Pääkirjoitus. Ulkomaat 16 Filippiinit: Katsaus alkoholimainontaan ja elämään Manilassa 18 Intia, vielä enimmäkseen raitis kuinka kauan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkirjoitus. Ulkomaat 16 Filippiinit: Katsaus alkoholimainontaan ja elämään Manilassa 18 Intia, vielä enimmäkseen raitis kuinka kauan?"

Transkriptio

1

2 Lehdessä käsitellään ajankohtaisia päihde- ja raittiusasioita, yhdistysten tapahtumia ja muuta Raittiuden Ystävien toimintaan liittyvää. Raittiuden Ystävät ry (RY) on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Lehdessä julkaistaan mielellään jäsenten kirjoituksia. Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot ovat kirjoittajien omia, eivät Raittiuden Ystävät ry:n virallisia kannanottoja. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero: Aineistot viimeistään: Päätoimittaja: Tom Anthoni Taitto/Ad: Sami Waulu Avustajat: Raili Schuvalow, Anki Pulliainen, Pasi Järvinen, Ritva Kuusisto Kannen valokuva: Davide Pavone Julkaisija: Raittiuden Ystävät ry Osoite: Annankatu 29 A 9, Helsinki puh , faksi :: Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Raili Schuvalow, puh Aineistojen toimitus: Tom Anthoni, Painopaikka: Rannikon Laatupaino Oy ISSN - Numero: Lehden toimitus pidättää oikeuden, hyviä toimituksellisia tapoja noudattaen, tarpeen mukaan muokata, korjata ja rajata lehteen toimitettuja tekstejä ja kuvia. Lehteen toimitettu aineisto voidaan julkaista myös yhdistyksen www-sivuilla. Digitaaliset aineistot lehteen Tekstit Digitaalisesti.doc,.rtf, tai.txt -tiedostoina. Taulukot, tilastot, graafit yms..xls-tiedostoina. Kirjasimena TimesRoman, koko 12pt Toivottavaa on, ettei tekstejä erityisesti muotoilla. Tekstin rivityksen annetaan tapahtua automaattisesti. Tavutusta ei käytetä. Rivinvaihtoa (Enter) käytetään vain selkeiden kappalejakojen tekemiseen ja otsikoiden erotteluun muusta tekstistä, EI rivinvaihtoon. EI sisennyksiä. EI muotoilua välilyönnin avulla. Yli puolen sivun juttujen yhteydessä kappalekokonaisuuksien VÄLIOTSIKOINTI on suositeltavaa. Tekstipituudet Pääkirjoitus: max 3800 merkkiä Yksi sivu pelkkää tekstiä: 5200 merkkiä Aukeama pelkkää tekstiä: merkkiä Aukeama kuvineen: 6200 merkkiä Kaksi aukeamaa kuvineen: merkkiä MUISTATHAN mainita tekstin yhteydessä kirjoittajan/lähteen JA yksilöidä tarkasti kuvituksen kuvaajan/lähteen. Kuvat Digitaalisina.tif,.jpg,.eps tai.pdf -tiedostoina. Toivottavaa on, että kuvat toimitetaan alkuperäisinä ilman mitään rajauksia, korjailuja tms. HUOM!.jpg-kuvat maksimilaadulla. Jpg-kuvatiedoston tallennuskoko vähintään 200Kb, että kuvan laatu on riittävä painokäyttöön. Alle 2 Megapikselin digikameroiden laatu ei ole riittävä. Internetistä otettuja kuvia EI VOI KÄYTTÄÄ. Paperikuvasta skannaus vähintään 300 dpi:n tarkkuudella. Pääkirjoitus Alkoholista 4 Harva piltti pesuainetta juo Juho Kivistö tietää, että Suomi on lasten alkoholimyrkytysten kärkimaita 6 Välittäjät kiinni ja kuriin Kirkkonummella 8 Kakkosena pullolle Toipumista omien vanhempien alkoholismista 13 Mark Johnson: Väärillä raiteilla, Otava, 2008 Vapaaksi alkoholista ja heroiinista menestyväksi yrittäjäksi 14 WHO:n alkoholikuulemisen tuloksia Ulkomaat 16 Filippiinit: Katsaus alkoholimainontaan ja elämään Manilassa 18 Intia, vielä enimmäkseen raitis kuinka kauan? Henkilökuvassa 22 Musiikin monitoimimies Seitsemän vuotta sitten Tommi Forsström ja alkoholi kasvoivat erilleen 26 Heikki Hursti Nuorisotoiminta 28 Laki on ja se toteutuu Liedossa lasten juopottelua ei katsota läpi sormien 30 Harraste- ja Nuorisopäivät Porvoossa Urheilu ja liikunta 32 RYUL Kilpailukutsut 33 RYUL tapahtumakalenteri 2009 Esittelyssä 34 Lobbari tekee vain työtään 36 Herran siunaus vai uhka sielun autuudelle? Terveys ja päihteet 38 Ei nyt kulta, veressäni on promilleja Yhdistystoiminta 41 Tervehdys Pohjois-Savosta 42 Heinolassa jyrää selvin päin! Raittiuden Ystävät 43 Kännikapinan vappuiloa jo toista kertaa! 44 KUTSU RAITTIUDEN YSTÄVIEN VARSINAISEEN EDUSTAJAKOKOUKSEEN 46 Toivoa näköpiirissä raitis.fi 2/2009

3 Pä ä k i r j o i t u s ALKOHOLIN MAINONNAN RAJOITTAMINEN ON TARPEEN Tom Anthoni Toiminnanjohtaja R aittiuden Ystävät eli RY on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on raittiuden edistäminen ja alkoholin kulutuksen vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään aktiivisella vaikuttamistoiminnalla. Alkoholiohjelman kumppanina olemme sitoutuneet toimimaan valtioneuvoston vuonna 2003 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti, mm. alkoholin kulutuksen kääntämiseksi laskuun. RY on kriittinen alkoholin mainontaa ja verotuksen tasoa kohtaan. Yksilötasolla RY:n tavoitteena on neutraali suhtautuminen alkoholiin ihmisten välisessä kanssakäymisessä nykyisen alkoholimyönteisyyden sijaan. Viime vuosina Suomessa on tapahtunut sekä myönteistä kehitystä, että hyvin huolestuttavia asioita. Myönteistä on mm, että raittiuden edistäminen on myötätuulessa, raittiiden nuorten osuus on kasvanut ja tipatonta tammikuuta viettää yhä useampi aikuinen. Aikuisten kulttuurissa on myös tapahtunut myönteistä kehitystä. Terveyskysymykset (ravinto, liikunta, lepo, päihteiden käyttö, ja käytön vähentäminen, raittius jne.) kiinnostavat oikeasti ihmisiä. Sitten kielteiset asiat, jotka ovat massiivisia. Alkoholi on 2000-luvulla noussut työikäisten miesten ohella myös työikäisten naisten yleisimmäksi kuolinsyyksi. Vuonna 2007 työikäisten alkoholikuolemien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 8,6 prosenttia (Tilastokeskus). Työterveyslaitoksen mukaan työssä käyvistä v. miehistä 63 % on alkoholin riskikäyttäjiä. Saman ikäryhmän työssä käyvistä naisista riskikäyttäjiä on 30 %. Tilanne ei ole läheskään näin huolestuttava useimmissa maissa. Perinteisten ns. viinimaiden alkoholin kulutus on pitkään ollut laskussa. Suomi onkin jo ohittanut Ranskan kulutustason ja mennyt myös Pohjolan aiemman ykkösen eli Tanskan ohitse. Alkoholi on vallannut keskeisen näkyvän ja myönteisen aseman kulttuurissamme. Se ikään kuin kuuluu asiaan, paikassa kuin paikassa, melkein missä tahansa tilaisuudessa tai tapahtumassa. Laajalle, joka paikkaan ulottuvan mainonnan ja markkinoinnin avulla alkoholielinkeino on läsnä. Eikä tässä pelissä pelimerkit ole yhtä pieniä kuin millä raittiusyhdistykset pelaavat. Hyvä esimerkki vallitsevasta tilanteesta tuli huhtikuussa, kun Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Kännissä olet ääliö kampanja sai Vuoden terveysteko tunnustuksen. Palkinnon myötä Panimoliitto on nostettu ehkäisevän päihdetyön toimijaksi, vakuuttavaksi valistajaksi yleisen mielipiteen ja päättäjien silmissä. Panimoliiton kampanja on kuitenkin vastuullisuuden kaapuun naamioitua myynnin edistämistä. Tällaisessa viestinnässä voidaan käyttää sisältöjä, jotka tuotemainonnassa olisivat kiellettyjä. Lisäksi kampanjalla tavoitellaan yrityskuvan kirkastamista ja legitimaatiota osallistua politiikkaan - pyrkimystä välttää tupakkateollisuuden kohtalo. Kuluvan vuoden alkupuolella EU:n komission asettama Euroopan Alkoholi- ja Terveysfoorumin tiederyhmä osoitti, että alkoholin markkinointi lisää todennäköisyyttä, että nuoret aloittavat alkoholin käytön. Lisäksi mainonnan vaikutuksesta nuoret juovat enemmän alkoholia kun he ovat kerran aloittaneet. Näen, että tämänhetkisessä mainonnassa ei noudateta alkoholilakia. On selvää, että mainonta ulottuu lapsiin, ja se kohdistuu voimakkaasti nuoriin. Lisäksi mainonta korostaa alkoholin sosiaalisuutta ja sen yhtymistä huumoriin. Lisäksi katukuvassa ja mm. netissä on selkeästi lainvastaista mainontaa eli mainontaa, jossa alkoholi yhdistetään esim. menestykseen ja seksuaalisuuteen. Virkistävää kesää, Tom Anthoni Raittiuden Ystävät ry

4 A l ko h o l i s ta Teksti ja kuva: Natalia Laurila HARVA PILTTI PESUAINETTA JUO Juho Kivistö tietää, että Suomi on lasten alkoholimyrkytysten kärkimaita Alkoholi on Suomen lastenkin myrkyttäjä numero yksi. Jos nykyinen kehitys jatkuu, on vain ajan kysymys, milloin tulee kuolemantapauksia, toteaa lasten myrkytyksistä väitöskirjan tehnyt lääkäri Juho Kivistö Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Potilas on nuori ja tajuton ja hänen verensokerinsa matalalla. Hänet on pantava suonensisäiseen nesteytykseen. Joka päivä kaksi tai kolme alle 20-vuotiasta joutuu Suomessa sairaalan osastohoitoon myrkytyksen vuoksi. Kun tällaisen uutisen lukee, ensimmäisenä nousee mieleen taapero, joka on saanut auki väärän kaapin ja vaikkapa juonut pesuainetta. Juho Kivistön helmikuussa tarkastettu väitöskirja Poisonings in Finnish Children osoittaa, että alle 5-vuotiaiden lasten sairaalahoitoon johtaneet myrkytystapaukset vähenivät noin 50 prosentilla vuosina Suomessa. Syynä tähän on todennäköisimmin parantunut pakkausturvallisuus, vanhempien lisääntynyt tietomäärä myrkyllisistä aineista sekä Myrkytystietokeskuksen toiminta. Pienokaisten myrkytyskuolemat hävisivät lähes nollaan. Baarikaappejaan aikuiset eivät sen sijaan taida osata lukita. Tyypillinen alaikäinen myrkytyspotilas Tampereen yliopistollisessa sairaalassa onkin nimittäin alkoholia nauttinut teini- tai varhaisteini-ikäinen. Alkoholi on potkaissut häneltä tajun kankaalle koulun päättymisbileissä tai muuten vaan villinä viikonloppuna kavereitten kanssa. He tulevat sairaalaan usein ambulanssilla tajuttomina. Alkoholin vaikutus on ollut niin voimakas, että se on yllättänyt nuoren, kuvailee Kivistö, joka työskentelee lastentauteihin erikoistuvana lääkärinä TAYS:ssa. Kansainvälisesti hälyttäviä lukuja Lapsipotilaiden myrkytysensiapukäynneistä 31 prosenttia johtui alkoholista TAYS:ssa vuosina Se on kansainvälisesti hälyttävä luku. Monessa muussa länsimaassa, jossa asiaa on tutkittu, lukema on 10 prosenttia tai allekin, Juho Kivistö selventää. Osastohoitoon alkoholimyrkytyksen vuoksi joutuneiden alle 20-vuotiaiden ilmaantuvuus kaksinkertaistui vuosina TAYS:n lastentautien ensiapuun myrkytyksen vuoksi joutuneiden vuotiaiden kohdalla myrkytyksen aiheuttanut aine oli alkoholi lähes kahdessa tapauksessa kolmesta. Kun katsotaan alle 16-vuotiaiden myrkytyskuolemia Suomessa, nähdään sukupuolten välillä selviä eroja. Pojilla Pienten potilaiden tohtori, Juho Kivistö, erikoistuu lastentauteihin. Hän sai kipinän väitöskirjaansa yllättyessään siitä, miten vähän lasten myrkytyksiä on Suomessa tutkittu; viimeisimmät kattavat tutkimukset ovat 80-luvulta. Alkoholilukemia lukuun ottamatta Kivistö on iloinen väitöskirjassaan esiin tulleista luvuista: lasten myrkytystapaukset ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet. raitis.fi 2/2009

5 on enemmän päihdekäytöstä aiheutuneita myrkytyksiä tytöillä taas itsetuhoista käyttäytymistä. Jos nuori joutuu sairaalahoitoon alkoholimyrkytyksen takia, siitä tehdään lastensuojeluilmoitus. TAYS:ssa yritetään pitää rutiinina sitä, että illalla sairaalaan tuotu nuori tapaa esim. seuraavana päivänä myös nuorisopsykiatrin, Kivistö kuvailee. Riittääkö se? Voi olla, että osalla lapsista olisi tarvetta pidempään hoitosuhteeseen. Jääkö tarvittava hoito joskus psykiatrian puolen resurssipulan vuoksi saamatta, sitä en osaa sanoa. Kivistön mukaan on päivänselvää, että päihteitä käyttävän nuoren aivot muokkautuvat helposti päihderiippuvaisiksi. Väitöskirjan mukaan yksi prosentti vuosina sairaalahoitoon joutuneista 0-19-vuotiaista myrkytyspotilaista menehtyi myöhemmin elämässään myrkytykseen. Aikuinenhan ei joudu esimerkiksi päihdeongelman vuoksi hoitoon ellei itse hakeudu, Kivistö muistuttaa. Syrjäytyvät juovat yhä enemmän Alkoholin ja muiden päihteiden sekakäyttö ainakin alle 16-vuotiaiden myrkytystapauksissa näyttäisi Kivistön väitöskirjan perusteella verraten harvinaiselta. Nuorten tilastollinen raitistuminen ei näy Kivistön tutkimustuloksissa mitenkään. Tämä ei hänen mielestään välttämättä puhu raitistumistrendiä vastaan. Sen sijaan se voi kertoa yhteiskunnan kahtiajakautuneisuudesta. Ehkä ne, jotka syrjäytyvät, juovat yhä enemmän. Kyse ei kuitenkaan ole köyhät vastaan rikkaat -kahtiajaosta. Ambulanssi kiidättää sairaalaan yhtä lailla kalliiden luksuslukaalien kuin köyhien yksinhuoltajienkin sammuneita lapsia. Meidän aikuisten täytyisi herätä. Olivatpa vanhempien omat juomatavat minkälaiset hyvänsä, niin alkoholi ei ole millään tavalla alle 18-vuotiaalle sopiva aine, Juho Kivistö painottaa. Yllättävän hyvä uutinen on, että vuosina vain kolme alle 16-vuotiasta suomalaislasta menehtyi alkoholimyrkytykseen, viimeisinkin heistä 1970-luvulla. Kivistöstä on kuitenkin vain ajan kysymys, koska suomalaisnuoria alkaa kuolla alkoholimyrkytyksiin, jos nykyinen kehitys jatkuu. Miksi aikuiset huumaavat lapsiaan? Kun alle 16-vuotias on sairaalassa alkoholimyrkytyksen takia, tapauksen voi nähdä kemiallisena pahoinpitelynä. Pahoinpitelijä on aikuinen, joka on alkoholin lapselle välittänyt: omansa antanut, välityspalkkion ottanut tai lapselle myynyt. Juho Kivistö haluaisi herättää keskustelua toisenlaisesta lasten kemiallisesta pahoinpitelystä. Joissakin myrkytystapauksissa sekava tai huonokuntoinen lapsi on aikuisten huumaama. Sekin mahdollisuus on pidettävä mielessä, että esimerkiksi lapsen vanhemmat ovat saattaneet turvautua huumaaviin lääkkeisiin saadakseen levottoman tai jatkuvasti itkevän lapsensa rauhoittumaan, Kivistö kertoo. Kaiken kaikkiaan Juho Kivistö yllättyi omista tutkimustuloksistaan. Myrkytystapausten yleisen vähenemisen vuoksi hän yllättyi positiivisesti, mutta alkoholimyrkytysten osalta negatiivisesti. Kun katsoo koko väestön alkoholimyrkytyskuolemia vuosina , niitten määrä on miehillä kaksinkertaistunut ja naisilla kuusinkertaistunut. Tämä on koko yhteiskunnan ongelma, ja lasten myrkytystapaukset ovat siitä vain jäävuoren huippu, Juho Kivistö toteaa ja suree: Maamme alkoholikulttuurin tuntien saattoi odottaa lasten alkoholimyrkytysten määrän kasvua, mutta silti näin negatiivinen tulos yllätti. Raittiuden Ystävät ry

6 A l ko h o l i s ta Teksti ja kuvat: Natalia Laurila Välittäjät kiinni ja kuriin Kirkkonummella Kirkkonummen poliisit saapuvat haastatteluun hymy huulillaan. On perjantai-iltapäivä, ja he ovat juuri saaneet kiinni välittäjän itse teosta Veikkolassa. Nuori poika väijyi kaupan pääovien edessä kyselemässä ihmisiltä, että käytkö hakemassa kaljaa. Antoi välittäjälle tasarahan, kuvailee lähipoliisi Niina Landén. Kirkkonummen nuorisotoimella ja poliisilla on jo monena keväänä ollut kampanja, jolla puututaan alkoholin välittämiseen alaikäisille. Kaikkiin alkoholia myyviin liikkeisiin viedään juliste, joka muistuttaa, että alkoholin luovuttaminen lapselle on rikos. Kauppiaat ovat olleet hyvin mukana kampanjassa ja pitäneet julisteita esillä läpi vuoden, eivät vain kampanja-aikana. Samalla me olemme saaneet kontaktin kauppiaisiin, päässeet juttelemaan esimerkiksi näpistyksistä, iloitsee erityisnuorisotyöntekijä Minna Partanen. Kampanja-aikana poliisi partioi siviilivaatteissa ja pyrkii saamaan välittäjiä kiinni. Meidän naamat alkavat vaan olla sen verran tutut, että meillä pitää olla nuoria apulaisia, Landén nauraa. Esimerkiksi vastavalmistuneita poliiseja, jotka eivät vielä ole tehneet paljon kenttätyötä. Kunnan työntekijät voivat tehdä paljon nuorten alkoholin käytön vähentämiseksi, mutta suurin vastuu on lopulta vanhemmilla, muistuttaa Katri Lahtinen. Liian tutut naamat saavat alkoholin välittäjää etsivät nuoret varuilleen. Lähipoliisit Thomas Hällström ja Niina Landén joutuvat pysymään taustalla. raitis.fi 2/2009

7 Erityisnuorisotyöntekijä Minna Partanen tuntee yhteistyökumppaninsa ja se tekee työstä helppoa. Poliisille on helppo soittaa tarvittaessa. Välittäjä, monikasvoinen rikollinen Nuoret pyytävät välittäjiksi usein niitä, jotka ovat vasta täyttäneet 18 ja joilla saattaa olla sympatioita pyytäjiä kohtaan. Juuri 18 täyttäneet ovat vaikeassa asemassa. Jos ei hae, ei enää ole hyvä tyyppi, tietää raittiussihteeri Katri Lahtinen. Monesti välittäjäksi ryhtyy myös alkoholisti, joka saa palkakseen yhden kaljan ostamastaan sixpackista. Välittäjä voi kuitenkin olla kuka vaan, vaikkapa perheenäiti. Tämä juuri kiinni saamamme oli tavallinen mies ja haki kaupan edessä väijyneelle pojalle kaljat samalla kun kävi ostoksilla siskonsa lasten kanssa. Välityspalkkiota ei tietääksemme ollut, lähipoliisi Landén kertoo. Mies selitti aivan asiallisesti siskon lapsille tehneensä väärin. Rangaistuksena välittämisestä on sakot ja merkintä rikosrekisterissä. Takavarikoitu alkoholi kaadetaan aina maahan tai viemäriin. Miksi aikuinen ryhtyy moiseen? Syynä on moraalinen heikkous, Landén sanoo suoraan. Nuorten oma tietämättömyys ei ainakaan ole syynä siihen, että ikäviä asioita tapahtuu. Kirkkonummellakin koulu, nuorisotoimi ja poliisi valistavat heitä kyllä perusteellisesti terveyshaitoista ja rikoslaista. Aikuisille pitäisi saada lisää tietoa siitä, mitä vaikutuksia alkoholilla voi olla nuoren kehitykselle, Lahtinen uskoo. Autoakaan ei ajeta alaikäisenä Kirkkonummella kaikki alaikäiset lainrikkojat, jotka kiinni saadaan, päätyvät Pose-tiimin puhutteluun yhdessä huoltajansa kanssa. Pose-tiimiin kuuluu nuoriso- ja sosiaalityöntekijöitä sekä poliiseja. Puhutteluja on vuosittain noin sata. Kuitenkin esimerkiksi tupakoinnin kohdalla nuorisotoimi on joutunut turhautuneena heittämään hanskat tiskiin jo kasiluokkalaisten eli vuotiaitten kohdalla. Vain nuorempien sauhutteluun puututaan. Vanhemmat itse ostavat tupakat jo osalle seiskoista. Ja vanhempien mielipidehän on se mikä määrää, Lahtinen ja Partanen huokaavat. Lahtinen ja Partanen ovat törmänneet myös vanhempiin, jotka eivät mielestään voi kieltää jälkeläisiään juomasta, kun kerran itsekin juovat. Antavatko he nuorten ajaa autoakin alaikäisinä? Siihenkin on ikäraja. Minna Partasen mielestä suomalaislapset kasvatetaan itsenäisiksi hyvin varhain muissakin asioissa. Alkoholin käytön aloittamisen salliminen liian nuorella iällä lienee osa individualismia ihannoivaa kulttuuria. Individualismin ihannointiako on sekin, ettei aikuinen useinkaan tiedä mitä lapsi tekee. Kiinni jäänyt poika sanoi, että no ei tää ny niin suuri menetys ollu. Hän oli saanut vanhemmiltaan 40 euroa leffalippuun, Niina Landén selostaa. Toivottavasti Pose-tiimin puhutteluun joutuminen yhdessä huoltajan kanssa saa pojan muuttamaan mieltään. Kirkkonummella pyritään viestittämään nuorille, että nauttikaa lapsuudestanne. Aikuisia voitte olla lopun ikänne. Raittiuden Ystävät ry

8 A l ko h o l i s ta Teksti: Sanna Stellan, kuvitus: Tuuli Hypén Kakkosena pullolle Toipumista omien vanhempien alkoholismista Alkoholismi ei ole vain juovan ihmisen ongelma. Se on sairaus, joka vaikuttaa koko perheeseen. Alkoholismi nakertaa tiensä sosiaalisiin suhteisiin ja vaikuttaa erityisesti alkoholistin läheisiin perheenjäseniin. Alkoholistin lapsen elämään lapsuus pullon varjossa jättää monia haavoja, jotka saattavat nousta pintaan vasta aikuisiällä. Jatkuva epävarmuus lapsuudessa, lupaukset joita ei pidetty, häpeä omista vanhemmista, tuen ja avun puute, kaikki jättävät jälkensä lapseen. Myös aikuiselle ihmiselle juova vanhempi aiheuttaa surua ja huolta, turhautuneisuutta ja syyllisyyttä. Alkoholistien aikuisista lapsista puhutaan yhä yllättävän vähän, vaikka heitä on Suomessa hyvin paljon. Valitettavan usein alkoholistien läheiset jäävät kokonaan vaille tukea, eikä alkoholistien aikuisten lasten ongelmia välttämättä edes tunnisteta. - Suomessa on noin riskitason päihdekäyttäjää ja heillä kullakin on 2-4 läheistä, joihin juominen välittömästi vaikuttaa. Alkoholistien läheisiä, jotka tarvitsevat tukea, on siis pitkälti toista miljoonaa, sanoo Raila Taipale Myllyhoitoyhdistyksestä. Myllyhoitoyhdistys ry on ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön asiantuntijajärjestö. Yhdistys tarjoaa koulutusta ja kursseja yrityksille, yhteisöille ja yksilöille. Yhtenä harvoista paikoista Suomessa yhdistys tarjoaa hoitoa myös alkoholistien läheisille. - Alkoholistien läheiset jäävät yhä edelleen Kelan tuen ulkopuolelle. Monissa pitkäaikaissairauksissa on tarjolla sosiaalivakuutuksen kautta korvattavaa kuntoutusta omaisille, mutta alkoholistien läheisille tarkoitetut ohjelmat jäävät tuettavan kuntoutuksen ulkopuolelle. On väärä uskomus, että riittää kunhan päihderiippuvainen saadaan hoitoon. Alkoholismi on koko perheen sairaus, muistuttaa Taipale. Jos perheessä on alkoholismia, se vaikuttaa jääväämättömästi siihen miten perhe toimii. Roolit saattavat kääntyä nurin niskoin, niin että lapsi joutuu ottamaan vanhempiensa paikan aivan liian nuorena. Jos perheessä salaillaan juomista, syntyy valheiden verkko, johon lapsi tahtomattaan joutuu mukaan. Lapsi saattaa joutua häpeämään humalaista isää koulun joulujuhlassa, tai pettyä kerta toisensa jälkeen kun äiti ei ilmaannukaan paikalle lupauksistaan huolimatta. - Lapsuudenkodissa alkoholistin lapsella on arvottomuuden kokemus. Hän kokee, että pullo menee hänen edelleen, alkoholi on parempi kuin lapsi, Taipale valottaa. - Jos perheessä on yksikin käyttäjä, vie alkoholi myös perheen toisen aikuisen mukanaan. Taipale ei mielellään lähde erittelemään erityispiirteitä tai oireita, joita alkoholistien aikuisilla lapsilla esiintyy. Hän vertaa ihmisiä, joilla on ollut erilaiset kasvuympäristöt lapsina ja toteaa että ihminen, joka on saanut paljon turvaa, suojaa ja rakkautta lapsuudessaan, uskaltautuu maailmaan uteliaana ja itseensä luottaen, kun taas lapsi, joka ei ole saanut kokea näitä tunteita, kokee aikuisenakin ulkomaailman ja todellisuuden uhkana. - Alkoholistin aikuinen lapsi saattaa kärsiä jatkuvasta pahasta olosta, eikä hän halua itselleen mitään hyvää tai kivaa. Perheessä, jossa on addikti, perheen muut jäsenet luopuvat omista tarpeistaan. Perheessä vallitsee yleinen mielipaha ja huonovointisuus. Tämä on monien somaattisten ja psyykkisten oireiden alkukoti ja jo suuren esiintyvyytensä vuoksi todellinen kansanterveydellinen ongelma. Apua alkoholistien aikuisille lapsille on tarjolla niukasti. Kun lapsuuteen liittyy paljon syyllisyyttä ja häpeää, saattaa kynnys hakea apua olla korkea. Ongelmaa ei myöskään yleisesti tunnisteta, joten alkoholistien aikuisten lasten raitis.fi 2/2009

9 oireista on suhteellisen vähän tietoa. Toipuminen on kuitenkin mahdollista. - Paras apu alkoholistien aikuisille lapsille on vertaistuki. Keskinäinen jakaminen missä tahansa muodossa on hyvin tärkeää, Taipale sanoo. Jos alkoholistien lähimmäisiä on Suomessa parin miljoonan paikkeilla, niin saman kokeneita ihmisiä löytynee jokaisen lähipiiristä. Erinomainen paikka päästä jakamaan kokemuksia ja hakemaan tukea omaan toipumiseen ovat Alkoholistien aikuiset lapset (AAL) ryhmien kokoontumiset. Kokoontumisissa esiinnytään nimettömästi ja siellä noudatetaan 12-askeleen periaatetta. Ketään ei syyllistetä ja painopiste on kunkin omassa kasvussa sekä irtaantumisessa menneisyyden syyllisyydestä. Ryhmiä kokoontuu usealla paikkakunnalla ympäri Suomen ja osallistuminen ryhmään perustuu kaikella tapaa vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi Myllyhoitoyhdistys ja Minnesota-hoito Lapualla tarjoavat apua alkoholistin läheisille. - Kun päihdeongelmainen hakeutuu avun piiriin sosiaali- ja terveyspalveluissa, parasta olisi, jos siellä jo kysyttäisiin miten lähimmäiset voivat, miettii Taipale. Oman toipumisprosessin voi aloittaa myös omatoimisesti tutustumalla alan kirjallisuuteen. Myllyhoitoyhdistyksen julkaisema kirja Rakkaasta raitis on yksi mahdollinen itsehoito-opas. - Rakkaasta raitis avaa problematiikkaa alkoholismin vaikutukseen perheessä. Kirja avaa näkökulmia siihen, miten alkoholistin läheinen on mahdollisesti lukkiutunut tiettyyn vuorovaikutuskuvioon ja miten hän voi irrottautua siitä ja omaksua itsensä ja sitä kautta koko perheen kannalta terveemmän toimintamallin, kertoo Taipale. Jos suhde vanhempiin on tulehtunut alkoholismin takia tai jos muistot lapsuudesta eivät jätä rauhaan aikuisiälläkään, niin toivoa siis on! Toipuminen voi alkaa vaikka oman kodin suojassa, nenä kirjassa ei kuulosta liian vaaralliselta, eihän? Lopulta syyllisyyden ja häpeän, vihan ja inhon tunteet väistyvät prosessin myötä. Kukapa ei haluaisi elää tasapainoista, ilon täyteistä elämää? Myös alkoholistin aikuisella lapsella on siihen oikeus. Matka kokonaiseksi ihmiseksi, joka operoi luontevasti osana yhteisöä, saattaa olla pitkä ja kivulias, mutta jos määränpäässä odottaa täysillä elettävä elämä, niin miksi ei lähteä matkaan? Hanna 35 Kohtasin lapsuuteni alkoholistiperheen ongelmat konkreettisesti kun tulin raskaaksi ensimmäisen lapseni kanssa. Olin toki käsitellyt asiaa ennenkin, mutta odotusaikana tuli hyvin selväksi että asia on selvitettävä perinpohjaisesti. Isäni oli juonut 30 vuotta ja hänen kanssaan olin jo luovuttanut. Tiesin, ettei hän koskaan lopettaisi juomista, joten olin päästänyt irti tarpeesta pelastaa hänet. Äitini ei juuri viinaan koskenut, mutta mahdollisti isän juomisen hyysäämällä tätä humalasta toiseen ja krapulasta kolmanteen. Sitä oli todella vaikea sietää ja katsoa sivusta. Olin vuosikaudet yrittänyt auttaa äitini pois kamalasta avioliitosta, mutta turhaan. Olin kantanut hänelle kirjallisuutta aiheesta, tukenut ja kuunnellut läpi isän juoppohulluuskohtausten. Soitin hänelle joka ikinen päivä varmistaakseni, että kaikki on kunnossa. Olin omaksunut roolin perheen sovittelijana ja terapeuttina hyvin nuorena. Jos puhelin soi myöhään illalla, ensimmäinen ajatukseni oli, että isäni on nyt tehnyt jotain äidilleni. Vaikka isän käytös kävi vuosi vuodelta rajummaksi, ei äitini halunnut lähteä avioliitosta. En voinut käsittää miksi äitini antoi isän kaltaisen hirviön tuhota hänen elämänsä. Kuvittelin voivani auttaa äitini pois viinanhuuruisen helvetin keskeltä. Kun äitini sitten raskauteni aikana ei ollut yhtään kiinnostunut esikoisestani ja huomasin miten hänen kaikki energiansa pyöri isän juomisen ympärillä, pinnani vain yhtäkkiä katkesi. En enää jaksanut kuunnella yhtä ainutta tavua aiheesta, joka oli vienyt suunnattoman määrän energiaani ja aikaani viimeiset 20 vuotta. Aloitin oman erkaantumiseni lapsuuden perheestä ja toipumiseni elämästä alkoholin varjossa. Aloin ensin lukea kirjallisuutta aiheesta ja lopulta hakeuduin psykologille. Tajusin äitini sairastuneen alkoholismiin aivan kuten isänikin, äitini vain ei juonut. He olivat molemmat sokaistuneet päihteen huurruttamina, eivätkä enää nähneet mikä oli todellista ja mikä ei. Olin hirvittävän pettynyt äitiini ja koin tulleeni hylätyksi myös hänen puoleltaan. Isäni oli pettänyt luottamukseni jo lapsuudessa, mutta äitii-» Raittiuden Ystävät ry

10 A l ko h o l i s ta ni olin aina voinut luottaa. Nyt hänkin oli hyvin syvällä alkoholismin maailmassa läheisriippuvaisessa suhteessa juovaan isääni. Tunsin suunnatonta alemmuudentunnetta siitä, että olin taas kerran hävinnyt juopolle isälleni. Vaikka ulkoisesti näytin kaikille itsevarmalta ja tasapainoiselta, niin sisälläni jäyti kuitenkin loputon riittämättömyyden tunne. En ollut koskaan ollut kylliksi hyvä isälleni, sille surkealle juopolle. Nyt oma äitini valitsi isäni ja viinan minun ja syntymättömän lapseni edelle. Häpeän, riittämättömyyden ja itseinhon tunteet raastoivat minua. Sain kuitenkin apua kirjallisuudesta ja psykologin viisaista sanoista. Tajusin, että ainut keino olla itsekin sairastumatta alkoholismiin yhtään sen enempää kuin olin jo, oli repäistä itseni irti perheeni koukusta. Vihdoinkin, 34-vuotiaana, sain sanotuksi äidilleni, että nyt riitti. Isälleni olin saman sanonut jo vuosia sitten, mutta hän oli aina liian kännissä välittääkseen. Äitini paheksui päätöstäni olla pitämättä yhteyttä isääni. Nyt tein pesäeron myös äitiini. Lopetin jokapäiväiset tsemppauspuhelut ja loputtoman sympatisoinnin, ja jo muutaman päivän kuluttua aloin tuntea suunnatonta helpotusta ja huojennusta. Äitini yritti syyllistää minua tekstiviestein sekä puheluin, mutta noudatin psykologini armotonta neuvoa, enkä vastannut viesteihin mitenkään. Ei ollut kuitenkaan kyse mistään dramaattisesta välien katkaisusta, vain selkeiden rajojen asettamisesta. Olin hyväksynyt etten voi vanhempiani auttaa, mutta alkoholismin tekemä tuho heissä oli minulle liian raskasta seurattavaa, joten minun oli pakko vetää selkeät rajat kanssakäymisellemme. En enää puhu isästä, enkä alkoholista äitini kanssa, eikä hän saa loputtomiin kertoa minulle kauhutarinoita elämästä alkoholistin rinnalla. Tajusin mahdollistaneeni äidin jäämisen parisuhteeseen isän kanssa kun vuosikaudet tarjosin hänelle tukea ja lohtua. Tekemällä näin, ruokin äidin tarvetta tulla kuulluksi ja nähdyksi väärinymmärrettynä ja huonosti kohdeltuna vaimona. Nyt kun en enää suostunut kuuntelemaan juttuja, joutui äiti kohtaamaan ongelmat yksin. Yhtäkkiä kukaan ei antanutkaan hänelle sääliä. Parasta on, että olemme alkaneet äidin kanssa rakentaa uutta suhdetta, jossa alkoholismi ei ole kolmantena pyöränä. Äitini on jopa irtaantunut isästä hetkeksi ja tullut käymään luonani ilman isää. Tätä ei ole koskaan ennen tapahtunut. Ehkä hän jopa lopulta jättää alkoholisti-isän ja isäkin joutuu kohtaamaan demoninsa ihan yksin ja kuka ties vaikka vielä raitistuukin? Koskaan en voi lakata uskomasta ja toivomasta, mutta ainakaan en enää käytä siihen loputtomasti energiaa ja aikaani päivittäin. Olen oppinut tajuamaan, että en voi muuttaa vanhempieni suhtautumista alkoholiin, mutta voin asettaa selkeät rajat sille, miten alkoholismi on mukana omassa elämässäni. Rajojen asettaminen on usein vaikeaa ja tuntuu hirvittävän kovalta keinolta, mutta välitön voimaantumisen tunne on niin palkitseva, että tiedän olevani oikealla tiellä. Mirka, 30 Äitini on juoppo. Koko lapsuuteni hän joi, enkä oikeastaan koe että minulla oli äitiä ollenkaan. Isäni oli hyvin korkeassa ja näkyvässä virassa ja äitini yritti parhaansa mukaan edustaa siinä rinnalla. Koko perheemme piti kulisseja yllä kaikin voimin, mutta lopulta paine kävi liian kovaksi ja isäni halusi erota. Olin silloin 15-vuotias. En voi ymmärtää miten äitini on yhä elossa kaiken sen kittaamisen jälkeenkin. En tosin ole hänen kanssaan missään tekemisissä, kuulen hänestä satunnaisesti muilta sukulaisilta. Eräänä päivänä satuin lukemaan artikkelin, jossa käsiteltiin alkoholistien aikuisten lasten ominaisuuksia. Olin aivan pökertynyt. Tuntui kuin artikkeli olisi kirjoitettu minusta. Olin helpottunut ja huojentunut, koska yhtäkkiä käyttäytymiselleni oli syy. En siis ollutkaan hullu. Oletin aina olevani kunnianhimoton, tyhmä ja saamaton, mutta vihdoinkin ymmärrän, että alkoholistiperheen toimintamallit eivät varmaankaan antaneet ihan parhaita eväitä maailman kohtaamiseen. Olen kärsinyt paniikkikohtauksista koko aikuisikäni ja inhoan tilanteita, joissa joudun huomion keskipisteeksi. Häpeä äidistä ja lapsuuden pelko paljastumisesta ovat seuranneet minua aikuiseksi saakka. Pohdin usein tekemisiäni ja etsin niistä vikoja, ja mietin miten mahdollisesti olen loukannut jotakuta tai aiheuttanut mielipahaa toisille. Pelkään kaikenlaisia konflikteja ja siksi olen usein vaihtanut työpaikkaakin. Olen myös loputtoman huono saattamaan asioita päätökseen. Monet arkipäiväisetkin asiat pankkiasioista puhtaiden pyykkien laittamiseen vaatekaappiin saattavat osoittautua todella vaikeiksi saattaa loppuun. Tuntuu siltä, että ikään kuin varoisin antamasta mitään itsestäni, etten vain aiheuttaisi mitään ongelmia. Minulla on koko ajan jonkinlainen vaimennin päällä. Olen vaihtanut työpaikkaa todella usein ja jotenkin ajautunut elämässäni tilanteesta toiseen. Parisuhteeni ovat olleet rikkinäisiä ja irtonaisia, joudun koko ajan ajattelemaan mikä on normaalia ja mikä ei. Koen usein olevani joko täysin alistettu tai sitten niskan päällä parisuhteessa, en tunnu pystyvän tasapainoiseen suhteeseen. Ihastun ihmisiin todella helposti ja annan itseni mennä heidän mukaansa ja tahdissaan, unohtaen täysin itseni. Olen vihdoinkin alkanut käydä terapiassa, ja uskon vähitellen eheytyväni kokonaiseksi ihmiseksi ja pystyväni jättämään alkoholistiäitiin liittyvän häpeän taakseni. Näiden asioiden tunnistaminen itsessäni on ollut helpotus. Toisina päivinä tunnen oloni vahvemmaksi, toisina taas koen, että mitään ei ole tehtävissä, enkä jaksa toipumiseen vaadittavaa työtä. 10 raitis.fi 2/2009

11 Kirjallisuutta alkoholistien aikuisille lapsille Janet G Woititz: Irti noidankehästä alkoholistien aikuiset lapset Irti noidankehästä on perustana AAL (Alkoholistien aikuiset lapset) ohjelmissa. Se on myös erinomainen itsehoito-opas, ensimmäinen askel kohti toipumista. Irti noidankehästä käsittelee hyvin selkeästi ja yksinkertaisesti mitä alkoholistin lapselle tapahtuu lapsuudessa ja miten lapsuus vaikuttaa aikuisiällä esimerkiksi heikkona minäkuvana. Kirja listaa piirteitä ja ominaisuuksia, joita alkoholistien aikuisilla lapsilla esiintyy, hyväksytyksi tulemisen tarpeesta armottomuuteen itseä kohtaan. Kirja kannustaa ottamaan vastuun omista tekemisistään, sekä tekemään tietoisia valintoja. Irti noidankehästä pyrkii nimensä mukaisesti katkaisemaan alkoholismin tuoman pahoinvoinnin kierteen. Kirjan lopussa on selkeä osio siitä, miten alkoholistin aikuinen lapsi voi välttää siirtämästä kokemuksiaan omiin lapsiinsa ja sen sijaan tarjota omille lapsilleen sen lapsuuden, jota hän itse ei koskaan saanut kokea. Tommy Hellsten: Virtahepo olohuoneessa Virtahepo olohuoneessa on jo klassikko, josta moni alkoholistiperheen lapsi on saanut tukea, ymmärrystä ja ponnahdusalustan eheytymiselleen. Tommy Hellsten on tunnettu terapeutti, joka kirjassaan antaa avaimia toipumiseen lapsuudesta, joka hurahti ohi voimakkaan ilmiön, esimerkiksi alkoholismin, varjossa. Kirja esittelee läheisriippuvaisuuden käsitteen ja selittää monia alkoholistiperheen käyttäytymismalleja. Hellsten antaa pitkän ammatillisen kokemuksensa lukijan avuksi selkeissä vinkeissä mahdolliseen toipumiseen. Hän listaa kirjassa toipumisen kolme eri vaihetta; tunnistamisen, läpielämisen ja ymmärtämisen. Kirja myös peräänkuuluttaa oman sisäisen lapsen löytämistä, oman sisäisen lapsen päästämistä vapaaksi. Robert J. Meyers ja Brenda L. Wolfe: Rakkaasta raitis Vaihtoehtoja nalkuttamiselle, anelulle ja uhkailulle Tämä erinomaisen ratkaisukeskeinen kirja on välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka on yrittänyt saada alkoholistiläheistään lopettamaan juomisen. Juuri kuten nimessä luvataan, kirja tarjoaa vaihtoehtoja nalkuttamiselle, anelulle ja uhkailulle, joihin moni alkoholistin rakas hätäpäissään on sortunut. Rakkaasta raitis antaa alkoholistin läheiselle luvan olla terveellä tavalla itsekäs, huolehtia itsestään ja mikä parasta, tehdä juomattomuudesta houkuttelevamman vaihtoehdon alkoholistille. Kirja pistää ajattelemaan omia käyttäytymismalleja ja tarjoaa uusia näkökulmia alkoholistin rinnalla elämiseen. Monella alkoholistin rakkaalla lienee harhakäsitys, että nalkuttaminen, jatkuva juomiseen puuttuminen sekä oma uhrautuminen saavat juomisen joskus loppumaan. Kirja kyseenalaistaa tämän äärimmäisen energiaa tuhlaavan tavan olla ja tarjoaa tilalle käyttäytymismalleja, jotka saavat alkoholistin lähimmäisen tuntemaan omanarvontuntoa ja ottamaan vastuun omasta käyttäytymisestään, jättäen alkoholistin ottamaan vastuun omastaan. Kirja kattaa laajan kirjon suhteita, joissa toinen on alkoholisti ja toinen raitistumista toivova läheinen. Avioparit, isät ja tyttäret, äidit ja pojat kaikki käsitellään tutulta tuntuvien esimerkkien kautta. Ongelman syyt, seuraukset ja keinot ratkaista käydään läpi, ja lopulta on ihanan helpottava lukea miten käyttämällä kirjan tarjoamia käyttäytymismalleja tilanne paranee: alkoholistin läheinen saa oman elämänsä takaisin, alkaa tuntea olevansa vahvoilla jälleen ja alkoholistikin saattaa lopettaa juomisensa, kun syyllistäminen ja syyllisyys vähenevät ja raittius tuntuu vähemmän pelottavalta vaihtoehdolta.» Raittiuden Ystävät ry 11

12 A l ko h o l i s ta Harri, 45 Kasvoin alkoholistiperheessä esikoisena. Minulla on kaksi nuorempaa sisarusta, joten jo hyvin varhaisessa vaiheessa aloin huolehtia niin heistä samoin kuin omista vanhemmistanikin, jotka makasivat krapulassa tai sammuneina pitkän, kostean illan jälkeen lapsuudenkotimme sohvalla. Isäni kuoli ensin, kun olin teini-ikäinen, äitini teki itsemurhan muutamaa vuotta myöhemmin. Molempien poismenot olivat jonkin asteen helpotus, mutta en koskaan päässyt nollaamaan tilannetta vanhempieni kanssa. Monet kysymykset jäivät vastaamatta ja keskustelut käymättä. Pitkään kärsin tyhjyyden tunteesta. Vanhempieni juominen oli ollut elämäni sisältö niin pitkään, että putosin kuin tyhjän päälle, kun he olivat molemmat poissa. Olen käynyt läpi erilaisia vaiheita elämässäni. Nuorempana vedin pitkän sekoilukauden, kun en välittänyt mistään mitään ja käytökseni oli erittäin itsetuhoisaa. Yhtäkkiä sain vain tarpeekseni ja käänsin selkäni täysin kaikelle juomiselle ja päihteille. Aloin opiskella ja siitä tuli uusi pakkomielteeni. Opiskelin itseni maisteriksi todella nopeasti ja aloitin menestyksekkään työputken. Urheilin siinä sivussa tasokkaissakin joukkueissa ja täytin elämäni kaikella mahdollisella, josta sain välitöntä palautetta ja kiitosta. Menestyminen, pokaalit ja palkankorotukset osoittivat, että olen merkityksellinen ja hyvä. En halunnut pysähtyä, kunnes juuri ennen kuin täytin 40 sairastuin ja jouduin pysähtymään. En ollut uskaltanut kohdata itseäni ja menneisyyttäni, vaan olin puskenut eteenpäin ikään kuin hakien tarkoitusta ja merkitystä niin itselleni kuin myös vanhempieni elämille, jotka koin hukatuiksi. Netistä löysin tietoa Alkoholistien aikuiset lapset ryhmistä ja päätin mennä sinne. Ensimmäinen kerta oli kuin olisin tullut kotiin. Tajusin niin monta asiaa itsestäni ja vanhemmistani. Helpotus oli suunnaton. Tärkeintä minulle oli oivaltaa, että lapsuus alkoholistikodissa oli jättänyt minuun jälkensä, eivätkä ne vauriot korjautuisi levittämällä laastia päälle. Nyt kun olen kohdannut menneisyyden haamuni, olen vihdoinkin rauhoittunut ja voin nykyään erinomaisesti. Koen olevani tasavertainen muiden kanssa, enkä koe jatkuvaa alemmuuden tunnetta taustani takia. Itse asiassa koen jollain tapaa ylpeyttä siitä, että olen juuri minä kakkine kokemuksineni. En enää syytä ketään, enkä mitään siitä millainen olen. Koen voivani valita suhtautumiseni moniin elämän haasteisiin, enkä vaivu itsesääliin vastoinkäymisten edessä. Toipilaan nettilinkit: Alkoholistien aikuiset lapset - AAL raitis.fi 2/2009

