimuksia. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 517/ (fluorattuja kaasuja koskeva asetus) säännellään fluorattujen kasvihuonekaasujen (F-kaasujen) päästöjä, mukaan lukien fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet). Fluorattuja kaasuja koskevaa asetusta sovelletaan kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteisiin. Kylmäainekaasut päätettiin olla sisällyttämättä tähän ehdotukseen, joten päällekkäisiä vaatimuksia ei ole. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/30/EU 22 (EMC-direktiivi) asetetaan sähkölaitteen sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset, joilla varmistetaan, että sähkölaitteet toimivat aiheuttamatta häiriöitä muille laitteille ja häiriöittä muiden laitteiden taholta. EMC-direktiiviä sovelletaan suoraan kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteisiin. Ehdotuksessa ei ole sen kanssa päällekkäisiä vaatimuksia. Päästökauppajärjestelmä asettaa ylärajan laitosten päästämien tiettyjen kasvihuonekaasujen kokonaismäärälle. Päästökattoa alennetaan ajan mittaan niin, että kokonaispäästöt vähenevät. Tämän ylärajan puitteissa yritykset voivat saada tai ostaa päästöoikeuksia, joilla ne voivat käydä keskenään kauppaa tarpeen mukaan. Ne voivat myös ostaa rajallisen määrän kansainvälisiä hyvityksiä. ETS ei suoraan koske kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteita, mutta sitä sovelletaan sähköntuotantoon. Tämä johtaa joko päästökauppajärjestelmän alhaisempiin hintoihin (mikä voi puolestaan alentaa sähkön hintoja) tai vähäisempään päästövähennysten tarpeeseen päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla (alempiin uusiutuvan energian tavoitteisiin tai teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähennystarpeen alenemiseen). 2. OIKEUSPERUSTA SEKÄ TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta EU:n tason toimien oikeusperusta on energiamerkintäpuiteasetuksen kautta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (TFEU) 114 ja 194 artikla 23. Sopimuksen 114 artikla liittyy sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan, ja 194 artiklassa EU:lle asetetaan muun muassa tavoitteeksi sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan yhteydessä sekä ympäristön säilyttämistä ja sen tilan parantamista koskevan vaatimuksen huomioon ottaen varmistaa energian toimitusvarmuus unionissa ja edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä uusiin ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiamuotojen kehittämistä. Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) EU:n tason toiminta antaa loppukäyttäjille takeet siitä, että heidän ostamansa tuote on energiatehokas, sekä yhdenmukaistetut tiedot riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa tuote ostetaan. Tällä on yhä suurempi merkitys verkkokaupan laajetessa. EU-tason energiamerkintä edistää energiatehokkaita tuotteita kaikissa jäsenvaltioissa, mikä luo laajat markkinat ja siten teollisuudelle suurempia kannusteita kehittää tällaisia tuotteita. On olennaisen tärkeää varmistaa, että valmistajilla ja jälleenmyyjillä on tasapuoliset toimintaedellytykset liittyen vaatimuksiin, jotka on täytettävä ennen laitteen markkinoille EUVL L 150, , s Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/30/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, , s. 79). Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto. (EUVL C 326, , s. 47). FI 5 FI

7 saattamista, ja liittyen tietoihin, jotka annetaan asiakkaille myyntiä varten EU:n sisämarkkinoilla. Sen vuoksi tarvitaan sääntöjä, jotka ovat oikeudellisesti sitovia koko EU:ssa. Markkinoiden valvonnasta vastaavat jäsenvaltioiden nimittämät markkinavalvontaviranomaiset. Ollakseen tehokasta markkinavalvonnan on oltava yhdenmukaista koko EU:ssa, jotta voidaan tukea sisämarkkinoita ja tarjota yrityksille kannustimia investoida resursseja energiatehokkaiden tuotteiden suunnitteluun, valmistukseen ja myyntiin. Lisäksi asetuksessa (EU) 2017/1369 edellytetään, että komissio päivittää kylmäsäilytyslaitteiden nykyistä energiamerkintäasetusta ja muun muassa skaalaa merkinnän uudelleen poistamalla luokat A+ A+++. Energiatehokkuusluokkien raja-arvojen vahvistamisesta EU:n tasolla saadaan selkeää lisäarvoa. EU:n tasolla yhdenmukaistettujen vaatimusten puuttuminen olisi jäsenvaltioille motiivi ottaa käyttöön kansallisia tuotekohtaisia energiamerkintävaatimuksia osana kansallista ympäristö- ja energiapolitiikkaa. Tämä heikentäisi tuotteiden vapaata liikkuvuutta. Itse asiassa tilanne oli tällainen useiden tuotteiden osalta ennen kuin nykyisiin energiamerkintää koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttiin. Suhteellisuusperiaate Energiamerkintäpuiteasetukseen kuuluu sisäänrakennettu suhteellisuus- ja merkittävyystesti sen 16 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaan delegoiduilla säädöksillä on vahvistettava tuoteryhmät, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: a) tuoteryhmään liittyy merkittäviä mahdollisuuksia säästää energiaa ja tapauksen mukaan muita voimavaroja; b) tuoteryhmän sisällä mallit, joilla on samankaltaiset toiminnot, eroavat merkittävästi toisistaan suoritustasoiltaan; c) tuoteryhmän kohtuuhintaisuuteen ja elinkaarikustannuksiin ei kohdistu merkittäviä kielteisiä vaikutuksia; d) tuoteryhmää koskevien energiamerkintävaatimusten käyttöönotolla ei ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tuotteen käyttöominaisuuksiin. Ehdotus arvioitiin vaikutusten arvioinnissa näihin vaatimuksiin nähden. Siinä todettiin, että ehdotus täyttää nämä kriteerit samalla, kun tämän perusteluosan 1 jaksossa kuvatut tavoitteet saavutetaan. Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia skenaarioita, joissa energiatehokkuuden taso vaihtelee: a) nykyiseen kehitykseen perustuva skenaario, jossa oletetaan, että kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden nykyiset ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetukset ja kaikki muut asiaankuuluvat EU:n tason strategiat ja toimenpiteet jatkuvat entisellään; b) pienimmän elinkaarikustannuksen (LLCC) skenaario, jossa energiatehokkuusindeksi (EEI) vastaa pienintä elinkaarikustannusta; energiamerkki uudelleenskaalataan asteikolle A G; mittausmenetelmät ja -vaatimukset perustuvat viimeisimpään testausstandardiin; laskentamenetelmät ja -vaatimukset perustuvat uuteen metriikkaan; FI 6 FI

8 sovelletaan vaatimuksia laitteiden korjattavuuden parantamiseksi; sovelletaan vaatimuksia laitteiden kierrätettävyyden parantamiseksi; sovelletaan toimenpiteitä elintarvikejätteen ehkäisemiseksi. c) löyhä skenaario, jossa sovelletaan samoja vaatimuksia kuin pienimmän elinkaarikustannuksen skenaariossa lukuun ottamatta energiatehokkuusindeksiä (EEI), joka on 20 prosenttia korkeampi; d) kunnianhimoinen skenaario, jossa sovelletaan samoja vaatimuksia kuin pienimmän elinkaarikustannuksen skenaariossa lukuun ottamatta energiatehokkuusindeksiä (EEI), joka on 25 prosenttia matalampi. Etusijalle asetettiin pienimmän elinkaarikustannuksen skenaario, joka vastasi tavoitteita parhaalla tavalla ja täytti samalla edellisessä jaksossa kuvatut kriteerit. Vuoteen 2030 mennessä tämän skenaarion arvioidaan johtavan seuraaviin tuloksiin: energiansäästöt 9,6 TWh/vuosi ja kasvihuonekaasupäästöjen säästöt 3,1 Mt hiilidioksidiekvivalenttia/vuosi eli 0,66 prosenttia unionin loppuenergian kulutuksen säästötavoitteesta vuodelle 2030 ja 0,25 prosenttia unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteesta vuodelle 2030; säästöt vuotuisissa loppukulutusmenoissa 2,8 miljardia euroa ja liiketoiminnan lisätulot 0,44 miljardia euroa vuodessa; vaatimusten mukauttaminen tekniseen kehitykseen ja linjaaminen muissa talouksissa sovellettavien energiatehokkuuden maailmanlaajuisten vähimmäisvaatimusten kanssa; EU:n teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen ja sen johtavan aseman tukeminen laadukkaana valmistajana; pienillä erikoismarkkinoilla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten turvaaminen. Päivitetty energiamerkintä Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden teknologia kehittyy jatkuvasti, mikä parantaa energiatehokkuutta. Asetuksen (EU) N:o 1060/2010 tullessa voimaan minkään mallin energiatehokkuus ei yltänyt luokitukseen A+++, ja A++-luokiteltujen mallien osuus oli alle 10 prosenttia. Nykyään kolmessa parhaassa energiatehokkuusluokassa on liikaa tuotteita: yli 11 prosenttia malleista saa A+++-luokituksen ja yli 40 prosenttia A++-luokituksen 24. Tämä vaikeuttaa erojen tekemistä mallien välillä. Lisäksi on osoittautunut, että energiamerkintää koskevalla puitedirektiivillä (direktiivi 2010/30/EU) käyttöön otetut luokat A+, A++ ja A+++ toimivat A G-asteikkoa huonommin sen suhteen, miten ne saavat kuluttajat ostamaan energiatehokkaampia tuotteita Home Appliances Europe, entinen CECED (APPLiA-tietokanta) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja vaikutusten arviointi oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiatehokkuusmerkintää koskevan kehyksen vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta, SWD/2015/0139 final. FI 7 FI

9 Nykyinen EEI Energiamerkintää koskevaa ehdotusta sovelletaan 1. maaliskuuta 2021 alkaen. Tehokkuusluokat esitetään taulukossa 1. G-luokka on kotitalouksien tavanomaisten kylmäsäilytyslaitteiden osalta tyhjä, mutta sitä käytetään viinikaappien ja hiljaisten laitteiden osalta, joita koskevat raja-arvot ovat löyhempiä. A-luokan odotetaan olevan tyhjä vuonna 2021, mikä vastaa uutta energiamerkintäpuiteasetusta. Taulukko 1 Pienin elinkaarikustannus (LLCC) Energiatehokkuusluokat Energiatehokkuusluokka Uusi EEI (nykyinen EEI) A EEI 41 (13) B 41 (13) < EEI 51 (16) C 51 (16) < EEI 64 (20) D 64 (20) < EEI 80 (24) E 80 (24) < EEI 100 (30) F 100 (30) < EEI 125 (38) G EEI > 125 (38) Kaaviosta 1 käy ilmi mallien lukumäärä energiatehokkuusluokkaa kohti (nykyinen energiamerkintäasetus) ekstrapoloituna vuoteen A++ A+++ C A++ A+++A+++A+++A+++A+++A+++A+++ A++ D A+ A <A A+ A A+ A A++ A++ A++ A++ A++ A++ A++ A++ A+ E F B C A+ A+ A+ A+ F A+ A+ A D E A B C D E F A B C D E A B C D E 10 5 A A A A A B C D B C D B C B C B C D D D E E E E E Kaavio 1: Euroopan unionissa kaudella saatavilla olevien kotitalouksien tavanomaisten kylmäsäilytyslaitemallien energiamerkintäluokkien jakauma (luvut vuosilta ja ennusteet vuosille ) sekä ehdotetut LLCC-toimenpiteet (APPLiA-tietokanta 2016) Taulukossa 2 esitetään mallien jakauma kussakin energiatehokkuusluokassa nykyisen EEI:n ja nykyisen energiamerkintäasetuksen mukaisesti (taulukon yläpuoli) sekä ehdotuksen mukaan. Taulukko 2 Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkintäluokat ja EEI EU:ssa jakauma (APPLiA-tietokanta 2016) ED1 EL ED2 EEI luokka luvut (APPLiA-tietokanta) ennusteet 22 A A A A FI 8 FI

10 Uusi EEI 75 <A uusi virtuaalinen 41 A B C D E F 130 G painotettu keskiarvo uusi sovellettu Nykyinen EEI 48,1 45,3 41,8 39,3 37,9 36,9 35,9 35,0 34,1 33,2 24,4 26,8 26,5 18,8 19,5 19,7 20,1 19,5 18,9 18,6 18,3 Uusi EEI FI 9 FI

11 3 JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMÄKUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Sidosryhmien kuuleminen Sidosryhmiä kuultiin laajasti uudelleentarkastelua koskevien tutkimusten aikana, ennen kuulemisfoorumin kokousta ja sen jälkeen sekä avoimen julkisen kuulemisen ja vaikutusten arvioinnin aikana. Näkökantojaan esittäneet sidosryhmät edustivat tasapainoisesti jäsenvaltioita, teollisuutta ja kansalaisjärjestöjä. Teollisuudelle yleisesti tärkein kysymys oli energiatehokkuusvaatimusten taso ja vaatimusten soveltamisajankohta, pääasiallisesti siksi, että kaikki kylmäsäilytyslaitteet on testattava uuden standardin mukaisesti ja laskelmat tehtävä soveltaen uutta metriikkaa. Teollisuus arvioi, että jos soveltaminen alkaa vuoden kuluttua julkaisupäivästä, testauskapasiteettiin jäisi 75 prosentin vaje. Tämän arvion pohjalta soveltamista suostuttiin lykkäämään yhdellä vuodella. Osa jäsenvaltioiden edustajista ilmaisi huolensa soveltamispäivän lykkäämisestä vuodella. He ehdottivat käytettäväksi muuntotaulukkoa, jolla EEI:n arvot muunnettaisiin uusista (päivitetyn testistandardin ja metriikan mukaisista) EEI-arvoista tällä hetkellä sovellettaviksi (vanhan testistandardin ja metriikan mukaisiksi) EEI-arvoiksi. Tällöin valmistajat voisivat alkaa testata tämän ehdotuksen julkaisupäivän jälkeen markkinoille saatettavia tuotteita uuden testistandardin mukaisesti, mikä lyhentäisi testaukseen kuluvaa aikaa. Tällainen muuntotaulukko ei kuitenkaan olisi tarpeeksi täsmällinen. Se johtaisi myös virheellisiin vertailuihin eri tyyppisten tuotteiden välillä ja laskettujen v. mitattujen arvojen välillä. Kuluttajat nojautuvat energiatehokkuustietoihin valitakseen tarvitsemansa laitteen. Muuntotaulukon käyttö väärentäisi tällaista dataa. Lisäksi vaikka muuntotaulukkoa käytettäisiin, kapasiteetista jäisi teollisuuden laskemien mukaan silti puuttumaan 27 prosenttia. Näistä syistä asetukseen ei ole sisällytetty muuntotaulukkoa. Kansalaisjärjestöjä ja kansalaisia huolettivat eniten kiertotalouteen liittyvät näkökohdat, kuten elinkaari, korjaus, takuu ja ennenaikainen vanheneminen. Kiertotalouteen liittyvien vaatimusten lisäämistä tukivat kierrätysyritykset, kun taas tuotteiden valmistajat suhtautuivat tähän varovaisemmin ja joissain tapauksissa kielteisesti. Ehdotukseen sisällytetyt vaatimukset ovat linjassa muita kodinkoneita koskevien vaatimusten kanssa. Palaute Osana paremman sääntelyn agendaa kansalaisilta ja sidosryhmiltä kerättiin palautetta ja lisänäkemyksiä 26. tammikuuta helmikuuta Kannanottoja saatiin viisitoista, joista yhdeksän kansalaisjärjestöiltä (60 palautteesta) ja kuusi yrityksiltä ja liike-elämän järjestöiltä (40 ). Vastaajat tulivat etupäässä Belgiasta (40 ) ja Saksasta (27 ). Tanskasta, Italiasta, Alankomaista, Portugalista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta vastaajia oli yksi kustakin. Vastaajista 14 kuului pk-yrityksiin (toimiala- ja kansalaisjärjestöt laskettiin niin ikään pk-yrityksiksi, vaikka ne edustavat laajaa osaa teollisuudesta ja kuluttajista). Vain yksi vastaaja oli suuryritys. Vastaajista 9 oli kansalaisjärjestöjä tai ympäristöalan järjestöjä ja 6 yrityksiä tai liike-elämän järjestöjä. Saaduista kannanotoista 44 prosenttia oli samoja. Nämä tulivat pääasiassa kansalaisjärjestöiltä ja ympäristöalan järjestöiltä, joukossa myös yksi yritys. Kaikkiaan 86 prosenttia ekosuunnitteluasetukseen liittyen saaduista kannanotoista oli samoja kuin energiamerkintäasetuksen osalta saadut kannanotot. Kansalaisjärjestöt ja ympäristöalan järjestöt olivat pääasiassa huolissaan soveltamisen lykkäämisestä, koska energiamerkkien tulisi olla kaupoissa vuoden 2019 loppuun mennessä, FI 10 FI

12 mahdollisten sääntelyvajeiden riskistä kylmäsäilytyslaitteista annettavien eri asetusten välillä, korjauskertoimista ja etenkin sisäänrakennuskertoimesta, joka saisi olla enintään 5 prosenttia, sekä tilavuutta kuvaavista energiamerkin kuvakkeista, joiden määrä tulisi rajoittaa yhteen. Teollisuus oli pääasiassa huolissaan hiljaisten kylmäsäilytyslaitteiden määritelmästä, jossa äänitasoksi tulisi asettaa 27 dba, mahdollisesta porsaanreiästä liittyen yhdistelmälaitteen määritelmään ja kuormituskertoimeen, kolmen ja neljän tähden osastojen erilaisesta kohtelusta, pakastuskyvyn selityksessä olevasta virheestä, sillä pakastuskyky tulisi testata 25 C:n ympäristölämpötilassa, alimman luokan merkinnässä olevasta melukuvakkeesta, jossa ei tulisi olla aaltoviivoja vaan yliviivaus, QR-koodista, jonka tulisi olla musta, sekä valonlähteitä koskevista vaatimuksista. Esiin tuodut kysymykset otettiin huomioon ja niistä keskusteltiin asiantuntijaryhmän kokouksessa. Vaikutustenarviointi Vaikutustenarviointi vaaditaan, jos EU:n toimien odotetut taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset vaikutukset ovat todennäköisesti huomattavia. Asetusten (EY) N:o 643/2009 ja (EU) N:o 1060/2010 uudelleentarkastelua koskeva vaikutustenarviointi tehtiin toukokuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Sääntelyntarkastelulautakunta antoi 3. toukokuuta 2018 pitämänsä kokouksen jälkeen vaikutustenarvioinnin luonnoksesta myönteisen lausunnon huomautuksineen 7. toukokuuta. Seuraavassa esitetään keskeiset esille tuodut asiat ja ranskalaisin viivoin se, miten ne on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa. (a) Arvioinnissa ei esitetä selkeästi, miten ekosuunnittelupuitedirektiivin ja energiamerkintäpuiteasetuksen yleisiä kohtuuhintaisuutta ja merkittäviä vaikutuksia koskevia arviointikriteerejä sovelletaan kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteisiin. Kohtuuhintaisuuskriteeriä ei käsitellä liittyen EU:ssa vallitseviin laajoihin tuloeroihin. (a) (b) Vaikutusarviointiin lisättiin selvitys siitä, miten kohtuuhintaisuutta ja merkittävyyttä arvioitiin. Siihen sisällytettiin myös elinkaarikustannusten herkkyysanalyysi, jonka datana käytettiin vuonna 2016 tehdyn uudelleenarviointitutkimuksen tietoja ja sähkönhintoja Saksassa ja Romaniassa, joista edellinen edustaa ylempää ja jälkimmäinen alempaa sähkön hintatasoa EU:ssa. Arvioinnissa ei käsitellä sitä, miten ympäristömerkinnän pääasiallinen tarkoitus eli kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden energiatehokkuuden lisääminen voisi heikentyä, jos mukaan sisällytettäisiin kiertotalouteen liittyvät tavoitteet. Arviointiin lisättiin tekstiä, joka parantaa käsitystä korjauskertoimista elintarvikkeiden parempaa säilyvyyttä varten. Siihen lisättiin myös selvitys kiertotalousvaatimusten vaikutuksesta energiankulutukseen. Ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusten ja mallintamistulosten arviointiin käytetyt menetelmät viittaavat tarpeeseen liittää raportoituihin tuloksiin varauksia. Arviointiin lisättiin tietoa varaosien saatavuudesta ja uudelleenskaalauksen vaikutuksesta yritystoiminnan tuloihin sekä kappale, jossa ilmaistiin varauksia tulojen ja työllisyyden välisestä muuntamisesta. Sääntelytavan valinta FI 11 FI

13 Ehdotettu sääntelytapa on sellaisenaan sovellettava asetus, jolla täydennetään asetusta (EU) 2017/1369. Tämä on jatkoa nykykäytännölle eli nykyiselle kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkintäasetukselle. FI 12 FI

14 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1369 täydentämisestä kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkinnän osalta ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1060/2010 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon energiamerkintää koskevien puitteiden vahvistamisesta ja direktiivin 2010/30/EU kumoamisesta 4 päivänä heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/ ja erityisesti sen 11 artiklan 5 kohdan ja 16 artiklan 1 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Asetuksessa (EU) 2017/1369 komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä, jotka koskevat merkintää tai merkinnän uudelleenskaalaamista tuoteryhmissä, joihin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia säästää energiaa ja tapauksen mukaan muita voimavaroja. (2) Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkintää koskevat säännökset vahvistettiin komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1060/ (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditussa komission tiedonannossa COM(2016) (ekologista suunnittelua koskeva työsuunnitelma) vahvistetaan ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevien puitteiden mukaiset työskentelypainopisteet vuosiksi Työsuunnitelmassa määritellään energiaan liittyvien tuotteiden ryhmät, jotka olisi otettava painopisteiksi valmistelevien tutkimusten tekemistä ja mahdollista täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymistä sekä komission asetuksen (EY) N:o 643/ ja asetuksen (EU) N:o 1060/2010 uudelleentarkastelua varten EUVL L 198, , s. 1. Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1060/2010, annettu 28 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden energiamerkinnän osalta (EUVL L 314, , s. 17). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, , s. 10). Komission tiedonanto Ekologista suunnittelua koskeva työsuunnitelma vuosiksi , COM(2016)773 final, Komission asetus (EY) N:o 643/2009, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/32/EY täytäntöönpanemisesta kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 191, , s. 53). FI 13 FI

15 (4) Työsuunnitelmaan sisältyvillä toimenpiteillä on mahdollista saavuttaa vuonna 2030 arviolta yhteensä yli 260 TWh:n vuotuinen loppuenergian säästö, joka vastaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä noin 100 miljoonalla tonnilla vuodessa vuonna Kylmäsäilytyslaitteet ovat yksi työsuunnitelmassa luetelluista tuoteryhmistä, jonka osalta vuotuisiksi loppuenergian säästöiksi arvioidaan 10 TWh vuonna (5) Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet kuuluvat asetuksen (EU) 2017/ artiklan 5 kohdan b alakohdassa mainittuihin tuoteryhmiin, joiden osalta komission olisi annettava delegoitu säädös asteikolle A G uudelleenskaalatun merkinnän käyttöönottamiseksi. (6) Asetuksen (EU) N:o 1060/2010 mukaan komissio tarkastelee kyseistä asetusta uudelleen säännöllisesti teknologian kehityksen valossa. (7) Komissio on tarkastellut asetusta (EU) N:o 1060/2010 uudelleen sen 7 artiklan mukaisesti ja analysoinut kylmäsäilytyslaitteiden teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkökohtia sekä käyttäjien tosiasiallista käyttäytymistä. Arviointi suoritettiin tiiviissä yhteistyössä unionin ja kolmansien maiden sidosryhmien ja asianomaisten osapuolten kanssa. Tarkastelun tulokset julkistettiin ja esitettiin asetuksen (EU) 2017/ artiklalla perustetulle kuulemisfoorumille. (8) Tarkastelussa pääteltiin, että kylmäsäilytyslaitteille on tarpeen ottaa käyttöön tarkistetut energiamerkintävaatimukset. (9) Siinä pääteltiin, että kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sähkönkulutusta voidaan edelleen huomattavasti vähentää kylmäsäilytyslaitteisiin kohdistuvilla energiamerkintöjä koskevilla toimenpiteillä. (10) Kylmäsäilytyslaitteisiin, joihin liittyy suora myyntitoiminto, olisi sovellettava erillistä energiamerkintäasetusta. (11) Tätä asetusta olisi sovellettava säiliöpakastimiin, mukaan lukien ammattikäyttöön tarkoitetut säiliöpakastimet, sillä ne eivät kuulu komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/ soveltamisalaan ja niitä voidaan käyttää muissa olosuhteissa kuin ammattiympäristöissä. (12) Viinikaappeihin ja hiljaisiin kylmäsäilytyslaitteisiin (kuten minibaareihin), mukaan lukien läpinäkyvillä ovilla varustetut, ei liity suoraa myyntitoimintoa. Viinikaappeja käytetään tavallisesti joko kotitalousympäristöissä tai ravintoloissa ja minibaareja yleensä hotellihuoneissa. Tämän vuoksi viinikaappien ja minibaarien, mukaan lukien läpinäkyvillä ovilla varustetut, olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. (13) Messuilla esiteltävillä kylmäsäilytyslaitteilla olisi oltava energiamerkintä, jos ensimmäinen mallia edustava laite on jo saatettu markkinoille tai se saatetaan markkinoille messuilla. (14) Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden käyttämä sähkö muodostaa merkittävän osan kotitalouksien kokonaissähkönkysynnästä unionissa. Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden energiankulutusta voidaan jo saavutettujen energiatehokkuusparannusten lisäksi vielä huomattavasti alentaa. 31 Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1094, annettu 5 päivänä toukokuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU täydentämisestä ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien energiamerkinnän osalta (EUVL L 177, , s. 2). FI 14 FI

16 (15) Uudelleentarkastelu on osoittanut, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden sähkönkulutusta voidaan edelleen huomattavasti vähentää energiamerkintöjä koskevilla toimenpiteillä, jotka keskittyvät energiatehokkuuteen ja vuotuiseen energiankulutukseen. Jotta loppukäyttäjät voisivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen, tiedot olisi annettava myös äänitasosta ja osastotyypeistä. (16) Merkitykselliset tuoteparametrit olisi mitattava käyttäen luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä. Näissä menetelmissä olisi otettava huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/ liitteessä I lueteltujen eurooppalaisten standardointielinten hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jos ne ovat saatavilla. (17) Tämän asetuksen tehokkuuden parantamiseksi olisi kiellettävä tuotteet, jotka testiolosuhteissa muuttavat automaattisesti suorituskykyään ilmoitettujen parametrien parantamiseksi. (18) Kun otetaan huomioon energiaan liittyvien tuotteiden myynnin kasvu säilytyspalveluja tarjoavien internetalustojen välityksellä sen sijaan, että ne ostettaisiin suoraan tavarantoimittajien verkkosivustoilta, olisi selvennettävä, että internetmyyntialustojen olisi vastattava tavarantoimittajan käyttöön antaman merkin esittämisestä hinnan läheisyydessä. Niiden olisi ilmoitettava tavarantoimittajalle kyseisestä velvollisuudesta olematta kuitenkaan vastuussa käyttöön annetun merkin ja tuoteselosteen paikkansapitävyydestä tai sisällöstä. Säilytyspalveluja tarjoavien internetalustojen olisi kuitenkin sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin 2000/31/EY 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti toimittava viipymättä asianomaista tuotetta koskevien tietojen poistamiseksi tai niihin pääsyn estämiseksi, jos ne saavat esimerkiksi markkinavalvontaviranomaisen kautta tiedon vaatimusten laiminlyönnistä (esim. siitä, että merkki tai tuoteseloste puuttuu tai on puutteellinen tai väärä). Tavarantoimittajaan, joka harjoittaa myyntiä suoraan loppukäyttäjille oman verkkosivustonsa kautta, sovelletaan asetuksen (EU) 2017/ artiklassa tarkoitettuja etämyyntiä koskevia jälleenmyyjien velvoitteita. (19) Kuulemisfoorumi ja jäsenvaltioiden asiantuntijat ovat keskustelleet tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä asetuksen (EU) 2017/ artiklan mukaisesti. (20) Sen vuoksi asetus (EU) N:o 1060/2010 olisi kumottava, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tässä asetuksessa vahvistetaan merkintöjä ja täydentävien tuotetietojen antamista koskevat vaatimukset verkkosähköä käyttäville kylmäsäilytyslaitteille, joiden tilavuus on suurempi kuin 10 litraa ja enintään litraa. 2. Tätä asetusta ei sovelleta 32 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, , s. 12). FI 15 FI

17 a) ammattikäyttöön tarkoitettuihin kylmä- ja pakastesäilytyskaappeihin ja pikajäähdytyskaappeihin lukuun ottamatta ammattikäyttöön tarkoitettuja säiliöpakastimia; b) kylmäsäilytyslaitteisiin, joihin liittyy suora myyntitoiminto; c) siirrettäviin kylmäsäilytyslaitteisiin; d) laitteisiin, joiden ensisijainen tehtävä ei ole elintarvikkeiden kylmäsäilytys. Tässä asetuksessa tarkoitetaan 2 artikla Määritelmät 1) verkkosähköllä sähköverkon 230 (± 10 ) voltin vaihtovirtaa 50 Hz:n taajuudella; 2) kylmäsäilytyslaitteella eristettyä kaappia, jossa on yksi tai useampi osasto tietyissä säädellyissä lämpötiloissa ja joka jäähdytetään luonnollisella tai pakotetulla konvektiolla, jossa jäähdyttäminen tapahtuu yhden tai useamman energiaa kuluttavan jäähdytysaineen avulla; 3) osastolla kylmäsäilytyslaitteessa olevaa suljettua tilaa, joka on erotettu muista osastoista väliseinällä, säiliöllä tai vastaavalla rakenteella ja johon on suoraan pääsy yhden tai useamman ulko-oven kautta ja joka voidaan jakaa alaosastoihin. Jollei toisin mainita, tässä asetuksessa osastolla tarkoitetaan sekä osastoa että alaosastoa; 4) ulko-ovella sitä osaa kaapista, jota voidaan liikuttaa tai joka voidaan irrottaa vähintään kuormituksen siirtämiseksi kaapin ulkopuolelta sen sisälle tai kaapin sisältä sen ulkopuolelle; 5) alaosastolla osastossa olevaa suljettua tilaa, jonka käyttölämpötila-alue ei ole sama kuin osastossa, jossa se sijaitsee; 6) kokonaistilavuudella (V) kylmäsäilytyslaitteen sisävuorauksen sisällä olevan tilan tilavuutta, joka on yhtä suuri kuin osastojen tilavuuksien summa, ilmaistuna kuutiodesimetreinä tai litroina; 7) osaston tilavuudella (V c ) osaston sisävuorauksen sisällä olevan tilan tilavuutta ilmaistuna kuutiodesimetreinä tai litroina; 8) ammattikäyttöön tarkoitetulla kylmä- ja pakastesäilytyskaapilla komission asetuksessa (EU) 2015/ määriteltyä eristettyä kylmälaitetta, johon kuuluu yksi tai useampi yhdellä tai useammalla ovella tai vetolaatikolla varustettu osasto ja joka pystyy jatkuvasti säilyttämään elintarvikkeiden lämpötilan asetetuissa rajoissa kylmä- tai pakastesäilytyslämpötilassa käyttämällä kompressoritoimista kylmäkoneistoa ja joka on tarkoitettu elintarvikkeiden säilyttämiseen lukuun ottamatta sekä kotitalouskäyttöä että elintarvikkeiden näytteille tai tarjolle asettamista; 9) pikajäähdytyskaapilla komission asetuksessa (EU) 2015/1095 määriteltyä eristettyä pikajäähdytyslaitetta, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jäähdyttämään kuumat 33 Komission asetus (EU) 2015/1095, annettu 5 päivänä toukokuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanosta ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien, pikajäähdytyskaappien, lauhdutinyksiköiden ja prosessijäähdytyslaitteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 177, , s. 19). FI 16 FI

18 elintarvikkeet nopeasti alle 10 C:n lämpötilaan, kun on kyse pikajäähdyttämisestä, ja alle -18 C:n lämpötilaan, kun on kyse pikapakastamisesta; 10) ammattikäyttöön tarkoitetulla säiliöpakastimella pakastinta, jonka osastoon tai osastoihin on pääsy laitteen päältä tai jossa on sekä päältä aukeavia että kaappityyppisiä osastoja mutta jonka päältä aukeavan/aukeavien osasto(je)n bruttotilavuus on yli 75 prosenttia koko laitteen bruttotilavuudesta ja jota käytetään elintarvikkeiden säilyttämiseen muussa kuin kotitalouskäytössä; 11) pakastimella kylmäsäilytyslaitetta, jossa on ainoastaan neljän tähden osastoja; 12) pakastinosastolla tai neljän tähden osastolla jäädytettyä osastoa, jonka kohdelämpötila ja säilytysedellytykset ovat -18 C ja joka täyttää pakastuskykyä koskevat vaatimukset; 13) jäädytetyllä osastolla osastotyyppiä, jonka kohdelämpötila on 0 C tai vähemmän; kyseessä voi olla osasto ilman tähtimerkintää tai yhden, kahden, kolmen tai neljän tähden osasto liitteessä IV olevassa taulukon 3 mukaisesti; 14) osastotyypillä ilmoitettua osaston tyyppiä liitteessä IV olevassa taulukossa 3 esitettyjen kylmäsäilytyskyvyn parametrien T min, T max, T c ja muiden parametrien mukaisesti; 15) kohdelämpötilalla (T c ) liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaista viitelämpötilaa osaston sisällä testauksen aikana; kohdelämpötila on energiankulutuksen testauksessa käytetty lämpötila ilmaistuna keskiarvona useammilla antureilla ajan yli mitatuista arvoista; 16) vähimmäislämpötilalla (T min ) liitteessä IV olevassa taulukossa 3 esitettyä vähimmäislämpötilaa osaston sisällä säilytyksen testauksen aikana; 17) enimmäislämpötilalla (T max ) liitteessä IV olevassa taulukossa 3 esitettyä enimmäislämpötilaa osaston sisällä säilytyksen testauksen aikana; 18) osastolla ilman tähtimerkintää ja jäänvalmistusosastolla jäädytettyä osastoa, jonka kohdelämpötila ja säilytysedellytykset ovat 0 C liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti; 19) yhden tähden osastolla jäädytettyä osastoa, jonka kohdelämpötila ja säilytysedellytykset ovat -6 C liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti; 20) kahden tähden osastolla jäädytettyä osastoa, jonka kohdelämpötila ja säilytysedellytykset ovat -12 C liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti; 21) kolmen tähden osastolla jäädytettyä osastoa, jonka kohdelämpötila ja säilytysedellytykset ovat -18 C liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti; 22) kylmäsäilytyslaitteella, johon liittyy suora myyntitoiminto, komission asetuksessa (EU) 2019/XXX [julkaisutoimisto lisää asetuksen C(2019)2127 numeron] 34 määriteltyä kylmäsäilytyslaitetta, jota käytetään tuotteiden pitämiseksi esillä määrätyissä lämpötiloissa alle ympäristön lämpötilan ja niiden myymiseksi asiakkaille ja johon on pääsy suoraan avointen sivujen tai yhden tai useamman oven tai vetolaatikon taikka molempien kautta, mukaan lukien kaapit, joissa on sellaisten tuotteiden säilytykseen tai tarjoiluun käytettäviä tiloja, jotka eivät ole asiakkaiden ulottuvilla, ja pois lukien minibaarit ja viinikaapit; 34 Komission asetus (EU) 2019/XXX [julkaisutoimisto lisää asetuksen C(2019)2127 EUVLjulkaisuviitteen]). FI 17 FI

19 23) minibaarilla kylmäsäilytyslaitetta, jonka kokonaistilavuus on enintään 60 litraa ja joka on ensisijaisesti tarkoitettu elintarvikkeiden säilyttämiseen ja myyntiin hotellihuoneissa ja vastaavissa tiloissa; 24) viinikaapilla viinin säilytykseen tarkoitettua erityiskylmäsäilytyslaitetta, jossa on tarkka lämpötilan säätö liitteessä IV olevassa taulukossa 3 määritellyille viinikaappiosaston säilytysedellytyksille ja kohdelämpötilalle sekä tärinänvaimennus; 25) erityiskylmäsäilytyslaitteella kylmäsäilytyslaitetta, jossa on vain yhdentyyppisiä osastoja; 26) viinikaappiosastolla jäädyttämätöntä osastoa, jonka kohdelämpötila on 12 C, sisäinen kosteus ja säilytysedellytykset 5 C 20 C liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti; 27) jäädyttämättömällä osastolla osastotyyppiä, jonka kohdelämpötila on vähintään 4 C; kyseessä voi olla ruokakaappiosasto, viinikaappiosasto, viileäkaappiosasto tai tuore-elintarvikeosasto, jonka säilytysedellytykset ja kohdelämpötilat on esitetty liitteessä IV olevassa taulukossa 3; 28) ruokakaappiosastolla jäädyttämätöntä osastoa, jonka kohdelämpötila on 17 C ja säilytysedellytykset 14 C 20 C liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti; 29) viileäkaappiosastolla jäädyttämätöntä osastoa, jonka kohdelämpötila on 12 C ja säilytysedellytykset 2 C 14 C liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti; 30) tuore-elintarvikeosastolla jäädyttämätöntä osastoa, jonka kohdelämpötila on 4 C ja säilytysedellytykset 0 C 8 C liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti; 31) siirrettävällä kylmäsäilytyslaitteella sähköverkotta toimivaa kylmäsäilytyslaitetta, joka käyttää pienoisjännitteistä sähköä (< 120V DC) tai polttoainetta tai molempia jäähdytystoiminnon energianlähteenä, mukaan lukien kylmäsäilytyslaitteet, jotka pienoisjännitteisen sähkön tai polttoaineen tai molempien lisäksi voivat toimia sähköverkosta saatavalla virralla. Laite, joka on saatettu markkinoille tasasuuntaajalla varustettuna, ei ole siirrettävä kylmäsäilytyslaite; 32) elintarvikkeilla elintarvikkeita ja niiden ainesosia, juomia, mukaan lukien viini, ja muita ensisijaisesti nautittavaksi tarkoitettuja tuotteita, joita on säilytettävä tiettyyn lämpötilaan jäähdytettyinä; 33) myyntipisteellä paikkaa, jossa kylmäsäilytyslaitteita on näytteillä tai tarjolla ostettaviksi, vuokrattaviksi tai osamaksulla hankittaviksi; 34) sisäänrakennetulla laitteella kylmäsäilytyslaitetta, joka on suunniteltu, testattu ja jota markkinoidaan yksinomaan a) asennettavaksi komerotilaan tai koteloitavaksi (ylä- ja alapuolelta ja sivuilta) paneeleilla; b) kiinnitettäväksi komerotilan tai paneeleiden sivuseiniin, yläpintaan tai lattiaan; ja c) varustettavaksi kiinteällä tehdasvalmisteisella etupinnalla tai tilaustyönä valmistetulla etupaneelilla; 35) energiatehokkuusindeksillä (EEI) kylmäsäilytyslaitteen suhteellista energiatehokkuutta osoittavaa indeksilukua ilmaistuna prosentteina liitteessä IV olevan 5 kohdan mukaisesti. FI 18 FI