Sosiaalinen media Jäsenpalvelun yhteystiedot: tai puhelin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalinen media 6 8 12 14 16 18 20 22. Jäsenpalvelun yhteystiedot: jasenasiat@ttlry.fi tai puhelin 020 741 9888"

Transkriptio

1 MCI 5 Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 1/2008 Sosiaalinen media Syövätkö verkostot yhteisöt? Henkilötietojen suojasta ja suojattomuudesta sosiaalisessa mediassa case Facebook Sosiaalinen media voiko sen varaan rakentaa aidon kilpailuedun? Blogien merkittävyys Suomessa Uuden aikakauden sosiaalinen tilaus Suomelle: Personal EU Sukuseura ja arkinen yhteisöllinen viestintä Virtuaalisuus yrityksen liiketoiminnan tehostajana case KONE Oyj Syövätkö verkostot yhteisöt? Jäsenpalvelun yhteystiedot: tai puhelin

2 TTL:n Uudet jäsenetulehdet! Tietotekniikan liiton lehtiedut ovat muuttuneet ja laajentuneet ITviikon muuttuessa sähköiseksi. Tietokone-lehdestä on tullut etulehti kaikille liiton jäsenille. Sen lisäksi voit jatkossa valita yhden vapaavalintaisen lehden seuraavista: Tietoviikko (45 numeroa vuodessa) Pelit (12 numeroa vuodessa, 11 lehteä) Prosessori (12 numeroa vuodessa, 11 lehteä) Tiede (12 numeroa vuodessa, 11 lehteä) Turvallisuus (6 numeroa vuodessa) Vuoden alusta lehtesi ovat muuttuneet seuraavasti: Vuonna 2007 tulleet lehdet Vuonna 2008 tulevat lehdet vain IT-viikko Tietokone IT-viikko + Tietokone Tietokone + Tietoviikko IT-viikko + Tiede Tietokone + Tiede IT-viikko + Prosessori Tietokone + Prosessori IT-viikko + Pelit Tietokone + Pelit IT-viikko + Turvallisuus Tietokone + Turvallisuus Jos haluat muuttaa Tietokone-lehden lisäksi tulevan lehden joksikin toiseksi, voit tehdä muutoksen kätevästi kirjautumalla TTL:n jäsensivuille os. käyttäjätunnuksella ja salasanallasi. Omia tietoja pääset muuttamaan sivun yläreunasta kohdasta omat tiedot. Käyttäjätunnuksen löydät esimerkiksi tämän lehden osoitelipukkeesta. Voit toki tehdä lehtimuutoksen myös sähköpostitse osoitteeseen tai puhelimitse numeroon Jäsenmaksut vuonna 2008/ Henkilöjäsenet Henkilöjäsen 2 lehteä 81,00 henkilöjäsen 1 lehti 61,00 Nuori opiskelija 2 lehteä 49,00 Nuori opiskelija 1 lehti 25,00 Seniorijäsen 2 lehteä 76,00 Seniorijäsen 1 lehti 56,00 Jäsenyys ilman lehtiä 49,00 Taloudessa toinen jäsen = perhejäsen 12,00 Toinen yhdistys = lisäjäsenyys 12,00 Lehtietujen sekä TTL:n omien jäsenetujen lisäksi saat Hetkyn jäsenenä vielä paljon muitakin rahanarvoisia etuja, mm. mahdollisuuden osallistua lukuisiin tilaisuuksiimme, jotka jäsenillemme ovat pääosin maksuttomia. Katso os.

3 Hetky Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 1/2008 Teema-artikkeli Syövätkö verkostot yhteisöt? Entä mikä merkitys sosiaalisella medialla on yhteisöllisyydelle? Marja-Liisa Viherä 6 Kirjoittaja pohtii mm. sitä, säilyvätkö yhteisöt ja miten käy sosiaalisille suhteille virtuaalimaailmassa. Henkilötietojen suojasta ja suojattomuudesta sosiaalisessa mediassa case Facebook, Sonja London 8 Sosiaalisuus netissä voi olla helppoa ja hauskaa, mutta miten käy yksityisyyden suojan? 8 Sosiaalinen media voiko sen varaan rakentaa aidon kilpailuedun? Antti Vilpponen 12 Internet tarjoaa oivan mahdollisuuden yritysten ja kuluttajien väliselle aidolle vuoropuhelulle, mutta innovatiivisuutta tarvitaan lisää. Blogien merkittävyys Suomessa, Emma London 14 Muihin medioihin verrattuna merkitys on vielä verrattain pieni, mutta lukijoilleen blogit ovat virallisia nettisivuja tärkeämpiä. Uuden aikakauden sosiaalinen tilaus Suomelle: Personal EU, Kurt Linderoos 16 Kirjoittaja esittelee omassa haastattelussaan henkilökohtaisen unionin perusteet. Sukuseura ja arkinen yhteisöllinen viestintä, Anna-Liisa Mikkelä 18 Sukuseurojen kotisivut voivat estää syrjäytymistä ja parantaa myös atk-taidottomien elämänlaatua. 12 Virtuaalisuus yrityksen liiketoiminnan tehostajana case KONE Oyj, Juha-Matti Arola 20 Globaali suuryritys hyötyy mm. virtuaalikokouksista nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Osaamispääoma kansallisen innovaatiostrategian ytimessä, Ossi Kuittinen 22 Uudessa innovaatiopolitiikassa on osattava yhditää teknologinen ja sosiaalinen mielikuvitus. Yhdistys Johtokunta 24 Kerhot 25 Todellista tietoa ubiikista AKVAn tilaisuudessa Yliopistolla, Seppo Ranta-Aho Mikä puheensorina! ICT leidit jo 10 vuotta!, Susanne Nyyssölä 28! Päivitä tietosi verkossa! Kolumnit Pääkirjoitus, Pirjo Salo 5 Kuusi plus yksi Pakina, Romppu 31 Epäsosiaalisuuden temmellyskenttä Vastaa lukijakyselyyn ja voita upea taulutelevisio! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa Voit päivittää jäsentietosi TTL:n verkkosivuilla päivittämiseen tarvitset käyttäjätunnuksen (= esim. tämän lehden osoitekentässä oleva jäsennumerosi) ja salasanasi. Jos kirjautuminen ei onnistu tai olet unohtanut salasanasi, voit lähettää tunnusten tarkistuspyynnön osoitteella Varmistathan, että sähköpostiosoitteesi jäsentiedoissa on oikea.

4 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: Torstai klo Paikka: Paikka varmistuu myöhemmin ja päivitetään os. Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen puheenjohtajan valinta sihteerin valinta pöytäkirjantarkastajien valinta ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen 4. Kokouksen asialistan hyväksyminen 5. Johtokunnan toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastajien lausunnon esittäminen 6. Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille sekä päättäminen muista toimenpiteistä, joihin vuoden kuluessa pidetty hallinto ja tilit antavat aihetta 7. Muut esille tulevat asiat 8. Kokouksen päättäminen Tervetuloa!

5 Hetky Julkaisija Pääkirjoitus Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky Lars Sonckin kaari 12, Espoo puhelin faksi Päätoimittaja Pirjo Salo puh Toimituspäällikkö Elina Ylppö Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys ry Hetky puhelin Toimituskunta Pirjo Salo, Juha Ollonberg, Jari Heikkinen, Harry Piela ja Jorma Tapola Osoitteenmuutokset ja tilaukset Lehden tilaukset Hetkyn toimistosta Toteutus ja ulkoasu MCI Press oy Mikonkatu 18 B 10, Helsinki puhelin faksi Painatus ScanWeb Oy Ympäristöystävällinen paperi Jakelu Itella Oyj Painos kpl Tilaushinnat Sisältyy Hetkyn jäsenmaksuun Irtonumero 5 euroa ja vuosikerta 18 euroa. 27. vuosikerta Nro Ilmestyy 1/ / / / ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Toimitus on sitoutumaton eikä ota vastuuta kirjoittajien mielipiteistä. Toimitus ei myöskään vastaa asiavirheistä. Kuusi plus yksi Kolme vuotta sitten jätin Hetkyn Kuittisen Ossin käsiin vakaana aikomuksenani pysytellä tapettina taustalla ja ainoastaan vähän katsella, miten yhteisöllisyys ja oppiminen kukoistavat. Sain nyt Hetkyn takaisin eli aiemmat puheeni pyörtäen palasin puheenjohtajaksi. Ossille ja johtoryhmän jättäneille suuri kiitos eli iso käsi kolmen vuoden rupeamasta, jolloin Hetkylle on etsitty ja saatu omaa ääntä ja näkyvyyttä lisää. Johtokunnan kuudesta jäsenestä kaksi eli Harri Sirén ja Eero Toivainen jatkavat edelliseltä kaudelta ja neljä jäsentä, Marco Halén, Tuija Hirvikoski, Marja-Liisa Viherä sekä Pipsa Ylä-Mononen, ovat uusia. Väistyvä johtoryhmä on viitoittanut yhdessä yhdistyksen jäsenkokouksen kanssa vuoden 2008 toiminnan painopisteiksi yhteisöllisyyden ja tunnettuuden kehittämisen ja aktiivisen otteen Tietotekniikan liitossa. Tästä on varmasti hyvä jatkaa. Vuonna 2008 HETKY-lehden teemat ovat Sosiaalinen media, Turvallisuus, Innovatiivisuus ja opiskelu sekä Kansainvälisyys. Saamme varmaan asiallisia ja monesta näkökulmasta aihetta valottavia artikkeleita. Toimituskunnassa jatkavat edelleen Jari Heikkinen, Juha Ollonberg, Harry Piela, Jorma Tapola ja Elina Ylppö. Edellisen puheenjohtajakauteni alussa kuusi vuotta sitten tämän lehden teemana oli Hyötyä ilman hypeä ja nyt se on Sosiaalinen media. Kummastakaan teemasta en ensi kuulemalla saanut oikein mitään irti, mutta kumpikin kuvasti aikaansa. Vuonna 2002 elettiin it-kuplan varjossa siitäkin huolimatta, että niin silloin kuin myöhemminkin joidenkin mielestä mitään kuplaa ei koskaan ollutkaan. Tyhjien tynnyreiden kumina kuuluu vieläkin korvissani. Nyt taas tuntuu siltä kuin sosiaalinen media häälyisi päidemme päällä. Hieman sekavin tuntein olen seurannut, miten kansanedustaja ja vaikuttaja Jyrki J. J. Kasvi sankarillisesti taisteli viikon ilman Facebookia tai miten Yleisradion pääjohtaja Mikael Jugner kommentoi työpaikkarakkauttaan. Yhteisöllinen sisällön tuottaminen ja jakaminen antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä heti laajalle ja ilman sensuuria. Siitä, onko se oikein ja autuasta, on varmasti perustettu keskustelupalsta tai blogi jonnekin päin. Tietysti olen itsekin lievästi koukkuuntunut mm. wikipediaan ja katsomaan googlesta. Olenpa tehnyt tärkeästä mutta marginaalisesta asiasta itselleni sivun, jota voin katsoa kännykälläni (siihen tarvittiin tietokanta ja pätkä php:tä). Mutta edelleen uskon myös karttapalloon, latinan sanakirjaan vuodelta 1888 sekä sanomalehteen, joka odottaa kynnysmatolla. HETKYlehdelläkin on siinä sijansa. puheenjohtaja Pirjo Salo HETKY 1/2008 5

6 6 HETKY 1/2008

7 Teema-artikkeli Syövätkö verkostot yhteisöt? Entä mikä merkitys sosiaalisella medialla on yhteisöllisyydelle? Sosiaalisen median ja yhteisöllisyyden käsitteet kietoutuvat toisiinsa keskusteltaessa uusista viestintätavoista. Aito yhteisö voi perinteisen yhteisö-käsitteen mukaan rakentua vain paikalliselle ja suhteellisen tiiviille jonkin ihmisryhmän vuorovaikutukselle. Toisaalta myös eri viestintäverkoissa tapahtuvan viestienvaihdon katsotaan usein olevan yhteisöllisyyttä. Marja-Liisa Viherä Tuloksena on kenties kiinnostavia tai viihdyttäviä keskusteluja, mutta samalla myös näennäisen yhteisöllisyyden korottaminen merkitsevämpään asemaan kuin mitä se todella ansaitsee, kuten Frans Mäyrä toteaa artikkelissaan Yhteisö m-cult.net -sivuilla. Tämän korottamisen varjopuolena on perinteisen yhteisön viestintäpalvelujen kehittämisen unohtaminen tai jopa naurettavaksi tekeminen: kuka nyt enää jakelulistoja käyttää? Yhteiset muistot YouTubeen? Leena Eräsaari luonnehtii yhteisöjä Helsingin Sanomissa neljällä perusominaisuudella: yhteisö on yhdessä oleskelemista; kuuntelua, kertomista, lepäilyä, hiljaisuutta. Yhteisöillä on yhteinen fyysinen paikka, missä oleskella. Yhteisö on pysyvä, muuttumaton tai rutiininomainen. Yhteisöä ei ole ilman luottamusta, joka syntyy siitä, että ihmiset tuntevat toisensa pitkän aikaa, tuntevat toistensa tavat ja tottumukset. Yhteisöt kunnioittavat rutiineja, ikää, perinteitä, muistitietoa ja muuta mennyttä maailmaa. Missä tällaisia yhteisöjä on? Kotona, töissä, harrastuksissa, kesämökillä, metsästysretkilläkö? Perinteisissä yhteisöissä viestintä tapahtuu yhteisissä toimissa ja oleilussa kasvokkain hiljaisen viestinnän osuuden ollessa suuri. Millaisia viestintäpalveluja perinteiset yhteisöt käyttävät yhteyksien pitoon? Puhelinta, tekstiviestiä, sähköpostia, ryhmätekstiviestiä, jakelulistoja, puhelinkokouksia ehkä, mutta eipä juuri sosiaalista mediaa: blogeja, wikejä tai ircia. Toisaalta kuvien ja videoiden jakelu omilla webbi-sivuilla voi olla helppo tapa pitää yhteistä albumia. Perinteisen yhteisön yhteisiä kuvia tuskin mielellään laitetaan yleiseen levitykseen YouTuben yms. kautta. Tosin harva niitä sieltä löytäisi, mutta silti. Verkostojen vuorovaikutus tutuilta tutuille J.R. McNeill ja William H. McNeill määrittelevät verkon kirjassaan Verkottunut yhteiskunta joukoksi yhteyksiä, jotka kytkevät ihmiset toisiinsa. Yhteys voi olla muodoltaan lähes mikä tahansa: perheside, velvollisuus, kilpailu, poliittinen yhteistyö, jopa sotilaallinen voimainmittely. Pääperiaate on, että kaikissa näissä yhteyksissä ihmiset vaihtavat tietoa, informaatiota ja tavaraa ja yhteydet ohjailevat yksilöiden tulevaa toimintaa saamansa tiedon perusteella. Historiaa muokkaa McNeillien mielestä juuri tällainen tiedon, tavaran ja vitsausten vaihtaminen ja levittäminen sekä se, miten ihmiset suhtautuvat tähän ilmiöön. Verkot yhdessä muodostavat verkoston. Verkostojen tärkeät työkalut ovat myös perinteiset puhelin ja sähköposti, sillä viestit kulkevat usein tutulta tutulle. Tiedonhankinnassaan yksilöt käyttävät tietysti hyväkseen kaikkia tapoja, mutta eivät verkoston eduksi vaan omaksi edukseen. HETKY 1/2008 7

8 Olen sitä mieltä, että pelkät virtuaaliset verkot eivät riitä täyttämän ihmisen olemassaolon perustarpeita: jäsentymistä yhteiskuntaan, liittymistä toisiin ihmisiin sekä tekemistä roolia elämässä. No, onko uusi yhteisö vain siirtynyt pelaaman verkkoon? Täyttyvätkö Eräsaaren määritelmät? Paikka on verkko, joka ei ole fyysinen tila, mutta onko vaatimus fyysisestä tilasta perusvaatimus? Nettipelaajilla voi olla rutiineja ja säännöllisiä aikoja, milloin pelataan, mutta syntyykö yhteisiä tarinoita, kuuntelua, hiljaista yhdessäoloa? Tuskin. Nettiyhteisö ei tässä mielessä täytä Eräsaaren määritelmää, joten väittäisin, että näiden shakinpelaajien osalta virtuaaliyhteisö on syönyt olemassa olevaa paikallista yhteisöä. Jos paikallinen shakkiporukka olisi jatkanut perinteisiä peli-iltojaan ja yhdessä osallistunut verkkoshakkiin, niin verkkopeli olisi rikastuttanut ja monipuolistanut perinteisen yhteisön toimintaa ja siten ehkä sen pysyvyyttäkin. Sosiaalinen media itseilmaisua Wikipedia määrittelee sosiaalisen median seuraavasti: Sosiaalinen media viittaa tietoverkossa toimivaan yhteisöllisesti tuotettuun tai ainakin jaettuun mediasisältöön. Näissä käyttäjät jakavat keskenään mielipiteitä, näkemyksiä, kokemuksia ja näkökulmia. Nämä ovat yleisesti Web 2.0 -nimikkeen alle kerättyjä palveluja kuten esimerkiksi wikit, keskustelupalstat, podcastit ja blogit. Sosiaalinen media on siis tapa levittää ja jakaa omia sekä yhdessä vaikkakin eri paikoissa ja eri aikaan tuotettuja tuotteita muille. Yhteisölliseksi tätä tuotantotapaa tuskin voi kutsua, paitsi jos erityisesti pidetään vaikkapa talkoot sisällön tuottamiseksi. Facebook on sosiaalista mediaa Nykyään yleiseksi käytännöksi on tullut kutsua yhteisöiksi sekä verkostoja että erilaisia harrastustapoja, vaikkapa moottoripyöräilijöiden yhteisö tai Facebook-yhteisö jne. Ovatko nämä yhteisöjä ja miten ne poikkeavat edellä alussa mainituista määritelmistä? Kun Markkinointi ja mainonta kutsuu saman alan edustajia yhteisöiksi, niin tällä sanankäytöllä ei ole mitään yhtäläisyyttä Leena Eräsaaren määritelmän kanssa, ellei ole kyse ihmisistä, jotka tuntevat toisensa, tapaavat säännöllisesti jne. Jos ihmisillä on yhteinen virtuaalialusta, esim. Facebook, niin muodostuuko tästä yhteisö? Vaikka itselläni on Facebookissa 50 ystävää, niin ei niistä mitään yhteisöä synny, vaan uusi tapa yhteyksiin osaan tuntemistani ystävistä ja tutuista. Ehkä tätä voisi kutsua yhteyksien perusteella verkostoksi? Tosin se informaatio ja tieto, mitä välitämme toisillemme, ei useinkaan ole ainakaan minulle merkityksellistä tietoa, tuskin se tieto ohjaa pyrkimyksiäni ja käyttäytymistäni. Ei taida olla kyse edes verkostosta. Facebook täyttää sosiaalisen median vaatimukset; sen avulla voi levittää erilaisia sisältöjä tutuille naamoille! Yhdessä nettiin rikastuttamaan toimintaa Minulla on kuitenkin intuitiivinen käsitys siitä, että verkostot syövät yhteisöjä. Esimerkkinä käytän vaikkapa shakkiyhteisöä, joka on toiminut tietyllä paikkakunnalla usean vuoden. Se omaa perinteitä ja rutiineja; on kokoonnuttu joka torstai-ilta, jatkettu yhdessäoloa pelien jälkeen jne. Nyt tästä yhteisöstä siirtyvät intohimoisimmat shakinpelaajat pelaamaan shakkia nettiin sinne syntyneeseen shakinpelaajien virtuaaliyhteisöön. Koska nämä nettipelaajat ovat entisen kerhon ylläpitävät voimat, kerho samalla kuihtuu ja kuolee pois. Shakkiyhteisöä paikallisesti ei enää ole. Onko virtuaaliyhteisö itse asiassa sosiaalinen media? Jos fyysinen paikka on yhteisölle sen jatkuvuudelle ja pysyvyydelle tärkeä asia, niin ilmeisesti virtuaaliyhteisöjä ei olekaan. Mutta mitä sitten ovat ne jonkin asian ympärille kokoontuneet ihmiset, jotka vaihtavat verkossa tietoja? Ovatko juuri ne verkostoja? Jos näin on, niin puhukaamme virtuaaliverkostoista virtuaaliyhteisöjen sijaan. Itse muistan, kun aikoinani eräälle haastattelemalleni henkilölle sanoin, että hän on nyt siirtynyt virtuaaliverkostoon ryhtyessään vaihtamaan tietoja sähköpostin ja sen jakelulistojen avulla. Haastateltu sanoi topakasti, että enpä ole, käytän vain verkkoja hyväkseni olemassa olevassa yhteisössä! Tässä lienee intuitionikin alkusyy: jos verkko palvelee olemassa olevaa yhteisöä, se lisää yhteisöllisyyttä. Jos sen sijaan virtuaaliverkosto kokoaa eri puolilta ihmisiä ikään kuin pois omasta yhteisöstä, se syö yhteisöä ainakin sen resursseja. Mutta ehkä paras sana näille tiedonjakeluyhteisöille onkin juuri sosiaalinen media! Tosin tällöin väline nostetaan toiminnan symboliksi. Mietitäänkö jokaisen ihmisen osallistumista? Netin alkuaikoina vain kymmenkunta vuotta sitten virtuaaliverkostossa olivat ne, joilla oli tarvittavat välineet ja osaaminen sekä motivaatio. Useinkaan nämä eivät olleet olemassa olevan yhteisön jäsenillä, vaan verkostot syntyivät hajallaan olevien ihmisten keskuudessa. Nyt tekniikka ja 8 HETKY 1/2008

9 Teema-artikkeli infrastruktuuri ovat kehittyneet jo niin paljon, että paikallisestikin on jo mahdollista, että kaikilla on esim. laajakaista. Mutta vieläkään ei varmasti ole tarvittavaa osaamista esimerkiksi nettisivujen, blogien, kuvaalbumien yms. ylläpitämiseen. Ohjelmien helpottuessa tämäkin mahdollistuu. Mutta onko tähän ajan lyhyydestä huolimatta kulunut niin paljon aikaa, että paikalliset yhteisöt ovat näivettyneet? Onko meillä sellaisia sovelluksia, joiden avulla on helppo tavoittaa jokainen yhteisön jäsen, olipa hän sitten kuuro, sokea, nivelvammainen tai muuten vain tekniikkaa kaihtava? Mietitäänkö sovelluksia ja infraa rakennettaessa jokaisen ihmisen saavuttamista? Minusta avainkysymyksiä ovat: millaisia viestintäpalveluja tarvitsee olemassa oleva, fyysiseen paikkaan sidottu yhteisö, jotta sen toiminta olisi helppoa ja viestintä avointa ja kakkien saatavilla? Perinteisessä yhteisössähän tieto kulki tapaamisissa, kirjeitse, postitse, puhelimitse, paikallislehdissä ja paikallisilla ilmoitustauluilla. Netti korvaa näistä muodoista osan, vaan ei kokonaan mitään. Tarvitaan edelleen tapaamisia, kirjeitä, puhelinta, paikallislehtiä ja jopa varmasti ilmoitustauluja. Näistä osa voi olla sähköisiä, kuten kirjeet, puhelinkokoukset, sähköiset ilmoitustaulut, lehti. Ja edelleen: mikä osa milläkin muodolla on, kuinka välttämätön ja merkityksellinen viestintämuoto on yhteisön kannalta? Ja miten sovellukset ja saatavuus poikkeavat, kun kyse on yhteisöstä verkon sijaan? Kun on tärkeätä, että yksikään ei jää ulkopuolelle. Yhdessä tekeminen on tärkeää Ihmisen sosiaalinen ja biologinen universaali perustarve on sosiaaliset suhteet toisiin ihmisiin. Vain toisten kautta ihminen kokee omankin ihmisyytensä. Olen sitä mieltä, että pelkät virtuaaliset verkot eivät riitä täyttämän ihmisen olemassaolon perustarpeita: jäsentymistä yhteiskuntaan, liittymistä toisiin ihmisiin sekä tekemistä roolia elämässä. Parhaiten ehkä verkostolla onnistuu jäsentyminen, mutta sekin vasta kun perusjäsennys on olemassa, jolloin siihen voi etsiä ja saada uutta tietoa ja osaamista. Voittaako paikallislehteä mikään netin tiedotus? Tuskin. Lehti kokoaa ja antaa taustoja, nostaa esiin asioita. Mutta näkisin, että verkon käyttö laajentaa lehteä myös lukijoiden suuntaan ja yhdessä näiden mallikas käyttö lisää yhteisöllisyyttä. Vaikka sähköposti ilahduttaa, soitto ilahduttaa enemmän. Soitto ystävältä on aina iloinen asia. Mutta voiko enää parempaa olla kuin saapua johonkin yhteisöönsä, missä heti ovelta jo kuulee iloisen tervetulotoivotuksen; kiva että pääsit tulemaan, hauska nähdä sinua jne.? Entä yhdessä tekeminen? Mielestäni se on yhtä juhlaa; talkoot, työt, aikaansaaminen; yhdessä tehden samaan tavoitteeseen pyrkien. Verkossa nämä olemassaolon perustarpeet tyydyttyvät vain vaivalloisesti, ikään kuin korvikkeenomaisesti. Sen sijaan elävässä tutussa yhteisössä niiden tyydytys tulee kuin huomaamatta ja elämä tuntuu elämisen arvoiselta. Ihmisen olemassaolon perustapeista jäsentyminen, liittyminen ja tekeminen tyydyttyy sosiaalisen median tuottamisessa tekemisen tarve parhaiten. Sosiaalinen media vastaa myös ihmisen itseilmaisun tarpeeseen, näkyväksi tulemiseen. Yhteisöllisyyteen sosiaalinen media vastaa vain silloin, kun sitä tuotetaan yhdessä. Kirjoittaja on FT ja tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtaja. HETKY 1/2008 9

10 Henkilötietojen suojasta ja suojattomuudesta sosiaalisessa mediassa, case Facebook Sosiaalinen media toimii. Kun tähän HETKY-lehden numeroon haettiin kirjoitusta sosiaalisesta mediasta, kokeilun vuoksi etsin kirjoittajaa naamakirjan eli Facebook-palvelun kautta. Ilmoitin palveluun etsiväni juuri tällä hetkellä henkilöä kirjoittamaan sosiaalisesta mediasta ja mainonnasta it-alan ammattilaisten lehteen. Ilmoitukseni näkyi kaikille kontakteilleni eli Facebook-kielellä ystävilleni. Vapaaehtoinen kirjoittaja löytyi alle neljän tunnin. Tuloksista nautimme tässä lehdessä. Sonja London Aikuisten IRC-Galleriaksi nimetyssä Facebookissa on jo satoja tuhansia suomalaisiakin käyttäjiä. Palvelussa esiinnytään pääsääntöisesti omalla nimellä ja kuvalla. Palvelu sisältää esimerkiksi kotisivun tyylisen profiilisivun, viestipalvelun, erilaisia tukiryhmiä ja -verkostoja, mahdollisuuden jakaa valokuvia sekä kiertokirjeiden tapaan toimivia sekalaisia viihteellisiä sovelluksia. Asiaan perehtymättömän mielestä vampyyrien ja ihmissusien väliset sodat, silmänisku tai lampaan heitto toisen päälle, älykkyystestitulosten tai persoonallisuustyyppien vertaaminen kavereiden kanssa tai virtuaalisen shampanjapullon tai dinosauruksen lähettäminen toiselle ei ehkä kuulosta aivan aikuisten touhulta. Edellä mainittuihin on kuitenkin enemmän tai vähemmän koukussa jo miljoonia aikuisia ihmisiä. Helppoa hauskaa, hintana henkilötiedot Juristina ammatin kirous laittaa joskus lukemaan pienen präntin myös omista sopimuksista. Kun käyttäjä haluaa tukea No more Strasbourg Sessions tai A Dog is for life, not for Christmas -kampanjaa tai vastaanottaa ystävältään virtuaalisen makeislahjan (jotka olivat uutuuksina tarjolla tämän jutun kirjoittamispäivänä), hän ottaa käyttöönsä edellä mainitun palvelun toteuttavan nerokkaan pienen sovelluksen. Nämä pienet ohjelmat eivät ole Facebookin eli palvelun tarjoajan toteuttamia eikä Facebook ota vastuuta niiden sisällöstä. Ohjelmat ovat ilmaisia ja usein kovin viattoman tuntuisia. Vähimmäisvaatimuksena on ainoastaan se, että käyttäjä antaa käyttäjätietonsa ohjelmiston tekijälle. Asia on ilmaistu moniselitteisesti: To know who I am and access my information. Kaiken kattava, viattoman oloinen ja nopeasti ohitettava lause, joka antaa luvan käyttää tietojasi mihin vain. Henkilötiedoista ei siis ole tarkemmin määritelty, mitä tietoja annetaan tai kuinka kauan saajalla on oikeus päästä tietoihin ja minkälaisiin tai mihin tietoja käytetään ja miten ne säilytetään. Oman henkilötietolakimme näkökulmasta kyse ei todellakaan ole kuluttajan antamasta informoidusta suostumuksesta henkilötietojensa käyttöön. Edellä mainituista ohjelmanpätkistä koirien puolustamiskampanja oli Leon Chaddock -nimisen henkilön tekemäksi ilmoitettu. Kyseisen henkilön kuva löytyy palvelusta, mutta hänen profiiliaan ei pääse tarkastelemaan. Namilahjan tekijöiksi ilmoittautuu Sweet Gifts Team, jolla on oma sivu palvelussa, mutta se ei sisällä mitään tietoa sovelluksen tekijöistä eli yhtiöstä tai henkilöistä, jotka saisivat henkilötietoni. Euroopan parlamentin Strasbourgin istuntoja vastustavan kampanjan takana on Euroopan parlamentin jäsen Piia-Noora Kauppi. 10 HETKY 1/2008

11 Teema-artikkeli Kuka tiedoista hyötyy? Kukaan edellä mainituista henkilöistä tai yhtiöistä ei tarjoa selostetta siitä, kuka tietoihin pääsee käsiksi, mihin niitä käytetään, miten niitä säilytetään ja kuka niistä hyötyy. Jos en halua antaa tietojani, tietysti voin olla käyttämättä palveluja. Mutta entä jos olen vain yksi miljoonasta, joka niin tekee ja tämän vuoksi jään kaiken ulkopuolelle? Jäänkö paitsi jostain hauskasta tai olennaisesta ja onko se oma vikani? Mitä salattavaa sinulla muka on? Ihmettelin omassa Facebook-profiilissani, minne henkilötietoni menevät. Pahoittelin samalla sitä, että en ota vastaan ystävieni lähettämiä kukkakimppuja ja dinosaurusilmapalloja, sillä en halua antaa vähäisiäkään profiilitietojani tuntemattomille tahoille, ihan periaatesyistä. Ensimmäinen saamani kommentti oli netissä hyvin yleinen, Mitä salattavaa sinulla muka on?. Toinen tuttava kertoi puolestaan käytännön esimerkin. Hän ajatteli, että mitäpä se kenellekään kuuluu, onko hän sinkku vai ei ja päätti poistaa tämän tiedon profiilistaan. Samalla kaikki hänen ystävänsä saivat tiedon, että kyseinen henkilö on lakannut olemasta sinkku. Ilmoitus oli koristeltu oikein sydämen kuvalla. Luonnollisesti uusi siviilisääty oli herättänyt kysymyksiä. Ehkäpä sosiaalinen media on vielä kuitenkin niin uusi ilmiö, että ajatus lähes jokaisen julkisesta nettipersoonallisuudesta on vasta totutteluvaiheessa. Ennen vain julkkiksista tiedettiin heidän seurustelunsa, lempijuomamerkkinsä ja lomakohteensa. Nyt nämä tiedot ovat saatavissa vähäisellä työllä lähes kaikista. Ennen vain julkkiksista tiedettiin heidän seurustelunsa, lempijuomamerkkinsä ja lomakohteensa. Nyt nämä tiedot ovat saatavissa vähäisellä työllä lähes kaikista. vallan jossain ja eri mieltä olevat voidaan eliminoida tai muuten vaan jättää vaille ihmisoikeuksia? On helppoa saada tietoa kaikenlaisiin käyttötarkoituksiin, jopa sellaisiin, joita tiedon kerääjäkään ei välttämättä osannut kuvitella. Saisinko palvelun yksityisyyden suojalla, kiitos! Voihan toki olla, että olen vain vastarannan kiiski, joka ammattiparanoidina maalaa turhaan piruja seinille. Ehkä henkilötietojen julkinen heittely määrittelemättömien tahojen saataville on vain jotain, mitä kaikki muutkin tekevät. Vai onko minulla sittenkin jotain salattavaa? Onko yksityisyyden suojelu nykyään merkki syyllisyydestä? Ja lopuksi; tekisikö joku sellaisen palvelun, joka tuottaisi kuluttajalle kaiken ilon vaatimatta siitä hyvästä vähäistä yksityisyyttä? Mihin yksityisyyttä muka tarvitaan? Mutta entä sitten? Ketä nämä tiedot kiinnostaisivat? Jos ei muita, niin ehkä mainostajia? Rekrytoijia? Häiriintynyttä, haulikkoja keräilevää naapuriasi? Mitäpä, jos jokin ystävällinen valtiotaho kerää tietoja sosiaalisesta mediasta lentokentillä tapahtuvan sormenjälki- ja valokuvatunnistuksen tueksi? Mitäpä, jos esim. kirjaprojektistasi johtuva kiinnostuksesi maamiinoihin liputtaa sinut terroristina tai jos taide-elokuvaharrastuksesi leimaakin sinut pornon kuluttajiksi? Mitäpä, jos jokin aatteellisesti suuntautunut ryhmä saa Kirjoittaja on juristi, netin harrastaja ja yksityisyyden suojan ystävä. HETKY 1/

12 Sosiaalinen media voiko sen varaan rakentaa aidon kilpailuedun? Antti Vilpponen Syksyn aikana termi sosiaalinen media on nostanut päätään Suomessa ennennäkemättömällä tavalla. Termi viittaa internet-sivustoihin, joissa käyttäjät voivat kommunikoida ja toimia sosiaalisesti. Ystävät kutsuvat toisiaan mukaan Facebookiin, vanhat kolleegat linkittäytyvät LinkedInissä ja valokuvaajat jakavat kuvia keskenään Flickrissä. Yritykset pääasiassa, eivät pelkästään suomalaiset, ovat kuitenkin loistaneet poissaolollaan jo pitkään sosiaalisen median palveluista. Olisi hienoa nähdä suomalaisia yrityksiä laajentamassa toimintaansa aidosti innovatiivisella tavalla verkon puolelle, jossa käyttäjät toimivat yhdessä yritysten kanssa parempien tuotteiden, paremman palvelun ja kokonaisuuden puolesta. Valitettavan usein internet nähdään mielestäni väärin vain kustannustehokkaana mainosmediana tai myyntikanavana. Internetiä pidetään massamediana, jolla voidaan tavoittaa tuhansia kuluttajia edullisesti ja tuotteita voidaan myydä ympäri vuorokauden. 12 HETKY 2/2007

13 Internet ei ole massamedia Tämä internetin oletus massamediana on osittain peräisin vääristyneestä käsityksestämme mediasta. Se, mitä pidämme massamediana, ns. vakiintunutta mediaa eli mm. sanomalehtiä, televisiota ja radiota, on luonut meille vääristyneen käsityksen internetistä. Sanomalehdet, televisio ja radio ovat vuosien varrella toitottaneet milloin mitäkin viestiä kaikille kuluttajille ja kuluttajat ovat kuunnelleet. Internet kuitenkin mahdollistaa aidon vuoropuhelun kuluttajien kanssa ja siksi on väärin olettaa, että internetissä tulisi toimia vakiintuneen median ehdoilla. Joulukuussa järjestetyssä LeWeb3 -konferenssissa Pariisissa June Cohen TED.comista totesi, että alkajaisiksi meidän pitäisi unohtaa koko sosiaalinen media käsitteenä, sillä lähtökohtaisesti kaikki media on sosiaalista. Näinhän se on, sillä kyllähän ihmiset ovat kirjoittaneet lehtien yleisöosastoille, toivoneet radiosta lempikappaleitaan ja vaikuttaneet jopa televisiolähetyksiinkin osallistumisellaan vaan eivät kovin tehokkaasti. Internetpalvelut, jotka mahdollistavat aidosti kanssakäymisen erilaisilla tavoilla, ovat toimineet vuosituhannen vaihteen jälkeen entsyymeinä median demokratisoimisessa. Tämä vallankumous on voimakas ja mielenkiintoinen muutamastakin syystä. Internet on ensimmäinen media, jossa kuluttajia pitää käsitellä yksilöinä, mutta jokaisella kuluttajalla on massamedian keinot tiedon levittämiseen. Lisäksi kaikista epäilyistä huolimatta kuluttajat haluavat keskustella asioista julkisesti internetissä ja ovat valmiita huutamaan, mikäli tilanne sitä vaatii. Hankala yhtälö, johon yritysten pitää sopeutua. Toisaalta, eihän yrityksillä pitäisi olla mitään hätää, jos heidän asiakkaansa ovat tyytyväisiä ja innoissaan suosittelevat tuotteita ja palveluita tutuillensa. Valitettavasti näin ei aina ole ja internet on auttanut tämän epäkohdan paljastamisessa. Internetillä ja sosiaalisen median sivustoilla on kuitenkin huikeat mahdollisuudet yrityksille, mikäli heillä on aidosti mielenkiintoa lähteä kehittämään omaa toimintaansa siihen suuntaan, että kuluttajat nauttisivat olostaan kyseisen yrityksen asiakkaana. Kuulostaa hurjalta ja sitä se onkin. Aidosti hyötyä koko organisaatiolle Internet on myös ensimmäinen media, joka mahdollistaa kuluttajien hyödyntämisen melkein organisaation jokaisessa osaalueessa. Jokaisen pitää tietenkin itse päättää, miten laajasti lähtee mukaan uudistamaan toimintaansa, mutta joka tapauksessa internetin mahtia ei voi aliarvioida. Organisaation eri osa-alueilla tarkoitan kaikkia osa-alueita rekrytoinneista tuotekehitykseen. Ranskalainen Loïc Le Meur on mennyt ehkä pisimmälle yrityksen johtamisen kanssa suhteessa verkkoon. Hänen uusi yrityksensä, jonka päätuotteena on Seesmic -videochattaily, palvelun ylläpito ja kehittäminen, on jalkauttanut päätöksenteon tuotekehityksestä lähes kokonaan käyttäjien armoille. Palvelun käyttäjinä on muutama tuhat internetin aktiivikäyttäjää, jotka armotta antavat palautetta ja toivomuksia palvelun kehittämisen suhteen. Näin Seesmic kehittää palveluaan aidosti hyödylliseen suuntaan käyttäjien omilla ehdoilla. Le Meur on myös onnistunut hyödyntämään yhteisöään yrityksen rekrytointitarpeissa. Hän on rekrytoinut Seesmicin yhteisöstä jo useamman teknisen työntekijän. He ovat osoittaneet omalla aktiivisuudellaan kiinnostuksensa yritystä ja sen tuotetta kohtaan tekemällä erilaisia lisäpalveluita käyttämällä hyödyksi Seesmicin avoimia rajapintoja. Melko kustannustehokas tapa varmistua hyvistä työntekijöistä, sanoisin. Kuinka moni suomalainen yritys voi kerskua samankaltaisilla teoilla? Don Tapscott puolestaan kertoo kirjassaan Wikinomics, kuinka hänen naapurinsa Rob McEwen, kultaa kaivavan Goldcorpin toimitusjohtaja, painiskeli kiperän ongelman kanssa: mistä löytää lisää kultaa? Goldcorpilla oli suuri maa-alue, jonne heillä oli louhintaoikeus, mutta he eivät tienneet, löytyisikö sieltä kultaa. Edes hänen palkkaamansa tiedemiehet eivät pystyneet kertomaan riittävän tarkasti, löytyykö alueelta kultaa. Hän julkaisi kaiken tiedon alueesta ja heidän tekemistään tutkimuksista internetissä avoimen kilpailun nimissä. Palkinnotkin olivat hyviä, sillä jaossa oli taa- Teema-artikkeli Internet on ensimmäinen media, jossa kuluttajia pitää käsitellä yksilöinä mutta jossa jokaisella kuluttajalla on massamedian keinot tiedon levittämiseen. laa. Kilpailuun osallistui tiedemiehiä, asiantuntijoita ja analyytikkoja monelta eri toimialalta. Osallistujat olivat tunnistaneet maa-alueelta 110 kohtaa, joista löytyisi kultaa 50 kpl, joista Goldcorp ei tiennyt mitään. McEwenin rohkea tapa hyödyntää internetin sosiaalista puolta liiketoiminnassa nosti n. 100 miljoonan taalan arvoisen Goldcorpin 9 miljardin taalan arvoiseksi suuryritykseksi. Yllä mainitsemat esimerkit poikkeavat yritysten perinteisistä markkinointikokeiluista siinä, että Goldcorp ja Seesmic ovat aidosti rakentaneet internetistä ja sen sosiaalisista mahdollisuuksista olennaisen osan yrityksen kilpailuetua ja vahvuutta. He näkevät internetin voimavarana eivätkä pelkkänä työkaluna markkinoinnin osalta. Internetiin nojaaminen ei ole helppoa eikä se kaikille sovellukaan, mutta siitä voi tulla erinomainen kilpailuetu muuten tiukasti kilpailluilla markkinoilla. Muutos vaatii rohkeutta, mutta ennen kaikkea osallistumista koko organisaatiolta. Suomalaistenkin yritysten tulisi pohtia, miten oma ala kehittyy internetin vaikutuksesta ja huomioida se omassa liiketoiminnassaan eikä miettiä pelkästään osallistumista sosiaalisen median vallankumoukseen. Tekemällä liiketoimintalähtöisiä investointipäätöksiä ja hahmottamalla kokonaisuus päästään parhaimpiin lopputuloksiin yrityksen internet-strategian osalta. Kirjoittaja on Planner ja Co-Founder, Oy Gyllene Skor Ab. Gyllene Skor on sähköisen liiketoiminnan asiantuntijayritys, joka rakentaa kilpailuetuja ja vahvuuksia yrityksille digitaalisten kanavien kautta. Yhteystiedot: puh HETKY 2/

14 Emma London Blogien merkittävyys Suomessa Netti tarjoaa yhä monipuolisempia yhteisöllisyyden muotoja. Web 2.0 on tullut jäädäkseen. Mutta mitä tämä yhteisöllisyys tarkoittaa? Ja tietääkö kukaan, mitä Web 2.0 edes on? Kuinka paljon blogeilla on Suomessa tällä hetkellä todellisuudessa merkitystä? Riippuu siitä, miten mitataan. Blogeja voidaan verrata suoraan muihin uutismedioihin. Esimerkiksi Venäjällä blogit muodostavat varteenotettavan vaihtoehtoisen uutispalvelun virallisen median rinnalle. Suomessakin on esimerkiksi kirjoitettu uutisia blogimerkintöjen perusteella. Kyse ei ole kuitenkaan ollut villeistä uutisista, jotka olisivat levinneet ensin blogien vaihtoehtolehdistön kautta, vaan juttujen uutisarvo on perustunut siihen, että blogissaan kärkevän mielipiteen on kirjoittanut muuten kuuluisa tai merkittävä henkilö. Suomessa blogien merkitys verrattaessa muihin medioihin on kuitenkin vielä pieni. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä, että blogit olisivat merkityksettömiä, vaan siitä, että sekä kaupallisen median käyttö mittatikkuna että itse merkittävyyden määrittely yleisen merkittävyyden kautta ovat puutteellisia. Blogi on lukijalleen paljon merkittävämpi kuin viralliset nettisivut. Tämä johtuu kolmesta syystä. Ensimmäiseksi, nykymaailman ihminen on huomattavasti medianlukutaitoisempi kuin mitä hän usein itsekkään havaitsee. Lukija tietää, että kaikki viralliset uutiset ovat jonkin tahon valikoimia ja editoimia edustaen näin ollen jotain näkemystä, johon lukija ei pysty vaikuttamaan. Blogit antavat vaihtoehdon tälle viralliselle tiedolle. Toinen syy blogien merkittävyyteen on niiden valikoitunut sisältö. Sanomalehti ei voisi uutislehtenä julkaista ainoastaan lukijaa kiinnostavaa materiaalia, koska lehti on sitoutunut antamaan maailmasta kokonaiskuvan. Blogien ristinä ei taas ole tiedottaa mitään, ellei kirjoittaja sitä halua. Kokonaiskuvan sijaan blogit keskittyvät usein ihmisläheisiin asioihin, kuten esimerkiksi harrastuksiin, lemmikkeihin, kuluttajaelektroniikkaan tai elämänmenon ihmettelyyn. Kolmas syy on blogien todellinen tai näennäinen sosiaalisuus. Siitä, mikä lasketaan sosiaalisuudeksi tai Web 2.0-termin alle kuuluvaksi, voidaan tässä yhteydessä olla montaa mieltä. Mahdollisuus kommentoida ei tee blogista vielä sosiaalista, sillä toteutuakseen sosiaalisuus vaatii ajatuksen vuorovaikutuksesta. Nykyään lähes missä tahansa sivustossa on kommentointimahdollisuus, mutta lukeeko kommentteja kukaan? Saavatko kommentoijat aikaan keskustelua alkuperäisen kirjoittajan tai muiden kommentoijien välille? Esimerkiksi useiden suurien uutissivustojen kommentoiminen on kuin metsään 14 HETKY 1/2008

15 Mahdollisuus kommentoida ei tee blogista vielä sosiaalista, sillä toteutuakseen sosiaalisuus vaatii ajatuksen vuorovaikutuksesta. huutamista. Kommentoijien tarkoituksena on useimmin vain saada oma näkemyksensä esiin, minkä jälkeen he jatkavat matkaa. Dialogia ei synny. Myöskään uutisen julkaisija ei liity keskusteluun. Blogi- ja foorumikeskusteluissa puolestaan tuotetaan parhaimmillaan käyttäjien kesken yhdessä uutta luovaa materiaalia. Blogeilla on myös oma, enemmän tai vähemmän sitoutunut lukijakuntansa. Usein lukijakunnan ytimen muodostavat blogit, joiden kirjoittajat tietoisesti lukevat toinen toisiaan ja tieto lukijoista myös ohjaa kirjoittajia julkaisemaan yleisölleen mielenkiintoisiksi arvioimiaan asioita. Blogien lukijakunta ja samalla lukijoiden sitoutumisen todellisuus vaihtelee suuresti. Blogi saattaa olla suljettu niin, että ainoastaan rekisteröityneet ja valikoidut ystävät pääsevät sitä lukemaan. Toisaalta blogikirjoittaja saattaa kirjoittaa täysin kuvitteelliselle yleisölle. Ennakko-oletus yleisöstä oikeutetaan internetin perusluonteen avulla. Koska internet on globaali, on pakko olla olemassa joku, joka on sinusta kiinnostunut. Blogitarjonta erikoistuu Blogien kohdalla vanhaa määrittelyä siitä, mikä on merkittävää mediassa, on ongelmallista soveltaa. Tämä johtuu siitä, että määritelmän kohteena on uutinen, ei blogi. Vanhastaan uutisen pitäisi olla yhteiskunnallisesti merkittävä, mielenkiintoinen, ajankohtainen ja lukijaa koskettava. Ollakseen suosittu ja käyttäjilleen tärkeä blogin ei kuitenkaan tarvitse, eikä sen pidäkään, olla kaikkia lukijoita miellyttävä. Jos katsotaan, mitkä nettisivustot ovat luetuimpia Suomessa, saadaan tulokseksi uutisia, uutisia, televisio-ohjelmatietoja ja vielä kerran uutisia. Ainutkaan blogi ei yllä korkealle suosituimpien sivustojen kokonaislistalla. Kun puolestaan siirrytään listaamaan suosituimmuusjärjestykseen pelkkiä blogeja, löytyy luetuimpien listalta blogeja hassuista sattumuksista ja ohimennen kuulluista jutuista, neuleista, muodista ja mediasta. Ainoatakaan uutisblogia tai virallisen uutissivuston kommenttiblogia ei kärkipäähän yllä. Lisää mutkia blogien merkittävyyden määrittelyyn tuo se, että lukijamääräkään ei ole luotettava merkittävyyden mitta. Osa blogeista ei ole julkisia lainkaan, vaan osa tai kaikki merkinnöistä on esillä vain valikoidulle ystäväpiirille. Nämä blogit jäävät tyystin pelkästään lukijoiden ja linkittäytymisen määrää seuraavien mittausten ulkopuolelle. Blogien henkilökohtainen merkittävyys Teema-artikkeli Oma blogi ja omat lukijat sekä säännöllisesti luetut muut blogit muodostavat käyttäjälleen kuin ystäväryhmän ja televisiokanavan. Kirjoittaja tuottaa omaan blogiinsa paitsi itseään, myös lukijoitaan varten sorvattua materiaalia, ja saa puolestaan muista blogeista itseään miellyttävää tarjontaa. Eräät blogien palveluntarjoajat mahdollistavat muiden blogien sisällön tilaamisen yhtenäisenä kokonaisuutena, ja tällainen blogisyöte on erittäin suosittu netin harrastajien keskuudessa. Lukijan oma blogisyöte on hänen itsensä valikoima ja ylläpitämä, joten kaikki sen materiaali tulee ystäviltä ja on siten merkittävää ja vaikuttavaa. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta kaupallisilta tahoilta, onhan ystävän vinkkaama asia kuluttajalle aluksi aina merkittävämpi kuin geneerinen julkinen viesti. Viraalimarkkinointi blogien ja keskustelufoorumien kautta on kuitenkin varsinkin Suomessa vielä hyvin vaivalloista. Suomessa on hyvin vähän blogeja, joita kaikki alasta kiinnostuneet lukisivat. Mahdollisimman suuri lukijakunta ei ole kaikilla blogikirjoittajilla edes tähtäimessä. Siihen ei yksinkertaisesti kannata tähdätä, sillä lukijakunnan suuruus ei useinkaan ole sidottu ansaintalogiikkaan. Jos kuitenkin kirjoittaja on asettanut blogiinsa reilusti mainoksia tai teksteissään mainostaa jotain tuotetta, alkavat puolestaan hänen lukijansa kaikota. Kaupallisesta näkökulmasta katsoen blogikirjoittajat ovat villejä, kavalia ja ovelia. He erottavat helposti kaupallisen ja epäkaupallisen materiaalin toisistaan. He levittävät keskuudessaan materiaaleja, joihin heillä ei ole oikeuksia. Toisaalta he vastustavat yrityksiä valjastaa heidän suhdeverkostonsa kaupallisiin tarkoituksiin. He valmistavat itse tekstejä, kuvia ja videoita, joita mikään virallinen taho ei pääse ennakkosensuroimaan tai editoimaan. He katsovat oikeudekseen olla mitä mieltä vain ja mistä asiasta vain. Blogikirjoittajia faneja, nörttejä, päiväkirjan pitäjiä, verkostoitujia ja harrastajia ei voi mitenkään yleisesti valjastaa niin, että he nousisivat samaan luokkaan kaupallisen median rinnalle. Blogien suurin merkittävyys on jatkossakin niiden kyky välttyä kaupalliselta editoinnilta. Kirjoittaja toimii media-assistenttina viestintätoimisto Kreab Oy:ssä. Hän on valmistunut maisteriksi pääaineenaan mediatutkimus. HETKY 2/2007 1/

16 Kurt Linderoos Uuden aikakauden sosiaalinen tilaus Suomelle: Personal EU Personal EU? Siis henkilökohtainen unioni? Lyhyesti, mikä sellainen oikein on? Personal EU on ajatus siitä, että jokaisella verkkoaikakauden Euroopan unionin kansalaisella lähtökohtaisesti olisi tilaisuus omaan yksityiseen päivittäistiimiin, johon kuuluisi se kaikkein samankaltaisin ihminen kustakin unionin maasta. Personal EU ei ole kirjautumisvalmis ihmeidentekijä, mutta se on tässä ja nyt -tilaisuus Sinulle, joka haet huomisen menestyskonseptiin tähtäävää tilausta (vaikkapa aluksi vain sosiaalista) ohjelmointiosaamisellesi. Miksi henkilökohtaista unionia tarvitaan? Monestakin eritasoisesta syystä: Puolet meitä koskevista laeista tulee jo unionitasolta, ja me kaikki olemme oman maan kansalaisuuden lisäksi myös koko unionin kansalaisia. Omalla unionitiimillä moninkertaistamme rahkeemme ja näkökulmamme meille itsellemme keskeisissä asioissa. Koska Personal EU -tiimin jäsenet olisivat haaste-, harrastus- ym. profiililtaan samankaltaisia, myös kiinnostus samantyyppisiin hankintoihin olisi ilmeinen. Tiimissä oikeat valinnat, hinnat, toimitukset, takuut jne. onnistuisivat hyvin yhteishankintojen hintaeduista puhumattakaan. Todennäköisesti useimmat tiimit ennen pitkää huomaisivat muodostavansa lupaavan kokoonpanon unioninlaajuiselle bis- nekselle: osataan tehdä samoja asioita ja täydennetään niissä toisiamme. Aiemmin yritykset ovat tarvinneet 5-10 vuotta päästäkseen tällaisiin lähtökohtiin. Ja silti EU:n 30 miljoonaa yritystä (isot mukaan lukien) ovat keskimäärin vain 5 hengen kokoisia. Personal EU siis lähtisi liikkeelle jo isommista kokoonpanoista. EU-komissio ja muut elimet rakastaisivat Personal EU -tiimejä ja niihin hakeutuneita kansalaisia unioninlaajuisen näkökulman oivaltamisen vuoksi. Yritysmaailma tarvitsisi etä- tai miksei lähiyksiköikseenkin tällaisia unionin laajuisia täsmätietämyksellä varustettuja joustavia yksikköjä. Unionin jäsenmaille oman maan puolia kansainvälisestikin pitävillä innovatiivisilla kansalaisilla on aina käyttöä kansallisten strategioiden kansainvälistämisessä. Sosiaalinen tilaus Suomelle kuulostaa kansalliselta innovaatiostrategialta ja Personal EU taas unionistrategialta. Miten nämä ajatuksissasi liittyvät yhteen? Kansallisessa strategiassa ajatellaan helposti, että suomalaisten pitäisi keskenään tehdä jotain saadakseen mainetta. Tässä tehdään usein jo ensimmäinen ratkaiseva ajatusvirhe, sillä paikallisessa yhteistyössä tongitaan helposti enimmäkseen omaa napaa ja arvellaan muista loput. Personal EU -tiimikonseptissa yksilölle tarjoutuu suoraan tilaisuus käytännön yhteistyöhön eri maita edustavien samanhenkisten yksilöiden kanssa: näkökulma on suoraan unionistrateginen. Suomalaiseksi innovaatiostrategiaksi kuvio muodostuisi siten, että nimenomaan suomalaiset nyt nopeasti kehittäisivät Personal EU27 Team Finderin ja vyöryttäisivät aatteen sen avulla unionin menestystekijäksi. Voisitko havainnollistaa Personal EU -tiimityökalupakkia tarkemmin? Näen sen mielessäni 27-ruutuisena ikkunana (1per EU-maa), jonka laidassa on työkalupaletti. Rekisteröidyttyäsi ruutuihin ilmestyy online se kaikkein eniten itsesi kaltainen kansalainen kustakin maasta. Kunkin tiedot ovat kuvan takana. Kunkin kuva-alue toimii myös hänen aktiviteettiruutunaan, onpa osallistuminen sitten suoraa kuvalähetystä, tekstiä tai mitä hyvänsä. Vuorovaikutustyökalujen toimintoja voisi kuvailla mm. sanoilla Comparer, Voter, Projecter, Elevator ja Seller/Buyer. Saitilla on kokonaisuudesta ja sen osista havainnollistukset. Sosiaalisesti ja poliittisestikin ylivoimaisesti laajin palikka olisi Understander, jonka ansiosta jokainen halutessaan saisi muiden viestit omankielisinään. Eurooppa pystyy halutessaan luomaan itselleen tämän kieltensä ja kulttuuriensa jatkumolle elin- 16 HETKY 1/2008

17 Teema-artikkeli tärkeän ylellisyyden alle 10 vuodessa. Tänään 200 miljoonaa eeuulaista ei pysty tiimityöhön millään yhteisellä kielellä. Personal EU:n käytettävyyden lähtökohtana tulisi olla 3viator eli kolme yhteensopivaa käyttöliittymää: dotcomi, mobiili ja digi-tv, jotka samalla integroivat kolme profiileiltaan erilaista valtavaa käyttäjäryhmää. Personal EU -pakkiin kuuluu oleellisena yhteinen tietokanta, jonne miljoonat Personal EU -tiimit halutessaan voivat tallentaa ja valita tuotoksia. Personal EU -aikakauden kehittämis- ja koulutushaasteisiin vastaisi yhdessä aikaansaatu virtuaalinen/fyysinen monipisteakatemia. Sosiaalisen median luonteensa varmistamiseksi Personal EU:n pitäisi sijaita unionin kotisivulla, missä ovat presidentti, komissio, neuvosto, parlamentti ja muutkin unionin organisaatiotasot. Melkoinen Eurooppalainen Unelma! Mistä ajattelit siihen rahkeet ja rahat? Ensinnäkin: tätä ei tehdä valmiiksi päivässä eikä vuodessa, mutta ratkaisevaan vauhtiin päästäisiin vaikka puolessa vuodessa toteuttamalla avoimeen ympäristöön hyvä Personal EU 27 Team Finder. Toiseksi: tämä on paljolti kokonaisten kansakuntien korvien välissä tapahtuva prosessi, jonka tarve jo nyt näkyy kovin ilmeisenä esim. Facebook-tyyppisissä jättinettiyhteisöissä. Imua kaikenkattavaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen on, mutta yksilökeskeinen tähtäin on vielä pahasti hakusessa. Ratkaisevana jäsentelijänä Personal EU:n tapauksessa on toisaalta 500 miljoonan ihmisen unioni, toisaalta yksilön ikiomat pulmat ja haasteet tässä oikeudellisessa yhteisössä. Vaikka jokainen unionissa hyväksyisi ajatuksen vaikkapa vain yhden euron arvoiseksi, niin meillä jo olisi 500 miljoonan euron yhteinen osakepääoma oikean ketjureaktion rakentamiseen. Tämä ei kuitenkaan ole yhdenpirunprojekti, vaan tarvitsemme laajaa unionin haasteiden perusolemuksen ymmärtävää yhteistyötä PPPP-tasolla, jonka osaroolit ovat erilaisina yhdistelminä sisäänrakennettuina meihin jokaiseen: Politic. Public. Private. Personal. Aika teoreettista. Osaatko ehdottaa konkretiaa ketjun käynnistämiseksi? Olen Personal EU:n oivalluttamisessa päässyt jo viime vuosituhannen puolelta alkaen perehtymään mitä erilaisimpiin rahoitusmekanismeihin ja enemmän tai vähemmän sosiaalisiin unionin laajuisiin (ja samalla globaaleihin) verkostoihin sekä niiden kehittymisprosesseihin. Tätä taustaa vasten uskallan asettaa paineita erityisesti seuraaville tahoille ja etenemistavoille: European Network of Living Labs (ENoLL): EU-komission koordinoima ja Suomen omalla puheenjohtajuuskaudellaan 2006 julkistama erilaisten ja erikokoisten citizen-centric -tutkimus- ja kehityshankkeiden verkosto. Sen syntysanoja sorvattiin 2005 samassa komission workshopissa, jossa ensi kertaa esittelin 16 maan tietoyhteiskuntaeksperteille ajatusmallin Route map towards a Personal EU era. Konkreettinen ehdotukseni on, että Personal EU -toimintamalli otettaisiin koko Living Labs -toiminnan lähtökohdaksi siten, että jokainen mihin hyvänsä Living Labsiin liittyvä yksilö asemastaan riippumatta saisi ja voisi valita yhteisestä projektitietokannasta omaa henkilökohtaista haasteprofiiliaan vastaavan Personal EU -tiimin, jonka kanssa sitten ottaisi kantaa projektihaasteisiin omista ja tiiminsä lähtökohdista käsin. Edistysaskeleet tuotaisiin projektikohtaisiin verkkofoorumeihin niiden etenemistahdissa. Omana poikkiprojektillisena prosessina toimisi Personal EU -osio, jonne tiimit test bedeinä dokumentoisivat kokemuksiaan ja haasteitaan unionin laajuiselle yksilöyhteistyölle sekä muru murulta jalostaisivat tiimityökalustaan ihanteellisen yleiskäyttöisen Personal EU -järjestelmän. Näin Living Labseilla olisi haasteidensa lisäksi tähtäimenään suuri yhteinen ja varsin konkreettinen tähtäin, ENoLLin perusajatusten citizen-centric ja businessminded jalostava jatkumo. EU-puheenjohtajuuskausien teemat. Koettuani henkilökohtaisesti jo kahdesti (1999 ja 2006), miten hilkulla Personal EU on ollut pääsemässä Suomen EU presidencyn tietoyhteiskuntateemaksi ja miten kiinnostava sen sisältö näyttää olevan myös tulevien puheenjohtajamaiden vinkkelistä, ihmettelen kovasti, jos se ei sitkeällä lobbaamisella nouse yleiseurooppalaiseen tietouteen jo hyvinkin lähiaikana tällä tasolla. Monivuotisen pattitilanteen päättyminen unionin uuden perussopimuksen syntyyn ja alkavaan aukikirjoittamiseen on jo sinänsä sosiaalinen tilaus unionin puuttuvan organisaatiotason tunnustamiseen ja aktivointiin. Open social -tyyppisen ajattelun ja standardoinnin nopea nousu aivan maallikkojenkin verkonkäyttäjien arkikysynnän kohteeksi merkitsee esim. Personal EU27 Team Finderin synnyttämiselle sekä vähintäänkin sosiaalista tilausta että aiempaa helpompaa toteutusta. Mm. Facebookissa henkilöprofiileihin ja maahakuun monipuolisesti liittyvät asiat ovat tyrkyllä niin keskeisesti, että Personal EU -näkökulmaan vihkiytyvä ohjelmistokehittäjä saattaisi nopeastikin esitellä miljoonille käyttäjille ensimmäiset testiversionsa. Tämän päälle syntyisi innokkaimpien käyttäjien tiennäyttäjyydellä hetkessä olemassa olevista muista palikoista kokonaisia uusia hyötypaketteja. Sellaisia valtaosa jo kaipaakin silmittömään ketjuttamiseen perustuvien persoonattomien halipusipalikoiden korvaajiksi. Tai ehkäpä vielä levällään alkutekijöissään oleva Google-leiri tajuaa vaatia open social -kuvionsa ytimeksi toiminnan perusyksikön eli ihmisen todellisista elämänympyröistä lähtevän kansainvälisen käynnistyksen. Suosittelen Personal EU:ta pelinavaajaksi. Entäpä sellaiset sosiaaliset verkostot kuin Wikipedia tai Euroopan unionin maiden kansalaiset? PPPP-tyyppinen kollektiivinen omistajuus olisi juuri nyt kaivattu kultainen tilaisuus rahkeidensa yhteispelivoimaa hakevalle eeuullemme. Joku tarvittavalla unioninlaajuisella painokertoimella varustettu, sosiaalisen ja bisnesmaailman yhteispelistään arvostettu takapiru oivaltaisi ottaa Personal EU:n keppihevosekseen, jolloin toteuttajia niin teknisiä, taloudellisia kuin sosiaalisiakin ilmoittautuisi kehiin ja prosessi saataisiin vauhtiin laajalla rintamalla. Paavo Lipponen, Jorma Ollila, Antti Peltomäki, Olli Rehn ja vastaavat muiden EUmaiden edustajat: yksi eteenpäin vievä lause aiheesta aina sopivassa saumassa sietäisi päästä suunnaltanne julkisuuteen. Näiden kysymysten ja vastausten kirjoittaja personaleu.eu) on tunnettu usean vuosikymmenen ajalta yritysjohdon takapiruna samannimisestä yrityksestään sekä viime vuosilta Mr. Personal EU:na Oy Personal EU United Brains Ltd:n vetäjänä. Kokokuva Personal EU -konseptista löytyy os. www. personaleu.eu ja sen kautta useista kotimaisista ja kansainvälisistä blogeista. Linderoos toivoo Personal EU:n ystävien liittyvän aktiivisesti mukaan prosessiin mm. Facebookissa olevan unionin kattavan Personal EU -ryhmän kautta. HETKY 1/

18 Sukuseura ja arkinen yhteisöllinen viestintä Usein puhutaan Suomen kansan kahtiajakaantumisesta. Silloin tarkoitetaan yleensä taloudellista eriarvoisuutta, mutta myös atk-taidot voivat jakaa kansan kahtia. Anna-Liisa Mikkelä Syrjäytymisen estämisessä voivat kuitenkin tulla avuksi sukuseurat. Niiden hyvin tehdyt kotisivut voivat muodostua kiinnostavaksi kohtaamispaikaksi sellaisillekin, jotka eivät ole saaneet atk-taitoja koulussa tai työelämässä. Kun Vantaalla syntynyt suomalainen Idols-laulaja Anna Abreu, 17, kertoi lehtihaastattelussa elämästään kahden kulttuurin välissä, hän totesi olevansa enemmän tekemisissä isänsä portugalilaisen suvun kanssa vaikka asuu ja käy koulua Helsingissä. Hän ei puhunut pelkästään sähköisestä viestinnästä vaan ihan fyysisistä tapaamisista ja niihin liittyvistä omista tunteistaan. Se panee suomalaisen miettimään. Suomessa monet nuoret pitävät ainoastaan ydinperhettä lähisukulaisinaan. Etelä- Euroopassa perhe on edelleen yhtä runsas ja laaja kuin meillä puoli vuosisataa sitten: siihen mielletään kuuluviksi ainakin isovanhemmat, sedät, tädit ja serkut, joskus jopa pikkuserkutkin. Kun eräs opettaja Savossa 18 HETKY 2/2007

19 Kolumni Teema-artikkeli antoi oppilailleen tehtäväksi kirjoittaa isovanhemmista, hän järkytyksekseen huomasi, että monet nuoret olivat kadottaneet luontevan kosketuksen isovanhempiinsa. Harvaan asuttu maa ja nopea rakennemuutos tuskin ovat ainoat syyt perheen jäsenten vieraantumiseen. Sukupolvien välistä kuilua ovat olleet synnyttämässä myös koulutuserot ja ennen kaikkea television ja internetin merkityksen lisääntyminen ihmisten arjessa. Sähköiset tiedotusvälineet ovat syrjäyttäneet isovanhempien tarinat. Tutustumalla Keniasta Suomeen muuttaneen Wilson Kirvan tarinoihin saattaa vain aavistaa, mitä Pisa-tutkimuksissa menestyvät lapsemme ovat menettäneet. Jotkut ihmiset ovat parempia viestijöitä kuin toiset, mutta onneksi viestintää voi opetella. Se ei ole vain informaation siirtämistä ja välittämistä, vaan myös yhteisöllisyyden luomista ja sen ylläpitämistä. Viestintätaidoista eniten painotetaan nykyisin osallistuvaa, vuorovaikutteista ja yhteisöllistä viestintää. Sukuseuran kotisivut päivittäinen kohtaamispaikka Hyvä yhteisöllinen viestintä arjessa on sitä, että ihmiset yhdessä sanomiensa avulla luovat, muokkaavat ja ylläpitävät merkityksiä. Viime vuosisadan loppupuolella Suomeen perustettiin paljon sukuseuroja. Tietokone helpotti sukututkimusta ja lisäsi harrastajien määrää. Sukututkimusseura on nimensä mukaisesti suvun tutkimisen seura, mutta sillä on muitakin tehtäviä. Pelkästään menneisyyteen orientoitumalla yhdistys tekee itsestään pian tarpeettoman. Mitä sen jälkeen, kun sukukirja on julkaistu? On tärkeää, että jokaisella sukuseuralla on hyvin tehdyt kotisivut. Yhteisöllinen internet-avusteinen viestintä tarjoaa monia mahdollisuuksia. Kotisivuilla jäsenistöä ei vain pidetä ajan tasalla sukuseuran asioista, vaan sivut voivat olla jäsenille viikoittainen joillekin jopa päivittäinen kohtaamispaikka ja vuorovaikutusfoorumi. Ensiksi kaikille toimijoille pitää kuitenkin luoda osoitteet ja näin lisätä valmiuksia käyttää sähköistä areenaa. Videoneuvotteluista tehdään arkipäivää. Sukuseuran tapaamisten suunnittelu ja ideointi tapahtuvat netissä. Jäsenrekisterin ylläpito ja hyödyntäminen helpottuvat. Tiivis yhteydenpito ja uusien suhteiden solmiminen vähentävät sukututkijoiden työn päällekkäisyyttä. Aika ja paikka eivät enää nykyisin rajoita kaukana toisistaan asuvien yhteydenpitoa. Netti mahdollistaa kontaktit myös sata vuotta sitten muualle muuttaneiden sukulaisten jälkeläisiin. Maapallon toiselta puolelta nämä voivat osallistua sukulaistensa elämään, esimerkiksi sukujuhlien valmisteluun. Virtuaalisissa sukujuhlissa he voivat olla mukana kotoaan poistumatta. Myös ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille tällä on suuri merkitys. Sukuseura tarvitsee atk-toimikunnan Sukuseurojen kannattaa keskittyä sellaiseen yhteisölliseen viestintään, joka houkuttelee etäälläkin asuvat jäsenet aktiiviseen vuorovaikutukseen. Elämykselliseen arkeen kannattaa investoida. Kotisivujen todellinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin atk-toimikunnan perustamista seuraan. Teoriassahan kaikilla sukuseuran jäsenillä on yhtäläiset mahdollisuudet esittää ideoitaan ja toiveitaan ja antaa palautetta. Nuorilla on tietotekniikka hallussaan, mutta kiinnostus sukujuuriin herää ymmärrettävästi myöhemmin. Monilla eläkeläisillä on aikaa, mutta ei viestintävalmiuksia, jotka ovat perusedellytys osallistua tietoverkkofoorumeilla. Vanhat ihmiset ovat kuitenkin voimavara, joka kannattaa hyödyntää. Heidän mukaan saamista puoltavat useat seikat. Monet ikääntyvät kärsivät virikepulasta ja yksinäisyydestä. Monet pelkäävät dementiaa. Suvun vanhimmilla on kuitenkin arvokasta tietoa edellisistä sukupolvista. Muistitietona kulkenut sukutietous kannattaa tallentaa sukuseuran sivuille. Tulevaisuudessa siitä on apua monelle harrastekirjoittajalle. Suvun tuntemus vahvistaa identiteettiä. Sukuseuran kotisivut parantavat nimenomaan ikääntyvien elämänlaatua avaamalla jäsenilleen sellaisia ovia, jollaisista monet eivät osaa uneksiakaan. Elämänlaatu paranee arjen saadessa uusia merkityksiä. Elämykset puskuroivat sairauksia vastaan. Joka neljäs vuosi pidettävä sukukokous, sukukirja ja seuran jäsenmäärän kartuttaminen eivät riitä sukuseuran tehtäviksi. On sukellettava syvemmälle. Tarvitaan nykyistä arkisempaa yhteisöllistä viestintää. Tietotekniikan haltuun otossa yhteiskunta voi tulla avuksi. Kansalaisopistot voivat järjestää yhteisöllisen viestinnän kursseja ja -leirejä sukuseuroille. On suuri ero sillä, tarjotaanko atk-kurssi ainoastaan sukuseuran jäsenille vai kaikille kuntalaisille, keskitytäänkö suvun asioihin vai paneudutaanko vain viestintään yleensä. Koska harrastukset ja opiskelu edistävät terveyttä, iäkkäille suunnatut atk-kurssit ja viestintäleirit maksavat pian itsensä. Tarinoiden avulla luodaan suvun tulevaisuutta Yhteisö on kerrottujen tarinoiden summa. Juuri tarinoiden avulla luodaan myös suvun tulevaisuutta. Niiden avulla vahvistetaan sukuidentiteettiä ja sitoutetaan ihmisiä mielekkääseen toimintaan. Hyvä yhteisöllinen viestintä arjessa on sitä, että ihmiset yhdessä sanomiensa avulla luovat, muokkaavat ja ylläpitävät merkityksiä. Se on tiedon, ajatusten, mielipiteiden, tunteiden ja maailmankuvan luomista, ylläpitämistä ja vuorovaikutusta. Näin ihmiset yhdessä vahvistavat omaa ja toistensa itsetuntemusta. Kuka minä olen? Mistä minä tulen? Miksi minä olen minä? Kaikki sellaisia kysymyksiä, joihin haluamme vastauksia. Monet suomalaiset kaipaavat juurilleen. Kaikki eivät kuitenkaan halua muuttaa takaisin synnyinseudulleen. Useimmat meistä haluavat elää ja tehdä työtä nykyisellä kotiseudullaan, mutta samalla me haluamme saada taas kosketuksen kaikkeen siihen, mikä kauan sitten oli omaamme ja kuului elämäämme. Sen me olemme melkein unohtaneet: menneen maailman, kosketuksen lapsuuteen ja nuoruuteen muistot. Sukuseuran kotisivujen arkinen yhteisöllinen viestintä palvelee erinomaisesti tätä tarkoitusta. Pohjimmiltaan me kaikki olemme paluumuuttajia. Kirjoittaja on valtiotieteen maisteri ja Yleisradion toimittaja-emerita, joka omasta mielestään ei koskaan ole päässyt niskan päälle tietotekniikassa. HETKY 2/

20 Virtuaalisuus yrityksen liiketoiminnan tehostajana case KONE Oyj Juha-Matti Arola Suurin haaste on globaali organisaatio, jossa maailmanlaajuinen prosessien ohjaus ja innovointi kaikkien KONEen työntekijöiden ja toimipisteiden välillä kaikissa maanosissa on elintärkeää. Tietojohtamisen näkökulmasta tämä asettaa haasteita esim. tuotteiden, prosessien ja toimintatapojen kouluttamiseen ja tiedottamiseen maailmanlaajuisesti tasalaatuisena ja viivytyksittä. Samoin on luotava työskentely-ympäristö virtuaaliorganisaatioille, mihin kuuluu olennaisena osana virtuaalinen kokous-/luokkahuone, yhteistoiminnalliset projektityöympäristöt/itseopiskeluympäristöt sekä mahdollisesti erilaiset pikaviestinjärjestelmät. On huomattava, että näiden uusien viestintävälineiden mukaantulo muuttaa radikaalisti olemassa olevien välineiden, kuten sähköpostin ja puhelimen, roolia sekä matkustamisen merkitystä. Maailma muuttuu visioita Maailma muuttuu siten, että tiedon salaamisen arvo häviää. Toisin sanoen salaaminen ja tiedon panttaaminen eivät enää toimi kehittämisessä, koska verkostot luovat yksilöitä ja yksittäisiä yrityksiä nopeammin. Erityisesti yksilön kehittämä keksintö vanhenee erittäin nopeasti, ellei sitä oteta heti käyttöön. Maailma muuttuu siten, että matkustaminen ei enää ole tehokkuuden osoitus. Usein matkustaminen on aivan liian hidas tapa toteuttaa muutoksia, siksi virtuaalikokousten hyödyntäminen muodostuu kriittiseksi tekijäksi globaalissa kilpailussa. Maailma muuttuu siten, että erityiset asiantuntijaosastot jäävät historiaan, koska tulevaisuudessa käyttäjät itse tekevät ohjeet ja määrittelevät toimintatavat keskenään. Tarvitaan vain vähän johtoa ja ohjausta sekä toteutus wiki-periaatteella. Maailma muuttuu, koska oppiminen muuttuu henkilökohtaisista tapaamisista virtuaalisiin tapaamisiin tietoverkossa (sisältäen kokoukset + koulutustilaisuudet) siten, että 60 % on virtuaalisia ja 40 % tai enemmän on kasvokkain. Tällöin vaikutus on merkittävää eli tästä kertyy 60 % matkakustannussäästöä ja 50 % projektin läpimenoaikasäästöä eli vähintään 100 % tehon lisäystä. Samalla tapahtuu muutos yksilökeskeisestä oppimisesta ryhmäkeskeiseen oppimiseen tietoverkossa. Tällöin opitaan yhdessä ja ryhminä globaalisti samaan aikaan, jolloin tieto juurtuu ja taidot kasvavat keskustelujen ja yhdessä tekemisen kautta. Maailma muuttuu, koska oppiminen muuttuu muodollisesta epämuodolliseksi. Tällöin oppiminen tapahtuu suuremmassa määrin verkostojen välillä ja verkostoissa, joihin asiantuntijat osallistuvat (Communities of Practise CoP). Nämä verkostot ovat organisaation sisäisiä ja ulkopuolisia sekä usein epävirallisia, mutta myös virallisia. Toisaalta ajan ja paikan raja-aidat hälvenevät ja kaikki virtuaalistuu. Voit esimerkiksi valita edellisenä iltana, missä osallistut seuraavana aamuna kokoukseen tai kou- 20 HETKY 1/2008

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Puhelin on hämmästyttävä keksintö, mutta mitä käyttöä sillä muka voisi olla? (1876, Rutherford B. Hayes, Yhdysvaltojen presidentti)

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Ellimaija Ahonen Kouluttaja

Ellimaija Ahonen Kouluttaja LinkedInin käyttö työnhaussa Ellimaija Ahonen Kouluttaja Spring House Oy Kanssanne tänään Ellimaija Ahonen ü Koulutus- ja palveluliiketoiminta ü Kahlattuna Suomi ja Iso-Britannia Matkan varrella Työnhaku-

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI

VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI VETÄVÄ FACEBOOK KEVYESTI Allergia- ja astmaliiton ja Iholiiton koulutus yhdistysaktiiveille ti 31.5. klo 17.30-18.15 Mira Airola ja Anu Sauliala TÄNÄÄN OPITAAN! Työkaluja yhdistyksesi Facebook-sivujen

Lisätiedot

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA?

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? HENGÄHDYSTAUKO PRINTTI ON KUOLLUT? Mieti, jos postilaatikostasi tulisi yhtä paljon mainoksia kuin mitä näät päivän aikana sähköisessä muodossa? Et ehkä edes

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja

SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry. Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA, EduBerry Hannakaisa Markkanen, tiedottaja SOSIAALINEN MEDIA 2. OSIO Facebook ja Whatsapp fokuksessa Facebook-tehtävän purku ja harjoitteita Whatsapp-ryhmä EduBerry Miten Whatsapp-ryhmää

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen

Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen Yrjö Määttänen Kokemuksia SuLVInetin käytön aloituksen yrjo.maattanen@phnet.fi helpottamiseksi puh. 050 413 0820 4.11.2009 1. Yleistä SuLVInet on SuLVI:n aloitteesta avattu sivusto LVI-alan kehittäjäfoorumiksi.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013

Lapset, nuoret ja sosiaalinen media. Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Lapset, nuoret ja sosiaalinen media Pirjo Sallmén Kirjastot.fi, 2013 Tilastoja 89% suomalaisista 16 74-vuotiaista käyttää nettiä - EU-maiden välisessä vertailussa suomalaiset nuoret sijoittuvat internetin

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN

MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN MOT-PALVELU OHJE MOT-SANAKIRJAN KÄYTTÖÖN Seinäjoen koulutuskuntayhtymä tarjoaa opiskelijoilleen ja henkilökunnalleen MOT-sanakirjapalvelun. MOT-palvelu on suomalainen Kielikone Oy: n tuottama pilvipalvelu,

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

ecommerce Growth

ecommerce Growth MITEN TEEN TULOKSELLISTA YHTEISTYÖTÄ SISÄLLÖNTUOTTAJIEN KANSSA ecommerce Growth 15.9.2016 INNA- PIRJETTA LAHTI @innastus Inna-Pirjetta Lahti Kohtaamistoimisto Innastus PING Helsinki Elämyksiä, valmennuksia

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin neuvosto MISTÄ SAAN TIETOA EUROOPPA- NEUVOSTOSTA JA NEUVOSTOSTA? Mikä ero on Eurooppa-neuvostolla ja Euroopan unionin neuvostolla? Miten pääsen vierailulle näihin

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Ruukki sosiaalisessa mediassa

Ruukki sosiaalisessa mediassa Ruukki sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media ja yhteisölliset toimintatavat teknologiateollisuudessa - Facebook-hömpästä bisneksen tueksi 26.1.2011 Petri Kyrönviita Ruukki tänään Rakentamisen liiketoiminta

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN

HUOLTAJAN OHJE TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN HUOLTAJAKSI ILMOITTAUTUMINEN REKISTERÖITYMINEN 3.2.2016 vj Oikeudet: huoltaja HUOLTAJAN OHJE Tämä ohje on tarkoitettu partiolaisen huoltajalle. Ohjeesta selviää kuinka huoltaja voi toimia huollettavansa partiojäsenyyteen liittyvissä asioissa. Huoltajalla,

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Agenda tänään 1. Digitaalisuus, Some ja Verkkokauppa 2. Asiakasymmärrys KATI SAARI Strategi Kati Varhee (MS ECON) on toiminut

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä!

Tarvitsetko projektiisi uuden vaihteen tai palikat järjestykseen? Tule saamaan oivalluksia ja kipinöitä! Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 14.8.2014 Vielä ehtii! Vaikuta ja verkostoidu -iltapäivä 20.8. Tilaisuudessa on tarjolla asiaa hyvistä viestintäkäytänteistä ja kokemuksia

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu

Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 (6) Elin: Vuosikokous Aika: 19.11.2014 klo 18.00 Paikka: Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, 60200 Seinäjoki Esityslista Pykälä Käsiteltävä asia Sivu 1 Kokouksen avaus 2 2 Kokouksen järjestäytyminen

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot