Autolla palstalle. Tarvitseeko metsänomistaja maasturin? Hakkuita Osaran malliin. Metsänomistaja. Koivunjalostus Uusi sukupolvi tulossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autolla palstalle. Tarvitseeko metsänomistaja maasturin? Hakkuita Osaran malliin. Metsänomistaja. Koivunjalostus Uusi sukupolvi tulossa"

Transkriptio

1 21. TOUKOKUUTA NUMERO 4/ Metsänomistaja Metsälehti Makasiini 4/2015 Hakkuita Osaran malliin Koivunjalostus Uusi sukupolvi tulossa perintömetsä näin valtuutat edunvalvojan Teema: autolla metsätöihin Puukauppakoulu Vinkit korjuun valvontaan 12 KYSYMYSTÄ maanmuokkauksesta teema Autolla palstalle Tarvitseeko metsänomistaja maasturin? Taimituotanto murroksessa Velka painaa sahoja Pöllöjä naapurissa 3574_.indd 1 13/05/15 16:43

2 Luvassa hyvää puukauppasäätä. Kolme askelta kohti vaivatonta puukauppaa: 1. Soita paikalliselle Stora Enson metsäasiantuntijalle. 2. Saat veloituksetta neuvot ja esitykset päätösten tueksi. 3. Nauti. Metsäammattilaisemme hoitavat loput puolestasi. Jo ensimmäisen puukaupan jälkeen olet Stora Enson Tähtiasiakas. Tähtiasiakkaana ammattimainen metsänhoito on sinunkin ulottuvillasi; hakkuusta aina istutus- ja raivaussahatöihin. Nautit samalla monipuolisen asiakasohjelman palveluista ja eduista!! Ota yhtey ttä 102 p nsometsa.fi uppatuloille Tähtitilillä puuka 3,5 % korko 3575_.indd 2 13/05/15 17:50

3 SISÄLLYS seppo samuli SEPPo samuli 64 JORMA LUHTA metsälehti makasiini NRO 4/ Uutiset 4 Pääkirjoitus: Merkin arvo kasvaa 6 Ratsutilallinen ja metsänomistaja 12 Taimitarhat yhä alamäessä 14 Kirjanpainajista korvauksia metsänomistajalle oma metsä 34 Metsänhoito: 12 kysymystä maanmuokkauksesta 37 Pikatesti: Melkein vesitiivis tabletti 38 Puukauppakoulu: Menikö sovitusti? luonnosta 60 Uusia ideoita maailmannäyttelyssä 62 Luhta: Pöllöjä naapurissa 66 Tapionpöytä: Väinönputki maustaa leivän 70 Makasiiniristikko 15 Metsätyyppi: Mikä innosti metsäalalle? 16 Markkinat: Negatiivisia kantohintoja 18 Tilatarjonta parani pohjoisessa 18 Kuukauden puukauppa: Kesäleimikko runkohinnalla 19 Verkosta: Metsämiehelle kulkupeli Teema 20 Sopiva auto maantielle ja korpeen 32 Rahapuu: Soita suojeluohjelmaan 40 Tutkimus: Virolaiskuusta Etelä- Suomeen 41 Metsäläisen allakka: Haapavesoissa haastetta 42 Perintömetsä: Varaudu ajoissa 44 Kysy pois: Mikä nakersi mäntyä? 47 Tuoteuutuuksia: Apua puiden kaatoon 48 Sahaus ei paljon kannata 53 KolUMni: Yritysmäisyyttä! 54 Uusi koivusukupolvi tulossa 72 Pilkkeet: Kaunotar vai hirviö? 74 Tuote & tekijä: Puuvene syntyy pala kerrallaan 74 JUHA metso MAKASIINI

4 PÄÄKIRJoiTUS Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi toimitus Eliisa Kallioniemi Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Eliisa Kallioniemi p Anna Back p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg p Tiia Puukila p (perhevapaalla) Merkin arvo kasvaa Metsäsertifioinnista on tullut niin itsestään selvä asia, että on vaikea kuvitella, minkälaista metsien hoito olisi ilman sitä. Metsäteollisuudelle kirjainyhdistelmät PEFC ja FSC ovat suorastaan välttämättömiä. Markkinoille ei enää pääse ilman merkkiä, joka osoittaa, että hajuvesipakkauksen tai puutarhatuolin raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Sertfiointi on kuulunut sanastoon jo yli 20 vuotta. Ympäristöjärjestöjen aloitteesta syntynyt FSC perustettiin Meksikossa 1993, ja eurooppalaista perhemetsätaloutta varten kehitetty PEFC Pariisissa Alun perin ekomerkkien toivottiin pelastavan trooppiset metsät hävitykseltä. Siinä on osin onnistuttu, mutta valtaosa sertifioiduista metsistä sijaitsee kuitenkin pohjoisella pallonpuoliskolla. Sertifiointijärjestelmiä on useita. Kaikkein tunnetuimpia ovat FSC ja PEFC. Niistä voi valita mieleisensä myös Suomessa. Markkinoilla johtaa PEFC, joka on osoittautunut kustannustehokkaaksi menetelmäksi pienmetsänomistajille. Tuore selvitys PEFC-sertifioinnin vaikutuksista osoittaa, että 15 vuodessa on tapahtunut paljon. Yksi näkyvimmistä muutoksista on hakkuuaukoille jätetyt säästöpuut, joita on kertynyt yli seitsemän miljoonaa kuutiometriä. On arvioitu, että metsänomistajat investoivat luonnon suojelemiseen sertifiointikriteerien sisältäminä säästöpuina, vesistöjen suojakaistoina ja muina luontokohteina 50 miljoonaa euroa vuodessa. Kantohinnassa sertifiointi ei valitettavasti ole näkynyt, koska kuluttajat eivät suostu maksamaan ylimääräistä vaatimastaan merkistä. Selvityksessä painotetaan, että sertifioinnin merkitys yltää yksittäisiä kriteerejä paljon laajemmalle. Se on muuttanut asenteita, lisännyt tietoa ja nostanut esiin tärkeitä asioita. PEFC:stä kannattaa olla ylpeä, sillä monella muulla alalla ollaan vasta nyt luomassa vastaavanlaista järjestelmää raaka-aineen alkuperän todistamiseen. Sertifioinnin heikkoudeksi raportti nostaa huonon näkyvyyden. PEFC-merkkiä pitäisi mainostaa paljon enemmän sekä Suomessa että metsäteollisuustuotteiden markkinoilla ulkomailla. Suomen PEFC tekee osansa, mutta työhön tarvitaan koko metsäalaa. Sertifioinnin merkitys kasvaa, kun uusiutuvien raaka-aineiden suosio lisääntyy. Ennustetaan, että sertifioidusta puusta tulee pula. Suomi on kilpailussa hyvissä asemissa, koska täällä sertifiointi kattaa lähes kaikki metsät. Keskimäärin maailman metsistä on sertifioitu vain 10 prosenttia. Metsälehden verkkosivuilla keskustelu autoista on käynyt kuumana koko kevään. Sen innoittamana toimittaja Valtteri Skyttä lähti katsomaan, minkälaisilla kulkupeleillä metsäteillä ajetaan nyt, kun ruuhka-aika on taas alkanut. Tämän numeron teemana on metsänomistajan auto. Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Valtteri Skyttä Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: Pasi Somari p Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p Puhelin Eeva Kurko p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti 83. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/14) Painopaikka Forssa Print 2015 Paperit G-print 170 g PEFC/ Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva seppo samuli

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Toukokuussa essä 11. anniem n Pappil a a n n ra n tää uusi Lappee ipi työn askotkansi k ta to u h u le k ä vä touko on rehe etsää Alueella laista m ti versoja. n o n n o lu ja in läg a kaupun villisuutt htaan ja mi te u ll n se a il p nie suuren atta. Pap m li o u ss h o a, stä jien suosi heisyyde harrasta tu lin m in, uun k kkalajeja on varsin monia ti i si e p ä sillä siell ätikka. valkoselk NEN muassa A PIRHO NA-LIIS N A : a v Ku 3597_.indd 5 15/05/15 16:36

6 METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI

7 Teksti Mikko Riikilä Kuvat Ari Korkala Ratsutilallinen metsänomistaja Anna-Kaisa Immonen hoitaa hevosia ja teettää metsiinsä selkeitä avohakkuita. Niihin hänellä saattaa olla hiukan verenperintöäkin. MAKASIINI

8 METSÄNOMISTAJA Mannelanmäellä oli aiemmin upea istutuskuusikko, mutta myrsky kaatoi sen parikymmentä vuotta sitten. Nyt sen sijalla on kasvuisa koivikko. Anna-Kaisa Immonen poseeraa valokuvaajan pyynnöstä kevään heleässä nuoressa koivikossa. Hänen vaaleanpunainen ulkoilutakkinsa poikkeaa luonnon värimaailmasta niin että sokeakin huomaisi. Valitsin pinkin takin, koska metsälehdet ovat täynnä kuvia vihreätakkisista miehistä. En pidä vihreistä takeista. Eikä takin väri ole ainoa, jossa Immonen erottuu. Aika harva hämeenkyröläinen metsänomistaja on kasvanut lapsuutensa Roomassa ja käynyt siellä alakoulunsa. Italian kieli taipuu yhä: Si, hän vakuuttaa. Varhaisnuoruuden kielikylvystään hän saa kiittää isäänsä, Suomen ehkä tunnetuinta metsämiestä, Nils Osaraa, joka työskenteli vuosia Roomassa, mutta palataan Immosen isä-suhteeseen myöhemmin. Eloisan puhelias Immonen ei oikein istu mielikuvaan jäyhästä satahämäläisestä. Ei yllätä, kun paljastuu, että hänen äitinsä juuret ovat Viipurissa. 8 MAKASIINI Yrittäjäksi tyttären harrastuksen kautta Immonen hoitaa puolisonsa Simon kanssa Osaran kartanoa Hämeenkyrössä. Kartano on ollut hänen sukunsa omistuksessa neljän sukupolven ajan. Tila on perustettu jo 1500-luvulla. Metsätaloussuunnitelmia kartanon metsiin on tehty 1800-luvulta alkaen ja niitä on myös noudatettu. Perinteikäs tila jakautuu osakeyhtiömuodossa omistettuun Osaran kartanoon ja ratsastuskoulu Kartanon talliin. Osakeyhtiö hallitsee tilan viljelysmaita ja metsiä, yhti ön omistus jakautuu Hilden-Osara-suvulle. Ratsastuskoulu on Immosen omistama. Vaikka yrittäjä onkin, hevoset ja ratsastus ovat Immoselle uusi asia. Ne tulivat tutuksi Ansa-tyttären harrastuksen ja sittemmin ammattiopintojen kautta. Mutta yhtä kaikki, nykyisin Osaralla pidetään ratsastustunteja kuutena päivänä viikossa. Lisäksi tallilla on täysihoidossa muutamia harrastajien omistamia hevosia. Ratsastus ei ole vain teinityttöjen harrastus. Iso osa meillä ratsastamassa käyvistä on aikuisia naisia. Itse en ratsasta, mutta osallistun hevosten hoitamiseen, Immonen paljastaa. Tallin viereen rakennettiin äskettäin ratsastusmaneesi. Se oli suunnitteilla, kun metallirakenteinen maneesi romahti Laukaassa pari vuotta sitten kohtalokkain seurauksin. Olin kysellyt tarjouksia samankaltaisista maneeseista. Onnettomuuden jälkeen suunnitelmat muuttuivat, Immonen toteaa. Katto tuettiin vankoin puisin rakentein. Sisäseiniin rakennusfirma löysi vanerilevyt, joiden piti mennä Helsingin musiikkitaloon, mutta väri ei kuulemma kelvannut. Ne saatiin halvalla. Tytär on opiskellut hevostalouden agrologiksi Mustialan maatalousoppilaitoksessa. Siltä reissulta löytyi kartanon vävyehdokkaaksi Joonas Rantanen. Toiselta ammatiltaan hän on metsäkoneen kuljettaja. He varmastikin jatkavat tilan pitoa. Hämeenkyrö

9 Ansa-tytär harjoittaa ratsuhevostaan kartanon maneesilla. 9

10 METSÄNOMISTAJA Immoset asuvat Osaran maatalousoppilaitoksen vanhassa päärakennuksessa. Onneksi olin pahimman kohun aikaan niin pieni, etten ymmärtänyt asioita. Meidän kaksi poikaa ovat enemmänkin humanistisille aloille suuntautuneita. Kartanon vieressä toimii perinteikäs Osaran maatalousoppilaitos, joka nykyisin on osa Ammatti-instituutti Iisakkia. Oppilaitoksen perusti Immosen isän isä vuonna MAKASIINI Metsä tärkein tulolähde Immosen Simo-puoliso viljelee Osaran peltoja, joita vuokramaineen on 80 hehtaaria. Hän on vielä voinut toimia päätoimisena viljelijänä. Seuraava sukupolvi ei varmaankaan siihen pysty. Peltoala ei enää riitä kannattavaan viljan viljelyyn, vaikka peltomme ovat luomuviljelyssä. Täältä on hankala saada vuokralle lisämaita. Metsiä kartanossa on reilut pari sataa hehtaaria. Aikanaan niitä oli runsaammin. Kartano muutettiin 1930-luvulla osakeyhtiöksi. Tästä syystä Osaran maita otettiin siirtolaisten asutukseen runsaammin kuin yksityisiltä maatiloilta. Nyt olemme saaneet vuokratuksi osan näistä maista viljelyyn. Isänsä peruina Immosella on metsiä Honkajoella ja Merikarvialla. Lisäksi hän on ostanut yhdessä miehensä kanssa lisää metsiä, kaikkiaan metsää on noin 600 hehtaaria. Immoselle metsät ovat tärkein tulojen lähde. Ilman muuta. Todennäköisesti ratsastuskouluakaan ei ilman metsätuloja olisi rakennettu. Ratsastustallin rakennushanke ajoittui sopivasti puumarkkinoiden suhdannehuippuun. Tallin rakentamiseen tarvittiin rahaa. Teetin kohtalaisen ison leimikon sitä varten vuonna Juuri silloin tukin kantohinnat kohosivat ennätyskorkeiksi, muistaak- Suomen Kuvalehden haastattelusta 1963 jäi muistoksi yhteiskuva isästä ja tyttärestä.

11 seni yli 80 euron. Se tietysti helpotti tallihanketta valtavasti. Puustoisia viljelymetsiä Kartanon metsiä on hoidettu määrätietoisesti toista sataa vuotta. Metsämaisemaa hallitsevat Nils Osaran perustamat, nyt päätehakkuuikäiset istutuskuusikot. Kaikki tilamme metsät ovat viljellen perustettuja, Immonen kertoo. Epäilijöille tarjolla on vankkoja näyttöjä. Varttuneet viljelykuusikot ovat huiman puustoisia. Osin niitä on jo päätehakattu. Kartanon metsämaisemaa koristavat sinne tänne istutetut lehtikuuset ja tammet. Osa istutuskuusikoista on jo päätehakattu. Tälläkin alueella on jonkin verran lahoa, joten vanhoja kuusikoita on pakko uudistaa. Kolmostietä pohjoiseen ajettaessa pian Osaran tienhaaran jälkeen valtatie halkoo sankan kuusikon, joka on Nils Osaran aikanaan istuttama. Se tosin lohkaistiin sodan jälkeen asutustilallisille. Komein Osaran istutuskuusikoista, kartanon vieressä oleva Mannelanmäki, tuhoutui parikymmentä vuotta sitten myrskyssä. Nyt sen tilalla on nuori vireä koivikko. Jälki myrskyn jälkeen oli karmeaa. Kuusikkoa reunustavalla tiellä oli luokonaan isoja kuusia. Immonen pyrkii päätehakkuissa selkeisiin kokonaisuuksiin. Ehkäpä perinteetkin vaikuttavat, mutta pääosin valittu linja on käytännön sanelema: isoja kuusimetsiä hakattaessa ei voi jättää osaa metsästä pystyyn, koska myrskyt runtelevat reunametsiä. Se täytyy myöntää, että ei luonto antaisi myöten ryhtyä soveltamaan jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Luulen, että isä kääntyisi haudassaan, jos tytär palaisi takaisin harsintahakkuisiin. Eikä meillä siihen sopivia metsiäkään ole. Nykyisin Osaran metsissä siis tehdään Immosen aukeita. Viime kesänä Immonen sai myös kokea, mitä tapahtuu, kun metsäpalo leviää omaan metsään. Puhelin soi keskellä yötä. Hälytyskeskuksesta soitettiin ja varmistettiin, että metsä oli minun. Heti perään soitti palopäällikkö. Hän kertoi, että metsäpalo on nyt sammutettu ja vastuu jälkivartioinnista siirtyy minulle. Metsä oli Merikarvialla, joten Immoset eivät millään olisi päässeet aluetta vahtimaan. Sain onneksi parin metsänaapurin puhelinnumerot. Selvisi, että toinen heistä oli jo palopaikalla. Hän hoiti minunkin metsäni jälkivartiointiin. En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman metsänaapurin apua. Yhdistyksen nainen Yhteistyöstä metsänhoitoyhdistysten kanssa osaralaisilla on pitkät perinteet. Isänikin kannatti metsänhoitoyhdistyksiä. Metsäliittoon hän sen sijaan suhtautui epäilevästi. Hän piti metsänomistajien perustaman järjestön toimimista puumarkkinoilla kaksilla rattailla ajamisena. Kun metsiä on monessa pitäjässä pitkin läntistä Suomea, on ammattilaisten apu korvaamaton. Yhdistysten neuvojat seuraavat metsäsuunnitelmiamme ja laativat ehdotukset tulevista hakkuista ja hoitotöistä. Myrskyn kaatamien puiden korjuusta en ilman heidän apuaan olisi selvinnyt. Immonen toimii metsänhoitoyhdistys Karhun hallituksen varapuheenjohtajana. Hänen mukaansa metsänhoitomaksuttomaan aikaan siirtyminen näyttää sujuvan ennakko-odotuksia myönteisemmissä merkeissä. Jäsenyydestä erosi vain kymmenisen prosenttia metsänomistajista. Lopullinen jäsenmaksukertymä ei tosin vielä ole varmistunut. Saimme käännettyä myös yhdistyksen tuloksen viime vuonna voitolle. Ilolla Immoseksi Immosen puheesta välittyy arvostus isän uraan, joka myös vei tyttären vuosiksi maailmalle. Roomassa asuimme, kun olin alakouluikäinen. Isäni työskenteli silloin YK:n maatalousjärjestö FAO:n metsäosaston johtajana. Hämeenkyröön perhe muutti vasta, kun isä-nisse lopetti työuransa 75-vuotiaana. Viimeksi hän työskenteli Jaakko Pöyryllä senior adviserina. Osin tämä varmasti johtui siitä, että isä nautti työstään. Osin myös siitä, että häneltä evättiin eläke, kun hän joutui pois Metsähallituksen pääjohtajan paikalta. Toki Valtionkonttori myöhemmin myönsi hänelle pienen eläkkeen. Hän muistelee, kuinka isä keksi jokaiselle perheenjäsenelle omat lyhyet lempinimet. Minä olin Ako, isä Nao ja äiti Alo. Ne tulevat etu ja sukunimien alkukirjaimista. Isäni käytti lyhennettä virallisten asiakirjojenkin allekirjoituksena. Nykyisin olisin siis Aki. Hän sai nuoruudessaan kokea, millaista on olla valtakunnan julkisuudessa paistattelevan isän tytär. Eikä isän julkisuus ollut pelkkää paistattelua, pikemminkin päinvastoin. Lapin suurten avohakkuiden arkkitehdiksi tosin virheellisesti leimautuminen, poliittiset juonittelut sekä hänen uransa loppuvaiheet Metsähallituksen johdossa liimasivat isä-osaran otsikoihin. Isän maine seurasi tytärtä muun muassa nuoruudessa tehdyille Lapin hiihtoretkille. Onneksi olin pahimman kohun aikaan niin pieni, etten ymmärtänyt asioita. Hän paljastaa, ettei ole edes vieraillut Osaran aukeilla. Tuntuu silti hyvältä, että viime aikoina isäni ja hänen aikalaistensa metsäammattilaisten aikaansaannokset on tunnustettu. Myös se, ettei Immonen päätynyt ammatinvalinnassaan seuraamaan isäänsä, oli pitkälti seurausta sukunimensä sisältämästä maineesta. Kävin lukiota Lauttasaaren yhteiskoulussa. Meillä oli todella epämiellyttävä biologian opettaja. Hän inhosi isääni ja otti minut silmätikukseen. Silloin päätin, että en missään tapauksessa lähde opiskelemaan mitään biologiaan liittyvää, vaan opiskelin käsi- ja taideteollisuusopettajaksi. Jälkeenpäin ajatellen metsäammatti olisi voinut olla hyvä valinta. Immonen kertoo, että hän koki suureksi helpotukseksi, kun avioiduttuaan sai vaihtaa sukunimensä. Aamulehden hakureissulla. MAKASIINI

12 UUTISET Taimitarhat yhä alamäessä Tarhojaan vähentäneet Fin Forelia ja Pohjan Taimi hakevat uutta toimintaa taimituotannon yhteyteen. TEKSTI LIINA KJELLBERG Suuretkaan taimitarhat eivät ole turvassa taimituotannon rakennemuutokselta. Taimitarhojen määrä on kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana vähentynyt melkein puoleen, mutta lopetetut taimitarhat ovat pääosin olleet pieniä. Nyt taimitarhojaan sulkevat myös suuret tuottajat. Esimerkiksi Fin Forelia ja Pohjan Taimi ovat ilmoittaneet lopettavansa tuotannon osalla taimitarhoistaan. Molemmat kertovat syyksi ylikapasiteetin ja taimien alhaiset hinnat. Suomalaisten taimitarhojen tuotantokapasiteetti on yli 200 miljoonaa tainta, vaikka taimia tarvitaan vuosittain vain noin 150 miljoonaa. Osa taimitarhoista käy todella vajaalla kapasiteetilla, sanoo Pohjan Taimen toimitusjohtaja Rauno Kataja. Pohjan Taimi tuottaa vuodessa noin 20 miljoonaa tainta. Se on Katajan mukaan liian vähän neljälle taimitarhalle. Taloudellisesti kannattava määrä olisi lähempänä 40:tä miljoonaa. Fin Forelian taimitarhoilla tuotetaan vuosittain noin 50 miljoonaa tainta. Yhtiön väliaikaisen toimitusjohtajan Jukka Nergin mukaan tuotantokustannuksia ei ole saatu niin alas, että myynnistä jäisi riittävästi katetta. Taimien alhainen hinta haittaa hänen mukaansa jo taimituotannon kehitystä. Esimerkiksi Ruotsissa ollaan reilusti Suomea edellä. Siellä on panostettu ympärivuotiseen taimituotantoon. Se vaatii kuitenkin sellaista teknologiahyppäystä, johon esimerkiksi meillä ei ole varaa, hän sanoo. Nerg siirtyi Fin Forelian tuotantojohtajasta väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi, kun yhtiön edellinen toimitusjohtaja Juha Hotti toukokuun puolivälissä irtisanottiin. Markkinat ratkaisevat Kaikkia taimitarhoja ylikapasi- teetti ja taimien alhaiset hinnat eivät vaivaa. Esimerkiksi kukkien tuotannosta metsäpuiden taimien tuotantoon laajentaneella Partaharjun puutarhalla menee yhtiön kehittämispäällikön Hanna Suhosen mukaan hyvin. Yhtiö tuottaa vuosittain miljoonaa metsäpuun tainta. Kyse ei ole ylikapasiteetista vaan markkinataloudesta. Tehokkaat uudet yksiköt ottavat tilaa ja tehottomat väistyvät. Markkinat määrittelevät hinnan ja ne taimitarhat, jot- ka tuottavat taimia kustannustehokkaasti, pärjäävät, hän sanoo. Samaa sanovat Kataja ja Nerg. Markkinat ratkaisevat, kuka pärjää ja kuka ei, Nerg toteaa. Katajan mukaan taimitarhojen kannattaa miettiä, millaista toimintaa taimituotannon yhteyteen voi liittää. Esimerkiksi Pohjan Taimi suuntaa hänen mukaansa kohti kokonaispakettia, jossa taimien tilaaja voi tilata taimitarhalta myös taimien kuljetuksen ja istutuksen. Lyhyesti Vaarallinen jäärä yritti livahtaa Suomeen Eläviä aasianrunkojäärän toukkia on havaittu ensimmäistä kertaa Suomessa. Evira löysi kovakuoriaisen toukat puisista kehikoista, joita oli käytetty kiinalaisen kivitavaran pakkaamiseen. Aasianrunkojäärä on lehtipuita tuhoava kovakuoriainen, joka uhkaa levitä Eurooppaan. Pakkauksissa kulkeutuneita aasianrunkojääriä on päässyt livahtamaan luontoon jo ainakin Saksassa, Hollannissa, Ranskassa, Itävallassa, Italiassa ja Englannissa. evira Hallitus vahvisti uuden kemeran Valtioneuvosto antoi viime viikolla asetuksen kestävän metsätalouden rahoituslaista eli kemerasta. Uusimuotoinen, EU-komission jo hyväksymä kemera astuu odotetusti voimaan kesäkuun alussa. Uusi kemerajärjestelmä muistuttaa paljolti vanhaa. Uutena työlajina kemeran piiriin tulee taimikon varhaishoito. Uutta on myös se, että kaikista työlajeista on tehtävä rahoitushakemus metsäkeskukseen jo ennen työn aloittamista. 12 MAKASIINI

13 Tarhojen määrä laskussa Taimitarhoja, kpl Kasvihuonepinta-ala alle 5000 m2 Kasvihuonepinta-ala alle m2 Kasvihuonepinta-ala m2 Lähde: Evira SEPPO SAMULI Piia Tsernov, Viive Tänäv, Jane Grintsuk ja Sirje Jögi nostivat kuusentaimia suuralustoille Fin Forelian Nurmijärven taimitarhalla toukokuun puolivälissä. Oheistuotantoa on pohdittu myös Fin Forelialla. Nergin mukaan se ei ole kuitenkaan ihan helppoa. Esillä on ollut muun muassa klapikauppa, mutta esimerkiksi kukkien ja vihannesten tuottaminen vaatisi nykyistä järeämmät kasvihuoneet. Taimet laadukkaita Vaikka kilpailu on taimitarhoilla kovaa, on taimien laatu pysynyt hyvänä, sanoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Kari Leinonen. Hyvä laatu voi hänen mukaansa tosin olla kilpailun ansiotakin. Toivottavasti taimituotanto pysyy niin korkealla tasolla, että taimia riittää markkinoille tulevaisuudessakin. Taimipulakaan ei ole hyvä tilanne, Leinonen sanoo. Sitä, miten metsäteollisuuden uudet investoinnit ja uusi metsälaki taimituotantoon vaikuttavat, on hänen mukaansa vaikea arvioida. Jos metsien kiertoaika lyhenee, kasvaa taimien kysyntä. Jos taas eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus lisääntyy, laskee taimien kysyntä. Lapissa vaikutusta on myös metsänuudistamiseen myönnetyn kemeratuen päättymisellä. Viime kesän laaja metsäpalo Ruotsin Västmanlandissa oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, että isot palot ovat näilläkin leveyspiireillä mahdollisia. VäitöSKIRJATUTKIJA Hanna Mäkelä, Yliopisto Kukapa olisi uskonut runsas vuosikymmen sitten, että kevään 2015 iloiset talousuutiset tulevat metsäteollisuudesta ja telakalta. Pääkirjoitustoimittaja Mirjami Saarinen, Kauppalehti Ensikuitukartongin kilpailukyky kierrätyskuitukartonkeihin ja muihin pakkausmateriaaleihin nähden on erittäin hyvä. Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio, Aamulehti SEPPO SAMULI Metsäteollisuus heiluttaa verokeppiä Metsäteollisuus ry haluaa edelleen patistaa metsänomistajia puukaupoille verokepin avulla. Laajentamalla veropohjaa myös passiiviseen metsänomistukseen voidaan aktiivisia metsänomistajia palkita esimerkiksi alentamalla veroastetta ja kohdentamalla metsätalouden tukia heille, metsäjohtaja Tomi Salo toteaa. Salo perää rohkeita metsäpoliittisia toimenpiteitä, joilla metsien hakkaaminen tehtäisiin nykyistä houkuttelevammaksi. Metsähakkeen energiakäyttö laski Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa supistui viime vuonna, kertoo Luonnonvarakeskus. Kokonaisuutena kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli edellisvuoden tasolla. Puupolttoaineita käytettiin kaikkiaan 18,7 miljoonaa kiintokuutiometriä, eli lähes saman verran kuin ennätysvuonna Metsähakkeen kulutus supistui kuusi prosenttia 7,5 miljoonaan kuutiometriin kyseessä on vasta toinen notkahdus sitten vuoden Itävaltaan rakennetaan maailman korkein puukerrostalo. 84 metrin korkuiseen rakennukseen tulee 24 kerrosta. MAKASIINI

14 UUTISET Kirjanpainajista korvauksia Valtion suojelumetsästä levinneestä kirjanpainajatuhosta maksettiin korvaus ensimmäisen kerran uuden metsätuholain aikana. Valtteri skyttä Lyhyesti Metsä Groupin Jordan jatkaa Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan jatkaa tehtävässään senkin jälkeen, kun hänen johtajasopimuksensa mukainen 60 vuoden eläkeikä täyttyy ensi maaliskuussa. Yhtiö ilmoitti Jordanin jatkosta tammi-maaliskuun tulosjulkistuksen yhteydessä. Metsä Groupin liikevaihto oli alkuvuonna viimevuotisella tasolla. Liiketulos ennen kertaeriä sen sijaan koheni 105 miljoonasta 129 miljoonaan euroon suuremmaksi kuin kertaakaan neljään vuoteen. Tapahtui suomalaisella salolla: Luumäkeläinen metsänomistaja havaitsi kesällä 2013, että edellisenä talvena harvennettuun kuusikkoon oli ilmestynyt kuivuneita puita. Niin metsänomistaja kuin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen edustaja arvelivat, että kyseessä oli kirjanpainajatuho, joka oli levinnyt metsänomistajan maille naapurissa olevalta valtion suojelualueelta. Metsänomistajan kuusikko avohakattiin tuhon vuoksi talvella Keväällä 2014 metsänomistaja haki valtiolta korvausta kirjanpainajatuhoista, ja tuhoalueella järjestettiin maastotarkistus Suomen metsäkeskuksen johdolla. Metsäkeskuksen mukaan edellytykset valtion mailta levinneen tuhon korvaamiselle olivat olemassa. Metsänomistaja sai ympäristöministeriön korvauspäätöksellä noin euron tuhokorvauksen tänä keväänä. Selvä tapaus Korvaus on ensimmäinen uuden metsätuholain aikainen päätös, jossa metsänomistajalle korvataan valtion suojelumetsästä levinneen hyönteistuhon vahingot. Laki tuli voimaan reilu vuosi sitten. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Pekka Kuitusen mukaan metsänomistajan kuusikkoon syntynyt tuho oli niin ajallisesti kuin sijainniltaan loogisessa yhteydessä viereisen suojelualueen kirjanpainajatuhoihin. Suojelumetsässä oli useita peräkkäisinä vuosina syntyneitä kirjanpainajatuhoja, jotka olivat syntyneet metsänomistajan metsätuhoa aikaisemmin. Suojelualueen tuhopesäkkeiltä oli lyhimmillään vain 200 metriä matkaa metsänomistajan kuusikkoon. Lähialueella ei ollut muita merkittäviä kirjanpainajatuhoja, joista kirjanpainajakuoriaiset olisivat voineet levitä metsänomistajan palstalle. Metsänomistaja oli hoitanut metsäänsä aktiivisesti ja poistanut tuulenkaadot. Hän ei ollut näin vaikuttanut tuhon laajenemiseen. Tärkeää oli, että vaikka tu- hokuusikko oli jo hakattu, kuivat tuhopuut olivat yhä nähtävissä puupinossa. Pystyimme varmistamaan tuhon aiheuttajan ja arvioimaan tuhon laajuuden, Kuitunen kertoo. Vakuutus turvaa Metsäkeskukseen kannattaa ottaa yhteyttä jo ennen kuin hakkauttaa mahdollisesti metsätuholain mukaan korvattavan kirjanpainajakuusikon. Kaikkea valtion korvausvelvollisuuden varaan ei pidä laskea. Korvausvelvoitteen selvittäminen on Kuitusen mukaan monimutkaista, joten arvokkaan vanhan kuusikon vakuuttaminen hyönteistuhon varalta voi olla kannattavaa. Etenkin Kaakkois-Suomea piinaava kirjanpainajaepidemia sai alkunsa vuoden 2006 kuivan ja lämpimän kesän aikana. Vuoden 2010 Asta- ja Veera-myrskyissä vahingoittuneiden puiden suuri määrä sekä poikkeuksellisen kuivat ja kuumat kesät edesauttoivat kirjanpainajien määrän lopulta räjähdysmäiseen kasvuun. Kirjanpainajatuhojen leviämisestä ei pidä syyttää pelkästään suojelumetsiä. Suojelualueiden määrä on Kaakkois-Suomessa niin vähäinen, ettei kirjanpainajatuho leviä pelkästään niiden voimin. eero sala Siihen tarvitaan talousmetsien vanhoja kuusikoita ja myrskyjä, Kuitunen sanoo. Tuhokuusikon omistaneen perikunnan edustaja Torsti Kaitarinne on tyytyväinen korvauspäätökseen. Meillä on enemmänkin vanhaa kuusikkoa samalla alueella. Nyt huolettaa, miten sen käy. Metsänomistajan kannattaa tarkkailla vanhoja kuusikoitaan kirjanpainajien varalta touko kesäkuussa. Mäntyöljyä saa nyt tankkiin UPM:n mäntyöljystä jalostamaa biodieseliä voi nyt tankata autoonsa. St1-energiayhtiö on tuonut asemilleen Diesel plus -polttoaineen, jota on terästetty Lappeenrannassa valmistuneella Bio-Vernolla. UPM aloitti biodieselin eli tuotenimeltään Bio-Vernon kaupallisen tuotannon vuoden alussa. Lappeenrannan laitoksen tuotantokapasiteetti on 120 miljoonaa litraa vuodessa, joten läheskään kaikkeen Diesel plussaan Bio-Vernoa ei riitä. tiia puukila 14 MAKASIINI

15 metsäty yppi FSC-puulle parempi hinta UPM:n mukaan FSC-sertifiointi takaa puulle myös paremman menekin. Valtteri skyttä Kuvio Metsäyhtiö UPM on viime vuosina tarjonnut FSC-metsäsertifiointia myös yksityisille metsänomistajille. Koska FSC-sertifiointi rajoittaa metsien talouskäyttöä esimerkiksi leveiden suojavyöhykkeiden muodossa, UPM hyvittää metsänomistajalle sertifioinnista koituvat tulonmenetykset muun muassa puun parempana markkinahintana, sanoo UPM:n Pohjois-Euroopan metsäasioiden sidosryhmäjohtaja Pekka Rajala. Vielä tärkeämpää sertifioinnissa on metsänomistajan kannalta se, että sertifikaatti varmistaa metsänomistajan puulle paremman menekin, Rajala sanoo. Metsäyhtiö hankkii FSC-sertifioitua puuta, koska useat kansainväliset ostajat edellyttävät, että tietty osuus metsäteollisuuden lopputuotteista on FSC-sertifioitua. FSC-sertifiointi on tietyillä metsäteollisuustuotteiden markkinoilla minimitekijä, joka edesauttaa kaupan syntymistä. Metsäyhtiö, joka pystyy myymään FSC-sertifioidusta puusta tehtyjä tuotteita, on etusijalla, Rajala sanoo. Kahdella hevosella UPM hankki metsien FSC-sertifiointimahdollisuuden neljä vuotta sitten. Yhtiön FSC-ryhmäsertifikaatissa on nyt mukana noin yksityismetsähehtaaria ja hehtaaria UPM:n omia metsiä. Meille on jo kertynyt hyvin kokemusta siitä, miten FSC soveltuu Suomen metsiin niin luonnon kuin metsätalouden kannalta, Rajala kertoo. Suomalaisen metsätalouden kestävyyden yleisin todistusmerkki on PEFC-sertifiointi. Rajalan mukaan UPM ajaa sertifioinnissa kahdella hevosella, sillä FSC-sertifikaatin piirin kuuluvan metsäalan lisäämisestä huolimatta yhtiö ei ole luopumassa PEFC-sertifikaatista. PEFC sopii erittäin hyvin suomalaisiin olosuhteisiin ja on pääsertifiointimenetelmä Suomessa jatkossakin. Teemme töitä sen hyväksi, että PEFC-sertifikaatin hyväksyttävyys ja tunnettuus paranevat kansainvälisillä markkinoilla. Sellu suurin kuluttaja Metsäteollisuuden raakapuun käyttö toimialoittain vuonna 2014 Lähde: Metsäteollisuus ry Selluteollisuus 29,5 milj. m3 Sahateollisuus 23,6 milj.m3 Muu 0,3 milj. m Puolikemiallinen massateollisuus 1,2 milj. m Vaneriteollisuus 2,8 milj. m Mekaaninen massateollisuus 6,5 milj. m Teksti ja kuva Hannu Jauhiainen Mikä innosti metsäalalle? Anne Saloniemelle, tuoreelle metsätalousinsinöörille, on luvassa kesätöitä ainakin kotitilalla. 1 Miksi lähdit opiskelemaan metsäalaa vasta normaalia myöhemmin? Olin ollut hotelli- ja ravintola alan töissä toistakymmentä vuotta, joista pari vuotta meni ulkomailla, Pohjois-Irlannissa ja Sveitsissä. Sitten äitiysloman jälkeen aloin pohtia, että metsätalousinsinöörin työ kuulostaisi omalta. 2 Miten opiskelut sujuivat? Opiskelu meni hyvin ja tästä täytyy antaa kiitokset myös Lapin ammattikorkeakoululle ja opettajille. Opiskelin neljän vuoden tutkinnon kolmessa vuodessa. Siihen tarvittiin hieman joustoa ja erikoisjärjestelyjä. Varttuneemmalla iällä sitä osa järjestää aikansa ehkä nuorempia paremmin, eikä perheellisen aika kulu opiskelijariennoissa. KUKA: Metsätalousinsinööri (AMK) Anne Saloniemi. Perheeseen kuuluu 4-vuotias poika ja aviopuoliso. MITÄ: Valmistui juuri metsätalousinsinööriksi työskenneltyään sitä ennen ravintola-alalla yli 10 vuotta. MIKSI: Halusi vaihtaa ammattia, mutta haluaa edelleen työskennellä mieluiten sellaisissa työtehtävissä, missä pääsee paljon tekemisiin ihmisten kanssa. 3 Mitä opiskelit? Valinnaisina opintokokonaisuuksina minulla oli maa- ja metsäomaisuuden hoito sekä kehittyvä puunhankinta, johon kuului myös suometsien hoito. Työharjoittelujaksot olin töissä Metsähallituksessa. 4 Miltä työtilanne vaikuttaa? Etsin töitä positiivisella mielellä. Ihanteellista olisi, jos töitä löytyisi nykyisen kotipaikan eli Rovaniemen läheisyydestä. Muuallekin olen valmis lähtemään, silloin pitää kuitenkin kuunnella myös perheen mielipidettä. 5 Mitä teet, jos ei alan töitä löydy? Jos metsäalalta ei heti löydy töitä, pitää katsella muitakin mahdollisuuksia. Kesäksi on tiedossa ainakin metsänhoitotöitä vanhempien metsäpalstoilla Inarissa ja Kemijärvellä. Raivaussaha odottaa. MAKASIINI

16 markkinat Negatiivisia kantohintoja Metsäenergian hintaseurannassa ei huomioida kemeratukia, mikä tuo tilastoihin yllätyksiä. Mikko Häyrynen Metsälehden verkkosivuilla (www.metsalehti.fi) on avattu energiapuun kanto- ja hankintahintojen seuranta. Se löytyy sivuston Metsäenergia-toiminnosta, jossa on jo aiemmin seurattu metsäenergian käyttöpaikkahintoja. Hintatiedot toimittaa Luonnonvarakeskus ja ne kattavat noin kaksi kolmasosaa metsähakkeen raaka-aineeksi korjatusta puusta. Hintatiedot tulevat Metsäteollisuus ry:n jäseniltä sekä lisäksi pariltakymmeneltä muulta ostajalta. 16 MAKASIINI Jukka Torvelainen epäilee energiapuun kauppojen jäävän tänä vuonna viimevuotisesta kemeramuutoksen takia. Erkki Oksanen/luke Energiapuun käyttö kasvaa ja toimivat markkinat edellyttävät puolueetonta hintatietoa, tutkija Jukka Torvelainen Lukesta sanoo. Teollisuuspuun kaupassa on vakiintunut tilastointi, mutta energia- puun ostajat tunnetaan huonommin. Ostajat ovat valtaosin samoja, mutta lisäksi on pienempiä, pelkästään energiapuuta ostavia tahoja. Neljä puulajia Hintaseurannassa energiapuulajeja on neljä kannot, latvusmassa, kokopuu ja rankapuu. Aluejako on sama seitsemän alueen jako kuin ainespuun kaupassa. Seurantaväli on neljännesvuosi. Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja ne tilastoidaan ilman kemeratukia, minkä vuoksi jotkin kuutiohinnat voivat olla negatiivisia. Valtaosa energiapuun korjuusta on ollut tuettua ja kemeratuki on saattanut nostaa tukikelpoisen energialeimikon kauppahinnan korkeammaksi kuin järeämmän, mutta ilman tukea jäävän leimikon. Tiedonluovuttajia pitää olla vähintään kolme, jotta hintatieto voidaan julkaista, minkä vuoksi tilastossa on tyhjiä kohtia. Metsäteollisuus ry:n jäsenet lasketaan yhdeksi toimijaksi, joten niiden lisäksi pitää olla kaksi muuta. Alue-erot isoja Alueelliset hintaerot eivät ole euroissa suuria, mutta prosenteissa kylläkin. Tuoreimman, vuoden vaihteen tilaston mukaan metsäenergian keskihinnan vaihteluväli on Lapin 2,31 eurosta Etelä-Pohjanmaan 5,09 euroon kuutiometriltä. Vuoden ensimmäisen neljänneksen tilasto valmistuu kesäkuun puolivälissä. Energiapuun kilpailutilanne vaihtelee sekä suhteessa muihin energialähteisiin että teollisuuskäyttöön. Myös kuljetusmatkat vaikuttavat hintaan, Torvelainen summaa. Viime vuonna metsähaketta meni energiakäyttöön noin 7,5 miljoonaa kuutiometriä. Määrästä noin puolet oli peräisin pienpuusta eli kokopuusta ja karsitusta rangasta. Latvusmassaa oli kolmasosa ja loput kantoja sekä teollisuuspuun hakkuista peräisin olevaa järeää puuta. Tämän vuoden kauppamäärät saattavat jäädä pienemmiksi, koska tukikelpoisia kohteita hakattiin kiireenvilkkaa kemeramuutoksen alla. Sen jälkeen kauppa on hiljentynyt.

17 Raakapuun kantohinnat toukokuussa viikolla 19 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,56 54,68 41,99 15,55 17,07 15,39 Uudistushakkuu 56,38 55,44 43,73 17,14 18,09 16,99 Harvennushakkuu 47,69 47,12 36,34 15,08 15,21 14,55 Ensiharvennus 40, ,78 11,73 11,68 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,91 55,27 40,77 15,50 17,56 15,55 Uudistushakkuu 56,50 55,86 41,99 16,48 18,44 16,99 Harvennushakkuu 48,32 47,76 35,18 15,38 15,49 14,70 Ensiharvennus ,43 12,33 11,88 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,59 54,92 40,73 15,62 17,32 15,53 Uudistushakkuu 56,76 55,89 42,84 17,08 18,57 17,61 Harvennushakkuu 47,85 46,60 34,55 15,50 15,15 14,49 Ensiharvennus , ,27 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,41 53,05 41,56 15,08 15,78 15,06 Uudistushakkuu 56,51 53,90 43,65 17,31 16,82 17,31 Harvennushakkuu 47,16 45,46 35,98 14,79 14,51 14,64 Ensiharvennus ,72 11,94 11,92 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,96 55,69 44,02 15,48 17,19 15,39 Uudistushakkuu 57,87 56,48 45,87 17,17 18,37 17,45 Harvennushakkuu 49,29 48,60 38,23 15,46 15,56 15,03 Ensiharvennus ,61 11,36 11,71 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,51 53, ,92 17,27 16,85 Uudistushakkuu 56,82 54, ,43 17,72 17,90 Harvennushakkuu 46,79 44, ,19 14,84 14,77 Ensiharvennus 12,21... Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,74 51, ,66 16,20 15,35 Uudistushakkuu 54,15 51, ,07 16,82 16,30 Harvennushakkuu 46,00 44, , ,14 Ensiharvennus ,53... Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 45,63 42,91 15,36 15,35 12,90 Uudistushakkuu 47,41 43,24 16,44 16,19 13,38 Harvennushakkuu 41, ,14 12,01 Ensiharvennus Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m Kantohintojen kehitys Euroa m Puutavaralajien kantohintaindeksit /2014 4/2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Indeksi kertoo muutoksista Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden uudistus, harvennus ja ensiharvennus osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta MAKASIINI

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Muista venytellä. Taukojumppa auttaa istuttajaa METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ

Muista venytellä. Taukojumppa auttaa istuttajaa METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ 11. HUHTIKUUTA NUMERO 3/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA 17 KYSYMYSTÄ KYLVÖSTÄ UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ KÄSIN TEHTY LEHMUKSESTA MATONKUTEET UUSI METSÄ

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Hyvän leimikon resepti. Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. voi riittää. harvennukset. Metsänomistaja.

Hyvän leimikon resepti. Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. voi riittää. harvennukset. Metsänomistaja. 16 11. SYYSKUUTA NUMERO 6/2014 9 www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 6/2014 puukauppa Koko maan puunostajat KYSYMYSTÄ Teema: puukauppa alikasvoksesta harvennukset yksi kerta voi riittää Metsänomistaja

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

SahauS pikatesti Luhta METSÄNOMISTAJA korjuun LaaDuSta Bioenergia kasvava tampere kutistaa antti teivaalan metsätilaa.

SahauS pikatesti Luhta METSÄNOMISTAJA korjuun LaaDuSta Bioenergia kasvava tampere kutistaa antti teivaalan metsätilaa. 4. JOULUKUUTA NUMERO 8/2014 9 www.metsalehti.fi Sahaus Ratapölkkyjä erämaasta tulevaisuuden saha Luhta Teema: bioenergia Arktista elämää 21 KYSYMYSTÄ KORJUUN LAADUSTA Bioenergia Imatra vaihtaa hakkeeseen

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Vakka, kuokka ja kloonitaimi

Vakka, kuokka ja kloonitaimi 9. HUHTIKUUTA NUMERO 3/2015 9 www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 3/2015 Metsänomistaja Tarhurin kiireet alkavat Vaalikone Lisähakkuilla kannatusta Tiet Tukkirekan matkassa Teema: visakoivun istutus

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 WWW.METSALEHTI.FI Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille.

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Yövuorossa. Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE

Yövuorossa. Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE 28. HELMIKUUTA NUMERO 2/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE 10 KYSYMYSTÄ METSÄ- VAKUUTUKSISTA LAKIUUDISTUS OLLAANKO MUUTOKSEEN VALMIITA? PUUNKORJUU

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Metsästä on moneksi. Daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. SUURI. Puukauppakoulu Ensin tarvitaan

Metsästä on moneksi. Daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. SUURI. Puukauppakoulu Ensin tarvitaan 15. TAMMIKUUTA NUMERO 1/2015 9 www.metsalehti.fi metsänomistaja 14 KYSYMYSTÄ Kannattavuudesta Metsästä on moneksi Daavittiloiden tilalla tehdään hakkuita, klapeja, marjastetaan ja hiihdetään. SUURI VERO-

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Lusto juhlii kiireen keskellä 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 Ajankohtaista: Metsä Group

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

150 vuotta metsäoppia. Evolla vietetään juhlapäivää. on eroja. metsänhoito: Metsänomistaja: Puunkorjuu:

150 vuotta metsäoppia. Evolla vietetään juhlapäivää. on eroja. metsänhoito: Metsänomistaja: Puunkorjuu: 1. MAALISkuuta numero 2/2012 8,50 www.metsalehti.fi metsänhoito: suunnitelmissa on eroja Metsänomistaja: Hevosella savotalle Puunkorjuu: Oma tie talveksi 150 vuotta metsäoppia Evolla vietetään juhlapäivää

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212 Sisällys Lopputuotemarkkinoiden

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2010 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 5.5.2010 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso laski 14 prosenttia

Lisätiedot

23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI

23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI 23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. TILAA JÄMPTI- METSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Puun energiakäyttö Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010 Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Riittääkö raaka-ainetta? Energiametsät Harvennusten, peltojen, peltoheittojen

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa. METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot