KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Osayleiskaavan selostus Päivämäärä maaliskuu 2019 Työnumero KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus , muutokset , ja Dennis Söderholm Timo Laitinen Niina Ahlfors Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan selostus Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaavan selostus, joka koskee 18. päivänä kesäkuuta 2014 päivättyä osayleiskaavakarttaa, muutokset ja Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Niemenkatu 73, Lahti, puh (vaihde). Vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty teknisen lautakunnan päätöksellä Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan nettisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. Valmisteluvaiheen kuuleminen Osayleiskaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Ehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla Osayleiskaavaehdotus oli uudestaan nähtävillä ja lausunnoilla Teknisen lautakunnan hyväksyminen Tekninen lautakunta on esittänyt kunnanhallitukselle osayleiskaavan hyväksymistä Tekninen lautakunta on esittänyt kunnanhallitukselle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan Turun hallinto-oikeus hyväksyi kaavan valituksen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan..201_. Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Brokärrin, Lövbölen, Nordanån ja Skinnarvikin välisellä laajalla metsäalueella noin 10 km päässä Kemiön keskustasta lounaaseen. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 1'634 hehtaaria. ii

4 NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaava-alueen likimääräinen sijainti ja rajaus. Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Nordanå Lövbölen alueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu 26 tuulivoimalasta, maakaapeliverkosta ja rakentamiseen sekä huoltoon tarvittavista teistä. Tuotettu sähkö siirretään maakaapeleilla kaava-alueelle sijoitettavalle uudelle sähköasemalle, josta rakennetaan 110 kv maakaapeli nykyiseen 110 kvverkkoon. Yhden tuulivoimalan sähköteho on noin 2,3 4 MW. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti voi olla yhteensä 66,7 116 MW. Sähköä tuulivoimapuisto voi tuottaa noin 270 GWh vuodessa. iii

5 NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SISÄLTÖ Perus- ja tunnistetiedot ii 1. Tiivistelmä Kaavan tarkoitus Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Valmistelu- ja luonnosvaihe Ehdotusvaihe Kaavan hyväksyminen Kaavan keskeinen sisältö Osayleiskaavan toteuttaminen 3 2. Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus Hankkeen kuvaus Tuulivoimaloiden käytöstä poisto Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maa- ja kallioperä Vesistöt ja vesitalous Tuulisuus Luonnonsuojelu Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto Liito-oravat Lepakot Matelijat ja sammakot Maa- ja metsätalous Rakennettu ympäristö 13 iv

6 NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Väestön rakenne ja kehitys Yhdyskuntarakenne Asuminen Palvelut Työpaikat ja elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaismuistot Tekninen huolto Erityistoiminnat Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja -rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Suojelupäätökset Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Osayleiskaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osayleiskaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet 25 v

7 NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Osallisten tavoitteet Osayleiskaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamerkinnät Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Vaikutukset eläimistöön Vaikutukset luonnonsuojeluun Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Vaikutukset talouteen Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vaikutukset metsästykseen ja riistanhoitoon Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Muut kaavan merkittävät vaikutukset Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa 56 vi

8 NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 4.3 Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Vaikutusten seuranta Osayleiskaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus 58 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus (Varsinais-Suomen Energia Oy:lle laatinut Sito Oy, lokakuu 2012) Liite 3 Havainnekuvat Liite 4 Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusarvio (Ramboll Finland Oy, ) Liite 5 Puolustusvoimien lausunto hankkeesta (AI /73/2012, ) Liite 6 Nordanå Lövbölen tuulivoimalahankkeen meluselvitys (WSP Finland Oy, ) Liite 7 Kemiönsaaren lepakoiden muuttoselvitys 2013 alustava raportti päätuloksista (Anna Blomberg, ) Liite 8 Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys (Sito Oy, kesäkuu 2014) Liite 9 Kemiönsaari Nordanå Lövböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014 (Mikroliitti Oy, ) vii

9 NORDANÅ LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Liite 10 Kalasääsken pesän tila vuosina , muistio (Sito Oy, ) Liite 11 Nordanå Lövbölen tuulipuisto Metson soidinkartoitus (Sito Oy, ) Liite 12 Valmisteluvaiheen kuulemisen vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin Liite 13 Ehdotusvaiheen kuulemisen vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin Liite 14 Yhteisviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (VARELY/22/07.04/2011) Liite 15 Kaavaehdotusvaihe II:n kuulemisen vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Liite 16 Nordanå-Lövbölen tuulipuiston paloturvallisuusselvitys (VTT 2018) Liite 17 Paloturvallisuusselvityksestä ja kaava-aineistosta saadut lausunnot Turun hallinto-oikeuden käsittelyn ( ) jälkeen Liite 18 Merikotkatarkkailu kesällä 2017 (Tmi Vespertilio ) Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista: Ympäristöhallinnon Oiva-palvelu Turunmaan maakuntakaava Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiohjelma (Varsinais-Suomen Energia Oy:lle laatinut Sito Oy ) Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan aineisto viii

10 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on alueen maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja alueelle sijoittuvien toimintojen yhteen sovittaminen. Kaavan suunnittelu on tarpeen, jotta alueelle voidaan toteuttaa vireillä olevan hankkeen mukainen tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuistoa koskevien kaavamerkintöjen ja -määräysten osalta osayleiskaava on yksityiskohtainen ja toteuttamista suoraan ohjaava. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. 1.2 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin Kemiönsaaren kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä Aloitusvaiheessa koottiin suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja se asetettiin nähtäville OAS päivitetään tarpeen mukaan kaavaprosessin aikana. Tekninen lautakunta on hyväksynyt suunnittelualuetta koskevan kaavoitussopimuksen Varsinais- Suomen Energian kanssa ja hyväksynyt Ramboll Finland Oy:n kaavan laatijaksi Samassa yhteydessä osayleiskaavoitettava alue päätettiin laittaa rakennuskieltoon asti. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa käsiteltiin mm. suunnittelun lähtökohtia, hankkeen aikataulua ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa Valmistelu- ja luonnosvaihe Koottujen lähtötietojen, aloitusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun tulosten pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos. Tarkoituksena on, että kaavaluonnos vastaisi mahdollisimman hyvin eri osallisryhmien ja viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita. Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Tänä aikana järjestetään yleisötilaisuus ja osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaislausunnot ja tarvittaessa järjestetään toinen viranomaisneuvottelu. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Valmisteluvaiheen kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä ja valmisteluvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Nähtävilläolon aikana jätettiin 19 mielipidettä ja 13 lausuntoa. Niiden perusteella kaavaan tehtiin mm. seuraavat muutokset: Voimaloiden paikkoja on muutettu, niiden määrä on vähennetty 29:ään ja niiden sijaintia on tiivistetty. Tämä on mahdollistanut mm. sen, että voimalat muodostavat kaksi ryhmää, jolloin sijainti on parempi muuttolinnustoa ajatellen, Brokärrin asuinalueen ympärillä on vähemmän voimaloita ja meluvaikutukset ovat pienemmät. Kahden luoteisten voimalan poistaminen on mahdollistanut kaava-alueen pienentämisen luoteisosassa. Voimaloiden siirrot ovat myös aiheuttaneet muutoksia huoltotiestöön. Sähkönsiirtovaihtoehdoksi on valittu maakaapeli, kaapelin reittiä on tarkennettu ja sähköaseman paikkaa siirretty. Tv-alueet laajennettiin, mutta samalla kaavamääräystä kiristettiin, jolloin voimalan kaikkien osien on sijoittuva tv-alueen sisälle. Melun ja varjostusvaikutuksen säätömahdollisuudesta lisättiin määräykset, sekä määräys voimaloiden varustamisesta jäänpoistojärjestelmällä tai jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Lisättiin määräys, että voimala-aluetta tulee ennallistaa käytön jälkeen. Selostukseen tehtiin tarkennuksia, kaavamääräyksiin tehtiin pieniä tarkennuksia ja selvityksiä täydennettiin. EO-alueen rajausta tarkennettiin Ehdotusvaihe Suunnitelma tarkistetaan luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. 1

11 Ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä vähäisiä muutoksia, jonka jälkeen se asetetaan Kemiönsaaren kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Jos kaavaan tehtävät muutokset ovat vaikutukseltaan merkittäviä, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Osayleiskaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä ja ehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Nähtävilläolon aikana jätettiin 25 muistutusta ja 6 lausuntoa. Viranomaisneuvottelu pidettiin Niiden perusteella kaavaan tehtiin seuraavat muutokset: lisättiin kaavamääräys, että rakennuslupahakemukseen on liitettävä melumallinnus, joka koskee valittua voimalatyyppiä ja että melu ei saa ylittää melusääntelyä asuinrakennuksilla; lisättiin määräys, että kaava-alue on suunnittelutarvealuetta MRL:n 16 nojalla; lisättiin kaavamerkintä alueesta, jossa rakennuslupavaiheessa on tehtävä tarkemmat merikotkaselvitykset; ja kaavaselostukseen tehtiin päivityksiä. Kemiönsaaren tekninen lautakunta päätti , että kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Osayleiskaavaehdotuksen toisen nähtävilläolon aikana, , jätettiin 51 muistutusta ja 1 lausunto. Yli puolessa muistutuksista suhtauduttiin myönteisesti hankkeeseen. Lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaan ei tehty muutoksia Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Kemiönsaaren kunnanvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osayleiskaava hyväksyttiin Kemiönsaaren kunnanvaltuustossa Kaavasta valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, jossa jääviyteen liittyvä valitus hyväksyttiin. Kaava viedään toistamiseen hyväksymiskäsittelyyn viranomaisneuvottelussa sovittujen ja Puolustusvoimien lausunnossaan laadittavaksi edellyttämästä turvallisuusselvityksestä annettujen lausuntojen pohjalta tehtyjen tarkistusten jälkeen. Tarkistuksia tehtiin seuraavasti: kaavakartasta rajattiin pois läntisin alue, jonka myötä poistuu kolme tuulivoimala-aluetta; kaavakartan tuulivoimalan alueen määräyksen kohta puolustusvoimien hyväksyntä tarkistetaan muotoon: puolustusvoimien lausunto ; kaavakartan Seveso -merkintä ja määräys on päivitetty Seveso II:sta Seveso III:ksi; lisätty kaavaselostukseen seuraavat liitteet: liite 16 Nordanå-Lövbölen tuulipuiston paloturvallisuusselvitys (VTT 2018), liite 17 Paloturvallisuusselvityksestä ja kaava-aineistosta saadut lausunnot Turun hallinto-oikeuden käsittelyn ( ) jälkeen, liite 18 Merikotkatarkkailu kesällä 2017 (Tmi Vespertilio ; kaavaselostuksen kohtaa Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin on tarkastettu; kaavaselostuksen kohtaa Vaikutukset linnustoon on täydennetty merikotkatarkkailun johtopäätöksillä; kaavaselostuksen kohtaa Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan on täydennetty Puolustusvoimien kanssa käytyjen neuvottelujen ja sen antamien lausuntojen pohjalta; kaavaselostuksen kohtaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen on tehty lisäys TEM:n uudesta terveysselvityksestä; kaavaselostuksen on tehty täydennyksiä Meluvaikutukset -kohtaan; lisäksi kaavaselostuksen teksteihin on tehty tuulivoimaloiden lukumäärään liittyviä tarkistuksia sekä oikeinkirjoitukseen liittyviä korjauksia. 2

12 1.3 Kaavan keskeinen sisältö Pääosa kaava-alueesta osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen (M). Yhteensä 29 tuulivoimalaitoksen rakennuspaikat sekä ohjeellinen huoltotieverkosto, sähkölinjat ja muu tarvittava infrastruktuuri osoitetaan M-alueiden sisällä kohdemerkinnöin tai erillisinä alueen osina. Kaava-alueella oleva kaivostoiminta osoitetaan kaivosalueeksi (EK). Kaivosalueen laajennussuunnitelmat (ek-1) ja alueella oleva valtaus (ek-2) merkitään kaavaan. Kaava-alueelle sijoittuva maa-aineksen ottoalue osoitetaan (EO) ja Puolustusvoimien suojavyöhyke (sv). Kaava-alueen vieressä toimivan tehtaan Seveso III -direktiivin mukainen konsultointivyöhyke osoitetaan (seveso). Maa- ja metsätalousalueille sijoittuvat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet osoitetaan (luo-1, luo-2 ja luo-3). Alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset osoitetaan muinaismuistokohteiksi ja -alueiksi ja pohjavesialueet merkitään (pv). Kaavassa on erityisesti määrätty sen käyttämisestä tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Ilmailulaitoksen ja puolustusvoimien lausuntoa edellyttävien määräysten kautta voidaan rakennuslupavaiheessa varmistaa, että tuulivoimaloista ei aiheudu haittaa lentoliikenteelle tai puolustusvoimien toiminnalle. 1.4 Osayleiskaavan toteuttaminen Tuulivoimapuiston toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lain voiman. Tuulivoimalat tarvitsevat mm. rakennusluvan ja lentoesteluvan, joita hakee tuulivoimayhtiö. Myös sähkönsiirtoverkoston ja uusien huoltoteiden rakentaminen edellyttää asianmukaisia lupia. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaa Varsinais-Suomen Energia Oy. Hankkeen vaiheet voidaan yksinkertaistaa alla olevan luettelon muotoon: Lupaprosessi Hankkeen suunnitelmien laatiminen Urakoitsijoiden kilpailutus Alueelle tulevan tiestön rakentaminen/nykyisen tieyhteyden parantaminen Voimalaitosalueen tilavarausten tekeminen ja nostoalueiden rakentaminen Voimalaitosten perustusten rakentaminen Sähköaseman ja voimalinjojen rakentaminen Voimalaitosten pystytys Voimalaitosten koekäyttö Voimalaitosten käyttöönotto 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Brokärrin, Lövbölen, Nordanån ja Skinnarvikin välisellä laajalla metsäalueella noin 10 km päässä Kemiön keskustasta lounaaseen. Alue on kaavoittamatonta, mutta rajautuu osittain rantaosayleiskaavoihin. Suurin osa alueesta on metsätalouskäytössä. Kaava-alueen pohjoisosassa Sibelco Nordic Oy:llä on kaivosalueita, joilla louhitaan maasälpää. Lännessä on maa-ainestenottoalue. Kaava-alueen pohjoispuolella, Norrlångvikenin rannalla on loma-asutusta Skinnarvikiin saakka, sekä muutama vakituinen asunto. Lisäksi kaava-alueen länsipuolella Lemnästräsketin rannalla on loma-asutusta. Etelä- ja itäpuolella on laajemmin vakituista asutusta. Kaava-alueen länsipuolella on myös puolustusvoimien varikkoalue, Skinnarvik. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 1'634 hehtaaria. 2.2 Hankkeen kuvaus Suunnittelualueella vireillä olevan hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle 29 tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan 3

13 rakennuspaikan koko on noin 60 x 80 metriä. Voimalan perustus on kooltaan 10 x 10 tai 20 x 20 metriä perustustavasta riippuen. Tuulivoimalat perustetaan kallion päälle tai louhitaan kallioon, jolloin louhintasyvyys on noin 3 7 metriä. Voimaloiden napakorkeus on hankesuunnitelman mukaan noin 135,4 141 metriä roottorien halkaisija metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin metriä. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Maakaapelit pyritään sijoittamaan teiden yhteyteen, jolloin asennus tehdään teiden vahvistamisen tai rakentamisen yhteydessä. Mikäli kaapelille tehdään erillinen kaivanto, sen syvyys on noin 0,7 metriä ja leveys 0,4 metriä. Kallioalueella kaapeli voidaan sijoittaa kallion päälle suojaavan kerroksen alle. Sähköasema liitetään alueelliseen sähköverkkoon uudella noin 4 kilometriä pitkällä 110 kv:n maakaapelilla. Tuulivoimaloille johtavat tiet ovat leveydeltään 4 6 metriä. Jyrkissä mutkissa tiet rakennetaan mahdollisesti leveämmäksi. Tiet pohjustetaan murskeella ja päällystetään hiekalla ja soralla. Tierummut rakennetaan kosteikkojen ja pintavesiuomien kohdalle. Tiestössä hyödynnetään pitkälti alueen nykyiset metsäautotiet, joita parannetaan tarvittaessa. Tuulivoimahankkeeseen liittyvät uudet rakenteet Tuulivoimaloiden käytöstä poisto Tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 25 vuotta, minkä jälkeen turbiinit voidaan uusia. Voimaloiden käyttöiän päätyttyä voimala puretaan sen pystytysalueella. Myös sähköverkko puretaan, ellei sähköverkolle ilmene muuta käyttöä. Tiestö jätetään, ellei maanomistajan kanssa ole muuta sovittu. Voimalan perustuksen maanalaiset osat voidaan jättää paikalleen ja perustukset maisemoidaan. Tuulivoimayhtiö varmistaa poiston maksamalla maanvuokrasopimuksessa sovitun vakuuden. Vakuus maksetaan viimeistään rakentamisen alkaessa ja käytetään, mikäli tuulivoimayhtiö ei ole voimalan käytön päädyttyä täyttänyt ennallistamisvelvollisuuttaan. 2.3 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty maisemaselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Maisemallisessa maakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Lounaismaahan ja siinä tarkemmin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. Maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on täällä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Maiseman pääelementti on 4

14 kuitenkin meri, jonka rakenne vaihtelee avomerestä sisäsaaristoon vaiheittain mannerta lähestyessä. Silo- ja avokalliota on paljon. Myös savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmastokin on edullista ja sekä kallio- että maaperässä on paikoin kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella. Koko seutu kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Hankealue sijoittuu sisäsaaristoon, jossa maata on merta enemmän ja merenlahdet ovat kapeita ja suojaisia. Saaren sisäosat muistuttavat rannikon maisemarakennetta. Saarella on muutamia viljeltyjä pitkänomaisia murroslaaksoja, joita rajaavat kallioiset metsäselänteet ja -saarekkeet. Topografia on vaihtelevaa ja korkeimmat alueet saarella nousevat 69 m mpy. Laaksot ovat melko tasaisia ja pitkänomaisia verkostoja muodostavia savitasankoja, jotka ovat viljelykäytössä. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sisäsaariston kalastajakylissä on myös pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti, ja olosuhteet ovat edulliset hedelmänviljelyllekin. Suuri osa Suomen rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueelle. Aktiivisella maankäytöllä on muutenkin pitkät perinteet. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsee vene- ja verkkovajaryhmiä. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. Lounaisrannikolle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Hankealue sijoittuu metsäselänteelle Kemiönsaaren läntisiin sisäosiin, mutta lähimmillään jopa alle kilometrin etäisyydelle merenlahdista. Nordanå Lövbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Kemiönsaaren kallioalueilla on kalkkia, mikä näkyy paikoin alueen kasvillisuudessa, ei kuitenkaan hankealueella. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Metsäkuviot vaihtelevat paljon ja selänteillä karut männiköt ovat tyypillisiä. Metsänkasvu on hitaampaa kuin mannermaalla ja puuston korkeus jää yleisesti alle 20 metrin. Metsänpohjat ovat herkkiä kulutukselle. Reunavyöhykkeet ovat vaihtelevia ja ne luovat selkeät reunat peltoaukeille. Asutus on perinteisesti keskittynyt reunavyöhykkeille ja metsäsaarekkeisiin, mutta loma-asutusta on runsaasti rannoilla. Hankealueen pohjoisosissa/pohjoispuolella on louhosalueita, jotka vaikuttavat lähimaisemaan. Länsipuolella sijaitsee puolustusvoimien tukikohta. Hankealueen läheisyydessä on useita asuin- ja lomarakennuksia kilometrin säteellä. Maiseman hierarkkisia kohtia ovat maamerkit, jotka erottuvat maisemakuvassa ja kiinnittävät katseen huomion, esimerkkeinä mm. Kemiön kirkko ja Dragsfjärdin kirkko. Lisäksi tarkastelualueella on useita olemassa olevia telemastoja, joista osa sijaitsee hyvinkin näkyvillä paikoilla. Hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsee neljä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1995) valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitettua maisema-aluetta: Saaristomeren kulttuurimaisemat (17 km kaava-alueesta), Airisto Seili (24 km), Paimion jokilaakso (26 km) sekä Uskelan- ja Halikonjoen laaksot (32 km). Osa hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsevista Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on esitelty valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden yhteydessä. Näitä ovat: Högsåran kulttuurimaisema-alue, Tunnhamn Aspskärin kulttuurimaisema-alue sekä Airiston Seilin maisema-alue. Maakunnallisesti osoitetut rajaukset poikkeavat jonkin verran valtakunnallisista rajauksista. Lisäksi Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittäviin maisemaalueisiin lukeutuu Sauvon kulttuurimaisema-alue, joka edustaa lounaisrannikon kulttuurimaisemaa Maa- ja kallioperä Kemiönsaarella kallioperä on runsaasti paljastuneena ja kalliomäkien välisiin painanteisiin on kerrostunut hienorakeista ainesta. Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen hankealueella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II-Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Kemiönsaaren alueen kallioperä koostuu pääasiassa pohjois- ja keskiosissa aluetta mikrokliinigraniitista eli ns. Perniön graniitista. Alueen keskiosissa on itä länsi-suuntainen 5

15 kvartsimaasälpägneissien eli leptiittien vyöhyke. Lisäksi alueella esiintyy intermediäärisiä ja felsisiä metavulkaniitteja ja metasedimenttejä, mafisia metavulkaniitteja, granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidioriittia sekä Skinnarvikin alueella gabroa. Alueella on toiminnassa oleva maasälpäkaivos (Sibelco Nordic Oy Ab), sekä maaainestenottotoimintaa (Lemminkäinen Oy). Lisäksi kaava-alueen keskellä on vuonna 2008 jätetty valtaushakemus tantaalikaivokselle (Tertiary Gold Limited). Valtaus on myönnetty vuonna Alueen topografiakartta. Alueella olevat kaivospiirit, maa-ainestenottotoiminta ja valtaushakemus Vesistöt ja vesitalous Kemiönsaaren alueen sisävedet kuuluvat Paimionlahden rannikkoalueen vesistöihin. Suurimmat hankealueella sijaitsevat sisävedet ovat Lemnästräsket ja Brokärr träsk. Järvet ovat osa Kokemä- 6

16 enjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoaluetta (VHA03). Alueen sisävesille on tehty Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 asti. Tuulipuistoalueella ei ole jokia. Alueella on yksittäisiä purouomia, jotka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Suurin osa alueen soista on ojitettuja. Lisäksi alueella on useita vanhoja louhoksia, jotka ovat täyttyneet vedellä. Kaava-alueelle sijoittuu yksi luokiteltu pohjavesialue: Nordanån pohjavesialue (luokka I) sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella, Sunnanån ja Nordanån välisellä alueella. Pohjavesialueella on kuusi vanhaa maa-ainesten ottopaikkaa. Pohjavesialueelle ei ole myönnetty maa-ainesrekisterin mukaan yhtään maa-aineslupaa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,47 km 2. Kaava-alueesta länteen sijaitsee Skinnarvikin pohjavesialue (luokka I). Alue on kokonaisuudessaan puolustusvoimien varastoalueella. Alueella on pieni maa-ainesten ottopaikka, joka tällä hetkellä toimii maa-ainesten varastokasa-alueena. Kuopasta ei ole nykyisin maa-ainesten ottoa eikä kuopassa ole kiireellistä kunnostustarvetta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,14 km 2. Kummallakin pohjavesialueella on yksi vedenottamo. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee lisäksi kaksi muuta luokan I ja II pohjavesialuetta (Björkboda ja Högmo). Tuulivoimapuistosta ei ole pohjavesiyhteyttä alueelle. Tuulivoimapuiston ympäristössä ei ole kunnallista vesijohtoverkkoa ja useimmat asuinrakennuksista hankkivat vetensä omasta kaivosta. Alueella sijaitsevat pohjavesialueet Tuulisuus Suomessa tuuliolosuhteiltaan parhaiten tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ovat rannikkoalueet, merialueet ja tunturit. Paikkakohtaista ja entistä tarkempaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttaman Tuuliatlasprojektin valmistumisen myötä. Marraskuussa 2009 julkistettu Suomen Tuuliatlas ( on tietokonemallinnukseen perustuva tuulisuuskartoitus ja sen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman tarkka kuvaus paikkakohtaisista tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta alkaen 50 metrin korkeudesta aina 400 metriin saakka vuosi- ja kuukausikeskiarvoina. Tuloksia on mahdollista tarkastella tässä vaiheessa tarkkuudeltaan 2,5 x 2,5 kilometrin karttaruuduissa, sekä rannikolla ja muutamilla sisämaan paikkakunnilla 250 x 250 metrin karttaruuduissa. Tuuliatlaksen mallinnusten perusteella tuulen aritmeettinen keskinopeus (m/s) 100 metrin korkeudessa Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen alueella on vuositasolla tarkasteltuna 6,5 7,3 m/s luokkaa. Korkeuden kasvaessa tuulen nopeus kasvaa ja 200 metrin korkeudessa saavutetaan 8,6 8,8 m/s taso. Nordanå Lövbölen alueella saavutetut tuulennopeudet ovat tyypillisiä hieman 7

17 kauempana avomerestä sijaitseville saaristoalueille. Korkeampia tuulennopeuksia saavutetaan ulompana saaristossa, Pohjan- ja Suomenlahden merialueilla, Ahvenanmaan saaristomerellä sekä joillakin tunturialueilla Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole suojelualueita, suojeluohjelmien kohteita, Natura alueita tai valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia. Lähin luonnonsuojelualue on Stusnäsin yksityisten maalla oleva luonnonsuojelualue noin 1 km kaava-alueen lounaisrajasta. Lähimmälle Natura-alueelle on matkaa 3,5 km. Kaava-alueen lähellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet Kasvillisuus ja luontotyypit Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Tuulipuistoalue sijoittuu kokonaisuudessaan kallioselänteelle, jossa kalliopaljastumat ovat yleisiä. Kallion päällä esiintyy paikoin hiekkaa hankealueen länsiosissa. Siellä missä kalliopinta ei ole näkyvillä, peittää sitä vaihtelevan paksuinen humuskerros. Kallioalueilla vallitsevat kuivat ja karukkokankaan männiköt, kun taas humuspeitteisillä alueilla tyypillisiä ovat mustikka- ja puolukkavaltaiset tuoreet kankaat ja kuivahkot kankaat. Paksumpihumuksisia kuusikoita esiintyy vain pienialaisesti painanteissa, laajempia kuusikoita ja lehtisekametsiä tavataan kuitenkin hankealueen itäosassa, joka on muuta aluetta rehevämpää. Kallioperältään alue on pääosin karua kvartsiittia ja dioriittia. Emäksisempää amfiboliittia esiintyy Lemnästräsketin pohjoispuolella sekä eteläpuolella. Amfiboliittialueilla esiintyy usein vaateliaampaa kasvilajistoa, mutta luontoselvityksen maastotöissä kasvilajistossa ei tavattu vaateliaampaa lajistoa edes amfiboliittialueilla. Myöskään alueella olevien louhosalueiden tai teiden varsilla ei tavata muusta ympäristöstä poikkeavaa vaateliasta, saati kalkkia suosivaa lajistoa. Sen sijaan kulttuuriympäristöjen lajistoa esiintyy nimenomaan teiden varsilla ja louhosten ympäristöön keskittyen. Kallioalueet ovat kasvillisuudeltaan verraten samankaltaisia: tyypillisesti kalliopinnalla on aukkoinen sammal- ja jäkäläpeite, jonka putkilolajisto on tavanomaista, kuten keto-orvokki, metsälauha sekä paikoin esiintyvä varpukasvillisuus. Maksaruohoja tavataan vain satunnaisesti muutamilla kallioalueilla, samoin kalliokieloa. Suurin osa alueen ohutturpeisista suoalueista on ojitettu metsätalouden käyttöön. Pienialaisia soistumia ja suopainanteita esiintyy monin paikoin, tyypiltään nämä ovat pääasiassa isovarpurä- 8

18 meitä tai edellisen ja pienialaisten saranevojen yhdistymiä. Merkittävin suoalue, Dragmossen, sijaitsee Lemnästräsketin itäpuolella. Suoalue on laaja, luonnontilainen avoneva (mesotrofinen saraneva, laiteet luhtanevaa/isovarpurämettä). Edellisen pohjoispuolella sijaitseva Tärsmossen on laiteiltaan ojitettu ja osittain vanhaa peltoa. keskiosassa on säilynyt luhtanevan piirteet. Alueen metsät ovat lähes kauttaaltaan talousmetsiä, mikä ilmenee tasarakenteisuutena sekä mm. lahopuuston liki totaalisena puuttumisena. Männiköt ovat vallitsevia. Rehevämpää ympäristöä esiintyy Brokärrin peltoalueiden eteläpuolella. Erityisesti Rosendalbäckenin puropainanteessa on rehevää kuusisekametsää sekä vanhaa haavikkoa. Kasvillisuus on paikoin suurruohovaltaista ja puusto vanhaa. Muutoin metsät ovat tälläkin alueella talousmetsää ja alueella on useampia hakkuualoja ja kasvatusmetsikköjä. Kasvillisuusselvityksessä alueelta ei löydetty yhtään uhanalaisen tai rauhoitetun kasvilajin esiintymää. Uhanalaisia luontotyyppejä edustavat luonnontilaiset suoalueet. Lisäksi alueella on joitakin metsälain reheviä ympäristöjä. Oman erikoisuutensa alueen luonnonpiirteisiin luo vanhat louhosalueet, joilla ei sinänsä kasvistollisesti ole erityistä poikkeuksellista merkitystä Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella Rosendalsträsket (kohde 12) ja Brokärr träsk (kohde 9) ovat yli hehtaarin kokoisia lampia, eivätkä siksi ole vesilailla suojeltuja kohteita. Kyseiset kohteet edustavat kuitenkin luonnontilaisia humuspitoisia järviä, jotka ovat silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Selvitysalueella on useita alle hehtaarin kokoisia vesialueita, mutta ne ovat syntyneet kaivannaistoiminnan seurauksena eikä niitä siten voitane tulkita vesilain tarkoittamiksi kohteiksi. Ainoa alle hehtaarin lammeksi tulkittava luonnontilainen tai sen kaltainen kohde on Tärsmossenin pieni, soistuva suolampi (kohde 2). Tärsmossen käsittää pienen suolammen sekä sitä ympäröivän luhtanevan. Avosuoalueen reunasuot ovat isovarpurämevaltaisia. Rämeosat ovat osittain muuttuneet ojituksen myötä, joskin tyyppipiirteet ovat edelleen säilyneet. Osa suosta on aikanaan muutettu suopelloksi. Selvitysalueen ainoa lähde sijaitsee Bötesbergetin luona (kohde 10). Kyseinen lähde on hakkuualueen reunassa ja sen ympäristö on kärsinyt hakkuista. Erityistä lähdelajistoa lähteiköllä ei esiinny. Smedskullvikeniin laskeva, suoalueelta alkunsa saava uoma (kohde 11) on säilyttänyt luonnontilaisuutensa pääosin. Puro alittaa tien rummussa. Puroympäristö on vaihtelevasti joko tuoreen kankaan kuusikkoa tai pohjoisemmassa haarassa luhtavaikutteista, koivuvaltaista ympäristöä. Nyborgin luoteispuolella on alajuoksultaan hiekkamaahan syvään uurtunut puro (kohde 15), jonka reunat ovat varttuneita ja vanhoja kuusia kasvavaa tuoretta kangasta. Yläosastaan uoma on osittain perattu ja se on myös kärsinyt metsänhakkuista. Sjuråsvikeniin Tärsmossenilta laskeva uoma (kohde 1) on alajuoksultaan luonnontilainen. Lemnästräsketin luona uoma on monihaarainen tulva-aikana ja ympäristö on lepän luonnehtimaa ja kasvillisuudeltaan luhtalajien vallitsemaa ympäristöä. Yläjuoksultaan uoma on perattu, joskin ojat ovat osittain palautuneet luonnontilaisen kaltaisiksi. Tärsmossenin pohjoispuolella suoalueelle laskeva puro (kohde 3) on niin ikään luokiteltavissa luonnontilaiseksi. Puronvarsikasvillisuus on vaatimatonta. Brokärr träskiin laskevat purouomat (kohde 7 ja 8). Läntinen sijoittuu kapeaan kuusivaltaiseen painanteeseen. Puro on luonnontilainen, mutta ympäristöltään tavanomainen. Pohjoisesta laskeva puro on niin ikään luonnontilainen. Dragmossen (kohde 4) muodostaa selvitysalueen laajimman avosuoalueen. Suotyypiltään Dragmossen on suursaranevaa, jonka laiteilla tavataan myös isovarpurämettä, lähinnä kaakkoisosassa. Nevan valtalajeja ovat suursarat, mutta myös luhtaisuutta ilmentäviä lajeja tavataan yleisesti. Suoalueen eteläpuoleiset metsät ovat suurimmaksi osaksi hakattuja, kun taas pohjoispuoleiset metsät ovat varttunutta, harvahkoa tuoreen kankaan männikköä, joka vaihettuu ylempänä yhdeksi selvitysalueen yhtenäisimmistä kallioalueista. Sjuråsvikenin itäpuoleinen kallioalue on edustavimpia kokonaisuuksia selvitysalueella (kohde 5). Se myös liittyy lähes yhtenäisesti Dragmossenin suoalueeseen. Kallioalueella on laajalti paljaita kalliopintoja tai jäkälän ja sammalen laikuttamia pintoja. Mäntyjä kasvaa harvakseltaan ohutpeitteisillä osilla kallioaluetta. 9

19 Kaava-alueen keskellä on kaksi pienialaista lammikkoa (kohteet 17 ja 18), jotka lienevät syntyneet ihmisen toimesta. Lammikkojen reunoilla on monipuolista luhtakasvillisuutta ja järviruokoa. Kohteet eivät ole uhanalaista luontotyyppiä, mutta paikallisesti edustavia pienvesikohteita. Kohteet 16 ja 19 edustavat pienialaisia nevarämeyhdistymiä, joissa reunaosat ovat isovarpurämettä ja keskiosa on suursara- tai lyhytkorsivaltaista nevaosaa. Ko. suotyypit ovat uhanalaisia Etelä-Suomessa. Kohteet 13 ja 14 ovat alueen harvoja rehevämpiä ympäristöjä. Kohde 13 sijoittuu pienen lakikallion reunoille sekä Brokärrbäckenin varteen. Kohde käsittää poikkeuksellisen runsaasti vanhoja haapoja sekä vanhaa kuusikkoa. Talven myrskyissä osa kuusista on kaatunut. Kallioalueen rinteet ovat rehevää ympäristöä, paikoin lehdoksikin luokiteltavaa. Lisäksi kohteeseen kuuluu kausipuro. Alueella esiintyy liito-orava. Kohde 14 on pienialainen kallion alusrinteen lehtomaisen kankaan/kuivan lehdon laikku, jossa esiintyy tyypilliset lehtokasvit: sinivuokko, valkovuokko, mansikka, käenkaali ja oravanmarja. Alue on hyvin pienialainen ja rajautuu alarinteessä tiheään istutuskuusikkoon. Brokärrbäckenin ympäristössä on laaja liito-orava-alue (kohde nro 13), jolla liito-oravaa esiintyy. Ympäristö vaihtelee kuusivaltaisesta varttuneesta metsästä tiheään nuoreen kuusikkoon. Kallioalueen alarinteillä on runsaasti haapaa ja useita kokopuita. Alueelta tehtiin kaikkiaan yli 40 papanahavaintoa puiden alta. Alueella havaittiin yksi todennäköisesti käytössä oleva kolopuu, mutta kolopuita esiintyy enemmänkin alueella. Kyseisen alueen etelä- ja itäpuolella on myös paikoin lajille soveltuvantyyppisiä ympäristöjä, mutta näistä lajia ei havaittu. Osittainen syy voi olla metsänhoitotoimet, joiden seurauksena metsät ovat harventuneet ja yksipuolistuneet. Arvokkaat luontokohteet kaava-alueella Linnusto Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitytetty pesimä- ja muuttolinnustoa. Tulokset ovat tiivistettynä seuraavissa luvuissa Pesimälinnusto Alueen pesivään petolintulajistoon kuuluu kanahaukka (vähintään 1 pari), varpushaukka (1 pari), hiirihaukka (1 pari) sekä nuolihaukka (1 pari). Nordanå Lövbölen tuulipuiston alueella on vanha kalasääsken pesä. Pesää on tarkistettu vuosina 2012 ja 2013 ja silloin on todettu, että pesässä ei ole pesitty (muistio havainnoista liitteenä, Sito Oy, ). Myös ampuhaukka saattaa satunnaisesti pesiä alueella. Mehiläishaukka saattaisi pesiä alueen kuusivaltaisessa itäosassa, vaikka nyt lajista ei tehty yhtään pesimäaikaista havaintoa. Alueen metsäkanalintukanta on kohtalainen tai jopa runsas ja pesimälinnustoon kuuluu niin metso, teeri kuin pyykin. Pyykanta on runsas alueen itäosan kuusivaltaisella alueella. Metsot suosivat 10

20 alueen kallioista ja mäntyvaltaista länsi- ja keskiosaa. Teeriä havaittiin tasaisesti koko alueella. Keväällä 2013 on selvitetty metson ja teeren soidinpaikat hankealueella (Sito Oy: Nordanå Lövbölen tuulipuisto Metson soidinkartoitus, ). Selvitysalueella esiintyy metsoja, mutta selkeitä merkittäviä soidinkeskuksia alueelta ei löytynyt. Selvityksen perusteella alueella on kuitenkin havaittavissa mahdollisia soidinpaikkoja sekä yksi aktiiviseksi tulkittu soidinalue. Teeren soitimia havaittiin kolmella alueella. Huhtikuussa keväthangilla teeren kävelyjälkiä havaittiin useissa paikoissa. Ne keskittyivät kuusisekametsiin sekä avosoiden reunamiin. Pöllöreviirien selvittämiseksi inventointiajankohta oli myöhäinen, mutta atrapin avulla alueelta löytyi 1 varpuspöllöreviiri. Alueella on kaksi huuhkajareviiriä, joista toinen sijoittuu Dragmossenin louhosalueen läheisyyteen ja toinen alueen eteläosiin. Alueella pesinee runsaina pikkujyrsijävuosina ainakin helmipöllö ja sarvipöllö. Inventoinnissa havaittiin joitakin alueelle ripustettuja pöllönpönttöjä. Kolopuukartoituksissa, jotka kattavat lounaisosan tuulipuistoalueesta, on löydetty verraten runsaasti kolopuita. Osittain tiedot kolopuista ovat vanhentuneita alueella tehtyjen hakkuutoimenpiteiden takia. Varttuneiden tai vanhojen metsien lajeja inventoinnissa havaittiin niukasti näiden ympäristötyyppien vähäisyyden vuoksi. Esimerkiksi hömötiaisia tai puukiipijöitä alueella havaittiin hyvin vähän. Nuorten metsien ja taimikoiden pesimälinnusto oli melko niukkaa ja samojen lajien, kuten punarinnan dominoimia. Erityisesti hoidetut mäntytaimikot olivat hyvin niukkalinnustoisia. Kolopuiden niukkuus hankealueen keskiosissa käsitellyillä metsäalueilla näkyy kololintujen vähyytenä. Merikotkan lähin pesä sijaitsee noin 4,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen reunasta. Muut tunnetut pesät sijaitsevat yli 10 kilometrin etäisyydellä. Merikotkat liitelevät jokseenkin säännöllisesti mm. tuulivoimapuistoalueen yllä. Kaavaprosessin aikana on tullut esille, että merikotkapari on yrittänyt pesiä pesäpuussa, joka sijaitsee alle 2 km lähimmistä suunnitelluista tuulivoimalasta. Kaavaan on lisätty määräys, että tätä tulee selvittää tarkemmin rakennuslupavaiheessa Muuttolinnusto Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä niin syksyllä kuin keväälläkin on hyvin tunnettu ja alueella käy lintujen muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Lintujen muuttoa Kemiönsaarella on dokumentoitu varsin hyvin. Kemiönsaaren muuttoreitit kulkevat etelä-pohjoissuunnassa sijoittuen Kemiönsaaren länsi- ja itäreunaan. Kasnäsin niemi toiminee osittaisena päämuuttoväylien jakajana muuttoreittien suuntautuessa niemen laiteita myöten. Lintujen syys- ja kevätmuutto Kemiönsaaren läpi eroaa useimmilla lajeilla toisistaan. Maantieteellisestä sijainnista johtuen Kemiönsaari toimii syksyisin merkittävämpänä lintujen läpimuuttoreittinä kuin keväällä. Tämä johtuu siitä, että pohjoisesta Kemiönsaareen saapuvat linnut kasaantuvat mantereen loppuessa Kemiönsaaren niemenkärkiin, josta ne jatkavat joko lounaaseen tai joskus myös suoraan etelään kohti Viron rannikkoa. Keväällä merkittäviä muuttojohtimia mm. vesilinnuille, mutta myös muille lajeille ovat sisämaan merenlahdille johtavat vesireitit. Alueelta lähtee sekä Paimionlahdelle että myös Salon Halikonlahdelle johtavat vesistöväylät, jotka ovat tunnettuja muuttoväyliä. Esimerkiksi Halikonlahdelle johtavalle väylälle linnut saattavat tulla Kemiönsaaren itäreunaa pitkin tai vaihtoehtoisesti ne ylittävät Kemiönsaaren. Toisin kuin keväällä, syksyllä lintuja saapuu Kemiönsaareen laajalta sektorilta, joka saattaa ulottua luoteesta aina idänsuuntaan asti. Havaintojen perusteella mm. petolintuja saapuu suoraan idästä ja vasta Kemiönsaaren kohdalla ne kääntyvät etelään. Tämä havaittiin syksyn havainnoinnissa erityisesti petolintujen muutonhuippupäivinä. Toisaalta taas mm. Kemiönsaaren läpi muuttavia kurkia saattaa syksyisin saapua myös luoteen suunnasta. Lintujen suurta yksilömäärää Kemiönsaaressa syksyisin selittää juuri tämä suppilovaikutus, joka kerää lintuja alueelle. Keväällä lintuja saapuu selvitysalueelle huomattavasti vähemmän ja ilmeisesti suurin osa linnuista saapuu Viron puolelta eli etelän suunnasta. Lintujen muuttoväylä on keväällä laajempi johtuen suppilovaikutuksen puuttumisesta, joten yksilömäärät ovat tuulivoimapuiston lähialueella huomattavasti syksyä vähäisempiä. 11

21 Kevät- ja syysmuuton seurannassa havaitut tuulivoimapuiston yli lentäneet yksilömäärät ryhmittäin. Suluissa olevat luvut tarkoittavat kokonaishavaintomäärää käsittäen tuulivoimapuistoalueen lisäksi ympäröivät alueet (lähde: Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston YVA-selostus). Syysmuutto Kevätmuutto Hanhet (208) Joutsenet (118) Päiväpetolinnut Kyyhkyt Kurki Kahlaajat 90 (yli 400) 377 (yli 600) Liito-oravat Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty liito-oravaselvitys, jonka tulokset on alla tiivistettynä. Liito-oravan ainoa tuulivoimapuiston alueelta löydetty esiintymä sijaitsee puiston länsiosassa (kohde kuvattu arvokkaissa luontokohteissa, kohde nro 13). Esiintymisalue on laaja käsittäen ojan vartta sekä sen eteläpuoleisen laajahkon haapasekametsäalueen. Alueella on useita kolopuita. Tuulivoimapuiston ulkopuolella liito-oravaa esiintyy Skinnarvikin alueella sekä eteläpuoleisilla merenrantaan viettävillä tuoreen kankaan rinteillä. Tuulivoimapuiston alueella on silmämääräisesti lajille sopivia kuusisekametsäkuvioita tai lehtipuuvaltaisia kuvioita paikoitellen. Nämä sijaitsevat kuitenkin rakentamisalueiden ulkopuolella Lepakot Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitetty lepakoiden esiintymistä. Tulokset ovat alla tiivistettynä. Suurin osa suunnitellusta tuulivoimala-alueesta on lepakoiden kannalta marginaalista elinympäristöä. Alueella on suuria yhtenäisiä käsiteltyjä metsäkuvioita, jotka eivät ole lepakoiden suosimaa elinympäristöä. Yksittäisiä pohjanlepakoita näillä alueilla kuitenkin esiintyy. Alueella on lisäksi varsin niukasti kolopuita vesisiipan luontaisissa elinympäristöissä, joita esim. vesisiipat käyttävät pesäkoloinaan. Lepakkohavaintojen perusteella soiden ympäröimä Dragmossenin louhosalue on selkeästi lepakoiden suosiossa. Soiden ja vesistön ympäröimä Dragmossenin louhosalue on lepakoille ainakin tärkeä saalistusalue, todennäköisesti myös vesisiippojen pesimäympäristö. Kohde on pienilmastoltaan hyvin lämmin ja varsinaisen louhosalueen reunamilla on avointa tai puoliavointa lepakoiden suosimaa saalistusmaastoa. Alueen luoteisreunassa sijaitseva, vedellä täyttynyt louhosmonttu vetää puoleensa vesisiippoja, joita muuten koko tuulivoimapuiston alueella havaittiin niukasti. Louhoksen kivikasat ja louhosmontun kallion kolot saattavat toimia myös lepakoiden lisääntymispaikkoina. Talvehtimispaikaksi kohde tuskin soveltuu sen jäätymisherkkyyden vuoksi, sillä rikkinäiset kalliohalkeamat eivät todennäköisesti ole kovin syviä ja louhoskasoja käsitellään säännöllisesti. Pohjanlepakko oli havaintojen perusteella alueen runsaslukuisin ja laajimmalle levinnyt lepakkolaji. Yhteensä havaintoja tehtiin noin 25 pohjanlepakosta. Osa havainnoista saattoi koskea kuitenkin samoja yksilöitä. Pohjanlepakoiden suosimia paikkoja alueella ovat Björkbodan peltoalueen reunamat, jotka sijaitsevat heti suunnittelualueen eteläpuolella sekä louhosalueet, joista Dragmossenin louhosalueet reuna-alueineen oli merkittävin. Dragmossenin louhosalueen länsireunalla havaittiin hieman poikkeavassa ympäristössä vesisiipparyhmä, jossa yksilöitä saattoi olla jopa 20. Ryhmä havaittiin sekä varsinaisella louhosalueella että sen länsireunan vedellä täyttyneellä kaivoskuopalla. Havainto tehtiin 10.8., mutta alueella tehtiin vain yksi vesisiippahavainto. Louhoskuopan jyrkät reunat saattavat olla vesisiippojen suosima päivälepo- ja mahdollisesti myös pesimäpaikka, mutta alueella käytiin vasta elokuun puolella, jolloin pesintä saattaa olla jo ohi. Kaikki alueen vesisiippahavainnot 12

22 tehtiin lajille tyypillisen tapaan vesistöjen tuntumasta eikä lajia havaittu yhtenäisillä metsäkuvioilla. Muista lajeista alueella saattaisi esiintyä ainakin viiksi/isoviiksisiippoja. Lajiparin tunnistaminen äänen perusteella ei liene varmuudella mahdollista ja kummatkin lajit ovat eteläisessä Suomessa melko yleisiä. Muuttavat lepakot on selvitetty useamman Kemiönsaarella suunnitellun tuulivoimahankkeen puitteessa. Alustava raportti on kaavaselostuksen liitteenä (Anna Blomberg: Kemiönsaaren lepakoiden muuttoselvitys 2013 alustava raportti päätuloksista, ). Tutkimuksessa äänitettiin lepakoiden kaikuluotausääniä 18 havaintopisteessä 60 ja 8 metrin korkeudella eri puolella Kemiönsaarta. Nordanå Lövbölen projektialueen havaintopisteessä havaittiin lähinnä siippoja, sekä jokunen pohjanlepakko. Lemnästräsket -järven havaintopisteessä havaittiin runsaasti pohjanlepakoita ja siippoja. Myös pikkulepakoita havaittiin ajoittain. Projektialueen länsiosassa sijaitsevassa Nordanån GSM-mastossa tavattiin alemmassa mikrofonissa pohjanlepakoiden ja siippojen lisäksi myös pikkulepakoita sekä vaivaislepakko. 60 metrin korkeudella havaittiin syksyllä pohjanlepakoita sekä muutama pikkulepakko. Rosendalin GSM-mastossa kahdeksan metrin korkeudella tavattiin siippojen ja pohjanlepakoiden lisäksi ainoastaan pikkulepakoita. 60 metrin korkeudella Rosendalissa tavattiin pohjanlepakoita sekä yhtenä yönä pikkulepakko. Pikkulepakoiden muuton huippu Kemiönsaarella ajoittui tänä vuonna karkeasti välisille öille. Myös valtaosa pikkulepakkoa harvalukuisempia muuttavia lajeja koskevista havainnoista sijoittui samalle aikavälille. Aineiston perusteella näyttäisi siltä, että muuttavia lepakoita esiintyi runsaimmin Kemiönsaaren länsirannikolla. Nordanån ja Rosendalin GSM-mastoissa pikkulepakoiden määrä oli pieni niin kahdeksan kuin 60 metrin korkeudella. Pohjanlepakoita esiintyi kahdeksan metrin korkeudella vähiten Rosendalin GSM-mastossa. Myös Nordanå ja Galtarby olivat pohjanlepakoiden osalta hiljaisia paikkoja. 60 metrin korkeudella paikkojen väliset erot tasoittuivat. Pohjanlepakoita havaittiin kaikissa mastoissa Matelijat ja sammakot Ympäristövaikutusten arvioinnin selvitysten yhteydessä havaittiin myös muiden lajien esiintymistä. Tulokset ovat alla tiivistettynä. Alueella esiintyy todennäköisesti niin rantakäärme kuin kyykin. Myös vaskitsan esiintyminen on mahdollista. Edellä mainitut lajit eivät ole maassamme uhanalaisia. Kyseisistä lajeista ei tehty havaintoja luontoselvitysten yhteydessä. Sammakoista alueella voi esiintyä niin tavallista sammakkoa kuin viitasammakkoakin. Se on varsin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Kyseisistä lajeista ei tehty havaintoja luontoselvitysten yhteydessä eikä varsinaisia matelijaselvityksiä ole tehty Maa- ja metsätalous Kaava-alue on metsätalouskäytössä ja pieniltä osin myös maatalouskäytössä. 2.4 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Kemiönsaaren kunnassa oli asukasta Kaava-alueella ei ole asukkaita Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Nordanån ja Lövbölen välisellä metsäselänteellä ja Kemiön kirkonkylästä noin 7 kilometriä länteen. Kaava-alue sijaitsee taajama-alueiden ulkopuolella ja siellä on mm. kaivos- ja maa-ainesottotoimintaa Asuminen Maastotietokannan mukaan kaava-alueella ei sijaitse loma- tai asuinrakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaava-alueen rajan tuntumassa. Lähimpien rakennusten etäisyys lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on kuitenkin 700 m. Maastotietokannan mukaan 1 km säteellä kaava-alueesta sijaitsee 155 asuinrakennusta ja 93 lomarakennusta, ja 1 km säteellä kaavaan merkityistä tuulivoimaloiden paikoista sijaitsee 48 asuinrakennusta ja 14 lomarakennusta. 13

23 Kartta kaava-alueen ja sen lähiympäristön rakennuskannasta (lähde: Maastotietokanta, Kemiönsaaren rakennusvalvonta) Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta, sekä kaivostoimintaa ja maa-aineisten ottoa. Kaava-alueella louhitaan maasälpää, joka jatkokäsitellään kaava-alueen vieressä sen koillispuolella olevalla teollisuusalueella, jossa on myös satama. Kemiönsaaren kunnassa oli työpaikkaa vuonna Niistä 8 % on maa- ja metsätaloudessa, 19 % on teollisuudessa, 7 % rakentamisessa, 28 % julkisessa hallinnossa ja 35 % muissa palveluammateissa. 76 % kunnan työvoimasta käy töissä Kemiönsaaren kunnassa ja työttömyysaste oli 6,3 % vuoden 2012 alussa Virkistys Kaava-aluetta käytetään ulkoiluun, sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen. Kaavaalueella ei ole virallisia virkistyskohteita tai -reittejä Liikenne Kemiöntiellä (nro 183) on ajoneuvoliikennettä hankealueen kohdalla keskimäärin 2'100 2'300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siitä raskaan liikenteen osuus on 240 ajoneuvoa vuorokaudessa. Muilla hankealueelle johtavilla teillä on asukasliikennettä, jonka määrä on keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa. Sibelco Nordic Oy:n louhosalueelle ja tehtaalle johtavalla tiellä osa liikenteestä on raskasta liikennettä. Sekä Lövböleen että Nordanåhon johtaa paikallistiet. Nordanån tie (Skinnarvikintie) on kestopäällysteinen ja hyväkuntoinen. Lövböleen johtava tie (Lövbölentie) on päällystetty Sibelco Nordicin louhosalueelle asti. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole muita yleisiä teitä. Varsinaisella kaavaalueella ei ole nimettyjä teitä ja alueella olevat tiet ovat maa- ja metsätalouden, maaainestenoton tai kaivostoiminnan käytössä Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöltään arvokkaita kohteita. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) on Björkbodan ruukinalue 2,5 km kaava-alueesta etelään. Alle 12 km kaava-alueesta sijaitsee yhdeksän muuta RKY-kohdetta: Sagalundin kotiseutumuseo, Sandön kartano, Sjölaxin 14

24 kartano, Kemiön kirkko ja pappila, Västanfjärdin uusi ja vanha kirkko, Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen, Vestlaxin kalkkitehdas, Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue ja Atun kartanoympäristö. Voimassa olevaan maakuntakaavaan tai seutukaavaan ei ole merkitty merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä osayleiskaava-alueelle tai sen läheisyyteen. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut rakennuskantaa koskevan kulttuuriympäristöinventoinnin vuosina Arvokkaat kohteet on esitetty maisemaselvityksen liitekartalla (Sito Oy: Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen tuulivoimapuisto. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys, kesäkuu 2014) ja niiden ympäristöstä on tehty havainnekuvia. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee useita seudullisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusryhmiä. Muiden kulttuurihistoriallisten kohteiden ohella hankealueen läheisyydessä ja hankkeen teoreettisella tarkastelualueella on useita inventoituja perinnemaisemia. Saaristo on perinnemaisemien osalta erityispiirteinen alue Suomessa, esimerkiksi lehdesniittyjä ei esiinny muualla ja nummistakin valtaosa sijaitsee Turunmaan saaristossa. Kohteet on tarkemmin esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Kartta lähiympäristön rakennetun kulttuuriympäristön kohteista Muinaismuistot Kiinteät muinaisjäännökset ovat tärkeä ja arvokas osa alueen vanhinta kulttuuriympäristöä. Muinaismuistolain mukaan kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja ilman mitään eri päätöstä tai toimenpidettä. Esihistorialliset muinaisjäännökset jaetaan arvonsa perusteella kolmeen luokkaan: Luokka 1: Kohteet katsotaan valtakunnallisiksi muistomerkeiksi, jotka ovat niin arvokkaita, että niiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Vaikka ne tutkittaisiinkin, ne pyritään entisöimään. Luokka 2: Kohteiden arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella ne siirretään joko I luokkaan tai III luokkaan. Luokka 3: Kohteet, joita riittävästi tutkittuina tai kokonaan hävinneinä ei ole enää tarpeen pitää rauhoitettuina. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita inventoituja kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten pronssikautisia hautapaikkoja ja kivikautisia asuinpaikkoja. Hankealueelle sijoittuvat tunnetut kiinteät muinaisjäännöskohteet on lueteltu alla. Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventointi toukokuussa 2012 (Mikroliitti ) ja täydennysinventointi heinäkuussa 15

25 2012 (Mikroliitti ). Lisäksi suoritettiin täydennysinventointi muutetuilla voimaloiden paikoilla huhtikuussa 2014 (Mikroliitti ). Inventointien mukaan hankealueella sijaitsee useita muinaisjäännöksiä, jotka on lueteltu seuraavassa taulukossa: Inventoinnin nro Mj-tunnus Luokka Nimi Kuvaus Borgarslätten kivikautinen asuinpaikka pienen suon läheisyydessä Bötesberget kivikautinen asuinpaikka Bötesbergetin ja Långnisbergetin laella, tuhoutunut Kvarnmossen 1 kivikautinen asuinpaikka Kvarnmossen 2 kivikautinen asuinpaikka loivassa rinteessä Kåddbölebrinken kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen muinaisjäännös Lillfinnhofva kivikautinen asuinpaikka, jota ympäröi pohjoisessa kallio ja lounaassa, etelässä ja koillisessa maastossa erottuva pieni jyrkkä rinne, joka mahdollisesti on muinaisranta 272 a 272 b Mölnkärret pronssikautinen hautapaikka, kaksi hautaröykkiötä, kumpikin omalla kallion laellaan Oxmossen kivikautinen asuinpaikka Rosendalbäcken pronssikautinen hautapaikka, hautaröykkiö Stormossen kivikautinen asuinpaikka metsämaastossa, etelään Lemträsketiltä 400 E Älgmossen kivikautinen asuinpaikka 400 W Forsängen varhaismetallikautinen asuinpaikka Fagerdalen kivikautinen asuinpaikka Bötesberget W Historiallinen kivirakenne, todennäköinen rajamerkki Västerängen NW 1 vanha kivilouhos Västerängen NW 2 vanha kivilouhos Kvarnmossen SW kivetyn lieden jäänteet Kåddbölebrinken N pitäjänrajamerkki, isojaon aikainen ellei jo aiempi 16

26 Inventoinnin nro Mj-tunnus Luokka Nimi Kuvaus Bötesberget rakenteita, jotka todennäköisesti liittyvät lennätinasemaan Smörklinten rakenteita, jotka todennäköisesti liittyvät lennätinasemaan Fagerdalen 2 kivikautinen asuinpaikka Oxmossen 2 vanha rajamerkki Västermossen hiilimiilun jäänne joka on osittain metsäkoneen runtelema Kartta alueen muinaisjäännöksistä Tekninen huolto Alueen läpi menee useampi keskijännitteen sähkölinja. Alue ei kuulu Kemiönsaaren Veden toiminta-alueeseen Erityistoiminnat Kaava-alueella toimii maasälpäkaivos. Maasälpää louhitaan kaava-alueella ja käsitellään kaavaalueen ulkopuolella sen koillispuolella sijaitsevalla teollisuusalueella. Kaava-alueen länsiosassa sijaitsee maa-ainesten ottoalue ja kaava-alueen länsipuolella oleva alue on Puolustusvoimien käytössä Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alue ja sen ympäristö ovat pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, sekä osittain kaivannaisteollisuuden käytössä. Hankealueella ja sen lähellä kulkevat tiet ovat vähäliikenteisiä. Alueella ei ole muita merkittäviä melulähteitä. Nykytilanteessa hankealueen ja sen ympäristön melutilanteeseen vaikuttavat lähinnä liikenne, kaivannaisteollisuus sekä ajoittain maa- ja metsä- 17

27 taloustyössä käytettävät työkoneet. Kaivostoiminnasta aiheutuvista ympäristöhäiriöistä on säädetty sen ympäristöluvassa Sosiaalinen ympäristö Kaava-alue on pääosin metsää ja avokalliota. Kaava-alueella ei sijaitse asuinrakennuksia. Aluetta voidaan käyttää ulkoiluun. Alueella on kaivos- ja maa-ainestenottotoimintaa Maanomistus Kaavoitettavan alueen maa-alueet omistavat yksityiset maanomistajat. Tuulivoimayhtiö on tehnyt vuokrasopimuksia maa-alueista niillä tiloilla, joille tuulivoimalaitokset on tarkoitus rakentaa. Kartta alueen kiinteistöistä. 2.5 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka viidettä lukuun ottamatta koskevat kaava-aluetta: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtioneuvoston päätöksen mukaan yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettaviksi kaavojen osalta vain yleispiirteisessä kaavoituksessa. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitetta ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. 18

28 Kaava-aluetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle Maakuntakaava Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi ja kaavat vahvistettiin Ympäristöministeriössä Maakuntakaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Seuraavat merkinnät maakuntakaavassa sijoittuvat kaava-alueen sisälle tai rajoittuvat siihen: Teollisuus- ja varastoalue, jolla merkittävä, vaarallisia kemikaaleja valmistava tai varastoiva laitos ja sen suoja- tai konsultointivyöhyke Suunnittelumääräys: Vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- tai rakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely. Erityistoimintojen alue Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät, puolustusvoimien, ampumaratatoiminnan, kaivostoiminnan, energia- ja jätehuollon sekä vesihuollon alueet ja kohteet. 19

29 Pohjavesialue Suojelumääräys: Suunnitelmissa ja toimenpiteissä alueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. Vesiensuojeluviranomaisille on suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Muinaisjäännöskohteita Suojelumääräys: Muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Museoviranomaisilta on muinaismuistolain mukaisesti pyydettävä lausunto suunnitelmista ja toimenpiteistä alueella. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kuntakaavoituksen yhteydessä on suoritettava puuttuvat muinaisjäännösinventoinnit. Uusi vesihuoltolinja Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu uusi vesijohtolinja kulkemaan Björkbodasta Skinnarvikiin osittain suunnittelualueen läpi. Kemiönsaaren Veden vesihuollon yleissuunnitelmaluonnoksessa vesijohtolinja on suunniteltu kulkemaan Skinnarvikintien vierustaa. Maa- ja metsätalous- /retkeily- / virkistysalue Suunnittelumääräys: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Loma-asutuksen mitoitus osa-alueittain 3-5 lay/km, vapaata rantaa 50%. Ote maakuntakaavasta. Osayleiskaava-alueen rajaus on lisätty kartalle sinisellä katkoviivalla. Varsinais-Suomen liitto on laatinut koko maakunnan kattavan tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan , ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä tehtyyn tuulivoimaselvitykseen (Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys ). Vaihemaakun- 20

30 takaavassa Nordanå Lövbölen alueelle on osoitettu tuulivoima-alue (tv 702). Aluemerkinnällä osoitetaan yli 10 voimalan tuulivoimapuistot. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan tuulivoimaloiden aluemerkinnän ohjausvaikutuksesta, että Maakuntakaavaan merkityt tuulivoimaloiden alueet tulee toteuttaa ensisijaisesti yleiskaavaa ja YVA-menettelyä hyödyntäen yli 10 voimalan kokonaisuuksina. Toteutus pienempinä kokonaisuuksina tulee tehdä yleiskaavalla tai ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti enintään 6 voimalan hankkeissa suunnittelutarveratkaisulla. Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Osayleiskaava-alueen rajaus on lisätty kartalle sinisellä katkoviivalla Yleiskaava Kaava-alueen pohjoisosa rajautuu voimassa olevaan Kemiön rantaosayleiskaavaan, joka on tullut voimaan elokuussa Rantaosayleiskaavassa Brokärrträsketissä kaavamerkintöinä on maaja metsätalousvaltainen alue sekä vesialue. Maasälpälouhoksen teollisuusalue rajautuu myös kaava-alueeseen. Etelässä kaava-alue rajautuu voimassa olevaan Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaavaan, joka on tullut voimaan huhtikuussa Rajautuvina kaavamerkintöinä on maa- ja metsätalousvaltainen alue, sekä lähellä olevat loma-asuntoalueet. 21

31 Yhdistelmä Kemiön rantaosayleiskaavasta (pohjoisessa) ja Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaavasta (lounaiskulma), sekä suunnittelualueen ohjeellinen rajaus sinisellä katkoviivalla Asemakaava Kaava-alueella tai sen lähellä ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa Rakennusjärjestys Kemiönsaaren rakennusjärjestys on astunut voimaan Tonttijako ja -rekisteri Kaava-alue kuuluu valtion kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen rasteriperuskarttaa, joka tulostetaan mittakaavassa 1: Rakennuskiellot Kemiönsaaren tekninen lautakunta on kokouksessaan asettanut Nordanå Lövbölen, Gräsbölen ja Misskärrin tuulivoimalle kaavoitettavat alueet rakennuskieltoon asti. Kielto pidennettiin teknisen lautakunnan kokouksessa jatkettavaksi asti Suojelupäätökset Kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Tuulivoimalahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia: YK:n ilmastosopimus EU:n ilmasto- ja energiapaketti EU:n energiastrategia Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Varsinais-Suomen maakuntaohjelma Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Energiapoliittiset ohjelmat Ilmansuojeluohjelma

32 Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005 Natura 2000-verkosto Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia Melun ohjearvot Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Osayleiskaavoitettavan alueen läheisyydessä ei ole muita kaavahankkeita Muut lähialueiden tuulivoimahankkeet Lähimmät nykyiset tuulivoimalat sijaitsevat Högsårassa. Saarella on kolme 2 MW:n tehoista tuulivoimalaa, jotka on otettu käyttöön vuonna Ne sijaitsevat 20 km päässä Nordanå Lövbölen kaava-alueesta. Kemiönsaaren kuntaan on Nordanå Lövbölen ohella ollut suunnitteilla viisi muuta tuulivoimapuistoa: Gräsböle. Lounaisvoima Oy suunnittelee 4 tuulivoimalan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan ja viimeisin suunnitteluvaihe, osayleiskaavaehdotus III, oli nähtävillä touko kesäkuussa Misskärr. Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan ja viimeisin suunnitteluvaihe, osayleiskaavaluonnos, oli nähtävillä syksyllä Stusnäs. SABA Wind Oy Ab suunnittelee enintään viiden tuulivoimalan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan, mutta osayleiskaavaluonnosta ei ole vielä julkaistu. Kasnäs. SABA Wind Oy Ab on suunnitellut kolmen tuulivoimalan rakentamista alueelle. Kemiönsaaren tekninen lautakunta päätti lopettaa tämän hankkeen tuulivoimasuunnittelun huhtikuussa Olofsgård. Konstsamfundet suunnittelee enintään 18 tuulivoimalaitoksen rakentamista alueelle. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista lokakuussa Påvalsby. Alueelle suunnitellaan osuuskuntamuotoista tuulivoimaprojektia, jossa olisi noin 15 tuulivoimalaa. Hankkeesta ei ole vielä tehty kaavoituspäätöstä. Kartta Kemiönsaaren tuulivoimahankkeista. 23

33 Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston alustavaa suunnittelua on tehty Varsinais-Suomen Energia Oy:ssä vuodesta 2010 alkaen. Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Hankkeen yleissuunnittelua on tehty ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä, ja se jatkuu ja tarkentuu arviointimenettelyn jälkeen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui Ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui lokakuussa Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on rakennettaville alueille tehty seuraavat selvitykset: Arkeologinen inventointi Luontoselvitys Liito-oravaselvitys Linnustoselvitys Maisemaselvitys Varjostustutkimus Meluselvitys Huoltotiesuunnitelma Televiestintä-, TV- ja säätutkaselvitykset Puolustusvoimien tutkaselvitys Ympäristövaikutusten arviointiselostus on kaavaselostuksen liitteenä. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen selvityksiä on täydennetty seuraavilla selvityksillä: Metsojen soidinpaikkaselvitys Päivitetty meluselvitys Päivitetty varjostusselvitys Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen päivitys Lepakoiden muutonselvitys Yhteisvaikutusarvio Muinaisjäännösselvityksen täydennys Merikotkatarkkailu 3. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen on ryhdytty Varsinais-Suomen Energia Oy:n aloitteesta. Varsinais-Suomen Energia Oy:n tavoitteena oli rakentaa Nordanå Lövbölen alueelle tuulivoimapuisto, jossa on 31 tuulivoimalaitosta. Sittemmin voimaloiden määrä on vähennetty 26:een. Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle ja että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella (MRL 77a ). Kaava-alue jää tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja infrastruktuurille osoitettuja rakennuspaikkoja lukuun ottamatta nykyiseen maa- ja metsätalouskäyttöön, sekä kaivos- ja maa-ainestenotto- ja virkistyskäyttöön. Voimalaitoksia on tarkoitus rakentaa Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Varsinais-Suomen Energia Oy pyysi hakemuksessaan Kemiönsaaren kuntaa, että se käynnistäisi tarvittavat menettelyt yleiskaavan laatimiseksi suunnitellun tuulivoimakokonaisuuden alueelle. Kemiönsaaren tekninen lautakunta on päättänyt alueen kaavoittamisesta kokouksessa Kemiönsaaren tekninen lautakunta on hyväksynyt Nordanå Lövbölen tuulipuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessa Kemiönsaaren tekninen lautakunta on kokouksessaan asettanut Nordanå Lövbölen, Gräsbölen ja Misskärrin tuulivoimalle kaavoitettavat alueet rakennuskieltoon asti. Kemiönsaaren tekninen lautakunta on hyväksynyt suunnittelusopimuksen Varsinais-Suomen Energia Oy:n kanssa koskien Nordanå Lövbölen tuulipuistoa kokouksessa Kemiönsaaren tekninen lautakunta on valinnut Ramboll Finland Oy:n Nordanå Lövbölen tuulipuiston osayleiskaavan kaavoituskonsultiksi kokouksessa

34 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä Osayleiskaavan tavoitteet Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisen kaava-alueelle ja että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella (MRL 77a ). Kaava-alue jää tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja infrastruktuurille osoitettuja rakennuspaikkoja lukuun ottamatta nykyiseen maa- ja metsätalouskäyttöön, sekä kaivos- ja maa-ainestenotto- ja virkistyskäyttöön. Voimalaitoksia on tarkoitus rakentaa 29, joiden kokonaiskapasiteetti on arviolta noin 66,7 116 MW Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet EU:n ilmasto- ja energiapaketti Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä strategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko Valtioneuvoston energiapoliittisessa selonteossa Suomen energiatuotannon tulevista linjauksista on tavoitteena lisätä uusiutuvia energiamuotoja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti on 447 MW (12/2013) ja tavoitetasoksi vuonna 2020 on asetettu 2'000 MW. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi vuositasolla voimakasta lisärakentamista ( MW/vuosi) Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Suunnitelman strategiassa vuodelle 2030 mainitaan mm. että "Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta ja tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla" Varsinais-Suomen maakuntaohjelma Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena mainitaan mm. että uusiutuvan energian osuus käytetystä energiasta on kasvanut merkittävästi sekä energiatehokkuutta ja energiasäästöä on lisätty. Toimenpiteenä edistetään maakunnallisen energiastrategian toteuttamista ja siinä erityisesti uusiutuvan energian tuottamisen lisäämistä Kunnan asettamat tavoitteet Kemiönsaaren kunta on laatinut suuntaviivat tuulivoimalle kunnan alueella kunnanvaltuuston päätöksellä Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua. Ne on esitetty tarkemmin kohdassa

35 3.4.4 Osallisten tavoitteet Varsinais-Suomen Energia Oy:n tavoitteena on rakentaa Nordanå Lövbölen alueelle 26 yksikköteholtaan noin 2,3 4 MW suuruista tuulivoimalaitosta. 4. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alue on kooltaan 1'634 ha. Suurin osa alueesta, 1'584 ha, on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Loput 51 ha on osoitettu erityisalueiksi (EK tai EO). Tuulivoimaloiden rakennusaloja on osoitettu yhteensä 26 kpl. Alueen pääasiallinen käyttötarkoitus pinta-ala ha osuus koko kaavaalueen pintaalasta M Maa- ja metsätalousvaltainen alue 1583,58 96,9 % EK Kaivosalue 37,07 2,3 % EO Maa-ainesten ottoalue 13,82 0,8 % YHTEENSÄ 1634, % Kaavamerkinnät Merkintä Kuvaus Määräys Maa- ja metsätalousvaltainen alue Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös ulkoiluun ja virkistykseen. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen sekä sähköaseman rakentaminen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja sekä pystytys- ja kokoonpanoalueita. Merkinnällä osoitetaan nykyiset kaivospiirit. Alueella saa harjoittaa kaivostoimintaa kaivos- ja ympäristöluvan mukaisesti. Kaivosalue Merkinnällä osoitetaan maaainesten ottoon varattavat alueet. Maa-ainesten ottoalue 26

36 Merkintä Kuvaus Määräys Tuulivoimalan alue Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Tuulivoimalan tornin korkeus saa olla enintään 145 metriä ja kokonaiskorkeus ei saa ylittää 205 metriä edellyttäen, että tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä ilmailuviranomaisen asettamia korkeusrajoituksia. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, myös siipien pyörimisalue, on sijoitettava kokonaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokoamis- ja pystytysalueet on huoltoalueita lukuun ottamatta maisemoitava rakentamisen jälkeen. Voimaloiden tulee olla säädettävissä niin, että meluhäiriö ja varjostushäiriö ei ole kohtuuton asuinrakennuksilla. Voimalat on voitava varustaa jäänpoistojärjestelmällä tai jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 mukainen lentoestelupa. Ennen tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämistä pitää Puolustusvoimilta pyytää lausunto. Tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla meluselvitykset valitulla voimalatyypillä. Ennen rakennuslupien myöntämistä tulee varmistaa, etteivät voimalat aiheuta melusäännösten ylittävää ääntä läheiselle asutukselle. Luku osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa alueelle saa sijoittaa Ohjeellinen tuulivoimalan sijainti Tuulivoimalan numero Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on tehty kaivospiirihakemus. Kaivosalueen laajennuksen tutkimusalue Merkinnällä osoitetaan alueet, joille on tehty valtaus. Kaivostoiminnan tutkimusalue 27

37 Merkintä Kuvaus Määräys Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. /1 Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen pienvesi, /2 Luonnontilainen suo, /3 Paikallisesti edustava pienvesikohde, /4 Lehtoalue, /5 Suolampi. Alueen käytössä on huomioitava, ettei luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Merkinnällä osoitetaan liito-oravan elinympäristö. Maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistaa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaan elinympäristön säilyminen sekä uhanalaisen lajin elinympäristön säilyminen (liito-orava). Muinaismuistokohde / -alue Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Numero viittaa kaavaselostuksessa olevaan luetteloon ja kohdekuvaukseen. Muinaisjäännöstä koskevissa toimenpiteissä ja suunnitelmissa menetellään kuten Muinaismuistolaissa on säädetty. Muinaisjäännöstä koskevista toimenpiteistä tai suunnitelmista on hyvissä ajoin etukäteen kuultava Museovirastoa tai maakuntamuseota. Suojavyöhyke Merkinnällä on osoitettu puolustusvoimien suoja-alue. Alueen rakennusluvista ja muista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Seveso III - konsultointivyöhyke Merkinnällä osoitetaan Seveso III - direktiivin mukaisen vaarallisia kemikaaleja käsittelevän ja varastoivan tuotantolaitoksen konsultointivyöhyke (1,5 km) Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoivaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Konsultointivyöhykkeellä sallitaan vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan. Suunniteltaessa suuronnettomuusriskille alttiiden toimintojen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen (TU- KES) lausunto. Tärkeä pohjavesialue (luokka I) Merkinnällä osoitetaan ympäristöhallinnon kartoituksiin perustuvat luokkien I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) mukaiset alueet. Alueella rakentamista rajoittavat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot. Ohjeellinen sähköasema 28

38 Merkintä Kuvaus Määräys Ohjeellinen maakaapeli Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset maakaapeliyhteydet. Maakaapelit tulee sijoittaa ensisijaisesti teiden yhteyteen. Uusien sähkölinjojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonarvoihin. Yhdystie Merkinnällä osoitetaan nykyiset yhdystiet Nykyinen tieyhteys Merkinnällä osoitetaan nykyiset tieyhteydet. Maakaapelit tulee ensisijaisesti sijoittaa teiden yhteyteen. Ohjeellinen merkittävästi parannettava tieyhteys ja maakaapeli Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen merkittävästi parannettava tieyhteys ja maakaapeli. Parannettavien tieyhteyksien ja maakaapelien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonarvoihin. Ohjeellinen uusi tieyhteys ja maakaapeli Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen uusi tieyhteys ja maakaapeli. Uusien teiden ja maakaapelien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonarvoihin. Osayleiskaava-alueen raja Alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja Koko kaava-aluetta koskevat määräykset Tätä osayleiskaavaa saa käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Alueen rakentamiseen liittyvät toimenpiteet tulee tehdä siten, että alueen luonnontilaan kohdistuva vaikutus on mahdollisimman vähäinen. Teiden, sähkölinjojen ja maakaapeleiden suunnittelussa ja rakentamisessa on säilytettävä luonnon ja kulttuuriympäristön arvot. Tuulivoimaloiden sähkönsiirtojohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä on voimalat purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava erillisen suunnitelman mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n nojalla määrätään, että osayleiskaava-alue on suunnittelutarvealuetta. 4.2 Kaavan vaikutukset Nordanå Lövbölen tuulivoimahankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen YVA-menettely. Hankkeesta vastaava on Varsinais-Suomen Energia Oy. YVA- 29

39 konsulttina toimi Sito Oy. YVA-selostus valmistui lokakuussa Yhteysviranomainen, Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausuntonsa Nämä aineistot ovat osayleiskaavaselostuksen liitteenä. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnit perustuvat pääsääntöisesti YVA-selostuksen ja yhteysviranomaisen lausunnon arviointeihin. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan ennakkoon toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa kaavan vaikutuksia verrataan nykytilaan. Kaavan vaikutusten arvioinnista on säädetty maankäyttö ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa MRL 9 ja MRA 1. Vaikutusarvioinnin toteuttaminen pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelmien ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko silta alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 9 ). Tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle tuo muutoksia nykytilanteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alue sijaitsee metsäisellä kallioalueella Nordanån ja Lövbölen välisellä alueella taajamarakenteen ulkopuolella. Tuulivoimaloiden lähellä rakentamista rajoittavat voimaloiden aiheuttama melu ja välkyntä. Kaava-alueen ympärillä sijaitsee asuin- ja lomarakennuksia monessa ilmansuunnassa. Tuulivoimalat estävät tämän asutuksen leviämistä lähemmäs tuulivoimaloita edellä mainittujen tuulivoimaloiden vaikutusten takia. Voimalaitokset, huoltotiet ja energiansiirtoon tarvittavat rakenteet vaativat aluevarauksia ja laajentavat siten teknisen huollon verkostoja. Kaava-alueen pääkäyttötarkoitukseksi osoitetaan maa- ja metsätalous. Kaava-alueella on nykyisin maa-aineistenotto- ja kaivostoimintaa, jotka merkitään kaavaan. Kaava-alueella ei ole muita maankäytönsuunnitelmia, joissa sille olisi osoitettu uutta rakentamista, eikä uutta loma- tai pysyvää asutusta. Kaava-alueelle on kuitenkin haettu nykyisen kaivospiirin laajennusta, sekä tehty uusi valtaushakemus. Nämä merkitään kaavaan varauksina. Suunnitellun maankäytön liikenteen järjestäminen ei edellytä muutoksia alueelliseen päätieverkkoon. Tuulivoimalat on suunniteltu rakennettavaksi niin keskitetysti kuin se on teknis-taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei vähennä merkittävällä tavalla alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Voimalaitosyksiköt ja tarvittavat rakenteet sijoitetaan riittävän etäälle luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista ja muinaisjäännöskohteita/alueista. Kaavalla ei ole merkittävää muutosta väestön, asumisen tai vapaa-ajan alueiden osalta aluerakenteeseen. Kaavassa osoitetun maankäytön toteuttaminen, kuten tuulivoimaloiden alueen rakentaminen ei edellytä yhdyskuntarakenteen hajauttamista, eikä uusien asuin-, virkistys- tai palvelualueiden toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Kaavan toteuttamisesta ei siten aiheudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Kaava vahvistaa metsä- ja peltoalueiden, sekä maa-ainestenoton ja kaivostoiminnan osalta toteutuneen tilanteen. Kaava edistää valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita (VAT) mahdollistamalla toteutuessaan uusiutuvan energiamuodon, tuulienergian, hyödyntämisen sähköntuotannossa. Kaava-alue ei sijaitse maakuntakaavan mukaisella tuulivoimaloille soveltuvaksi osoitetulla alueella, mutta maakuntakaavassa ei ole myöskään käsitelty tuulivoimaa. Kaava-alueelle ei ole nykyisessä maakuntakaavassa osoitettu muuta maankäyttöä tai aluevarauksia, jotka estäisivät tuulivoimahankkeen toteuttamisen. Tuulivoimavaihemaakuntakaava on kuitenkin kuulutettu vireille syyskuussa 2011 ja se hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa Se odottaa nyt vahvistuspäätöstä. Tuulivoimavaihemaakuntakaavassa alueelle on osoitettu tuulivoima-alue. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa (VAT) todetaan, että voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnyttävä olemassa olevia johtokäytäviä. Erityistavoitteissa todetaan lisäksi, että valtakunnalliset energiahuollon kannalta merkittävät voimajohdon linjaukset on otettava huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa. Sähkönsiirto tapahtuu rakentamalla uusi noin 4 kilometriä pitkä 110 kv maakaapeli, nykyiseen 110 kv voimajohtoverkkoon. Nykyisen johtokäytävän hyödyntäminen toteuttaa valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ja on maakuntakaavan mukainen. Tuulivoimapuiston sähköliittymä tehdään rakentamalla ke- 30

40 vyt sähköasema tuulipuistoalueelle, josta sähkö johdetaan uudella 110 kv kaapelilla nykyiselle 110 kv voimalinjalle. Sähköliittymä sijoittuu kokonaisuudessaan kunnan alueelle, eikä sillä siten ole ylikunnallisia vaikutuksia. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa esitettyjen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia tämän kaavan vaikutuksia on arvioitu omina kohtinaan. Näitä ovat mm. vaikutukset maisemaan, elinkeinoihin, elinoloihin ja viihtyvyyteen, kasvillisuuteen, eläimistöön, kulttuuri- ja luonnonperintöön, linnustoon, liikenteeseen sekä kaavan melu- ja varjostusvaikutukset Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Ihmisiin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista tuulivoimaloiden välkkyminen, varjostus ja melu rajoittavat kaava-alueen maankäyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen, joten kaava-alueelle ei voida jatkossa osoittaa tuulivoimaloiden toiminnasta häiriintyvää maankäyttöä. Alueen nykyinen maankäyttö voi jatkua ennallaan. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat pääsääntöisesti kaavaalueelle ja sen lähiympäristöön lukuun ottamatta maisemallista muutosta. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijoittuvat noin 700 metrin etäisyydelle lähimmästä ohjeellisesta tuulivoimalan paikasta. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee sekä ympärivuotista asutusta että loma-asutusta. Loma-asutus sijaitsee rannoilla, kun taas ympärivuotinen asutus keskittyy peltoalueiden reunoille. Idässä, Brokärrissä, sijaitsee sekä vakituisia asuinrakennuksia että loma-asutusta. Alue on kuitenkin luonteeltaan ympärivuotisesti asuttu. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee enemmän loma-asunoja, kuin vakituisia asuinrakennuksia. Rakentaminen on keskittynyt rannoille ja osittain myös peltojen reunoille. Tuulivoimalat voivat heikentää asumisviihtyvyyttä niillä, jotka asuvat näkemäalueella ja joita tuulivoimalan varjostus, ääni tai läheisyys voi häiritä. Osayleiskaavassa on määräys, että tuulivoimaloiden melu- ja välkehäiriötä tulee pystyä säätämään tarvittaessa. Melu- ja varjostusvaikutukset on käsitelty luvuissa ja Tuulivoimaloiden etäisyydet lähimpään asutukseen mitattuna kaavaan merkitystä tuulivoimalan sijainnista (lähde: Maastotietokanta, Kemiönsaaren rakennusvalvonta) Vaikutukset palveluihin Tuulivoimalahankkeella ei ole vaikutusta palveluihin eikä niiden kysyntään käytön aikana Vaikutukset virkistykseen Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset kuljetukset, perustusten ja tieyhteyksien maarakennustyöt ja työkoneet voivat häiritä alueen virkistyskäyttäjiä, kuten myös toiminnan aikainen melu, varjostus ja maiseman muutos. Tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikaisia melu-, maisema- ja varjostusvaikutuksia on tarkasteltu omana kohtanaan. Rakentamisen aikaiset liikkumisrajoitukset koskevat vain rakennettavien alueiden lähiympäristöä ja ovat tilapäiset. Alueella 31

41 voidaan ulkoilla, sienestää ja marjastaa rakentamisvaiheen jälkeen. Alueella ei ole merkittyjä virkistyskohteita tai -reittejä. Rakentamisen aikana ihmistoiminnan lisääntyminen alueella voi vaikuttaa eläinten esiintymiseen voimakkaimman rakentamisen alueilla sekä vaikuttaa varsinaisten rakennustöiden aikana myös väliaikaisesti alueen käyttöön metsästyksessä. Kaivos- ja maaainestenottotoiminnasta aiheutuviin häiriöihin ei tule muutoksia verrattuna nykytilanteeseen. Kaava-aluetta käytetään maatalouden ja metsänhoidon lisäksi lähinnä ulkoiluun, luonnon tarkkailuun sekä metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden ääni, varjostus tai näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevinä tekijöinä. Talviaikana voimalan lähistöllä liikkumiselle aiheuttaa pienen riskin se, että tietyllä säällä voimalasta voi irrota lunta tai jäätä. Kaavamääräyksissä on määräys, että voimalat on voitava varustaa jäänmuodostusta ehkäisevällä järjestelmällä. Joidenkin ulkoilua, retkeilyä ja luonnosta nauttimista tuulivoimalan näkeminen voi häiritä laajemmallakin alueella. Osa taas saattaa retkeillä katsomaan tuulivoimaloita Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen Maa- ja metsätaloudesta, alueen virkistyskäytöstä ja tuulivoimapuiston toiminnasta aiheutuva liikenteen määrä alueella on vähäinen. Alueella olevista maa-ainestenotosta ja kaivostoiminnasta aiheutuu sen sijaan jonkun verran raskasta liikennettä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisilla vaikutuksilla liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen on suurempi vaikutus, kun taas toiminnan aikaiset vaikutukset ovat vähäiset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulivoimalaitosten rakentamisen aikana. Rakentamisen aikana liikenteessä on suuri määrä raskasta ja muuta liikennettä hidastavia erikoiskuljetuksia. Tuulivoimalaitoksen osat ovat metriä pitkiä. Painavimmat osat voivat painaa jopa 100 tonnia, ja kuljetuskaluston kanssa jopa 200 tonnia. Kuljetukset vaativat tiestöltä kantavuutta ja loivia kaarresäteitä. Erikoispitkät ja raskaat kuljetukset vaativat erikoiskuljetusluvan ELY-keskuksen liikenne ja infra -vastuualueelta. Erikoiskuljetusten ajaksi on teiden varsilta tarvittaessa poistettava tilapäisesti liikennemerkkejä, katuvalaisimia ja muita laitteita, jotka sijoituksena puolesta eivät mahdollista kuljetuksen perille pääsyä. Vaativimpien kuljetusten aikana voidaan tilapäisesti tie sulkea muulta liikenteeltä tai muutoin rajoittaa liikennettä kuljetuksen ajaksi. Edellä mainitut tilanteet ovat kuitenkin tilapäisiä ja hetkellisiä eikä niillä ole kovin suurta vaikutusta itse liikenneturvallisuuteen, lähinnä liikenteen sujuvuus saattaa kärsiä. Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi alueen tiestöllä. Esimerkiksi yhden teräsbetoniperustuksen rakentamisessa tarvittava betonimäärä merkitsee yli sata käyntikertaa tavalliselta betonisäiliöautolta. Teräsbetoniperustukseen tarvittava betonimäärä on noin 600 m 3 ja tavallisen betonisäiliöauton kuormakoko on 5 6 m 3. Perustusten rakentamiseen liittyvän liikenteen lisäksi myös huoltoteiden rakentamiseen ja olemassa olevien teiden kantavuuden parantamiseen liittyvä liikenne kasvattaa merkittävästi alueen nykyistä liikennettä. Tuulivoimalaitoksia palvelemaan tarvitaan rakennus- ja huoltoteitä. Tiet ovat sorapintaisia ja 4 6 metriä leveitä. Teiden rakennustarve on tässä tapauksessa kohtalainen, koska tuulivoimalaitosten tarvittavat tiet pyritään mahdollisimman pitkälle tehdä nykyisiä metsäautoteitä vahvistamalla. Uusia liittymiä ei tule yleisille teille, vaan tuulivoimapuisto käyttää nykyisiä metsäautoteiden ja yksityisteiden liittymiä. Hankealueelle asti johtavat hyväkuntoiset tiet, mutta esimerkiksi Lövbölentie on melko kapea. Tie saatetaan joutua katkaisemaan hetkittäin isojen kuljetusten takia. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei aiheuta merkittävää vaikutusta liikenteen järjestämiseen. Raskaan liikenteen kasvu rakentamisaikana saattaa aiheuttaa vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Raskaan kuljetusten kääntymiset yleisiltä teiltä risteäville huoltoteille lisäävät riskiä liikenneonnettomuuksien, kuten peräänajojen syntyyn. Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Kuljetukset hankealueelle voidaan hoitaa usealla eri tavalla. Turbiinit voidaan mahdollisesti kuljettaa alueelle Hangosta. Maanteitse vaihtoehtona on hoitaa kuljetukset Hangosta Perniöön ja sieltä Kemiöön idästä Strömman kanavan yli. Pidempi vaihtoehto on ajaa kuljetukset Perniöstä vielä Sauvon kautta ja ajaa Kemiöön pohjoisesta. On myös mahdollista hoitaa kuljetukset Hangosta meriteitse Kemiöön. Silloin vaihtoehtona on käyttää Skinnarvikin lastauspaikkaa tai Mjösundin satamaa, josta kuljetukset hoituisivat teitä pitkin hankealueelle. Taalintehtaan satama voisi myös olla yksi vaihtoehtoinen lastauspaikka. 32

42 Tuulivoimakomponenttien mahdolliset reitit hankealueelle Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Tuulivoima-alueen toiminnan aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäisiä. Tuulivoima-alueen toiminnan aikaiset huoltokäynnit tehdään pääasiassa pakettiautolla, ja huoltokäyntejä odotetaan olevan noin kolme vuodessa jokaista tuulivoimalaitosta kohti. Sähkönsiirron käytön aikaiset vaikutukset liikenteeseen jäävät vähäisiksi. Liikennettä aiheuttaa lähinnä sähköverkon, sähköasemien ja kaapeleiden huoltotyöt Vaikutukset lentoliikenteeseen Tuulivoimaloiden vaikutus lentoturvallisuuteen ja ilmaliikenteen sujuvuuteen selviää lentoestelupamenettelyn kautta. Tuulivoimapuiston alueella lentoestepinta on tasolla +370 metriä ja tuulivoimaloiden lakikorkeus jää alle kyseisen tason. Ilmailulain (1194/2009) 165 mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee tuulivoimayhtiö. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut ohjeet lentoestevalojen sijoittamisesta tuulivoimapuistoissa (Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen, ). Voimaloissa, joiden kokonaiskorkeus ylittää 150 metriä, tulee ohjeiden mukaan käyttää päivisin B-tyypin suuritehoinen (100'000 cd) vilkkuva valkoinen valo konehuoneen päällä. Kaksi 50'000 cd:n valot katsotaan riittäväksi. Öisin tulee käyttää B-tyypin suuritehoinen (2'000 cd) vilkkuva valkoinen, B-tyypin keskitehoinen (2'000 cd) vilkkuva punainen tai C-tyypin keskitehoinen (2'000 cd) kiinteä punainen valo konehuoneen päällä. Tuulivoimapuiston lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti. Mikäli voimalan maston korkeus on 105 m tai enemmän maanpinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa A-tyypin pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, enintään 52 m, välein. Nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 %:iin näkyvyyden ollessa yli 5'000 m ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli 10'000 m. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Tuulivoimalapuiston 33

43 pystyttäjä tekee suunnitelman valojen ryhmittelystä ja toimittaa sen Trafille. Ehdotus lentoestevalojen ryhmittämiseksi on esitetty seuraavalla kartalla. Lentoestevalosuunnitelma (lähde: Varsinais-Suomen Energia Oy) Vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin Inventoinnin ja muinaisjäännösrekisterin perusteella on kaavassa osoitettu muinaismuistoalueet ja -kohteet. Osayleiskaava edistää muinaisjäännösten ja rakennetun ympäristön arvojen säilymistä. Muinaisjäännösalueille ei osoiteta uutta maankäyttöä, jolla voisi olla nykytilanteesta poikkeavia vaikutuksia muinaisjäännöksiin. Muinaisjäännösten sijainti on huomioitu alueen huoltotiesuunnitelmaa laadittaessa ja on huomioitava rakennustöiden yhteydessä. Inventoinnissa luokan 3 saaneet kohteet ei ole merkitty kaavakartalle. Lisäksi yksi jo rakennettu tie on aikoinaan rakennettu muinaisjäännösalueen halki. Koska kyseiselle tielle ei suunnitella toimenpiteitä sen reitti on piirretty kaavakartalle nykyistä linjausta seuraten. Tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittava noin 60 x 80 metrin kokoinen alue muuttuu täysin kasvillisuuden poistuessa ja aluetta tasattaessa. Sama tilanne koskee rakentamisessa ja huoltotöissä tarvittavia uusia teitä. Kiinteiden muinaisjäännösten säilymisen lisäksi on tärkeää säästää kohteita ympäröivä luonnonympäristö siten, että katsojan on mahdollista hahmottaa muinaisjäännöksen sijainti suhteessa maastonmuotoihin ja paikalla vallitseviin luonnonolosuhteisiin ja ymmärtää näin muinaisjäännös osana historiallista ympäristöä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella ei sijaitse arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita tai alueita. Vakituiseen ja loma-asumiseen kohdistuvat kaavan vaikutukset on arvioitu kohdassa ja vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin kohteisiin ja alueisiin kohdassa Maa- ja metsätalousalueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Tuulivoimaloiden perustamisessa ja rakentamisessa käytettävä laitteisto ja kuljetuskalusto ovat kooltaan erittäin suuria. Rakentamisen aikana syntyvät vaikutukset ovat pääasiassa paikallisia ja pienialaisia. Rakentamisen visuaaliset vaikutukset ulottuvat rakentamisen alkuvaiheessa pääasiassa lähimaisemaan. Tuulivoimalarakenteiden noustessa korkeammalle kohti lopullista korkeuttaan visuaaliset vaikutukset ulottuvat myös kaukomaisemaan. Rakentamisessa käytettävä laitteisto ja keskeneräiset tuulivoimalat voivat synnyttää väliaikaisesti sekavan maisemakuvan. Rakentamiseen vaadittava tila on nykytekniikalla noin 60 x 80 m tuulivoimalaa kohden. Tämän alan 34

44 lisäksi myös rakentamisessa tarvittavat uudet tiet muuttavat lähimaisemaa. Koko tuulivoimapuiston rakentaminen pyritään toteuttamaan yhden tai puolentoista vuoden aikana. Osayleiskaavassa merkitään se alue, jolle tuulivoimalan perustukset tulee ja voi sijoittaa pistekatkoviivalla (merkinnällä tv). Tuulivoimalan kaikki osat tulee pysyä tämän alueen sisäpuolella. Perustuksen paikka on esitetty punaisella keskimerkinnällä ohjeellisena Vaikutukset tekniseen huoltoon Kaavan mukainen maankäyttö edellyttää tuulivoimapuiston osalta muutoksia tekniseen huoltoon. Muiden maakäyttömuotojen osalta, kuten maa- ja metsätalouden harjoittamisen osalta nykyiset verkostot ja yhteydet ovat riittävät. Tuulivoimapuistoon rakennetaan sähköasema, josta sähkö johdetaan noin 4 km pitkällä 110 kv - maakaapelilla nykyiselle Kemiön sähköasemalle. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle tapahtuu 20 kv maakaapelein. Maakaapelit rakennetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen. Tuulivoimaloilla tehdään huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä voimalaa kohti noin 2 5 kertaa vuodessa ja ennakoimattomia huoltokäyntejä saman verran. Tuulivoimaloiden, niihin liittyvien maakaapelien, sähköaseman ja voimalinjan rakentaminen edellyttävät huoltotieyhteyksien parantamista, mitä varten on laadittu huoltotiesuunnitelma. Sähkönsiirto tuulivoima-alueelta valtakunnanverkkoon tehdään uudella 110 kv maakaapelilla, joka liitetään Kemiön nykyiseen sähköasemaan Vaikutukset maisemaan Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloista, huoltoteistä sekä niitä yhdistävistä maakaapeleista, jotka kytketään sähköasemaan. Tuulivoimaloiden vaikutusten voimakkuuteen vaikuttavat niiden lopullinen koko ja malli. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa sekä teräsrakenteisena putkimallina että ristikkorakenteisena terästornina. Visuaalisten vaikutusten laajuuteen vaikuttaa merkittävästi toteutettavien tuulivoimaloiden koko, malli ja sijoittuminen maisemassa. Kaavaalueelle suunnitellut tuulivoimalayksiköt koostuvat noin 140 metriä korkeasta tornista ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on noin 120 metriä. Tuulivoimalan tornin enimmäiskorkeus kaava-alueella on 145 metriä ja kokonaiskorkeus 205 metriä. Voimalaitoksilla tullaan edellyttämään lentoestevalaistusta. Päivämerkintöjä, eli lapojen varustaminen kolmella punaisella raidalla, ei edellytetä. Lapojen, konehuoneen ja tornin ylimmän 2/3 tulee olla valkoinen. Tuulivoimaloiden valaisimet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Valaistus voi näkyä laajalle kirkkaana yönä. Lopullinen tieto vaadittavaista lentoestevaloista saadaan rakennusvaiheessa, kun jokaiselle voimalalle hae- 35

45 taan oma lentoestelupa. Lentoestevalojen teknisistä ominaisuuksista ja sijoittelusta on kerrottu luvussa Saariston maisemakuva on hyvin vaihteleva ja siihen vaikuttavat mm. saaristovyöhyke, saarten koko ja kasvillisuus, vuodenaika ja luonnontilaisuus. Saariston maisemakuva on yleisesti ottaen herkkä ja sen sietokyky muutoksille ja maisemahäiriöille on heikko. Manner- ja sisäsaaristossa sietokyky on kuitenkin tavallisesti parempi kuin väli- ja ulkosaaristossa. Maisemakuvassa tapahtuvat muutokset saattavat vaikuttaa hyvinkin laajalle alueelle ja vaihtelevasta maastosta johtuen tuulivoimaloiden näkyminen eri maastokohdissa vaihtelee paljon. Tuulivoimalat aiheuttavat näkyvän elementin maisemakuvassa. Visuaalisten vaikutusten voimakkuus ja havaittavuus riippuvat paljon tarkastelupisteestä ja ajankohdasta. Tuulivoimaloiden suuresta koosta johtuen visuaaliset muutokset maisemassa voivat ulottua laajallekin alueelle. Vaikutusalueen laajuus riippuu alueen topografiasta ja peitteisyydestä (kasvillisuudesta). Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa maisemavaikutukset on arvioitu tiivistetysti seuraavalla tavalla: Sisävyöhykkeellä (0-400 m) tuulivoimaloiden vaikutukset kohdistuvat erityisesti maisemarakenteeseen. Tuulivoimaloiden rakenteet ja hankealueen sisäinen tiestö muuttavat alueen luonnonolosuhteita, joskin vaikutukset ovat osittain palautuvia. Maiseman kokemiseen vaikuttaa visuaalisten tekijöiden lisäksi muun muassa tuulivoimaloiden koko ja liikkumismahdollisuudet alueella. Dominanssivyöhykkeellä (400-1'600 m) tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa erityisesti peltoaukioilta ja rannikkoalueilta katsottaessa. Kasvillisuus rajaa paikoin näkymäakselien muodostumista. Visuaalisten vaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa tuulivoimaloiden määrä ja niiden sijoittuminen hankealueelle. Lähialueella (1,6 5 km) tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti laaksojen viljelysmaisemaan sekä rannikko- ja merialueille. Kasvillisuuden säilyttäminen näkymien häivyttämiseksi hankealueelle on tärkeää kylissä ja taajamissa sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla. Visuaalisten vaikutusten merkittävyyteen vaikuttaa tuulivoimaloiden määrä. Välialueella (5 12 km) tuulivoimaloista aiheutuu visuaalisia vaikutuksia laajoille peltoaukioille sekä meri- ja saaristoalueille, joilta avautuu suoria näkymiä kohti hankealuetta. Muualla vaihtelevat maastonmuodot heikentävät tuulivoimaloiden näkyvyyttä maisemassa. Useamman yksittäisen tuulivoimalan näkyminen lisää tuulivoimapuiston hallitsevuutta maisemakuvassa. Tuulivoimaloista aiheutuu kaukoalueella (12 20 km) vähäisiä tai kohtalaisia vaikutuksia. Avoimilta merialueilta sekä joiltakin rannikkoalueilta tuulivoimalat näkyvät selkeällä säällä hyvin, mutta muualla tuulivoimaloiden hallitsevuutta maisemassa vähentää muun muassa vaihtelevat maastonmuodot ja kasvillisuus. Ulommalla kaukoalueella (yli 20 km) tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset ovat vähäisiä. Tuulivoimaloiden hahmottamiseen horisontissa vaikuttaa merkittävästi katselupiste ja sääolosuhteet. 36

46 Tuulivoimaloiden teoreettinen näkyvyysalue, arvioitu tornin kärkeen asti (141 m korkeus). Mallinnuksessa on huomioitu maaston muoto ja yleistetty puuston peitteisyys. Mallinnus ei huomioi vaikutuksen vähenemisen etäisyyden kasvaessa (lähde: Varsinais-Suomen Energia) Vaikutukset kulttuuriympäristöön sekä arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, mutta hankealue sijaitsee Lounais-Suomen kulttuurihistoriallisesti rikkaalla alueella, jossa on useita arvokkaaksi luokiteltuja maisema- ja kulttuuriympäristöalueita. Hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsee neljä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1995) valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitettua maisema-aluetta, sekä neljä maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Näiden rajaukset ovat osittain päällekkäiset. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut Kemiönsaaren rakennuskantaa koskevan kulttuuriympäristöinventoinnin vuosina Tuulivoimahankkeen lähivaikutusalueella olevat kohteet on esitetty maisemaselvityksessä. Kaava-alueetta ympäröivissä kylissä on lukuisia historiallisesti, maisemallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja kyliä. Vaikutukset arvokkaisiin kohteisiin on tarkasteltu havainnekuvien avulla. Havainnekuvat ja maisemaselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Hankealueen tarkastelualueella on myös useita inventoituja perinnemaisemia, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi. Kohteet on tarkemmin esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Tuulivoimalat tulevat toteutuessaan muuttamaan alueen kulttuuriympäristön luonnetta niille alueille, joille tuulivoimalat näkyvät laajasti. Vaikutuksia etäisyysvyöhykkeittäin on arvioitu kaavaselostuksen liitteenä 2 olevassa YVA-selostuksessa ja maisemaselvityksessä (liite 8). Tuulivoimalat tuovat perinteiseen viljelymaisemaan uuden ajallisen kerrostuman. Vaikutuksista muinaisjäännöksiin on kerrottu kappaleessa

47 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa kaava-alueen luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi voimaloiden pystytyspaikoilla (noin 60 x 80 m kokoisella alueella) ja huoltotiestön osalta. Rakennettavilla alueilla puuston hakkuu, maaston tasaaminen ja muut rakentamiseen liittyvät toimet aiheuttavat luonnonympäristön häviämistä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana alueella liikkuminen voi aiheuttaa pysyviä tai väliaikaisia muutoksia myös varsinaisia rakentamisalueita laajemmilla alueilla. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa työkoneiden liikkumisesta aiheutuvat kasvillisuuden ja maaston kulumisvauriot sekä puuston kaataminen ahtailla alueilla voimaloiden komponenttien kuljettamisen ja kokoamisen yhteydessä. Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia muutoksia kaava-alueen vesitaloudessa. Rakentamisen aiheuttama maakerrosten tiivistyminen ja muutokset veden pintavalunnassa voivat vaikuttaa myös rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin luontotyyppeihin. Vesitalouden muutoksille erityisen herkät kohteet, kuten pienvedet ja suoalueet, voidaan tielinjojen tarkemmassa suunnittelussa huomioida niihin kohdistuvien haitallisten muutosten ehkäisemiseksi. Tuulivoimapuiston suunnitellut rakenteet (tuulivoimalat, huoltotiet ja sähkönsiirtoyhteydet) sijoittuvat pääasiassa metsätalouskäytössä oleville alueille, jotka ovat luontoarvoiltaan tavanomaisia. Arvokkaat ja edustavimmat alueet jäävät rakentamatta. Tiestössä hyödynnetään mahdollisimman pitkälle alueen olemassa olevat metsätiet Vaikutukset eläimistöön Rakentamisalueisiin kohdistuvien suorien kasvillisuusvaikutusten lisäksi tuulivoimapuiston rakentaminen aiheuttaa muun rakentamisen tavoin myös elinympäristöjen pirstoutumista. Pirstoutuminen tarkoittaa yhtenäisen luonnonympäristön muutosta toisistaan erillisiksi saarekkeiksi ja sillä on siten negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset linnustoon Pesimälinnusto: rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää rakentamisaikanaan ihmistoimintaa ja siitä aiheutuvia häiriötekijöitä (mm. melu) hankealueella, millä voi olla vaikutusta alueella pesiviin lintulajeihin. Rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät kohdistuvat pääasiassa tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakentamisalueille, minkä takia niistä aiheutuvien vaikutusten voidaan arvioida jäävän pääasiassa rakentamisalueiden läheisyyteen. Poikkeuksen tähän tekevät lähinnä rakentamisen mahdollisesti edellyttämät junttaus- ja louhintatyöt, joista aiheutuva melu voi ulottua laajemmallekin alueelle. Pesimälinnusto: tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset Yleisesti tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin ja linnustoon voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan, joiden vaikutusmekanismit ovat erilaiset. Nämä vaikutusluokat ovat: 1. Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon 2. Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä yhdyskäytävillä sekä muuttoreiteillä 3. Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon ja lintupopulaatioihin Tuulivoimapuiston sijoitusalueen luonne määrittelee osaltaan sen, mitkä tekijät nousevat hankkeen linnustovaikutusten kannalta merkittävimpään asemaan. Maa-alueilla tuulivoimalat sekä niiden oheistoiminnot sijoittuvat usein suoraan lintulajien pesimäympäristöjen läheisyyteen, minkä takia linnustovaikutusten voidaan näiden hankkeiden osalta ennakoida aiheutuvan pääasiassa elinympäristöjen muuttumisesta sekä lisääntyvistä häiriötekijöistä lintujen pesimäalueilla. Törmäysriskit Törmäyksistä johtuvaa lintukuolleisuutta aiheuttavat sekä lintujen yhteentörmäykset varsinaisten tuulivoimaloiden että myös törmäykset tuulivoimapuistoon liittyvien muiden rakenteiden, kuten sähkönsiirrossa käytettävien voimajohtojen, kanssa. Voimakkaimmin tuulivoimapuiston aiheuttaman törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat yleisesti alueella vallitsevat sääolosuhteet, yleinen topografia ja maastonmuodot, tuulivoimapuiston koko, rakennettavien tuulivoimaloiden rakenne 38

48 ja pyörimisnopeus sekä alueen lintumäärät ja niiden lentoaktiivisuus. Ympäristöolosuhteiden lisäksi eri lintulajien alttius yhteentörmäyksille tuulivoimaloiden kanssa vaihtelee huomattavasti myös lajin fyysisten ominaisuuksien ja lentokäyttäytymisen mukaan. Suurimmat törmäysriskit kohdistuvat erityisesti isokokoisiin ja hidasliikkeisiin lintulajeihin, mm. petolinnut, kuikat ja haikarat, joiden mahdollisuudet nopeisiin väistöliikkeisiin ovat rajatummat. Häiriö- ja estevaikutukset Törmäyskuolleisuuden ohella linnustovaikutuksia voi tuulivoimarakentamisesta aiheutua myös lintujen yleisen häiriintymisen ja estevaikutusten kautta, jotka voivat osaltaan muuttaa lintujen vakiintuneita käyttäytymismalleja hankealueella ja sen lähiympäristössä. Häiriöllä (häiriintymisellä) tarkoitetaan tässä yhteydessä lintujen yleistä siirtymistä kauemmas rakennettavien tuulivoimaloiden läheisyydestä, mikä voi rajoittaa linnuille soveltuvien ruokailu- tai lisääntymisalueiden määrää sekä vaikeuttaa niiden ravinnonsaantia ja pesäpaikkojen löytämistä. Vaikutukset pesimälinnustoon Nordanå Lövbölen alueella Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset pesimälinnustoon on arvioitu tiivistetysti seuraavalla tavalla. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu asumattomalle alueelle, jolla on kuitenkin aktiivista toimintaa ympäri vuoden kaivannaisteollisuuden toiminnasta johtuen. Lisäksi alueella harjoitetaan metsätaloutta. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää toimintaa hankealueella jonkin verran, mikä tulee todennäköisesti näkymään myös alueen pesimälinnustossa. Voimakkain vaikutus syntyy rakentamisaikana. Rakentamisalueiden pinta-ala on kokonaisuudessaankin suhteellisen pieni, jolloin elinympäristömuutoksetkin jäävät maltillisiksi. Hankkeen rakentamisvaiheen jälkeen ihmistoiminta alueella jälleen vähenee, minkä vuoksi aktiivinen lintuihin kohdistuva häirintä todennäköisesti vähenee lähelle lähtötilannetta. Suoran ihmishäirinnän väheneminen mahdollistaa joidenkin lintulajien palautumisen hankealueelle rakentamisvaiheen jälkeen. Toisaalta hankealueella on muuta toimintaa (kaivannaistoiminta), joka aiheuttaa häiriöitä usealla eri osalla tuulivoimapuiston aluetta. Tuulivoimapuiston alueella pesivistä lajeista tuulivoimapuiston rakentaminen tulee todennäköisesti vaikuttamaan voimakkaimmin juuri petolintujen (hiirihaukka, kanahaukka, viirupöllö) sekä metson esiintymiseen hankealueella ja sen lähiympäristössä. Merkittävimmäksi vaikutusmekanismiksi voidaan tässä yhteydessä nostaa erityisesti ihmistoiminnasta aiheutuvien häiriötekijöiden lisääntyminen alueella rakentamisaikana ja toissijaisesti elinympäristöjen pirstoutuminen, jotka voivat osaltaan vaikuttaa em. lajien pesä- sekä metsolla myös soidinpaikan valintaan. Voimakkaimpia häiriötekijät ovat erityisesti hankkeen rakentamisvaiheessa, jolloin alueella joudutaan suorittamaan melko laaja-alaisia rakentamistoimia. Hankkeen toteuttamisen jälkeen aktiivinen ihmistoiminta alueella jälleen vähenee, minkä seurauksena häiriytynyt pesimälinnusto palautuu osittain tuulivoimapuistoalueelle. Todennäköisesti tuulivoimalat tulevat kuitenkin ainakin osittain alentamaan alueen houkuttelevuutta petolintujen pesimäpaikkana, mikä voi hidastaa petolintujen asettumista pesimään alueelle. Erityisesti suurikokoiset petolinnut ovat yleensä voimakkaasti reviiriuskollisia ja ne voivat pesiä usein vuosia samalla reviirillä tai samassa pesäpuussa. Petolintujen reviiriuskollisuus voi osaltaan vaikuttaa myös siihen, miten ja kuinka nopeasti tuulivoimapuiston vaikutukset alueen petolintulajistoon tulevat näkyviin. Petolintujen reviiriuskollisuus voi osaltaan ehkäistä hankkeen petolintuihin kohdistamia vaikutuksia. Häiriötekijöiden ohella tuulivoimalat aiheuttavat toimintavaiheessaan törmäysriskin alueella ja sen läheisyydessä pesiville lintulajeille. Törmäysriskiä on kuitenkin viimeaikaisissa tutkimuksissa pidetty vähäisempänä tekijänä kuin elinympäristöön kohdistuvia suoria ja epäsuoria muutoksia (elinympäristön muutos rakentamisen seurauksena, elinympäristön laaja-alaisempi pirstoutuminen sekä häiriöt, kuten melu ja liikkuminen). Hankealueella pesivistä lajeista erityisesti petolintu- sekä metsäkanalintulajit kuuluvat lajeihin, jotka arvioidaan nykytiedon perusteella törmäysaltteimmiksi lajiryhmiksi. Petolintujen on havaittu osoittavan jopa melko voimakasta välinpitämättömyyttä niiden lentoreitille osuvista tuulivoimaloista, mikä voi altistaa ne myös törmäyksille tuulivoimaloiden lapojen kanssa. Nordanå Lövbölen alue on pääosin metsämaata, joka ei ole petolintujen (mm. useat haukat) ensisijaista saalistusympäristöä, kuten esimerkiksi avoimet peltoympäristöt. Petolinnut suosivat saalistuslentojen yhteydessä nousevia ilmavirtauksia, minkä vuoksi ne voivat saalistuslennoilla kaarrella pitkään tuulivoimaloiden roottorien korkeudella. Metsäkanalinnuilla törmäyskuolemien syyksi on arvioitu 39

49 melko huonoa lentotaitoa, mikä altistaa ne törmäyksille sekä tuulivoimaloiden mutta myös niiden edellyttämien oheisrakenteiden (mm. voimajohdot) kanssa. Erityisesti metson liikkuminen nykyaikaisten tuulivoimaturbiinien toimintakorkeuksilla (> 50 m) on harvinaista, joten metsolle ei aiheutune merkittävää törmäysriskiä. Tuulivoimapuiston sisäisen sähköverkon suunnittelun lähtökohtana on pyrkimys käyttää mahdollisimman paljon maakaapelia sähkönsiirrossa. Ilmajohdot korvaava maakaapeli poistaa törmäysriskin. Suojelullisesti huomionarvoisista lajeista suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutukset voidaan arvioida suurimmiksi suurilla petolinnuilla (hiirihaukka, varpushaukka, nuolihaukka ja huuhkaja) sekä metsolla, joiden reviirien laaja-alaisuus rajoittaa osaltaan niiden kokonaisparimäärää. Pesimälinnustoselvityksessä edellä mainituista metsoja havaittiin 4 (3 koirasta ja yksi pesivä naaras), yksi hiirihaukka, varpushaukka ja nuolihaukka sekä kaksi huuhkajareviiriä. Suunnitellulla tuulivoimapuistolla voi olla vaikutusta em. lajien esiintymiseen paikallisella tasolla, kun taas lajien alueellisen esiintymisen kannalta vaikutukset ovat vähäisiä. Huuhkajan reviirien välittömässä läheisyydessä ei ole osoitettu tuulivoimaloiden paikkoja, joten lajin esiintymisedellytykset jatkossakin säilynevät. Tuulivoimapuiston alueella (länsiosassa) on vanha kalasääsken pesä. Sääksen ei ole todettu pesineen paikalla useampaan vuoteen. Voimaloiden rakentaminen voi vaikuttaa pesän tulevaan mahdolliseen käyttöön negatiivisesti. Varpuslintujen sekä mm. tikkojen osalta vaikutukset rajautuvat todennäköisesti em. lajeja selkeämmin voimaloiden sijoituspaikkojen ympäristöön. Kaikkiaan tuulivoimapuiston vaikutukset pesimälinnustoon kohdistuvat paikalliselle tasolle. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi aiheuttaa muutoksia pesimälinnuston rakenteessa sekä tiettyjen lajien parimäärissä niitä vähentäen. Vaikutukset muuttolinnustoon Tuulivoimapuisto muodostaa törmäysriskin myös muuttolinnustolle. Törmäysriskin ohella tuulivoimapuistot voivat synnyttää muuttolinnustolle myös nk. estevaikutuksia, joissa voimalat tai voimala-alueet estävät lintuja käyttämästä niille vakiintuneita muutto- tai ruokailulentoreittejä. Tällöin linnut voivat joutua kiertämään niiden reitille tulevan esteen, millä voi erityisesti suurien tuulivoimapuistojen ja lintujen säännöllisten lentoreittien kohdalla olla merkitystä lintujen vuorokausittaisen energiantarpeen ja tätä kautta edelleen yleisen elinkyvyn kannalta. Muuttolintujen osalta yksittäisestä tuulivoimapuistoalueesta ja sen väistämisestä aiheutuvan matkanlisäyksen merkitys lintujen muutonaikaiseen energiankulutukseen on kokonaisuudessaan arvioitu varsin pieneksi, joskin myös tämän vaikutuksen suuruus voi korostua lintujen muuttoreitille osuvien tuulivoimapuistoalueiden määrän kasvaessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset muuttolinnustoon on arvioitu tiivistetysti seuraavalla tavalla. Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston kevät- ja syysmuutontarkkailun aikana havaittiin tuulivoimapuiston alueella yhteensä 143 lajia (kevätmuutolla 43, syysmuutolla 79, osa lajeista samoja). Kevätmuuttoseurannassa havaittu yksilömäärä tuulipuiston alueella oli kaikkiaan yksilöä ja syysmuuttoseurannassa yksilöä. Kevätmuutto sijoittui pääasiassa korkealle, huomattavasti törmäysriskialueen yläpuolelle, kun taas syksyllä muutto jakautui osalla lajeista törmäysriskikorkeudelle ja sen alapuolelle. Seurantojen tulos on otos yhden kauden tilanteesta. Muuttoreiteissä, muuttokorkeuksissa ja yksilömäärissä on huomattavaa vuotuista vaihtelua, johon vaikuttaa oleellisesti säätila. Tehdyt muuttoseurantaselvitykset antavat kuitenkin yleistävän kuvan alueella tapahtuvasta muutosta ja muuton luonteesta. Varsinais-Suomen liiton teettämän selvityksen (Faunatica 2012) sekä YVA:n yhteydessä tehtyjen muuttoseurantojen mukaan tuulivoimapuiston alue ei sijoitu keskeiselle muuttoväylälle. Muuttolinnustoon ei kohdistu vaikutuksia elinympäristömuutoksen kautta, koska tuulivoimapuiston alueella ei ole muuttolinnuston kertymis- tai lepäilyalueita. Muuttolinnuston osalta vaikutukset liittyvät törmäysriskiin. Törmäysvaikutukset Hankealueen läpimuuttavista linnuista suurin laskennallinen törmäysriski on laulujoutsenella, jolloin 11 % törmäysriskikorkeudella hankealueen läpi muuttavista linnuista törmäisi voimaloihin olettaen, että yksilöt eivät muuta käyttäytymistään havaitessaan tuulivoimalat eli linnut eivät väistäisi, vaan lentäisivät suoraan tuulivoimapuiston läpi. Todellisuudessa linnut kuitenkin väistävät tuulivoimaloita, joten laulujoutsenen arvioituun muuttokantaan sekä kirjallisuudesta peräisin olevaan laulujoutsenen väistökertoimeen pohjautuva laskentamalli tuottaa arvion, että tuulivoimapuistoon törmäisi vuodessa (syysmuutto+kevätmuutto) keskimäärin 0,17 laulujoutsenta. 40

50 Törmäysmallinnuksessa mukana olevien lajien kohdalla törmäykset ovat suhteellisen harvinaisia, suurimmalla osalla lajeista selvästi alle yksi yksilö vuodessa. Eniten törmäyksiä tapahtuisi sepelkyyhkyllä sekä kurjella. Tämä vastaa muiden Suomessa tehtyjen tuulivoimapuistojen törmäysarvioita, joissa useissa törmäysaltteimmiksi ja siten törmäysmäärinä mitattuna lukuisimpina esiintyvät laulujoutsen, sepelkyyhky ja kurki. Mallinnettujen lajien osalta tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain yhteensä 2 lintuyksilöä (pyöristetty kokonaisluvuksi). Mallinnus on tarkemmin esitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Tuulivoimapuisto muodostaa etelä pohjoissuunnassa noin 8 km leveän esteen lintujen ja lounais koillissuunnassa noin 3 km leveän esteen. Muuton suunta noudattelee peltoalueita sekä merenlahtia, joskin sääolosuhteilla on suuri merkitys lentosuuntaan. Esteen havaitessaan linnut joutuvat päättämään lähtevätkö ne kiertämään esteen, lentävätkö ne sen ylitse vai jatkavatko suoraan läpi, jolloin ne joutuvat alttiiksi törmäyksille. Uusimpien tutkimusten mukaan esimerkiksi hanhista vain 1 % ja joutsenista 2 % ei muuttaisi nykyistä muuttokäyttäytymistään tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen vaan lentäisi edelleen sen läpi. On siis hyvin todennäköistä, että maisemassa hyvin näkyvän tuulivoimapuiston kohdalla suurin osa linnuista kiertää sen ja välttää näin ollen törmäykset. Tuulivoimapuiston kiertäminen lisää lintujen lentomatkaa jonkin verran, mutta tällä ei luultavasti ole merkittävää energiataloudellista vaikutusta linnuille niiden tuhansien kilometrien mittaisen muuttomatkan varrella. Syysmuutolla useat lajit jäävät odottelemaan sopivaa muuttosäätä meren ylittämiseksi, jolloin rannikolla sijaitsevan tuulivoimapuiston väistämisellä ei ole juurikaan merkitystä energiatalouteen. Seurannan perusteella kuitenkin valtaosa muutosta ei ylitä tuulivoimapuistoa (esimerkiksi merihanhesta tehtiin tuulivoimapuiston ylittäviä havaintoja noin 600 yksilöä, kun Björkbodan peltoalueen kautta hanhia voi kulkea tuhansia). Päivällä muuttavat lajit, kuten hanhet pystyvät väistämään tuulivoimaloita helpommin kuin osin yöllä ja aamu- sekä iltahämärässä muuttavat laulujoutsenet. Törmäysaltteimmat lajit Laulujoutsen, metsähanhi, merikotka, hiirihaukka ja kurki liikehtivät tuulivoimapuistoalueella törmäysriskikorkeudella, joskin näistä lajeista laulujoutsenen ja hiirihaukan yksilömäärät seurannoissa olivat vähäiset. Lajeille tehdyn törmäysmallinnuksen mukaan niiden törmäysmäärät olisivat niin pieniä, että sillä tuskin olisi vaikutusta lajien muuttokantoihin alueella tai niiden suotuisan suojelun tasoon. Kokonaisuutenaan tuulivoimapuiston läpi muuttaville linnuille tuulivoimapuiston rakentamisella arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia. Törmäysmallinnuksen tuottamalla, hyvin pienellä törmäyksistä aiheutuvalla kuolleisuuden kasvulla ei luultavasti ole mitään todellista vaikutusta tarkasteltujen lajien kannankehitykseen. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi jossain määrin vaikuttaa paikallisiin muuttoreitteihin tuulivoimapuiston alueella, mutta sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Kemiönsaaren alueen muuttoreitteihin. Hankealue ei sijaitse keskeisillä muuttoreiteillä eikä hankealueen läheisyydessä ole Varsinais-Suomen arvokkaimpia linnustokohteita Merikotka Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset merikotkaan on arvioitu tiivistetysti seuraavasti. Merikotka on suurikokoinen ja hidasliikkeinen petolintu, joka saavuttaa sukukypsyysiän myöhään ja myös lisääntyy hitaasti. Yksittäiset linnut liikkuvat saalistaessaan laajalla alueella. Tuulivoimapuiston alueella havaitaan merikotka kohtalaisen usein, kuten käytännössä Kemiönsaarella muuallakin. Lähimmät tunnetut pesät ovat yli 4 km etäisyydellä hankealueesta. Euroopassa merikotkaa pidetään hanhikorppikotkan ohella erityisen törmäysherkkänä lintulajina etenkin Norjassa Smølan saarella saatujen kokemusten valossa. Smølan merikotkatilannetta tai sen törmäysmääriä ei voi suoraan verrata kyseessä olevaan tuulivoimapuistohankkeeseen tai käytännössä minkään muunkaan suomalaisen alueen merikotkatilanteeseen. Suomesta on kokemuksia tuulivoimaloiden vaikutuksista merikotkiin mm. Porin ja Raahen alueilta. Merikotkien on todettu liikkuvan toteutetun tuulivoimapuiston alueella päivittäin useita eri yksilöitä ja 1 2 km etäisyydellä niitä nähdään jatkuvasti. Havaintoja törmäyksistä tai läheltä piti - tilanteista ei ole raportoitu. Myös Raahessa merikotkien on toistuvasti havaittu kiertävän tuulivoimalat ennemmin kuin lentävän niiden välistä. 41

51 Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston alue ei itsessään ole merikotkien keskeistä ravinnonhankinta-aluetta eikä merikotkalla ole tunnettua pesää alle 4,5 kilometrin etäisyydellä. Tuulipuistoalueen yllä, mutta myös muualla Kemiönsaaren alueella, on havaittu merikotkien lentoja parhaimmillaan useita kertoja päivässä. Tyypillisesti merikotka liitelee alueen yllä. Jos lähtökohtana käytetään syysmuuton yhteydessä tehtyjä havaintoja merikotkasta (15 päivän aikana 178 havaintoa eli keskimäärin vajaa 12 havaintoa päivässä), saadaan vuosittaiseksi lentomääräksi tuulivoimapuiston yllä lentoa olettaen, että vuoden jokaisena päivänä tuulivoimapuiston yli lentäisi 12 kertaa merikotka. YVA:n yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella merikotkan esiintyminen tuulivoimapuiston yllä on selvästi vähäisempää muuttoajan ulkopuolella. On huomattava, että havainnoista osa on liiteleviä merikotkia, ei aktiivisesti yli lentäviä yksilöitä, ja havainnoista usea edustanee samaa yksilöä. Jos väistökertoimena käytettäisiin 95 %, saataisiin törmäysarvioksi 1,3 kuolettavaa törmäystä vuodessa. Kyseessä on yliarvio, koska lentomäärä on laskettu muutonaikaisten havaintojen perusteella huomioimatta muuttoajan ulkopuolella harvempaa esiintymistiheyttä alueella. Jos noin 50 % merikotkista olisi vanhoja ja lisääntymiskykyisiä yksilöitä, törmäisi niitä laskennallisesti vajaa yksilö vuodessa tuulivoimaloihin. Meri-Porista on viitteitä siitä, että paikallisesti enemmänkin kuin 95 % merikotkista väistäisi tuulivoimapuistoa tai yksittäistä voimalaa. Merikotka on nykyisin yleisehkö Suomen rannikoilla, ja lajin kanta tulee edelleen todennäköisesti kasvamaan. Lounaisrannikolla kanta on erityisen vahva. Tällä hetkellä Suomessa elää WWF:n mukaan noin 1'500 merikotkayksilöä. Vuoden 2012 poikaslaskennassa löytyi 341 poikasta. Suomessa kaikkein parhaimmat poikastuotantoalueet sijoittuvat väli- tai ulkosaaristoon. Kemiönsaaren ympäristössä myös rannikko on poikastuotannoltaan ollut hyvää aluetta. Koska lajin pesimäkanta on kasvussa, mahdollisilla yksittäisillä törmäyksillä ei todennäköisesti tule olemaan vaikutusta merikotkan pesimäkannan suotuisaan suojelutasoon Suomessa tai Kemiönsaarenkaan alueella. WWF:n hankkeessa on merikotkiin asennettu satelliittiseurantalaitteita. Kemiönsaaressa syntyneelle Cilla-merikotkalle ei tuulivoimaloista (3 kpl Högsårassa) ole aiheutunut haittaa. Kokonaisuutenaan tuulivoimapuiston vaikutukset merikotkalle arvioidaan varovaisuusperiaatteen mukaisesti vähintään kohtalaiseksi. WWF Suomen merikotkatyöryhmä suosittaa, että tuulivoimaa ei tulisi rakentaa alle kahden kilometrin etäisyydelle lajin tunnetusta pesimäpaikasta. Suomessa on satelliittiseurannan avulla osoitettu, että pesästä lähdön jälkeen merikotkan poikasten liikkuminen keskittyy noin kahden kilometrin säteelle pesäpaikan ympäristöön useiden kuukausien ajan. Lähin tunnettu pesä sijaitsee yli 4,5 km etäisyydellä tuulivoimapuistosta. Muut lähialueen pesät ovat lähimmillään reilun 9 km etäisyydellä. Tuulivoimapuiston alue ei oleellisesti eroa rannikolla tai saaristossa alueena, joka vetäisi merikotkia erityisesti puoleensa, vaan yksilöt liikkuvat laajalla alueella etsiessään ravintoa. Merikotkan käyttäytymistä tuulivoimapuiston alueella, ei voida arvioida etukäteen. Nykyisin merikotkat lähinnä liitelevät alueen yläpuolella. Tuulivoimapuiston toteuttaminen voi muuttaa käyttäytymistä niin, että merikotkat eivät yhtä aktiivisesti liitele alueen yllä tai vaihtoehtoisesti käyttäytymisessä ei tapahdu muutosta. Kaavaprosessin aikana ilmeni, että tuulivoima-alueen lounaispuolella on havaintoa pesintää yrittävistä merikotkista paikassa, joka on vajaan 2 km etäisyydellä kolmesta tuulivoimalasta. Näiden voimaloiden vaikutus merikotkaan edellyttää tarkempia tutkimuksia, jotka tulee tehdä ennen rakennuslupien myöntämistä. Alueelle toteutettiin merikotkatarkkailu kesällä 2017 (TMI Vespertilio). Selvityksessä todetaan, että Sunnanåvikenin ja Lemnästräsketin välisellä alueella ei ollut vuonna 2017 poikasia tuottanutta merikotkan pesintää. Merikotkahavaintojen vähäisyys myös vahvistaa aiemmassa selvityksessä (Tmi Vespertilio 2015) tehtyä johtopäätöstä, että paikallisten lintujen lennot suuntautuvat harvoin hankealueelle. Aiemmassa selvityksessä tämä johtopäätös tehtiin kevään osalta, ja kesän 2017 selvityksen tuloksena sitä voidaan laajentaa koskemaan myös kesää Vaikutukset lepakoihin Tuulivoimaloiden mahdolliset vaikutukset lepakoihin liittyvät törmäyskuolleisuuteen sekä elinympäristömuutoksiin. Nykytietojen mukaan keskeinen vaikutusmekanismi on aikuisten lisääntynyt törmäyskuolleisuus, elinympäristömuutokset ja häirinnän vaikutukset. Suorien törmäysten ohella tuulivoimaloiden aiheuttamaa lepakkokuolleisuutta voi linnuista poiketen lisätä lepakoiden suurempi alttius pyörivien lapojen aiheuttamille ilmanpaineen muutoksille, erityisesti nopealle ilmanpaineen laskulle, jotka voivat joissain tilanteissa aiheuttaa suoraan lepakon kuoleman niiden keuhkoihin muodostuvista ilmakuplista aiheutuvien verisuonivaurioiden sekä sisäisen verenvuo- 42

52 don kautta (nk. barotrauma). Voimalat saattavat houkutella puoleensa hyönteisiä, mikä puolestaan houkuttelee lepakoita saalistamaan. Tämä voi osaltaan lisätä lepakoiden törmäysriskiä. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehtyjen havaintojen perusteella turbiineihin lentäneet lepakot ovat olleet lähes yksinomaan muuttavia lajeja, ja suuret lepakkovahingot ovat sijoittuneet varsin lyhyeen aikaväliin, joka käy yksiin lepakoiden syysmuuton kanssa. Perimmäistä syytä kuolemille ei kuitenkaan tiedetä on mahdollista, että lepakot lentävät syysmuuton aikana tavallista korkeammalla, tai että niiden käyttäytyminen muuttuu näihin aikoihin ja saavat lepakot hakeutumaan turbiinien läheisyyteen. Nordanå Lövbölen alue on tutkituista alueista muuttaville lepakoille suurella todennäköisyydellä vähiten merkityksellinen. Pikkulepakoita havaittiin alueen kummassakin mastossa, mutta havaintomäärät ei voida pitää merkittävinä, koska eräissä vertailumastoissa muualla Kemiönsaarella havaintomäärät olivat samaan aikaan lähes kymmenkertaisia. Pohjanlepakot saalistavat ajoittain korkealla ja tälle lajille tuulivoimaloilla voi olla merkitystä muuttavien lajien lisäksi. Pohjanlepakoita havaittiin Nordanå Lövbölen alueen mastoissa kuitenkin vähemmän kuin saaren muissa mastoissa. Verrattuna puiden latvojen tasoon, sekä pohjan- että pikkulepakoiden määrät olivat 60 metrin korkeudella paljon vähäisemmät. Hankealueella maan tasalla olleella vertailulaitteella havaittiin ainoastaan siippoja, ja vain vähäisissä määrissä. Havainnon perusteella näyttää siltä, että alue ei ole kovin merkityksellinen lepakoille. Lemnästräsket -järven tuntumassa sijanneella laitteella havaittiin siippoja runsaammin. Näyttää siltä, että alueen lepakot suosivat vesistöjä ja kulttuuriympäristöjä metsien sijaan. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset lepakoihin on arvioitu tiivistetysti seuraavasti. Lepakoiden lisääntymisen kannalta potentiaalisille alueille (mm. kolopuut, louhokset, vesistöt rantoineen, vanhat rakennukset, louhikot) ei hankkeen yhteydessä kohdistu merkittäviä rakentamistoimia, minkä takia hankkeen suorat vaikutukset lepakoihin voidaan arvioida vähäisiksi. Rakentamisen aikainen häiriö ja melu saavat eläimet väistämään tai siirtymään syrjemmälle alueille, jossa häiriötä ei ole. Vaikutus on väliaikainen ja pääosin lajisto palaa alueelle häiriön poistuttua. Hankealueella on mahdollisesti vesisiippayhdyskunta vanhalla louhosalueella. Lisäksi pohjanlepakoita tavataan niille tyypilliseen tapaan siellä täällä. Merenranta-alueet ovat lepakoille keskeisempiä elinympäristöjä kuin hankealueen karuhko ja kuivahko kallioselänne. Hankkeen toteuttaminen voi kuitenkin vaikuttaa lepakoiden käyttämiin lentoreitteihin erityisesti uusien huoltoteiden luomien uusien avoimien käytävien johdosta. Hanke ei oleellisesti pirsto metsien rakennetta voimaloiden sijoittuessa pääasiassa käsiteltyihin metsäkuvioihin tai karuille kalliomänniköille. Vaikutukset eivät todennäköisesti ole merkittäviä lepakoille. Lepakkolajeista alttiimmaksi törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa voidaan arvioida alueella mahdollisesti ruokailevat pohjanlepakot, jotka saalistelevat myös hakkuualueilla sekä matalien taimikoiden päällä. Lisäksi pohjanlepakko lentää suurensa kokonsa vuoksi usein myös selkeästi maanpinnan yläpuolella lähellä suunniteltujen tuulivoimaloiden toimintakorkeuksia. Vesisiipat sen sijaan ovat sidoksissa vesiympäristöihin ja vesistöjen reunametsiin, eikä näihin ympäristöihin kohdistu rakentamista. Vesisiipat lentävät tyypillisesti myös matalalla, lapojen alapuolella. Lepakoiden saalistusaktiivisuus on yleensä korkein lämpiminä ja tyyninä öinä (tuulen nopeus alle 5 m/s), jolloin niiden ravintonaan käyttämien hyönteisten lentomäärä ilmassa on suuri. Lentoaktiivisuuteen vaikuttavat kuitenkin monet paikalliset tekijät, kuten mm. saderintamien läheisyys, ilmanpaineen vaihtelu sekä hyönteisten massakuoriutumiset, minkä takia siinä voi esiintyä huomattavaa ajallista ja paikallista vaihtelua. Lepakoiden suosimina, lähes tyyninä kesäöinä tuulivoimaloiden energiantuotanto on luonnostaan vähäistä, mikä pienentää osaltaan myös voimaloiden lepakoille aiheuttamaa törmäysriskiä Vaikutukset liito-oraviin Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset liito-oraviin on arvioitu tiivistetysti seuraavalla tavalla. Liito-oravan elinympäristö jää rakentamisalueiden ulkopuolelle, vaikka läheisyyteen sijoittuukin voimala. Voimala ei sijoitu lajin ravinnonhankinnan kannalta keskeiseen ympäristöön, vaan läheisyydessä sijaitsevalle mäntyvoittoiselle kallioalueelle. Rakentamisesta voi aiheutua häiriötä melun ja liikkumisen kautta. Lähimmät rakentamisalueet sijaitsevat noin 150 metrin etäisyydellä liito- 43

53 oravan esiintymästä. Lajin reagoimistapaa meluun ja liikkumiseen ei tunneta. Liito-orava on hämäräeläin, joten päiväaikainen liikkuminen ei juurikaan häirinne lajia. Vastaavasti voitaneen olettaa, ettei päiväaikainen melukaan erityisemmin häiritse lajia, koska liito-oravan tiedetään pesivän mm. aivan rautatien ja valtatien läheisyydessä. Suunnitellut huoltotiet ja sähkönsiirtoyhteydet sijoittuvat pääasiassa mäntyvaltaisiin taimikoihin, hakkuualueille tai kallioalueille, jotka eivät ole liito-oravan pesimis- tai ruokailuympäristöä. Huoltoteistä tai sähkönsiirtoverkosta ei arvioida aiheutuvan haittaa lajille, koska sille tyypilliset elinympäristöt eivät pirstoudu. Leveydeltään huoltotiet ovat riittävän kapeita, eivätkä ne rajoita liito-oravan liikkumista. Liito-oravalle ei arvioida aiheutuvan haittaa rakentamisesta. Toiminnan aikaiset vaikutukset voivat liittyä lähinnä tuulivoimaloiden aiheuttamaan meluun. Kuten edellä on todettu, esimerkiksi liito-orava on ainakin jossain määrin tottunut meluun. Selviä tutkimustuloksia lajin reagoimisesta tuulivoimaloiden meluun ei ole olemassa Vaikutukset matelijoihin ja sammakoihin Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset matelijoihin ja sammakoihin on arvioitu tiivistetysti seuraavasti. Tuulivoimapuiston alue on kallioselännettä ja moreenimaita, jossa on vähän viitasammakolle soveltuvia elinympäristöjä. Maa- ja metsätalousojien lisäksi hankealueella sijaitsee vanhoja louhoksia, jota ovat paikoin vedensyvyydeltään matalia. Lisäksi alueella on pieniä sorakuoppia sekä kalliolammikoita. Näihin kohteisiin ei tuulivoimapuiston rakentamisessa kohdistu muutoksia. Maa- ja metsätaloustoimissa uudistusojitustoiminta ja kunnostusojitustoiminta on jatkunut alueella vuosikymmeniä ja mikäli laji alueella esiintyy, on se sopeutunut muutokseen. Huoltotierakenteita on suunniteltu tehtävän myös metsäojien yli, mutta metsäojia ei pidetä ensisijaisina viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvina kohteina, vaikka havaintoja pelto- ja metsäojista lajista silloin tällöin tehdäänkin. Mikäli vesistöjen ylitykset voidaan tehdä kutuajankohdan ulkopuolella, ei hankkeella voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia lajin kannalta. Vaihtoehtojen välillä ei ole oleellisia eroja vaikutuksissa. Viitasammakolle melusta ei myöskään arvioida aiheutuvan häiriötä, koska lajin potentiaaliset ympäristöt sijaitsevat etäällä tuulivoimaloista Vaikutukset luonnonsuojeluun Tuulivoimapuiston läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, joihin hankkeesta voisi kohdistua vaikutuksia Vaikutukset maa- ja kallioperään Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset maa- ja kallioperään on arvioitu tiivistetysti seuraavalla tavalla. Hankkeen maaperävaikutukset kohdistuvat alueille, joille tehdään rakentamistoimia. Maaperää muokataan tuulivoimaloiden perustusten, nosto- ja asennusalueen, sekä huolto- ja tulotieyhteyden kattamalta alueelta. Rakentamistöissä tarvittava kiviaines tuodaan hankealueelta tai sen ulkopuolelta, suunnittelun tässä vaiheessa tarkempi sijainti ei vielä ole tiedossa. Kiviaines hankitaan toiminnassa olevilta kiviainesalueilta. Tuulivoimapuiston alueella sijaitsee yksi maaainestenottoalue, josta maa-aineksia esimerkiksi voitaisiin hankkia. Hankkeen maa- ja kallioperään kohdistuvat vaikutukset ovat lähinnä rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Hankealueella käytetään olemassa olevia tierakenteita mahdollisimman paljon hyväksi. Osa nykyisestä tiestöstä on leveydeltään ja kantavuudeltaan riittävä, mutta osa nykyisestä tiestöstä on tarve leventää ja kantavuutta parantaa. Lisäksi vaaditaan uusien teiden rakentamista yksittäisten voimaloiden luokse. Tiet rakennetaan sorapintaisina ja noin 4 6 metrin levyisiksi. Kaarteissa tiet on tarpeen rakentaa leveämmäksi. Tiet pyritään sijoittamaan pääosin moreeni- ja kallioalueille. Teiden rakentaminen aloitetaan poistamalla pintamaat. Tämän jälkeen tien pohja tasataan ja rakennusaineena käytetään moreenia ja mursketta tai vastaavia kantavia materiaaleja. Mikäli tietä joudutaan rakentamaan heikommin kantavalle pohjalle (turve), tiet tehdään riittävän kantavaksi massanvaihdoilla. Tiestön rakentamisen yhteydessä voimaloille tulevat maakaapelit pyritään pääosin sijoittamaan huoltotierakenteiden yhteyteen. Maakaapeleiden asentamisesta maaperään teiden varsille ei muodostu merkittäviä muutoksia maa- ja kallioperään. Maaperää muokataan myös tuulivoimaloiden rakentamisalueilla. Yhden voimalan tarvitsema rakentamis- ja nostoalue on alle hehtaarin kokoinen, jossa suurimmat toimenpiteet kohdistuvat varsinaisen voimalan perustuksen kohdalle. Perustuksen pinta-ala noin 25 m x 25 m ja korkeus on 1 3 metriä. Perustuspaikkoja on tarve to- 44

54 dennäköisesti louhia osalla voimaloita. Vaikutukset kallioperään ovat paikallisia ja merkittävyydeltään vähäisiä. Louhinta voi aiheuttaa kalliopohjaveden purkautumista louhittavaan kuoppaan. Lisäksi kallioperää joudutaan mahdollisesti räjäyttämään joidenkin tieyhteyksien rakentamisen yhteydessä. Rakentamisella on maaperään ja kallioperään paikallisia vaikutuksia. Maaperän muokkaamisesta aiheutuvat pienialaiset maanpinnan korkeuden muutokset (huoltotiet ja perustukset), eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia maa- ja kallioperän laatuun. Huoltoteiden, voimaloiden ja niitä ympäröivien nostoalueiden rakentamiseen tarvitaan huomattava määrä maa- ja kiviaineksia. Maa- ja kiviaineksien hankintapaikat eivät ole suunnittelun tässä vaiheessa tiedossa. Ainekset tullaan hankkimaan nykyisin käytössä olevilta maaainestenottoalueilta. Kokonaisuudessaan hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäisiä ja pienalaisia, eikä maaperän laadun muutoksille voida olettaa tulevan hankkeesta merkittäviä vaikutuksia. Alueella on laaja-alaista louhos- ja maa-ainesten ottotoimintaa, ja niihin suhteutettuna hankkeen vaikutukset alueen kallio- ja maaperään ovat vähäiset. Teiden ja tuulivoimala-alueiden rakentamisen sekä maakaapeleiden asentamisen jälkeen toiminnasta ei aiheudu muutoksia maa- ja kallioperään. Tuulivoimaloissa käytetään öljyjä. Niiden tarve ja määrä vaihtelee voimaloiden teknisistä ratkaisuista riippuen. Turbiineissa on vaihteistoöljyä sekä hydrauliikka- ja jarruöljyä (noin litraa kumpaakin). On myös olemassa vaihteettomia turbiineja, joissa ei ole tarvetta vaihteistoöljylle. Öljyt vaihdetaan tarvittaessa, normaalisti 4 6 vuoden välein. Lisäksi käytetään voiteluaineita, jotka vaihdetaan noin puolen vuoden välein. Jotkut tuulivoimalat käyttävät jäähdytyksessä muutamaa kymmentä litraa glykolia. Määrät ovat niin pieniä, että toiminta ei aiheuta maaperän pilaantumisriskiä, koska vahinkotilanteessa öljy kerääntyy keräysastioihin tai tuulivoimalan tornin tiiviille pohjalle. Öljyinä voidaan käyttää ympäristöystävällisiä öljyjä, joista ei aiheudu ympäristöhaittaa poikkeustilanteissakaan. Sähkönsiirtoa varten tehdään pieniä maarakennustöitä, jotta kaapelit saadaan maahan. Käytön aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäiset Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Vaikutukset pohjaveteen Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen. Alueella tehtävät maarakennustyöt voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihin tai vedenpinnan tasoon maaperässä rakennettavan kohteen kohdalla. Esimerkiksi tien reunaoja voi kuivattaa hieman jotakin aluetta. Tiestön, maakaapelien ja perustusten rakentamisen jälkeen toiminta ei aiheuta muutoksia pohjaveteen. Tuulivoimaloissa käytetään öljyjä. Niiden tarve ja määrä vaihtelee voimaloiden teknisistä ratkaisuista riippuen. Turbiineissa on vaihteistoöljyä sekä hydrauliikka- ja jarruöljyä (noin litraa kumpaakin). On myös olemassa vaihteettomia turbiineja, joissa ei ole tarvetta vaihteistoöljylle. Öljyt vaihdetaan tarvittaessa, normaalisti 4 6 vuoden välein. Lisäksi käytetään voiteluaineita, jotka vaihdetaan noin puolen vuoden välein. Jotkut tuulivoimalat käyttävät jäähdytyksessä muutamaa kymmentä litraa glykolia. Määrät ovat niin pieniä, että toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä, koska vahinkotilanteessa öljy kerääntyy keräysastioihin tai tuulivoimalan tornin tiiviille pohjalle. Öljyinä voidaan käyttää ympäristöystävällisiä öljyjä, joista ei aiheudu ympäristöhaittaa poikkeustilanteissakaan. Pohjavesivaikutuksia ei tule kohdistumaan pohjavesialueille eikä lähiympäristön pohjavesikaivoille Vaikutukset pintavesiin Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa vaikutukset pintavesiin on arvioitu tiivistetysti seuraavalla tavalla. Voimaloiden perustustöiden yhteydessä voi syntyä paikallisia vaikutuksia pintavesiin, kun perustusalueelta poistetaan pintamaat. Puuston poisto perustusalueelta ja pintamaiden kaivuutyöt voivat lisätä lähinnä kiintoaineen kulkeutumista vesistöihin. Alue on ravinteisuudeltaan karua, joten merkittävää ravinnehuuhtoumaa ei tapahtune. Kiintoainekuormituskin lisääntyy lähinnä tilanteessa, jos rakentamisaikana on runsaasti sateita. Kallioalueilla muutokset huuhtoumissa ovat vähäisiä, koska kallioalueilla on nykyisinkin huonosti vettä pidättäviä pintoja. 45

55 Voimaloiden perustuksia ei ole suunniteltu pintavesikohteiden (järvet, lammet tai purouomat) välittömään läheisyyteen. Perustusten rakentamisen yhteydessä tilapäistä kiintoainekuormitusta voi syntyä voimalapaikan läheisyydessä. Tyypillisesti lähimpiin pintavesiuomiin (ojiin) on etäisyyttä yli 100 metriä, eikä vähäisen kiintoainekuormituksen arvioida aiheuttavan havaittavaakaan muutosta ojien veden laadussa. Voimaloiden alueilla maaperä on joko kalliota tai kivennäismaata. Kivennäismaa pidättää kiintoainetta sekä ravinteita hyvin, joten rakennusalueelta muodostuvasta kiintoainekuormasta vain pieni osa päätynee vesistöihin. Lisäksi miltään voimalalta ei ole suoraa yhteyttä isompiin vesistöihin, vaan pääsääntöisesti valumavedet leviävät kasvipeitteiseen ympäristöön, josta ne edelleen valuvat alueen ojistoon. Tuulivoimapuiston suoalueista suurin osa on ojitettuja ja alueella on laajalti käsiteltyjä talousmetsiä (hakkuualueita, harvennushakkuita ym.), joten voimaloiden perustamistöiden vaikutus pintavesien tilaan on kestoltaan lyhytaikainen ja merkityksetön. Hankealueelle suunnitelluista huoltoteistä lähes kaikki ylittävät ojitetun uoman tai sivuavat niitä. Rakennustöistä voi aiheutua kiintoaineen kulkeutumista uomaan, riippuen tien rakennustavasta (tierummut). Turv la kiintoaineen kulkeutuminen vesistöön on todennäköistä, mutta turvealueet ovat pääosin ojitettuja eikä kiintoaineen kulkeutumisesta aiheudu merkittävää haittaa vedenlaatuun. Tilapäinen kiintoainekuormitus ja samentumavaikutus on lyhytkestoinen eikä siitä aiheudu pysyvää haittaa vesistöjen laatuun. Tiet ovat metsäautotienkaltaisia huoltoteitä, joten rakennustyöt eivät ole kovin mittavat. Siten voidaan arvioida tästä aiheutuvan haitan olevan vaikutuksiltaan vähäinen ja lyhytkestoinen. Suunnitellulle hankealueelle johdetaan kaapeleita sähkönsiirtoa varten. Ne pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan teiden yhteyteen tai alle, jotta vältytään ylimääräisiltä rakennustöiltä. Kaapeleille kaivetaan noin metrin levyinen kaapelioja, johon kaapeli lasketaan. Oja täytetään kaivetulla materiaalilla. Tällä toimenpiteellä ei katsota olevan vaikutuksia pintavesiin. Käytön aikana tuulivoimapuistot eivät muodosta normaalitilanteessa kuormitusta, joka vaikuttaisi pintavesiin. Myöskään huollon aikaisilla toimilla ei katsota olevan vaikutusta pintavesien tilaan. Voimaloiden vaihteistoissa ja laakereissa on satoja litroja öljyä, mikä saattaa erittäin vakavissa häiriötilanteissa päästä vuotamaan vesistöön, jolloin vaikutukset voivat olla huomattavat. Tällaiset vakavat häiriötilanteet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja todennäköisyys tapahtumalle erittäin pieni. Sähkönsiirrolla ei katsota olevan käytön aikaisia vaikutuksia pintavesiin. Sähkönsiirtoon tarvittavat kaapelit eivät muodosta esim. öljypäästöjä, jotka pääsisivät vesistöihin. Myöskään huollon aikaisilla toimilla ei katsota olevan vaikutusta pintavesien tilaan Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Tuulivoimapuistolla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon. Tuulivoimapuiston avulla pystytään vähentämään Suomen energiatuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Vaikutuksen suuruuden määrittelee ensisijaisesti hankkeen toteuttamisen laajuus. Eri energiantuotantomuotojen hiilijalanjälkeä vertailleessa tutkimuksessa (POST 2006) tuulivoiman hiilijalanjälki arvioitiin pienimpien joukkoon. Tuulivoimapuiston aiheuttamat päästöt aiheutuvat osien valmistamisesta ja voimalaitosten rakentamisen aikaisista päästöistä. Tuulivoiman osalta rakentamisen aikaisten päästöjen on arvioitu synnyttävän jopa 98 % koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkönsiirto tuulivoimaloista sähköasemalle tapahtuu maakaapeleilla. Sähkönsiirron koko elinkaaren aikaiset päästöt ilmaan aiheutuvat lähes yksinomaan rakennusvaiheessa käytettävien ajoneuvojen ja koneiden pakokaasupäästöistä. Rakentamisen aikaiset päästöt eivät poikkea normaalista rakentamisen ilmapäästöistä, eikä niillä arvioida olevan haitallisia vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Käytönaikaisia vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon sähkönsiirrolla ei normaalitilanteessa juuri ole. Kaapelin vikaantuessa hetkellisiä päästöjä ilmaan voi aiheutua korjaustöissä käytettyjen ajoneuvojen ja koneiden pakokaasupäästöistä Vaikutukset talouteen Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Kaava mahdollistaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen sekä tuulivoimapuiston rakentamisen alueelle. Rakentamisen aikana työllisyysvaikutuksia muodostuu maanrakennustöistä, kuljetuksista, asennustyöstä ja palveluista. Käytön aikana työllistävät huoltoon ja käyttöön sekä niihin liittyvät palvelut. 46

56 Teknologiateollisuus ry näkee, että tuulivoima-alan työpaikat syntynevät jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. Sen arvion mukaan 100 MW tuulivoimapuiston on arvioitu työllistävän rakentamisen ja 20 vuoden käytön aikana Suomessa jopa yli 1'000 henkilötyövuotta. Tämä jakautuu: projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin infrastruktuurin rakentamiseen ja asentamiseen käyttö- ja kunnossapitoon 20 vuoden ajalla sekä voimaloiden valmistukseen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin. Tuulivoimapuistoilla on merkittävä työllistävä vaikutus paikallisesti etenkin maansiirtotöissä ja vastaavissa tehtävissä Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Kaava mahdollistaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen jatkumisen alueella. Uudet tai parannetut tiet ja voimaloiden tasatut kentät voivat helpottaa metsätalouden harjoittamista Vaikutukset kunnallistalouteen Tuulivoimalaitoksista maksetaan kiinteistöveroa. Kiinteistöveroa maksetaan turbiinin tornin ja nasellin arvon perusteella. Koneistoista ei kiinteistöveroa makseta. Kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten koko hankkeen toteuttaminen tuo Kemiönsaaren kunnalle useiden satojen tuhansien eurojen kiinteistöverotulot vuodessa. Rakentamisen ja käytön aikana muodostuu tuloveroja hankkeen rakentajien tai projektille palveluja tuottavien työntekijöiden tuloista Vaikutukset yksityistaloudellisiin kustannuksiin Tuulivoimalat sijoittuvat yksityismaille ja taloudelliset vaikutukset, kuten vuokratulot, kohdistuvat lähinnä tuulivoimapuiston maanomistajiin Vaikutukset energiatalouteen Tuulivoimapuiston 29 tuulivoimayksikön vuotuiseksi sähköntuotoksi (ml. netto, hävikit ym.) on laskettu olevan noin 270 GWh/a riippuen tuulivoimalan tyypistä ja napakorkeudesta. Yksi tuulivoimalaitos tuottaa sähköä noin 1'800 kotitalouden tarpeisiin. Tuulivoimahanke parantaisi ja tasapainottaisi sähkönsaantia. Kemiönsaaren tuulivoimapuistoilla on merkittäviä yhteisvaikutuksia uusiutuvan energian tuotannon lisäämisen kannalta. Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää ja se korvaa sähkömarkkinoilla muita energiantuotantomuotoja. Tuulisuus vaihtelee ajallisesti paljon ja tuulivoimalle ovat ominaista tuotannonvaihtelut tunti-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuitenkin myös sähkön kulutus vaihtelee huomattavasti ja vaihtelevan kulutuksen kattamiseksi tarvitaan erityyppisiä sähköntuotantotekniikoita. Tuulivoimatuotannon vaihtelu tuuliolosuhteiden mukaan ei muodostu tekniseksi eikä taloudelliseksi ongelmaksi ennen kuin vasta erittäin suurilla tuotantomäärillä. Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategiassa vuodelle 2020 asetettu tuulivoimatavoite (2'000 MW) on määrällisesti samaa suuruusluokkaa kuin sähkönkulutuksen normaali vuorokausivaihtelu. Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 1 5 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5 10 % sähköstä. Tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmässämme eniten lyhytaikaiseen säätöön. Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta tehdä. Suomen sähkömarkkinat ovat osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla on vesivoimaosuuden vuoksi hyvät mahdollisuudet siihen joustavuuteen mitä tuulivoiman lisääminen järjestelmään tuo Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Puolustusvoimat laatii tuulivoimaloiden tutkavaikutuksista VTT:n kanssa tutkimusta. Puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskyvyn osalta tuulivoimaloiden tiedetään yleisesti aiheuttavan haittaa erityisesti ilmavalvonnalle, jonka tutkajärjestelmille tuulivoimalat edustavat suuria kohteita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt tutkajärjestelmiin ilmenevät varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, jolloin tuulivoimala voi varjostaa varsinaisia tutkamaaleja ja näkyä itsekin tutkassa. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutusta Puolustusvoimien alueiden käytettävyydelle. 47

57 Kaava-alue ei sijaitse varuskunta-alueella tai sen läheisyydessä, eikä sotilaskäytössä olevan lentokentän tai varalaskupaikkojen läheisyydessä, eikä harjoitus- tai ampuma-alueen yhteydessä. Sen sijaan merivoimien Kemiön varikko-osasto Skinnarvikissa sijaitsee heti kaava-alueen länsipuolella. Puolustusvoimat ovat osayleiskaavan osallisina ja puolustusvoimilta on pyydetty kaavasta lausunto ja tuulivoimahankkeen tutkavaikutukset on arvioitu. Nordanå Lövbölen osalta tutkaselvitys on valmistunut Puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto rakennuslupien hakemisen yhteydessä. Puolustusvoimat toteaa lausunnossaan (AI /73/2012, , kaavaselostuksen liitteenä), että "suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Kemiönsaaren Nordanå Lövbölen alueelle." Puolustusvoimien logistiikkarykmentin lausunnossa edellytettiin täsmällisten suojaetäisyyksien määrittämiseksi Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asettaman työryhmän selvityksen mukaista vaaranarviointia. Ennen vaaranarviointia Puolustusvoimat eivät voi ottaa kantaa riittävään suojaetäisyyteen tuulivoimaloiden ja Puolustusvoimien alueen välillä. VTT laati lokakuussa 2018 Nordanå-Lövbölen tuulipuiston paloturvallisuusselvityksen (liite 16). Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto suosittaa palo- ja henkilöturvallisuuden osalta yli 1 MW tuulivoimaloille 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen ja vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin. Etäisyyttä Nordanå-Lövbölen tuulivoimaloista lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin kertyy matkaa lyhimmillään 700 metriä. Uloimmat suojavyöhykkeet puolustusvoimien varastoihin on esitetty alla olevassa kuvassa. Suojavyöhykkeellä B osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Alueella on ensisijaisesti sallittua maaja metsätalousrakentaminen ja puolustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Suojavyöhykkeellä A osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Puolustusvoimat on päivitetyssä lausunnossaan ( ) hyväksynyt kaavan tarkistetussa muodossa, jossa kolme läntisintä voimalaa on poistettu. Puolustusvoimien varastojen suojavyöhykkeet. 48

58 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Tuulivoimalla tapahtuva sähköntuotanto ei aiheuta ihmisen terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään. Tuulivoima korvaa muita sähköenergian tuotantotapoja, joista aiheutuu tuotantomuodoista riippuen erilaisia päästöjä. Tuulivoimaan ei liity suuria onnettomuusriskejä, joilla voi olla laajoja vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle. Onnettomuusriskit liittyvät lähinnä voimaloiden lähiympäristöön. Koska voimalat sijoitetaan useiden satojen metrien etäisyydelle asutuksesta, mainittuja terveysriskejä ei muodostu. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsingin yliopisto ja Helsinki Ear Institute toteuttivat yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutuksista ihmisten terveyteen. Selvitysraportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia, 28/2017, Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen) on julkaistu kesäkuussa Selvityksessä tarkasteltiin tuulivoimamelua ja erityisesti tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen vaikutuksia. Selvityksessä tehtiin sekä mittauksia että laaja kirjallisuuskatsaus kansainväliseen tutkimukseen. Kuultavan äänen osalta selvityksessä on todettu, että vaikka tuulivoimamelun äänitaso näyttäisi olevan yhteydessä häiritsevyyden kokemukseen, häiritsevyys ei kuitenkaan yleisty johdonmukaisesti äänitason kasvaessa. Selvityksessä ei ole pystytty toteamaan mitään kynnysarvoa, jonka jälkeen häiritsevyys yleistyisi selvästi. Selvityksessä on todettu myös, että kuultavan äänen osalta äänenpainetason lisäksi tuulivoimamelun koettuihin vaikutuksiin vaikuttavat asenteet, huolet, pelot ja tuulivoimaloiden näkyminen maisemassa. Selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lähellä ja kaupunkiympäristössä mitatut infraäänitasot ovat samaa suuruusluokkaa ja siinä todetaan, että olemassa olevien tutkimusten perusteella tällaisissa ympäristöissä esiintyvien infraäänitasojen suorista terveyshaitoista ei ole tieteellistä näyttöä. On esitetty mekanismeja, joilla pienet infraäänitasot voisivat vaikuttaa terveyteen, mutta niiden merkityksestä ei ole riittävää näyttöä. Selvityksen johtopäätöksissä on todettu, että tutkimuksia infraäänien pitkäaikaisista terveysvaikutuksista on vähän ja lisätutkimukset ovat perusteltuja. Hitaan pyörimisnopeuden takia tuulivoimaloiden välkevaikutuksilla ei ole löydetty yhteyttä epilepsiakohtauksiin. Tuulivoimalan aiheuttama maiseman muuttuminen voi vaikuttaa myös koettuun terveyteen. Pelkkä tuulivoimalan näkeminen tai äänen kuuluminen asuinympäristössä voi toisille aiheuttaa stressiä. Näiden vaikutusten kokemiseen ja voimakkuuteen vaikuttaa muun muassa yksilön suhtautuminen yleisesti tuulivoimaan ja myös kyseistä hanketta kohtaan. Meluvaikutuksia ja välkevaikutuksia on käsitelty tarkemmin omana kohtanaan luvuissa ja Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Tuulivoimaloiden merkittävimmistä vaikutuksista niiden melu- ja varjostusvaikutuksia on arvioitu omina kohtinaan. Maa-ainestenotto ja kaivostoiminta alueella jatkuvat nykyisten lupien mukaisesti. Öljypäästön riskit on käsitelty pohjavettä ja pintavettä käsittelevissä kappaleissa. Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivisin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Reilun vuoden kestävä tuulivoimapuiston rakentamisvaihe haittaa jonkin verran lähistön asumisviihtyvyyttä, alueen liikennettä sekä kaava-alueen virkistyskäyttöä Vaikutukset metsästykseen ja riistanhoitoon Tuulivoima-alueen rakentamisen edellyttämät maatarpeet kattavat vain pienen osan kaavaalueen kokonaispinta-alasta, minkä takia tuulivoima-alueen toteuttaminen ei merkittävästi muuta alueen soveltuvuutta metsästykseen ja riistanhoitoon. 49

59 Tuulivoimapuiston toteuttaminen voi kuitenkin rakentamisaikana väliaikaisesti vaikuttaa riistan esiintymiseen ja liikkumiseen kaava-alueella. Sähkönsiirron vaikutuksista merkittävimmät aiheutuvat maakaapelien rakentamisesta, jolloin ihmistoiminnan lisääntyminen alueella voi vaikuttaa riistan esiintymiseen voimakkaimmin rakentamisalueiden läheisyydessä sekä vaikuttaa varsinaisten rakennustöiden aikana myös väliaikaisesti alueen käyttöön metsästyksessä. Vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida väliaikaisiksi niiden palautuessa varsin nopeasti rakentamistoimien päättymisen jälkeen. Käyttöaikanaan sähkölinjojen vaikutukset hirvieläimiin ovat vähäisiä. Paikoitellen voimajohdot voivat jopa lisätä hirvieläinten ruokailumahdollisuuksia (kaapelien kohdalle syntyvät taimikot). Tuulivoimaloiden tornien alaosan jalusta on mahdollista toteuttaa betonirakenteisena, jolloin mahdollisesta harhalaukauksesta aiheutuva haitta jää vähäiseksi Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentamisen aikana ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten maarakennustöistä sekä voimalaitosten osien kuljetuksesta ja pystytyksestä. Rakentaminen aiheuttaa lähiympäristöön melua ja lisää liikennettä. Tuulivoimapuiston käytönaikaisista vaikutuksista merkittävimpiä ovat vaikutukset alueen maisemaan. Avoimille alueille tuulivoimalat näkyvät puuston yli. Lähimaisemassa ne vaikuttavat pienialaisemmin, etenkin metsäisessä ympäristössä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Tuulivoimaloiden aiheuttamien vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten merkittävyys ja vaikutustapa ovat hankalasti arvioitavissa. Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen ja tuulivoimaan yleensä sekä henkilökohtaiset arvostukset. Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi hankesuunnitelman muuttamisen, vaikutusarviointien tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Sosiaaliset vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan. Tuulivoimapuiston sosiaalisia vaikutuksia on mahdollista lieventää teknisten keinojen lisäksi tiedottamalla hankkeen etenemisestä ja vaikutuksista sekä vakituisille että vapaa-ajan asukkaille. Asiallinen tiedotus voi merkittävästi lieventää hankkeen aiheuttamia huolia ja epävarmuutta Muut kaavan merkittävät vaikutukset Meluvaikutukset Maatalous-, sekä maa- ja metsätalousalueella työkoneet aiheuttavat melua ja pölyä, jotka voivat haitata lähialueen virkistyskäyttäjiä. Myös maa-ainesten otto ja kaivostoiminta alueella aiheuttaa melua ja pölyä. Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päivä- ja yöajan melutason yleiset ohjearvot ulkotiloissa (Valtioneuvoston päätös 993/92) Alue ja käyttötarkoitus LAeq, enintään klo klo Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db Loma- ja virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db (1 Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet 55 db 45 db (1 45 db 40 db (2 1) Oppilaitoksiin ei sovelleta yöajan ohjearvoa. 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 50

60 Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomioida taustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa. Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason L Aeq) ohjearvoja. Tuulivoimamelun ohjearvot ulkotiloissa (Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1107/2015) Alue ja käyttötarkoitus LAeq, enintään klo klo Pysyvä asutus 45 db 40 db Loma-asutus 45 db 40 db Hoitolaitokset 45 db 40 db Oppilaitokset 45 db - Virkistysalueet 45 db - Leirintäalueet 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db 40 db Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 545/2015 on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns. asumisterveysasetus). Asetus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppaita 2003:1). Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle L Aeq db ja yöajan keskiäänitasolle L Aeq db. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h 25 db. Lisäksi on huomioitava melun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskorjaukset. Asetus sisältää toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainottamattomina tunnin keskiäänitasoina L eq,1h. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysasetus 545/2015). Päiväaikana sallitaan 5 db suurempia arvoja. Kaista / Hz , LLeq, 1h / db Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Tuulivoima-alueen rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamis- tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhinta- tai paalutustyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut, jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. 51

61 Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset meluvaikutukset Tuulivoima-alue vaikuttaa lähialueensa melutasoon ja äänimaisemaan myös kaava-alueen ulkopuolella. Vaikutussäde riippuu valittavasta voimalaitosyksikön tyypistä, voimalaitosyksikköjen koosta sekä sääolosuhteista ja se vaihtelee muutamasta sadasta metristä jopa yli kilometriin. Taustaäänet tai hiljaisuus vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen. Tuulivoimalaitoksen äänen havaittavuutta nostaa sen taustamelusta poikkeava jaksottaisuus. Tietyissä olosuhteissa (erityinen pystysuuntainen tuuliprofiili, lehdettömät puut) taustamelu havaintopisteessä saattaa olla niin alhainen, että tuulivoimalaitoksen vaimeakin ääni voi olla havaittavissa. Toisenlaisissa olosuhteissa taas huomattavasti voimakkaampi tuulivoimalaitoksen käyntiääni saattaa peittyä taustamelun (tuulen humina puissa, maa- ja metsätalouskoneiden ääni, liikenne ym.) alle. Taustaäänten peittovaikutus riippuu paitsi äänitasosta, myös äänen taajuusjakaumasta. Tästä syystä tuulivoimalaitoksen melun havaittavuus riippuu voimakkaasti havaintopaikasta ja sen ympäristöstä. Tuulivoimalaitoksen melu on pääosin laajakaistaista jaksollisesti voimistuvaa ja heikentyvää "kohinaa", joka aiheutuu roottorin lapojen liikkumisesta ilman läpi. Koneiston (turbiini, vaihteisto ym.) aiheuttama melu on vähäisempää. Tuulivoimalaitoksen melu painottuu matalille taajuuksille, mutta tuulivoimalaitoksen tuottaman infraäänen on todettu olevan häviävän pientä muutoin kuin aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä. Ruotsin ympäristöviranomainen, Naturvårdsverket, on tutkinut tuulivoimamelun häiritsevyyttä. Tuulivoimalaitosten melun on todettu olevan häiritsevää alhaisemmilla äänitasoilla kuin esim. liikennemelun. Tutkimusten mukaan % asukkaista kertoo tuulivoimamelun häiritsevän, kun melutaso on db. Tuulivoimalaitoksen melun häiritsevyyteen vaikuttaa tuulivoimalaitoksen aiheuttaman äänitason lisäksi esim. tuulen ja alueen muun toiminnan aiheuttaman taustaäänten peittovaikutus, tuulivoimalaitosten näkyvyys maisemassa ja kuulijan yleinen asenne tuulivoimaa kohtaan. On todettu, että infraäänet, eli äänet, jotka ovat liian alhaiset kuuloaistille havaittaviksi, eivät aiheuta meluhäiriöitä tai vaikuta terveyteen, kun melutaso on ohjearvojen mukainen. Tuulivoimalat eivät aiheuta enempää infraääntä kuin muut melulähteet, kuten tieliikenne. Tuulen nopeus vaikuttaa paitsi taustaääniin, myös tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Kovalla tuulella laitoksen käyntiääni on pääsääntöisesti voimakkaampi kuin hiljaisella tuulella, vaikkei voimalaitoksen käyntiääni seuraakaan suoraan tuulennopeuden kasvua. Tuulivoimalaitoksen meluun vaikuttaa ympäristöolosuhteiden lisäksi myös laitostyyppi ja -koko. Tuulivoimalaitoksen melutaso pääsääntöisesti kasvaa laitoskoon kasvaessa, vaikka eri laitostyypeillä ja laitosvalmistajien voimalaitoksilla onkin eroja. Myös suurempi napakorkeus kasvattaa osaltaan vaikutussädettä jonkun verran. Eri voimalaitostyyppejä voidaan säätää eri tavalla ja tietyillä asetuksilla (mm. lapakulman tai pyörimisnopeuden säätö) tuulivoimalaitosyksikön aiheuttamaa melutasoa voidaan alentaa. Säätö vaikuttaa myös voimalaitoksen sähköntuottoon. Myös laitoskokonaisuuden osien valinnalla voidaan vaikuttaa tuulivoimalaitosyksikön meluntuottoon, esimerkkinä turbiinin valinta. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksista on laadittu melumallinnus, joka on tämän selostuksen liitteenä (WSP Finland Oy, ). Tuulivoimaloiden meluvaikutukset on mallinnettu Cadna A melulaskentaohjelmalla standardin ISO mukaisella laskentamallilla. Laskentamallin asetukset on tehty Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Mallinnuksessa on otettu huomioon maaston muodot ja maanpinnan absorptioarvoksi on asetettu 0,4 ja laskentakorkeus 4 m. Laskentamallissa vesistöjen pinnat on mallinnettu kovina, akustisesti heijastavina pintoina. Muuten mallinnus on niin sanottu worst case -laskenta, joka ei huomioi kasvillisuuden tai tuulen suunnan melua vähentäviä vaikutuksia. Tuulivoimaloiden aiheuttaman pienitaajuisen melun tasoja on laskettu Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti 22 laskentapisteeseen. Melulaskennassa on käytetty Nordexin 141 m korkeaa tuulivoimalaa N117/3000. Äänitehotasot ovat peräisin turbiinin valmistajalta ja vaimennusmoodia käytetään yöaikaan, kun tuuliolosuhteiden takia melu siirtyy helposti asutusta kohti. Meluvaimennus vähentää myös voimalan sähköntuottoa. Lisäksi on mallinnettu miten alueella toimiva kaivos vaikuttaa melutilanteeseen. Louhoksella ei ole toimintaa kesäisin ja talvikaudella yöaikaan. Edellä mainitun melulaskennan tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa ja kartoilla. Melumallinnuksesta on selitetty tarkemmin liiteraportissa. 52

62 Asuin- ja lomarakennusten määrä meluvyöhykkeellä (lähde: Maastotietokanta ja Kemiönsaaren kunnan rakennusluparekisteri) Nordexin tuulivoimalalla. Vihreä ruutu tarkoittaa meluarvoa, joka on alle Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) -oppaan suositusta, ja punainen ruutu tarkoittaa arvoa, joka ylittää suositusta. Kaivosmelulle on eri raja-arvot. Meluvyöhyke Päivätilanne ja kaivos toiminnassa: Tuulivoimaloiden äänitehotaso 106 db Päivätilanne ilman kaivostoimintaa: Tuulivoimaloiden äänitehotaso 106 db Yötilanne: Tuulivoimaloiden äänitehotaso 101,5 db asuinrakennus lomarakennus asuinrakennus lomarakennus asuinrakennus lomarakennus db 69 kpl 40 kpl 66 kpl 26 kpl 21 kpl 0 kpl db 30 kpl 2 kpl 16 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl yli 45 db 0 kpl 1 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl 0 kpl Laskennallisen arvioinnin perusteella tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot jäivät kaikkien rakennusten kohdalla päiväsaikaan alle 45 db tasolle ja yöaikaan alle 40 db tasolle. Lomaasuinrakennuksiin kohdistuvat päiväaikaiset keskiäänitasot alittavat kaikissa kohteissa päiväaikaan 40 db tason yöaikaan 35 db tason. Laskennallisten arvioiden perusteella tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot alittivat Ympäristöministeriön suunnitteluohjeen mukaiset ohjearvotasot, kun tarkastelussa oli mukana 29 tuulivoimalaa ja yöaikaan voimaloissa käytettiin vaimennusmoodia 7. Kun kaivostoiminta otetaan mukaan melumallinnukseen meluohjearvot ylittyvät. On kuitenkin huomioitava, että kaivostoimintaa ohjaavat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melun yleisiä ohjearvoja, jotka eivät ylity tässä tapauksessa. Tuulivoimaloiden aiheuttamat pienitaajuisen melun yhteenlasketut tasot päiväsaikaan vaihtelivat lähimpien asuin- ja loma-asuinrakennusten kohdalla välillä db ja sisämelutasot välillä db. Laskennallisesti arvioidut sisämelutasot alittivat kaikkien terssikaistojen osalta vähintään noin 5 desibelillä asumisterveysohjeen mukaiset ohjearvot. Yöaikaiset pienitaajuisen melun tasot olivat merkittävästi pienempiä kuin päiväaikaiset tasot. Laskennallisesti arvioidut yöaikaiset sisämelutasot alittivat kaikkien terssikaistojen osalta vähintään noin 9 desibelillä asumisterveysohjeen mukaiset ohjearvot. Rakennuslupavaiheessa varmistetaan, että voimaloiden melu ei ylitä melusääntelyn mukaisia arvoja. Rakennuslupahakemusten liitteenä tulee olla meluselvitykset valitulla voimalatyypillä. 53

63 Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan ohjeellisten voimalapaikkojen sijoittelun mukaiset meluvyöhykkeet päiväsaikaan kun kaivostoiminta on käynnissä Nordexin voimalalla (lähde: Meluselvitys, WSP Finland Oy). Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan ohjeellisten voimalapaikkojen sijoittelun mukaiset meluvyöhykkeet päiväsaikaan kun kaivostoiminta ei ole käynnissä Nordexin voimalalla (lähde: Meluselvitys, WSP Finland Oy). 54

64 Nordanå Lövbölen tuulivoimapuiston osayleiskaavan ohjeellisten voimalapaikkojen sijoittelun mukaiset meluvyöhykkeet yöaikaan Nordexin voimalalla (lähde: Meluselvitys, WSP Finland Oy) Tuulivoimapuiston sähkönsiirron meluvaikutukset Sähkönsiirrolla on käytännössä meluvaikutuksia ainoastaan rakentamisvaiheessa ja ne vastaavat tuulivoimalaitosten rakentamisaikaisia meluvaikutuksia ympäristössään Varjostus- ja välkyntävaikutukset Tuulivoimaloista aiheutuvan vilkkuvan varjon esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Saksassa on määritelty ohjeelliset maksimiarvot tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksille. Saksalaisten ohjearvojen mukaan tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään 8 tuntia (todellinen varjostus, Real Case). Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja varjostusvaikutuksille, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty arvona 10:tä tuntia ja Ruotsissa 8:aa tuntia vuodessa (todellinen varjostus, Real Case). Varsinais-Suomen Energia on mallintanut tuulivoimaloiden varjostusvaikutukset WindPro ohjelman Shadow-moduulilla. Mallinnus ottaa huomioon maaston muodot, mutta ei puuston peittävää vaikutusta. Todellinen varjostus (real case) -laskennassa, joka ottaa huomioon alueen valaistus- ja sääolosuhteet sekä voimaloiden käytössäolotunnit, varjostusvaikutus ulottuu Nordanå Lövbölessä noin 0 1,5 km päähän voimaloista (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa). Tuulivoimalan korkeuden ollessa 141 metriä ja roottorin halkaisija 117 metriä yli 8 tunnin vuosivarjostusalueelle sijoittuu Maastotietokannan mukaan 15 asuinrakennusta. Rakennukset sijaitsevat Rosendalissa, Nordanåssa ja Brokärrissa. Varjostusvaikutus tapahtuu näillä asuinrakennuksilla ennen keskipäivää tuulivoimaloiden länsipuolella ja keskipäivän jälkeen tuulivoimaloiden itäpuolella. Käytännössä on mahdollista, että varjostusvaikutusta ei synny kasvillisuuden peittäessä voimalat. Varjostusalue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Nykyajan voimalat voidaan varustaa ajastimella, joka huomioi auringon kulman ja varjostuksen synnyn sekä pysäyttää voimalan aikoina, joina varjostusta syntyisi. Varjostusmallinnuksesta on selitetty tarkemmin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Varjostusmallinnus ei huomioi puuston varjostusvaikutuksia vähentävää vaikutusta varjostukseen, mikä on huomioitava arvioitaessa varjostuksen merkittävyyttä niille, joille teoreettinen varjostusvaikutus ulottuu. Jos tuulivoimalat eivät ole havaittavissa esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta varjostusvaikutuksia. Olemassa olevien tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvat ihmiset kokevat varjostusilmiön (ns. vilkkuva varjo) hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, kun taas toisten mieles- 55

65 tä se ei heitä häiritse. Saksalaisen tutkimuksen mukaan koehenkilöt kokivat yli 15 tunnin vuosivarjostusta häiritsevänä. Kaavamääräyksissä on määräys, että voimaloiden tulee olla säädettävissä niin, että varjostushäiriö ei ole kohtuuton asuinrakennuksilla. Varjostuslaskelma. Todellinen tilanne (Real Case), jossa napakorkeus on 141 m ja roottorin halkaisija 117 m (laskenta: Varsinais-Suomen Energia, kartta: Ramboll) Yhteisvaikutukset muiden lähiseudun tuulivoimahankkeiden kanssa Kemiönsaaren kunta on teettänyt yhteisvaikutusselvityksen kaikista tiedossa olevista tuulivoimahankkeista kunnan alueella (Ramboll Finland Oy, ). Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Selvityksessä on tarkasteltu kuusi osa-aluetta: yhteisvaikutukset linnustoon, yhteisvaikutukset lepakoihin, yhteisvaikutukset maisemaan, melun yhteisvaikutukset, varjostuksen yhteisvaikutukset ja yhteisvaikutukset sähkönsiirtoverkon kapasiteettiin. Myös ympäristövaikutusten arvioinnissa on arvioitu hankkeiden yhteisvaikutukset. Arvioinnissa todetaan, että maisemallisia, muuttolinnustollisia, sekä varjostus- ja meluvaikutuksia lukuun ottamatta tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset rajoittuvat niiden välittömään läheisyyteen. Yhteisvaikutuksia arvioidaan syntyvän eniten Gräsbölen ja Stusnäsin tuulivoimahankkeiden kanssa, joiden etäisyys Nordanå Lövbölen kaava-alueesta on noin 1 km Stusnäsin osalta ja noin 3 km Gräsbölen osalta. Misskärrin tuulivoimahanke sijoittuu yli 6 km Nordanå Lövbölestä ja Kasnäsin hanke 18 km päässä. Vain Gräsbölen hankkeesta on julkistettu tarkat voimaloiden sijainnit ja vaikutusten arvioinnit. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen on tullut tietoon uusia hankkeita. Kaikki tiedossa olevat hankkeet on otettu huomioon kunnan teettämässä yhteisvaikutusselvityksessä. Kartta hankkeista löytyy luvusta Yhteisvaikutukset on arvioitu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tiivistetysti seuraavalla tavalla Melu- ja varjostusvaikutukset Toiseksi lähimpänä sijaitsevan Gräsbölen tuulivoimapuistoa koskevat melu- ja välkemallinnukset osoittavat, että hankkeiden synnyttämästä melusta ei aiheudu kertautuvia vaikutuksia millekään alueelle. Meluvyöhykkeiden välinen etäisyys on yli kaksi kilometriä. Välkehtimisessäkään ei synny yhteisvaikutuksia Gräsbölen hankkeen kanssa, koska hankkeiden teoreettiset välkehtimisalueet eivät kohtaa. 56