Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa. Bertil Roslin
|
|
- Kirsi-Kaisa Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa Bertil Roslin Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2006
2
3 Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa Bertil Roslin Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2006
4
5 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijä Bertil Roslin KUVAILULEHTI Julkaisun laji Julkaisu Toimeksiantaja Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa (Europeiskt självstyre i omvandling) Tiivistelmä Tehtäväni on ollut keskeisten eurooppalaisten autonomioiden taloudellisten järjestelmien kuvaaminen. Selvityksen tulee voida toimia perustana vertailevalle analyysille, jonka vertauskohtana on Ahvenanmaa. Toimeksiantajan, valtioneuvoston kanslian, mukaan selvityksen pitää olla kuvaileva; siinä ei ole tarkoitus antaa suosituksia. Taloudellisen järjestelmän käsite tulkitaan tässä yhteydessä siten, että tarkoituksena on kuvailla autonomian ja emämaan välistä vuorovaikutussuhdetta, erityisesti talouden alueella. Selvitysote on kattava ja käsittää itsehallintoalueiden historialliset taustat, hallinnolliset järjestelyt ja sen taloudellisen ympäristön, jossa itsehallinto toimii. Euroopassa on lukuisia autonomioita. Valinta on tässä rajoitettu sellaisiin autonomioihin, jotka joko suoranaisesti muistuttavat Ahvenanmaata tai kuvaavat jotain demokratian tai hallinnon periaatetta. Tällaiset autonomiat voivat antaa ideoita ja esikuvia Suomessa jatkossa tehtävälle kehitystyölle. Selvityksessäni käsittelen siten Färsaaria, Grönlantia, Mansaarta, Jerseytä, Guernseytä, Gibraltaria, Skotlantia, Etelä-Tirolia, Belgian saksalaista autonomiaa, Kataloniaa ja Baleaareja. Aluksi Ahvenanmaan itsehallintoa kuvaillaan kymmenen usein esitetyn kysymyksen ja niihin annettavien vastausten avulla. Samat kysymykset toistuvat muita autonomioita kuvailtaessa. Matkan varrella tarkkaavainen lukija voi tehdä omat johtopäätöksensä; omat näkemykseni selviävät luvun 10 loppukeskustelusta. Avainsanat Autonomia, itsehallinto, Ahvenanmaa, Euroopan alueet Sarjan nimi ja numero Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2006 Kokonaissivumäärä 158 Julkaisun jakelu Valtioneuvoston kanslia, julkaisut@vnk.fi ISSN Kieli Fi Painopaikka Edita, 2006 ISBN Luottamuksellisuus Julkinen Kustantaja Valtioneuvoston kanslia
6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare: Bertil Roslin PRESENTATIONSBLAD Typ av publikation: Publikation Uppdragsgivare: Statsrådets kansli Datum då utredningen tillsattes: Publikationens namn: Europeiskt självstyre i omvandling Referat: Min uppgift har varit att utreda de ekonomiska systemen i centrala europeiska autonomier. Utredningen skall sedan läggas till grund för en jämförande analys där Ålands självstyrelse är jämförelsepunkten. Enligt uppdragsgivaren, statsrådets kansli, skall utredningen vara deskriptiv. Den är inte avsedd att utmynna i rekommendationer. Begreppet ekonomiskt system tolkas här så att det gäller att beskriva samspelet mellan autonomi och moderland, speciellt på det ekonomiska området. Anslaget är brett och omfattar historisk bakgrund, administrativ uppläggning och samhällsekonomisk omgivning. Det finns gott om autonomier i Europa. Urvalet har här begränsats till sådana autonomier som antingen direkt påminner om Åland eller illustrerar någon demokratisk eller administrativ princip. Sådana autonomier kan ge idéer och förebilder för ett fortsatt utvecklingsarbete. Jag behandlar sålunda Färöarna, Grönland, Isle of Man, Jersey, Guernsey, Gibraltar, Skottland, Sydtyrolen, den tyskspråkiga autonomin i Belgien, Katalonien och Balearerna. Inledningsvis ges en beskrivning av den åländska självstyrelsen i form av svar på tio ofta ställda frågor. Samma frågor återkommer i beskrivningen av de övriga autonomierna. Under resans gång kan den uppmärksamma läsaren dra sina egna slutsatser. Mina finns i den sammanfattande diskussionen i kapitel 10. Seriens namn och nummer: Statsrådets kanslis publikationsserie 20/2006 Sidantal: 158 Distribution: Statsrådets kansli, julkaisut@vnk.fi ISSN: Språk: Fi Tryckort: Edita, 2006 ISBN: Sekretessgrad: Offentlig Förlag: Statsrådets kansli
