Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa. Bertil Roslin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa. Bertil Roslin"

Transkriptio

1 Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa Bertil Roslin Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2006

2

3 Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa Bertil Roslin Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2006

4

5 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijä Bertil Roslin KUVAILULEHTI Julkaisun laji Julkaisu Toimeksiantaja Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa (Europeiskt självstyre i omvandling) Tiivistelmä Tehtäväni on ollut keskeisten eurooppalaisten autonomioiden taloudellisten järjestelmien kuvaaminen. Selvityksen tulee voida toimia perustana vertailevalle analyysille, jonka vertauskohtana on Ahvenanmaa. Toimeksiantajan, valtioneuvoston kanslian, mukaan selvityksen pitää olla kuvaileva; siinä ei ole tarkoitus antaa suosituksia. Taloudellisen järjestelmän käsite tulkitaan tässä yhteydessä siten, että tarkoituksena on kuvailla autonomian ja emämaan välistä vuorovaikutussuhdetta, erityisesti talouden alueella. Selvitysote on kattava ja käsittää itsehallintoalueiden historialliset taustat, hallinnolliset järjestelyt ja sen taloudellisen ympäristön, jossa itsehallinto toimii. Euroopassa on lukuisia autonomioita. Valinta on tässä rajoitettu sellaisiin autonomioihin, jotka joko suoranaisesti muistuttavat Ahvenanmaata tai kuvaavat jotain demokratian tai hallinnon periaatetta. Tällaiset autonomiat voivat antaa ideoita ja esikuvia Suomessa jatkossa tehtävälle kehitystyölle. Selvityksessäni käsittelen siten Färsaaria, Grönlantia, Mansaarta, Jerseytä, Guernseytä, Gibraltaria, Skotlantia, Etelä-Tirolia, Belgian saksalaista autonomiaa, Kataloniaa ja Baleaareja. Aluksi Ahvenanmaan itsehallintoa kuvaillaan kymmenen usein esitetyn kysymyksen ja niihin annettavien vastausten avulla. Samat kysymykset toistuvat muita autonomioita kuvailtaessa. Matkan varrella tarkkaavainen lukija voi tehdä omat johtopäätöksensä; omat näkemykseni selviävät luvun 10 loppukeskustelusta. Avainsanat Autonomia, itsehallinto, Ahvenanmaa, Euroopan alueet Sarjan nimi ja numero Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2006 Kokonaissivumäärä 158 Julkaisun jakelu Valtioneuvoston kanslia, ISSN Kieli Fi Painopaikka Edita, 2006 ISBN Luottamuksellisuus Julkinen Kustantaja Valtioneuvoston kanslia

6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare: Bertil Roslin PRESENTATIONSBLAD Typ av publikation: Publikation Uppdragsgivare: Statsrådets kansli Datum då utredningen tillsattes: Publikationens namn: Europeiskt självstyre i omvandling Referat: Min uppgift har varit att utreda de ekonomiska systemen i centrala europeiska autonomier. Utredningen skall sedan läggas till grund för en jämförande analys där Ålands självstyrelse är jämförelsepunkten. Enligt uppdragsgivaren, statsrådets kansli, skall utredningen vara deskriptiv. Den är inte avsedd att utmynna i rekommendationer. Begreppet ekonomiskt system tolkas här så att det gäller att beskriva samspelet mellan autonomi och moderland, speciellt på det ekonomiska området. Anslaget är brett och omfattar historisk bakgrund, administrativ uppläggning och samhällsekonomisk omgivning. Det finns gott om autonomier i Europa. Urvalet har här begränsats till sådana autonomier som antingen direkt påminner om Åland eller illustrerar någon demokratisk eller administrativ princip. Sådana autonomier kan ge idéer och förebilder för ett fortsatt utvecklingsarbete. Jag behandlar sålunda Färöarna, Grönland, Isle of Man, Jersey, Guernsey, Gibraltar, Skottland, Sydtyrolen, den tyskspråkiga autonomin i Belgien, Katalonien och Balearerna. Inledningsvis ges en beskrivning av den åländska självstyrelsen i form av svar på tio ofta ställda frågor. Samma frågor återkommer i beskrivningen av de övriga autonomierna. Under resans gång kan den uppmärksamma läsaren dra sina egna slutsatser. Mina finns i den sammanfattande diskussionen i kapitel 10. Seriens namn och nummer: Statsrådets kanslis publikationsserie 20/2006 Sidantal: 158 Distribution: Statsrådets kansli, ISSN: Språk: Fi Tryckort: Edita, 2006 ISBN: Sekretessgrad: Offentlig Förlag: Statsrådets kansli

7 SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ KYMMENEN KYSYMYSTÄ AHVENANMAASTA Milloin Ahvenanmaa sai itsehallintonsa ja miksi? Miten Ahvenanmaan itsehallinto toimii? Miten itsehallinto rahoitetaan? Yhteiskunnallisia palveluja pohjoismaisessa hyvinvointihengessä? Kuka voi asettua asumaan Ahvenanmaalle? Mitä Ahvenanmaan väestöstä tulisi tietää? Mistä ahvenanmaalaiset saavat toimeentulonsa? Millaiset ovat ahvenanmaalaisten koulutusmahdollisuudet? Kuuluuko Ahvenanmaa Euroopan unioniin? Miksi Ahvenanmaan itsehallinto on erityisen mielenkiintoinen? AUTONOMIA JA ITSEHALLINTO Autonomia käsitteenä Lyhyt aatehistoriallinen tausta Autonomioiden valinta POHJOISMAISET SISARAUTONOMIAT Färsaarten autonomia tausta ja sisältö Färsaarten elinkeinoelämä Itsehallinto talouden kiertokulussa Grönlannin autonomia Kohti jämerämpää kansantaloutta Grönlannin julkinen talous

8 5 KATSAUS VANHOIHIN BRITTILÄISIIN AUTONOMIOIHIN Mansaari itsehallinnon tausta ja rakenne Mansaaren talouden kasvu ja monipuolistuminen Kanaalisaaret Jersey ja Guernsey Kanaalisaarten elinkeinoelämän dynamiikka Gibraltar finanssikeskus EU:n sisällä SKOTLANTI JA DEVOLUTION -KÄSITE Itsehallinnon toimijat Taloudelliset ehdot Onko Skotlannista esikuvaksi? ETELÄ-TIROLI KOLMIKIELINEN AUTONOMIA Tie toimivaan itsehallintoon Perustuslaillinen tausta Itsehallinnon rakenne Kansanryhmät ja vähemmistösuoja Rooman ja Etelä-Tirolin välinen vuorovaikutus Väkivahva aluetalous Tulevaisuus ongelmia ja mahdollisuuksia BELGIAN SAKSANKIELINEN KULTTUURIAUTONOMIA Autonomian synty Itsehallinnon rakenne ja tehtävät Saksankielisen yhteisön toiminta ESPANJA AUTONOMIOISTA KOOSTUVA VALTIO Katalonia hyvä talous ja vanhat perinteet Katalonian uusi itsehallintolainsäädäntö Baleaarit hyvinvoiva espanjalainen saariautonomia

9 10 LOPPUKESKUSTELU A) Kaksi eurooppalaista yleislinjaa B) Itsehallinnon tarkoitus C) Voittoisa konsepti? D) Perinteiden valtaa E) Esikuvia F) Pohjois-Atlantin uusi voimakenttä G) Toimintavaltuudet H) Vuorovaikutusta I) Rahoitus J) Verotusoikeus K) Menopaine L) Julkisen sektorin rooli M) Neutraali talousarvio N) Alueellinen elinkeinoelämä O) Koulutus P) Autonomiat ja EU Q) Sisämarkkinat R) Menestyksen edellytykset VIITERYHMÄN KOKOONPANO LÄHTEET

10 8

11 1 TEHTÄVÄ Valtioneuvoston kanslia asetti kesäkuussa 2005 selvitysmiehen, jonka tehtävänä oli selvittää keskeisten eurooppalaisten alueellisten itsehallintoalueiden taloudellisia järjestelmiä. Tarkoituksena oli luoda perusta eri itsehallintojen taloudellisten järjestelmien vertailevalle analysoinnille. Selvityksen oli määrä olla kuvaileva eikä sen tarkoitus ollut antaa suosituksia. Selvitysmies selvittää, virkamiehet suosittelevat ja poliitikot päättävät. Valtioneuvoston kanslian tehtävän kuvailussa viitataan Pohjoismaihin, Kanaalisaariin ja Isoon-Britanniaan. Muut selvityksen kohteena olevat itsehallintoalueet ovat selvitysmiehen itsensä valitsemia. Itsehallintojen valintaa perustellaan seuraavassa luvussa. Selvityksen viiteryhmä (ks. s. 148) on tarkastanut valinnat ja lisännyt muutaman autonomian. Kaikkia tutkittuja alueita ei ole kuvailtu yhtä perusteellisesti, mutta kunkin alueen tärkeimmät piirteet on nostettu esiin. Toimeksiantaja ei ole määritellyt käsitettä taloudellinen järjestelmä. Selvitysmies on tulkinnut käsitteen siten, että kyse on toisaalta itsehallinnon rahoituksen, toisaalta itsehallinnon ja emämaan vuorovaikutussuhteen kuvaamisesta. Jotta lukija oikein ymmärtäisi tämän vuorovaikutussuhteen, on ollut tarpeellista kuvata itsehallinnon historiallista taustaa ja tämänhetkistä rakennetta. Vain taloudellisten tietojen taustaa vasten sekä itsehallinnon päämäärä että sen keskeiset hallinnolliset mekanismit jäävät huomioimatta ja itsehallinnon kuva piirtyy lukijalle vajavaisena tai jopa harhaanjohtavana. Myös alueellisen talouden peruspiirteiden selventäminen on osoittautunut tarpeelliseksi. Tarkastelun on oltava laajapohjainen, jotta tehtävä olisi mielekäs. Kymmenen kuukauden ajan olen selvittänyt Ahvenanmaan itsehallintoa ja eräitä muita Euroopan itsehallintoja. Toimeksiantaja on korostanut, että selvitysmiehen tulee suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja sivulleen vilkuilematta. Näin olen myös tehnyt. Pienen viiteryhmän piirissä on keskusteltu selvityksen suuntaamisesta. Viiteryhmässä on myös arvioitu asetettuja kysymyksiä ja raportin jäsentelyä. Johtopäätöksistä ja tekstistä vastaa yksin selvitysmies. Tärkeimmät johtopäätökset koskevat luonnollisesti vuorovaikutuksen vaikutuksia itsehallintoon ja emämaahan. Mainitut vaikutukset ovat usein epäsymmetrisiä. Emämaan taloudessa itsehallinnolle suunnattu rahoitus tuntuu miltei olemattomalta; on kyse muutamasta promillesta, korkeintaan muutamista prosenteista valtiontaloudessa. Itsehallinnon kannalta emämaasta tulevat rahavirrat usein sanelevat itse toimintaa. Tästä on kuitenkin tärkeä poikkeus: jos 9

12 autonomia myöntää veroetuuksia ja siten kilpailee emämaan kanssa, rahavirrat voivat muodostua merkittäviksi. Selvityksen taustamateriaali sisältää lukemattomia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Selvitysmiehen tehtävänä on kuitenkin antaa helppotajuinen ja kattava kuva Euroopan itsehallintojen kehityksestä. Siksi on toisinaan ollut välttämätöntä turvautua uskaliaisiinkin yksinkertaistuksiin. Tästä ei ole syyttäminen viiteryhmää eikä eri maissa olevia tiedonantajia. Selvitysmies vastaa itse valinnoista ja raportista. 10

13 2 KYMMENEN KYSYMYSTÄ AHVENANMAASTA Ahvenanmaa Suomeen kuuluva itsehallinnollinen, demilitarisoitu ja yksikielisesti ruotsinkielinen maakunta. Maakunta koostuu yli saaresta, joista suurin saari, Manner-Ahvenanmaa, muodostaa 70 % koko maapinta-alasta. Asukasluku on lähes Asukkaista yli 40 % asuu Maarianhaminan kaupungissa. Linnuntietä etäisyys Turkuun on sama kuin etäisyys Tukholmaan. Sitä vastoin Suomen pääkaupunki sijaitsee kauempana kuin Ruotsin. Ahvenanmaalla on elinkeinopoliittisesti otollinen sijainti Tukholman alueen ja Etelä-Suomen välissä. Kummatkin alueet ovat vauraita kasvukeskuksia, joihin yhä suurempi osa väestöä ja elinkeinoelämää keskittyy. Lisäksi Ahvenanmaata leimaa sen merellinen sijainti Pohjois-Itämeressä, Itämeren alueen keskiössä. Itämeren alueella asuu yli sata miljoonaa ihmistä, jotka nyt elävät ripeän taloudellisen kasvun aikaa. Ahvenanmaan itä- ja eteläpuolella on vielä suuria tyydyttämättömiä kulutus- ja investointitarpeita. Tämä on harvinaista maailmassa, jota enenevässä määrin leimaavat tyydytetyt markkinat tai vähäinen ostovoima. Ahvenanmaasta on kirjoitettu paljon, sekä juridiikan että talouden aloilla. Tätä kaikkea on turha toistaa. Sen sijaan asetan kymmenen Ahvenanmaata koskevaa peruskysymystä, jotka usein esiintyvät päivittäisessä informaatiovirrassa. Siirtyessäni myöhemmin käsittelemään eurooppalaisia autonomioita asetan kutakuinkin samat kysymykset, tosin hieman yksityiskohtaisemmin. Näin lukija voi verrata vastauksia, Ahvenanmaasta Gibraltariin. 2.1 Milloin Ahvenanmaa sai itsehallintonsa ja miksi? Suomi kuului Ruotsiin yli 600 vuoden ajan. Suomen sodassa Venäjä valtasi Suomen, mukaan lukien Ahvenanmaan. Kansalliset siteet Ruotsiin katkesivat, mutta Ahvenanmaan kielellinen identiteetti ja kulttuuriset ominaispiirteet säilyivät. Syyskuun 17. päivänä 1809 solmitun Haminan rauhansopimuksen myötä Ahvenanmaasta tuli osa autonomista Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjän imperiumi oli luonnollisesti huomioinut Ahvenanmaan strategisen sijainnin ja alkoi heti suunnitella sinne suurta linnoitusta, Bomarsundia. Linnoituksen oli määrä suojata Suomenlahden suuta ja Pietaria. Siinä missä Suomenlinna oli toiminut ponnahduslautana Venäjän pääkaupunkiin, Bomarsundista tuli nyt uhka Ruotsin pääkaupungille. 11

14 Krimin sodan aikana ranskalaiset ja englantilaiset laivastot hävittivät Bomarsundin. Paikallisväestökään ei liene tyytynyt vain sivustakatsojan rooliin. Ahvenanmaan kansallisuuskysymystä punnittiin vuoden 1856 Pariisin rauhanneuvotteluissa. Voittajavaltiot eivät kuitenkaan kyenneet saamaan Venäjää luopumaan Ahvenanmaan saarista. Venäjä oli kuitenkin pakotettu hyväksymään Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen. Niin kutsuttua Ahvenanmaan rasitetta koskeva sopimus solmittiin 30. maaliskuuta 1856 Venäjän, Ranskan ja Englannin välillä. Sopimuksesta tuli liite Itävallan, Ranskan, Englannin, Preussin, Venäjän, Sardinian ja Turkin allekirjoittamiin rauhansopimuksiin. Demilitarisointi muodostaa edelleenkin Ahvenanmaan itsehallinnon erään kulmakiven. Heti vuoden 1917 Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen Ahvenanmaalla virisi keskustelu Ruotsiin liittymisestä. Ajatus syntyi siis ennen kuin Suomesta tuli itsenäinen valtio. Ahvenanmaalla järjestettiin sittemmin joulukuussa 1917 nimienkeräys ja enemmistö ahvenanmaalaisista ilmaisi kannattavansa liittymistä Ruotsiin. Joulukuun 6. päivänä 1917 senaatti hyväksyi Helsingissä Suomen itsenäisyysjulistuksen. Valkoisten ja punaisten suomalaisten välillä syttyi aseellinen yhteenotto. Venäjällä taasen sekasorto jatkui bolševikkien valtaannousun jälkeen. Niin Suomen kuin Venäjän sisäpoliittinen tilanne oli epäselvä. Ahvenanmaalaiset jatkoivat valitsemallaan linjalla. Kesäkuun 8. päivänä 1918 Finströmin kansanopistolla pidettiin laittomien Ahvenanmaan maakuntapäivien perustamiskokous. Nämä maakuntapäivät toimivat aina vuoteen 1922 asti ja siitä muodostui ahvenanmaalaisen poliittisen mielipiteen ilmaisija. Tammikuussa 1919 ahvenanmaalaiset esittivät jälleen vaatimuksensa liittymisestä Ruotsiin. Vaatimuksen esitti ahvenanmaalainen valtuuskunta Pariisin rauhankonferenssissa. Kuten moni muu Euroopan vähemmistö ahvenanmaalaiset halusivat, että periaatetta kansakuntien itsemääräämisoikeudesta sovellettaisiin myös Ahvenanmaan väestöön. Ahvenanmaalaiset eivät jääneet vaille tukea: syyskuussa 1919 Ranskan pääministeri (konseljin presidentti) Clemenceu lausui, että Ruotsin intressit Ahvenanmaalla olisi turvattava. Itsenäinen Suomi protestoi. Suomen hallitus asetti 19. heinäkuuta 1919 toimikunnan, jonka tehtävänä oli tehdä esitys uunituoreen hallitusmuodon edellyttämästä läänien itsehallinnosta. Toimikunta joutui heti poikkeamaan työsuunnitelmastaan, kun erityiset syyt näyttivät vaativan, että läänien itsehallintoa koskeva kysymys järjestetään erikseen ja heti Ahvenanmaan osalta. Ahvenanmaalla oli, kuten asia ilmaistiin 12

15 Tulenheimo-komitean mietinnössä, harjoitetun agitaation johdosta ilmennyt levottomuutta. Antti Tulenheimon johtama komitea laati siis esityksen laiksi Ahvenanmaan itsehallinnosta. Lakiesityksen perusajatus ilmenee johtolauseesta: Näin ahvenanmaalaisille taataan mahdollisuus järjestää olonsa niin vapaasti kuin on ylipäänsä mahdollista, kun kyseessä on maakunta, joka ei muodosta erillistä valtiota. Toukokuun 6. päivänä 1920 päivätty itsehallintolaki (124/1920) annettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ahvenanmaan lakiasäätävän elimen tuli antaa suostumuksensa, mikäli lakia muutettaisiin, selvennettäisiin tai kumottaisiin. Ahvenanmaan edustajat torjuivat lain. Toukokuun 31. päivänä 1920 ahvenanmaalaislähetystö kävi Ruotsin kuninkaan luona esittämässä, etteivät ahvenanmaalaiset olleet muuttaneet käsitystään siitä, että Ahvenanmaa tulisi taas liittää Ruotsiin. Ison-Britannian aloitteesta Ahvenanmaan kysymys vietiin Pariisin rauhankonferenssista vastikään perustettuun Kansainliittoon. Kansainliitto teki 24. kesäkuuta 1921 päätöksen asiassa. Kukaan kolmesta osapuolesta ei Ahvenanmaa, ei Suomi eikä Ruotsi ollut tyytyväinen päätökseen, mutta kaikki saivat jotakin. Ahvenanmaa sai itsehallintonsa, Suomi Ahvenanmaan kuulumisen Suomelle ja Ruotsi jatkossakin demilitarisoidun Ahvenanmaan. Kansainliitto katsoi myös, että Suomen nopeassa järjestyksessä säätämä itsehallintolaki voitiin hyväksyä, kunhan sitä vielä vahvistettaisiin kansallisuustakein. Kansainliitto päätti edelleen, että Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja neutralisoinnista olisi solmittava erillinen sopimus. Ahvenanmaan ei sallittaisi muodostua uhaksi Ruotsin pääkaupungille. Kymmenen valtiota, nk. allekirjoittajavaltiot, allekirjoittivat Kansainliiton neuvoston päätöksen. Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja neutralisoimista koskeva sopimus solmittiin 20. lokakuuta Sopimus oli vuoden 1856 Ahvenanmaan rasitetta tiukempi. Vielä tarvittiin yksi kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan aseman vahvistamiseksi. Suomen ja Ruotsin välillä 21. kesäkuuta 1921 solmittuun nk. Ahvenanmaan sopimukseen kirjattiin erityiset takeet Ahvenanmaan väestön omaleimaisuuden säilyttämiseksi. Kansainliiton neuvosto hyväksyi sopimuksen yksimielisesti ja se liitettiin neuvoston 24. kesäkuuta 1921 tekemään päätökseen. Takeet sisällytettiin sittemmin erityiseen lakiin, 11. elokuuta 1922 annettuun nk. takuulakiin (189/1922). Takeet koskivat ensisijaisesti oikeutta: 13

16 1. hankkia kiinteää omaisuutta Ahvenanmaalla 2. äänestää paikallisissa vaaleissa 3. käyttää puolet kiinteistöjen perusverosta 4. säilyttää ruotsi opetuskielenä. Lisäksi takeisiin sisältyi ehto, että maaherran tulee nauttia ahvenanmaalaisten luottamusta. Takuulain sisältö on sittemmin kirjattu Ahvenanmaan itsehallintolakiin. Sekä Suomen että Ruotsin hallitukset katsovat, että kahdenvälinen Ahvenanmaan sopimus Ahvenanmaan väestön omaleimaisuuden säilyttämiseksi on edelleenkin voimassa. Ahvenanmaan itsehallintolainsäädäntö on uudistettu perusteellisesti vain kaksi kertaa: vuonna 1951 ( SäädK 670/1951) ja vuonna 1991 ( SäädK 1144/1991, ÅFS 71/1991). Uusia itsehallintolakeja valmisteltiin pitkään ja perusteellisesti. Ne sisälsivät monia uusia asioita, joista haluan mainita itsehallinnon rahoitusjärjestelmään tehdyt muutokset. Vuoden 1951 itsehallintolaki kodifioi autonomian ja emämaan välisen, jo vesittyneen verotusoikeuden synnyttämän taloudellisen järjestelmän. Valtion suorasta budjettirahoituksesta tuli vallitseva rahoitusmuoto. Vuoden 1991 itsehallintolaissa Ahvenanmaalle myönnettiin oma budjettitoimivalta, nimittäin oikeus itse määrätä maakunnan talousarvion menopuolesta. Samassa yhteydessä valtion rahoitus muutettiin yleiseksi rahoitukseksi, könttäsummaksi, jonka perusteita selostan kohdassa 2.3. Uudet itsehallintolait ovat syntyneet eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ahvenanmaan maakuntapäivätkin on hyväksynyt lait määräenemmistöllä. Viimeisten viidentoista vuoden aikana itsehallintolakia on muutettu vain muutamin kohdin. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että suurten järjestelmämuutosten aika olisi ohi. 2.2 Miten Ahvenanmaan itsehallinto toimii? Ahvenanmaan itsehallintolaissa säädetään maakunnan toimielimistä, Ahvenanmaan kotiseutuoikeudesta, maakunnan toimivallasta, valtakunnan toimivallasta, valtakunnan viranomaisista Ahvenanmaalla, Suomen virallisten kielten käytöstä, maakunnan taloudenhoidosta, maaherrasta ja Ahvenanmaan valtuuskunnasta. Laissa on myös kansainvälisiä velvoitteita ja Euroopan unionin asioita koskeva luku. Luku lisättiin lakiin vuonna

17 Ahvenanmaalla on lainsäädäntövalta, jota toteuttaa maakuntapäivät, Ahvenanmaan kansanedustuslaitos. Maakuntapäivillä on 30 jäsentä, jotka valitaan salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Äänioikeus on Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden saaneilla henkilöillä. Kotiseutuoikeus on myös edellytys henkilön vaalikelpoisuudelle maakuntapäivävaaleissa. Ahvenanmaalla sovelletaan perinteisen parlamentarismin periaatetta: maakuntapäivät valitsee maakunnan hallituksen jäsenet ja hallituksen tulee nauttia maakuntapäivien luottamusta. Maakuntapäivien tärkein tehtävä on maakuntalakien säätäminen ja Ahvenanmaan vuosittaisen talousarvion vahvistaminen. Maakuntapäivät työskentelee pohjoismaisten parlamenttien tapaan, mikä merkitsee laki- ja budjettiesitysten valiokuntakäsittelyä ja lakiesitysten kolmea täysistuntokäsittelyä. Ahvenanmaan itsehallintolaki perustuu Euroopassa yleiseen enumeraatioperiaatteeseen. Laissa määritellään mikä on maakunnan ja vastaavasti mikä Suomen eduskunnan toimivalta säätää lakeja. Toimivallan jako on eksklusiivinen: asiasta, joka kuuluu maakunnan lainsäädäntövallan piiriin, valtakunnan viranomaiset eivät voi säännellä niin, että se sitoisi Ahvenanmaata. Näin ei ole kaikissa Euroopan autonomioissa. On mielenkiintoista todeta, että ensimmäisessä itsehallintolaissa lueteltiin ne kysymykset, joissa Suomen eduskunnalla oli lainsäädäntövalta. Kaikkien muiden asioiden osalta lainsäädäntövalta kuului maakunnalle. Ahvenanmaa voi säätää maakuntalakeja mm. opetuksen ja koulutuksen, kulttuurin, terveydenhuollon, elinkeinoelämän ja työllisyyden edistämisen, sosiaalihuollon, sisäisen liikenteen, postilaitoksen, eetterimedian ja kunnallishallinnon aloilla. Itsehallinnon lainsäädäntövaltaan kuuluvat näin ollen kaikki suuret hallinnonalat sekä joitakin muita alueita. Maakuntapäivillä on myös lainsäädäntövaltaa verotuksen alueella; siihen palaan kohdassa 2.3. Itsehallintolaki määrittää myös ne alueet, joilla valtakunnan lainsäädäntö sääntelee Ahvenanmaata. Näihin kuuluvat mm. ulkoasiainhallinto ja ulkomaankauppa, kansalaisuuskysymykset ja ulkomaalaislainsäädäntö, valtaosa rikosoikeudesta ja tuomioistuimia koskeva lainsäädäntö, rahalainsäädäntö ja valuutta, yhtiöoikeus, pankki- ja luottolaitoslainsäädäntö, työoikeus, uskonnollisia yhdyskuntia koskeva lainsäädäntö ja kansalaisoikeudet. Valtakunnan lainsäädännön piiriin kuuluvat myös verot ja maksut, lukuun ottamatta maakunnalle tulosta mahdollisesti perittävää lisäveroa, tilapäistä ylimääräistä tuloveroa, elinkeino- ja huviveroa sekä kunnille tulevaa veroa. Maakunnalle tärkeä 15

18 kauppamerenkulkua ja väyliä koskeva lainsäädäntö kuuluu valtakunnallisen toimivallan piiriin. Maakuntapäivien säätämiä lakeja kutsutaan maakuntalaeiksi. Niillä on sama oikeusvaikutus kuin Suomen eduskunnan säätämillä laeilla. Ne ovat hierarkkisesti samalla tasolla kuin eduskunnan lait: valtakunnan lailla ei siis voida muuttaa tai kumota Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan kuuluvaa maakuntalakia. Jos maakuntapäivät on ylittänyt lainsäädäntövaltansa tai jos maakuntalaki koskee valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta, tasavallan presidentti voi määrätä maakuntalain kokonaan tai osittain rauenneeksi (veto-oikeus). Ennen presidentin päätöstä, asiasta on aina hankittava Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunto, usein myös korkeimman oikeuden lausunto. Maakunnan hallitus huolehtii toimeenpanovallasta ja maakunnan yleisestä hallinnosta. Maakunnan keskushallinto on jaettu osastoihin: kansliaosastoon, talousosastoon, elinkeino-osastoon, koulutus- ja kulttuuriosastoon, sosiaali- ja ympäristöosastoon ja liikenneosastoon. Edellä mainittujen lisäksi on myös säädösvalmisteluosasto. Maakunnan hallituksella on oikeus säätää maakunta-asetuksia toimivaltaansa kuuluvista asioista. Maakuntapäivät voi myös maakuntalakiin sisältyvän valtuutuksen nojalla siirtää yksityiskohtaisten määräysten laatimisen maakunnan hallitukselle. Ahvenanmaan maakunta on yksikielisesti ruotsinkielinen. Maakunnan viranomaisten ja kunnallishallinnon sekä myös Ahvenanmaan valtionhallinnon virkakieli on ruotsi. Kielisäännös koskee myös evankelis-luterilaisen kirkon viranomaisia, mikäli kirkkolaista ei muuta johdu. Suomen kansalaisella on kuitenkin oikeus käyttää omassa asiassaan maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa suomen kieltä. Julkisin varoin ylläpidettävien ja julkisista varoista avustusta saavien koulujen opetuskieli on ruotsi. Maakunnassa tutkinnon suorittanut voi päästä valtion omistamaan tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siellä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten muutoin vaadittavaa suomen kielen taitoa. Ahvenanmaalla Suomen hallitusta ja, tietyissä kysymyksissä, tasavallan presidenttiä edustaa maaherra. Tasavallan presidentti nimittää maaherran sovittuaan asiasta ensin maakuntapäivien puhemiehen kanssa. Maaherran tulee virassaan hoitaa säntillisesti maakunnan valtionhallintoa sekä valvoa valtion turvallisuutta. 16

19 Ahvenanmaan maakunnalla ja Suomen valtiolla on yhteinen toimielin, Ahvenanmaan valtuuskunta. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii yleensä maaherra. Valtuuskunnan jäseniksi valtioneuvosto ja maakuntapäivät valitsevat kumpikin kaksi henkilöä ja näille kullekin kaksi varamiestä. Valtuuskunta antaa erilaisia lausuntoja valtioneuvostolle, ministeriöille, maakunnan hallitukselle ja tuomioistuimille. Ahvenanmaan valtuuskunnalla on myös tärkeitä taloudellisia tehtäviä: - maakunnan ja valtakunnan välisen verotaloudellisen tasoituksen toimittaminen - tasoitusmäärän ennakon suuruuden vahvistaminen - Ahvenanmaan verohyvityksen vahvistaminen - ylimääräisen määrärahan myöntäminen poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin ja valtion varoista maksettavan avustuksen myöntäminen kansantaloudellisten häiriöiden tai katastrofien seurauksena. Valtuuskunta on päätösvaltainen vain täysilukuisena. 2.3 Miten itsehallinto rahoitetaan? Suomen valtio kantaa verot ja maksut Ahvenanmaalla samoin, koko maata koskevin perustein. Maakunnalle suoritetaan sitten itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain verovaroista määrä, joka vahvistetaan erityisessä tasoituksessa, nk. tasoitusmäärä. Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion tilinpäätöksen mukaiset tulot, vähennettynä uusilla valtion lainoilla, kerrotaan 0,45 %:lla, eli tasoitusperusteella. Tasoitus toimitetaan vuosittain jälkikäteen, mutta tasoitusmäärästä maksetaan vuosittain ennakkoa. Tasoitusmenettelyssä on siis itse asiassa kysymys Ahvenanmaalla kerättyjen varojen palauttamisesta maakunnalle laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Tässä mielessä ei voida puhua valtion avustuksesta, vaan könttäsummasta itsehallinnon tarpeisiin. Vuonna 2005 valtio maksoi 181,8 miljoonaa euroa tasoitusta maakunnalle. Se koostui 174,7 miljoonan euron ennakosta ja 7,1 miljoonan euron suuruisesta lopputasoituksesta vuodelta Vuoden 2006 tasoituksen arvioidaan olevan 176,1 miljoonaa euroa ja koostuvan 174,0 miljoonan euron ennakosta vuodelle 2006 sekä ylimääräisestä 2,1 miljoonan euron suuruisesta ennakosta. Jos maakunnassa verovuodelta maksuun pantu tulovero ylittää 0,5 % koko maan vastaavasta verosta, Ahvenanmaa saa ylimenevän osan verohyvitykse- 17

20 nä, kansanomaisesti ilmaistuna ahkeruusrahana. Verohyvitystä annetaan vain välittömän, ei välillisen verotuksen, perusteella. Vuoden 2005 verohyvitys, joka maksettiin verovuoden 2003 perusteella, oli 21,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2004 verotulojen perusteella maksettavan vuoden 2006 verohyvityksen arvioidaan olevan 20,5 miljoonaa euroa. Suhteessa Ahvenanmaan talousarvion loppusummaan, joka vuonna 2006 on 274,1 miljoonaa euroa, on siis kyse merkittävästä rahamäärästä. Ahvenanmaan budjetti vuodelle 2007 päätyy 298 miljoonaan euroon. Se merkitsee 4,4 % nousua vuodesta Valtion suorittama tasoitus on arvioitu 182 miljoonaksi euroksi. Verohyvitys on vuonna 2007 ennätyksellisen korkea, noin 32 miljoonaa euroa. Summan suuruus johtuu mm. Chips-yhtiön myynnistä saatujen tulojen verotuksesta. Verohyvitys otettiin käyttöön vuoden 1991 itsehallintolailla, jolla uudistettiin koko rahoitusjärjestelmä. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta Verohyvitystä on maksettu joka vuosi ja se on vaihdellut 6,8 miljoonasta eurosta verovuonna 2000 aina 21,0 miljoonaan euroon verovuonna Järjestelmässä on kahden vuoden sisäänrakennettu viive. Maakunnalla on myös omia tuloja. Kaikki muut budjetoidut tulot, lukuun ottamatta valtion tasoituksesta ja verohyvityksestä peräisin olevat tulot, olivat 69,3 miljoonaa euroa vuonna Vuonna 2006 tulojen arvioidaan nousevan 80,6 miljoonaan euroon. Omat tulot koostuvat maksuista, myönnettyjen lainojen antamista tuloista, välitetyistä EU-tuista, omaisuuden tuotosta jne. Todettakoon vielä, että Ahvenanmaan oma pelimonopoli, PAF, tilittää vuonna 2007 peräti 18 miljoonaa euroa maakunnan kassaan. Kaikki ei ole saman vuoden voittovaroja, vaan osa tulee edellisten vuosien ylijäämistä. Ahvenanmaalle voidaan myöntää ylimääräistä määrärahaa poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin. Maakunta voi myös saada valtion varoista avustusta erityisesti maakuntaa kohtaavien olennaisten kansantaloudellisten häiriöiden estämiseksi tai poistamiseksi taikka tuhoisien luonnontapahtumien, öljypäästöjen tai muiden niihin verrattavien tapahtumien kustannusten kattamiseksi. Vaikka näitä mahdollisuuksia harvoin käytetään, maakunta on eräällä tavalla jälleenvakuutettu suuremmassa kansantaloudellisessa ympäristössä, Suomen kansantaloudessa. Todettakoon, että maakunta on joskus saanut ylimääräisiä määrärahoja, muttei koskaan erityisiä avustuksia. Ahvenanmaalla on oikeus lainanottoon. Takaisinmaksamattomien lainojen saldo oli 31. joulukuuta 2005 ainoastaan 6,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 ta- 18

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 6.11.2014 JOIN(2014) 37 final 2014/0323 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS Syyrian tilanteen johdosta

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. syyskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. syyskuuta 206 (OR. en) 2092/6 FIN 549 INST 359 PE-L 49 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Budjettikomitea Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Kom:n asiak.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.7.2014 COM(2014) 438 final 2014/0203 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisen oliivineuvoston jäsenneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta, joka koskee oliiviöljyä

Lisätiedot

HE 164/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 164/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Pohjoismaiden projektivientirahastosta annetun lain kumoamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vuonna 2013 Pohjoismaiden

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 14/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: LIITTYMISASIAKIRJA, LIITE I EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot