Projektisuunnitelma Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Transkriptio

1 Projektisuunnitelma Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Projektin tavoite Projektin kattavuus Tuote ja ympäristö Oikeudet työn tuloksiin Termit ja määritelmät Asiakkaan nykyinen ratkaisu Projektin toteutusperusteet Projektin budjetti Mahdolliset muutokset projektiin Projektin ohjaus Projektin organisaatio Projektiryhmän esittely Digitan projektiorganisaatio Teknillisen korkeakoulun yhteyshenkilöt Projektin tavoitteet ja päättäminen Projektiryhmän tavoitteet Asiakkaan tavoitteet Projektin keskeyttämiskriteerit Projektin päättämiskriteerit Projektin päättämiseen liittyviä muita asioita Projektin resurssit Työtilat Työvälineet Muut resurssit Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut Työkalut Menetelmät Projektin ositus, vaiheistus ja resurssointi Vaiheet ja niiden sisältö Projektin suunnittelu Toteutusvaihe Toteutusvaihe Toteutusvaihe Luovutus Tehtävätason suunnittelu ja ohjaus Standardit, direktiivit ja määräykset Riskienhallintasuunnitelma Koulutussuunnitelma Projektiryhmän sisäinen koulutussuunnitelma Asiakkaalle tarjottava koulutussuunnitelma Asennussuunnitelma Käyttöönottosuunnitelma...32 Projektisuunnitelma 2

3 15. Lähteet Liitteet...34 Versio- ja muutoshistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Tapio Nissilä Ensimmäinen luonnos Tapio Nissilä Ensimmäinen täysiversio Tapio Nissilä Muutokset asiakkaan kommenttien perusteella Tapio Nissilä Viimeistely ps-vaiheen julkaisua varten Tapio Nissilä T1 vaiheen tehtävät Tapio Nissilä T1 vaiheen tehtävien viimeistely Tapio Nissilä T1 vaiheen lisäykset ja tarkennukset, termit ja määritelmät Tapio Nissilä T2 vaiheen tehtävien hahmottelu, termit Oskari Pirttikoski Riskienhallintaosuus siirretty omaan dokumettiinsa Tapio Nissilä Asiakkaan top 10 lista ja T2 vaiheen tehtävien viimeistely, julkaisu Tapio Nissilä T3 vaiheen tehtävät lisätty Tapio Nissilä LU-vaiheen tehtävien lisäys, päivitykset Tapio Nissilä LU-vaihe, tehtäviä lisätty Tapio Nissilä LU-vaiheen tehtävätason suunnittelu Tallennettu: :08 Tulostettu: :01 Projektisuunnitelma 3

4 1. Johdanto Tässä projektisuunnitelmassa kuvattavan projektin tarkoituksena on tutkia ja kehittää menetelmä jolla digi-tv ympäristöön voidaan toteutettaa viedokuvan kanssa synkronoituja sovelluksia. Projekti tehdään Teknillisen Korkeakoulun kurssin T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö harjoitustyönä ja se kestää lukuvuoden, arviolta Projektiryhmän jäsenet (seitsemän henkilöä) ovat TKK:n opiskelijoita. Projekti tehdään Digita Oy:lle. Projektin toteutuksesta, oikeuksista sekä korvauksesta projektiryhmälle on sovittu erikseen. Projektiryhmälle jää tekijänoikeudet projektin tuotoksiin. Digitalle myydään käyttö- ja jatkokehitysoikeus projektin tuotoksiin. 1.1 Projektin tavoite Projektin tavoite voidaan tiivistää yhdeksi lauseeksi seuraavasti: Projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa ohjelmisto jonka avulla on mahdollista tuottaa digi-tv ympäristöön kuvasignaalin kanssa synkronoituja sovelluksia. 1.2 Projektin kattavuus Itsenäisten sovellusten kehittäminen digi-tv:hen on suhteellisen yksinkertaista. Jotta olisi mahdollista tuottaa kaupallisesti mielekkäitä ja toimivia sovelluksia, on synkronointi kuvasignaalin kanssa välttämätön. Standardeissa ei ole yksiselitteisesti kerrottu miten tämä toteutetaan. Myöskään työkaluja synkronoinnin toteuttamiseksi ei ole olemassa. Tämä projektin tarkoituksena on selvittää ja keksiä menetelmä synkroinoinnin toteuttamiseksi, sekä mahdollisesti ohjelmallinen sovellus jolla synkronointi voidaan toteuttaa. Projektin pääasiallinen tuote on synkroinoinnin toteuttaminen, mahdollisesti luomalla uusi tiedonsiirtoprotokolla tai muu vastaava tapa linkittää sovellukset kuvasignaaliin. Tässä yhteydessä tullaan toteuttamaan myös muutama työn teolle välttämätön tai hyödyllinen komponentti kuten koordinaattien piirtotyökalu sekä esimerkki Xlet sovellus jolla työn tuloksia testataan ja esitellään. Projektisuunnitelma 4

5 Ideana on lisätä lähetettävään ohjelmavirtaan parametritietoja videokuvan objekteista. Parametrien lisääminen voi olla automaattista, eli tapahtua esim. hahmontunnistuksen kautta, tai se voi tapahtua jonkin videoeditointijärjestelmän kautta. Tähän sopivan tavan valitseminen tehdään projektin aikana. 1.3 Tuote ja ympäristö Digitan tarkoituksena on käyttää lopputuloksena syntyvää menetelmää sekä ohjelmistoja Digi-tv:n ohjelmasisällön tuottamiseen. Digita Oy tarjoaa asiakkailleen työkalut ohjelmasisällön tuottamiseen. Menetelmää tultaneen käyttämään pohjana uudelle sovelluskehitysprojektille jossa tavoitteena on menetelmän lopullinen, kaupallinen ohjelmistototeutus. 1.4 Oikeudet työn tuloksiin Oikeuksista on sovittu Digitan kanssa erikseen. Projektisuunnitelma 5

6 2. Termit ja määritelmät Projektisuunnitelmassa käytetyt termit ja määritelmät on kuvattu tässä. Tekniset termit on kuvattu omassa tiedostossa joka liitetään tähän projektin edetessä. Termi Määritelmä Huomioita MHP Multimedia Home Platform, digi-tv:n ohjelmointialusta. Käytössä suomessa, Loppukäyttäjien digiboksissa saksassa, ranskassa. Xlet Java-pohjainen teknologia digi-tv sovelluksille päätelaitteessa Xlet sovellus toimii MHP ympäristössä. Koordinaattieditori Koordinaattilukija Kuvaobjekti Koordinaattimerkintä Koordinaattitiedosto Siirtotiedosto Projektissa tehtävä koordinaattieditori jolla käyttäjä tuottaa tietoa videokuvan sisällöstä Projektissa tehtävä MHP-sovellus joka lukee editorin tuottamaa koordinaattitietoa. Koordinaattilukija toteutetaan Java EJB:nä. Kuvaobjekti on editorilla kuvattava pienin atominen videokuvan sisältöelementti, esim. ympyrä tai neliö. Kuvaobjektitietoon sisältyy objektin nimi, sijainti, aika, koko sekä muita teknisiä tietoja. Editorilla tuotettu tieto kuvaobjekteista sekä näiden ominaisuuksista (koko, muoto, aika, sijainti, jne). Tätä tietoa käytetään hyväksi MHP-sovelluksissa. XML:llä toteutettu tietorakenne objektitiedon tallentamiseen. Tiedostomuoto jossa objektitieto siirretään digi-tv lähetyksen yhteydessä päätelaitteisiin. tunnetaan myös nimellä editori, synkroedit Päätelaitesovellukset käyttävät aina tätä ydinkomponenttia sekä muita sovelluskohtaisia komponentteja synkroreader Koordinaattimerkintä on abstrakti käsite, koordinaattimerkintä voi olla esim. koordinaattitiedostossa tai siirtotiedostossa coordinatefile synkrofile Projektisuunnitelma 6

7 3. Asiakkaan nykyinen ratkaisu Digitalla ei ole tällä hetkellä mitään ratkaisua jonka tämä projekti korvaisi. Tämä johtuu siitä, että projekti on uudelle sovellusalueelle tähtäävä tutkimusja kehitysprojekti, jonka tavoitteena on osaltaa tukea uuden tuotteen, digitv:n, tuotantoonottoa. Projektisuunnitelma 7

8 4. Projektin toteutusperusteet Digita Oy vastaa radio- ja televisio-ohjelmien lähettämisestä Suomessa. Toteutamme maanpäällisen radio- ja televisioverkon digitalisoinnin ja kehitämme digi-tv-tuotteita. Digitan tehtävänä on kehittää digi-tv tuotteita joiden avulla television digitalisointia voidaan viedä eteenpäin ja kehittää kaupallisesti menestyviä tuotteita. Tämä projekti on osa digitalisoinnin kehitystyötä, tarkoituksena löytää tapoja televisiokuvan ja digi-tv sovellusten yhteistoiminnan mahdollistamiseksi. Mahdollisia sovelluskohteita tämänkaltaiselle palvelulle on useita, esimerkkinä mainittakoon vedonlyönti autokilpailuilla; autoa klikkaamalla käyttäjä saa tiedot autosta, kuljettajasta sekä mahdollisuuden lyödä vetoa kuljettajan puolesta. 4.1 Projektin budjetti Digitan budjetti tälle projektille on noin markkaa. Tämä sisältää projektiryhmän korvauksen sekä kurssille maksettava korvaus mk. Muut kustannukset laitteistoihin, välineisiin, tiloihin jne. eivät mene tämän projektin budjetista. Digitan henkilöstön tähän projektiin käyttämä aika on myös laskettava kustannukseksi. Tämä on arviolta n markkaa (kaksi henkilöä osallistuu 10 tuntia / hlö kuukaudessa projektin ohjaamiseen seitsemän kuukauden ajan). On huomattava, että koska mitään vastaavaa järjestelmää ei tällä hetkellä ole käytössä, järjestelmän vaihdosta tulevia riskejä ja kustannuksia ei ole. Projektin onnistuessa tavoitteiden mukaisesti, saa Digita käyttöönsä menetelmän jolla interaktiivisten sovellusten toteuttaminen on mahdollista. Tämä ei ole kuitenkaan lopullinen kaupallinen tuote. Jotta tästä saataisiin tehtyä lopullinen tuote, täytynee ohjelmistototeutus tehdä uudestaa osittain tai kokonaan ja liittää Digitan muuhun tuotantoympäristöön. Lisäksi sovelluksesta tehtäneen muutama eri versio erityyppiseen käyttöön. Tämän kaltaisen tuotteen hyöty Digitalle on suuri, sillä valmiiden määrittelyjen ja teknisen toteutuksen pohjalle on helppoa ja kustannustehokasta tehdä uusi ohjelmistototeutus riskittömästi. Projektin onnistuessa yli odotusten, saa Digita valmiin ohjelmiston jolla on mahdollista toteuttaa interaktiivisia ja synkronoituja sovelluksia digi-tv ympäristöön. Mikäli Digita on ensimmäinen toimija jolla on tällainen teknologia käytössään, on Digitan saavuttaman first mover -aseman kaupallinen merkitys huomattava. Tällöin Digitalla on mahdollisuus olla markkinoilla ensimmäinen toimija ja saada huomattava markkina-asema (markkinat ovat alussa luultavasti suhteellisen pienet). Projektisuunnitelma 8

9 Riippuu hyvin paljon digi-tv markkinoiden kehitysvaiheesta miten suuri kaupallinen hyöty tästä on saatavilla. Tällä hetkellä digi-tv markkinoilla ei ole kotipäätteitä, joten loppukäyttäjiä ei vielä ole. Tämän takia markkinoiden kokoa ja täten potentiaalia on vaikea hahmottaa. Kilpailijatietoa ei kirjata tähän projektisuunnitelmaa johtuen siitä että tämä projektisuunnitelma julkaistaan TKK:n puolesta internetissä. 4.2 Mahdolliset muutokset projektiin Mahdolliset muutokset projektiin tehdään projektin aikataulun ja työmäärän puitteissa. Työmäärä on arviolta 200 tuntia per henkilö, yhteensä arviolta henkilötyötuntia. Projekti sijoittuu aikavälin sisälle valmistuen viimeistään Tarkat päivämäärät sovitaan vaihe kerrallaan. Kaikki muutokset projektin sisältöön tehdään kirjallisesti. Muutos on hyväksytty kun sekä Digitan ohjausryhmä että projektiryhmä on muutoksen ja sen seuraukset hyväksynyt. 4.3 Projektin ohjaus Projektin ohjaus tapahtuu projektin vaiheistuksen kautta. Yksi projekti vaihe kestää n. 1 2 kuukautta, ja sen sisältö sovitaan kirjallisesti ennen ko. vaiheen alkua. Yksittäisen vaiheen sisällön ja tavoitteiden määrittely tehdään yhdessä Digitan ja projektiryhmän toimesta kirjallisesti tähän projektisuunnitelmaan. Yksittäisen vaiheen sisältöä ja tavoitetta ei voida muuttaa kesken vaiheen. Mahdolliset muutokset siirtyvät oletusarvoisesti seuraavaan vaiheeseen. Mikäli projektia halutaan muuttaa aikataulun ja työmäärän osalta, tehdään se tämän projektin ja projektisuunnitelman ulkopuolella. Projektisuunnitelma 9

10 5. Projektin organisaatio Projekti jakautuu kolmeen intressiryhmään; 1. projektiryhmä 2. Digitan ohjausryhmä 3. Teknillinen korkeakoulu (kurssi) Projektiryhmä koostuu Teknillisen korkeakoulun opiskelijoista jotka suorittavat työn. Projektiryhmän koko on seitsemän henkilöä, tarkempi esittely alla. Projektiryhmä kiinnitetään projektiin sopimusten kautta, kukin henkilökohtaisesti. Digitan ohjausryhmä asiakas ja projektin toimeksiantaja. Digita määrittelee ohjausryhmän itse. Teknillinen korkeakoulu liittyy projektiin seurannan ja raportoinnin muodossa. Koska kyseessä on harjoitustyö, raportoidaan työn etenemisestä Teknilliselle korkeakoululle. Digita ja projektiryhmä sopivat erikseen mitkä asiat ovat sellaisia joista ei voi liikesalaisuuksien puitteissa raportoida. On mahdollista, että projektin kuluessa on tarvetta kommunikoida myös muiden tahojen (kuten laitteisto- ja ohjelmistovalmistajat) kanssa. He eivät kuitenkaan ole projektin kannalta interessiryhmiä. 5.1 Projektiryhmän esittely Projektiryhmän yhteystiedot ja esittely ovat ohessa. Jokaisella projektiryhmän jäsenellä on projektitasolla oma rooli. Vastuualueet ja vastaavat nimetään vaihe kerrallaan projektin edetessä. Näin toimitaan siksi, että projektin alkuvaiheessa ei vielä tiedetä työnositusta kovin tarkasti. Nimi Yhteystiedot Rooli Varahenkilö Tapio Nissilä, 44592W Projektipäällikkö Mika Ståhlberg Mika Ståhlberg, 41811N Pääsuunnittelija Nimetään vaihekohtaisesti Oskari Pirttikoski, 45020L Testausvastaava Nimetään vaihekohtaisesti Riku Hurmalainen, 46738V Ohjelmoija Nimetään vaihekohtaisesti Tuomas Lindström, 45545C Ohjelmoija Nimetään vaihekohtaisesti Pekka Koskinen, 45510F Dokumenttivastaava Nimetään vaihekohtaisesti Ville Vaittinen, 47274C Menetelmävastaava Nimetään vaihekohtaisesti Projektisuunnitelma 10

11 5.2 Digitan projektiorganisaatio Digita Oy:n puolelta projektiin osallistuvat seuraavat henkilöt: Nimi Yhteystiedot Rooli Varahenkilö Vesa Erkkilä Asiakas Matti Vuorio Ohjaaja Mika Sorsa Tekninen henkilö N.N. Tekninen henkilö N.N. Tekninen henkilö Keijo Hoviaro Käyttöliittymähenkilö 5.3 Teknillisen korkeakoulun yhteyshenkilöt TKK:n osuus projektissa on tukea projektiryhmää menetelmien ja työtapojen osalta. TKK:n puolelta projektiin osallistuvat seuraavat henkilöt: Nimi Yhteystiedot Rooli Varahenkilö Cemo Timucin Mentor Jari Vanhanen Luennoitsija Projektisuunnitelma 11

12 6. Projektin tavoitteet ja päättäminen Projektin tarkoituksena on toteuttaa ohjelmistotuote jonka avulla on mahdollista tuottaa digi-tv ympäristöön kuvasignaalin kanssa synkronoituja sovelluksia. 6.1 Projektiryhmän tavoitteet Projektiryhmän tavoitteena on kurssin hyväksytty suorittaminen sekä Digitan kanssa tehdyn sopimuksen täyttäminen. Sisällöltään nämä tavoitteet ovat yhteneviä, sillä projekti täyttää kaikki kurssin kriteerit. Digitan suuntaan tavoitteet ovat kaupallisesti painottuneita, eli ratkaisun pitää olla toimiva sekä mielekäs eteenpäin kehittämisen kannalta. Teknillisen korkeakoulun suuntaan tavoitteena on arvosana 4 (asteikolla 0 5). Tavoitteena on myös tehdä projekti ohjelmistokehityksen menetelmiä järjestelmällisesti käyttäen. Toissijaisina tavoitteina projektiryhmällä on tutustuminen uuteen ja kasvavaan sovellusalueeseen. Aiheen mielenkiintoisuuden takia tehdään projektiryhmän ja Digitan välille aiesopimus digi-tv ympäristöön liittyvän kehitystyön jatkamisesta projektin päätyttyä. Näin projektin osapuolilla on mahdollisuus jatkaa yhteistyötä mikäli se nähdään puolin ja toisin mielekkääksi ja kaupallisesti kannattavaksi. Projektiryhmän tavoitteet esitettynä taulukkona: Tavoite Kuvaus Muuta Kurssin läpäisy Ohjelmistoprojektin läpivienti Digitv tekniikka Ohjelmistotuotannon menetelmät Kurssin hyväksytty suorittaminen Koko projektiryhmälle on tärkeää nähdä miten ohjelmistoprojekti tehdään Digitv:n tekniikka sekä tähän liittyvä kulttuuri ja ideologia Menetelmien soveltaminen käytännössä Arvosanatavoite Tavoitteena arvosana 4 Laatu Ohjelmistotuotteen kaupallistaminen Yritystoiminta Laadun saavuttaminen siten, että omasta tuotteesta voi tuntea ylpeyttä Tuotteen viimeistely ja käyttöönotto Mahdollisuus omalle yritystoiminnalle projektin päätyttyä Projektisuunnitelma 12

13 Kokemus alihankintatyöstä Asiakasvaatimusten saavuttaminen Asiakkaan vaatimusten ja toivomusten selvittäminen ja hallinta projektin kuluessa 6.2 Asiakkaan tavoitteet Asiakkaan tavoitteet kirjataan vaatimusmäärittelyyn tarkemmin. Tässä asiakkaan 10 tärkeintä toivomusta järjestettynä prioriteeteille 1 3. Ominaisuus Priorit. Huomioita Synkronointi: Dig-TV ohjelman video-objektien koordinaatti- ja aikakooditietojen yhdistäminen 1 Tämä on koko projektin tavoite Editorin käytettävyyden suunnittelu 1 Ohjelmistojen virheettömyyden testaus 1 Siirtomenetelmän tietorakenteiden totetus 1 Editori-ohjelmiston käytettävyyden testaus 2 Ohjelmiston korkealuokkainen dokumentointi 2 Siirtomenetelmän toteuttaminen DVB MHP objektikarusellissa Stream Event-pohjaisena 3 MHP sovelluksen toimivuuden simulointi PC:llä 3 MHP esimerkkisovelluksen toteuttaminen Stream Event-tapahtumia hyödyntäen Hahmontunnistuksen käyttö objektien koordinaattitietoissa 3 Mahdollista mikäli lähetysjärjestelmä ja digiboksi tukevat stream eventejä 3 Voi olla vaikea toteuttaa projektin aikataulussa 6.3 Projektin keskeyttämiskriteerit Projektin toteutuksesta on erillinen sopimus, mikä kattaa myös projektin keskeyttämisen. Teknillisen korkeakoulun suuntaan voidaan projektin keskeyttämisestä todeta seuraavaa: Projektin keskeyttämiskriteerit voivat olla seuraavat: Projektisuunnitelma 13

14 ? Sopimusrikkomus? Digitan tuki projektille loppuu tai oleellisesti vähenee; projektiryhmä ei saa teknistä tukea, työn suorittamiseksi tarvittavia työkaluja ja laitteistoja käyttöönsä? Projektiryhmän koko pienenee oleellisesti; useampi kuin yksi jäsen jättää projektin eikä korvaavia henkilöitä löydetä.? Projektiryhmän tai Digitan työtuntiarviot ylittyvät selkeästi Mikäli joku projektin keskeyttämiskriteeri täyttyy, on ensimmäinen toimenpide projektin tavoitteen tarkistaminen yhdessä projektiryhmän ja Digitan kanssa. Mikäli tavoitetta ei pystytä muuttamaan vastaamaan uutta tilannetta, on projektin keskeyttäminen viimeinen vaihtoehto. Projektin keskeyttämiskriteerit ovat edellä mainitut. Projekti voidaan keskeyttää jonkin edellämainitun seikan toteutuessa. Projektiryhmällä on oikeus käyttää omaa harkintaa näiden tekijöiden osalta. Yhteinen tavoite on, että projektiin osallistuvat tahot tekevät kaikkensa jotta projekti saadaan vietyä läpi menestyksellisesti. Päätös projektin keskeyttämisestä tehdään yhdessä projektiryhmän ja Digitan kanssa ja siitä tiedotetaan kirjallisesti kaikille projektin sidosryhmille välittömästi. 6.4 Projektin päättämiskriteerit Projektin toteutuksesta on tehty erillinen sopimus, joka kattaa myös projektin päättämisen. Teknillisen korkeakoulun suuntaan voidaan projektin päättämisestä todeta seuraavaa: Projektin päättämiskriteerit määrittelevät milloin projektityö on valmis ja projekti voidaan päättää. Projektin mahdolliset päättämiskriteerit voivat olla seuraavat. Projekti on luonteeltaan tutkimus- ja kehitystyötä, joten eksaktin määrittelyn tekeminen projektin alkuvaiheessa on vaikeaa. Alla on muotoiltu suuntaaantavasti projektin päättämiskriteerit. Projektisuunnitelma 14

15 Ensimmäinen ja tarkimmin määriteltävissä ole kriteeri on projektin aikataulu. Aikataulu on annettu kurssin puolesta, ja samaa aikataulua sovelletaan myös projektiryhmän ja Digitan välillä. Projekti jakautuu seuraaviin päävaiheisiin: 1. Projektin suunnittelu (PS-vaihe) (5 viikkoa) 2. Toteutus 1 (T1-vaihe) (5 viikkoa) 3. Toteutus 2 (T2-vaihe) (9 viikkoa - joululoma) 4. Toteutus 3 (T3-vaihe) (6 viikkoa) 5. Luovutus (LU-vaihe) (4 viikkoa) Projektin suunnittelu tehdään tämän aikataulun mukaisesti. Projekti päättyy Toinen kriteeri on työmäärä. Työmääräarvio projektiryhmän henkilöä kohti on 200 tuntia. Tämän lisäksi jonkin verran aikaa kuluu projektin alussa tuottamattomaan työhön, projektin organisointiin, aiheeseen tutustumiseen jne. Tämä tuottamaton työ ei sisälly 200 työtuntiin. Kolmas kriteeri on valmis tuote. Projekti voidaan katsoa päättyneeksi myös aiemmin mikäli projektin tavoite saavutetaan jo aiemmin. Tällöin kriteereinä ovat valmis tuote, valmis dokumentaatio, loppudemonstraation hyväksytty läpivienti sekä testauksen läpivienti. 6.5 Projektin päättämiseen liittyviä muita asioita Projektin päättämiseen liittyvät asiat (korvaus, oikeudet, jne) on määritelty tarkemmin sopimuksessa projektiryhmän jäsenten ja Digitan välillä. Korvaus suoritetaan projektin päätyttyä. Digitan näkökulmasta työt projektin aihealueella jatkuvat tämän projektin päätyttyä. Digita ja projektiryhmä sopivat aiesopimuksella puitteet missä projektiryhmä (tai sen osa) sekä Digita voivat jatkaa yhteistyötään. Projektin päättäminen voidaan hyväksyä projektiryhmän enemmistön sekä projektipäällikön sekä Digitan ohjausryhmän palaverissa. Projektin päättämisestä tehdään erillinen dokumentti missä projektin lopputulokset käydään yksityiskohtaisesti läpi ja projektin päättäminen hyväksytään asiakkaan ja projektiryhmän allekirjoituksin. Projektin luonteesta johtuen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa vielä tietää tarkasti. Tämän takia projektityön luovutukseen liittyvät yksityiskohdat Projektisuunnitelma 15

16 sovitaan viimeisen vaiheen alkaessa kirjallisesti erikseen. Tämä koskee dokumentointia, ohjelmiston toimitusformaattia, asennuksia, käyttökoulutusta sekä tukea. Projektisuunnitelma 16

17 7. Projektin resurssit Tässä kappaleessa kuvataan projektin käytössä olevat työvälineet ja tilat. 7.1 Työtilat Työ suoritetaan TKK:n tiloissa, projektiryhmän järjestämissä tiloissa ja Digita Oy:n tiloissa Jämsänkatu 2. Projektiryhmä vastaa siitä, että luottamuksellinen materiaali ja informaatio ei pääse ulkopuolisten tahojen saataville. Tästä tehdään erillinen salassapitosopimus joka koskee sekä tämän projektin tietoja että projektityössä ryhmän haltuun uskottuja muita Digitan tietoja. Huomattavaa on, että Teknillinen Korkeakoulu julkaisee osan projektin tiedoista, tähän projektiryhmällä ei ole vaikutusmahdollisuutta. Digitan tiloihin digi-tv laboratorioon on järjestetty yksi työasema projektin käyttöön. Kuukausittain järjestettäviä projektikatselmuksia varten Digita järjestää Jämsänkatu 2:teen neuvottelutilat riittävillä havaintovälineillä. Projektiryhmä huolehtii omista sisäisistä palavereistaan ja näihin tarvittavista tiloista yms. itse. Palaverit järjestetään perjantaisin klo Työvälineet Digita järjestää Linux-käyttöjärjestelmällä varustetun tietokoneen projektin käyttöön. Projektiryhmä vastaa tietokoneen ylläpidosta ja käytöstä. Tarkoituksena on säilyttää projektidokumentaatiota sekä rakennettavan ohjelmiston lähdekoodia tällä palvelimella. Digita ja projektiryhmä yhdessä järjestävät palvelimelle pääsyn julkisesta verkosta ainakin seuraavilla protokollilla: http, https, ssh. Palvelimelle tullaan asentamaan keskusteluryhmäsovellus sekä dokumenttienhallintatyökalut. Ryhmätyöympäristö on julkisessa internetissä osoitteessa: Muut resurssit Mikäli projektin edetessä ilmenee tarpeita tässä mainitsemattomien resurssien (kuten standardikokoelmat, ohjelmistot, laitteistot, jne) ilmoittaa projektiryhmä näistä kirjallisesti kokousmuistioiden kautta Digitalle. Projektisuunnitelma 17

18 8. Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut 8.1 Työkalut Työkaluina käytetään seuraavia: Työkalu Käyttötarkoitus Huomioita Alticomposer -ohjelmisto Digi-tv sovellusten rakennustyökalu mahdollista ladata ilmainen kopio internetistä omaan käyttöön Java Ohjelmointikieli MHP sovellusten sekä käyttöliittymäeditorin tekoon MHP emulaattori Testiympäristö MHP Alticomposerin ominaisuus sovellusten ajoa varten Transport Stream Builder Aikakoodatun kuvasignaalin tuottaminen Laitteisto ja käyttökoulutus tarvitaan Digitalta PHPNuke Ryhmätyöohjelmisto projektiryhmän sisäiseen kommunikaatioon Tarvitsee Linux, MySQL, Php ympäristön toimiakseen 8.2 Menetelmät Projektissa sovelletaan seuraavia ohjelmistotuotannon sekä projektihallinnan menetelmiä. Kurssin vaatimuksena on, että jokainen projektiryhmän jäsen toimii vastuuhenkilönä vähintään yhden menetelmän käytön osalta. Tämän lisäksi menetelmien käytöstä raportoidaan projektikatselmusten yhteydessä. Menetelmä Vastuuhenkilö Vaihe Huomioita Dokumenttien elinkaaren hallinta Tapio Nissilä T1 Dokumenttien sisällön hallinta, versiointi, ulkoasun hallinta Ryhmätyö verkon välityksellä Riku Hurmalainen T3 Ryhmätyön toteuttaminen verkon välityksellä tähän soveltuvalla portaaliratkaisulla UML:n käyttö määrittelyssä ja suunittelussa Vaatimustenhallinta Käyttöliittymäsuunnittelun menetelmät Riskien hallinta Oskari Pirttikoski LU koodikatselmus Tuomas Lindström T3 Pekka Koskinen T1 Use Caset sekä Sequence Diagramit ohjelmiston määrittelyssä ja suunnittelussa Ville Vaittinen T2 Mika Ståhlberg T2 Käyttöliittymänsuunnittelu prosessin kehittäminen Projektisuunnitelma 18

19 9. Projektin ositus, vaiheistus ja resurssointi Projektin aikataulu on yksi korkeakoulun lukuvuosi, käytännössä Projekti jaetaan tämän aikataulun puitteissa pienempiin osiin, joille asetetaan tavoitteet ja tehtävät Digitan toiveiden mukaisesti. Projekti jakautuu viiteen vaiheeseen seuraavasti: 1. Projektin suunnittelu (PS-vaihe) (5 viikkoa) Projektikatselmus , klo Spektri, Kvartti, Kivi 2. Toteutus 1 (T1-vaihe) (5 viikkoa) Projektikatselmus Toteutus 2 (T2-vaihe) (9 viikkoa - joululoma) Projektikatselmus Toteutus 3 (T3-vaihe) (6 viikkoa) Projektikatselmus Luovutus (LU-vaihe) (4 viikkoa) Projektikatselmus (loppudemonstraatio) Projektin jako kolmeen toteutusvaiheeseen mahdollistaa projektin joustavan toteutuksen. Lyhyet toteutussyklit mahdollistavat projektin joustavan ohjauksen esim. tilanteessa jossa projektin tavoite oleellisesti muuttuu tai jossa halutaan painottaa työtä jollekin tietylle osa-alueelle projektin edetessä. Jokaisen vaiheet tavoitteet on mahdollista määrittää irrallaan muista vaiheista. Haasteena tässä mallissa on lopputuloksen epämääräisyys. Kun tavoitteena on joustavuus, ei projektin alkuvaiheessa vielä voida tietää lopputulosta kovinkaan tarkasti. 9.1 Vaiheet ja niiden sisältö Projektiryhmä ja Digita määrittävät yhdessä vaiheen päättyessä seuraavan vaiheen tavoitteet. Nämä täydennetään projektisuunnitelmaan projektin edetessä. Projektisuunnitelma käydään läpi jokaisen vaiheen päättyessä, ja tällöin tarkastetaan miten tavoitteet on saavutettu sekä määritellään seuraavan vaiheen tavoitteet. Lisäksi edistymistä seurataan jokaisen vaiheen päätteeksi Projektisuunnitelma 19

20 tehtävällä edistymisraportilla. Tavoitteita asettavat Digita ja projektiryhmä yhdessä, sekä Teknillinen korkeakoulu. TKK:n asettamat tavoitteet ovat työmenetelmiin sekä raportointiin liittyviä ja tukevat tältä osin projektin tekemistä Projektin suunnittelu Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan projektin tekeminen. Tähän sisältyy aiheeseen tutustuminen, kouluttautuminen ja opiskelu ja projektin organisointi. Ensimmäinen vaihe päättyy projektikatselmukseen. Vaiheen tärkeimmät tehtävät? Projektin organisointi? Tehtäväkenttään tutustuminen? Ratkaisun määrittely o Tiedonsiirtoprotokolla ja ohjelmisto o Xlet sovellus o Koordinaattien piirtotyökalu Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio o Riskienhallintasuunnitelma, Oskari o Termit ja määritelmät, Oskari? Vaatimusmäärittely, Pekka, Riku? Edistymisraportti, Tuomas ja Ville? Esitutkimusraportti MHP ympäristöstä, Mika Toteutusvaihe Ensimmäisessä toteutusvaiheessa aloitetaan arkkitehtuurin suunnittelu ja laajennetaan vaatimusmäärittelyä toiminnalliseksi määrittelyksi sekä tekniseksi määrittelyksi. Vaatimusmäärittely on projektin suunnittelu vaiheen perusteella hyvin pitkällä, joten sen laajentaminen toiminnallisiksi ja teknisiksi määrittelyiksi on suhteellisen helppoa. Järjestelmän arkkitehtuuri on jaettavissa pääosiin seuraavasti: 1. Koordinaattieditori 2. Siirtomenetelmä 3. Koordinaattilukija (Xlet-sovellus) Projektisuunnitelma 20

21 Arkkitehtuuri perustuu hyvin pitkälle valittavaan siirtomenetelmään. Standardeissa ei ole selkeästi sanottu miten kuvasignaalin ja sovelluksen synkronointi voidaan toteuttaa, joten toteutusvaiheessa 1 joudutaan tutkimaan useita tapoja synkronoinnin toteuttamiseksi ja valitsemaan paras. Parhaan tavan löydyttyä voidaan siirtomenetelmä suunnitella lopulliseen muotoon. Koordinaattieditori on sovellus, jonka käyttäjinä toimii ohjelmasisällön tuottaja. Tämän takia editorin suunnittelussa painotetaan käyttöliittymäsuunnittelua ja huolellista mallinnusta. Toiminnallisuudet on määritelty hyvin pitkälle vaatimusmäärittelyssä ja niitä laajennetaan vielä toteutusvaiheen 1 aikana. Koordinaattilukija on Xlet-sovellus, joka on tarkoitettu tämän projektin puitteissa todentamaan synkroinnnin onnistuminen vastaanottimen päässä. Sen vaatimukset laajennetaan toiminnalliseksi määrittelyksi toteutusvaiheen 1 aikana. Koordinaattilukija tulee jatkossa muodostamaan päätelaitesovellusten ytimen, koska se tarjoaa sovelluksille yhteisiä palveluita. Siirtomenetelmän raamit määrittyvät lopullisesti kun synkronointitapa on valittu. Synkronointitapa valitaan toteutusvaiheen 1 aikana ja suunnitellaan siten, että se on oma modulaarinen komponenttinsa. On mahdollista, että jatkossa synkronointitapoja on useita, joten arkkitehtuurissa pitää huomioida vaihtokelpoisuus. Ohjelma-ajan (NPT) välitys Tämä komponentti välittää parhaillaan lähetettävän ohjelman ajan (NPT), eli ajan joka on kulunut ohjelman alkamisesta. Komponetti on kaksiosainen. Lähetyspäässä on ohjaava osa joka lähettää synkronointitietoa Stream Event:einä katsojan päätelaitteeseen. Katsojan päätelaitteessa on kuunteleva osa joka ylläpitää ohjelma-aika kelloa synkronointitiedon avulla. Komponenttia ohjataan lähetyspäässä siten että lähetysjärjestelmä antaa tiedon ohjelman alkamisesta komponetille. Komponetille voidaan antaa myös tieto mainoskatkojen alkamisesta ja loppumisesta ohjelman aikana. Ohjelma-ajan välitys komponentti määritellään, suunnitellaan ja toteuttaan vaiheessa T1. Samalla saadaan arvokasta tietoa tiedon välittämisestä Digi-TV järjestelmässä. Projektisuunnitelma 21

22 Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Editorin toiminnallinen määrittely Pekka Koskinen Vaatimusmäärittelyn laajentaminen Editorin käyttöliittymä, Mika proton teko Editorin käyttöliittymä, testaussuunnitelma Mika Liitetään osaksi Villen tekemää testaussuunnitelmaa Editori, kuvaengine Riku, Tuomas MPEG-2 streamin käsittely editorissa Ohjelma-ajan välitys Oskari Ohjelma-aika, tiedostoformaatti (XML) Ville Tiedostoformaatin selvittäminen ja valinta Xlet, toiminnallinen määrittely Oskari Xletin ominaisuuksien kirjaaminen Testaussuunnitelma Ville Projektin testaussuunnitelman teko Vaiheen tuotokset ja tekijät? Päivitetty projektisuunnitelma, Tapio? Päivitetty vaatimusmäärittely, Pekka? Toiminnallinen määrittely, Pekka? Tekninen määrittely? Testaussuunnitelma, Ville? Testausraportti, Ville? Edistymisraportti, Tapio Tarkka tehtävien suunnittelu tehdään MS Project ohjelmistolla eikä sitä ole tarkoitus liittää tähän projektisuunnitelmaan Toteutusvaihe Toteutusvaiheessa 2 jatketaan edellisessä vaiheessa tehtyä työtä. Oleellisimmat muutokset ovat lähdekoodin siirto CVS:n alaisuuteen keskistetysti sekä määrämuotoisen dokumentoinnin aloittaminen ohjelmoinnin osalta. Koordinaattieditorin ominaisuuksia laajennetaan siten, että kuvaobjektien piirtäminen dekoodatun MPEG-2 signaalin päälle lisätään. MPEG-2 dekoodauksen tehokkuutta pitää kasvattaa. T2 vaiheessa jatketaan kaupallisen MPEG-2 dekooderin etsimistä. Projektisuunnitelma 22

23 T2 vaiheessa editorin tulee pystyä esittämään videokuvaa taustalle sekä mahdollistamaan kuvaobjektien lisäys, muokkaaminen ja poisto kuvan päällä. Editorin käyttöliittymän suunnittelua ja iterointia jatketaan. T2 vaiheessa käyttöliittymä suunnitellaan valmiiksi, mutta sitä ei vielä tässä vaiheessa välttämättä toteuteta lopullisesti. Koordinaattilukija toteutetaan Javalla edellisessä vaiheessa tehdyn teknisen määrittelyn mukaisesti. Koordinaattilukijan tärkeimmät toteutettavat ominaisuudet ovat ohjelma-ajan lukeminen ja siirtotiedoston lukeminen ( aikalistener, koordinaattilistener ). Kolmas oleellinen T2 vaiheen toteutus on koordinaattitiedoston (XMLmuotoinen) Document Type Definition -määrittely. Koordinaattieditori tallentaa koordinaattimerkinnät XML-muotoiseen tiedostoon. Tämän lisäksi XML-tiedostosta tehdään siirtotiedosto digitv-lähetyksiä varten. T2 vaiheessa määritellään koordinaattitiedoston tietorakenne sekä siirtotiedoston toteuttaminen. Neljäs T2 vaiheen työ on testaus. XML tiedosto, editori sekä MHP sovellus testataan. AltiEmulatorilla testataan aikatiedot (mikäli emulaattori mahdollistaa tämän). Käyttöohjeen ensimmäinen versio kirjoitetaan T2 vaiheessa. Se sisältää järjestelmän yleisen kuvauksen sekä koordinaattieditorin käyttöohjeen. Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Koordinaattieditorin piirto-ominaisuudet Riku, Tuomas 5.2. Tulee olla valmis ajoissa jotta ehditään testata Koordinaattilukija Oskari 5.2. Tulee olla valmis ajoissa jotta ehditään testata Koordinaattitiedoston DTD Pekka, Ville Tulee olla valmis ajoissa jotta ehditään testata Käyttöliittymä Mika 5.2. Tulee olla valmis ajoissa testaus Testaus Ville Käyttöohje Pekka 8.2. Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio Projektisuunnitelma 23

24 ? Koordinaattitiedosto, tekninen määrittely, Ville? Käyttöliittymän testausraportti, Mika? Käyttöliittymän tekninen määrittely, Mika? Koordinaattieditorin tekninen määrittely, Riku, Tuomas? Koordinaattilukijan tekninen määrittely, Oskari? Testausraportti, Ville? Käyttöohje, Pekka Toteutusvaihe Toteutusvaiheessa 3 projekti alkaa saada konkretiaa testauksen sekä valmistuvien komponenttien muodossa. T3 vaiheessa suoritetaan paljon testausta editorin, tuotantoympäristön sekä stream eventien osalta. Digita saa projektin käyttöön oikean tuotantoympäristön arviolta T3 vaiheen alkuun mennessä jolloin testaaminen pääsee alkamaan. Testaus aloitetaan kaikkien järjestelmän osien osalta viimeistään jotta testauksesta ehditään saada palautetta sekä korjata mahdolliset virheet. T3 vaiheessa koodataan, testataan ja varataan aikaa vielä toiselle koodauskierrokselle jotta havaitut ja raportoidut virheet ehditään korjata. Testaus suoritetaan myös ristiin siten, että tietyn komponentin testaavat sellaiset henkilöt, jotka eivät ole sitä toteuttaneet. Tavoitteena on saada objektiivisuutta sekä tehostaa havaittujen virheiden priorisointia ja korjaamista. Ville toimii testausvastaavana ja suunnittelee testauksen suorittamisen. Editorin käyttöliittymä alkaa olla ulkoasultaan valmis. Puutteita on vielä valikoissa sekä näppäikomentojen toteuttamisessa. Editorin kuvaenginessä on vielä jonkin verran optimointityötä tehtävänä jotta videokuvan esitysnopeutta saadaan nostettua. Lisäksi objektien ja kuvan synkronointi kehitetään järkevälle tasolle ennen T3 vaiheen loppua. Mika jatkaa käyttöliittymän toteutusta, Riku ja Tuomas kuvaenginen. Ohjelma-ajan välityskomponentin osalta T3 vaiheessa tehdään suuri työ. Ohjelma-aika komponentin tekninen määrittely, koodaus sekä testaus tehdään T3 vaiheessa. Oskari vastaa ohjelma-aika komponentin valmistumisesta T3 vaiheen loppuun mennessä. Lisäksi Oskari vastaa objektikarusellin liitännöistä ja näiden testauksesta. MHP sovellus tehdään T3 vaiheessa. Tapio vastaa määrittelystä, Mika ja Riku osallistuvat tekniseen toteutukseen. MHP sovelluksesta tulee lähinnä informatiivinen ja sen avulla on tarkoitus testata synkronointia. Projektisuunnitelma 24

25 Käyttöohjeen työstäminen jatkuu tässä vaiheessa Pekan johdolla. Myös muu dokumentaatio alkaa saada lopullista muotoaan. T3 vaiheen lopussa tavoitteena on saada järjestelmä sellaiseen vaiheeseen, että suuria muutoksia tai lisäyksiä ei enää LU-vaiheessa tule. LU-vaiheessa varaudutaan lähinnä korjaamaan viimeisiä bugeja, viimeistelemään toteutuksen ulkoasua sekä dokumentaatiota. Lisäksi aikaa tullaan varaamaan lopullisen toimituksen, CD-ROM levyn, valmisteluun. Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Testaussuunnitelma, testauksen raportointi Ville Ville vastaa kaiken testauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta Editorin käyttöliittymän toteutus Editorin kuvaenginen toteutus MPEG2 kuvan käsittely Ohjelma-aika komponentti Mika T3 vaiheessa koodaus pitää lopettaa ja siirtyä testaukseen Tuomas Sama kuin edellä Tuomas Pientä viilausta jotta saadaan toimimaan eri ympäristöissä Oskari Tekninen määrittely, koodaus ja siirtyminen ajoissa testaukseen Käyttö-ohje Pekka Jatketaan aloitettua työtä Liitännät objektikaruselliin Oskari, Ville testataan ja läpikäydään liitynnät objektikarusellin ja ohjelma-ajan välityksen osalta Menetelmäraportti Ville Koodikatselmus Menetelmäraportti Oskari Riskienhallinta Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio? Toiminnallinen määrittely, Tapio (MHP sovelluksen osalta)? Tekninen määrittely, Pekka? Menetelmäraportti, Mika? Käyttöohje, Pekka Luovutus Luovutusvaiheessa ohjelmiston kehittäminen lopetetaan ja keskitytään dokumentointiin, testaukseen sekä bugien korjaamiseen. Valmistellaan ohjelmisto luovutettavaksi asiakkaalle. Projektisuunnitelma 25

26 LU-vaiheessa tehdään lisäksi esimerkkisovellus jonka avulla synkronoinnin toimintaa testataan ja havainnollistetaan. LU-vaiheessa viimeistellään tekninen määrittely, ohjelmiston sisäinen rakenne on muuttunut huomattavasti T3 vaiheen lopussa. Järjestelmä on yksinkertaisempi ja selkeämpi, samoin editoriin on lisätty yksi uusi tapa purkaa MPEG kuvasignaalia. Testaus saatetaan loppuun ja havaitut bugit korjataan. Testausta asiakkaan tuotantoympäristössä jatketaan. Käyttöohje viimeistellään. Asennusohje kirjoitetaan. T3 vaiheen lopussa ohjelmisto alkaa olla erittäin hyvällä mallilla teknisesti. Toteutetut ominaisuudet toimivat lähes bugittomasti, samoin ohjelmiston sisäinen rakenne on optimoitu muutamalla iteraatiokierroksella erittäin tehokkaaksi ja helposti laajennettavaksi. Rakenne on modulaarinen ja selkeä. LU-vaiheen lopuksi tehdään jatkosuunnitelma johon kirjataan suunnitellut kehitysajatukset. Tämä on lähinnä lista ominaisuuksista jotka projektiryhmän mielestä on tarpeellista toteuttaa seuraavassa vaiheessa. LU-vaiheessa tapahtuu kurssin vaatimuksena jonkin toisen projektiryhmän opponointi. Meidän ryhmästämme opponointi suoritetaan siten, että useampi henkilö osallistuu siihen muutaman tunnin työpanoksella. Näin saamme helposti suoritettua kattavan opponoinnin ja panostettua siihen yli 10 henkilötyötuntia. Vastaavasti tämä sama ryhmä opponoi meitä. Esittelemme heille ohjelmistomme periaatteen sekä editorin. Tämän laajempaa opponointia ei ole mahdollista suorittaa, sillä se edellyttäisi kattavaa tuntemusta lähetysjärjestelmästä sekä pääsyä asiakkaan tuotantotiloihin. Edellytykset hyvällä opponoinnille on olemassa, sillä editori on projektimme keskisin osa. Saamme lisäksi erään toisen yrityksen Digi-tv ympäristöön tarkoitetun sovelluskehittimen projektin käyttöön. Tutustumme tähän ja käytämme sitä projektissa. Luottamuksellisuus syistä yrityksen tai tuotteen nimeä ei mainita tässä dokumentissa. Ohjelmisto tallennetaan sopimuksen mukaisesti luovutusta varten. Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Käyttöohje Pekka Projektisuunnitelma 26

27 Tekninen määrittely Pekka 10 h Koodaus Riku, Mika, Oskari Jotakin pientä viimeistelyä Opponointi ryhmä 12 h Asiakaspalaverit ja Pekka 20 h projektipalaverit projektinhallinta Tapio 10 h Loppuraportti Tapio 10 h Loppudemo Tapio 5 h Testaus Ville 20 h Bugien korjaus Mika, Oskari, Riku, Tuomas Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio? Käyttöohje, Pekka? Asennusohje, Pekka, Oskari, Mika, Riku? Testausraportti, Ville? Loppuraportti, Tapio 9.2 Tehtävätason suunnittelu ja ohjaus Tehtävätason suunnitteluun käytetään MS Project ohjelmistoa. MS Project tiedostoon syötetään tehtävät sekä niiden aikatalu, tekijät ja työmääräarviot. Projektipäällikkö vastaa siitä, että projektin suunnittelu ja seuranta tapahtuvat vaihekohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Seuraavan vaiheen tarkat tehtävät suunnitellaan viimeistään edellisen vaiheen lopussa, kun seuraavan vaiheen tavoitteet ja lopputulokset on tarkennettu. Tehtävätasoa ei esitellä tässä projektisuunnitelmassa. Projektisuunnitelma 27

28 10. Standardit, direktiivit ja määräykset Ei oleellisia standardeja, direktiivejä eikä määräyksiä. Projektisuunnitelma 28

29 11. Riskienhallintasuunnitelma Projektin riskienhallintasuunnitelma on erillinen dokumentti. Riskienhallintasuunnitelmassa kuvataan projektissa käytettävä riskienhallintamenetelmä (riskilista) ja riskienhallintakäytännöt, sekä niihin liittyvät vastuut. Projektisuunnitelma 29

30 12. Koulutussuunnitelma 12.1 Projektiryhmän sisäinen koulutussuunnitelma Ensimmäisessä vaiheessa projektiryhmä kouluttautuu itsenäisesti:? Digi-tv tekninen ympäristö? AltiComposer työkalu? Unified Software Development Process? Unified Modeling Language Tämän lisäksi jokainen projektiryhmän jäsen on velvollinen kouluttautumaan itse tehtäviensä tasalle Asiakkaalle tarjottava koulutussuunnitelma Määritellään tarkemmin luovutusvaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa koulutetaan asiakkaalle UML mallinnuksen ja määrittelyn onnistumisen varmistamiseksi. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa tehdyn työn huolellista ja selkeää dokumentointia, notaation selityksiä sekä yhdessä tehtyä vaatimusmäärittelyä. Projektisuunnitelma 30

31 13. Asennussuunnitelma Määritellään tarkemmin luovutusvaiheessa. Luovutusvaiheessa käydään asiakkaan toiveet läpi ja tehdään näitä vastaava asennussuunnitelma. Projektisuunnitelma 31

32 14. Käyttöönottosuunnitelma Määritellään tarkemmin luovutusvaiheessa. Projektisuunnitelma 32

33 15. Lähteet Projektisuunnitelma 33

34 16. Liitteet Projektisuunnitelma 34