Sosiaalinen media Jäsenpalvelun yhteystiedot: tai puhelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalinen media 6 8 12 14 16 18 20 22. Jäsenpalvelun yhteystiedot: jasenasiat@ttlry.fi tai puhelin 020 741 9888"

Transkriptio

1 MCI 5 Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 1/2008 Sosiaalinen media Syövätkö verkostot yhteisöt? Henkilötietojen suojasta ja suojattomuudesta sosiaalisessa mediassa case Facebook Sosiaalinen media voiko sen varaan rakentaa aidon kilpailuedun? Blogien merkittävyys Suomessa Uuden aikakauden sosiaalinen tilaus Suomelle: Personal EU Sukuseura ja arkinen yhteisöllinen viestintä Virtuaalisuus yrityksen liiketoiminnan tehostajana case KONE Oyj Syövätkö verkostot yhteisöt? Jäsenpalvelun yhteystiedot: tai puhelin

2 TTL:n Uudet jäsenetulehdet! Tietotekniikan liiton lehtiedut ovat muuttuneet ja laajentuneet ITviikon muuttuessa sähköiseksi. Tietokone-lehdestä on tullut etulehti kaikille liiton jäsenille. Sen lisäksi voit jatkossa valita yhden vapaavalintaisen lehden seuraavista: Tietoviikko (45 numeroa vuodessa) Pelit (12 numeroa vuodessa, 11 lehteä) Prosessori (12 numeroa vuodessa, 11 lehteä) Tiede (12 numeroa vuodessa, 11 lehteä) Turvallisuus (6 numeroa vuodessa) Vuoden alusta lehtesi ovat muuttuneet seuraavasti: Vuonna 2007 tulleet lehdet Vuonna 2008 tulevat lehdet vain IT-viikko Tietokone IT-viikko + Tietokone Tietokone + Tietoviikko IT-viikko + Tiede Tietokone + Tiede IT-viikko + Prosessori Tietokone + Prosessori IT-viikko + Pelit Tietokone + Pelit IT-viikko + Turvallisuus Tietokone + Turvallisuus Jos haluat muuttaa Tietokone-lehden lisäksi tulevan lehden joksikin toiseksi, voit tehdä muutoksen kätevästi kirjautumalla TTL:n jäsensivuille os. käyttäjätunnuksella ja salasanallasi. Omia tietoja pääset muuttamaan sivun yläreunasta kohdasta omat tiedot. Käyttäjätunnuksen löydät esimerkiksi tämän lehden osoitelipukkeesta. Voit toki tehdä lehtimuutoksen myös sähköpostitse osoitteeseen tai puhelimitse numeroon Jäsenmaksut vuonna 2008/ Henkilöjäsenet Henkilöjäsen 2 lehteä 81,00 henkilöjäsen 1 lehti 61,00 Nuori opiskelija 2 lehteä 49,00 Nuori opiskelija 1 lehti 25,00 Seniorijäsen 2 lehteä 76,00 Seniorijäsen 1 lehti 56,00 Jäsenyys ilman lehtiä 49,00 Taloudessa toinen jäsen = perhejäsen 12,00 Toinen yhdistys = lisäjäsenyys 12,00 Lehtietujen sekä TTL:n omien jäsenetujen lisäksi saat Hetkyn jäsenenä vielä paljon muitakin rahanarvoisia etuja, mm. mahdollisuuden osallistua lukuisiin tilaisuuksiimme, jotka jäsenillemme ovat pääosin maksuttomia. Katso os.

3 Hetky Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 1/2008 Teema-artikkeli Syövätkö verkostot yhteisöt? Entä mikä merkitys sosiaalisella medialla on yhteisöllisyydelle? Marja-Liisa Viherä 6 Kirjoittaja pohtii mm. sitä, säilyvätkö yhteisöt ja miten käy sosiaalisille suhteille virtuaalimaailmassa. Henkilötietojen suojasta ja suojattomuudesta sosiaalisessa mediassa case Facebook, Sonja London 8 Sosiaalisuus netissä voi olla helppoa ja hauskaa, mutta miten käy yksityisyyden suojan? 8 Sosiaalinen media voiko sen varaan rakentaa aidon kilpailuedun? Antti Vilpponen 12 Internet tarjoaa oivan mahdollisuuden yritysten ja kuluttajien väliselle aidolle vuoropuhelulle, mutta innovatiivisuutta tarvitaan lisää. Blogien merkittävyys Suomessa, Emma London 14 Muihin medioihin verrattuna merkitys on vielä verrattain pieni, mutta lukijoilleen blogit ovat virallisia nettisivuja tärkeämpiä. Uuden aikakauden sosiaalinen tilaus Suomelle: Personal EU, Kurt Linderoos 16 Kirjoittaja esittelee omassa haastattelussaan henkilökohtaisen unionin perusteet. Sukuseura ja arkinen yhteisöllinen viestintä, Anna-Liisa Mikkelä 18 Sukuseurojen kotisivut voivat estää syrjäytymistä ja parantaa myös atk-taidottomien elämänlaatua. 12 Virtuaalisuus yrityksen liiketoiminnan tehostajana case KONE Oyj, Juha-Matti Arola 20 Globaali suuryritys hyötyy mm. virtuaalikokouksista nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Osaamispääoma kansallisen innovaatiostrategian ytimessä, Ossi Kuittinen 22 Uudessa innovaatiopolitiikassa on osattava yhditää teknologinen ja sosiaalinen mielikuvitus. Yhdistys Johtokunta 24 Kerhot 25 Todellista tietoa ubiikista AKVAn tilaisuudessa Yliopistolla, Seppo Ranta-Aho Mikä puheensorina! ICT leidit jo 10 vuotta!, Susanne Nyyssölä 28! Päivitä tietosi verkossa! Kolumnit Pääkirjoitus, Pirjo Salo 5 Kuusi plus yksi Pakina, Romppu 31 Epäsosiaalisuuden temmellyskenttä Vastaa lukijakyselyyn ja voita upea taulutelevisio! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa Voit päivittää jäsentietosi TTL:n verkkosivuilla päivittämiseen tarvitset käyttäjätunnuksen (= esim. tämän lehden osoitekentässä oleva jäsennumerosi) ja salasanasi. Jos kirjautuminen ei onnistu tai olet unohtanut salasanasi, voit lähettää tunnusten tarkistuspyynnön osoitteella Varmistathan, että sähköpostiosoitteesi jäsentiedoissa on oikea.

4 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: Torstai klo Paikka: Paikka varmistuu myöhemmin ja päivitetään os. Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen puheenjohtajan valinta sihteerin valinta pöytäkirjantarkastajien valinta ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen 4. Kokouksen asialistan hyväksyminen 5. Johtokunnan toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen 6. Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille sekä päättäminen muista toimenpiteistä, joihin vuoden kuluessa pidetty hallinto ja tilit antavat aihetta 7. Muut esille tulevat asiat 8. Kokouksen päättäminen Tervetuloa!

5 Hetky Julkaisija Pääkirjoitus Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, Espoo puhelin faksi Päätoimittaja Pirjo Salo puh Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin Toimituskunta Pirjo Salo, Juha Ollonberg, Jari Heikkinen, Harry Piela ja Jorma Tapola Osoitteenmuutokset ja tilaukset Lehden tilaukset Hetkyn toimistosta Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, Helsinki puhelin faksi Painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella Oyj Painos kpl Tilaushinnat Sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 27. vuosikerta Nro Ilmestyy 1/ / / / ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä. Kuusi plus yksi Kolme vuotta sitten jätin Hetkyn Kuittisen Ossin käsiin vakaana aikomuksenani pysytellä tapettina taustalla ja ainoastaan vähän katsella, miten yhteisöllisyys ja oppiminen kukoistavat. Sain nyt Hetkyn takaisin eli aiemmat puheeni pyörtäen palasin puheenjohtajaksi. Ossille ja johtoryhmän jättäneille suuri kiitos eli iso käsi kolmen vuoden rupeamasta, jolloin Hetkylle on etsitty ja saatu omaa ääntä ja näkyvyyttä lisää. Johtokunnan kuudesta jäsenestä kaksi eli Harri Sirén ja Eero Toivainen jatkavat edelliseltä kaudelta ja neljä jäsentä, Marco Halén, Tuija Hirvikoski, Marja-Liisa Viherä sekä Pipsa Ylä-Mononen, ovat uusia. Väistyvä johtoryhmä on viitoittanut yhdessä yhdistyksen jäsenkokouksen kanssa vuoden 2008 toiminnan painopisteiksi yhteisöllisyyden ja tunnettuuden kehittämisen ja aktiivisen otteen Tietotekniikan liitossa. Tästä on varmasti hyvä jatkaa. Vuonna 2008 HETKY-lehden teemat ovat Sosiaalinen media, Turvallisuus, Innovatiivisuus ja opiskelu sekä Kansainvälisyys. Saamme varmaan asiallisia ja monesta näkökulmasta aihetta valottavia artikkeleita. Toimituskunnassa jatkavat edelleen Jari Heikkinen, Juha Ollonberg, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö. Edellisen puheenjohtajakauteni alussa kuusi vuotta sitten tämän lehden teemana oli Hyötyä ilman hypeä ja nyt se on Sosiaalinen media. Kummastakaan teemasta en ensi kuulemalla saanut oikein mitään irti, mutta kumpikin kuvasti aikaansa. Vuonna 2002 elettiin it-kuplan varjossa siitäkin huolimatta, että niin silloin kuin myöhemminkin joidenkin mielestä mitään kuplaa ei koskaan ollutkaan. Tyhjien tynnyreiden kumina kuuluu vieläkin korvissani. Nyt taas tuntuu siltä kuin sosiaalinen media häälyisi päidemme päällä. Hieman sekavin tuntein olen seurannut, miten kansanedustaja ja vaikuttaja Jyrki J. J. Kasvi sankarillisesti taisteli viikon ilman Facebookia tai miten Yleisradion pääjohtaja Mikael Jugner kommentoi työpaikkarakkauttaan. Yhteisöllinen sisällön tuottaminen ja jakaminen antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä heti laajalle ja ilman sensuuria. Siitä, onko se oikein ja autuasta, on varmasti perustettu keskustelupalsta tai blogi jonnekin päin. Tietysti olen itsekin lievästi koukkuuntunut mm. wikipediaan ja katsomaan googlesta. Olenpa tehnyt tärkeästä mutta marginaalisesta asiasta itselleni sivun, jota voin katsoa kännykälläni (siihen tarvittiin tietokanta ja pätkä php:tä). Mutta edelleen uskon myös karttapalloon, latinan sanakirjaan vuodelta 1888 sekä sanomalehteen, joka odottaa kynnysmatolla. HETKYlehdelläkin on siinä sijansa. puheenjohtaja Pirjo Salo HETKY 1/2008 5

6 6 HETKY 1/2008

7 Teema-artikkeli Syövätkö verkostot yhteisöt? Entä mikä merkitys sosiaalisella medialla on yhteisöllisyydelle? Sosiaalisen median ja yhteisöllisyyden käsitteet kietoutuvat toisiinsa keskusteltaessa uusista viestintätavoista. Aito yhteisö voi perinteisen yhteisö-käsitteen mukaan rakentua vain paikalliselle ja suhteellisen tiiviille jonkin ihmisryhmän vuorovaikutukselle. Toisaalta myös eri viestintäverkoissa tapahtuvan viestienvaihdon katsotaan usein olevan yhteisöllisyyttä. Marja-Liisa Viherä Tuloksena on kenties kiinnostavia tai viihdyttäviä keskusteluja, mutta samalla myös näennäisen yhteisöllisyyden korottaminen merkitsevämpään asemaan kuin mitä se todella ansaitsee, kuten Frans Mäyrä toteaa artikkelissaan Yhteisö m-cult.net -sivuilla. Tämän korottamisen varjopuolena on perinteisen yhteisön viestintäpalvelujen kehittämisen unohtaminen tai jopa naurettavaksi tekeminen: kuka nyt enää jakelulistoja käyttää? Yhteiset muistot YouTubeen? Leena Eräsaari luonnehtii yhteisöjä Helsingin Sanomissa neljällä perusominaisuudella: yhteisö on yhdessä oleskelemista; kuuntelua, kertomista, lepäilyä, hiljaisuutta. Yhteisöillä on yhteinen fyysinen paikka, missä oleskella. Yhteisö on pysyvä, muuttumaton tai rutiininomainen. Yhteisöä ei ole ilman luottamusta, joka syntyy siitä, että ihmiset tuntevat toisensa pitkän aikaa, tuntevat toistensa tavat ja tottumukset. Yhteisöt kunnioittavat rutiineja, ikää, perinteitä, muistitietoa ja muuta mennyttä maailmaa. Missä tällaisia yhteisöjä on? Kotona, töissä, harrastuksissa, kesämökillä, metsästysretkilläkö? Perinteisissä yhteisöissä viestintä tapahtuu yhteisissä toimissa ja oleilussa kasvokkain hiljaisen viestinnän osuuden ollessa suuri. Millaisia viestintäpalveluja perinteiset yhteisöt käyttävät yhteyksien pitoon? Puhelinta, tekstiviestiä, sähköpostia, ryhmätekstiviestiä, jakelulistoja, puhelinkokouksia ehkä, mutta eipä juuri sosiaalista mediaa: blogeja, wikejä tai ircia. Toisaalta kuvien ja videoiden jakelu omilla webbi-sivuilla voi olla helppo tapa pitää yhteistä albumia. Perinteisen yhteisön yhteisiä kuvia tuskin mielellään laitetaan yleiseen levitykseen YouTuben yms. kautta. Tosin harva niitä sieltä löytäisi, mutta silti. Verkostojen vuorovaikutus tutuilta tutuille J.R. McNeill ja William H. McNeill määrittelevät verkon kirjassaan Verkottunut yhteiskunta joukoksi yhteyksiä, jotka kytkevät ihmiset toisiinsa. Yhteys voi olla muodoltaan lähes mikä tahansa: perheside, velvollisuus, kilpailu, poliittinen yhteistyö, jopa sotilaallinen voimainmittely. Pääperiaate on, että kaikissa näissä yhteyksissä ihmiset vaihtavat tietoa, informaatiota ja tavaraa ja yhteydet ohjailevat yksilöiden tulevaa toimintaa saamansa tiedon perusteella. Historiaa muokkaa McNeillien mielestä juuri tällainen tiedon, tavaran ja vitsausten vaihtaminen ja levittäminen sekä se, miten ihmiset suhtautuvat tähän ilmiöön. Verkot yhdessä muodostavat verkoston. Verkostojen tärkeät työkalut ovat myös perinteiset puhelin ja sähköposti, sillä viestit kulkevat usein tutulta tutulle. Tiedonhankinnassaan yksilöt käyttävät tietysti hyväkseen kaikkia tapoja, mutta eivät verkoston eduksi vaan omaksi edukseen. HETKY 1/2008 7

8 Olen sitä mieltä, että pelkät virtuaaliset verkot eivät riitä täyttämän ihmisen olemassaolon perustarpeita: jäsentymistä yhteiskuntaan, liittymistä toisiin ihmisiin sekä tekemistä roolia elämässä. No, onko uusi yhteisö vain siirtynyt pelaaman verkkoon? Täyttyvätkö Eräsaaren määritelmät? Paikka on verkko, joka ei ole fyysinen tila, mutta onko vaatimus fyysisestä tilasta perusvaatimus? Nettipelaajilla voi olla rutiineja ja säännöllisiä aikoja, milloin pelataan, mutta syntyykö yhteisiä tarinoita, kuuntelua, hiljaista yhdessäoloa? Tuskin. Nettiyhteisö ei tässä mielessä täytä Eräsaaren määritelmää, joten väittäisin, että näiden shakinpelaajien osalta virtuaaliyhteisö on syönyt olemassa olevaa paikallista yhteisöä. Jos paikallinen shakkiporukka olisi jatkanut perinteisiä peli-iltojaan ja yhdessä osallistunut verkkoshakkiin, niin verkkopeli olisi rikastuttanut ja monipuolistanut perinteisen yhteisön toimintaa ja siten ehkä sen pysyvyyttäkin. Sosiaalinen media itseilmaisua Wikipedia määrittelee sosiaalisen median seuraavasti: Sosiaalinen media viittaa tietoverkossa toimivaan yhteisöllisesti tuotettuun tai ainakin jaettuun mediasisältöön. Näissä käyttäjät jakavat keskenään mielipiteitä, näkemyksiä, kokemuksia ja näkökulmia. Nämä ovat yleisesti Web 2.0 -nimikkeen alle kerättyjä palveluja kuten esimerkiksi wikit, keskustelupalstat, podcastit ja blogit. Sosiaalinen media on siis tapa levittää ja jakaa omia sekä yhdessä vaikkakin eri paikoissa ja eri aikaan tuotettuja tuotteita muille. Yhteisölliseksi tätä tuotantotapaa tuskin voi kutsua, paitsi jos erityisesti pidetään vaikkapa talkoot sisällön tuottamiseksi. Facebook on sosiaalista mediaa Nykyään yleiseksi käytännöksi on tullut kutsua yhteisöiksi sekä verkostoja että erilaisia harrastustapoja, vaikkapa moottoripyöräilijöiden yhteisö tai Facebook-yhteisö jne. Ovatko nämä yhteisöjä ja miten ne poikkeavat edellä alussa mainituista määritelmistä? Kun Markkinointi ja mainonta kutsuu saman alan edustajia yhteisöiksi, niin tällä sanankäytöllä ei ole mitään yhtäläisyyttä Leena Eräsaaren määritelmän kanssa, ellei ole kyse ihmisistä, jotka tuntevat toisensa, tapaavat säännöllisesti jne. Jos ihmisillä on yhteinen virtuaalialusta, esim. Facebook, niin muodostuuko tästä yhteisö? Vaikka itselläni on Facebookissa 50 ystävää, niin ei niistä mitään yhteisöä synny, vaan uusi tapa yhteyksiin osaan tuntemistani ystävistä ja tutuista. Ehkä tätä voisi kutsua yhteyksien perusteella verkostoksi? Tosin se informaatio ja tieto, mitä välitämme toisillemme, ei useinkaan ole ainakaan minulle merkityksellistä tietoa, tuskin se tieto ohjaa pyrkimyksiäni ja käyttäytymistäni. Ei taida olla kyse edes verkostosta. Facebook täyttää sosiaalisen median vaatimukset; sen avulla voi levittää erilaisia sisältöjä tutuille naamoille! Yhdessä nettiin rikastuttamaan toimintaa Minulla on kuitenkin intuitiivinen käsitys siitä, että verkostot syövät yhteisöjä. Esimerkkinä käytän vaikkapa shakkiyhteisöä, joka on toiminut tietyllä paikkakunnalla usean vuoden. Se omaa perinteitä ja rutiineja; on kokoonnuttu joka torstai-ilta, jatkettu yhdessäoloa pelien jälkeen jne. Nyt tästä yhteisöstä siirtyvät intohimoisimmat shakinpelaajat pelaamaan shakkia nettiin sinne syntyneeseen shakinpelaajien virtuaaliyhteisöön. Koska nämä nettipelaajat ovat entisen kerhon ylläpitävät voimat, kerho samalla kuihtuu ja kuolee pois. Shakkiyhteisöä paikallisesti ei enää ole. Onko virtuaaliyhteisö itse asiassa sosiaalinen media? Jos fyysinen paikka on yhteisölle sen jatkuvuudelle ja pysyvyydelle tärkeä asia, niin ilmeisesti virtuaaliyhteisöjä ei olekaan. Mutta mitä sitten ovat ne jonkin asian ympärille kokoontuneet ihmiset, jotka vaihtavat verkossa tietoja? Ovatko juuri ne verkostoja? Jos näin on, niin puhukaamme virtuaaliverkostoista virtuaaliyhteisöjen sijaan. Itse muistan, kun aikoinani eräälle haastattelemalleni henkilölle sanoin, että hän on nyt siirtynyt virtuaaliverkostoon ryhtyessään vaihtamaan tietoja sähköpostin ja sen jakelulistojen avulla. Haastateltu sanoi topakasti, että enpä ole, käytän vain verkkoja hyväkseni olemassa olevassa yhteisössä! Tässä lienee intuitionikin alkusyy: jos verkko palvelee olemassa olevaa yhteisöä, se lisää yhteisöllisyyttä. Jos sen sijaan virtuaaliverkosto kokoaa eri puolilta ihmisiä ikään kuin pois omasta yhteisöstä, se syö yhteisöä ainakin sen resursseja. Mutta ehkä paras sana näille tiedonjakeluyhteisöille onkin juuri sosiaalinen media! Tosin tällöin väline nostetaan toiminnan symboliksi. Mietitäänkö jokaisen ihmisen osallistumista? Netin alkuaikoina vain kymmenkunta vuotta sitten virtuaaliverkostossa olivat ne, joilla oli tarvittavat välineet ja osaaminen sekä motivaatio. Useinkaan nämä eivät olleet olemassa olevan yhteisön jäsenillä, vaan verkostot syntyivät hajallaan olevien ihmisten keskuudessa. Nyt tekniikka ja 8 HETKY 1/2008

9 Teema-artikkeli infrastruktuuri ovat kehittyneet jo niin paljon, että paikallisestikin on jo mahdollista, että kaikilla on esim. laajakaista. Mutta vieläkään ei varmasti ole tarvittavaa osaamista esimerkiksi nettisivujen, blogien, kuvaalbumien yms. ylläpitämiseen. Ohjelmien helpottuessa tämäkin mahdollistuu. Mutta onko tähän ajan lyhyydestä huolimatta kulunut niin paljon aikaa, että paikalliset yhteisöt ovat näivettyneet? Onko meillä sellaisia sovelluksia, joiden avulla on helppo tavoittaa jokainen yhteisön jäsen, olipa hän sitten kuuro, sokea, nivelvammainen tai muuten vain tekniikkaa kaihtava? Mietitäänkö sovelluksia ja infraa rakennettaessa jokaisen ihmisen saavuttamista? Minusta avainkysymyksiä ovat: millaisia viestintäpalveluja tarvitsee olemassa oleva, fyysiseen paikkaan sidottu yhteisö, jotta sen toiminta olisi helppoa ja viestintä avointa ja kakkien saatavilla? Perinteisessä yhteisössähän tieto kulki tapaamisissa, kirjeitse, postitse, puhelimitse, paikallislehdissä ja paikallisilla ilmoitustauluilla. Netti korvaa näistä muodoista osan, vaan ei kokonaan mitään. Tarvitaan edelleen tapaamisia, kirjeitä, puhelinta, paikallislehtiä ja jopa varmasti ilmoitustauluja. Näistä osa voi olla sähköisiä, kuten kirjeet, puhelinkokoukset, sähköiset ilmoitustaulut, lehti. Ja edelleen: mikä osa milläkin muodolla on, kuinka välttämätön ja merkityksellinen viestintämuoto on yhteisön kannalta? Ja miten sovellukset ja saatavuus poikkeavat, kun kyse on yhteisöstä verkon sijaan? Kun on tärkeätä, että yksikään ei jää ulkopuolelle. Yhdessä tekeminen on tärkeää Ihmisen sosiaalinen ja biologinen universaali perustarve on sosiaaliset suhteet toisiin ihmisiin. Vain toisten kautta ihminen kokee omankin ihmisyytensä. Olen sitä mieltä, että pelkät virtuaaliset verkot eivät riitä täyttämän ihmisen olemassaolon perustarpeita: jäsentymistä yhteiskuntaan, liittymistä toisiin ihmisiin sekä tekemistä roolia elämässä. Parhaiten ehkä verkostolla onnistuu jäsentyminen, mutta sekin vasta kun perusjäsennys on olemassa, jolloin siihen voi etsiä ja saada uutta tietoa ja osaamista. Voittaako paikallislehteä mikään netin tiedotus? Tuskin. Lehti kokoaa ja antaa taustoja, nostaa esiin asioita. Mutta näkisin, että verkon käyttö laajentaa lehteä myös lukijoiden suuntaan ja yhdessä näiden mallikas käyttö lisää yhteisöllisyyttä. Vaikka sähköposti ilahduttaa, soitto ilahduttaa enemmän. Soitto ystävältä on aina iloinen asia. Mutta voiko enää parempaa olla kuin saapua johonkin yhteisöönsä, missä heti ovelta jo kuulee iloisen tervetulotoivotuksen; kiva että pääsit tulemaan, hauska nähdä sinua jne.? Entä yhdessä tekeminen? Mielestäni se on yhtä juhlaa; talkoot, työt, aikaansaaminen; yhdessä tehden samaan tavoitteeseen pyrkien. Verkossa nämä olemassaolon perustarpeet tyydyttyvät vain vaivalloisesti, ikään kuin korvikkeenomaisesti. Sen sijaan elävässä tutussa yhteisössä niiden tyydytys tulee kuin huomaamatta ja elämä tuntuu elämisen arvoiselta. Ihmisen olemassaolon perustapeista jäsentyminen, liittyminen ja tekeminen tyydyttyy sosiaalisen median tuottamisessa tekemisen tarve parhaiten. Sosiaalinen media vastaa myös ihmisen itseilmaisun tarpeeseen, näkyväksi tulemiseen. Yhteisöllisyyteen sosiaalinen media vastaa vain silloin, kun sitä tuotetaan yhdessä. Kirjoittaja on FT ja tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja. HETKY 1/2008 9

10 Henkilötietojen suojasta ja suojattomuudesta sosiaalisessa mediassa, case Facebook Sosiaalinen media toimii. Kun tähän HETKY-lehden numeroon haettiin kirjoitusta sosiaalisesta mediasta, kokeilun vuoksi etsin kirjoittajaa naamakirjan eli Facebook-palvelun kautta. Ilmoitin palveluun etsiväni juuri tällä hetkellä henkilöä kirjoittamaan sosiaalisesta mediasta ja mainonnasta it-alan ammattilaisten lehteen. Ilmoitukseni näkyi kaikille kontakteilleni eli Facebook-kielellä ystävilleni. Vapaaehtoinen kirjoittaja löytyi alle neljän tunnin. Tuloksista nautimme tässä lehdessä. Sonja London Aikuisten IRC-Galleriaksi nimetyssä Facebookissa on jo satoja tuhansia suomalaisiakin käyttäjiä. Palvelussa esiinnytään pääsääntöisesti omalla nimellä ja kuvalla. Palvelu sisältää esimerkiksi kotisivun tyylisen profiilisivun, viestipalvelun, erilaisia tukiryhmiä ja -verkostoja, mahdollisuuden jakaa valokuvia sekä kiertokirjeiden tapaan toimivia sekalaisia viihteellisiä sovelluksia. Asiaan perehtymättömän mielestä vampyyrien ja ihmissusien väliset sodat, silmänisku tai lampaan heitto toisen päälle, älykkyystestitulosten tai persoonallisuustyyppien vertaaminen kavereiden kanssa tai virtuaalisen shampanjapullon tai dinosauruksen lähettäminen toiselle ei ehkä kuulosta aivan aikuisten touhulta. Edellä mainittuihin on kuitenkin enemmän tai vähemmän koukussa jo miljoonia aikuisia ihmisiä. Helppoa hauskaa, hintana henkilötiedot Juristina ammatin kirous laittaa joskus lukemaan pienen präntin myös omista sopimuksista. Kun käyttäjä haluaa tukea No more Strasbourg Sessions tai A Dog is for life, not for Christmas -kampanjaa tai vastaanottaa ystävältään virtuaalisen makeislahjan (jotka olivat uutuuksina tarjolla tämän jutun kirjoittamispäivänä), hän ottaa käyttöönsä edellä mainitun palvelun toteuttavan nerokkaan pienen sovelluksen. Nämä pienet ohjelmat eivät ole Facebookin eli palvelun tarjoajan toteuttamia eikä Facebook ota vastuuta niiden sisällöstä. Ohjelmat ovat ilmaisia ja usein kovin viattoman tuntuisia. Vähimmäisvaatimuksena on ainoastaan se, että käyttäjä antaa käyttäjätietonsa ohjelmiston tekijälle. Asia on ilmaistu moniselitteisesti: To know who I am and access my information. Kaiken kattava, viattoman oloinen ja nopeasti ohitettava lause, joka antaa luvan käyttää tietojasi mihin vain. Henkilötiedoista ei siis ole tarkemmin määritelty, mitä tietoja annetaan tai kuinka kauan saajalla on oikeus päästä tietoihin ja minkälaisiin tai mihin tietoja käytetään ja miten ne säilytetään. Oman henkilötietolakimme näkökulmasta kyse ei todellakaan ole kuluttajan antamasta informoidusta suostumuksesta henkilötietojensa käyttöön. Edellä mainituista ohjelmanpätkistä koirien puolustamiskampanja oli Leon Chaddock -nimisen henkilön tekemäksi ilmoitettu. Kyseisen henkilön kuva löytyy palvelusta, mutta hänen profiiliaan ei pääse tarkastelemaan. Namilahjan tekijöiksi ilmoittautuu Sweet Gifts Team, jolla on oma sivu palvelussa, mutta se ei sisällä mitään tietoa sovelluksen tekijöistä eli yhtiöstä tai henkilöistä, jotka saisivat henkilötietoni. Euroopan parlamentin Strasbourgin istuntoja vastustavan kampanjan takana on Euroopan parlamentin jäsen Piia-Noora Kauppi. 10 HETKY 1/2008

11 Teema-artikkeli Kuka tiedoista hyötyy? Kukaan edellä mainituista henkilöistä tai yhtiöistä ei tarjoa selostetta siitä, kuka tietoihin pääsee käsiksi, mihin niitä käytetään, miten niitä säilytetään ja kuka niistä hyötyy. Jos en halua antaa tietojani, tietysti voin olla käyttämättä palveluja. Mutta entä jos olen vain yksi miljoonasta, joka niin tekee ja tämän vuoksi jään kaiken ulkopuolelle? Jäänkö paitsi jostain hauskasta tai olennaisesta ja onko se oma vikani? Mitä salattavaa sinulla muka on? Ihmettelin omassa Facebook-profiilissani, minne henkilötietoni menevät. Pahoittelin samalla sitä, että en ota vastaan ystävieni lähettämiä kukkakimppuja ja dinosaurusilmapalloja, sillä en halua antaa vähäisiäkään profiilitietojani tuntemattomille tahoille, ihan periaatesyistä. Ensimmäinen saamani kommentti oli netissä hyvin yleinen, Mitä salattavaa sinulla muka on?. Toinen tuttava kertoi puolestaan käytännön esimerkin. Hän ajatteli, että mitäpä se kenellekään kuuluu, onko hän sinkku vai ei ja päätti poistaa tämän tiedon profiilistaan. Samalla kaikki hänen ystävänsä saivat tiedon, että kyseinen henkilö on lakannut olemasta sinkku. Ilmoitus oli koristeltu oikein sydämen kuvalla. Luonnollisesti uusi siviilisääty oli herättänyt kysymyksiä. Ehkäpä sosiaalinen media on vielä kuitenkin niin uusi ilmiö, että ajatus lähes jokaisen julkisesta nettipersoonallisuudesta on vasta totutteluvaiheessa. Ennen vain julkkiksista tiedettiin heidän seurustelunsa, lempijuomamerkkinsä ja lomakohteensa. Nyt nämä tiedot ovat saatavissa vähäisellä työllä lähes kaikista. Ennen vain julkkiksista tiedettiin heidän seurustelunsa, lempijuomamerkkinsä ja lomakohteensa. Nyt nämä tiedot ovat saatavissa vähäisellä työllä lähes kaikista. vallan jossain ja eri mieltä olevat voidaan eliminoida tai muuten vaan jättää vaille ihmisoikeuksia? On helppoa saada tietoa kaikenlaisiin käyttötarkoituksiin, jopa sellaisiin, joita tiedon kerääjäkään ei välttämättä osannut kuvitella. Saisinko palvelun yksityisyyden suojalla, kiitos! Voihan toki olla, että olen vain vastarannan kiiski, joka ammattiparanoidina maalaa turhaan piruja seinille. Ehkä henkilötietojen julkinen heittely määrittelemättömien tahojen saataville on vain jotain, mitä kaikki muutkin tekevät. Vai onko minulla sittenkin jotain salattavaa? Onko yksityisyyden suojelu nykyään merkki syyllisyydestä? Ja lopuksi; tekisikö joku sellaisen palvelun, joka tuottaisi kuluttajalle kaiken ilon vaatimatta siitä hyvästä vähäistä yksityisyyttä? Mihin yksityisyyttä muka tarvitaan? Mutta entä sitten? Ketä nämä tiedot kiinnostaisivat? Jos ei muita, niin ehkä mainostajia? Rekrytoijia? Häiriintynyttä, haulikkoja keräilevää naapuriasi? Mitäpä, jos jokin ystävällinen valtiotaho kerää tietoja sosiaalisesta mediasta lentokentillä tapahtuvan sormenjälki- ja valokuvatunnistuksen tueksi? Mitäpä, jos esim. kirjaprojektistasi johtuva kiinnostuksesi maamiinoihin liputtaa sinut terroristina tai jos taide-elokuvaharrastuksesi leimaakin sinut pornon kuluttajiksi? Mitäpä, jos jokin aatteellisesti suuntautunut ryhmä saa Kirjoittaja on juristi, netin harrastaja ja yksityisyyden suojan ystävä. HETKY 1/

12 Sosiaalinen media voiko sen varaan rakentaa aidon kilpailuedun? Antti Vilpponen Syksyn aikana termi sosiaalinen media on nostanut päätään Suomessa ennennäkemättömällä tavalla. Termi viittaa internet-sivustoihin, joissa käyttäjät voivat kommunikoida ja toimia sosiaalisesti. Ystävät kutsuvat toisiaan mukaan Facebookiin, vanhat kolleegat linkittäytyvät LinkedInissä ja valokuvaajat jakavat kuvia keskenään Flickrissä. Yritykset pääasiassa, eivät pelkästään suomalaiset, ovat kuitenkin loistaneet poissaolollaan jo pitkään sosiaalisen median palveluista. Olisi hienoa nähdä suomalaisia yrityksiä laajentamassa toimintaansa aidosti innovatiivisella tavalla verkon puolelle, jossa käyttäjät toimivat yhdessä yritysten kanssa parempien tuotteiden, paremman palvelun ja kokonaisuuden puolesta. Valitettavan usein internet nähdään mielestäni väärin vain kustannustehokkaana mainosmediana tai myyntikanavana. Internetiä pidetään massamediana, jolla voidaan tavoittaa tuhansia kuluttajia edullisesti ja tuotteita voidaan myydä ympäri vuorokauden. 12 HETKY 2/2007

13 Internet ei ole massamedia Tämä internetin oletus massamediana on osittain peräisin vääristyneestä käsityksestämme mediasta. Se, mitä pidämme massamediana, ns. vakiintunutta mediaa eli mm. sanomalehtiä, televisiota ja radiota, on luonut meille vääristyneen käsityksen internetistä. Sanomalehdet, televisio ja radio ovat vuosien varrella toitottaneet milloin mitäkin viestiä kaikille kuluttajille ja kuluttajat ovat kuunnelleet. Internet kuitenkin mahdollistaa aidon vuoropuhelun kuluttajien kanssa ja siksi on väärin olettaa, että internetissä tulisi toimia vakiintuneen median ehdoilla. Joulukuussa järjestetyssä LeWeb3 -konferenssissa Pariisissa June Cohen TED.comista totesi, että alkajaisiksi meidän pitäisi unohtaa koko sosiaalinen media käsitteenä, sillä lähtökohtaisesti kaikki media on sosiaalista. Näinhän se on, sillä kyllähän ihmiset ovat kirjoittaneet lehtien yleisöosastoille, toivoneet radiosta lempikappaleitaan ja vaikuttaneet jopa televisiolähetyksiinkin osallistumisellaan vaan eivät kovin tehokkaasti. Internetpalvelut, jotka mahdollistavat aidosti kanssakäymisen erilaisilla tavoilla, ovat toimineet vuosituhannen vaihteen jälkeen entsyymeinä median demokratisoimisessa. Tämä vallankumous on voimakas ja mielenkiintoinen muutamastakin syystä. Internet on ensimmäinen media, jossa kuluttajia pitää käsitellä yksilöinä, mutta jokaisella kuluttajalla on massamedian keinot tiedon levittämiseen. Lisäksi kaikista epäilyistä huolimatta kuluttajat haluavat keskustella asioista julkisesti internetissä ja ovat valmiita huutamaan, mikäli tilanne sitä vaatii. Hankala yhtälö, johon yritysten pitää sopeutua. Toisaalta, eihän yrityksillä pitäisi olla mitään hätää, jos heidän asiakkaansa ovat tyytyväisiä ja innoissaan suosittelevat tuotteita ja palveluita tutuillensa. Valitettavasti näin ei aina ole ja internet on auttanut tämän epäkohdan paljastamisessa. Internetillä ja sosiaalisen median sivustoilla on kuitenkin huikeat mahdollisuudet yrityksille, mikäli heillä on aidosti mielenkiintoa lähteä kehittämään omaa toimintaansa siihen suuntaan, että kuluttajat nauttisivat olostaan kyseisen yrityksen asiakkaana. Kuulostaa hurjalta ja sitä se onkin. Aidosti hyötyä koko organisaatiolle Internet on myös ensimmäinen media, joka mahdollistaa kuluttajien hyödyntämisen melkein organisaation jokaisessa osaalueessa. Jokaisen pitää tietenkin itse päättää, miten laajasti lähtee mukaan uudistamaan toimintaansa, mutta joka tapauksessa internetin mahtia ei voi aliarvioida. Organisaation eri osa-alueilla tarkoitan kaikkia osa-alueita rekrytoinneista tuotekehitykseen. Ranskalainen Loïc Le Meur on mennyt ehkä pisimmälle yrityksen johtamisen kanssa suhteessa verkkoon. Hänen uusi yrityksensä, jonka päätuotteena on Seesmic -videochattaily, palvelun ylläpito ja kehittäminen, on jalkauttanut päätöksenteon tuotekehityksestä lähes kokonaan käyttäjien armoille. Palvelun käyttäjinä on muutama tuhat internetin aktiivikäyttäjää, jotka armotta antavat palautetta ja toivomuksia palvelun kehittämisen suhteen. Näin Seesmic kehittää palveluaan aidosti hyödylliseen suuntaan käyttäjien omilla ehdoilla. Le Meur on myös onnistunut hyödyntämään yhteisöään yrityksen rekrytointitarpeissa. Hän on rekrytoinut Seesmicin yhteisöstä jo useamman teknisen työntekijän. He ovat osoittaneet omalla aktiivisuudellaan kiinnostuksensa yritystä ja sen tuotetta kohtaan tekemällä erilaisia lisäpalveluita käyttämällä hyödyksi Seesmicin avoimia rajapintoja. Melko kustannustehokas tapa varmistua hyvistä työntekijöistä, sanoisin. Kuinka moni suomalainen yritys voi kerskua samankaltaisilla teoilla? Don Tapscott puolestaan kertoo kirjassaan Wikinomics, kuinka hänen naapurinsa Rob McEwen, kultaa kaivavan Goldcorpin toimitusjohtaja, painiskeli kiperän ongelman kanssa: mistä löytää lisää kultaa? Goldcorpilla oli suuri maa-alue, jonne heillä oli louhintaoikeus, mutta he eivät tienneet, löytyisikö sieltä kultaa. Edes hänen palkkaamansa tiedemiehet eivät pystyneet kertomaan riittävän tarkasti, löytyykö alueelta kultaa. Hän julkaisi kaiken tiedon alueesta ja heidän tekemistään tutkimuksista internetissä avoimen kilpailun nimissä. Palkinnotkin olivat hyviä, sillä jaossa oli taa- Teema-artikkeli Internet on ensimmäinen media, jossa kuluttajia pitää käsitellä yksilöinä mutta jossa jokaisella kuluttajalla on massamedian keinot tiedon levittämiseen. laa. Kilpailuun osallistui tiedemiehiä, asiantuntijoita ja analyytikkoja monelta eri toimialalta. Osallistujat olivat tunnistaneet maa-alueelta 110 kohtaa, joista löytyisi kultaa 50 kpl, joista Goldcorp ei tiennyt mitään. McEwenin rohkea tapa hyödyntää internetin sosiaalista puolta liiketoiminnassa nosti n. 100 miljoonan taalan arvoisen Goldcorpin 9 miljardin taalan arvoiseksi suuryritykseksi. Yllä mainitsemat esimerkit poikkeavat yritysten perinteisistä markkinointikokeiluista siinä, että Goldcorp ja Seesmic ovat aidosti rakentaneet internetistä ja sen sosiaalisista mahdollisuuksista olennaisen osan yrityksen kilpailuetua ja vahvuutta. He näkevät internetin voimavarana eivätkä pelkkänä työkaluna markkinoinnin osalta. Internetiin nojaaminen ei ole helppoa eikä se kaikille sovellukaan, mutta siitä voi tulla erinomainen kilpailuetu muuten tiukasti kilpailluilla markkinoilla. Muutos vaatii rohkeutta, mutta ennen kaikkea osallistumista koko organisaatiolta. Suomalaistenkin yritysten tulisi pohtia, miten oma ala kehittyy internetin vaikutuksesta ja huomioida se omassa liiketoiminnassaan eikä miettiä pelkästään osallistumista sosiaalisen median vallankumoukseen. Tekemällä liiketoimintalähtöisiä investointipäätöksiä ja hahmottamalla kokonaisuus päästään parhaimpiin lopputuloksiin yrityksen internet-strategian osalta. Kirjoittaja on Planner ja Co-Founder, Oy Gyllene Skor Ab. Gyllene Skor on sähköisen liiketoiminnan asiantuntijayritys, joka rakentaa kilpailuetuja ja vahvuuksia yrityksille digitaalisten kanavien kautta. Yhteystiedot: puh HETKY 2/

14 Emma London Blogien merkittävyys Suomessa Netti tarjoaa yhä monipuolisempia yhteisöllisyyden muotoja. Web 2.0 on tullut jäädäkseen. Mutta mitä tämä yhteisöllisyys tarkoittaa? Ja tietääkö kukaan, mitä Web 2.0 edes on? Kuinka paljon blogeilla on Suomessa tällä hetkellä todellisuudessa merkitystä? Riippuu siitä, miten mitataan. Blogeja voidaan verrata suoraan muihin uutismedioihin. Esimerkiksi Venäjällä blogit muodostavat varteenotettavan vaihtoehtoisen uutispalvelun virallisen median rinnalle. Suomessakin on esimerkiksi kirjoitettu uutisia blogimerkintöjen perusteella. Kyse ei ole kuitenkaan ollut villeistä uutisista, jotka olisivat levinneet ensin blogien vaihtoehtolehdistön kautta, vaan juttujen uutisarvo on perustunut siihen, että blogissaan kärkevän mielipiteen on kirjoittanut muuten kuuluisa tai merkittävä henkilö. Suomessa blogien merkitys verrattaessa muihin medioihin on kuitenkin vielä pieni. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että blogit olisivat merkityksettömiä, vaan siitä, että sekä kaupallisen median käyttö mittatikkuna että itse merkittävyyden määrittely yleisen merkittävyyden kautta ovat puutteellisia. Blogi on lukijalleen paljon merkittävämpi kuin viralliset nettisivut. Tämä johtuu kolmesta syystä. Ensimmäiseksi, nykymaailman ihminen on huomattavasti medianlukutaitoisempi kuin mitä hän usein itsekkään havaitsee. Lukija tietää, että kaikki viralliset uutiset ovat jonkin tahon valikoimia ja editoimia edustaen näin ollen jotain näkemystä, johon lukija ei pysty vaikuttamaan. Blogit antavat vaihtoehdon tälle viralliselle tiedolle. Toinen syy blogien merkittävyyteen on niiden valikoitunut sisältö. Sanomalehti ei voisi uutislehtenä julkaista ainoastaan lukijaa kiinnostavaa materiaalia, koska lehti on sitoutunut antamaan maailmasta kokonaiskuvan. Blogien ristinä ei taas ole tiedottaa mitään, ellei kirjoittaja sitä halua. Kokonaiskuvan sijaan blogit keskittyvät usein ihmisläheisiin asioihin, kuten esimerkiksi harrastuksiin, lemmikkeihin, kuluttajaelektroniikkaan tai elämänmenon ihmettelyyn. Kolmas syy on blogien todellinen tai näennäinen sosiaalisuus. Siitä, mikä lasketaan sosiaalisuudeksi tai Web 2.0-termin alle kuuluvaksi, voidaan tässä yhteydessä olla montaa mieltä. Mahdollisuus kommentoida ei tee blogista vielä sosiaalista, sillä toteutuakseen sosiaalisuus vaatii ajatuksen vuorovaikutuksesta. Nykyään lähes missä tahansa sivustossa on kommentointimahdollisuus, mutta lukeeko kommentteja kukaan? Saavatko kommentoijat aikaan keskustelua alkuperäisen kirjoittajan tai muiden kommentoijien välille? Esimerkiksi useiden suurien uutissivustojen kommentoiminen on kuin metsään 14 HETKY 1/2008

15 Mahdollisuus kommentoida ei tee blogista vielä sosiaalista, sillä toteutuakseen sosiaalisuus vaatii ajatuksen vuorovaikutuksesta. huutamista. Kommentoijien tarkoituksena on useimmin vain saada oma näkemyksensä esiin, minkä jälkeen he jatkavat matkaa. Dialogia ei synny. Myöskään uutisen julkaisija ei liity keskusteluun. Blogi- ja foorumikeskusteluissa puolestaan tuotetaan parhaimmillaan käyttäjien kesken yhdessä uutta luovaa materiaalia. Blogeilla on myös oma, enemmän tai vähemmän sitoutunut lukijakuntansa. Usein lukijakunnan ytimen muodostavat blogit, joiden kirjoittajat tietoisesti lukevat toinen toisiaan ja tieto lukijoista myös ohjaa kirjoittajia julkaisemaan yleisölleen mielenkiintoisiksi arvioimiaan asioita. Blogien lukijakunta ja samalla lukijoiden sitoutumisen todellisuus vaihtelee suuresti. Blogi saattaa olla suljettu niin, että ainoastaan rekisteröityneet ja valikoidut ystävät pääsevät sitä lukemaan. Toisaalta blogikirjoittaja saattaa kirjoittaa täysin kuvitteelliselle yleisölle. Ennakko-oletus yleisöstä oikeutetaan internetin perusluonteen avulla. Koska internet on globaali, on pakko olla olemassa joku, joka on sinusta kiinnostunut. Blogitarjonta erikoistuu Blogien kohdalla vanhaa määrittelyä siitä, mikä on merkittävää mediassa, on ongelmallista soveltaa. Tämä johtuu siitä, että määritelmän kohteena on uutinen, ei blogi. Vanhastaan uutisen pitäisi olla yhteiskunnallisesti merkittävä, mielenkiintoinen, ajankohtainen ja lukijaa koskettava. Ollakseen suosittu ja käyttäjilleen tärkeä blogin ei kuitenkaan tarvitse, eikä sen pidäkään, olla kaikkia lukijoita miellyttävä. Jos katsotaan, mitkä nettisivustot ovat luetuimpia Suomessa, saadaan tulokseksi uutisia, uutisia, televisio-ohjelmatietoja ja vielä kerran uutisia. Ainutkaan blogi ei yllä korkealle suosituimpien sivustojen kokonaislistalla. Kun puolestaan siirrytään listaamaan suosituimmuusjärjestykseen pelkkiä blogeja, löytyy luetuimpien listalta blogeja hassuista sattumuksista ja ohimennen kuulluista jutuista, neuleista, muodista ja mediasta. Ainoatakaan uutisblogia tai virallisen uutissivuston kommenttiblogia ei kärkipäähän yllä. Lisää mutkia blogien merkittävyyden määrittelyyn tuo se, että lukijamääräkään ei ole luotettava merkittävyyden mitta. Osa blogeista ei ole julkisia lainkaan, vaan osa tai kaikki merkinnöistä on esillä vain valikoidulle ystäväpiirille. Nämä blogit jäävät tyystin pelkästään lukijoiden ja linkittäytymisen määrää seuraavien mittausten ulkopuolelle. Blogien henkilökohtainen merkittävyys Teema-artikkeli Oma blogi ja omat lukijat sekä säännöllisesti luetut muut blogit muodostavat käyttäjälleen kuin ystäväryhmän ja televisiokanavan. Kirjoittaja tuottaa omaan blogiinsa paitsi itseään, myös lukijoitaan varten sorvattua materiaalia, ja saa puolestaan muista blogeista itseään miellyttävää tarjontaa. Eräät blogien palveluntarjoajat mahdollistavat muiden blogien sisällön tilaamisen yhtenäisenä kokonaisuutena, ja tällainen blogisyöte on erittäin suosittu netin harrastajien keskuudessa. Lukijan oma blogisyöte on hänen itsensä valikoima ja ylläpitämä, joten kaikki sen materiaali tulee ystäviltä ja on siten merkittävää ja vaikuttavaa. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta kaupallisilta tahoilta, onhan ystävän vinkkaama asia kuluttajalle aluksi aina merkittävämpi kuin geneerinen julkinen viesti. Viraalimarkkinointi blogien ja keskustelufoorumien kautta on kuitenkin varsinkin Suomessa vielä hyvin vaivalloista. Suomessa on hyvin vähän blogeja, joita kaikki alasta kiinnostuneet lukisivat. Mahdollisimman suuri lukijakunta ei ole kaikilla blogikirjoittajilla edes tähtäimessä. Siihen ei yksinkertaisesti kannata tähdätä, sillä lukijakunnan suuruus ei useinkaan ole sidottu ansaintalogiikkaan. Jos kuitenkin kirjoittaja on asettanut blogiinsa reilusti mainoksia tai teksteissään mainostaa jotain tuotetta, alkavat puolestaan hänen lukijansa kaikota. Kaupallisesta näkökulmasta katsoen blogikirjoittajat ovat villejä, kavalia ja ovelia. He erottavat helposti kaupallisen ja epäkaupallisen materiaalin toisistaan. He levittävät keskuudessaan materiaaleja, joihin heillä ei ole oikeuksia. Toisaalta he vastustavat yrityksiä valjastaa heidän suhdeverkostonsa kaupallisiin tarkoituksiin. He valmistavat itse tekstejä, kuvia ja videoita, joita mikään virallinen taho ei pääse ennakkosensuroimaan tai editoimaan. He katsovat oikeudekseen olla mitä mieltä vain ja mistä asiasta vain. Blogikirjoittajia faneja, nörttejä, päiväkirjan pitäjiä, verkostoitujia ja harrastajia ei voi mitenkään yleisesti valjastaa niin, että he nousisivat samaan luokkaan kaupallisen median rinnalle. Blogien suurin merkittävyys on jatkossakin niiden kyky välttyä kaupalliselta editoinnilta. Kirjoittaja toimii media-assistenttina viestintätoimisto Kreab Oy:ssä. Hän on valmistunut maisteriksi pääaineenaan mediatutkimus. HETKY 2/2007 1/

16 Kurt Linderoos Uuden aikakauden sosiaalinen tilaus Suomelle: Personal EU Personal EU? Siis henkilökohtainen unioni? Lyhyesti, mikä sellainen oikein on? Personal EU on ajatus siitä, että jokaisella verkkoaikakauden Euroopan unionin kansalaisella lähtökohtaisesti olisi tilaisuus omaan yksityiseen päivittäistiimiin, johon kuuluisi se kaikkein samankaltaisin ihminen kustakin unionin maasta. Personal EU ei ole kirjautumisvalmis ihmeidentekijä, mutta se on tässä ja nyt -tilaisuus Sinulle, joka haet huomisen menestyskonseptiin tähtäävää tilausta (vaikkapa aluksi vain sosiaalista) ohjelmointiosaamisellesi. Miksi henkilökohtaista unionia tarvitaan? Monestakin eritasoisesta syystä: Puolet meitä koskevista laeista tulee jo unionitasolta, ja me kaikki olemme oman maan kansalaisuuden lisäksi myös koko unionin kansalaisia. Omalla unionitiimillä moninkertaistamme rahkeemme ja näkökulmamme meille itsellemme keskeisissä asioissa. Koska Personal EU -tiimin jäsenet olisivat haaste-, harrastus- ym. profiililtaan samankaltaisia, myös kiinnostus samantyyppisiin hankintoihin olisi ilmeinen. Tiimissä oikeat valinnat, hinnat, toimitukset, takuut jne. onnistuisivat hyvin yhteishankintojen hintaeduista puhumattakaan. Todennäköisesti useimmat tiimit ennen pitkää huomaisivat muodostavansa lupaavan kokoonpanon unioninlaajuiselle bis- nekselle: osataan tehdä samoja asioita ja täydennetään niissä toisiamme. Aiemmin yritykset ovat tarvinneet 5-10 vuotta päästäkseen tällaisiin lähtökohtiin. Ja silti EU:n 30 miljoonaa yritystä (isot mukaan lukien) ovat keskimäärin vain 5 hengen kokoisia. Personal EU siis lähtisi liikkeelle jo isommista kokoonpanoista. EU-komissio ja muut elimet rakastaisivat Personal EU -tiimejä ja niihin hakeutuneita kansalaisia unioninlaajuisen näkökulman oivaltamisen vuoksi. Yritysmaailma tarvitsisi etä- tai miksei lähiyksiköikseenkin tällaisia unionin laajuisia täsmätietämyksellä varustettuja joustavia yksikköjä. Unionin jäsenmaille oman maan puolia kansainvälisestikin pitävillä innovatiivisilla kansalaisilla on aina käyttöä kansallisten strategioiden kansainvälistämisessä. Sosiaalinen tilaus Suomelle kuulostaa kansalliselta innovaatiostrategialta ja Personal EU taas unionistrategialta. Miten nämä ajatuksissasi liittyvät yhteen? Kansallisessa strategiassa ajatellaan helposti, että suomalaisten pitäisi keskenään tehdä jotain saadakseen mainetta. Tässä tehdään usein jo ensimmäinen ratkaiseva ajatusvirhe, sillä paikallisessa yhteistyössä tongitaan helposti enimmäkseen omaa napaa ja arvellaan muista loput. Personal EU -tiimikonseptissa yksilölle tarjoutuu suoraan tilaisuus käytännön yhteistyöhön eri maita edustavien samanhenkisten yksilöiden kanssa: näkökulma on suoraan unionistrateginen. Suomalaiseksi innovaatiostrategiaksi kuvio muodostuisi siten, että nimenomaan suomalaiset nyt nopeasti kehittäisivät Personal EU27 Team Finderin ja vyöryttäisivät aatteen sen avulla unionin menestystekijäksi. Voisitko havainnollistaa Personal EU -tiimityökalupakkia tarkemmin? Näen sen mielessäni 27-ruutuisena ikkunana (1per EU-maa), jonka laidassa on työkalupaletti. Rekisteröidyttyäsi ruutuihin ilmestyy online se kaikkein eniten itsesi kaltainen kansalainen kustakin maasta. Kunkin tiedot ovat kuvan takana. Kunkin kuva-alue toimii myös hänen aktiviteettiruutunaan, onpa osallistuminen sitten suoraa kuvalähetystä, tekstiä tai mitä hyvänsä. Vuorovaikutustyökalujen toimintoja voisi kuvailla mm. sanoilla Comparer, Voter, Projecter, Elevator ja Seller/Buyer. Saitilla on kokonaisuudesta ja sen osista havainnollistukset. Sosiaalisesti ja poliittisestikin ylivoimaisesti laajin palikka olisi Understander, jonka ansiosta jokainen halutessaan saisi muiden viestit omankielisinään. Eurooppa pystyy halutessaan luomaan itselleen tämän kieltensä ja kulttuuriensa jatkumolle elin- 16 HETKY 1/2008

17 Teema-artikkeli tärkeän ylellisyyden alle 10 vuodessa. Tänään 200 miljoonaa eeuulaista ei pysty tiimityöhön millään yhteisellä kielellä. Personal EU:n käytettävyyden lähtökohtana tulisi olla 3viator eli kolme yhteensopivaa käyttöliittymää: dotcomi, mobiili ja digi-tv, jotka samalla integroivat kolme profiileiltaan erilaista valtavaa käyttäjäryhmää. Personal EU -pakkiin kuuluu oleellisena yhteinen tietokanta, jonne miljoonat Personal EU -tiimit halutessaan voivat tallentaa ja valita tuotoksia. Personal EU -aikakauden kehittämis- ja koulutushaasteisiin vastaisi yhdessä aikaansaatu virtuaalinen/fyysinen monipisteakatemia. Sosiaalisen median luonteensa varmistamiseksi Personal EU:n pitäisi sijaita unionin kotisivulla, missä ovat presidentti, komissio, neuvosto, parlamentti ja muutkin unionin organisaatiotasot. Melkoinen Eurooppalainen Unelma! Mistä ajattelit siihen rahkeet ja rahat? Ensinnäkin: tätä ei tehdä valmiiksi päivässä eikä vuodessa, mutta ratkaisevaan vauhtiin päästäisiin vaikka puolessa vuodessa toteuttamalla avoimeen ympäristöön hyvä Personal EU 27 Team Finder. Toiseksi: tämä on paljolti kokonaisten kansakuntien korvien välissä tapahtuva prosessi, jonka tarve jo nyt näkyy kovin ilmeisenä esim. Facebook-tyyppisissä jättinettiyhteisöissä. Imua kaikenkattavaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen on, mutta yksilökeskeinen tähtäin on vielä pahasti hakusessa. Ratkaisevana jäsentelijänä Personal EU:n tapauksessa on toisaalta 500 miljoonan ihmisen unioni, toisaalta yksilön ikiomat pulmat ja haasteet tässä oikeudellisessa yhteisössä. Vaikka jokainen unionissa hyväksyisi ajatuksen vaikkapa vain yhden euron arvoiseksi, niin meillä jo olisi 500 miljoonan euron yhteinen osakepääoma oikean ketjureaktion rakentamiseen. Tämä ei kuitenkaan ole yhdenpirunprojekti, vaan tarvitsemme laajaa unionin haasteiden perusolemuksen ymmärtävää yhteistyötä PPPP-tasolla, jonka osaroolit ovat erilaisina yhdistelminä sisäänrakennettuina meihin jokaiseen: Politic. Public. Private. Personal. Aika teoreettista. Osaatko ehdottaa konkretiaa ketjun käynnistämiseksi? Olen Personal EU:n oivalluttamisessa päässyt jo viime vuosituhannen puolelta alkaen perehtymään mitä erilaisimpiin rahoitusmekanismeihin ja enemmän tai vähemmän sosiaalisiin unionin laajuisiin (ja samalla globaaleihin) verkostoihin sekä niiden kehittymisprosesseihin. Tätä taustaa vasten uskallan asettaa paineita erityisesti seuraaville tahoille ja etenemistavoille: European Network of Living Labs (ENoLL): EU-komission koordinoima ja Suomen omalla puheenjohtajuuskaudellaan 2006 julkistama erilaisten ja erikokoisten citizen-centric -tutkimus- ja kehityshankkeiden verkosto. Sen syntysanoja sorvattiin 2005 samassa komission workshopissa, jossa ensi kertaa esittelin 16 maan tietoyhteiskuntaeksperteille ajatusmallin Route map towards a Personal EU era. Konkreettinen ehdotukseni on, että Personal EU -toimintamalli otettaisiin koko Living Labs -toiminnan lähtökohdaksi siten, että jokainen mihin hyvänsä Living Labsiin liittyvä yksilö asemastaan riippumatta saisi ja voisi valita yhteisestä projektitietokannasta omaa henkilökohtaista haasteprofiiliaan vastaavan Personal EU -tiimin, jonka kanssa sitten ottaisi kantaa projektihaasteisiin omista ja tiiminsä lähtökohdista käsin. Edistysaskeleet tuotaisiin projektikohtaisiin verkkofoorumeihin niiden etenemistahdissa. Omana poikkiprojektillisena prosessina toimisi Personal EU -osio, jonne tiimit test bedeinä dokumentoisivat kokemuksiaan ja haasteitaan unionin laajuiselle yksilöyhteistyölle sekä muru murulta jalostaisivat tiimityökalustaan ihanteellisen yleiskäyttöisen Personal EU -järjestelmän. Näin Living Labseilla olisi haasteidensa lisäksi tähtäimenään suuri yhteinen ja varsin konkreettinen tähtäin, ENoLLin perusajatusten citizen-centric ja businessminded jalostava jatkumo. EU-puheenjohtajuuskausien teemat. Koettuani henkilökohtaisesti jo kahdesti (1999 ja 2006), miten hilkulla Personal EU on ollut pääsemässä Suomen EU presidencyn tietoyhteiskuntateemaksi ja miten kiinnostava sen sisältö näyttää olevan myös tulevien puheenjohtajamaiden vinkkelistä, ihmettelen kovasti, jos se ei sitkeällä lobbaamisella nouse yleiseurooppalaiseen tietouteen jo hyvinkin lähiaikana tällä tasolla. Monivuotisen pattitilanteen päättyminen unionin uuden perussopimuksen syntyyn ja alkavaan aukikirjoittamiseen on jo sinänsä sosiaalinen tilaus unionin puuttuvan organisaatiotason tunnustamiseen ja aktivointiin. Open social -tyyppisen ajattelun ja standardoinnin nopea nousu aivan maallikkojenkin verkonkäyttäjien arkikysynnän kohteeksi merkitsee esim. Personal EU27 Team Finderin synnyttämiselle sekä vähintäänkin sosiaalista tilausta että aiempaa helpompaa toteutusta. Mm. Facebookissa henkilöprofiileihin ja maahakuun monipuolisesti liittyvät asiat ovat tyrkyllä niin keskeisesti, että Personal EU -näkökulmaan vihkiytyvä ohjelmistokehittäjä saattaisi nopeastikin esitellä miljoonille käyttäjille ensimmäiset testiversionsa. Tämän päälle syntyisi innokkaimpien käyttäjien tiennäyttäjyydellä hetkessä olemassa olevista muista palikoista kokonaisia uusia hyötypaketteja. Sellaisia valtaosa jo kaipaakin silmittömään ketjuttamiseen perustuvien persoonattomien halipusipalikoiden korvaajiksi. Tai ehkäpä vielä levällään alkutekijöissään oleva Google-leiri tajuaa vaatia open social -kuvionsa ytimeksi toiminnan perusyksikön eli ihmisen todellisista elämänympyröistä lähtevän kansainvälisen käynnistyksen. Suosittelen Personal EU:ta pelinavaajaksi. Entäpä sellaiset sosiaaliset verkostot kuin Wikipedia tai Euroopan unionin maiden kansalaiset? PPPP-tyyppinen kollektiivinen omistajuus olisi juuri nyt kaivattu kultainen tilaisuus rahkeidensa yhteispelivoimaa hakevalle eeuullemme. Joku tarvittavalla unioninlaajuisella painokertoimella varustettu, sosiaalisen ja bisnesmaailman yhteispelistään arvostettu takapiru oivaltaisi ottaa Personal EU:n keppihevosekseen, jolloin toteuttajia niin teknisiä, taloudellisia kuin sosiaalisiakin ilmoittautuisi kehiin ja prosessi saataisiin vauhtiin laajalla rintamalla. Paavo Lipponen, Jorma Ollila, Antti Peltomäki, Olli Rehn ja vastaavat muiden EUmaiden edustajat: yksi eteenpäin vievä lause aiheesta aina sopivassa saumassa sietäisi päästä suunnaltanne julkisuuteen. Näiden kysymysten ja vastausten kirjoittaja personaleu.eu) on tunnettu usean vuosikymmenen ajalta yritysjohdon takapiruna samannimisestä yrityksestään sekä viime vuosilta Mr. Personal EU:na Oy Personal EU United Brains Ltd:n vetäjänä. Kokokuva Personal EU -konseptista löytyy os. www. personaleu.eu ja sen kautta useista kotimaisista ja kansainvälisistä blogeista. Linderoos toivoo Personal EU:n ystävien liittyvän aktiivisesti mukaan prosessiin mm. Facebookissa olevan unionin kattavan Personal EU -ryhmän kautta. HETKY 1/

18 Sukuseura ja arkinen yhteisöllinen viestintä Usein puhutaan Suomen kansan kahtiajakaantumisesta. Silloin tarkoitetaan yleensä taloudellista eriarvoisuutta, mutta myös atk-taidot voivat jakaa kansan kahtia. Anna-Liisa Mikkelä Syrjäytymisen estämisessä voivat kuitenkin tulla avuksi sukuseurat. Niiden hyvin tehdyt kotisivut voivat muodostua kiinnostavaksi kohtaamispaikaksi sellaisillekin, jotka eivät ole saaneet atk-taitoja koulussa tai työelämässä. Kun Vantaalla syntynyt suomalainen Idols-laulaja Anna Abreu, 17, kertoi lehtihaastattelussa elämästään kahden kulttuurin välissä, hän totesi olevansa enemmän tekemisissä isänsä portugalilaisen suvun kanssa vaikka asuu ja käy koulua Helsingissä. Hän ei puhunut pelkästään sähköisestä viestinnästä vaan ihan fyysisistä tapaamisista ja niihin liittyvistä omista tunteistaan. Se panee suomalaisen miettimään. Suomessa monet nuoret pitävät ainoastaan ydinperhettä lähisukulaisinaan. Etelä- Euroopassa perhe on edelleen yhtä runsas ja laaja kuin meillä puoli vuosisataa sitten: siihen mielletään kuuluviksi ainakin isovanhemmat, sedät, tädit ja serkut, joskus jopa pikkuserkutkin. Kun eräs opettaja Savossa 18 HETKY 2/2007

19 Kolumni Teema-artikkeli antoi oppilailleen tehtäväksi kirjoittaa isovanhemmista, hän järkytyksekseen huomasi, että monet nuoret olivat kadottaneet luontevan kosketuksen isovanhempiinsa. Harvaan asuttu maa ja nopea rakennemuutos tuskin ovat ainoat syyt perheen jäsenten vieraantumiseen. Sukupolvien välistä kuilua ovat olleet synnyttämässä myös koulutuserot ja ennen kaikkea television ja internetin merkityksen lisääntyminen ihmisten arjessa. Sähköiset tiedotusvälineet ovat syrjäyttäneet isovanhempien tarinat. Tutustumalla Keniasta Suomeen muuttaneen Wilson Kirvan tarinoihin saattaa vain aavistaa, mitä Pisa-tutkimuksissa menestyvät lapsemme ovat menettäneet. Jotkut ihmiset ovat parempia viestijöitä kuin toiset, mutta onneksi viestintää voi opetella. Se ei ole vain informaation siirtämistä ja välittämistä, vaan myös yhteisöllisyyden luomista ja sen ylläpitämistä. Viestintätaidoista eniten painotetaan nykyisin osallistuvaa, vuorovaikutteista ja yhteisöllistä viestintää. Sukuseuran kotisivut päivittäinen kohtaamispaikka Hyvä yhteisöllinen viestintä arjessa on sitä, että ihmiset yhdessä sanomiensa avulla luovat, muokkaavat ja ylläpitävät merkityksiä. Viime vuosisadan loppupuolella Suomeen perustettiin paljon sukuseuroja. Tietokone helpotti sukututkimusta ja lisäsi harrastajien määrää. Sukututkimusseura on nimensä mukaisesti suvun tutkimisen seura, mutta sillä on muitakin tehtäviä. Pelkästään menneisyyteen orientoitumalla yhdistys tekee itsestään pian tarpeettoman. Mitä sen jälkeen, kun sukukirja on julkaistu? On tärkeää, että jokaisella sukuseuralla on hyvin tehdyt kotisivut. Yhteisöllinen internet-avusteinen viestintä tarjoaa monia mahdollisuuksia. Kotisivuilla jäsenistöä ei vain pidetä ajan tasalla sukuseuran asioista, vaan sivut voivat olla jäsenille viikoittainen joillekin jopa päivittäinen kohtaamispaikka ja vuorovaikutusfoorumi. Ensiksi kaikille toimijoille pitää kuitenkin luoda osoitteet ja näin lisätä valmiuksia käyttää sähköistä areenaa. Videoneuvotteluista tehdään arkipäivää. Sukuseuran tapaamisten suunnittelu ja ideointi tapahtuvat netissä. Jäsenrekisterin ylläpito ja hyödyntäminen helpottuvat. Tiivis yhteydenpito ja uusien suhteiden solmiminen vähentävät sukututkijoiden työn päällekkäisyyttä. Aika ja paikka eivät enää nykyisin rajoita kaukana toisistaan asuvien yhteydenpitoa. Netti mahdollistaa kontaktit myös sata vuotta sitten muualle muuttaneiden sukulaisten jälkeläisiin. Maapallon toiselta puolelta nämä voivat osallistua sukulaistensa elämään, esimerkiksi sukujuhlien valmisteluun. Virtuaalisissa sukujuhlissa he voivat olla mukana kotoaan poistumatta. Myös ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille tällä on suuri merkitys. Sukuseura tarvitsee atk-toimikunnan Sukuseurojen kannattaa keskittyä sellaiseen yhteisölliseen viestintään, joka houkuttelee etäälläkin asuvat jäsenet aktiiviseen vuorovaikutukseen. Elämykselliseen arkeen kannattaa investoida. Kotisivujen todellinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin atk-toimikunnan perustamista seuraan. Teoriassahan kaikilla sukuseuran jäsenillä on yhtäläiset mahdollisuudet esittää ideoitaan ja toiveitaan ja antaa palautetta. Nuorilla on tietotekniikka hallussaan, mutta kiinnostus sukujuuriin herää ymmärrettävästi myöhemmin. Monilla eläkeläisillä on aikaa, mutta ei viestintävalmiuksia, jotka ovat perusedellytys osallistua tietoverkkofoorumeilla. Vanhat ihmiset ovat kuitenkin voimavara, joka kannattaa hyödyntää. Heidän mukaan saamista puoltavat useat seikat. Monet ikääntyvät kärsivät virikepulasta ja yksinäisyydestä. Monet pelkäävät dementiaa. Suvun vanhimmilla on kuitenkin arvokasta tietoa edellisistä sukupolvista. Muistitietona kulkenut sukutietous kannattaa tallentaa sukuseuran sivuille. Tulevaisuudessa siitä on apua monelle harrastekirjoittajalle. Suvun tuntemus vahvistaa identiteettiä. Sukuseuran kotisivut parantavat nimenomaan ikääntyvien elämänlaatua avaamalla jäsenilleen sellaisia ovia, jollaisista monet eivät osaa uneksiakaan. Elämänlaatu paranee arjen saadessa uusia merkityksiä. Elämykset puskuroivat sairauksia vastaan. Joka neljäs vuosi pidettävä sukukokous, sukukirja ja seuran jäsenmäärän kartuttaminen eivät riitä sukuseuran tehtäviksi. On sukellettava syvemmälle. Tarvitaan nykyistä arkisempaa yhteisöllistä viestintää. Tietotekniikan haltuun otossa yhteiskunta voi tulla avuksi. Kansalaisopistot voivat järjestää yhteisöllisen viestinnän kursseja ja -leirejä sukuseuroille. On suuri ero sillä, tarjotaanko atk-kurssi ainoastaan sukuseuran jäsenille vai kaikille kuntalaisille, keskitytäänkö suvun asioihin vai paneudutaanko vain viestintään yleensä. Koska harrastukset ja opiskelu edistävät terveyttä, iäkkäille suunnatut atk-kurssit ja viestintäleirit maksavat pian itsensä. Tarinoiden avulla luodaan suvun tulevaisuutta Yhteisö on kerrottujen tarinoiden summa. Juuri tarinoiden avulla luodaan myös suvun tulevaisuutta. Niiden avulla vahvistetaan sukuidentiteettiä ja sitoutetaan ihmisiä mielekkääseen toimintaan. Hyvä yhteisöllinen viestintä arjessa on sitä, että ihmiset yhdessä sanomiensa avulla luovat, muokkaavat ja ylläpitävät merkityksiä. Se on tiedon, ajatusten, mielipiteiden, tunteiden ja maailmankuvan luomista, ylläpitämistä ja vuorovaikutusta. Näin ihmiset yhdessä vahvistavat omaa ja toistensa itsetuntemusta. Kuka minä olen? Mistä minä tulen? Miksi minä olen minä? Kaikki sellaisia kysymyksiä, joihin haluamme vastauksia. Monet suomalaiset kaipaavat juurilleen. Kaikki eivät kuitenkaan halua muuttaa takaisin synnyinseudulleen. Useimmat meistä haluavat elää ja tehdä työtä nykyisellä kotiseudullaan, mutta samalla me haluamme saada taas kosketuksen kaikkeen siihen, mikä kauan sitten oli omaamme ja kuului elämäämme. Sen me olemme melkein unohtaneet: menneen maailman, kosketuksen lapsuuteen ja nuoruuteen muistot. Sukuseuran kotisivujen arkinen yhteisöllinen viestintä palvelee erinomaisesti tätä tarkoitusta. Pohjimmiltaan me kaikki olemme paluumuuttajia. Kirjoittaja on valtiotieteen maisteri ja Yleisradion toimittaja-emerita, joka omasta mielestään ei koskaan ole päässyt niskan päälle tietotekniikassa. HETKY 2/

20 Virtuaalisuus yrityksen liiketoiminnan tehostajana case KONE Oyj Juha-Matti Arola Suurin haaste on globaali organisaatio, jossa maailmanlaajuinen prosessien ohjaus ja innovointi kaikkien KONEen työntekijöiden ja toimipisteiden välillä kaikissa maanosissa on elintärkeää. Tietojohtamisen näkökulmasta tämä asettaa haasteita esim. tuotteiden, prosessien ja toimintatapojen kouluttamiseen ja tiedottamiseen maailmanlaajuisesti tasalaatuisena ja viivytyksittä. Samoin on luotava työskentely-ympäristö virtuaaliorganisaatioille, mihin kuuluu olennaisena osana virtuaalinen kokous-/luokkahuone, yhteistoiminnalliset projektityöympäristöt/itseopiskeluympäristöt sekä mahdollisesti erilaiset pikaviestinjärjestelmät. On huomattava, että näiden uusien viestintävälineiden mukaantulo muuttaa radikaalisti olemassa olevien välineiden, kuten sähköpostin ja puhelimen, roolia sekä matkustamisen merkitystä. Maailma muuttuu visioita Maailma muuttuu siten, että tiedon salaamisen arvo häviää. Toisin sanoen salaaminen ja tiedon panttaaminen eivät enää toimi kehittämisessä, koska verkostot luovat yksilöitä ja yksittäisiä yrityksiä nopeammin. Erityisesti yksilön kehittämä keksintö vanhenee erittäin nopeasti, ellei sitä oteta heti käyttöön. Maailma muuttuu siten, että matkustaminen ei enää ole tehokkuuden osoitus. Usein matkustaminen on aivan liian hidas tapa toteuttaa muutoksia, siksi virtuaalikokousten hyödyntäminen muodostuu kriittiseksi tekijäksi globaalissa kilpailussa. Maailma muuttuu siten, että erityiset asiantuntijaosastot jäävät historiaan, koska tulevaisuudessa käyttäjät itse tekevät ohjeet ja määrittelevät toimintatavat keskenään. Tarvitaan vain vähän johtoa ja ohjausta sekä toteutus wiki-periaatteella. Maailma muuttuu, koska oppiminen muuttuu henkilökohtaisista tapaamisista virtuaalisiin tapaamisiin tietoverkossa (sisältäen kokoukset + koulutustilaisuudet) siten, että 60 % on virtuaalisia ja 40 % tai enemmän on kasvokkain. Tällöin vaikutus on merkittävää eli tästä kertyy 60 % matkakustannussäästöä ja 50 % projektin läpimenoaikasäästöä eli vähintään 100 % tehon lisäystä. Samalla tapahtuu muutos yksilökeskeisestä oppimisesta ryhmäkeskeiseen oppimiseen tietoverkossa. Tällöin opitaan yhdessä ja ryhminä globaalisti samaan aikaan, jolloin tieto juurtuu ja taidot kasvavat keskustelujen ja yhdessä tekemisen kautta. Maailma muuttuu, koska oppiminen muuttuu muodollisesta epämuodolliseksi. Tällöin oppiminen tapahtuu suuremmassa määrin verkostojen välillä ja verkostoissa, joihin asiantuntijat osallistuvat (Communities of Practise CoP). Nämä verkostot ovat organisaation sisäisiä ja ulkopuolisia sekä usein epävirallisia, mutta myös virallisia. Toisaalta ajan ja paikan raja-aidat hälvenevät ja kaikki virtuaalistuu. Voit esimerkiksi valita edellisenä iltana, missä osallistut seuraavana aamuna kokoukseen tai kou- 20 HETKY 1/2008

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Tietotekniikan liitto ry

Tietotekniikan liitto ry Tietotekniikan liitto ry Puolueeton, valtakunnallinen ICT-alan asiantuntija Jäsenyhdistystensä kattojärjestö, joka kehittää jäsenistön ammatillista osaamista ja arvostusta Lähes 30 paikallis- ja teemayhdistystä

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Mikä on facebook? Rekisteröityminen

Mikä on facebook? Rekisteröityminen Mikä on facebook? Facebook on Internetissä toimiva sosiaalinen palvelu, jonka tarkoituksena on yhdistää ystäviä, työ ja opiskelu kavereita ja tuttuja. Ihmiset käyttävät facebookkia ollakseen yhteydessä

Lisätiedot

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje

SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje SALITE.fi -Verkon pääkäyttäjän ohje Sisältö 1 Verkon pääkäyttäjä (Network Admin)...3 2 Verkonhallinta...3 2.1 Navigointi verkonhallintaan...3 2.2 Sivustot...3 2.1 Sivustojen toiminnot...4 2.3 Sivuston

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä palvelua käyttävät? Miten palvelu

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat

Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tilaa blogi Tilaa blogi osoitteesta www.videomarkkinointi.info Saat tuotekoulutuksen sekä esittelemme Business Planin, jota halutessasi voit hyödyntää omassa liiketoiminnassasi. Tilaamalla blogin olet

Lisätiedot

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Ilmiö & ongelma Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle parempikuntoisina kuin koskaan aiemmin. Myös muut aktiivisen

Lisätiedot

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Puhelin on hämmästyttävä keksintö, mutta mitä käyttöä sillä muka voisi olla? (1876, Rutherford B. Hayes, Yhdysvaltojen presidentti)

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

http://fi.wikipedia.org/wiki/rakennerahas to http://fi.wikipedia.org/wiki/tem Christina Forsgård

http://fi.wikipedia.org/wiki/rakennerahas to http://fi.wikipedia.org/wiki/tem Christina Forsgård Sosiaalinen media - mikä se on, mihin sitä käytetään? - viestintä ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa - sosiaalinen media ja rakennerahastoviestintä Christina Forsgård Yhteisöllinen eli sosiaalinen

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? SOME-INFO 16.11.2015 Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? TOIVEET PÄIVÄN TILAISUUDESTA! Maaseutukuriirin SOME-kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Kaikilla vastanneilla organisaatiolla

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi.

Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi. Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi. MAINEENHALLINTA KUNTOON SOSIAALISESSA MEDIASSA. OSALLISTU JA JOHDA KESKUSTELUA BRÄNDISI YMPÄRILLÄ.

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina

Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Teknologia ja digiajan yhteisöt mahdollistajina Mikko Lampi Tutkimuspäällikkö, Mamk + digiaktivisti twitter @jotudin Minä, digitalisti Tutkimuspäällikkö Data, tiedonhallinta, sähköinen arkistointi Käyttäjäkokemus,

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Mistä sinä unelmoit?

Mistä sinä unelmoit? Tervetuloa Mistä sinä unelmoit? Mitä on Network Marketing? Network Marketingin edut Faktaa Yli 90 miljoonaa ihmistä ympäri koko maailmaa 150 000 ihmistä lisää joka viikko. Lähde: DSA, Direct Selling Association

Lisätiedot

Mainoskatko. Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa!

Mainoskatko. Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa! Mainoskatko Sikermä ihmisen kokoisia ideoita. Ota, sovella ja toteuta. Ainakin yksi jo ennen kesälomaa! Mari Männistö & Emma Alftan Toimialapäivä 24.5.2012 Tampere Kuka lukee kirjoja? Kenelle me markkinoimme?

Lisätiedot

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted) WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Sosiaalinen media työnhaussa

Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN

OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN OHJEET WORDPRESS-BLOGIN LUOMISEEN JA TAVALLISIMPIIN BLOGITOIMINTOIHIN Koulutusteknologian perusopinnot Digitaalinen portfolio oppimisen tukena 2010 Essi Vuopala 1. BLOGIN LUOMINEN Mene osoitteeseen http://www.wordpress.com

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

NETTISIVUOHJE. MUITA OHJEITA käyttäjän lisääminen, mediakirjasto, sähköpostien lisääminen

NETTISIVUOHJE. MUITA OHJEITA käyttäjän lisääminen, mediakirjasto, sähköpostien lisääminen NETTISIVUOHJE SISÄLTÖ 2 JULKAISUJÄRJESTELMÄ tietoa WordPress julkaisujärjestelmästä perustoiminnot (kirjautuminen, asetukset) 6 MUITA OHJEITA käyttäjän lisääminen, mediakirjasto, sähköpostien lisääminen

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

UNELMA-MENETELMÄ. SAAT NIIN PALJON KUIN HALUAT Ideasta bisnekseksi NY vuosi Unelmasta omaksi yritykseksi Olet mukana tekemässä omaa tulevaisuuttasi

UNELMA-MENETELMÄ. SAAT NIIN PALJON KUIN HALUAT Ideasta bisnekseksi NY vuosi Unelmasta omaksi yritykseksi Olet mukana tekemässä omaa tulevaisuuttasi UNELMA-MENETELMÄ SAAT NIIN PALJON KUIN HALUAT Ideasta bisnekseksi NY vuosi Unelmasta omaksi yritykseksi Olet mukana tekemässä omaa tulevaisuuttasi UNELMAT UNELMAT TIENNÄYTTÄJINÄ kaatis Itsensä johtamisen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Ristijärven metsästysseura tysseura osti lisenssin jahtipaikat.fi verkkopalveluun, jotta seuran

Ristijärven metsästysseura tysseura osti lisenssin jahtipaikat.fi verkkopalveluun, jotta seuran Ohjeet. Sivu 1/7 Tämä ohje on tarkoitettu Ristijärven metsästysseuran jäsenille. Ohjeen tarkoitus on opastaa kuinka seuran jäsenet saavat Jahtipaikat.fi verkkosivustolla olevan metsästyskartta sovelluksen

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

MIKSI MEIDÄN PITÄISI NÄKYÄ? Teemu Haapala IT, piiri 1400 21.3.2015

MIKSI MEIDÄN PITÄISI NÄKYÄ? Teemu Haapala IT, piiri 1400 21.3.2015 MIKSI MEIDÄN PITÄISI NÄKYÄ? Teemu Haapala IT, piiri 1400 21.3.2015 ORK:n klubikyselyn vastauksia Suomessakin on rotareiden syytä tulla ulos kaapista ja isosti! veli Oulun Rotaryklubista Uusien jäsenten

Lisätiedot