Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa. Bertil Roslin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa. Bertil Roslin"

Transkriptio

1 Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa Bertil Roslin Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2006

2

3 Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa Bertil Roslin Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2006

4

5 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Tekijä Bertil Roslin KUVAILULEHTI Julkaisun laji Julkaisu Toimeksiantaja Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Euroopan autonomiat muutoksen tuulissa (Europeiskt självstyre i omvandling) Tiivistelmä Tehtäväni on ollut keskeisten eurooppalaisten autonomioiden taloudellisten järjestelmien kuvaaminen. Selvityksen tulee voida toimia perustana vertailevalle analyysille, jonka vertauskohtana on Ahvenanmaa. Toimeksiantajan, valtioneuvoston kanslian, mukaan selvityksen pitää olla kuvaileva; siinä ei ole tarkoitus antaa suosituksia. Taloudellisen järjestelmän käsite tulkitaan tässä yhteydessä siten, että tarkoituksena on kuvailla autonomian ja emämaan välistä vuorovaikutussuhdetta, erityisesti talouden alueella. Selvitysote on kattava ja käsittää itsehallintoalueiden historialliset taustat, hallinnolliset järjestelyt ja sen taloudellisen ympäristön, jossa itsehallinto toimii. Euroopassa on lukuisia autonomioita. Valinta on tässä rajoitettu sellaisiin autonomioihin, jotka joko suoranaisesti muistuttavat Ahvenanmaata tai kuvaavat jotain demokratian tai hallinnon periaatetta. Tällaiset autonomiat voivat antaa ideoita ja esikuvia Suomessa jatkossa tehtävälle kehitystyölle. Selvityksessäni käsittelen siten Färsaaria, Grönlantia, Mansaarta, Jerseytä, Guernseytä, Gibraltaria, Skotlantia, Etelä-Tirolia, Belgian saksalaista autonomiaa, Kataloniaa ja Baleaareja. Aluksi Ahvenanmaan itsehallintoa kuvaillaan kymmenen usein esitetyn kysymyksen ja niihin annettavien vastausten avulla. Samat kysymykset toistuvat muita autonomioita kuvailtaessa. Matkan varrella tarkkaavainen lukija voi tehdä omat johtopäätöksensä; omat näkemykseni selviävät luvun 10 loppukeskustelusta. Avainsanat Autonomia, itsehallinto, Ahvenanmaa, Euroopan alueet Sarjan nimi ja numero Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 20/2006 Kokonaissivumäärä 158 Julkaisun jakelu Valtioneuvoston kanslia, ISSN Kieli Fi Painopaikka Edita, 2006 ISBN Luottamuksellisuus Julkinen Kustantaja Valtioneuvoston kanslia

6 Utgivare: STATSRÅDETS KANSLI Författare: Bertil Roslin PRESENTATIONSBLAD Typ av publikation: Publikation Uppdragsgivare: Statsrådets kansli Datum då utredningen tillsattes: Publikationens namn: Europeiskt självstyre i omvandling Referat: Min uppgift har varit att utreda de ekonomiska systemen i centrala europeiska autonomier. Utredningen skall sedan läggas till grund för en jämförande analys där Ålands självstyrelse är jämförelsepunkten. Enligt uppdragsgivaren, statsrådets kansli, skall utredningen vara deskriptiv. Den är inte avsedd att utmynna i rekommendationer. Begreppet ekonomiskt system tolkas här så att det gäller att beskriva samspelet mellan autonomi och moderland, speciellt på det ekonomiska området. Anslaget är brett och omfattar historisk bakgrund, administrativ uppläggning och samhällsekonomisk omgivning. Det finns gott om autonomier i Europa. Urvalet har här begränsats till sådana autonomier som antingen direkt påminner om Åland eller illustrerar någon demokratisk eller administrativ princip. Sådana autonomier kan ge idéer och förebilder för ett fortsatt utvecklingsarbete. Jag behandlar sålunda Färöarna, Grönland, Isle of Man, Jersey, Guernsey, Gibraltar, Skottland, Sydtyrolen, den tyskspråkiga autonomin i Belgien, Katalonien och Balearerna. Inledningsvis ges en beskrivning av den åländska självstyrelsen i form av svar på tio ofta ställda frågor. Samma frågor återkommer i beskrivningen av de övriga autonomierna. Under resans gång kan den uppmärksamma läsaren dra sina egna slutsatser. Mina finns i den sammanfattande diskussionen i kapitel 10. Seriens namn och nummer: Statsrådets kanslis publikationsserie 20/2006 Sidantal: 158 Distribution: Statsrådets kansli, ISSN: Språk: Fi Tryckort: Edita, 2006 ISBN: Sekretessgrad: Offentlig Förlag: Statsrådets kansli

7 SISÄLLYS 1 TEHTÄVÄ KYMMENEN KYSYMYSTÄ AHVENANMAASTA Milloin Ahvenanmaa sai itsehallintonsa ja miksi? Miten Ahvenanmaan itsehallinto toimii? Miten itsehallinto rahoitetaan? Yhteiskunnallisia palveluja pohjoismaisessa hyvinvointihengessä? Kuka voi asettua asumaan Ahvenanmaalle? Mitä Ahvenanmaan väestöstä tulisi tietää? Mistä ahvenanmaalaiset saavat toimeentulonsa? Millaiset ovat ahvenanmaalaisten koulutusmahdollisuudet? Kuuluuko Ahvenanmaa Euroopan unioniin? Miksi Ahvenanmaan itsehallinto on erityisen mielenkiintoinen? AUTONOMIA JA ITSEHALLINTO Autonomia käsitteenä Lyhyt aatehistoriallinen tausta Autonomioiden valinta POHJOISMAISET SISARAUTONOMIAT Färsaarten autonomia tausta ja sisältö Färsaarten elinkeinoelämä Itsehallinto talouden kiertokulussa Grönlannin autonomia Kohti jämerämpää kansantaloutta Grönlannin julkinen talous

8 5 KATSAUS VANHOIHIN BRITTILÄISIIN AUTONOMIOIHIN Mansaari itsehallinnon tausta ja rakenne Mansaaren talouden kasvu ja monipuolistuminen Kanaalisaaret Jersey ja Guernsey Kanaalisaarten elinkeinoelämän dynamiikka Gibraltar finanssikeskus EU:n sisällä SKOTLANTI JA DEVOLUTION -KÄSITE Itsehallinnon toimijat Taloudelliset ehdot Onko Skotlannista esikuvaksi? ETELÄ-TIROLI KOLMIKIELINEN AUTONOMIA Tie toimivaan itsehallintoon Perustuslaillinen tausta Itsehallinnon rakenne Kansanryhmät ja vähemmistösuoja Rooman ja Etelä-Tirolin välinen vuorovaikutus Väkivahva aluetalous Tulevaisuus ongelmia ja mahdollisuuksia BELGIAN SAKSANKIELINEN KULTTUURIAUTONOMIA Autonomian synty Itsehallinnon rakenne ja tehtävät Saksankielisen yhteisön toiminta ESPANJA AUTONOMIOISTA KOOSTUVA VALTIO Katalonia hyvä talous ja vanhat perinteet Katalonian uusi itsehallintolainsäädäntö Baleaarit hyvinvoiva espanjalainen saariautonomia

9 10 LOPPUKESKUSTELU A) Kaksi eurooppalaista yleislinjaa B) Itsehallinnon tarkoitus C) Voittoisa konsepti? D) Perinteiden valtaa E) Esikuvia F) Pohjois-Atlantin uusi voimakenttä G) Toimintavaltuudet H) Vuorovaikutusta I) Rahoitus J) Verotusoikeus K) Menopaine L) Julkisen sektorin rooli M) Neutraali talousarvio N) Alueellinen elinkeinoelämä O) Koulutus P) Autonomiat ja EU Q) Sisämarkkinat R) Menestyksen edellytykset VIITERYHMÄN KOKOONPANO LÄHTEET

10 8

11 1 TEHTÄVÄ Valtioneuvoston kanslia asetti kesäkuussa 2005 selvitysmiehen, jonka tehtävänä oli selvittää keskeisten eurooppalaisten alueellisten itsehallintoalueiden taloudellisia järjestelmiä. Tarkoituksena oli luoda perusta eri itsehallintojen taloudellisten järjestelmien vertailevalle analysoinnille. Selvityksen oli määrä olla kuvaileva eikä sen tarkoitus ollut antaa suosituksia. Selvitysmies selvittää, virkamiehet suosittelevat ja poliitikot päättävät. Valtioneuvoston kanslian tehtävän kuvailussa viitataan Pohjoismaihin, Kanaalisaariin ja Isoon-Britanniaan. Muut selvityksen kohteena olevat itsehallintoalueet ovat selvitysmiehen itsensä valitsemia. Itsehallintojen valintaa perustellaan seuraavassa luvussa. Selvityksen viiteryhmä (ks. s. 148) on tarkastanut valinnat ja lisännyt muutaman autonomian. Kaikkia tutkittuja alueita ei ole kuvailtu yhtä perusteellisesti, mutta kunkin alueen tärkeimmät piirteet on nostettu esiin. Toimeksiantaja ei ole määritellyt käsitettä taloudellinen järjestelmä. Selvitysmies on tulkinnut käsitteen siten, että kyse on toisaalta itsehallinnon rahoituksen, toisaalta itsehallinnon ja emämaan vuorovaikutussuhteen kuvaamisesta. Jotta lukija oikein ymmärtäisi tämän vuorovaikutussuhteen, on ollut tarpeellista kuvata itsehallinnon historiallista taustaa ja tämänhetkistä rakennetta. Vain taloudellisten tietojen taustaa vasten sekä itsehallinnon päämäärä että sen keskeiset hallinnolliset mekanismit jäävät huomioimatta ja itsehallinnon kuva piirtyy lukijalle vajavaisena tai jopa harhaanjohtavana. Myös alueellisen talouden peruspiirteiden selventäminen on osoittautunut tarpeelliseksi. Tarkastelun on oltava laajapohjainen, jotta tehtävä olisi mielekäs. Kymmenen kuukauden ajan olen selvittänyt Ahvenanmaan itsehallintoa ja eräitä muita Euroopan itsehallintoja. Toimeksiantaja on korostanut, että selvitysmiehen tulee suorittaa tehtävänsä itsenäisesti ja sivulleen vilkuilematta. Näin olen myös tehnyt. Pienen viiteryhmän piirissä on keskusteltu selvityksen suuntaamisesta. Viiteryhmässä on myös arvioitu asetettuja kysymyksiä ja raportin jäsentelyä. Johtopäätöksistä ja tekstistä vastaa yksin selvitysmies. Tärkeimmät johtopäätökset koskevat luonnollisesti vuorovaikutuksen vaikutuksia itsehallintoon ja emämaahan. Mainitut vaikutukset ovat usein epäsymmetrisiä. Emämaan taloudessa itsehallinnolle suunnattu rahoitus tuntuu miltei olemattomalta; on kyse muutamasta promillesta, korkeintaan muutamista prosenteista valtiontaloudessa. Itsehallinnon kannalta emämaasta tulevat rahavirrat usein sanelevat itse toimintaa. Tästä on kuitenkin tärkeä poikkeus: jos 9

12 autonomia myöntää veroetuuksia ja siten kilpailee emämaan kanssa, rahavirrat voivat muodostua merkittäviksi. Selvityksen taustamateriaali sisältää lukemattomia mielenkiintoisia yksityiskohtia. Selvitysmiehen tehtävänä on kuitenkin antaa helppotajuinen ja kattava kuva Euroopan itsehallintojen kehityksestä. Siksi on toisinaan ollut välttämätöntä turvautua uskaliaisiinkin yksinkertaistuksiin. Tästä ei ole syyttäminen viiteryhmää eikä eri maissa olevia tiedonantajia. Selvitysmies vastaa itse valinnoista ja raportista. 10

13 2 KYMMENEN KYSYMYSTÄ AHVENANMAASTA Ahvenanmaa Suomeen kuuluva itsehallinnollinen, demilitarisoitu ja yksikielisesti ruotsinkielinen maakunta. Maakunta koostuu yli saaresta, joista suurin saari, Manner-Ahvenanmaa, muodostaa 70 % koko maapinta-alasta. Asukasluku on lähes Asukkaista yli 40 % asuu Maarianhaminan kaupungissa. Linnuntietä etäisyys Turkuun on sama kuin etäisyys Tukholmaan. Sitä vastoin Suomen pääkaupunki sijaitsee kauempana kuin Ruotsin. Ahvenanmaalla on elinkeinopoliittisesti otollinen sijainti Tukholman alueen ja Etelä-Suomen välissä. Kummatkin alueet ovat vauraita kasvukeskuksia, joihin yhä suurempi osa väestöä ja elinkeinoelämää keskittyy. Lisäksi Ahvenanmaata leimaa sen merellinen sijainti Pohjois-Itämeressä, Itämeren alueen keskiössä. Itämeren alueella asuu yli sata miljoonaa ihmistä, jotka nyt elävät ripeän taloudellisen kasvun aikaa. Ahvenanmaan itä- ja eteläpuolella on vielä suuria tyydyttämättömiä kulutus- ja investointitarpeita. Tämä on harvinaista maailmassa, jota enenevässä määrin leimaavat tyydytetyt markkinat tai vähäinen ostovoima. Ahvenanmaasta on kirjoitettu paljon, sekä juridiikan että talouden aloilla. Tätä kaikkea on turha toistaa. Sen sijaan asetan kymmenen Ahvenanmaata koskevaa peruskysymystä, jotka usein esiintyvät päivittäisessä informaatiovirrassa. Siirtyessäni myöhemmin käsittelemään eurooppalaisia autonomioita asetan kutakuinkin samat kysymykset, tosin hieman yksityiskohtaisemmin. Näin lukija voi verrata vastauksia, Ahvenanmaasta Gibraltariin. 2.1 Milloin Ahvenanmaa sai itsehallintonsa ja miksi? Suomi kuului Ruotsiin yli 600 vuoden ajan. Suomen sodassa Venäjä valtasi Suomen, mukaan lukien Ahvenanmaan. Kansalliset siteet Ruotsiin katkesivat, mutta Ahvenanmaan kielellinen identiteetti ja kulttuuriset ominaispiirteet säilyivät. Syyskuun 17. päivänä 1809 solmitun Haminan rauhansopimuksen myötä Ahvenanmaasta tuli osa autonomista Suomen suuriruhtinaskuntaa. Venäjän imperiumi oli luonnollisesti huomioinut Ahvenanmaan strategisen sijainnin ja alkoi heti suunnitella sinne suurta linnoitusta, Bomarsundia. Linnoituksen oli määrä suojata Suomenlahden suuta ja Pietaria. Siinä missä Suomenlinna oli toiminut ponnahduslautana Venäjän pääkaupunkiin, Bomarsundista tuli nyt uhka Ruotsin pääkaupungille. 11

14 Krimin sodan aikana ranskalaiset ja englantilaiset laivastot hävittivät Bomarsundin. Paikallisväestökään ei liene tyytynyt vain sivustakatsojan rooliin. Ahvenanmaan kansallisuuskysymystä punnittiin vuoden 1856 Pariisin rauhanneuvotteluissa. Voittajavaltiot eivät kuitenkaan kyenneet saamaan Venäjää luopumaan Ahvenanmaan saarista. Venäjä oli kuitenkin pakotettu hyväksymään Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen. Niin kutsuttua Ahvenanmaan rasitetta koskeva sopimus solmittiin 30. maaliskuuta 1856 Venäjän, Ranskan ja Englannin välillä. Sopimuksesta tuli liite Itävallan, Ranskan, Englannin, Preussin, Venäjän, Sardinian ja Turkin allekirjoittamiin rauhansopimuksiin. Demilitarisointi muodostaa edelleenkin Ahvenanmaan itsehallinnon erään kulmakiven. Heti vuoden 1917 Venäjän maaliskuun vallankumouksen jälkeen Ahvenanmaalla virisi keskustelu Ruotsiin liittymisestä. Ajatus syntyi siis ennen kuin Suomesta tuli itsenäinen valtio. Ahvenanmaalla järjestettiin sittemmin joulukuussa 1917 nimienkeräys ja enemmistö ahvenanmaalaisista ilmaisi kannattavansa liittymistä Ruotsiin. Joulukuun 6. päivänä 1917 senaatti hyväksyi Helsingissä Suomen itsenäisyysjulistuksen. Valkoisten ja punaisten suomalaisten välillä syttyi aseellinen yhteenotto. Venäjällä taasen sekasorto jatkui bolševikkien valtaannousun jälkeen. Niin Suomen kuin Venäjän sisäpoliittinen tilanne oli epäselvä. Ahvenanmaalaiset jatkoivat valitsemallaan linjalla. Kesäkuun 8. päivänä 1918 Finströmin kansanopistolla pidettiin laittomien Ahvenanmaan maakuntapäivien perustamiskokous. Nämä maakuntapäivät toimivat aina vuoteen 1922 asti ja siitä muodostui ahvenanmaalaisen poliittisen mielipiteen ilmaisija. Tammikuussa 1919 ahvenanmaalaiset esittivät jälleen vaatimuksensa liittymisestä Ruotsiin. Vaatimuksen esitti ahvenanmaalainen valtuuskunta Pariisin rauhankonferenssissa. Kuten moni muu Euroopan vähemmistö ahvenanmaalaiset halusivat, että periaatetta kansakuntien itsemääräämisoikeudesta sovellettaisiin myös Ahvenanmaan väestöön. Ahvenanmaalaiset eivät jääneet vaille tukea: syyskuussa 1919 Ranskan pääministeri (konseljin presidentti) Clemenceu lausui, että Ruotsin intressit Ahvenanmaalla olisi turvattava. Itsenäinen Suomi protestoi. Suomen hallitus asetti 19. heinäkuuta 1919 toimikunnan, jonka tehtävänä oli tehdä esitys uunituoreen hallitusmuodon edellyttämästä läänien itsehallinnosta. Toimikunta joutui heti poikkeamaan työsuunnitelmastaan, kun erityiset syyt näyttivät vaativan, että läänien itsehallintoa koskeva kysymys järjestetään erikseen ja heti Ahvenanmaan osalta. Ahvenanmaalla oli, kuten asia ilmaistiin 12

15 Tulenheimo-komitean mietinnössä, harjoitetun agitaation johdosta ilmennyt levottomuutta. Antti Tulenheimon johtama komitea laati siis esityksen laiksi Ahvenanmaan itsehallinnosta. Lakiesityksen perusajatus ilmenee johtolauseesta: Näin ahvenanmaalaisille taataan mahdollisuus järjestää olonsa niin vapaasti kuin on ylipäänsä mahdollista, kun kyseessä on maakunta, joka ei muodosta erillistä valtiota. Toukokuun 6. päivänä 1920 päivätty itsehallintolaki (124/1920) annettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ahvenanmaan lakiasäätävän elimen tuli antaa suostumuksensa, mikäli lakia muutettaisiin, selvennettäisiin tai kumottaisiin. Ahvenanmaan edustajat torjuivat lain. Toukokuun 31. päivänä 1920 ahvenanmaalaislähetystö kävi Ruotsin kuninkaan luona esittämässä, etteivät ahvenanmaalaiset olleet muuttaneet käsitystään siitä, että Ahvenanmaa tulisi taas liittää Ruotsiin. Ison-Britannian aloitteesta Ahvenanmaan kysymys vietiin Pariisin rauhankonferenssista vastikään perustettuun Kansainliittoon. Kansainliitto teki 24. kesäkuuta 1921 päätöksen asiassa. Kukaan kolmesta osapuolesta ei Ahvenanmaa, ei Suomi eikä Ruotsi ollut tyytyväinen päätökseen, mutta kaikki saivat jotakin. Ahvenanmaa sai itsehallintonsa, Suomi Ahvenanmaan kuulumisen Suomelle ja Ruotsi jatkossakin demilitarisoidun Ahvenanmaan. Kansainliitto katsoi myös, että Suomen nopeassa järjestyksessä säätämä itsehallintolaki voitiin hyväksyä, kunhan sitä vielä vahvistettaisiin kansallisuustakein. Kansainliitto päätti edelleen, että Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja neutralisoinnista olisi solmittava erillinen sopimus. Ahvenanmaan ei sallittaisi muodostua uhaksi Ruotsin pääkaupungille. Kymmenen valtiota, nk. allekirjoittajavaltiot, allekirjoittivat Kansainliiton neuvoston päätöksen. Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja neutralisoimista koskeva sopimus solmittiin 20. lokakuuta Sopimus oli vuoden 1856 Ahvenanmaan rasitetta tiukempi. Vielä tarvittiin yksi kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan aseman vahvistamiseksi. Suomen ja Ruotsin välillä 21. kesäkuuta 1921 solmittuun nk. Ahvenanmaan sopimukseen kirjattiin erityiset takeet Ahvenanmaan väestön omaleimaisuuden säilyttämiseksi. Kansainliiton neuvosto hyväksyi sopimuksen yksimielisesti ja se liitettiin neuvoston 24. kesäkuuta 1921 tekemään päätökseen. Takeet sisällytettiin sittemmin erityiseen lakiin, 11. elokuuta 1922 annettuun nk. takuulakiin (189/1922). Takeet koskivat ensisijaisesti oikeutta: 13

16 1. hankkia kiinteää omaisuutta Ahvenanmaalla 2. äänestää paikallisissa vaaleissa 3. käyttää puolet kiinteistöjen perusverosta 4. säilyttää ruotsi opetuskielenä. Lisäksi takeisiin sisältyi ehto, että maaherran tulee nauttia ahvenanmaalaisten luottamusta. Takuulain sisältö on sittemmin kirjattu Ahvenanmaan itsehallintolakiin. Sekä Suomen että Ruotsin hallitukset katsovat, että kahdenvälinen Ahvenanmaan sopimus Ahvenanmaan väestön omaleimaisuuden säilyttämiseksi on edelleenkin voimassa. Ahvenanmaan itsehallintolainsäädäntö on uudistettu perusteellisesti vain kaksi kertaa: vuonna 1951 ( SäädK 670/1951) ja vuonna 1991 ( SäädK 1144/1991, ÅFS 71/1991). Uusia itsehallintolakeja valmisteltiin pitkään ja perusteellisesti. Ne sisälsivät monia uusia asioita, joista haluan mainita itsehallinnon rahoitusjärjestelmään tehdyt muutokset. Vuoden 1951 itsehallintolaki kodifioi autonomian ja emämaan välisen, jo vesittyneen verotusoikeuden synnyttämän taloudellisen järjestelmän. Valtion suorasta budjettirahoituksesta tuli vallitseva rahoitusmuoto. Vuoden 1991 itsehallintolaissa Ahvenanmaalle myönnettiin oma budjettitoimivalta, nimittäin oikeus itse määrätä maakunnan talousarvion menopuolesta. Samassa yhteydessä valtion rahoitus muutettiin yleiseksi rahoitukseksi, könttäsummaksi, jonka perusteita selostan kohdassa 2.3. Uudet itsehallintolait ovat syntyneet eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ahvenanmaan maakuntapäivätkin on hyväksynyt lait määräenemmistöllä. Viimeisten viidentoista vuoden aikana itsehallintolakia on muutettu vain muutamin kohdin. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että suurten järjestelmämuutosten aika olisi ohi. 2.2 Miten Ahvenanmaan itsehallinto toimii? Ahvenanmaan itsehallintolaissa säädetään maakunnan toimielimistä, Ahvenanmaan kotiseutuoikeudesta, maakunnan toimivallasta, valtakunnan toimivallasta, valtakunnan viranomaisista Ahvenanmaalla, Suomen virallisten kielten käytöstä, maakunnan taloudenhoidosta, maaherrasta ja Ahvenanmaan valtuuskunnasta. Laissa on myös kansainvälisiä velvoitteita ja Euroopan unionin asioita koskeva luku. Luku lisättiin lakiin vuonna

17 Ahvenanmaalla on lainsäädäntövalta, jota toteuttaa maakuntapäivät, Ahvenanmaan kansanedustuslaitos. Maakuntapäivillä on 30 jäsentä, jotka valitaan salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla neljä vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Äänioikeus on Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden saaneilla henkilöillä. Kotiseutuoikeus on myös edellytys henkilön vaalikelpoisuudelle maakuntapäivävaaleissa. Ahvenanmaalla sovelletaan perinteisen parlamentarismin periaatetta: maakuntapäivät valitsee maakunnan hallituksen jäsenet ja hallituksen tulee nauttia maakuntapäivien luottamusta. Maakuntapäivien tärkein tehtävä on maakuntalakien säätäminen ja Ahvenanmaan vuosittaisen talousarvion vahvistaminen. Maakuntapäivät työskentelee pohjoismaisten parlamenttien tapaan, mikä merkitsee laki- ja budjettiesitysten valiokuntakäsittelyä ja lakiesitysten kolmea täysistuntokäsittelyä. Ahvenanmaan itsehallintolaki perustuu Euroopassa yleiseen enumeraatioperiaatteeseen. Laissa määritellään mikä on maakunnan ja vastaavasti mikä Suomen eduskunnan toimivalta säätää lakeja. Toimivallan jako on eksklusiivinen: asiasta, joka kuuluu maakunnan lainsäädäntövallan piiriin, valtakunnan viranomaiset eivät voi säännellä niin, että se sitoisi Ahvenanmaata. Näin ei ole kaikissa Euroopan autonomioissa. On mielenkiintoista todeta, että ensimmäisessä itsehallintolaissa lueteltiin ne kysymykset, joissa Suomen eduskunnalla oli lainsäädäntövalta. Kaikkien muiden asioiden osalta lainsäädäntövalta kuului maakunnalle. Ahvenanmaa voi säätää maakuntalakeja mm. opetuksen ja koulutuksen, kulttuurin, terveydenhuollon, elinkeinoelämän ja työllisyyden edistämisen, sosiaalihuollon, sisäisen liikenteen, postilaitoksen, eetterimedian ja kunnallishallinnon aloilla. Itsehallinnon lainsäädäntövaltaan kuuluvat näin ollen kaikki suuret hallinnonalat sekä joitakin muita alueita. Maakuntapäivillä on myös lainsäädäntövaltaa verotuksen alueella; siihen palaan kohdassa 2.3. Itsehallintolaki määrittää myös ne alueet, joilla valtakunnan lainsäädäntö sääntelee Ahvenanmaata. Näihin kuuluvat mm. ulkoasiainhallinto ja ulkomaankauppa, kansalaisuuskysymykset ja ulkomaalaislainsäädäntö, valtaosa rikosoikeudesta ja tuomioistuimia koskeva lainsäädäntö, rahalainsäädäntö ja valuutta, yhtiöoikeus, pankki- ja luottolaitoslainsäädäntö, työoikeus, uskonnollisia yhdyskuntia koskeva lainsäädäntö ja kansalaisoikeudet. Valtakunnan lainsäädännön piiriin kuuluvat myös verot ja maksut, lukuun ottamatta maakunnalle tulosta mahdollisesti perittävää lisäveroa, tilapäistä ylimääräistä tuloveroa, elinkeino- ja huviveroa sekä kunnille tulevaa veroa. Maakunnalle tärkeä 15

18 kauppamerenkulkua ja väyliä koskeva lainsäädäntö kuuluu valtakunnallisen toimivallan piiriin. Maakuntapäivien säätämiä lakeja kutsutaan maakuntalaeiksi. Niillä on sama oikeusvaikutus kuin Suomen eduskunnan säätämillä laeilla. Ne ovat hierarkkisesti samalla tasolla kuin eduskunnan lait: valtakunnan lailla ei siis voida muuttaa tai kumota Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan kuuluvaa maakuntalakia. Jos maakuntapäivät on ylittänyt lainsäädäntövaltansa tai jos maakuntalaki koskee valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta, tasavallan presidentti voi määrätä maakuntalain kokonaan tai osittain rauenneeksi (veto-oikeus). Ennen presidentin päätöstä, asiasta on aina hankittava Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunto, usein myös korkeimman oikeuden lausunto. Maakunnan hallitus huolehtii toimeenpanovallasta ja maakunnan yleisestä hallinnosta. Maakunnan keskushallinto on jaettu osastoihin: kansliaosastoon, talousosastoon, elinkeino-osastoon, koulutus- ja kulttuuriosastoon, sosiaali- ja ympäristöosastoon ja liikenneosastoon. Edellä mainittujen lisäksi on myös säädösvalmisteluosasto. Maakunnan hallituksella on oikeus säätää maakunta-asetuksia toimivaltaansa kuuluvista asioista. Maakuntapäivät voi myös maakuntalakiin sisältyvän valtuutuksen nojalla siirtää yksityiskohtaisten määräysten laatimisen maakunnan hallitukselle. Ahvenanmaan maakunta on yksikielisesti ruotsinkielinen. Maakunnan viranomaisten ja kunnallishallinnon sekä myös Ahvenanmaan valtionhallinnon virkakieli on ruotsi. Kielisäännös koskee myös evankelis-luterilaisen kirkon viranomaisia, mikäli kirkkolaista ei muuta johdu. Suomen kansalaisella on kuitenkin oikeus käyttää omassa asiassaan maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa suomen kieltä. Julkisin varoin ylläpidettävien ja julkisista varoista avustusta saavien koulujen opetuskieli on ruotsi. Maakunnassa tutkinnon suorittanut voi päästä valtion omistamaan tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siellä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten muutoin vaadittavaa suomen kielen taitoa. Ahvenanmaalla Suomen hallitusta ja, tietyissä kysymyksissä, tasavallan presidenttiä edustaa maaherra. Tasavallan presidentti nimittää maaherran sovittuaan asiasta ensin maakuntapäivien puhemiehen kanssa. Maaherran tulee virassaan hoitaa säntillisesti maakunnan valtionhallintoa sekä valvoa valtion turvallisuutta. 16

19 Ahvenanmaan maakunnalla ja Suomen valtiolla on yhteinen toimielin, Ahvenanmaan valtuuskunta. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii yleensä maaherra. Valtuuskunnan jäseniksi valtioneuvosto ja maakuntapäivät valitsevat kumpikin kaksi henkilöä ja näille kullekin kaksi varamiestä. Valtuuskunta antaa erilaisia lausuntoja valtioneuvostolle, ministeriöille, maakunnan hallitukselle ja tuomioistuimille. Ahvenanmaan valtuuskunnalla on myös tärkeitä taloudellisia tehtäviä: - maakunnan ja valtakunnan välisen verotaloudellisen tasoituksen toimittaminen - tasoitusmäärän ennakon suuruuden vahvistaminen - Ahvenanmaan verohyvityksen vahvistaminen - ylimääräisen määrärahan myöntäminen poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin ja valtion varoista maksettavan avustuksen myöntäminen kansantaloudellisten häiriöiden tai katastrofien seurauksena. Valtuuskunta on päätösvaltainen vain täysilukuisena. 2.3 Miten itsehallinto rahoitetaan? Suomen valtio kantaa verot ja maksut Ahvenanmaalla samoin, koko maata koskevin perustein. Maakunnalle suoritetaan sitten itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain verovaroista määrä, joka vahvistetaan erityisessä tasoituksessa, nk. tasoitusmäärä. Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion tilinpäätöksen mukaiset tulot, vähennettynä uusilla valtion lainoilla, kerrotaan 0,45 %:lla, eli tasoitusperusteella. Tasoitus toimitetaan vuosittain jälkikäteen, mutta tasoitusmäärästä maksetaan vuosittain ennakkoa. Tasoitusmenettelyssä on siis itse asiassa kysymys Ahvenanmaalla kerättyjen varojen palauttamisesta maakunnalle laissa säädetyn menettelyn mukaisesti. Tässä mielessä ei voida puhua valtion avustuksesta, vaan könttäsummasta itsehallinnon tarpeisiin. Vuonna 2005 valtio maksoi 181,8 miljoonaa euroa tasoitusta maakunnalle. Se koostui 174,7 miljoonan euron ennakosta ja 7,1 miljoonan euron suuruisesta lopputasoituksesta vuodelta Vuoden 2006 tasoituksen arvioidaan olevan 176,1 miljoonaa euroa ja koostuvan 174,0 miljoonan euron ennakosta vuodelle 2006 sekä ylimääräisestä 2,1 miljoonan euron suuruisesta ennakosta. Jos maakunnassa verovuodelta maksuun pantu tulovero ylittää 0,5 % koko maan vastaavasta verosta, Ahvenanmaa saa ylimenevän osan verohyvitykse- 17

20 nä, kansanomaisesti ilmaistuna ahkeruusrahana. Verohyvitystä annetaan vain välittömän, ei välillisen verotuksen, perusteella. Vuoden 2005 verohyvitys, joka maksettiin verovuoden 2003 perusteella, oli 21,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2004 verotulojen perusteella maksettavan vuoden 2006 verohyvityksen arvioidaan olevan 20,5 miljoonaa euroa. Suhteessa Ahvenanmaan talousarvion loppusummaan, joka vuonna 2006 on 274,1 miljoonaa euroa, on siis kyse merkittävästä rahamäärästä. Ahvenanmaan budjetti vuodelle 2007 päätyy 298 miljoonaan euroon. Se merkitsee 4,4 % nousua vuodesta Valtion suorittama tasoitus on arvioitu 182 miljoonaksi euroksi. Verohyvitys on vuonna 2007 ennätyksellisen korkea, noin 32 miljoonaa euroa. Summan suuruus johtuu mm. Chips-yhtiön myynnistä saatujen tulojen verotuksesta. Verohyvitys otettiin käyttöön vuoden 1991 itsehallintolailla, jolla uudistettiin koko rahoitusjärjestelmä. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta Verohyvitystä on maksettu joka vuosi ja se on vaihdellut 6,8 miljoonasta eurosta verovuonna 2000 aina 21,0 miljoonaan euroon verovuonna Järjestelmässä on kahden vuoden sisäänrakennettu viive. Maakunnalla on myös omia tuloja. Kaikki muut budjetoidut tulot, lukuun ottamatta valtion tasoituksesta ja verohyvityksestä peräisin olevat tulot, olivat 69,3 miljoonaa euroa vuonna Vuonna 2006 tulojen arvioidaan nousevan 80,6 miljoonaan euroon. Omat tulot koostuvat maksuista, myönnettyjen lainojen antamista tuloista, välitetyistä EU-tuista, omaisuuden tuotosta jne. Todettakoon vielä, että Ahvenanmaan oma pelimonopoli, PAF, tilittää vuonna 2007 peräti 18 miljoonaa euroa maakunnan kassaan. Kaikki ei ole saman vuoden voittovaroja, vaan osa tulee edellisten vuosien ylijäämistä. Ahvenanmaalle voidaan myöntää ylimääräistä määrärahaa poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin. Maakunta voi myös saada valtion varoista avustusta erityisesti maakuntaa kohtaavien olennaisten kansantaloudellisten häiriöiden estämiseksi tai poistamiseksi taikka tuhoisien luonnontapahtumien, öljypäästöjen tai muiden niihin verrattavien tapahtumien kustannusten kattamiseksi. Vaikka näitä mahdollisuuksia harvoin käytetään, maakunta on eräällä tavalla jälleenvakuutettu suuremmassa kansantaloudellisessa ympäristössä, Suomen kansantaloudessa. Todettakoon, että maakunta on joskus saanut ylimääräisiä määrärahoja, muttei koskaan erityisiä avustuksia. Ahvenanmaalla on oikeus lainanottoon. Takaisinmaksamattomien lainojen saldo oli 31. joulukuuta 2005 ainoastaan 6,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 ta- 18

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2017 COM(2017) 416 final 2017/0187 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisessä sokerineuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta vuoden 1992 kansainvälisen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle. HE 69/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.10.2014 COM(2014) 653 final 2014/0302 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Romanialle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Sote-rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/2017 vp

Sote-rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/2017 vp Soterahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/217 vp Perustuslakivaliokunta 16.6.217 Budjettineuvos Neuvotteleva virkamies Finanssisihteeri Petri Syrjänen Timo Annala Filip Kjellberg

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 144 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi hevostalouslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hevostalouslakia siltä osin kuin se koskee hevosten

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto

Lisätiedot

Ministeri Suvi-Anne Siimes. Neuvotteleva virkamies Risto Savola

Ministeri Suvi-Anne Siimes. Neuvotteleva virkamies Risto Savola Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetuksiksi (Palvelussuhteen lopullista päättymistä koskevat erityistoimenpiteet Euroopan yhteisöjen komissiossa, Euroopan unionin neuvoston

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden

Lisätiedot

Perustuslakivaliokunnalle

Perustuslakivaliokunnalle 20.4.2017 / Sten Palmgren Perustuslakivaliokunnalle HE 15/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luottoja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Miksi säännöt tulisi uudistaa?

Miksi säännöt tulisi uudistaa? Miksi säännöt tulisi uudistaa? Sisältö 1. Mitä laki sanoo osakaskunnista... 1 2. Lain kanssa ristiriidassa olevat kohdat säännöissä... 2 1) osakaskunnan nimi ja kotipaikka sekä osakaskunnalle kuuluva yhteinen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

DGC 2A EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLINEN ASSOSIAATIO. Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) Tulliasioiden alakomitea UE-GE 4652/15

DGC 2A EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLINEN ASSOSIAATIO. Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) Tulliasioiden alakomitea UE-GE 4652/15 EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLINEN ASSOSIAATIO Tulliasioiden alakomitea Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) UE-GE 4652/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EU:N JA GEORGIAN TULLIASIOIDEN ALAKOMITEAN

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 27 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että teollisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan

Lisätiedot

LIITE. ehdotukseen NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. ehdotukseen NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2016 COM(2016) 620 final ANNEX 1 LIITE ehdotukseen NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton välisellä eurooppalaisia satelliittinavigointiohjelmia

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1114 1127 SISÄLLYS N:o Sivu 1114 sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.2.2017 COM(2017) 73 final 2017/0027 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavan kannan vahvistamisesta osapuolten konferenssissa Rotterdamin yleissopimuksen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 171/2011 Valtioneuvoston asetus. riistahallinnosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 171/2011 Valtioneuvoston asetus. riistahallinnosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 171/2011 Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1985 vp." - HE n:o 126 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arpajaisverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että arpajaisvero suoritettaisiin kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

10292/17 pmm/msu/vb 1 DRI

10292/17 pmm/msu/vb 1 DRI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0384 (COD) 10292/17 CODEC 1051 FSTR 47 FC 55 REGIO 71 SOC 481 EMPL 369 BUDGET 20 AGRISTR 48 PECHE 249 CADREFIN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 81/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien täydentämisestä tuomioistuinten henkilöstön kielitaitoa koskevilla

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot