Tutustumismatkalla Haminan Kumppanuustalo Hilmassa ja Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistyksen Toimitila Veturissa

Transkriptio

1 Tutustumismatkalla Haminan Kumppanuustalo Hilmassa ja Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistyksen Toimitila Veturissa (Tekstit ja kuvat: Heini Maijanen) 1 HAMINAN KUMPPANUUSTALO HILMA Yksillä Purjeilla -kumppanuushankkeen verkostokutoja Hanna Pikka kertoi, että yhdistykset ja järjestöt ovat toivoneet Haminaan kumppanuustaloa jo parikymmentä vuotta. Aktiiviset yhdistykset ovat tehneet tilakartoitusta ja keränneet kansalaisadressia asian edistämiseksi. Eli paljon oli tapahtunut, ennen kuin aika oli kypsä varsinaiselle talon perustamiselle. Kumppanuustalon perustamisen alkuvaiheessa pidettiin iso järjestötapaaminen, jossa perustettiin myös kumppanuustalon kehittämistä varten koottu tilatyöryhmä. Työryhmä aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Haminan Kumppanuustalo Hilman avajaisia vietettiin ja nyt talo toimii Teollisuuskatu 8:ssa. Vuokrasopimus on tehty Ravimäkiyhdistys ry:n kanssa, jonka työpalvelut toimivat samassa rakennuksessa. Haminan kaupunki on ollut vahvasti mukana kumppanuustalon perustamisessa etenkin sen vuoksi, että talo työllistää vaikeassa työmarkkinaasemassa olevia henkilöitä. Ravimäkiyhdistys ry:n työpalveluiden kädentaidon työpaja hoitaa kiinteistöön liittyvät askareet, atkpajalaiset hoitavat tietotekniset asiat ja myös aulavastaavana toimii työllistetty. 1.1 HILMAN TILAT Kumppanuustalosta löytyy tiloja monenlaiseen toimintaan: olohuone, joka on avoinna arkisin Olohuone on kaikille avoin tapaamispaikka, jossa voi poiketa kahvilla, lukea päivän

2 lehden ja käyttää tietokonetta. Olohuoneessa on tietopiste Haminan alueen yhdistyksille ja heidän materiaaleilleen. Aulavastaava vastaa olohuoneen kalenterin ylläpidosta ja seuraa tilojen käyttöastetta sekä kävijämääriä. Pienryhmätilaan mahtuu viisitoista henkilöä kokoustamaan tai pitämään kerhoa. Tietokonehuoneesta tulee yhdistysten käyttöön tarkoitettu varusteltu toimistotila. Kumppanuustalossa ei ole yhdistyksille pysyviä toimistotiloja, vaan talo toimii siis ns. toimistohotelli -periaatteella. Eli toimistotilaa voi varata tarpeen mukaan. Isommille ryhmille tarkoitettuun saliin mahtuu n. 50 henkilöä kokoustamaan tai pitämään koulutuksia ja luentoja. 1.2 JÄSENYYS JA KUSTANNUKSET Kumppanuustalon käyttökustannukset ovat tällä hetkellä /kuukaudessa. Hintaan sisältyy tilat, nettiyhteys, siivous, jätehuolto, vesi ym. Kaupungilta saadaan käyttökustannuksiin tukea ja Yksillä purjeilla -kumppanuushanke maksaa kustannuksista 550. Loput 350 jäävät yhdistyksille maksettavaksi. Jäsenyhdistyksiä taloon on liittynyt hyvää vauhtia. Tällä hetkellä kumppanuustalolla on kuusi jäsenyhdistyksiä ja eri käyttäjäyhdistyksiä noin 15. Yhdistykset saavat vuokrata 10 /kk kumppanuustalosta lukollisen arkistokaapin ja tällä hinnalla lunastaa itselleen jäsenyyden ja avaimen kumppanuustaloon. Avaimen pantti on 20. Lukkojärjestelmä on koodattu niin, että avaimen perusteella tiedetään, kuka on käynyt talossa. Tämä auttaa myös tilanteissa, jos

3 avain häviää. Lukkoa ei tarvitse sarjoittaa uudelleen, ainoastaan hävinnyt avain poistetaan järjestelmästä. Kumppanuustalon tilojen vuokraaminen on varsin edullista. Jäsenille tilojen vuokraaminen maksaa 5 /tunti ja muille 8 /tunti 1.3 TULEVAISUUS Tavoitteena on saada kumppanuustalo toimimaan yhteisöllisesti ja palvelemaan erilaisia käyttäjiä. Kumppanuustalossa pidetään jatkossa myös talon käyttäjille avoimia tapaamisia, joissa talon toimintaan liittyvistä toiveista ja ehdotuksista keskustellaan. Hanna Pikka kertoi, että Ravimäkiyhdistys ry on sitoutunut kumppanuustalon ylläpitoon aina vuoteen 2016 saakka. Mutta tämän jälkeen alueen yhdistysten yhteistyöyhdistys olisi edellytys toiminnan jatkuvuudelle. Mikään muu yhdistys ei ole ilmoittanut halukkuutta ottaa talon ylläpitoa kontolleen. Yksillä purjeilla -kumppanuushankkeella on ollut iso rooli kumppanuustalon perustamisessa ja tähän liittyvissä käytännön järjestelyissä. Hanna kertoi, että hänen työnkuvaansa on kuulunut mm. erilaisten lomakkeiden (järjestön perustietolomake), sopimusten (jäsenyyssopimus) ja hintojen laatiminen, kumppanuustalon käytön sääntöjen pohtiminen, varauskalenterin perustaminen, kalustehankinnat ja muut hankinnat, tiedotus ja paljon muuta. Paljon käytännön asioita on vieläkin pohdittavana; miten esteetön kumppanuustalon tulee olla, miten tiedotus saadaan valutettua yhdistysten puheenjohtajilta rivijäsenille, miten laskutus jatkossa hoidetaan ja miten kehitetään sähköistä varauskalenteria.

4 2 KOUVOLAN VAMMAISJÄRJESTÖJEN YHDISTYS RY (KVY) JA TOIMITILA VETURI 2.1 KOUVOLAN VAMMAISJÄRJESTÖJEN YHDISTYS RY (KVY) Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys ry:n (KVY) järjestösuunnittelija Mia Kalpa esitteli yhdistyksen taustaa, toimintaa ja tarkoitusta sekä yhdistyksen Toimitila Veturia. KVY:n perusti vuonna 2002 kolme alueen yhdistystä edistämään vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöjen yhteistoimintaa. Tällä hetkellä jäsenyhdistyksiä on 40, joissa on yhteensä jäsentä. Edellytyksenä jäsenyydelle on, että yhdistyksen kotipaikka on Kouvola. Jäsenmaksu yhdistyksille on 20 snt/kouvolalainen jäsen. Jäsenyhdistykset saavat Toimitila Veturiin avaimen, jolla voi kulkea vapaasti tilaan myös iltasaikaan. Järjestösuunnittelija on tällä hetkellä ainut yhdistyksen palkollinen työntekijä. Kouvolan kaupunki kuitenkin avustaa toimintaa maksamalla palkkatuella työllistetyn toimistosihteerin palkan. Järjestösuunnittelijan työnkuvaan kuuluu mm. yhdistysten yhteistoiminnan kehittäminen, vuosittaisten koulutusten suunnittelu ja erilainen suhdetoiminta. KVY:n hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä ja puheenjohtaja sekä varajäsenet. Kaikki jäsenet ja varsinaiset jäsenet ovat eri yhdistyksistä. Hallituksen alla toimii toiminnanohjausryhmä, joka on työrukkanen monissa yhdistyksen asioissa. Järjestösuunnittelija on mukana toiminnanohjausryhmässä.

5 Varsinaista ansaintalogiikkaa yhdistyksellä ei ole. Yhdistys ei myy mitään. Yhdistys hakee joka vuosi kohdennettua toiminto-avustusta (Ak) Raha-automaattiyhdistykseltä. Mia kertoi, että tällä hetkellä monien jäsenyhdistysten kokemus on, että liittotasolta ei saa sitä tukea, jota KVY pystyy jäsenilleen tarjoamaan. Yhdistysten yhteistyön kehittyminen vaatii kuitenkin aikaa. Mian kokemuksen mukaan eniten aikaa vie se, että opitaan ajattelemaan yhteistyöstä olevan hyötyä sen sijaan, että se vie jotakin pois. Tärkeintä on saada ihmiset kohtaamaan ja tutustumaan toisiinsa. Mian kertoman mukaan hyvä kello kauas kuuluu. Näyttöjen kautta yhteistyö on lähtenyt kehittymään myös Kouvolassa. Resurssien vähyyden vuoksi yhdistyksen yhteistyö muiden kuin vammais- ja pitkäaikaissairauksiin keskittyvien yhdistysten kanssa on ollut vielä vähäistä. Muiden järjestöjen kanssa ei ole vielä myöskään löydetty molemmin puolista hyötyä yhteistyöstä. 2.2 TOIMITILA VETURI KVY on muuttanut vuonna 2005 Kouvolan Pohjola-talon 2. kerrokseen osoitteeseen Kauppamiehenkatu 4. Yhdistyksessä tilojen esteettömyys on erittäin tärkeää ja niinpä tilasta löytyykin induktiosilmukka ja äänentoistolaitteet. Tällä hetkellä yhdistyksellä on tilaa 400 m2, mutta yhdistys pohtii parhaillaan 100 m2:n luopumisesta. Järjestöjen aluetyön resurssien vähentyminen näkyy siinä, että tiloja on tyhjillään. Vuokrakustannukset tiloille kokonaisuudessaan ovat kuukaudessa. Toimitilasta löytyy iso kokoustila, yhdistysten yhteisvastuullinen vuokrahuone, toimistohotelli, aula-tilaa, jossa on jokaisen yhdistysten esitteille varattu oma hyllykkö, järjestösuunnittelijan työhuone, keittiö ja kaksi wc:tä, joista toinen on inva-wc. Tiloja yhdistykset voivat varata käyttöönsä perinteisellä varauskalenterilla. Alakerran pommisuojassa on tilaa, josta yhdistykset voivat vuokrata hyllymetrejä 50 /vuosi. Varsinaista kansalaisten olohuonetta tiloista ei löydy. Tarinatupaa kokeiltiin jossakin vaiheessa, mutta tämä ei lähtenyt liikkeelle.

6 Tilat ovat arkipäivinä klo 15 jälkeen ja viikonloppuisin pääsääntöisesti jäsenyhdistysten käytössä. Tällä hetkellä käyttöaste on niin hyvä, ettei tiloja ole tarpeen edes tarjota ulkopuolisille.