7 SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ KYMMENEN KYSYMYSTÄ AHVENANMAASTA Milloin Ahvenanmaa sai itsehallintonsa ja miksi? Miten Ahvenanmaan itsehallinto toimii? Miten itsehallinto rahoitetaan? Yhteiskunnallisia palveluja pohjoismaisessa hyvinvointihengessä? Kuka voi asettua asumaan Ahvenanmaalle? Mitä Ahvenanmaan väestöstä tulisi tietää? Mistä ahvenanmaalaiset saavat toimeentulonsa? Millaiset ovat ahvenanmaalaisten koulutusmahdollisuudet? Kuuluuko Ahvenanmaa Euroopan unioniin? Miksi Ahvenanmaan itsehallinto on erityisen mielenkiintoinen? AUTONOMIA JA ITSEHALLINTO Autonomia käsitteenä Lyhyt aatehistoriallinen tausta Autonomioiden valinta POHJOISMAISET SISARAUTONOMIAT Färsaarten autonomia tausta ja sisältö Färsaarten elinkeinoelämä Itsehallinto talouden kiertokulussa Grönlannin autonomia Kohti jämerämpää kansantaloutta Grönlannin julkinen talous
8 5 KATSAUS VANHOIHIN BRITTILÄISIIN AUTONOMIOIHIN Mansaari itsehallinnon tausta ja rakenne Mansaaren talouden kasvu ja monipuolistuminen Kanaalisaaret Jersey ja Guernsey Kanaalisaarten elinkeinoelämän dynamiikka Gibraltar finanssikeskus EU:n sisällä SKOTLANTI JA DEVOLUTION -KÄSITE Itsehallinnon toimijat Taloudelliset ehdot Onko Skotlannista esikuvaksi? ETELÄ-TIROLI KOLMIKIELINEN AUTONOMIA Tie toimivaan itsehallintoon Perustuslaillinen tausta Itsehallinnon rakenne Kansanryhmät ja vähemmistösuoja Rooman ja Etelä-Tirolin välinen vuorovaikutus Väkivahva aluetalous Tulevaisuus ongelmia ja mahdollisuuksia BELGIAN SAKSANKIELINEN KULTTUURIAUTONOMIA Autonomian synty Itsehallinnon rakenne ja tehtävät Saksankielisen yhteisön toiminta ESPANJA AUTONOMIOISTA KOOSTUVA VALTIO Katalonia hyvä talous ja vanhat perinteet Katalonian uusi itsehallintolainsäädäntö Baleaarit hyvinvoiva espanjalainen saariautonomia
9 10 LOPPUKESKUSTELU A) Kaksi eurooppalaista yleislinjaa B) Itsehallinnon tarkoitus C) Voittoisa konsepti? D) Perinteiden valtaa E) Esikuvia F) Pohjois-Atlantin uusi voimakenttä G) Toimintavaltuudet H) Vuorovaikutusta I) Rahoitus J) Verotusoikeus K) Menopaine L) Julkisen sektorin rooli M) Neutraali talousarvio N) Alueellinen elinkeinoelämä O) Koulutus P) Autonomiat ja EU Q) Sisämarkkinat R) Menestyksen edellytykset VIITERYHMÄN KOKOONPANO LÄHTEET
10 8
11 1 TEHTÄVÄ Valtioneuvoston kanslia asetti kesäkuussa 2005 selvitysmiehen, jonka tehtävänä oli selvittää keskeisten eurooppalaisten alueellisten itsehallintoalueiden taloudellisia järjestelmiä. Tarkoituksena oli luoda perusta eri itsehallintojen taloudellisten järjestelmien vertailevalle analysoinnille. Selvityksen oli määrä olla kuvaileva eikä sen tarkoitus ollut antaa suosituksia. Selvitysmies selvittää, virkamiehet suosittelevat ja poliitikot päättävät. Valtioneuvoston kanslian tehtävän kuvailussa viitataan Pohjoismaihin, Kanaalisaariin ja Isoon-Britanniaan. Muut selvityksen kohteena olevat itsehallintoalueet ovat selvitysmiehen itsensä valitsemia. Itsehallintojen valintaa perustellaan seuraavassa luvussa. Selvityksen viiteryhmä (ks. s. 148) on tarkastanut valinnat ja lisännyt muutaman autonomian. Kaikkia tutkittuja alueita ei ole kuvailtu yhtä perusteellisesti, mutta kunkin alueen tärkeimmät piirteet on nostettu esiin. Toimeksiantaja ei ole määritellyt käsitettä taloudellinen järjestelmä. Selvitysmies on tulkinnut käsitteen siten, että kyse on toisaalta itsehallinnon rahoituksen, toisaalta itsehallinnon ja emämaan vuorovaikutussuhteen kuvaamisesta. Jotta lukija oikein ymmärtäisi tämän vuorovaikutussuhteen, on ollut tarpeellista kuvata itsehallinnon historiallista taustaa ja tämänhetkistä rakennetta. Vain taloudellisten tietojen taustaa vasten sekä itsehallinnon päämäärä että sen keskeiset hallinnolliset mekanismit jäävät huomioimatta ja itsehallinnon kuva piirtyy lukijalle vajavaisena tai jopa harhaanjohtavana. Myös alueellisen talouden peruspiirteiden selventäminen on osoittautunut tarpeelliseksi. Tarkastelun on oltava laajapohjainen, jotta tehtävä olisi mielekäs. Kymmenen kuukauden ajan olen selvittänyt Ahvenanmaan itsehallintoa ja eräitä muita Euroopan itsehallintoja. Toimeksiantaja on korostanut, että selvitysmiehen tulee suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja sivulleen vilkuilematta. Näin olen myös tehnyt. Pienen viiteryhmän piirissä on keskusteltu selvityksen suuntaamisesta. Viiteryhmässä on myös arvioitu asetettuja kysymyksiä ja raportin jäsentelyä. Johtopäätöksistä ja tekstistä vastaa yksin selvitysmies. Tärkeimmät johtopäätökset koskevat luonnollisesti vuorovaikutuksen vaikutuksia itsehallintoon ja emämaahan. Mainitut vaikutukset ovat usein epäsymmetrisiä. Emämaan taloudessa itsehallinnolle suunnattu rahoitus tuntuu miltei olemattomalta; on kyse muutamasta promillesta, korkeintaan muutamista prosenteista valtiontaloudessa. Itsehallinnon kannalta emämaasta tulevat rahavirrat usein sanelevat itse toimintaa. Tästä on kuitenkin tärkeä poikkeus: jos 9
12 autonomia myöntää veroetuuksia ja siten kilpailee emämaan kanssa, rahavirrat voivat muodostua merkittäviksi. Selvityksen taustamateriaali sisältää lukemattomia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Selvitysmiehen tehtävänä on kuitenkin antaa helppotajuinen ja kattava kuva Euroopan itsehallintojen kehityksestä. Siksi on toisinaan ollut välttämätöntä turvautua uskaliaisiinkin yksinkertaistuksiin. Tästä ei ole syyttäminen viiteryhmää eikä eri maissa olevia tiedonantajia. Selvitysmies vastaa itse valinnoista ja raportista. 10
13 2 KYMMENEN KYSYMYSTÄ AHVENANMAASTA Ahvenanmaa Suomeen kuuluva itsehallinnollinen, demilitarisoitu ja yksikielisesti ruotsinkielinen maakunta. Maakunta koostuu yli saaresta, joista suurin saari, Manner-Ahvenanmaa, muodostaa 70 % koko maapinta-alasta. Asukasluku on lähes Asukkaista yli 40 % asuu Maarianhaminan kaupungissa. Linnuntietä etäisyys Turkuun on sama kuin etäisyys Tukholmaan. Sitä vastoin Suomen pääkaupunki sijaitsee kauempana kuin Ruotsin. Ahvenanmaalla on elinkeinopoliittisesti otollinen sijainti Tukholman alueen ja Etelä-Suomen välissä. Kummatkin alueet ovat vauraita kasvukeskuksia, joihin yhä suurempi osa väestöä ja elinkeinoelämää keskittyy. Lisäksi Ahvenanmaata leimaa sen merellinen sijainti Pohjois-Itämeressä, Itämeren alueen keskiössä. Itämeren alueella asuu yli sata miljoonaa ihmistä, jotka nyt elävät ripeän taloudellisen kasvun aikaa. Ahvenanmaan itä- ja eteläpuolella on vielä suuria tyydyttämättömiä kulutus- ja investointitarpeita. Tämä on harvinaista maailmassa, jota enenevässä määrin leimaavat tyydytetyt markkinat tai vähäinen ostovoima. Ahvenanmaasta on kirjoitettu paljon, sekä juridiikan että talouden aloilla. Tätä kaikkea on turha toistaa. Sen sijaan asetan kymmenen Ahvenanmaata koskevaa peruskysymystä, jotka usein esiintyvät päivittäisessä informaatiovirrassa. Siirtyessäni myöhemmin käsittelemään eurooppalaisia autonomioita asetan kutakuinkin samat kysymykset, tosin hieman yksityiskohtaisemmin. Näin lukija voi verrata vastauksia, Ahvenanmaasta Gibraltariin. 2.1 Milloin Ahvenanmaa sai itsehallintonsa ja miksi? Suomi kuului Ruotsiin yli 600 vuoden ajan. Suomen sodassa Venäjä valtasi Suomen, mukaan lukien Ahvenanmaan. Kansalliset siteet Ruotsiin katkesivat, mutta Ahvenanmaan kielellinen identiteetti ja kulttuuriset ominaispiirteet säilyivät. Syyskuun 17. päivänä 1809 solmitun Haminan rauhansopimuksen myötä Ahvenanmaasta tuli osa autonomista Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjän imperiumi oli luonnollisesti huomioinut Ahvenanmaan strategisen sijainnin ja alkoi heti suunnitella sinne suurta linnoitusta, Bomarsundia. Linnoituksen oli määrä suojata Suomenlahden suuta ja Pietaria. Siinä missä Suomenlinna oli toiminut ponnahduslautana Venäjän pääkaupunkiin, Bomarsundista tuli nyt uhka Ruotsin pääkaupungille. 11
14 Krimin sodan aikana ranskalaiset ja englantilaiset laivastot hävittivät Bomarsundin. Paikallisväestökään ei liene tyytynyt vain sivustakatsojan rooliin. Ahvenanmaan kansallisuuskysymystä punnittiin vuoden 1856 Pariisin rauhanneuvotteluissa. Voittajavaltiot eivät kuitenkaan kyenneet saamaan Venäjää luopumaan Ahvenanmaan saarista. Venäjä oli kuitenkin pakotettu hyväksymään Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen. Niin kutsuttua Ahvenanmaan rasitetta koskeva sopimus solmittiin 30. maaliskuuta 1856 Venäjän, Ranskan ja Englannin välillä. Sopimuksesta tuli liite Itävallan, Ranskan, Englannin, Preussin, Venäjän, Sardinian ja Turkin allekirjoittamiin rauhansopimuksiin. Demilitarisointi muodostaa edelleenkin Ahvenanmaan itsehallinnon erään kulmakiven. Heti vuoden 1917 Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen Ahvenanmaalla virisi keskustelu Ruotsiin liittymisestä. Ajatus syntyi siis ennen kuin Suomesta tuli itsenäinen valtio. Ahvenanmaalla järjestettiin sittemmin joulukuussa 1917 nimienkeräys ja enemmistö ahvenanmaalaisista ilmaisi kannattavansa liittymistä Ruotsiin. Joulukuun 6. päivänä 1917 senaatti hyväksyi Helsingissä Suomen itsenäisyysjulistuksen. Valkoisten ja punaisten suomalaisten välillä syttyi aseellinen yhteenotto. Venäjällä taasen sekasorto jatkui bolševikkien valtaannousun jälkeen. Niin Suomen kuin Venäjän sisäpoliittinen tilanne oli epäselvä. Ahvenanmaalaiset jatkoivat valitsemallaan linjalla. Kesäkuun 8. päivänä 1918 Finströmin kansanopistolla pidettiin laittomien Ahvenanmaan maakuntapäivien perustamiskokous. Nämä maakuntapäivät toimivat aina vuoteen 1922 asti ja siitä muodostui ahvenanmaalaisen poliittisen mielipiteen ilmaisija. Tammikuussa 1919 ahvenanmaalaiset esittivät jälleen vaatimuksensa liittymisestä Ruotsiin. Vaatimuksen esitti ahvenanmaalainen valtuuskunta Pariisin rauhankonferenssissa. Kuten moni muu Euroopan vähemmistö ahvenanmaalaiset halusivat, että periaatetta kansakuntien itsemääräämisoikeudesta sovellettaisiin myös Ahvenanmaan väestöön. Ahvenanmaalaiset eivät jääneet vaille tukea: syyskuussa 1919 Ranskan pääministeri (konseljin presidentti) Clemenceu lausui, että Ruotsin intressit Ahvenanmaalla olisi turvattava. Itsenäinen Suomi protestoi. Suomen hallitus asetti 19. heinäkuuta 1919 toimikunnan, jonka tehtävänä oli tehdä esitys uunituoreen hallitusmuodon edellyttämästä läänien itsehallinnosta. Toimikunta joutui heti poikkeamaan työsuunnitelmastaan, kun erityiset syyt näyttivät vaativan, että läänien itsehallintoa koskeva kysymys järjestetään erikseen ja heti Ahvenanmaan osalta. Ahvenanmaalla oli, kuten asia ilmaistiin 12
15 Tulenheimo-komitean mietinnössä, harjoitetun agitaation johdosta ilmennyt levottomuutta. Antti Tulenheimon johtama komitea laati siis esityksen laiksi Ahvenanmaan itsehallinnosta. Lakiesityksen perusajatus ilmenee johtolauseesta: Näin ahvenanmaalaisille taataan mahdollisuus järjestää olonsa niin vapaasti kuin on ylipäänsä mahdollista, kun kyseessä on maakunta, joka ei muodosta erillistä valtiota. Toukokuun 6. päivänä 1920 päivätty itsehallintolaki (124/1920) annettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ahvenanmaan lakiasäätävän elimen tuli antaa suostumuksensa, mikäli lakia muutettaisiin, selvennettäisiin tai kumottaisiin. Ahvenanmaan edustajat torjuivat lain. Toukokuun 31. päivänä 1920 ahvenanmaalaislähetystö kävi Ruotsin kuninkaan luona esittämässä, etteivät ahvenanmaalaiset olleet muuttaneet käsitystään siitä, että Ahvenanmaa tulisi taas liittää Ruotsiin. Ison-Britannian aloitteesta Ahvenanmaan kysymys vietiin Pariisin rauhankonferenssista vastikään perustettuun Kansainliittoon. Kansainliitto teki 24. kesäkuuta 1921 päätöksen asiassa. Kukaan kolmesta osapuolesta ei Ahvenanmaa, ei Suomi eikä Ruotsi ollut tyytyväinen päätökseen, mutta kaikki saivat jotakin. Ahvenanmaa sai itsehallintonsa, Suomi Ahvenanmaan kuulumisen Suomelle ja Ruotsi jatkossakin demilitarisoidun Ahvenanmaan. Kansainliitto katsoi myös, että Suomen nopeassa järjestyksessä säätämä itsehallintolaki voitiin hyväksyä, kunhan sitä vielä vahvistettaisiin kansallisuustakein. Kansainliitto päätti edelleen, että Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja neutralisoinnista olisi solmittava erillinen sopimus. Ahvenanmaan ei sallittaisi muodostua uhaksi Ruotsin pääkaupungille. Kymmenen valtiota, nk. allekirjoittajavaltiot, allekirjoittivat Kansainliiton neuvoston päätöksen. Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja neutralisoimista koskeva sopimus solmittiin 20. lokakuuta Sopimus oli vuoden 1856 Ahvenanmaan rasitetta tiukempi. Vielä tarvittiin yksi kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan aseman vahvistamiseksi. Suomen ja Ruotsin välillä 21. kesäkuuta 1921 solmittuun nk. Ahvenanmaan sopimukseen kirjattiin erityiset takeet Ahvenanmaan väestön omaleimaisuuden säilyttämiseksi. Kansainliiton neuvosto hyväksyi sopimuksen yksimielisesti ja se liitettiin neuvoston 24. kesäkuuta 1921 tekemään päätökseen. Takeet sisällytettiin sittemmin erityiseen lakiin, 11. elokuuta 1922 annettuun nk. takuulakiin (189/1922). Takeet koskivat ensisijaisesti oikeutta: 13
16 1. hankkia kiinteää omaisuutta Ahvenanmaalla 2. äänestää paikallisissa vaaleissa 3. käyttää puolet kiinteistöjen perusverosta 4. säilyttää ruotsi opetuskielenä. Lisäksi takeisiin sisältyi ehto, että maaherran tulee nauttia ahvenanmaalaisten luottamusta. Takuulain sisältö on sittemmin kirjattu Ahvenanmaan itsehallintolakiin. Sekä Suomen että Ruotsin hallitukset katsovat, että kahdenvälinen Ahvenanmaan sopimus Ahvenanmaan väestön omaleimaisuuden säilyttämiseksi on edelleenkin voimassa. Ahvenanmaan itsehallintolainsäädäntö on uudistettu perusteellisesti vain kaksi kertaa: vuonna 1951 ( SäädK 670/1951) ja vuonna 1991 ( SäädK 1144/1991, ÅFS 71/1991). Uusia itsehallintolakeja valmisteltiin pitkään ja perusteellisesti. Ne sisälsivät monia uusia asioita, joista haluan mainita itsehallinnon rahoitusjärjestelmään tehdyt muutokset. Vuoden 1951 itsehallintolaki kodifioi autonomian ja emämaan välisen, jo vesittyneen verotusoikeuden synnyttämän taloudellisen järjestelmän. Valtion suorasta budjettirahoituksesta tuli vallitseva rahoitusmuoto. Vuoden 1991 itsehallintolaissa Ahvenanmaalle myönnettiin oma budjettitoimivalta, nimittäin oikeus itse määrätä maakunnan talousarvion menopuolesta. Samassa yhteydessä valtion rahoitus muutettiin yleiseksi rahoitukseksi, könttäsummaksi, jonka perusteita selostan kohdassa 2.3. Uudet itsehallintolait ovat syntyneet eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ahvenanmaan maakuntapäivätkin on hyväksynyt lait määräenemmistöllä. Viimeisten viidentoista vuoden aikana itsehallintolakia on muutettu vain muutamin kohdin. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että suurten järjestelmämuutosten aika olisi ohi. 2.2 Miten Ahvenanmaan itsehallinto toimii? Ahvenanmaan itsehallintolaissa säädetään maakunnan toimielimistä, Ahvenanmaan kotiseutuoikeudesta, maakunnan toimivallasta, valtakunnan toimivallasta, valtakunnan viranomaisista Ahvenanmaalla, Suomen virallisten kielten käytöstä, maakunnan taloudenhoidosta, maaherrasta ja Ahvenanmaan valtuuskunnasta. Laissa on myös kansainvälisiä velvoitteita ja Euroopan unionin asioita koskeva luku. Luku lisättiin lakiin vuonna
17 Ahvenanmaalla on lainsäädäntövalta, jota toteuttaa maakuntapäivät, Ahvenanmaan kansanedustuslaitos. Maakuntapäivillä on 30 jäsentä, jotka valitaan salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Äänioikeus on Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden saaneilla henkilöillä. Kotiseutuoikeus on myös edellytys henkilön vaalikelpoisuudelle maakuntapäivävaaleissa. Ahvenanmaalla sovelletaan perinteisen parlamentarismin periaatetta: maakuntapäivät valitsee maakunnan hallituksen jäsenet ja hallituksen tulee nauttia maakuntapäivien luottamusta. Maakuntapäivien tärkein tehtävä on maakuntalakien säätäminen ja Ahvenanmaan vuosittaisen talousarvion vahvistaminen. Maakuntapäivät työskentelee pohjoismaisten parlamenttien tapaan, mikä merkitsee laki- ja budjettiesitysten valiokuntakäsittelyä ja lakiesitysten kolmea täysistuntokäsittelyä. Ahvenanmaan itsehallintolaki perustuu Euroopassa yleiseen enumeraatioperiaatteeseen. Laissa määritellään mikä on maakunnan ja vastaavasti mikä Suomen eduskunnan toimivalta säätää lakeja. Toimivallan jako on eksklusiivinen: asiasta, joka kuuluu maakunnan lainsäädäntövallan piiriin, valtakunnan viranomaiset eivät voi säännellä niin, että se sitoisi Ahvenanmaata. Näin ei ole kaikissa Euroopan autonomioissa. On mielenkiintoista todeta, että ensimmäisessä itsehallintolaissa lueteltiin ne kysymykset, joissa Suomen eduskunnalla oli lainsäädäntövalta. Kaikkien muiden asioiden osalta lainsäädäntövalta kuului maakunnalle. Ahvenanmaa voi säätää maakuntalakeja mm. opetuksen ja koulutuksen, kulttuurin, terveydenhuollon, elinkeinoelämän ja työllisyyden edistämisen, sosiaalihuollon, sisäisen liikenteen, postilaitoksen, eetterimedian ja kunnallishallinnon aloilla. Itsehallinnon lainsäädäntövaltaan kuuluvat näin ollen kaikki suuret hallinnonalat sekä joitakin muita alueita. Maakuntapäivillä on myös lainsäädäntövaltaa verotuksen alueella; siihen palaan kohdassa 2.3. Itsehallintolaki määrittää myös ne alueet, joilla valtakunnan lainsäädäntö sääntelee Ahvenanmaata. Näihin kuuluvat mm. ulkoasiainhallinto ja ulkomaankauppa, kansalaisuuskysymykset ja ulkomaalaislainsäädäntö, valtaosa rikosoikeudesta ja tuomioistuimia koskeva lainsäädäntö, rahalainsäädäntö ja valuutta, yhtiöoikeus, pankki- ja luottolaitoslainsäädäntö, työoikeus, uskonnollisia yhdyskuntia koskeva lainsäädäntö ja kansalaisoikeudet. Valtakunnan lainsäädännön piiriin kuuluvat myös verot ja maksut, lukuun ottamatta maakunnalle tulosta mahdollisesti perittävää lisäveroa, tilapäistä ylimääräistä tuloveroa, elinkeino- ja huviveroa sekä kunnille tulevaa veroa. Maakunnalle tärkeä 15
18 kauppamerenkulkua ja väyliä koskeva lainsäädäntö kuuluu valtakunnallisen toimivallan piiriin. Maakuntapäivien säätämiä lakeja kutsutaan maakuntalaeiksi. Niillä on sama oikeusvaikutus kuin Suomen eduskunnan säätämillä laeilla. Ne ovat hierarkkisesti samalla tasolla kuin eduskunnan lait: valtakunnan lailla ei siis voida muuttaa tai kumota Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan kuuluvaa maakuntalakia. Jos maakuntapäivät on ylittänyt lainsäädäntövaltansa tai jos maakuntalaki koskee valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta, tasavallan presidentti voi määrätä maakuntalain kokonaan tai osittain rauenneeksi (veto-oikeus). Ennen presidentin päätöstä, asiasta on aina hankittava Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunto, usein myös korkeimman oikeuden lausunto. Maakunnan hallitus huolehtii toimeenpanovallasta ja maakunnan yleisestä hallinnosta. Maakunnan keskushallinto on jaettu osastoihin: kansliaosastoon, talousosastoon, elinkeino-osastoon, koulutus- ja kulttuuriosastoon, sosiaali- ja ympäristöosastoon ja liikenneosastoon. Edellä mainittujen lisäksi on myös säädösvalmisteluosasto. Maakunnan hallituksella on oikeus säätää maakunta-asetuksia toimivaltaansa kuuluvista asioista. Maakuntapäivät voi myös maakuntalakiin sisältyvän valtuutuksen nojalla siirtää yksityiskohtaisten määräysten laatimisen maakunnan hallitukselle. Ahvenanmaan maakunta on yksikielisesti ruotsinkielinen. Maakunnan viranomaisten ja kunnallishallinnon sekä myös Ahvenanmaan valtionhallinnon virkakieli on ruotsi. Kielisäännös koskee myös evankelis-luterilaisen kirkon viranomaisia, mikäli kirkkolaista ei muuta johdu. Suomen kansalaisella on kuitenkin oikeus käyttää omassa asiassaan maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa suomen kieltä. Julkisin varoin ylläpidettävien ja julkisista varoista avustusta saavien koulujen opetuskieli on ruotsi. Maakunnassa tutkinnon suorittanut voi päästä valtion omistamaan tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siellä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten muutoin vaadittavaa suomen kielen taitoa. Ahvenanmaalla Suomen hallitusta ja, tietyissä kysymyksissä, tasavallan presidenttiä edustaa maaherra. Tasavallan presidentti nimittää maaherran sovittuaan asiasta ensin maakuntapäivien puhemiehen kanssa. Maaherran tulee virassaan hoitaa säntillisesti maakunnan valtionhallintoa sekä valvoa valtion turvallisuutta. 16
19 Ahvenanmaan maakunnalla ja Suomen valtiolla on yhteinen toimielin, Ahvenanmaan valtuuskunta. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii yleensä maaherra. Valtuuskunnan jäseniksi valtioneuvosto ja maakuntapäivät valitsevat kumpikin kaksi henkilöä ja näille kullekin kaksi varamiestä. Valtuuskunta antaa erilaisia lausuntoja valtioneuvostolle, ministeriöille, maakunnan hallitukselle ja tuomioistuimille. Ahvenanmaan valtuuskunnalla on myös tärkeitä taloudellisia tehtäviä: - maakunnan ja valtakunnan välisen verotaloudellisen tasoituksen toimittaminen - tasoitusmäärän ennakon suuruuden vahvistaminen - Ahvenanmaan verohyvityksen vahvistaminen - ylimääräisen määrärahan myöntäminen poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin ja valtion varoista maksettavan avustuksen myöntäminen kansantaloudellisten häiriöiden tai katastrofien seurauksena. Valtuuskunta on päätösvaltainen vain täysilukuisena. 2.3 Miten itsehallinto rahoitetaan? Suomen valtio kantaa verot ja maksut Ahvenanmaalla samoin, koko maata koskevin perustein. Maakunnalle suoritetaan sitten itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain verovaroista määrä, joka vahvistetaan erityisessä tasoituksessa, nk. tasoitusmäärä. Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion tilinpäätöksen mukaiset tulot, vähennettynä uusilla valtion lainoilla, kerrotaan 0,45 %:lla, eli tasoitusperusteella. Tasoitus toimitetaan vuosittain jälkikäteen, mutta tasoitusmäärästä maksetaan vuosittain ennakkoa. Tasoitusmenettelyssä on siis itse asiassa kysymys Ahvenanmaalla kerättyjen varojen palauttamisesta maakunnalle laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Tässä mielessä ei voida puhua valtion avustuksesta, vaan könttäsummasta itsehallinnon tarpeisiin. Vuonna 2005 valtio maksoi 181,8 miljoonaa euroa tasoitusta maakunnalle. Se koostui 174,7 miljoonan euron ennakosta ja 7,1 miljoonan euron suuruisesta lopputasoituksesta vuodelta Vuoden 2006 tasoituksen arvioidaan olevan 176,1 miljoonaa euroa ja koostuvan 174,0 miljoonan euron ennakosta vuodelle 2006 sekä ylimääräisestä 2,1 miljoonan euron suuruisesta ennakosta. Jos maakunnassa verovuodelta maksuun pantu tulovero ylittää 0,5 % koko maan vastaavasta verosta, Ahvenanmaa saa ylimenevän osan verohyvitykse- 17
20 nä, kansanomaisesti ilmaistuna ahkeruusrahana. Verohyvitystä annetaan vain välittömän, ei välillisen verotuksen, perusteella. Vuoden 2005 verohyvitys, joka maksettiin verovuoden 2003 perusteella, oli 21,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2004 verotulojen perusteella maksettavan vuoden 2006 verohyvityksen arvioidaan olevan 20,5 miljoonaa euroa. Suhteessa Ahvenanmaan talousarvion loppusummaan, joka vuonna 2006 on 274,1 miljoonaa euroa, on siis kyse merkittävästä rahamäärästä. Ahvenanmaan budjetti vuodelle 2007 päätyy 298 miljoonaan euroon. Se merkitsee 4,4 % nousua vuodesta Valtion suorittama tasoitus on arvioitu 182 miljoonaksi euroksi. Verohyvitys on vuonna 2007 ennätyksellisen korkea, noin 32 miljoonaa euroa. Summan suuruus johtuu mm. Chips-yhtiön myynnistä saatujen tulojen verotuksesta. Verohyvitys otettiin käyttöön vuoden 1991 itsehallintolailla, jolla uudistettiin koko rahoitusjärjestelmä. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta Verohyvitystä on maksettu joka vuosi ja se on vaihdellut 6,8 miljoonasta eurosta verovuonna 2000 aina 21,0 miljoonaan euroon verovuonna Järjestelmässä on kahden vuoden sisäänrakennettu viive. Maakunnalla on myös omia tuloja. Kaikki muut budjetoidut tulot, lukuun ottamatta valtion tasoituksesta ja verohyvityksestä peräisin olevat tulot, olivat 69,3 miljoonaa euroa vuonna Vuonna 2006 tulojen arvioidaan nousevan 80,6 miljoonaan euroon. Omat tulot koostuvat maksuista, myönnettyjen lainojen antamista tuloista, välitetyistä EU-tuista, omaisuuden tuotosta jne. Todettakoon vielä, että Ahvenanmaan oma pelimonopoli, PAF, tilittää vuonna 2007 peräti 18 miljoonaa euroa maakunnan kassaan. Kaikki ei ole saman vuoden voittovaroja, vaan osa tulee edellisten vuosien ylijäämistä. Ahvenanmaalle voidaan myöntää ylimääräistä määrärahaa poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin. Maakunta voi myös saada valtion varoista avustusta erityisesti maakuntaa kohtaavien olennaisten kansantaloudellisten häiriöiden estämiseksi tai poistamiseksi taikka tuhoisien luonnontapahtumien, öljypäästöjen tai muiden niihin verrattavien tapahtumien kustannusten kattamiseksi. Vaikka näitä mahdollisuuksia harvoin käytetään, maakunta on eräällä tavalla jälleenvakuutettu suuremmassa kansantaloudellisessa ympäristössä, Suomen kansantaloudessa. Todettakoon, että maakunta on joskus saanut ylimääräisiä määrärahoja, muttei koskaan erityisiä avustuksia. Ahvenanmaalla on oikeus lainanottoon. Takaisinmaksamattomien lainojen saldo oli 31. joulukuuta 2005 ainoastaan 6,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 ta- 18
HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-
HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
LisätiedotErityisiä huomautuksia uudistukseen liittyen
Käännös Asia Hallituksen esitys (HE 15/2017 vp) maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan
LisätiedotAHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAA-KOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 14.09.2017 EOAK/4022/2017 Asia: OM 60/08/2013 AHVENANMAAN ITSEHALLINNON KEHITTÄMINEN AHVENANMAAKOMITEAN 2013 LOPPUMIETINTÖ Lausuntopyyntö 1 luku Ahvenanmaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2017 COM(2017) 416 final 2017/0187 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisessä sokerineuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta vuoden 1992 kansainvälisen
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
LisätiedotHE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.
HE 69/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotHE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) muuttamista siten,
LisätiedotRahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion
LisätiedotHE 168/2018 vp. Esityksessä ehdotetun lain Alankomaiden kuningaskunnan kanssa Aruban osalta automaattisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Alankomaiden kanssa Aruban osalta automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Suomennos LA 127/2001 vp Gunnar Jansson /r ym. LAKIALOITE 127/2001 vp Arpajaislaki ja eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tausta Eduskunta hyväksyi 19 päivänä kesäkuuta
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 88. Laki. eräiden Suomen ja Islannin välisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen säännöksien hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2004 N:o 88 98 SISÄLLYS N:o Sivu 88 eräiden Suomen ja Islannin välisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen säännöksien hyväksymisestä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
Lisätiedotdirektiivin kumoaminen)
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)
LisätiedotHE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
Lisätiedot' +s Nro 1 17 L10. Asia: HE 15/2017 vp (sote-uudistus) Kirjallinen lausunto/ Maaherra Peter Lindbäck
' +s AHVENANMAAN MAAHERRA 24.3.2017 Nro 1 17 L10 Asia: HE 15/2017 vp (sote-uudistus) Kirjallinen lausunto/ Maaherra Peter Lindbäck 1. Ahvenanmaan valtio-oikeudellinen asema; johdanto Ahvenanmaan perussäädösten
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.10.2014 COM(2014) 653 final 2014/0302 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Romanialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotEhdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotSISÄLLYS. voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. annetun lain voimaantulosta...
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 471 476 SISÄLLYS N:o Sivu 471 Laki etuostolain muuttamisesta... 2583 472 Jerseyn kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn
LisätiedotTiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta
Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183
LisätiedotHE 77/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään säännös Ahvenanmaan maakuntapäivien osallistumisesta Euroopan
HE 77/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Ahvenanmaan itsehallintolakiin lisätään
LisätiedotLaki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti
LisätiedotHE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi
HE 126/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtiokonttorista annettua lakia ehdotetaan Esitys liittyy valtion
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotYhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät
40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden
LisätiedotSISÄLLYS. eurooppalaiseen sopimukseen liitetyn tiemerkintöjä käsittelevän pöytäkirjan muutosten voimaansaattamisesta N:o 187.
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2006 N:o 187 193 SISÄLLYS N:o Sivu 187 Laki verkkotunnuslain muuttamisesta... 593 188 verkkotunnushallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa...
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti
1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
Lisätiedotannetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle
Olli Mäenpää 4.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2003 (OR. fr) 2002/0179 (COD) LEX 457 PE-CONS 3647/03 N 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 75. Laki. Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2000
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2000 N:o 75 80 SISÄLLYS N:o Sivu 75 Laki Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamisesta... 251 76 Laki Ahvenanmaan maanhankintalain 17
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta
LisätiedotEhdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta
Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 748. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 748 752 SISÄLLYS N:o Sivu 748 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä
LisätiedotMuutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid
LisätiedotSote-rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/2017 vp
Soterahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/217 vp Perustuslakivaliokunta 16.6.217 Budjettineuvos Neuvotteleva virkamies Finanssisihteeri Petri Syrjänen Timo Annala Filip Kjellberg
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten
LisätiedotAsumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa
Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija
LisätiedotHE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.
Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2018 COM(2018) 261 final 2018/0124 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Italian kunnan Campione d Italian sekä Luganonjärven
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
Lisätiedotkerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotMinisteri Suvi-Anne Siimes. Neuvotteleva virkamies Risto Savola
Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetuksiksi (Palvelussuhteen lopullista päättymistä koskevat erityistoimenpiteet Euroopan yhteisöjen komissiossa, Euroopan unionin neuvoston
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotHE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 270/2006 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2006 KOLMANNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä
LisätiedotKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena
LisätiedotPerustuslakivaliokunnalle
20.4.2017 / Sten Palmgren Perustuslakivaliokunnalle HE 15/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotMiksi säännöt tulisi uudistaa?
Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen
LisätiedotHE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä
LisätiedotPääkaupunkien tehtävät ja rahoitus
Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja
LisätiedotPäätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008
LisätiedotHE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila
HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-
LisätiedotHE 165/1998 vp PERUSTELUT
HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto
LisätiedotHE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta
HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.9.2014 COM(2014) 586 final 2014/0272 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,
Lisätiedotvaltionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.
1993 vp - HE 293 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin, että
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
LisätiedotSUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen
LisätiedotMeriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska
Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa Yksikön päällikkö Pasi Ovaska 1 Miehistötuki Suomessa Miehistötuen tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 37/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion liikelaitoksista annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion liikelaitoksista
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotMAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1
MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS
FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
Lisätiedot1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luottoja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
Lisätiedot1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO
Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden
Lisätiedot1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 187 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 9 ja 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0197(COD) ulkoasiainvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ulkoasiainvaliokunta 14.1.2015 2014/0197(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
LisätiedotLaki. työttömyysturvalain muuttamisesta
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja
Lisätiedot10425/19 eho/elv/si 1 TREE.2.A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. heinäkuuta 2019 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2019/0107 (COD) 10425/19 TRANS 387 CODEC 1241 CH 34 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Kom:n asiak.
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
LisätiedotSISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1991 vp - HE 21 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tasausverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tasausverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tasausvero poistetaan kaikilta teollisuuden
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. kesäkuuta 2015 (OR. en) 9431/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 4. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: AGRI 295 AGRISTR 40 AGRIFIN 51 DELACT 57 Euroopan komission
Lisätiedot