13 Teksti: Tuula-Maria Ahonen Riikka, 28 Isäni kuoli rapajuoppona pari vuotta sitten. Kuolema oli kaikessa surullisuudessaan helpotus. Se lopetti jatkuvan murehtimisen isästä ja syyllisyyden siitä, etten voi häntä auttaa. Kuolemaan loppui myös toivoton odotus siitä, että isäni joskus lopettaisi juomisen. Vielä aikuisenakin odotin, että isä yhtäkkiä muuttuisi ja kerrankin tekisimme jotain yhdessä. Minulla oli lapsellisia kuvitelmia siitä miten vaikka heittelisimme koripalloa yhdessä. Isän eläessä odotin, että hän kääntyisi puoleeni, katsoisi minua silmiin ja näkisin hänen silmistään että hän välitti. Isän kuolemaan loppuivat pettymykset kun näin ei koskaan käynytkään. Minulle tärkeimmät selviytymiskeinot ovat olleet aihetta käsittelevät kirjat, jotka ovat auttaneet ymmärtämään tilannetta ja omaa käyttäytymistäni. Olen saanut erityisesti apua Tommy Hellstenin kirjoista. Moni tuntuu niitä kritisoivan, mutta itse olen saanut niistä paljon ymmärrystä muuten käsittämättömiin tunteisiini. Myös jutteleminen samanlaisia kokemuksia läpikäyneiden ystävien kanssa on auttanut toipumaan. Ymmärsin, että isäni on alkoholisti vasta joskus vuotiaana. Muutaman vuoden kuluttua siitä aloin miettiä miksi tunnen pahaa oloa, vaikka elämän pitäisi tuntua varsin ihanalta. Olin selittämättömällä tavalla onneton. Ihmettelen miksi kukaan ei silloin tullut sanomaan etteivät tuntemukseni olleet normaaleja. Velloin itsesäälissä, kunnes aloin hahmottaa mistä on oikeastaan kysymys. Suhteeni alkoholiin ei vieläkään ole tasapainoinen. En osaa luontevasti suhtautua juoviin ihmisiin ja miksi pitäisikään? Itse en oikeastaan juo ollenkaan ja koen oloni ulkopuoliseksi humalaisten kanssa. Äitini kanssa en alkoholista voi keskustella. Vaikka äitini ei juokaan, liittyy aiheeseen niin paljon syyllisyyttä ja häpeää, että emme voi keskustella siitä ollenkaan. Onneksi ympärilläni on ihmisiä, joilla on hyvin samanlainen tausta kuin minulla. Se on auttanut todella paljon. Nykyään tunnistan taustastani johtuvat pahanolon tunteet. Pystyn käsittelemään ne aivan eri tavalla kuin ennen, eivätkä huonot kaudet jatku kovinkaan kauan. Otan myös haasteita vastaan aivan uudella tarmolla ja muistan muistuttaa itseäni siitä, että saan olla onnellinen ja myös minulle sallitaan hyviä asioita elämässä. Kun olen uskaltanut näin ajatella, on hyviä asioita alkanutkin osua kohdalleni. Kyllä tästä vielä hyvä tulee! Mark Johnson: Väärillä raiteilla, Otava, 2008 Vapaaksi alkoholista ja heroiinista menestyväksi yrittäjäksi Kuinka minä sain tuollaisen helvetin kakaran? Minä en ansaitse tätä, Markin Johnsonin isä säälii itseään hakatessaan lasta. Mark kasvoi kodissa, jossa molemmat vanhemmat käyttivät fyysistä ja henkistä väkivaltaa, isä myös päihteitä. Niinpä poika löysi jo kahdeksanvuotiaana lohdukseen alkoholin. Myöhemmin kuvaan tulivat heroiini ja muut huumeet. Johnson kertoo elämästään hyvin elävästi. Kun isä piiskaa meitä, ruumiiseen sattuu vähän aikaa, mutta sisällä jokin sattuu paljon kauemmin. Tieto siitä, ettei hän rakasta meitä, poika kuvaa kokemustaan. Lapsuutta valaisee hiukan kuitenkin se, että Mark saa joskus sunnuntaisin käydä terveen, lasta kunnioittavan ja rakastavan perheen luona. Kun Mark itkee, isä pilkkaa häntä. Nuorena Mark tekee päätöksen: En itke enää. Koskaan. Isä vihaa minua, ja sille on syynsä: olen vihattava. Vihaan itseäni. Hän halveksii minua, koska olen halveksittava. Halveksin itseäni. Isä haluaa tuhota minut, koska se on parasta mitä minunlaiselleni lapselle pitää tehdä. Tästedes tuhoan itse itseni. Mark tuhoaa itseään niin kauan, kunnes edessä on selkeä valinta: kuolema tai huumeiden käytön lopettaminen, mikä tuntuu ylivoimaisen mahdottomalta ponnistukselta. Fyysiset vieroitusoireet ovat äärimmäisen tuskallisia. Pahempaa on vielä psyykkinen tuska: Kaikki ne tunteet, joita huumeet auttoivat välttämään, käyvät nyt päälle yhtä aikaa. Kauhu, syyllisyys, häpeä, toivottomuus, avuttomuus, yksinäisyys, suru, menetyksen tunne, kateus, viha... tunnen nyt kaiken sen, mitä minun olisi pitänyt tuntea menetettyinä vuosinani. Ensimmäiset vieroitusyritykset eivät onnistu. Mutta Mark on sitkeä ja kärsivällinen, ja lopulta alkoholisteille kehitetty 12 askeleen ohjelma antaa hänelle ensimmäistä kertaa henkisen ja moraalisen säännöstön, jonka mukaan hän yrittää elää. Rohkaiseva malli maailmankin tervehdyttämisessä Toipuminen on hidasta; vaikka Mark on ollut jo vuoden kuivilla, joka ikinen päivä hän kaipaa heroiinia. Hän saa kuitenkin tärkeätä tukea ympäristöstä, ja löytää ensimmäisen oman kotinsa, mikä tuntuu turvapaikalta. Tällä hetkellä Mark on ollut raitis jo yhdeksän vuotta ja saanut prinssi Charlesin palkinnon sosiaalisesti työllistävän ja menestyvän yrityksensä johdosta. Hän kertoo myös huumeriippuvuudesta ja nuorisorikollisuudesta sekä ennaltaehkäisyn keinoista korkeimman tason viranomaisille. - Jos ihmiset voivat muuttua, maailma voi muuttua, Johnson rohkaisee meitä muitakin maailmamme tervehdyttämiseen. Raittiuden Ystävät ry 13

14 A l ko h o l i s ta U l ko m a at Teksti: Pasi Järvinen Stephen Donnelly ja Frances Mantak USA Älkää antako alkoholiteollisuuden sanella globaaleja terveysohjelmia ja strategioita. Ainoastaan julkisen terveystutkimuksen pitäisi olla pohjana suunniteltaessa kansainvälistä alkoholistrategiaa. Alkoholiteollisuus globalisoituu päivä päivältä. Näitä valtaa omaavia suuryrityksiä pitäisi estää hyväksikäyttämästä köyhiä kehitysmaita. TUBA Tanska Merkittävä osuus alkoholihaitoista perheissä kohdistuu lapsiin. Ongelman luonteen vuoksi hyvin harva näiden perheiden lapsista tai vanhemmista hakevat apua. Tanskassa on kehitetty uudenlainen lähestymistapa, joka on onnistunut tavoittamaan alkoholistiperheiden lapsia ja joka hoitaa ja ennaltaehkäisee alkoholin käytön perheissä aiheuttamia suuria ongelmia. Toivomme muiden jäsenvaltioiden kehittävän keinoja, joilla hoitoa olisi saatavilla ja hoitoon hakeutuminen houkuttelevaa alkoholistiperheiden itsenäistyville nuorille. WHO:n alkoholikuulemisen tuloksia Alcohol Policy Youth Network - APYN Portugali Jäsenmaiden pitäisi perustaa kansainvälinen solidaarisuusrahasto, joka tukisi työtä alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. WHO järjesti viime vuoden lopulla julkisen kuulemisen, johon kaikki halukkaat voivat osallistua ja kertoa netin välityksellä mielestään parhaita keinoja vähentää haitallista alkoholin käyttöä. Vastauksia tuli yhteensä 340 yksityishenkilöiltä, eri järjestöiltä, WHO:n jäsenvaltioilta, akatemioilta ja tutkimuslaitoksilta, teollisuudelta ja muilta asiasta kiinnostuneilta tahoilta. Vastausten toivottiin keskittyvän seuraaviin aiheisiin: Mielipiteesi tehokkaista keinoista vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja Mitkä ovat parhaita keinoja vähentää haitallisesta alkoholin käytöstä aiheutuvia ongelmia maailmanlaajuisesti? Millä tavoin sinä tai organisaatiosi voitte auttaa vähentämään haitallista alkoholin käyttöä? Useat järjestö- ja valtiotahot toivoivat yhtenäisiä kansainvälisiä toimintatapoja ja lainsäädäntöä kontrolloimaan alkoholin kulutusta ja markkinointia sekä teollisuutta. Ohessa otteita WHO:n saamista vastauksista. 14 raitis.fi 2/2009

15 Sari Sarajärvi Suomi 1. Ehkäisevää toimintaa, kuten valistusta, joka lisäisi tietoa alkoholihaitoista. 2. Korkeammat hinnat, ei lainkaan mainostusta tai ei mielikuvamainontaa. Varoitusmerkinnät kaikkiin pulloihin. Alkoholin valmistajien pitäisi maksaa veroa, jonka tuotto käytettäisiin alkoholihaittojen vähentämiseksi työtä tekevien järjestöjen tukemiseen. 3. Olen liittynyt Raittiuden Ystävien ryhmään nimeltä Kännikapina. Taipei City Hospital Vickey Huang ja Shih-ku Lin, Taiwan Terveyssektorin pitäisi listata alkoholi myrkyllisten aineiden joukkoon, vaikka vähäisellä käytöllä saattaisikin olla joitain terveysvaikutuksia joillekin ihmisryhmille. Kenneth Hartigan-Go Filippiinit Lopettamalla alkoholin glamorisointi sosiaalisena ja rentouttavana hyvän olon tuotteena (elokuvissa, matkailussa). Ludwig Beukes Namibia Alkoholin mainonnan rajoittaminen, sillä alkoholin markkinointi on sofistikoitunutta ja ihmiset huomaavat tekevänsä mitä näkevät ja kuulevat TV:ssä ja radiossa. Mielestäni hallitukset suojelevat liikaa alkoholiteollisuutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tyynenmeren yhteisön sihteeristö Päämaja Uudessa-Kaledoniassa Kaupparajoitteet. Alkoholi ja tupakka pitäisi jättää kauppasopimusten ulkopuolelle. Alkoholimarkkinoinnin rajoittaminen. Sisältäen kaikki markkinoinnin, mainostamisen ja promoamisen muodot sekä netissä tapahtuvan markkinoinnin ja myynnin. Urheilu- ja kulttuuritapahtumien sponsoroinnin kieltäminen alkoholiteollisuudelta Raittiuden Ystävät ry 15

16 U l ko m a at Teksti ja kuvat: Inkeri Tanhua Filippiinit: Katsaus alkoholimainontaan ja elämään Manilassa Filippiinejä kuvaillaan usein Kaakkois-Aasian länsimaisimmaksi maaksi. Väite pitää paikkansa sikäli, että paikallinen väestö puhuu pääosin hyvää englantia ja Manilasta löytää muun muassa kaikki suurimmat amerikkalaiset pikaruokaketjut. Samalla Filippiinit on suomalaiselle eksoottinen trooppinen maa. Pääkaupunki Manila hurmaa ystävällisillä ihmisillään ja vilkkaalla yöelämällä, maaseutu kauneudellaan. Aasialaiseen tapaan ruokajuomina suositaan alkoholittomia juomia. Alkoholi ja sen mukanaan tuomat ongelmat kuitenkin kuuluvat filippiiniläiseen kulttuuriin, niin köyhien kuin rikkaidenkin elämään, arkeen ja juhlaan. Mainonta on jo usean vuoden ajan muokannut filippiiniläisten juomatottumuksia. Ruuan kanssa Filippiineillä maistuu bukomehu Ruokailusalista kuuluu vilkas puheen sorina ja lautasten kilinä. Kaksi ruokapöytää täyttyy suvun voimin, kolmas pöytä on varattu meille vieraille. Pöydän keskellä on marmorinen kiekko, ns. lazy Susan, jonka avulla voi pyöräyttää itselleen kannullisen bukomehua. Bukomehusta on nopeasti tullut suosikkijuomani Filippiineillä. Se on nuoren kookospähkinän mehua, virkistävää ja raikkaan makuista. Ruuan kanssa on Filippiineillä tarjolla muitakin hedelmämehuja, esimerkiksi mangomehua ja kalamansimehua, joka on paikallinen limen kaltainen sitrushedelmä. Bukomehu on kuitenkin ehdoton suosikkini ruokajuomana. Siihen ei ole tapana lisätä sokeria, joten se ei ole dominoivan makeaa ja neutralisoi makuja eri ruokien välillä sopivasti. Filippiiniläinen juomakulttuuri Illallisen jälkeen kokoonnumme Harryn ja Nican kanssa jutustelemaan filippiiniläisestä juomis- ja juomattomuuskulttuurista olohuoneeseen monien tyynyjen peittämälle sohvalle. Ruuan kanssa ei ole tapana juoda alkoholipitoisia juomia. Alkoholia välttävälle kulinaristille Filippiinit onkin oivallinen maa. Mutta miten on laita juhlissa ja Manilan lukuisissa yökerhoissa? Vaatiiko rohkeutta kertoa, ettei halua juoda edes paikallista San Miguel -kaljaa? On se aika vaikeaa sanoa ei alkoholijuomille joissain tilanteissa, kertovat Nica ja Harry. On vastoin hyviä tapoja kieltäytyä ottamasta vastaan tarjottuja juomia jos muutkin juovat niitä. Mutta aina voi huijata ottamalla juoman vastaan ja jättämällä sen juomatta, tai juomalla vain vähän, huomauttaa Nica. Alkoholi on kuitenkin kiinteä osa filippiiniläistä kulttuuria. San Miguel -olut on suosituin ja halvin alkoholijuoma ja sitä juovat niin rikkaat kuin köyhätkin esimerkiksi festivaaleilla, juhlissa ja klubeilla. Oluen lisäksi paikallista rommia ja brandyä kuluu paljon. Niitä, jotka eivät juo, saatetaan painostaa juomaan, lisää Harry. Vaikka joku ei haluaisi juoda esimerkiksi allergian takia, muut saattavat silti kannustaa häntä ottamaan edes lasillisen. Jos allerginen 16 raitis.fi 2/2009

17 sitten taipuu painostuksen alla, niin siitä tulee kamalan huono omatunto myöhemmin, että on pakottanut hänet juomaan. Varsinkin jos hän sitten saa esimerkiksi ihottumaa siitä. Oma huomioni on, että juominen ei ole yleensä yhtä rajusti humalahakuista kuin suomalaisessa kulttuurissa, joskin juomattomuutta tosiaan kummastellaan helposti juhlatilanteissa. Alkoholin käyttö on tavallista filippiiniläisten nuorten keskuudessa Klubeilla käy yhä nuorempia ihmisiä, toteaa Harry. Laki kieltää alkoholin myynnin alle 18-vuotiaille, mutta käytännössä alkoholia on helppo ostaa nuorempanakin, eikä baareihin pääsyäkään valvota. Esimerkiksi minä pystyin ostamaan alkoholia jo 14-vuotiaana, kauhistelee Nica. Se johtuu varmaan siitä, että näytin ikäistäni vanhemmalta. Minä join ensimmäisen kerran alkoholia vasta joskus 22-vuotiaana, toteaa Harry. Olen kotoisin Pangasinan maakunnasta, siellä nuorten juomakulttuuri oli erilainen kuin isoissa kaupungeissa. Kaupunkialueilla aloitetaan juomaan nuorempana. Mainonta vaikuttaa varsinkin nuorten juomiseen, pohtii Nica. Mainosten viesti on, että olet cool kun juot. Esimerkiksi paikallista brandyä mainostaa täällä erittäin suosittu nuori näyttelijä Jake Cuenca. Terveysjärjestö kritisoi alkoholimainontaa Filippiiniläinen terveysjärjestö (Health Action Information Network on myös tietoinen alkoholimainonnan vaikutuksista juomakulttuuriin. Joyce Valbuena kirjoittaa alkoholia ja mediaa käsittelevässä artikkelissaan, että alkoholijuomia myyvät yritykset ovat jo pitkään muokanneet filippiiniläistä juomakulttuuria mainonnan avulla. Alkoholimainonta liittää alkoholin käytön onnellisuuteen, seksuaaliseen kyvykkyyteen, menestykseen ja jännittävyyteen. Lisäksi alkoholi esitetään mainoksissa osana normaalia filippiiniläistä elämää. Esimerkiksi San Miguel -olutta mainostetaan töiden jälkeisenä stressin lievittäjänä, joulutunnelman tuojana, ystävyyden ja yhteenkuuluvuuden osoituksena, sekä sankareiden juomana. Olutmainoksen alla saattaa kuitenkin olla teksti, jossa kehotetaan välttämään liikaa juomista. Illallista ja monista hedelmistä koostuvaa jälkiruokaa nauttivat kuvassa oikealta vasemmalle Inkeri Tanhua, filippiiniläiset Harry ja Nica, sekä Nican iranilainen poikaystävä. Liike-elämän keskus Makati on täynnä pilvenpiirtäjiä. Korkeiden talojen väliin jää aidattuja ja vartioituja omakotitaloalueita, sekä aina johonkin väliin myös pienistä monin pellein korjailluista hökkeleistä koostuvia köyhien asumusalueita. Tuloerot ovat Manilassa huimia. Köyhillä alueilla näkee ihmisiä myös nukkumassa kadulla. Manilan katukuvassa ei kuitenkaan erityisemmin näe alkoholisteja. Kodittomat eivät täällä ole alkoholin tai huumeiden käyttäjiä - he ovat vain köyhiä. Manilassa on runsas tarjonta kansainvälisiä ravintoloita, ostoskeskuksia, kirkkoja ja vilkas yöelämä. Matka taittuu useimmiten alle kaksi euroa maksavalla taksilla tai vielä halvemmalla jeepney -kuljetuksella. Liikenteen ruuhkat ovat toisinaan rasittavia, mutta niihin oppii nopeasti suhtautumaan rennosti. Ystävällinen tunnelma saa Manilan nopeasti tuntumaan kotoisalta. Raikasta bukomehua voi juoda myös suoraan kookospähkinästä pillillä. Manila on vastakohtien kaupunki Manila on hurmannut minut ystävällisillä ja avoimilla ihmisillään. Täällä on helppo tutustua niin paikallisiin kuin ulkomaisiinkin asukkaisiin ja turisteihin. Harry on samaa mieltä: Muutin Manilaan kahdeksan vuotta sitten, sillä Manilassa on enemmän mahdollisuuksia uran ja muidenkin asioiden suhteen. Täällä tapaa ihmisiä monista eri maista ja oppii heidän kanssaan keskustelemalla. Esimerkiksi nyt opin asioita suomalaisesta yhteiskunnasta, vaikka en ole koskaan käynyt Suomessa. Metro-Manila koostuu 17 kaupungista ja kunnasta, joten sillä ei ole yhtä varsinaista keskustaa. Raittiuden Ystävät ry 17

18 U l ko m a at Teksti: Natalia Laurila Intia, vielä enimmäkseen raitis kuinka kauan? Koulussa opetettiin, että juomari tuhoaa kotinsa onnellisen ilmapiirin, kertoo Divya Prasad. Intia on perinteisesti ja tilastollisesti varsin raitis maa, mutta ihailu länsimaita kohtaan on jo innostanut suurkaupunkien nuorison juhlimaan kosteasti. Isäni ja isoisäni välit olivat huonot. Isäni kyllä menestyi opinnoissaan ja työelämässä veljiään paremmin, mutta hän ei ollut raitis, kuten he, eikä isoisäni hyväksynyt alkoholia, toteaa Sandeep Chowdhury. Tilastojen Intia on kuin raittiin suomalaisen unelmamaa luvun ensimmäisellä puoliskolla suoritetun National Household Survey of Drug Use -tutkimuksen mukaan vain 21 prosenttia intialaismiehistä ja alle 5 prosenttia naisista käyttää alkoholia. Erot Intian eri osien välillä ovat kuitenkin valtavat; joissakin osavaltioissa alkoholia ei käytetä juuri lainkaan, kun taas toisaalla kolme neljästä miehistä juo. Kokonaiskulutus aikuista kohden on noin neljä litraa; arviossa on otettu huomioon, että noin puolet Intiassa juodusta alkoholista on kotivalmisteista. Kansainvälinen alkoholiteollisuus ei ole tästä lannistunut. Päinvastoin, sen näkökulmasta Intia on unelmamaa, joka tarjoaa mahdollisuudet loputtomasti kasvaviin markkinoihin. Talouskasvun tuomat lisärupiat intialaisten kukkaroissa tulee toki ohjata alkoholiin. Sekä hindulaisuus että islam, Intian suurimmat uskonnot, pitävät alkoholia syntisenä juomana. Juominen on yhdistetty myös epäisänmaallisuuteen, käyttiväthän siirtomaaisännät Iso-Britanniasta intialaisesta näkövinkkelistä hyvin runsaasti alkoholia. Intian 1947 tapahtuneen itsenäistymisen molemmin puolin raittius oli muodissa, mutta sen jälkeen maa on hitaasti länsimaalaistunut vuosikymmen vuosikymmeneltä myös alkoholin tiimoilta. Sokeaa länsimaalaistumista? Nelikymppisen Chowdhuryn isä oli yläluokkaisen delhiläisperheen ensimmäinen, joka rikkoi ikivanhaa alkoholinjuontitabua vastaan. Delhi on sen jälkeen muuttunut aina vain alkoholimyönteisemmäksi. Miehet juovat yleensä enemmän kuin naiset, vaikkei tämäkään enää pidä yläluokan kohdalla paikkaansa, Sandeep Chowdhury kertoo. Chowdhury pitää National Household Survey of Drug Use -tutkimustuloksia epäuskottavina. Intialaiset, erityisesti naiset, häpeävät juomistaan niin kovasti että se vaikuttaa tuloksiin. Kuva: Nikolaos Agiannidis Tutkimustulokset näyttävät kyllä kumman matalilta, miettii myös keskiluokkaa edustava Divya Prasad Poonasta. Intian keskiluokka on konservatiivisempaa kuin ylä- ja alaluokka. Divya Prasad ei ole milloinkaan maistanut alkoholia, ja siinä suhteessa hän on tuiki tavallinen keskiluokkainen intialaisnainen. Prasadkin mainitsee, että ylemmissä piireissä suhtaudutaan juomiseen vapaamielisemmin. Keskiluokka pitää juomista edelleen hyvin pahana asiana. Nuoret saattavat kyllä juoda juhlissa ystäviensä kanssa vanhemmilta perheenjäseniltä salaa, hän kertoo. Onkin olennainen osa intialaista vanhempien kunnioitusta, että tupakoiva ja viinaanmenevä aikuinen poika kätkee paheensa vanhemmiltaan. Vaikka vanhemmat tietäisivätkin kaiken, he sulkevat silmänsä, kun humaltunut nuorukainen palaa kotiin kostean illan jälkeen. Moni on palannut ikkunasta; etuovesta ei kännissä kuljeta. Suurin alkoholin kulutusta lisäävä tekijä on länsimaalaistuminen. Alkoholia vastaan ja raittiuden puolesta puhutaan muun muassa peruskoulussa. Valistuksen hammas ei kuitenkaan pure lännen huoletonta elämää ihailevaan nuorisoon. Intian nuoret kaupunkilaiset ovat hyväksyneet ja jopa toivottaneet tervetulleiksi alkoholin, se on osa kulttuurim- 18 raitis.fi 2/2009

19 EU alkoholiteollisuuden asialla Kun markkinat ovat avautuneet WTO:n sääntöjen mukaisiksi, alkoholin tarjonnan kasvua ei voi pysäyttää Intiassakaan. Kehitysmaan kipeästi rahaa kaipaava julkinen sektori on kuitenkin päässyt hyötymään tilanteesta edes jotenkin verotuksen keinoin. Intia muistaa ulkomaalaisia väkijuomia 150 prosentin ja viinejä 100 prosentin tullimaksuilla. Lisäksi osavaltioilla on ollut oikeus lätkäistä ulkomaitten pulloihin lisäveroja; pahimmillaan ulkomaalainen viina on verolisän jälkeen maksanut 550 prosenttia enemmän kuin ennen sitä. EU katsoi paikalliset lisäverot etujensa vastaiseksi, kimpaantui ja painosti viime syksynä Intiaa yhdenmukaistamaan ja kohtuullistamaan verotusta. Länsimaalaista alkoholiteollisuutta ilahduttavia uudistuksia onkin nyt tekeillä. EU:sta viedään Intiaan väkeviä juomia 23,3 miljoonan euron edestä ja viinejä neljän miljoonan euron edestä vuosittain. Myös Intian oma alkoholiteollisuus kasvaa ryminällä. Maan osuus Etelä-Aasian koko tuotannosta on jo 65 prosenttia. me länsimaalaistumista. Minusta se on vaarallista kehitystä, Chowdhury huolehtii. Toisaalta Chowdhury ei pidä toisestakaan ääripäästä: se loukkaa yksilönvapautta. Eräät fundamentalistihindut haluaisivat sulkea baarit kokonaan. Minusta meidän pitäisi erottautua naapureistamme, hän hymähtää viitaten Pakistaniin, muslimivaltioon, jossa alkoholi on periaatteessa kokonaan kielletty. Intiassakin muslimit juovat vähemmän kuin hindut. Ne hindut, jotka juovat, saattavat puolustella juomistaan luettelemalla ikivanhoja hindulaisia kirjoituksia, joissa käytetään alkoholia. Yleisesti alkoholin katsotaan Intiassa kuitenkin olevan hengellistä kehitystä häiritsevä myrkky. Kotipolttoinen ongelmana maaseudulla Isoissa kaupungeissa ystävien kanssa juomista ei enää paheksuta. Pikkukaupungeissa vallitsee kuitenkin keskiluokan moraali ja niissä alkoholin käyttö todella tuomitaan, Divya Prasad kertoo. Asuinpaikka vaikuttaa intialaisten alkoholikäsityksiin vähintään yhtä paljon kuin uskonto ja yhteiskuntaluokka. Maaseudulta ei ole perinteisesti voinut ostaa hienoja ulkomaalaisia alkoholijuomia laisinkaan. Saatavilla on ollut vain kotipolttoista alkoholia, joka on usein hyvinkin epäterveellistä. Tiukasti hierarkkisessa yhteisössä vähänkään ylempänä olevat yhdistävät tällaisen alkoholin hierarkian alemmille portaille. Perinteisesti niistä on tahdottu pysyä kaukana. Köyhät maalaiset, naisetkin, juovat kestääkseen raskasta työtään. He saattavat käyttää myös marihuanaa, eikä sitä maaseudulla pidetä pahana, Divya Prasad sanoo. Intian koillisosissa köyhän perheen tuloista voi mennä prosenttia kurkusta alas. Sahadev Sahoo tulee maalta, pienestä kylästä. Hänestä alkoholin käyttö on lisääntynyt Intian maaseudulla. Koulutetut ihmiset eivät juoneet alkoholia kotikylässäni kun olin lapsi, mutta tänä vuonna holi-festivaalin aikaan monet vetivät väkeviä. Juomareita pidetään kuitenkin edelleen huonoina ihmisinä. Etenkin nuoria ja naisia todella halveksitaan, jos he juovat, Sahoo kuvailee. Eteläintialaisen Tamil Nadun osavaltion miehille kotipolttoisesta alkoholista on tullut niin paha ongelma, että maatyömies voi paikoin juoda jopa kolme neljäsosaa tuloistaan. Katsotaan, ettei raskaasta elämästä selviä ilman viinaa, vaikka Tamil Nadun naisetkin selviävät, vielä rankemmasta.» Raittiuden Ystävät ry 19

20 U l ko m a at Sarjakuvat ovat World Comics India:n järjestämistä työpajoista, joissa kansalaisjärjestöaktiivit tekevät sarjakuvia erilaisiin kampanjoihin. Erityisesti naisjärjestöt tekevät alkoholinvastaisia kampanjoita Intian maaseudulla. Juodaan diyangia Tarina ja kuvitus: Bamacharan Kumkal, opiskelija, Jharkhand Juotuaan diyangia, paikallista alkoholijuomaa, pariskunta nousee pyörän selkään, ja vasta jouduttuaan sairaalaan tajuavat, ettei juominen ollutkaan hyvä idea. Kieli: ho, Jharkhandin paikalliskieli. Alkoholi Alku ja loppu matkalla alkoholismiin. Tarina ja kuvitus: Darathi Dadare Brahma, Bogaigon, Assam. Kieli: assami. Riippuvuus Juominen ja tupakointi ovat vaarallinen yhdistelmä. Olen mennyttä! mies huutaa viimeisessä kuvassa. Tarina ja kuvitus: D. Poongathai (VCDS - kyläkehitysjärjestö). Kieli: tamili. 20 raitis.fi 2/2009

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti.

-kunniavieras tai troubleshoooter: kriittinen onnistuminen. Jos pelinjohtaja ei tunnista kumpiakaan, eivät hahmot voi onnistua kriittisesti. Faijan BMW Tunnin roolipeli menetetystä nuoruudesta. Pelaajien hahmot (3-5 pelaajaa) olivat kavereita yläkoulussa ja vielä muutaman vuoden senkin jälkeen. Sitten jatko-opiskelut ja työelämä heittivät hahmot

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012

MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 MAYN PERHEEN UUTISKIRJE, JOULUKUU 2012 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Luuk.2:14 Rakkaat kanssamatkaajamme! Tämä joulun jälkeinen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Millainen on Sinun Jumalasi?

Millainen on Sinun Jumalasi? Millainen on Sinun Jumalasi? Mielikuvat ja todellisuus Mikko Summala 12.01.2014 Johdanto Vuoden vaihde ja uuden vuoden alku on aina hyvää aikaa katsoa tarkemmin elämäämme, arvoida kulunutta vuotta sekä

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot