VANHANKYLÄNTIE, ASEMAKAAVA, KAAVA NRO 457

Transkriptio

1 Valkeakosken kaupunki Kaupunkisuunnittelu / kaavoitus Sääksmäentie VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA VANHANKYLÄNTIE, ASEMAKAAVA, KAAVA NRO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava laaditaan Valkeakosken kaupungin taajaman pohjoispuolelle hajaasutusalueelle Vanhakyläntien varteen. Asemakaava koskee Valkeakosken kaupungin tiloja , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ja Asemakaavalla muodostuu Valkeakosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelit ja 25. kaupunginosan korttelit 1-4 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatii Valkeakosken kaupunkisuunnitteluyksikkö yhteistyössä muun muassa teknisen keskuksen kunnallisteknisen toimiston kanssa. Kaavan vahvistaa Valkeakosken kaupunginvaltuusto. Kuulutettu vireille: Luonnos KH ja nähtävillä: , Ehdotus KH ja nähtävillä: , Hyväksyminen KH Hyväksyminen KV Lainvoimaisuus:

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä keskustasta pohjoiseen Vanhankyläntien varrella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Vanhankyläntie, asemakaava, kaava nro Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.2 Suunnittelutilanne 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.4 Kaavan vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja aloitus 6.3 Toteutuksen seuranta

3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liiteasiakirjoja ovat: 1. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. pienennös kaavaluonnoksesta sekä kaavamääräykset 3. asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaihe) 4. rakennetun ympäristön selvitys 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Valkeakosken kaupunginhallitus on päättänyt kaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa ja kaupungin Internet-sivuilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävilläolosta ja kaavoituksen vireilletulosta on tiedotettu keskeisiä osallisia sekä kuulutettu Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta oli mahdollista jättää mielipiteitä. Virkamiestahoilta pyydettiin kommentit luonnoksesta. Asemakaavaluonnoksesta laadittiin saadut mielipiteet ja kommentit huomioiden ehdotus, jonka kaupunginhallitus päätti asetettaa nähtäville väliseksi ajaksi. Siitä kuulutettiin Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla Aineisto oli nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin Internet-sivuilla. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta hallintokunnilta. Ehdotuksesta sai jättää muistutuksen. Hyväksymiskäsittelyssä asemakaavan hyväksyi kaupunginhallituksen tekemästä esityksestä kaupunginvaltuusto Hyväksymispäätöksestä olo mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaava-alueelle laaditaan sitova tonttijako erikseen. 2.2 Asemakaava Kaava-alue sijaitsee noin 4 km keskustasta pohjoiseen Vanhankylän pientalovaltaisella asuntoalueella. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Valkeakosken kaupunki. Asemakaavan tavoitteena on muodostaa Vanhankyläntiestä katualuetta ja rakentaa sen vierelle kevyen liikenteen väylä. Samalla toteutetaan voimassa olevaa, oikeusvaikutteista Vanhankylän osayleiskaavaa. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana erikseen. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alue sijaitsee Valkeakosken taajama-alueen pohjoispuolella haja-asutusalueella. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa jo asemakaavoitettuun alueeseen, idässä ja lännessä kaava-alueeseen kuuluu tontit Vanhankyläntien varrella. Alue on yksityisessä omistuksessa.

4 Kaava-alue on omakotimaisesti rakentunutta kyläaluetta, jonka rakennuskanta on sotien jälkeen rakentuneita jälleenrakennuskauden taloja. Kaava-alueen pohjoispuolella on vuoden 2009 asuntomessualue Lintula, jonka rakentuminen ja laajeneminen on lisännyt Vanhankyläntien käyttöä. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maakuntakaava: Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (KHO ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan alueita muun muassa asumista ja puistoja varten. Yleiskaava: Alueella on voimassa hyväksytty oikeusvaikutteinen Vanhankylän osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue on pääosin merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), lisäksi alueelle on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve.

5 Asemakaava: Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Pohjakartta: Suunnittelualueen pohjakartta tarkistetaan ennen kaavan vahvistumista Valkeakosken kaupungin maa- ja mittaustoimessa. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaava laaditaan Valkeakosken kaupungin aloitteesta. Tavoitteena on muodostaa Vanhankyläntiestä katualuetta. Liikenteen lisääntymisen takia liikenneturvallisuutta tieosuudella halutaan parantaa rakentamalla kevyen liikenteen väylä. Tästä syystä tie halutaan muuttaa kaduksi. Lisäksi toteutetaan Vanhankylän oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, johon alueelle on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus on päättänyt kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä Kaavaehdotus päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa asettaa nähtäville väliseksi ajaksi. Asemakaavan hyväksymisvaihe oli kaupunginhallituksessa ja sen hyväksyi kaupunginvaltuusto Lainvoimaisuus kuulutettiin Asemakaavan laati kaupunkisuunnittelu yhteistyössä muun muassa teknisen keskuksen kunnallisteknisen toimiston kanssa.

6 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Keskeiset osalliset: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat - Kaupungin hallintokunnat - Valkeakosken Energia Oy, Tampereen aluepelastuslaitos ja Pirkanmaan ELY-keskus Ehdotusvaiheessa ELY-keskuksen lausunnon perusteella osallisiin on lisätty Pirkanmaan maakuntamuseo. Vireilletulo ja luonnos: Valkeakosken kaupunginhallitus on päättänyt kaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä kaupunkisuunnittelun aulassa ja kaupungin Internet-sivuilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävilläolosta ja kaavoituksen vireilletulosta on tiedotettu keskeisiä osallisia sekä kuulutettu Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta voi jättää mielipiteensä. Luonnoksesta pyydetään viranomaistahojen kommentit. Luonnosvaiheen lausunnot: Lausunto: ELY-keskus - ei anna lausuntoa asemakaavaluonnoksesta Rakennustarkastaja - ei kommentoitavaa kaavaluonnoksesta Ympäristöpäällikkö - ympäristönsuojelulla ei ole kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Luonnosvaiheen mielipiteet: Nykänen (tiivistelmä pääkohdista) allekirjoittaneet vaativat, että kaavaluonnosta ei esitetyssä muodossa hyväksytä, eikä valmistelua luonnoksen muodossa jatketa. Kaavaluonnos loukkaa kiinteistöjen 2:101 ja 2:24 osoitteessa Vanhankyläntie 51 ja 53 oikeutta omistaa ja hallita tonttia. Lintulan alueen johdosta alueen liikenne on kasvanut ja liikkuminen on vaarallista koska nopeuksia ei ole saatu liikennejärjestelyillä kuntoon. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen on alueelle terpeen, mutta se tulee toteuttaa niin, että niiltä kiintistöiltä, joilta on jo suoritettu tien levennyksen takia lohkaisuja ei enää tontteja lohkaista. Aikaisemmassa tien korjauksessa hävisi pihastamme pensasaita ja uusiin menetyksiin emme tule suostumaan. Esitetty tonttien pienentämine laskee Vastine: Kaavan tarkoitus on parantaa liikenneturvallisuutta ja samalla ulottaa asemakaavoitettu alue Vanhankyläntien varren tällekin osuudelle. Alku- ja loppuosa on kaavoitettu jo aiemmissa asemakaavoissa, joissa myös pyörätien vaatima tilavaraus on huomioitu. Valitettavasti 1950-luvulla palstoitettu ja rakentunut kyläraitti ei mitoitukseltaan vastaa nykypäivän vaatimuksia liikenneturvallisuuskriteerit täyttävästä kadun rakentamisesta, mistä syystä juuri pensasaitoja ja tienvieruspuustoa jäänee kadun rakentamisen alle. Mm. asukastilaisuudessa on kerrottu mahdollisten korvausten hakemisesta kasvillisuudesta. Pientä keskiviivan linjauksen muutosta lukuun ottamatta tien molemmin puolin kiinteistöt ovat samanlaisessa asemassa siinä, että niistä osa muuttuu katualueeksi. Koska kiinteistöt ovat muu-

7 tonttien arvoa viemällä suhteettoman suuren osan tonteista, verrattuna muihin tienvarren tontteihin ja vähentää tuntuvasti asumisviihtyvyyttä ja alueen tonttien viherrakentamista, joka on tunnusomaista tälle alueelle. Puut ja pensaat jotka suunnitelma poistaisi vesii tontilta melu ja pölysuojaa Alueella tulisikin suorittaa koko Vanhankylän aluetta koskeva laaja YVA suunnitelma. Tien leventäminen lisäisi liikennettä ja nopeuksia, sekä toisi lisää liikennemelua. Tiestä tulisi liikennejärjestelyin toteuttaa pihakatutyyppinen turvallinen ja viihtyisä kulkuväylä Turvallisuutta tulee lisätä niin lasten kuin vanhustenkin näkökulmasta. Pihakatumaisuus pudottaisi npeudet ja vahvistaisi tiellä ja sen läheisyydessä liikkuvien turvallisuutta. Vanhankyläntien ja Kaakkolammintien risteykseen tulisi ensimmäiseksi rakntaa kiertoliittymä ja toinen kiertoliittymä Lintulan pohjoiseen liittymään. Ahoranta Kirjeessä esitetty jouheampi linjaus Vanhankyläntien linjaukseen Arola (Nuutisen perikunta) valitsemme vaihtoehdon 2, jossa nykyinen tonttimme kaavoitetaan kahteen yhtäsuureen osaan 180 m2 rakennusalaan ja 70 m2 talousrakennuksen rakennusalaan. ten muodoltaan ja sijainniltaan hiukan erilaisia, neliömäärät ja suhdeluvut poikkeavat hieman toisistaan. Pääosin alueen tontit ovat kuitenkin n m2 luokkaa tai suurempia, jolloin piha-alueita jää edelleen riittävästi. Koska rakennukset on sijoiteltu väljästi, katu ei leventyessäänkään tule liian lähelle asuinrakennuksia. Katualueen ja liikennejärjestelyjen varsinaiseen toteuttamiseen kaavalla ei oteta kantaa, vaan sen suunnittelee ja toteuttaa tekninen toimi ja kunnallistekniikka. Katualueen ja liikennejärjestelyjen varsinaiseen toteuttamiseen kaavalla ei oteta kantaa, vaan sen suunnittelee ja toteuttaa tekninen toimi ja kunnallistekniikka. Katualueen tilavaraus ja linjaus on toteutettu kunnallistekniikan ohjeiden mukaisesti. Asukasillassa esitettyjä alustavia luonnoksia jatkokehitetään ja tutkitaan voidaanko tämän tontin kohdalla jakaminen käytännössä toteuttaa. Ehdotusvaiheen muistutukset ja lausunnot: Ehdotusvaiheesta ei saapunut muistutuksia. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen saapui yksi mielipide alueelta, koskien sitä että yksityistä maata ei saisi käyttää tiealueeksi. Koska mielipide saapui myöhästyneenä, sitä ei prosessissa käsitellä. Voidaan silti todeta että kaavalla tavoitellaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa yhteistä etua, kuitenkin siten että kenellekään ei synny kohtuuttomia seurauksia ja maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Kaavaratkaisussa on huomioitu että kevyen liikenteen väylän mahdollistamisella yhteinen etu toteutuu. Seuraukset eivät ole kohtuuttomia, koska tiealueelle jää kultakin maanomistajalta lähinnä jonkin verran tienvarsipuutarhaa ja istutuksia. Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti koska tämä seuraamus koskee kaikkia. Haitta on pyritty minimoimaan koska katualueeksi varataan vain aivan välttämättömin tarvittava tilavaraus. Ehdotusvaiheen lausunnoissa oli seuraavat huomiot:

8 Aluepelastuslaitos ei huomautettavaa. ELY-keskus tulisi pyytää lausunto maakuntamuseolta. Rakennuslautakunta tulisi korjata tielinjaus pohjoispäästä. Tekninen lautakunta tulisi korjata tielinjaus pohjoispäästä. Kaavoittajan vastine näihin lausuntoihin: Ehdotusvaiheen ollessa nähtävillä kaavaehdotusta tarkistettiin lausuntojen mukaisesti siten että pohjoispäässä tielinjausta tarkistettiin noudattamaan lähemmin vanhaa tielinjaa. Tarkistetusta ehdotuksesta tiedotettiin kirjeitse maanomistajia, joita muutos koski, sekä merkittiin muuttunut linja maastoon. Maanomistajilta ei saatu ehdotuksesta eikä tarkistetusta ehdotuksesta muistutuksia. Maakuntamuseo tulisi liittää asiakirjoihin selvitys rakennetusta ympäristöstä sekä mahdolliset sen edellyttämät suojelumääräykset: Kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä tähän hankkeeseen liity arkeologista selvitystarvetta. Vanhankyläntien varren kulttuuriympäristö käsittää lähinnä jälleenrakennuskauden omakotitaloja vehreine pihoineen. Alue on säilyttänyt piirteensä kohtuullisen hienosti ja siten alueen arvot ja ominaispiirteet tulee huomioida asemakaavassa riittävällä tavalla. Kaava-aineistoon ei liity selvitystä rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja maisemasta, joten tarkempien suojelutavoitteiden määrittely ei ole tässä vaiheessa mahdollista. Kaavaaineistoa tuleekin täydentää näiltä osin ja tarpeen mukaan merkitä arvokkaat korttelit /s merkinnällä ja arvojen säilyttämistä edellyttävällä määräyksellä. Lähtökohtana tulee olla olemassa olevan arvokkaan rakennuskannan säilyttäminen. Laajentaminen on mahdollista rakennusten ominaispiirteet huomioiden. Uudisrakentamista koskevat määräykset ovat asianmukaiset. Rakennusoikeus ja alat tulee määritellä siten, että se tukee olemassa olevan rakennuskannan käyttöä ja korjaamista. Maakuntamuseon täydentävä lausunto : Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu asiakohdassa mainittua asemakaavaa koskeva rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, josta Valkeakosken kaupunki pyytää maakuntamuseon kommenttia. Selvitys on varsin yleispiirteinen eikä kokonaiskuvaa alueen arvoista ole helppo saada. On kuitenkin nähtävissä, että alueella on sotien jälkeiseen jälleenrakennuskauteen liittyviä rakennushistoriallisia arvoja, joiden säilymistä kaavalla tulisi edistää. Maakuntamuseo esittää suunnitelmaa tarkistettavaksi vielä näiltä osin, vähintään lisäämällä kaavaan yleismääräys, joka velvoittaa huomioimaan alueen ominaispiirteet. Rakennusoikeuden ja rakennusalojen määritteleminen nykyisen rakennuskannan mukaisesti on myös tarpeen alueen ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Kaavoittajan vastine Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoon: Kaavamääräykset tukeva jälleenrakennuskauden tyypillisiä piirteitä ja edellyttää niitä myös korjaus- ja uudisrakentamiselta. Kaavamääräykset huomioivat alueen arvot ja ominaispiirteet riittävällä tavalla. Kaava tukee rakennusten kunnossapitoa ja laajentamista. Rakennusaloja ei ole haluttu rajoittaa käsittämään vain nykyinen pohjan pinta-ala, koska se ei mahdollista rakennusten laajentamista. Tämä on kuitenkin tarpeen, mikäli halutaan tukea rakennusten säilymistä ja kunnossapitoa. Laajentamista ohjataan kaavamääräyksin siten että tuetaan jälleenrakennuskauden tyypillisiä piirteitä alueella. Verrattuna Valkeakosken runsaaseen ja hyvin säilyneeseen 50-luvun pientaloaluekantaan (useita RKY alueita) Vanhankyläntien alue ei paikallisesti ole erityinen eikä vaadi varsinaisia suojelumääräyksiä. Säilyttävyyden taso on määritelty rakentamista ohjaavil-

9 la kaavamääräyksillä sekä kaavalla määritellyllä rakennusten sijoittelulla, massoittelulla ja suuntauksella. Maakuntamuseon lausunnon mukaisesti alueesta on laadittu selvitys rakennetusta ympäristöstä ja liitetty kaava-asiakirjoihin. Selvityksen mukaisesti alue on rakentunut jälleenrakennuskaudella, lähinnä karjalaisten asutukseen, ja rakennuskanta on ns. rintamamiestaloja. Alue ei paikallisesti Valkeakoskella ole erityisen arvokas tai yhtenäinen. Kaava on laadittu siten että rakennusten sijoittelu ja massoittelu tukee jälleenrakennuskauden rakentamistapaa ja eheyttää aluetta. Kaavamääräyksissä edellytetään huomioimaan alueen ominaispiirteet: uudisrakentamisen tulee sopeutua jälleenrakennuskauden rakentamistapaan. Lisäksi rakentamistapaan liittyvät materiaali- ja massoittelumääräykset on kaavamääräyksissä huomioitu seikkaperäisesti. Sitova tonttijako laaditaan asemakaava-alueelle erikseen ja asemakaava toteutetaan katualueen osalta sen saatua lainvoiman. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muodostaa Vanhankyläntiestä katualuetta mahdollistamaan kevyenliikenteen väylän rakentaminen sen rinnalle.

10 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavoitettava alue sijaitsee Vanhankyläntien varrella Lintulan asuinalueen eteläpuolella. Kaava-alueen pinta-ala on 4,98 hehtaaria. Asemakaavaluonnoksella mahdollistetaan kevyenliikenteenväylän rakentaminen Vanhankyläntien varteen. Kaavalla muodostuu katualuetta, sekä tien varrella sijaitsevasta olemassa olevasta asutuksesta erillispientalojen korttelialuetta. Tonttikoko vaihtelee välillä m2 johtuen alueen kylämäisestä luonteesta. Kaavalla ei muodostu uusia rakennuspaikkoja. Alueella rakennuspaikalla käytetty kokonaisrakennusoikeus vaihtelee noin välillä krs-m2 rakennuspaikkaa kohden. Asemakaavassa rakennuspaikalle osoitetaan kokonaisrakennusoikeutta 280 krs-m2. Jos olemassa oleva rakennuspaikka jaetaan kahdeksi tontiksi, kokonaisrakennusoikeudeksi osoitetaan 250 krs-m2 tonttia kohden, jolloin alkuperäistä rakennuspaikkaa kohden rakennusoikeus on rakennusjärjestykseen merkitty 500 krs-m2. Käytetty rakennusoikeus: Asuinrakennusten koko vaihtelee pääosin noin välillä krs-m2. Talousrakennusten koko vaihtelee pääosin noin välillä 0-65 krs-m2, yksi talousrakennuksista on 101 krs-m2. Asemakaavassa osoitetaan: Asuinrakennuksen rakennusoikeutta 200 krs-m2 Talousrakennuksen rakennusoikeutta 80 krs-m2 jaetuissa rakennuspaikoissa asuinrakennukselle 180 krs-m2 ja talousrakennukselle 70 krs-m2. Rakennusoikeudeksi osoitetaan pääasiassa k-m² ja kerroslukumerkinnäksi Iu¾. Paikoitellen tonttien rajoille on merkitty istutettavia alueen osia ja liittymäkieltoa. Kaavamääräyksissä on noudateltu alueen tyypillistä rakentamistapaa. Mahdollista uudisja korjausrakentamista ohjataan massallisesti täydentämään olevaa kyläkuvaa. Rakennuksille on osoitettu harjansuunta kadun suuntaisesti, ja talousrakennukset on osoitettu tontin takaosaan, jos mahdollista. Korttelialueille laaditaan sitova tonttijako asemakaavan vahvistuttua. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia, sillä kaavalla tehdään katualuetta jo olemassa olevasta tiestä. Tiealuetta levennetään hieman nykyisestä, jotta sen rinnalle voidaan rakentaa kevyen liikenteen väylä. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavaluonnokseen sisältyy erillispientalojen korttelialuetta ja katualuetta.

11 5.4 Kaavan vaikutukset Liikenne Kaava edistää liikenneturvallisuutta mahdollistamalla kylätien rakentamisen kaduksi, jolla on kevyen liikenteen väylä. Asukkaat Kaava lisää ympäristön asukkaiden turvallisuutta, erityisesti jalan ja polkupyörällä kulkevien ja lasten turvallisuutta. Rakennettu ympäristö Kaava määrittelee rakentamistavan joka ei vaaranna toteutunutta rakentamistapaa ja kyläkuvaa vaan mahdollistaa sen täydentämisen olevaa rakennetta kunnioittaen. Kaavaa varten on rakennettu selvitys rakennetusta ympäristöstä. Rakennuskanta on jälleenrakennuskauden asutustilojen ns. rintamamiestaloja, alue ei ole merkittävän yhtenäinen tai arvokas paikallisesti. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön, jolloin kaavan vaikutus alueeseen on eheyttävä ja tukee ja lisää rakennetun ympäristön arvoja. Luonnonympäristö Kaava-alue sisältää tiealuetta ja talojen pihapiirejä. Kaava-alueella ei ole todettu merkittäviä luontoarvoja. Kuntatalous Asemakaava-alueen laajentaminen ja katualueen lisääminen tuottaa kunnalle kustannuksia. Se on katsottu välttämättömäksi liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Vaikutukset palveluihin: Asemakaavalla ei ole vaikutusta palveluihin. Asuntojen määrä alueella ei lisäänny, ja alue tukeutuu keskustan palveluihin sekä olemassa oleviin lähistön kouluihin ja päiväkoteihin. Ympäristöhäiriöt Kaava toteaa olevan tilanteen eikä lisää ympäristöhäiriöitä tuottavaa toimintaa tai liikennettä. Maanomistajat Maanomistajille kaava tuottaa etua osoittamalla rakennuspaikoille rakennusoikeutta. Kaavan myötä haja-asutusalue siirtyy kunnallisteknisten verkostojen piiriin laajemmin. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutos toteutetaan sen saatua lainvoiman. Valkeakoskella Teija Mäkelä kaavoitusarkkitehti

12 liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

13

14

15

16 liite 2 Pienennös kaavakartasta sekä kaavamääräykset

17

18

19 Liite 3 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 908 Valkeakoski Täyttämispvm Kaavan nimi 457 / Vanhankyläntie Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 116 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 908V121112A116 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 4,9834 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 4,9834 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4, , ,13 4, A yhteensä 4, , ,16 4, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0827 1,7 0,0827 R yhteensä L yhteensä 0, ,4 0,8660 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

20 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 4, , ,13 4, A yhteensä 4, , ,16 4, AO 4, , ,16 4, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0827 1,7 0,0827 VL 0, ,0 0,0827 R yhteensä L yhteensä 0, ,4 0,8660 Kadut 0, ,0 0,8660 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

21 Liite: Selvitys rakennetusta ympäristöstä VANHANKYLÄNTIE Rakennettu ympäristö Liittyy asemakaavaan 457 Vanhankyläntie, Valkeakoski. Teija Mäkelä Ilmakuva alueesta Sisällys Vanhankyläntien alue Alueen rakennukset Alueen arvot Johtopäätökset Vanhankyläntien alue Vanhankyläntien varren asutus on toteutunut asutustiloina jälleenrakennuskaudella. Alueen rakennukset ovat n luvuilta.

22

23 Näkymä Vanhankyläntien eteläpäästä: Näkymä Simolankadun ja Vanhankyläntien risteyksestä Vanhankyläntielle:

24 Alueen rakennukset Vanhankyläntien länsipuoli: 2:71 Vanhankyläntie 35 (1949) 2:72 Simolantie 1 (1949)

25 2:73 Simolantie 2 (1945) 2:74 Vanhankyläntie 41 (1954)

26 2:75 Vanhankyläntie 43 (1951) 2:45 Vanhankyläntie 47 (1948)

27 2:23 Vanhankyläntie 49 (1938) (rakennuksesta ei puun lehdessä ollessa saa kunnollista kuvaa menemättä piha-alueelle. Asuinrakennus on pieni ja vaatimaton ja sijaitsee tontin takaosassa) 2:24 Vanhankyläntie 51 (1948)

28 2:101 Vanhankyläntie 53 (1947) 2:105 Vanhankyläntie 55 (1950) Vanhankyläntien itäpuoli: 2:81 Vanhankyläntie 36 (1959)

29 2:80 Vanhankyläntie 38 (1948)

30 2:79 Vanhankyläntie 40 (1948) 2:78 vanhankyläntie 42 (1949)

31 2:185 Vanhankyläntie 44 (1953) 2:194 Vanhankyläntie 46 (1949)

32 2:31 Vanhankyläntie 48 (1979?) 2:33 Vanhankyläntie 50 (1957)

33 2:32 Vanhankyläntie 52 (1952) Alueen arvot Alue on tyypillistä haja-asutusaluetta, joka on jälleenrakennuskaudella rakentunut palstoittamalla asutustiloja. Alue on kylämäisen harva mutta palstoitettu jälleenrakennuskauden asemakaavan omaisesti. Rakennukset ovat n luvuilta, monet muodoltaan ns. rintamamiestaloja. Alueella tai yksittäisillä rakennuksilla ei paikallisesti ole erityisiä arvoja. Alue ei ole erityisen yhtenäinen, rakennukset ovat eri vuosikymmeniltä ja osaa on huomattavasti muutettu vuosikymmenien aikana. Alue on viehättävä vaatimattomassa kylämäisyydessään. Johtopäätökset Asemakaavaan ei ole tarpeen sisällyttää suojelumerkintöjä. Alueen kyläkuvan hillityn täydentämisen kannalta olisi eduksi mikäli korjaus- ja uudisrakentamista sopeutetaan olemassa olevaan rakennustapaan. Uudisrakentamisen ohjaaminen alueelle tyypilliseen linjaan, runkosyvyyteen, massoitteluun ja kattomuotoon tukisi alueen kylämäisen identiteetin säilyttämistä sekä tulevan katukuvan muotoutumista yhtenäiseksi Teija Mäkelä, kaavoitusarkkitehti, Valkeakosken kaupunki /kaupunkisuunnittelu