Finnish American Historical Archive and Museum

Transkriptio

1 Finnish American istorical Archive and Museum FINNIS FOLKLORE AND SOCIAL CANGE IN TE GREAT LAKES MINING REGION ORAL ISTORY PROJECT (Funded in part by the National Endowment For The umanities) F.F.S.C.G.L.M.R. DIGITIZATION PROJECT (Funded in part by the Keweenaw National istoric Park Advisory Commission / U.S. Department of the Interior, National Park Service) CONDITIONS FOR USE OF.PDF TRANSCRIPT: Finlandia University, formerly Suomi College, holds the exclusive copyright to the entirety of its Finnish Folklore and Social Change in the Great Lakes Mining Region Oral istory Collection, including this.pdf transcript which is being presented online for research and academic purposes. Any utilization that does not fall under the United States standard of Fair Use (see U.S. Copyright Office or Library of Congress), including unauthorized re-publication, is a violation of Federal Law. For any other use, express written consent must be obtained from the Finnish American istorical Archive: archives@finlandia.edu. PREFERRED FORMAT FOR CITATION / CREDIT: Maki, John, Finnish Folklore and Social Change in the Great Lakes Mining Region Oral istory Collection, Finlandia University, Finnish American istorical Archive and Museum. Note: Should the Finnish American Archive be a resource for publication, please send a copy of the publication to the Archive: Finnish American istorical Archive and Museum Finlandia University 601 Quincy St. ancock, Michigan USA fax:

2 VILJO EIMAN - Interview - January 24, Oral istory Ralph J. J alkanen Lantana, Florida J alkanen : eiman: Niin, JOB kertoisitte alku e1bistnne, v~kn kodistanne ja kasvoit~sestanne ja Bitten miten joututtiin y1ipositon tie11e. Mi11oin synnyt'/ Min. vuonna'/ p. e1okuuta, e1singin kitajbs'd. J Siis o1.ette elsingist'd. elsingin pit'a;j~t's.. NYkynen Vantaa. Ven'taa kaupjmki nykyi.n. Mitki asiat johtivat teidin Siis oliko kotona jo tuo pappis ala? Min. kasvoin kolmen '5rOOden vanhasta minun iso6.itini luona. Ja, iso6.iti 011 byvin uskonoliinen. Minun pitt aina pyhynsin. lukea Luterin saarna. Ja joskus ne saarnat tuntuivat byvin pitkin niin haluaisin joskus klntt. kaksi lehtia yhtaika mutta iso'8.:l ti huomas1, ja sanoi "Poika, poika!" J Ja h.nelli 011 n11n post11uetu. Ei saanut mit.b.n jlltt'ak pais. Mini kasvoin h nen luona siis nelja.'toista vuoden vanhaksi. Ja Ravin alkeis koulu Rajam'8.elli, joka on l'8helli elsinkii. Ja Ben v'8.1kein Bitten mini jatkoin lukua ensin yksityisesti yksityis oppilaana ~seoss~,elsinkissi, ja si tten teologissa seminaarissa elsingissi. Ja Ben j'8.1keen mini si tten suoriteiin nelji vuodissa pastorali tutkinnon. Ja olin erilaisessa tybssl nuorisso puhujana Suomessa ja seurakunta apulaisena jo eri kaupungissa. Kolmessa eri kaupungissa: Porissa, Tampereelaa, Kuopiossa. Minulla 011 aina v'8.h'8.n sellainen halu. tulla Amerikkaan tutustua Amerikkalaisen el'8m'8.'8.n. J a si tten 1925 liiini p'8.'8.tin etti mini k~ Amerikas sa, mutta olen vaan vuoden ja vaimonin j'8.i Suomeen. Ja Bitten kun mini haen vii~umi Amerikan konsulaatista, niin mini pyysin vuoden viisumin. Konsuli Banco etta "penna nyt kaksi vuotta jog herran mieli saattoisin muuttumaan." Ja niin mini sitten tulin Amerikkaan ja matkustin t'8.'8.l1i yli Amerikan, eri paikoissa ja Kanadassa pyshdoin eri paikoissa ja tutustuin Amerikalisten el'8.min byvin pintapuolisti si ti alussa kivin puhum~sa eri paikoissa ja sitten mina menisin BostOn University:n School of Theology. Olin sielli vuoden ja sielli tutustuin mui ta, muistan Tohtori Tai to Kantonsen. Entgjg Bitten, kuinka vanha olitte kun tu11tte Amerikkaan? 29 vuoden vanha. Ja 8i tten Kantonen--- Kun mina tutustuin Kantoseen, niin Kantonen alkoi minulle esl timlin ett& ~ksi mini en jiisin tnen Suo~ Synod palveluksen ja siten Konsistori oti yhteyden; silloin se esimies aapanen japastori.a)]]man Oliko se vuonna '251 '28. Ja siten mini ottin yhteyden Konsistorin and he yhteyden minun, Billa seurauksille etti Konsistori esi tti etti mini tulissin vuodeksi Suomi Collegen s eminaari in, ancockin, tutustuakseni IRhemin Suomi Synodin ty8h8n ja Amerikan Iuteriliasen ty8h8n. Ja kun mini men In ancockin, mini otin neiji pi! ainetta: Amerikan istoria, Amerikan-LuterIaisen istoria, ja Suomi Synodin istoria, ja dilka. Ja kun min~ olin sielli niin Quincyin seurakunta - heidan silloin pappinsa', Pastori Pelkonen tuli sairaksi ja he pysi v~t etta JOB min! tullisln heiue tilapiisesti siksi kunnes Pastor! Pelkonen tervehd;y. Frank Pelkonen.? Frank Pelkonel

3 ~ -c;- :; Ja min. luppasin, ja siten min. tullin Quincy-in ja minun vaimoni tuli Suomesta Quincy-in myoskin, mutta Pas tori Pelkonen ei parantunnut ja han siten jai pais seurakunasta ja seurakunta vali tsi minut vakinaisesti seurakuntan pastoriksi. Ja Bitten mini tein matkoja eri paikoja, ja raittius puhujana, kivin Illinoisin raittius seurassa, Quincissta p.in, ja siten M 8$kin Itin raittius puhujana lusompana talvella, ja Itiu.n lutherlutton puhujana ja siten Ramatu leiri kun se alkoi. Sen toiminta otin sihen osa ja samoin Penbrookissa cleva Ramatu leirin rakentamisen, myohempan, viimesen. Ja Bitten kuin Delawaren juhla tulivat, nun mini olin Bitten Delaware-juhla komitejassa Worcesterisa ja samalla MSssan valtio oli minut v~nut y-hdeksi edustajaksi. SUs se oli vuonna '381 11:, 38. Ja si ten kun tim~ De1aware-juhla homa oli t 10punnut, niin si tenhkn alkoi se surulinen Suomen acta, '39, ja perustettiin siten tm~ "elf Finland" organization joka alkoi toimivaan Suamen avustusksen hyvuski. Ja sen puhenjohtaja oli Dr. Viljo Nikander. Joka erikoisel1a antaumuksella ja taitol1a johti tlita, kokoukseu& t~t~ tybt~ ja t~ ty8 jatkoi viisi vuota. Ja me kokointumi ainl New Yorkissa jossa mei11~ oli paikana Metropolitan Klubbissa, eras Amerikalainen 011 jrrjestinyt niin ett~ me saime aina siell~ kokointua. Ja sen j[lken Worcesterin seurakunnasa 011 Pas tori Johannes Virtanen. Se toimi tti ensin Quincyssia? Quincy-ssia. ~ vuotta It Voitko kertota vrhin -- miten paljon kun kivitte Raittius puheita pit~~ss~? Miten manta nit~ o1.i kautt~ta ja miten vastanotto k~vi? Ja kakkialla oli a.ika ys.stanottaya kuliakunta Ja sihen aika. 011 byyl.n pa.ljon inostuta r~ttiustyhbn. Ja n~i hyvin y11es8jity"ontena. Oli situ' yanha po1yeja. Jo11e ra.ittiustyb oli hyvin 1heinen ja rakkas neiten entia kokkeinuksien perustella mitk heillk oli ollut alchoho1i kysymyksesta ja tahtoiyatta etta heidan ja.lke1a.iset sutoiya.isit alcho1i vaikuse1ta ja stksi he tekivkt tyottk nun voimakkasti YiellK niin. vuosina. Mill~ tavalla, esimerkkisi tyllinen puhee? Suorioitu? Tavallisti mini koitinen syvend~ paikakunnin elrmb!ft ainakin jollain tavalla mik' oli mahdollista ja siihen taustaan mit~ Raittius seura kullakin paikakfinnalle on tehnyt. Ja samalla sil10is olosuhtet h\jmionottut mika cis tlrkenp& sil1i aijalla -- minknainen Raittiusty8 tu'u'rkenpa silli aijalla. Ett~ kasvatuksen raitius tyb ja mybskin sivistys RaittiustyB, ett. me voisin viell. autta Raittius tybtt~ eteenpmin ja sailyyt. raittiustyb mielliala. Koska siihen atka &!koi jo yhaenem n ennrkasvatuus tietoinen raittius ty8 j~tt. syrjn. Olivat ko Raittius hallit tiyn~? Kuulemassa? J;c Ei v'8.t ne t~. ollet mutt a y1eiss. oli kohtal.ainen kuli_\1ilta Aika paljon kiinnostusta? Kiinnosta oli siihen aikan. PalJon. Yo. Ja s1110in 011 toisia paikakunt1a jossa raitt1us seura Johto oli yiella ~tl\,... millisen kirkkolisen tybhbn mutta oli ~skin alueveiti tai p~ak1jnta Jossa raittiusjohto ei olut niin ~8ntimiellinen kuin toisin paikkoin.

4 ~~ ~ Miten kirkko suhtaituu tuhon raittius ty8h8n? Silloin Suomi Synodi ylloisin suhtaitu hyvin ~8nt8isisti raittius ty8h8n ja silloin se pappit~~aika p~jon ~8skin osalistuvat raittius ty8h8n eri paikkakunnilla. KYYsi t kyb Konsi.~orilta lupa? a:.1: Ei, en min. koskan kyysynyt Konsistorilta lupa sill. minulla oli se aijatuus ja teito ett. Konsistori oli my8skin miellt. my8tinen Raittius ty811e. Ent'as kirkkokunna esimies? Kirkkokunnan esimies, Tohtori aapanen, joka silloin oli esimin, hun hn oli aina hyvin mielt~ ~8ntinen raittius ty8tt~ kohtan. Perintenn~ niil~ vanhoila aijoila kun hn oli tullut Amerikaan j a suomalaisten keskuuten t1ll1~. Miten suuri yleis8 oli se, pienin ja suureita, puheita kulemassa? Keskimiren voi sanotta ett~ korkeamir~ y1eisoa oli noin 200 ja pienin sunni11e 50 Riipui paikakunnasta. Ne pi tettiin aiha Raittius hallilla'1 If: Aina raittius halliua. J; Mi ten ;8.1is oliko kukkaan J-Oka vastusti t'd.tt'd.? Minun kohtalla en koskaan huojdanut ettli kukkaan olisi vastustanut. Esimerkkisi seurak.1.ultalaiset tulli raittius seuran tillaisuuksesa mina puhuin ja kaikkialla oli mybtddellisyysta ja yllensa jog mina ollin Sunn1.Ultaina paikakunnalla, niin tavallisti Ben seur8k1.ulnan pastori pyysi ~Bski sarnamann. Jaraittiusvlkki t1jilsi teij'at pappina? kut:tsui vat min1jil. Jo. ne tunsi vat pappina j a pappina Ents t~ raijankkynti. Puhdasda raittius ja seurakunnan elimst~. Te sannoivat ole~ sellaisia jotka eivu,t ollet oiken supeita seurakuntien olemisen tss~ yhteydessa tai ty5ssa. seurakunta NB, vaika he ollet kaikki mybtmmieliset/tyblle, niin he kuitenkiin olivat vaj.mie"t valisimaan pappin raittiusseuran puhujaksi. Ja Billa tavalla kai tuli ilmio etti heili oil mybtimielisyt. aina josain mb.rin seurakunta tybtll., Ja ylisb. tuli siihen ;ibme ett. he kui tenkin lheti v.t lapsensa seurakunna pyhkoulun ja rippi kouluin ja tulivat Jumalan p8.lveluksenkin ainas vertap.in kiintiasti. Ent~ kon sanoitt pappien kutsuva teid. my-8s saarnaman, silloin kun ollitte paikalla, olivat ko he suopeata tulle Raittius ty8lle, vai mit~t No, ne pappit Janka kansa mini joutuin kosketuksille, ylonnsa olivat suopeata muutamein poikkeoksia lukuun ottanut. Min. muistan jun min. ollin Waukegannisa silloin oli Illinoisia raittius juhlat siell., kes.juhlat, '38, ja oli hauska tapaus k1m Tohtori Rautalahti vaimo pyysi minun saarnaman hnen kirkossa ja minulla teidysti ei ollut pappin takkia mukanni~ ja hn sanoi ett. hen anta minulle lainaksi ja kun tultiin hnnen talwle kotinsa, niin hen senoi ett. oli niin mukava kulla sarna om~ takinsa sis.11ktti. J in oli hertainen mies.

5 . Oikean mieilyttlvimies. Swnoin ruoya 011 Ja kansan omainen -4- yvin kana anomainen. yvin pi tettu mies. J Ketk'& vastustivat? Olikk8 pappia selaissia jotka olivat vhkn noin 011 jo1takin mutta en haluais1 nimens! main! tta JOB J Ei Be hai tta, histori~e still monta kerta Be johtu vastimieli josta person&listi syysti Olikko nietb. p&ljon? Bo, en minnun tiedosta, on pari mitki tulle huomion. personalist! syysti. Mutta neki on johtui enne18n J Sanovat ko he, teille, noin vhrn mukavasti tuosta Silli tavalla van sanoivat etti ei he oiken pidi sita tyon muodosta miti raittius seurassa tapahtui eritain kosken tanssia. Kun raittius seurassa oli hyvin paljon tanssitillaisuuksia niin se jollain tavalla aiheutti vaste mielisyyta.' T~~ tanssiminnen ei olut vastemielisyyt& teille. J MinM. en tanssi Se ett' min' ymmlrsin sittl ettl eihl sitta vol polsta kiellol' elk' Billa tavalla; Behan t~dy tulla siskstys kasvattuksesta, etta lhminen itse opt katsomaan mi tl h"u.n teke..i Mi ti muta toiminta oli niilli rai tti us euroi Uat No, raittiuseruoilla y1einsa ei siina aikana ennln ollu paljon muuta kun n'rtelmi kappalet ja tanssia, ja site se kasvatus raittiustyb, nimi kolme tyb muoto heilli tyb muoto oli y1e,nsa. Teki vb.tko yleens&' jusenet sitomuksen tuohon? Kun heidit otetivat jaseneksi he lupasivat pittl ala raittina ja tiedusti useimat suurin osa pitti lupaukset, ehkl joku poikeus oli mutta yleisa he pitivlt lupaukset ja siiril suhteessa se merkitse byvin paljon raittius ty811e ja raittile elbi11e koska he ollivat pltaanyt lupaukset and pysyvlt raittilna ja Ben kautta ~8skin vaikuttivat Ben toveri piirin missl he olivat silll toveri piiri tiesi ettl nlml henk110t ovat tehnet rai tti us lupauksen j a katsovat heihin jankki vlt ett~ he el~vit raittista ellml, niin se teitydsti vaikuti niihin toisin suuresti jotka haluvaisi k~tl vkkijuomia. Llihestyi ky" niinkuin nyky'aij an kutsutan alcoholib:1di; olliko tbb. tepsi vb. to~ntatapa ja saatiink8 neita viriwa.7 Bihen aika raittius ty5 el kohtistynyt juuri tbllaisin 5YV~le vaikinuisille alcqholis ty5hin, hyvin vkhkn mikelli ndni teidln odettiin yhdeydyn seillaisia henki15it!. Be olli n8in ylllesti raittius ty8ta. kohdistu niihin jotka tulivat raittius tillaisuksin ja raittius seuraan, mutta ne jotka olivat Jo Syvlnmalle raipunet alcohol1 orjo1ntun~ niihen eikai yllensa koskettukse odetu.

6 J -~ Koskettukoivat pappit y18nnsa teid.tmeksenm. raittius ty8ttm. ja sarnoissa, 5iis1 Yvin usejan pappit, mit~ min~ muistan Suomi synodan pappista, sanoi se aivan hyv~~ miellea, etta Burin osa kanatti r8!ttius tybtt~ ja pitiv~t mybski raittius puheit~ mikili heill~ Ben tilaisuus tuli ja erittin pyh~ koulusaissa ja sillbin pittediin raitiuus puheit~ lapsiselle ja Ben kautta seurskunnat tekiv~t viell~ syvenpr! raitiuus tybtt~ koska he puhuivat raittius tyotta lapsielle ja nuorille; ja minulla esimerkiksi on tapa rippikoulussa aina pit~ raittius puheita ja puhua raittiusta nuorille jotka olivat rippikoulussa. lskin sanoiteett! konsistor1 vaati teid! tullemaan Suomi Opiston seminaarin nuoreksi s11s teh. ollitte Yihityt pappiksi elsinkissa, ja kuuluite Suomen kirkkon-- e eiv'd.t vatineet siita van he san01vat ett~ 011s hyv'd. job mina tullisin joks1 aikaan sinne ancockin seminaarln tutustumaan lihmiksi Suomi synodin ja mutt a Bitten min~ sanoin ett'a. en min'd. oikestan halluais1 tulla muotamaksi viikoksi sine ett'a. job min~ kerran tullen, min'a. miell11imin tullis1n site pitemn aika ja 11Jksin jostakin mit'a. olisi 'Ddnulle hyty8a. Ja esit1n ett~ min~ haluaisin 11Jkea Englandin kielt'd. koska siell~ 011 by"v'a. Englandin kiellen opettus ja haj.uaisin tutustua Amerika Lutherlaisen k1rkohistoria ja sitten myobskin maini ttesen ett'a. minulia oli aina kiinostukseen diika niin sill'a. h'a. mink voisin sit'a. my8skin lueskella. ft; Miten kauvan Yhden vuoden si~e olite? Kokko vuoden'l Ketk. olivat silloin opettaj at? Silloin oli KBnBnen, ja Antti Lepisto, Ja Pastori, ne olivat P'a'a opettajia. oppeti diika jasi ten Englantia opetti se Miss Burman Joka ju.lest.pun oli Alma Van Slyke. Mi ten se tyb alkoi kun kutsuti teid. Pelkosen sialle, Quincyn. Mills. - mik. kokkonen seurakunta oli j a IIli ten se rahastetiin ja jaksoivat ko he mbksa palka? Quincyn seurakunta oli sihen aikan - stella oli suunni11een 150 jbent. ja he maksoivat byvin palkat; silloin olivat veratain hallhaiset mutta Mink'S. kokkoiset? No, min's. SaiD sie1.1's. $100 k\1kaudessa ja ensiksi siella oli kirkko talc, jonka yhdeydyssa oli muos se kirkko sali vaika kirkkoa silloin ei viell's. ollut. Niin min's. si ten msksoin asunnusta ensi, $25, k\1kaudesta mut' si ten seuravinen mybhimin antoi Ben a5lmon vapaasti. Ja toimen tultiin hyvin. Ja eik&sin's. ouut paljon vaikuksia~ sill's. hinat oli vat niin tavatomin alhaisin. Silloin mai to vartin sa! 8; j& hyv's. hamburgeri oil 151t pa1ma vaika ps.lkat ei olet suurin niin hinat oli vat alhaisin. Be 011 noin vuonna - '28,9,30. Mi ten se si tten taloi tuinen allegan.. presio va.1kuti t\jhon--5e hful tuli 5i tten siell'8. Se vaikutti aika voimakasti mutta Quincyn kohtale ei viell8. niin voimakaasti kun esimerkisi tehdasalluella. Siell'S. oli Be kivi ty8 viell. byyin suurta ja si ten ForRiver laiva tillaka. Ja laivoija oli viellr rakentenla. Niita ei kohta voi lopetua, kun ne val:m1stui, sillr jatkoi vii!11i ty aika suotuisenna.

7 -6- J; J..; ~' Mutta si ten, esimerkisi, tehduseutui11a kun min! siiruin Worcesterin, 1933, niin sie11! tuntui yo hyvin voimakaan trm! depression koska Worcesterisa 011 ainustavan tehdasteolisuuta. Miten--jaksoivatko he maksa tun depression lamakauden syv~ss~, silloin '33 ja t 34? Jaksoi ko he pit~ pappin palkat yl~? Quincy jaksoi pitt! mutta siten kun mina mennin Worcesterin, niin stell! joututtiin allentamaan minun pa1.kani; ne lupasi vat $125 kukaudessa ja asunon mutta myhbhemin site allennetiin se $100 ja Ben he voivat hyvin maksa. Ja ei ainostaan maksa minun palkani mutta ne vihensi vat vuosi ttain kirkkon velkaan, sill! seurakunnalla oli silloin $15tuhta velka. Miksi te siiryte 3 vuoten pkst~ Quincyisst~Worcesterin? Worcesterilaiset kutsuivat ja min~ en meinanyt millain menn~ ja siten minn~ jo lupaisin ja per.inyn koska Quincy pyysi minua edellen jatkamaan mutta kuitenkiin minni mennin villi personalisti Worcesteriin nevodellemaan Waltosten kansa ja he saivat minun sitte kuitenkin piitimkrn etti min~ tullen Worcesteriin. Oliko se isompi seurakunta vai? Worcesterin seurakunta oli silioin isompi, si1na 011.i11oin h9in 300 jm.senim.. Kaks kertain isompi J Ja, en min", katsonnut sita suorwta mutta jollain tavalla kiinoistin menn", uuden paikan tuttustumaan uusin ihmesiin ja uusin ouosuhteisiin. On kysymys tuoas~a palkasta--niin ne sits palka o1it Quincyissa $100 ja $125 alkusi kuitenkiin Worcesterisa. TekikyB nimi palkan e1intyminne--vaikutik8 se ollenkaan muuto? Ei, se vaikkutanut ollenkaan. K.:- Ent'as muilla pappil..? MinkkRlaiset palkaat heillk oli? Suunnilleen samat palkat oli vat silloin niilli pappilia jotka oli vat Massan valtiossa eri seurakunnassa; se oli ylensa Bania. Sama suureiset palkat silli seurakunnat y18ns& yritiv.t pitti palka tasoinna. Samana kuin toinnen seurakunta. ~ttivatko tiet8kseni pappit Ben vuoksi ett. palka oli parempi uudessa kuin vanhassa? En min'8. uusko ett'a. kukkan muuti palkan t'ahteen. Jotkumuut syyt oli aina muuton, esimerkkisi Pastori Vartiainen, joka oli ollut M~8.rdin ja Quincyin pastorina, hrnet kutsutiin New Yorkin ja hid halussi menn'8. sinne ett'8. joku t'8.1lainen syy oli aina jasiten Pastori Rautavainja, hid oli ollut kauvan muut ei p'8.ynilla niisa ei seurakunnissa-peabody, Linsville, ja Rockport seurakuntien pastoriina; oli kuolemaan asti ett'8. ei vaikkuttanut mutta si tte Gardnerin seurakunta jottui vihyn vaikkeuksiin; he oli rakenntaanet uuden kirkkon josta oli viell'8. aika paljon velka maksamista. Ja Bitten he eiv'8.t ennn pitt~ oma pappia. Pas tori alkola siirtyi sitte Rudyard, Michigannin ja he pyysiv'8.t ett'8. job minn'8. voisin tulla Gardnerin seurakunta hoittamaan toistaiseksi. Niin kauvan kuin seurakunta vats otta oma k'8.ssinss'8. ja Worcesterin seurakunta luppasi ett'8. min'8. vain otta ja silloin sitte Worcesterin seurakunta vihennsi minnun palkani $25 j a minn'8. sain si ten Gardnerista $50 mutta minnun pi tti itse maksa kulluut ett. toteudelisuudessa minntm palkani nousi yhtumit'a. kuin mennot. TyB lissintyi j a mennot.

8 ,'P. Siis Massan v~tiossa oli sihen aikan Quincyin seurakunnassa pappi ja Cape Annilla oli pappi, Pas tori Ranta hoiti Cape Annin kokko aluetta ja Peabody ja sited Ddnnun jilken Quincyin tulli Tohtori olmio. Ja 8118 ei kolme ; ei enempu, Worcesterissat ja siten ~ardissat ja vaakinainen p~pi oli Quincyissat M~ardin aluellat ja Cape Annillat ja Worchesterissa. Ja oli ollut Gardnerissa mutta niinkoin sanoint Tohtori Pastori alkola muuti sielti Michiganin Rudyardin. Ja minulla oli sopimuust si tten etui minni k~ Gardnerissa kbksikerta kuukaudesta kahdenna Sunnuntaina ja siten yhdenni keskiviikkona. Mutta se tyb kuitenkiin lisintyi niin ettl minni jotuin kaksi ja kolmekertaan k~ Gardneris'sa; minni ottin Luterlii tton hoi ttaaksenni t ja si tten oli aina special-tilaisuksia joihin pi ti mennit juhlaat tat rhymijuhlaatt tat joku sellainent etti se tyb lisintyi aina vkhin jatkuvasti mutta palka ei kyylli lisb.intyyny"t. On niin huhtavaa kun erln kerrl seurakunta j'arjesti seurakuntan kokouksessan suurta juhla ja erls seurbkunnan jlsen esi tti etti "kyllili.n pastori nyt tulle puhumaan siihen juhlaan". Niin minni sarl-oin etti kylli minni tullen puhumaan mutts minu lla on selainen auto etti se ei kry vedellit se pitti osta gasoliinia." Kukkaan ei koskaan ottanut huomion etti mitln korrahtuu niisti ylimbarlisisti k~isti. J Mi t'a. h'a.n sanoi'1 No, ei si tt~ mi tkln, mi~~ ].upasin tulla puhumaan Ja en mi~! koskaan heidi veloitanuut sit tl ylimiirisesta. Mutta Iti vaatko tbmb. havantoin? Vain lukuun JlIlest.piin No, jlllestiplin. Sielli oli muutamian henkiloitti, esimerkiksi, nimelti, liitomies Urho ~Rkinen, hn oli ymmlrtiin en mies, ja hn aina si11oin tilloin koiti saada palkan korotusta, ja ennennus se menni lripi, ei suurta summa mutta pikuisen aina kerr~a. No Bitten minni jotuin '38, niin Connecticutin valtioon. Stell oli alloitetu Luterliiton tybn kauan aikan, pas tori Salminen vainaja oli ollut Worcesterista kisin ~~ sie11~ ja si11~ tavalla sie11r oli pikkaisen seurakunta mielt~. Ja sielt~ tuli lihetyyst~ siten '33 Worcesterin seurakunnan kokouksen pyytiin ett~ jog Worcesterinlaiset antaisi vat minun k~d~ siell~, ja Worcesterin seurbkunta si tten lupasi etta minn~ Sa8n se11aisenna Sunnuntaina menn~ il tapi vill~ kun Worcesterissa ei ole mi ttn kun mdnn~ van hei tin ilbksi tbkanbksi. Ja niin Be alloi tti se tyb sei11a Connecticussa; se oli hyvin allusa pient~, 7-8 henkilba tulli kirkkon ja kerran ei tullut yht~ ainua ihmmibt~ vaikka minn~ aijoin sinne se 50 mailia. Ja joskus tuntui silt~ ett~ se on hyvin vaikkia se tyb ja onko sill~ mitrn tulevaissuuta mutta kuitenkin minn~ koitin jatka siti ja seurbkunta lupasi minnulle $5 k~ist~. Mutta ern seurbkunnan esimies tuli ja esi tti Jumalanpalvelusin jrkeen ett. voisinkb minn. jirjest. nun ett. minn~ tulisin silloin kun he kutsuvaat. Min~ sannoin ett~ ei se olle oikean hyv. aijatus, kutsute minunna ja mini en voi si11oin tulla si111 tied.tte ett. minulla on kaksi muuta palka jo enestin. Niin site jiis se kokko iltu vihn ilma. 8iis Worchesteri eli Gardner? Worchester-Gardner. Ja siten mini esitin heille ~~~~~ilaisille etti job te anatte min~le kolehtiuhrill~hja ~~ t~le jumalanpalveluksella ja koska seurakunnalla on aina kbhvitarjoillu jumalauksenpallvelun jilken, niin seurakunta Bale se k8hvi~ tarjoilu t~lot. Seurakunna mennot oli pienti vuokra, ja mit~ siin~ oli mennoa.

9 ~~ Me kaytimme site Redlich church. 8eurakunta ihaistu siihen ja sil1i tavalle me p'llitinune. 8e kolehti oli ylleisa $2, vih.n yli tat vih.n aile ja tavallisti minun piti uusein soita; ja joskus Worchesterista, sieu. oli eris tyttb joka soiti mulle; h'lln muuti New Yorkin ettei ollut sit enn'lln sot t~a. Niin min. tavallisti annoinen Ben dollarin soit~alle, minulle jai se toinen dollari. Ja n.in se jatkui monnia vuosia. 8i tten minulla oil my-bskin tapana ett. lomaaijasta min. aina annoin yhden viikon Brooklynin aluella. Mini kivin kaikki suomalais perheiss. mitki mini lbysin ja teisin, ja puhuin seurakunta tybst. ja pyynsin heit. tulemaan kirkkoon. Vihi tell a tw seurakunta alkoi kasvamaan, yh. enemn j a enemn, j a ennen ko min. j.in sielti, niin seurakunnassa oli niin 150 acti vista jb.sent.. Ja kirkko valmistui. Ja se olli suuri tapaus tb.11.isella pienell. joukkolle rakentaa kaunis kirkko ja seurakunta tyb on sielli vakintunnut ja l~entennut ja se on saanut varman paikkan yhdiskunnan elmb.ss. ja ei vaan suomalbiset vaan mybskin Amerika1.aist&~ Ruotsalaista, Norjalaista, 8aksalais-per.issii perhei t. joita sill. aluella ovat liitynet seurakunnta Ja se on nyt kokkonan Englaninkielinen. Sits alloitite sen tybn v. '38?, 33. Samanaa vuonna kun Worchesteri Ja Bitten miten se kasvoij Millpin se p V'ah. ennen kun min. l'ahtin, v. '4~. Tal '47. Mintl j tlin pais ~1co1i se 150'1 EntJis Gardner, miten se sujuu? No, Gardnerissa min~ olin si tten 18 vuotta. Si tten Gardnerin seurakunna vellat maks eti in, kirkkon vellat ja seurakunnan vellat aineelisessti. Gardnemin tillpnne paraintui ja Bitten halusivat saada oman pappin. Min~ vuonna'l B: Se oli v:1&1in 8ii8 p~~uitko 55 "tai sund. paikella. v jokseen. Ja se kasvoi Seurakunta kasvoi ja talbudellinen vakintui ett! he todella voivat siten otta oman pappin. Ostimme pappilan ~ja se maksetiin ja seurakunnan vellat maksetiin ja ~udet urut ostettiin ja kirkko maalatiin ulkoi-sisrlt!, kaikki oli hyv!s kunnossa ja seurakunnalla kun he kutsuvat minnun j!lken pastori, heill! oli noin $5,000 r8haa. Miteen paljon j's. senni'd. oli, jokseenkin. Se oli siin~ suunilla 200 paikke11a. Ei activissi~ jisennii 011ut niin paljon mutt a suuni11e jbenml!.r'a. oli pari saata. Ent'ds -- aapanen oli aina -- siis h.n oti luukun kirkkoliskalenderin,_varsinaiset kastetut, ja conf'irmeratut, ja kokko jisen luku ja Bitten lis8.ksi oli trm'a. "catch-all" mi t'a. t'dss. esimerkis Gardnerissa, mi ten se No, siihen ei yllbnns. lasketu henkiloit. jotka k.viv.t kirkkossa, ja jotka mybskin ainellisti avustivat seurakunta, kolehtiss. tai kahvitarjoilussa mutt a ei koskaan liitenyt j'aseneksi.: 'dn kutsui t~ttg, miksik~--vaikutsi allaisia Vaikutsi allaista.

10 -9... J Sits t mi piiri 011 mybskin teidkn hoidettava. Jo. Tlmi piiri oli aika suuri silll sielli oli paljon sellaisia jotka oli ~Bntimielissia seurakunta tyblle; tullivat kirkkon jumalanpalveluksiin ja kustantivat kahvitarjoilua; lkhetivit laps inns a pyhkkoulun, riipikoulun, mutta eivit koskan lii tynyt jiseniksi. Vaikka pydettiin. Ollikko sin. esimerkksi Gardnerissa, niita jotka vastustivat? Tiedysti sielll aina olli vastustaja muutta ei nyt ennbn viemme vuosinna se ei ollut niin n~. 8illl olli Quincyin vanhoija suamalais1a jotka olli kasvannet k1elteisa piireissa ja 1menet Ben elimansa kielteisein n~kymuksen mutta siten suomen sota, timi talvi sota, muut1 suhtet aivan t01sin silloin kuin suomen talvi sota sytty, niin kai~xi su~aiset lukunotamat lirimaiset kommun1sti, ne kaikki liityvat suomen avustu t78h8n. Ja silloin kaikki suamalaiset y18nnsi 18ysi vit toinen toisia. 8e sota yhdistyi t.lll, niikon teidb.t, kaikki suomalaiset.yhteen. Ja silloin pidettiin tilasuksia edupissi kirkkossa ja kirkkon alakerran koska se oli suurein huonesosta, ja sielll pakkatiin tavaroita jota luhettetiin suomen ja kaikki toimivaat yhdessl ja se ~8skin vaikkuti Ben etti seurakuntaa tulli noin luhemkkksi mania ihmesil ja ihmesit enemln huamasivat seurakuntan ty8n arvon ja noijasivat seurakunta enemn ja enemkn. Ja se oli silloin seurakuntan asia ja seurakunta eliml tulli monelle luheisemiksi ja tunnetumaksi. J~ Mill'! tavalla tb'a vas tus ti tal vasemistolaisten puo~esta esiinty? No, se esiinty etupus. si11oin kun hell1i 011 puhujia niinkun esimerkkissi ty8vren tal1oi11a, niin puhujaan jokoussa 011 aina joitakin jokta byyk.sivit julkissesti kirkkoa vastaan. Mutta tiyty tietusdi sanoa ~8skin ett. 011 puhujia jotka eiv.t puhunet mitt.in kirkosta; antoivat Ben olla aivant sivussa. Ja joskus Bitten oli hautauksia joissa joku puhu ja ilmaissi kie1teissa kanttassa ja joskus syytti yhteiskunta jonkuun koulemasta ja niin ete11en ja t~li tavalla se kirkkon vastahenkki aina tuli ilmin si11oin til1oin. Mutta se kokkonaan oli yksi tyys henki1oisa. Ei niinklln paljon sed joukon vaan yksityysten henki1oiten, puhujuen ja Ben 1aisten puollelta. Kelt~ n~ puhuj8t olivat? Minni Dei ti en ennn muista. Vaikkuti kun Connecticutin v~tiosta seillaisia mybs, esimerkkisi Brooklynnissa? Jo, silloin ensi alkoin kun mini ~oin k~in, muistan erriln tapakusen: meilli oli Sunnuntain iltaplivlli kahdella jumalanpalveluksia; mini mennin kirkkon: kirkkon edessi oli muutamia miehii ja ne tuli vat minnua puhuttelemaan. Ja mui tendg"bs sannoivat etti o11s parempi etti pastori ei tknen tul11si. ~i Bitten sanoin, eihn se teisti riipu, etti qlli minni tuleen niin kauvan kun minni haluvan, ja minulle sopi. Silloin 011 pieni kommunisti "k11kki" sielli atka voimakas ja activinen ja rakensivat hallin, kommunisti hallin, jossa muiten muosto- harjoitivat - pitivit stella jotain asenharjoituksia; valtdjonpolissi sa! tiedon ja se "raitasi" Ben ja Bitten ne ei Ben j~een enni uskaltanet tiliissti n~npii kommunismia edusta. Kivikko Bielli niiti kielteissia puhujei., Yo, niiti kivi ympari aina silloin tklloin. Kurr1kka Mat ti?

11 -10- E1, hin 011 jo kauvan aika ennen ollut. Ya, Matti Kurrikka e1 suorastan o~lu kommun1st1; se oli ennemin soc1a1ist1 ja Bitten my8hemmin teobophia. Elikk8 hid henkess~ vieli Ei s vielli esimerkisi Woolentownin ~uella jossa hid loppu vuodessa vietti s ja sielli viell. aikatuntuvaina tunttui tw "Kurrikk~aisuus". Eri tt.inkin Woolentownin aluella jossa hin oli ollut. No, siten me ~oittimme Wollentownissa tybn; Pastori inninen oli s~omall~a ja Bitten sielli oli New Yorki laissia, arleminin seurakunnasta siirtyneiti henkiloit. ja he pyysivit etti ~loitaisi seurakunta ty8 ja me alloitimme mutta se ei koskan kasvanut oiken surreksi; se oli sunnille jisenmrri oli siin. kahdenkymenaviiden- kolmenkymenen v.1li~. Ja me Methodisti kirkkossa piidetiin sits jumalanp~velus kerta kuukaudessa; joskus kaksi kerta. Mutta siell~ oli hyvin toimmivi~ jisenii ja uhrautuvia ja he pidiv~t seurakunta yll~ ja todellisti rakastivat seurakunta ja tunsivat tarvitsevasiti. Olikko siell~ vastahenkia? Ei sie~i sannottu ollu vas t Bhenki 101 ta. MUtta oli paljon vil1pi timltm8yyta. S1el1'8. er'e.s mes liltty1 seurakuntaan ja - Aivo-niminen mies- ja h.rine~' se kaunis tapa etti aina hln lauantaina 80itti kaikk1~e tutuil1e ja ystivi~e etti huomenna on jumalanpalve1us, etti tulka nyt kirkkon. Ja se vaikkuti niin paljon etti kun bin 011 solttanut 1auantaina, nlin monnet nilst'8. tul sunnuntaina kirkkon. Ja Ben jilke bin kuoll yhakil ja sen jbken huomasln kun kulejakunnta alkoi vihentymin. Ei ollut ennn ketun joka olisi nlita kutsunut. siine. Entis ne miehet si~! kirkkon edess! jotka sanoivat etti eihkn tinne tarvitsis: pappin tulla ennin. LKhtiv!t kb he Bitten poist J e llhti vlt pols ja minnb. sanoin ettb. tiedusti :lninn. tullen niin kauvan kun minnb. haluvan tulla j a voin tulla, ett. en minn. tell t. kyysy lupa. Uhkaavasi t kb he? Ei he uhkaavanut, van kielsivit vain ettl on parempi ettl en minnl tullisi. Missti polisit saivat tiedi1 Joku oil an-tanut il.moi tuksen. Ja se oli siihen aika jollo1n poliait ~nnivit ainne. eill& oli ~ hallinsa eill. oli oma, jo. Mutta ~8hemmin siellr.kin, pai tsi joi takin kommunisti, iiremiisi., niin ne tulli vat mybnteisimeksi; minn. pitt in haudauksia jo sielt~ kojmd.unisti hallilta kun s1e1-t. haudattiin; py's1vkt papp1a sinne. Ja ers huommatava ilmio 011 sieben aikan, talvi sotasta, lht1 vh. ennen, ett. esimerkisi, Worcesterin ja Gardnerin aluella, ja sielli, niin melken yllenns. pyydettiin pappia haudaus tilaisuuden. Ennen 011 joka akitator1 to:m1ttanut haudauksen. Mutta v.hit.11e se j Ii pappinen tehd.vrksl. J Entia siten kun siiryt Quincysisti josa 011 eri ollut, granitia kaivettiin, ~utta Worcesterisa sanoit etti sielli 011 tyb1ais vkkei ennemsen, miten he suhtautuvat kirkkon? No, suomalainen tyb vlke y18nnsa mi tl sielll oli suomalaisia, niin ne suhtaintu noin kirkkoin ~Bteiss1ti j& OS& raitt1us vikeu' mutta socialisti oli vielll silloin atka kylmia kirkkoa kohti (end of' tape)

12 ~+~.. kun yblla tulli, minn. jotuin ne j.rjestllmkn heille ensimaisen konsertin Amerikassa, Worcesterisa. Ja me mudostelme kommetean ja koi timme saada kaikkista eri seuroista j'assenia siihen kommetean, siis kirkkoista, ompeluseurasta, ja 1!U,hetys kirkkosta ja tybv.en pouluesta socialisti osastosta. Minn. mennin si tten sinne socialisti osaston kokkousen ja esitb.kn asian, ett. job he olisivat niin hyvi~ ja tulisivat mukaan koi taksemme jrrjest~ yh[1ailla konsertin Worchesterin, se alibi meille kaikkille Worchesterin suomalaisille suuri asia sill. tlbnb. nuori pol vi ja mybskin Amerikalaiset oppisi vat enemi.n tuntemaan Suomen kulturia. Ja arvostellemaan meid~ Suomalaisia parempi kun mit. he olevat arvion koska he eiv~t tunne meidrn kulturia mit~ boostame. Vastanotto oli aika kylm!; siell~ jotku sanov&t, ei, neh..n oyat nii t~ ylioppilaat, ne on nii t~ kapi talistia, ett. emme menn. semoisiin kapi talisteille. Te mennitte heidin h~ille. T ~ eidkn halli;j.le. Mitten paljon siell. oli osaanotoj1a1 ~oita1 Kahden, kolmen kyment~. eill~ oli virallinen kokous. Mutta si tte kui tenkin, ennenkb se kokous oli lopunnut, he suostuiva osalistumaan jotten jolainen tavala. Mutts. ei v~t he silloin paljon auttaneet. TIbn~ ybii~ konsertti alii semoinen mieti tapaus Worcesterin ellbn~st~, Worcesterin suomalaisten ellbn Sti erikoisesti. Kun tb~ ybii"- pyysi t,ai vaati ett"- meid"-n taata $500 heid"- varten, yli kaikkien menoja, ei mik~ seura, ei raittius seura eik"- mikin muu on halukas $500 taakamaan niin minn"- paanin minun oma rahaani siihen takausen, $500, Ben tmhten ett"- saisimme Ben konsertin Worchesterin. jmrjestetu. Ja se oli suuri tyb. Me ~e, vaimoni ja mini, k"-vimme tapamasa kaikkia Amerikalais mieskuoroa, ei vaan Worchesterin aluella, mutta artfordissa, ja pitkin siell"- ympmrilli esit~si t"-~ti konserti asia. Ja me saimme kaikkialla hyvin mybt'lbniellisen va.stauksen; monet otivat myotksin lippua j a me teimme kokko kesi tybtta t%m"-n konserttin hyvrksi. Vuonna '381 Jo. Sitten oli se ett'a. meid'an piti saada niin kutsutu "sponsor" sinne; saada hyvit nimet takseni, se aina yarminpa onnistu. Ja me sajmme. Mutta oli sekin yaikia; minn'a. muistan, Worchester musicaalin associationin johtaja, mennimme tapamaan j a mirln'a. ollin sielli ~4 tuntia, odottamassa milloin hn yois minut yastanottaa j a sihteeri tulli j a ilmoi tti ett. hn on niin kiiret'a. ett. ei hn nyt vo1 otta yastaan ja jos min'a. voisin tulla seursvana privana. n oli hyvin kohtellias, antoi nimenssa; ja kuva. Olli tapaus, olli juuri valitu uusi sherif'f'i; me mennimme lakijnies FraIlk Bjorg~din kansa; Bjorgund oli yst'a.v., h'an tuli Mainessta, kun h'an 011 ent1nen Worchesterin avustajana titi'a. konsertia jkrjestrmrrn; mennimme hknen kansa trmn sherif'f'in loukse ja estimimee asian ja hkn oli aika kyla's. meille. Siten me tarjoisimme hknnelle complimenti ticketia ja hkn otti niin raha maksanensa. Mini sanoin etti, ei nibt'a. tarvitse maksa, me toivoisimme ett'a. sherif'f'i voisi tulla. Kn oli hyvin kiitolissina sii ti ja anoinme ne billetti, j a se muottui ai van kun y8st'a. priv'dksi. Se siite sano1, kulka, toistakymenti henkiloy'a. ovat jo tknikn jotakin minulle myom's..s'a. Ben t'8.hten ett'a. minut on nyt valittu sherif'f'iksi. Ollet ainuat ensimaisett jotka annatte vapaan lipun meille. Niin kuin pidettiin Suomen avustustailsuuksia, hkn oli aina valmis tulemaan sinne ja lausumaan joku moynteisen Bannan. Ja tkmi konsertti onistui niin etti y8ll'a. sai tuhanne dollar1a ja sitten seurakunta joka yhdistykselle annett1in se mkr'a.ty prosenti siiti mitb. he olivat mytyyn. Joka oli ~yt v'dhlulnman se sai korkeaman prosentin ja joka oli myynyt enembin sai v.h'an pienemkn. EttR Worcesterin seurakunta se.! noin $500 siiti prof'itia jotka pantiin siite urku rahastoon uusin urkuin ostamiston varte. Ja mukaana siini konsertissa oli noin 3,000 1hmisti. Miss~ se pidettiin? Aud1 tor1wmn1.sa, Worchesterisa. Ja konsertt1 sai mi tt. parhaimet arvostettut.

13 ,..12- Ja se oli sellainen merkki tilasuus Worcesterin suomalaisille ett. ka1k~j puhuivat se j.1keen suamalaisist~ kuorosta ja ihmelisesta laulusta. Tullik8 n~~ toiset, ha11ilaiset mukkaan my8skin konserttiin? ' Tuli ne konserttiin mutta ei v'at he paljon my8neet. Ja kaikkiala oli hyvin 1l\YYnt..- mieluisi'a; tietustin me oltiin kaikkien hyvin kiitolisen ja ylpeit'a ett'a konsertti onnistui niin kovin hyvin. Ja sitteh-an minn'a jotuin vaimoni kansa jrjest~ monnia konserttia, suomalaisia laulajajia, kuoroja jotka vierailivat Worcesterissa piin tal yleisa Amerikka. Etel&-pohjanmaa Jussi kuoro, ja Finlandia kuoroja, ja monnia muita kuoroja. Ja mb7skin taiteillij'a veiraili p8.ljon Worchesterissa ja Worchesterin hallissa johon kaikki tullivat as'lmaan. Ja Worchesterist'a piin minn'a sitten tavallisesti kuletin heit'a Gardernista, Maynardista, Fitchburgissa, ja mitk'a asui vat yllois'a meill'a. Oliko Worcesterissa suomaj.aisia pej.jon'l Noin 30 vuosi lukulla? Ei sitti olle ennkn ollut kuin suninelle Silli sitte vkhitelle suomal8i$uus pieneni depressionin aikanna monet palasi vat takaisan suomen koska he aij atelli Tat on turha heidkn kullutta saastonsa tiklli~ on parassta menni suomen. Ja perheinn menivit suomen. Ja Bitten paljon oli siirtynyt farmeille lahelli Worcesteria~ obtain vanhoija farmeija~ rakensivat ne kunton; toiset pitivit lehmii; toiset pitivit kanoia; mutta yh~ enem~ jaivit sivun ka~puki elkmist~. Ja samoin seurakunta elwsti. Jisenneini viili pysyvat mutta niili oli vaikkia tula kirkkon koska karja ja kannot sitoivat heid~ pyhkn~ sekm. arkena. J Olikko kiel teisii paljon? suomalisten pirissm? Ei oikeastan oiken paljon. EnnemRn v~heinmrn neit~ oli ja vlheitilla ne vlheintynvat Olikko heilli hallinsa seilli vai? Jo, heill. oli kaksi hailia., kommunisti h-.l:j.i j & socialist.i halli. Siis aikaisempi niita 011 ~ut aika paljon Ukasimin 011 ollut aika palj on. Enemin prosenti olli aika palj on Saaivat ko he vaikkeiuta seurakunnta el.mr'an? EivlUlt enn'an minun aikana mitun vaikeiksia; aikaisiina vuosiina oli ollut. Oli ollut sellaisia tapauksia Pastori Salmisen aikana ett. oli marssinyt kirkkon siss'all. hattut pfuls.. ja hlulrynyt pastorin saarna mutta ne olivat hyvin muttamiija tapauksia. OllikB mit~ muita tuolaisia tapaaksia? Ii: No, nuorisoa nihten oli vqhn vaikeuksia mik~ oli minulle ern; nuoret kertoi vat ett~ ennen ensimmista m~iman sota, punaisten armeja oli viell~ voimakas; monet suomalaiset, Fitchburgin aluella, oli j~jestknyt miellenosotus kulkuetta ja meihet kantoivat punasta paita hosuijen pkl1l~; niin nkm~ nuoret jotka olivat silloin koulussa, osa jo high koulussa, niin opettajat monasti mainitsivat nlist~ suomalaisissta radiaallista jotka kulkevat punaiset paittat housujen pkl1l~ ja se vaikkuti nmdt~ nuoria niin ett~ he melken h~peisi v~t olla suomalaisia. Vaikka olivat kirkollisia? Vaikka olivat ktrkollisia. Ja he koulussa otivat jonkulaisen painostukset tai ylbkatsojan esineksi koska hekin oli vat suoma.laisia ja se vaikuti ~ kyllemsi

14 -13- heit'an suhdett. suom8.1aisiin ja suomalaisuden y1i8syoj. mutta teidusti siten ~ohemmin kun he kasvoivat ja opivat ymm.rt.m..n ennem.m.n asia, niin se vaikitus hi1jaksen h..visi heid.n e1.m.st.n ja he 18ysiv.t udestaan suom8.1aisuuden and suom8.1ais arvon. Min. muistan eraankin meidm.n seurakunntian miehia; h~ oli aikojana juuri aikonaan t.t. sama hupei. tunntenut mutt.a k\jn hyv. konsertti oli kysy1fiy"kse11a, h'an viisi-do11aria antoi ja avusti konserttisa.. Ja samoin kuin oli Suomen avustus kysy1fiy"s, hm.nell. oli aika pa.ljon puhe taipumusta ja niin min. auttoin hm.ntt. valinistamaan puheita ja h~ k.vi pit.m.ss. puheita eri Amerikalaissia yhdistyksisa. Si1li siihen atka monet Amerikalaiset seuraat pysi v.t mei1t. puhuj a heidm.n ti1aisuden se1oistamaan Suomen asema ja Suomen sota. Ja meil1. oli vaan muitamia harvoija mik. voi sit. tehd.. T.m. yksi oli niista Be harvoin. Kuka? Kuusisto, h~en niemens~ olio Ja siten ne miesten, meidn kirkko kuoro pyyditiin laulumaan eri tilaisuksiisa; Worcesterilla oli onni etti meil~ oli onni hyvin hyv~ ~~ro johtaja, Mrs. S ; ja byv~ musikkii:l dwi8:1 kuoro oli parhain kuoro Suomesta.k.irkko kuorosta ltokkq it.ss~. Miten suuri? Se keskimmrr~ oli yhdenaika hyvinkin suuri t mutta keskimbrr~ oli siin~ 40. T[m~ punapaitasuus oli silloin jo hripynyt, Amerikalaisten mielesta vai-- Jo, Be olli jo hiipynyt J Minn8. vuonna? Se oli siind. ensimll.isen mailmaan sotan etelld., two punnapaita villitys olio Siten kuin ensimainen maaliman sota sytty, ne siten visiin pelkd.sivat esintyvu. t1l.i11d. tavalla. Mi ta seur8.kuntalaiset-mi ta he aijatielli vat? TRstM. ja siis vasenmasta? No, valistr ne kuntalaiset krsivrt siitr Billa he ymrrrsivrt ja tunsivat ettr se jollai~ tavalla haita heidkknkin el~sr ja vedrr varjoa heidknkin pilvensr. Billa Amerikalaisessa elkmkssr trmr punainen kiihot~ ei lbydllnyt maa perk, sita pidettiin Amerikalais vastaisena. Ja siksi hekin kuxsi v.t siihen. Saarnas i tkb milloinka.a.n? tybv'aen liitoa? Tai koskete1.lit noita aiheta? Siis kirkoka ja KYll~ mdn~ uusein JOB teksti antoi aiheta niiri kosketellin siis kirkkon ja ty8vijen suhtetta ja Billa tavalla ett~ ei ty8vukki kin 18yd~ materialismd~ pohja eljlmjllle, he tarjoitse ~8skih henkenlista and kristillis pohjan. Ja mainitsin viell~ tls~ siit~ Siirenuksessta, kun oli puhe. Siirenus oli Suomen halituksen edustajana yhdenn~ Delawarein juhlia. '38. Ja hun pyysi ett~ jots minn~ voisin j.rjest~ h6nnelle Ney Engla.ndSocialisti keslljuhlille tilaisuden Puh'1~!!. fulnen edunimi oli Sigrud? Sigrud Sirenius.

15 ...ljj- Ja minni lupasin Ben tehdi ja saikin edelli tivalla tehdtksi ja silli oli silloin Raivajan toimitaja, Makeli mybs osalistui Delawarin juhlin, ja minnl kysyin hrnnelti; hin sanoi ettk h[n ei voi jrjest!; hin ei kulu kommitteja mutt a antoi minulle henkil;byn ja henkilb,n nimeen ja puheliinin numero ja soittin ja siten hin ei ouut hyvin innostunut siihen asian, niin minnk siten sanoin etti ei tkssi ole kysymys pappista eikk pappin puhuau 8irenius oli pappi Se hn oil pappi Vaikka 011 't.ull;ut jot ja bn on SuomeIi ballituksen edustaja ja slis niinko hakkilaan edustaja, jokku socialisti Suomesta~ J~.n kullu pa.rl~enti1n Ei hlln kullu, mutta hlln oli halituksen edustaja tuii.. Suomen halituus bli vallinut edustajan eri yhdesys kunta piirest. edustamaan Suomea Del8Marin juhlia. Ja Tohtori Sirenius oli yksi joka edusti kirkkoa. Iln Bitten sandi t.m. Fitchburgin kamittean esimies, puhkon nyt mutamia minuttia, ja Sirenius sai Ben tillaisuuden puhuj a j a hlln alkbi puhennsa nain: "Erlln.n Sunnuntai aamuna kuin minn. k.vellin elsinkin katua, minn. n.in kuinka tuo byv. Suomalainen ty8 kansa, hb.n korosit erikoisesti sit., k.y kahda eri sunnta; toiset mennev.t ty8v.en talolle Sil tosaarelle j a toiset mennev.t kirkkon. Miksi tuo hyv. SuomBlainen tybkansa jolla pitaisi alia samaat pklm~r..t ja samoia ihanteed. ty8v.en el~ parantamiseksi j a yhdyskunnan parantamiseksi, miksi te kulleet eri suuntiin?fl T..11. tavalla hlln alkoi puhensa sill. Fitchburgin juhlia. Ja si tt. enem.n kuin hb.n puhui, niin si tt. enem.n ylois. innoistui. J a si vustap.in minn. seurasin, niin monet kuliasta olivat nauset y18s tiedemitt. ja niin nnutivat siit. puheista. Ja kuin hn lopeti noin puoli tunntia kest.v. puheensa, niin hb.n sai nun suuren myrskyy etei tuskin kukka on saanut. " Va! nun. Ja siten kuin Sirenious jullken pkin vieraili viell&, hln aina asui meill&, niin nyt minn& Bitten soitin sinne F1tchburgin ett& oisko Sirenious sannu puhua allilla, niin,-- aina puhua. Milloin vain. OVet ovat aina auk!,sireniukselle. Ja muutamia muistoja jai miilenen siit.u. kuin Massan valtio oli j&rjestunyt erikoisen juhlan t&sst.1 Delawarein tilasuudesta ja Massan valtion edustajat oli kutsuttu ~8skin osalistuman juhlin ja Suomesta tuulut rlerat. Ja Sirenious 01i:fbiy8skin mukanaana tull. juhlala, ja minn& satuin istumaan ern Amerikalaisen ruovan vieren joka olli Bostonista, ja hn kysyi minullata ett& mit. kielt& t.m8. tohtori puhu, minna san.oiri, h.n puhu nyt suomea. Sitten hn muuti kielt. ja tmb. rouva huomassi etti Be on muutanut kielt.; h.n kysy mit. hn nyt puhu, minn. sanoin, puhu ruotsia, koska trrll. on ~8skin Suomen-Ruotsalaisija. Siten h.n alkoi puhum~!l Englandin kielt. ja b..n alkoi Englandin kiellela n!in, "Kuin minni ollin Lontossa nuorimiehen. pappina, niin min. er.nni p.iv.n& puhuin vaimonin kansa Englandia, niin vaimoni sanoi, "kuules, Sippi, min. jo v!l.hn ymmitrn sinun Englanin kielt.." Tohtori siten sanoi, etti mini toivon etti tekin vkh.n ymmiritte minun Englanin kielt., niin h.n on puhe kokko hyv. Englandia..n 011 hauska lilies'? Jo~ ~o sitten tim! rouva oli niin innostunut ett& kolme kielt& puhu. MinI!

16 -15- sanoin ett~ hrn puhu nelj~ kielt~, han puhu oikean hyv~ Saksa. Sanoi, YOi ihme, minn~ puhun yht~ klelt~ ja tuo mies puhu nelj~. Ja Sirenius olis Ja voimakas puhuj~ persodna, mielityv~, voittava, Voimakas puhua. Ja hln hk oli se joka perusti--tai hln oli Englannissa. pappina, tuttustui siellk Englandilais-socialismiin joka oli kristillista socialismia. Ja sajnbajla Bitten liikesen joka oli Englandissa voimakas. Ja hll ymmb.rsi Ben liikeseen henkil~-merkityksen ja Ynunhsi ettk jog t~k liike saadaisi viettk Suameen, Suomen tybvkenkeskuden, niin se muotaisi kokko tybvllen asentenja h8.n oli ensimb.inen pappi suurden piirtein joka menni tybvken talloille puhumaan. missk hyvknsk. Ja sillk tavalla ha rakensi silta tybvken kirkkonvalli.. Mukava tapaus oli ~Bskin se etta hln pi ti Tamperella puhen, siel' oli Ensinoor R Lean j aka oli mybs Amerikassa opiskellemassa siink oughtonnissa mini-koulussa. Kn oli innostunut trhkn Englandilaisen nkkemybksen ja h8.n oli pyydnyt Sireniksen sinne puhumaan sillk hknne johtamissen tehdassa Tamperella ja silloin sanoi ettk, kyllk mink tullen puhumaan kun hkn oli mennyt sinne, mutta en minnk hauluaisi ettk minnk puhusin Bitten vasta kun miesten tyb aika on lopunut. Et' eiko alia mahdolista minnk puhuisin heille tyb aikana. No, sittk h! minnk ollen juuri aijatellut, sanoi timi ensignoori hknelle. R lean. Ja Bitten jrjestetiin niihen tyb:-aikana; ne lopettivat ty8nnsk, ja kaikki kooetiin yhden suuren tehdas salliin ja Sirenius puhui. Juuri naiden Delawarein Juhlin j1lken niin Worcesterisa oli erks mies, akala, joka oli Tamperella s11hen atka kuin Sirenius oli siellk puhunut. Ja jklken juhlan, hlin menni Sireniusta tervehtimb.!l.n, sanoi, minnk ollen kuluut teidk ennenkin puhuva. Niin, hn sanoi, missk? No, siellk Tamperella. kuin te puhuite meille ty8 aikana niin sanoi ettk, se oli ainoa kerta kuin hknelle on maksetu silt! kuin on pappia kuunellu. Ennen Sireniuksen tulemista, millkk tavalla te itse suhtauttlte tybvrkean? Minn~ olen aino olut lkmmin ~8t~tunto ty8vkke~ kohtaan. Minn~ jo pienesti nakem~~ ty8v~en asema, ty8v~en el~rn; siihen aikaan oli viell~ ty8v~en ja maanyiljelys vrest8n v lli~ aika syv! juopa ja ty8v!en palkkat eivit olette mitk~ loistopalkoja; Suomen aloisa, ett~ ty8v!en palkat olivat aikainsa verotu.rhe1s elinkustanukset. Ja se on ollut eras syy ett~ ~8skin, ik!v! sanaa, ett~ kirkko eij olle ~!ttlnyt asemannsa, kansan kirkkonna niin kuin Ben alibi pitt~. Se sill! tavoilla, alkaise, ei nyt tnnkn, mutta siinn! vuosin& sortovuosinna aikana, 1900 ja Ben j.1.ken, kirkko oli ennemrkn, kallistyi oppimusomistavaan luokkaan ja vrhemm.kn ty8vu.kke! pain. Tullkko tuo, aiis, henki trnne Amerikan pin, Suomi Synodin kesken7 Satt.u visiin siirt81aisien mukkana. Sill! ei heill! ollut siell~ sil~o viell! llhempi~ kosketuksia kirkkon, monellakaan, niesti jotka tullivat. e ollivat kllynet riipikoulun, ja joskus k,ynet kirkkosa, mutta kirkkon ja heid~ v8.l1i~ ei ollut mi tjj.n henkisst~ yhdeyyt~, eik henkilista yhdettytb.. e oli vat aika vieraitta sissaise5t~ kirkkosta vaikka he olivat ulkomaista kirkkon jrsenii. Ja he toivat Ben s~~an nikemyksen mukkana,siis tlnen my8skin ja toinen asia monnella oli vihr~ k~ityys Amerikalaisista elwss t!, ja vapauudesta; he lul1ivat etti kuin he nyt tulevat tknne vapaiseen Amerikann, ei t8.l1! tarvita kirkkoa eik~ t8.l1! tarvitta uskontoa. J; Puhuva.tko he teillen milloika.n tuone pain'!

17 -1~ Jotku i~sivat Ben mikii ksitys heilli oli kuin he tullivat Suomesta. Mutt a minni QJnalta kohtalta hyvin.tmmarsin sitti, he olivat y18issi maalais nuoria, ja monnet oli vat kasvanet vaikkeasa 0116isa, pienien torppien lappsia, jossa puute oli aika yleisti ja tulivat Bitten tinen, niin heill! oli monet ahkerat tiedossa niin kuin eris mies kertoi kuin hn alii paimen poika, pikus poijasta lkhdien alii niin kylmm! syyksyll~ kuin ban paimenti karja ett~ h'8nen tjiyt.yi pitt~ aina toista jalka ylhkh.lli lampimana toista maassa. Ja Bitten h'8nelle jai nkmi katkera muistot j~ hrn sanoi kuin minn~ silloin plultin ett~ JDinni en ainakaan haulua kuolua n.lisi j a kyllmydessa ja minni lkhdin Amerikaan. Niin nimi k8yh~t clot ja kbyhissa el~viss~ ihmiset katkeroituvat. Ja pani vat Ben mielensa mukana tknne. Siis Ben vuoksi ett~ siell~ kylmi Ja huonoa, k8yhytt~. Ent.s siten kirkkon, miksik~ he suhtautu vastaan kirkkon? Ei suurastaan vastamielisen, se olii kuin he ei v.t saanet kirkkon oike~taan paljonkaan ~st., eik. mybnt8tunntua. Seliaissia seur8kunn~ia jossa on pappi olut my8nt8tunnteinen, k8yhimpien kohtan, ja osotti heille ymirystamista seill. ei syntynyt katkerusuta. glla ei Suomessa, eikli tlilillli? Ei Suomessa, eik~ tibll~. Kuinkka tr..llr. ylbnnsr. Suomi Synodtn pierress'8. -- miten pappit suhtautuat?tybv'8.kean? It Yllens., mik.1i, min. ollin tullut tuntemaan suhteetvat hyvin ja olliha t..11. monia pappia jotka olivat hyvinkin I.hell. tybv.en kyysymyyst. ja my8nti mieilisesti siili kuin mini ajateilin se Pastori Rautasen suhtetaa siiloin kuin Kuppati saareila ne suuret laakot, en hrn mini silloin ollut sieili, mutta lukennut mi ten Rautanen suhtautui nkhin laakoin ymm.'d.rtiviisesti. ; Muutta hn hn oli &inca siis JOB historia luketa Ja toiset sanoivat, ettii ei ollut muilta paljon Suomi Synodin Ei suinka o~ut paljon mllitta. Silloin kuin minni tilasin valmistuajpappiksi, se olli niln nuorta ja kokkemantota, etta se oli melken mahdotonnta syyvandya tilliiselli yhdiskunnalle problemina siina mielessa kuin se ollisi pi tanyt syventyi ja etti silni oli ~Bskin syyni se etti kuin nw nuoret pappit lueskelli vit theologia sillli ei yhdeiskunta kys~ksen vielli silloin ~iitu syyvunty. silli taavala etti Suomi Synodin pappit ail ta yhdeist. tillaneeta ldiku' tybv.en keskuus valitse. olii yksi Ykai EntRs Suomi Synodi johto. MinkR vaikutuksen saitti' Silioin mita vaikkutksia.mini gain, silloin johto olii ymm'1!rt'd.v'd.inen, sill6. ka1kki - - kuin pastori Ahlman, ja Rautalahti, ja ne jotka. konsistorin, ja aapanen, niil'd. oli jo syvenpa nik~bst'd. ja :m l6skin voivat saanet yhdeskunta el.:inlisst. selveimnb.it n'8.kemykset kuin se nuovi pappista. Entu's tw lause kokkous, onko tuo tuttua teille? Ei muuten mit't\. olen luukenut siitm..

18 1!T -,f. Siis, ylbissi suhteni siella Gardnerissa, Worcesterissa, Brooklynissa, Woolentownissa, o~ikko atka mybntinen, vai keskimy8ntinnen, via missi oltiin? Kaikkiala nrillr aluella, heidrn suhtensa olli hyvin my8ntennen. Ty8vRen. - mainni tsi haudauksesta. e aina pyysi vat minnul ta muutamia ~ osalistllmsad haudajaisiin ja saatama-an heidrn omaisensa hauda leppon. Samalla tavalla minnr krvin paljon haudamassa Connecticussa ja Gardnerissa ja minnun trydyy sanaa ainakin Worcesterin socialisti thde ettr he olivat hyvin my-8ntrmielissia ystavalissia; monet heidb johtajista kin aino puhuivat kaunisti kuin tavatiin kadulla, ja osotivat oiken laminty. my-8nt8tuntua. Eik'd. by8kknyt? a Ei, koska by8kllnnyt Eiko te hy8krnnyt heidk vastaan?!i: Ei. Ei minnun periaateni ole ollut koskaan hybk~t~ ket~kn vastaan. Erit~inkin haudajaisissa, minnun periaateni on bllut se ett~ minnk puhun jlkeenjknillle eik~ vainajassta. Jos minnm. en mittm.in tienyt, en mittm.kn puhunut. SillM. minn~ ajatellen ettm. se on yksi parhainta evankelius tilauksia silloin kun suru ja kaipaus painna ommaisten syydu.mi~ puhua sittm. lehtoduksen sanna - kaikkile ibmisille, murheillisille, yksitil!sille J~ Ja siis he oli vat byvin mybtbielisisa, silloinhan ihminen juuri tarvi t.e, kun suuru painna. Miten seurakun~&l.aiset aijatelivat teid n m:y8nt.mielisistli'l No, seurakunnassa tledystl 011 kahda mie1ia, toiset ei~at oikean tyyknet siita, meidn pappi menne socialistia haudamaan ja niin pain. Eritain ne jotka oli e1net sitta atka jo110in socialistit kohte1ivat kirkkoa huononsti ja halveksivat ja pilkasivat niin hei11e oli junut se n~emyys syv.11e Ja heivut ei sits atna ymm1lrtinyt sitta etta atka on muutunut, etta ihmisetki muutuvat. EihUmie koskaan siiti miitn Ben enempii sanonut mutta eivat oikean sitta ymmartynyt. J. Eiv'S.t he vastustannut, kielt's.n-et koskaan? Ei koskan. J~ EntRs menemrst~ socialisti olikko haudaukset h~l.t Jotku olli heid~ hallilla ja jotkut olli hautaustomistosa. Siten kuin ei heill! enn~ ollut hallia, niin olli siten haudauntoimistosa. Ei kukkan minnua kieltinyt mutt a mini kansa puheissa tuli ilmi8 ett! socialismi muista sit! aika, tuntui ettei he nyt pidinaet Bitt! etta heidan pappi menne stine. Mitten aijbtelite siis Suomen kirkkon pappina ja elsinkin Yliopiston graduati ja seminerin k!ynin~ mita" aijatellit Suomi Synodista ja Ben elm'astli ja klisi- Minun aijati1kset-minnm. korostaisin Suomi Synodin elumm.m. ja ty8ta kaikkien korkeijamalle ja ett'a. he ollevat tehneet Amerikanlaisen Suamalaisen keskudella kaikkien suuriman ja rakkentavien tybn mik~ mitkm.n jarjest8 tikll~ on tehnyt. Kun otta humion ne voima varaat ja mies varaat mittk on kijytatavissa, niin heidm.n

19 ~*&+ tybnnsr on 16istavat tyb joka on kantanut runsaan ja kauniin ja kirkkaan hedelmbin ei ainostaan Amerikan Suomalaisten keskutessa, menneidin polvia mutt a nyky polven keskudessa josta nyt on esimerkkiss:t vielr j&lllelli Suomi Collegi joka ~~ei oisi koskaan syntynnyt job ei ollut Suomi Synodia. KYll~ se on ~ehnyt arvokaan tybn Amerikan Suomalaisten keskudessa joka on sille sekr ~ -- ~ ettm. ilo. Kuin ollitte kkynyt elsingin Yliopisto, siten tulitte Suomi Opiston seminaarin, millr trvk.lla voitaisin veratta tuuta opistusta ja krsistyystr? ~ No, tiedyysti opetus tasso oli aivan eri. Mutta otta huomion mybskin ne ainet jotta min[ sieu[ 1uvin Suomi Seminaarissa. oli juuri Romalainen- Amerikan historia, Amerik&~.-Lutheri1aisent historia, Suomi Seuran historia, ne h[ olivat "speci~~ijneit[. Vieraitta, tuntematomia minul1e enest.n ja siten se merkitse ~~ joka opettit mybs dogmetikka; hn kumaksi minnun sannottu oli hyvin valmistetu 1uoentoja varten; oli hyvin valmistetu j[ h.n oli k[ytunyt Englannin kie1esta dogmatikka. perus ainnenna ja. minnusta oli oikean mie1enk1inoista kuune11a sit[ t1etomr.r[[ mita hknell[ oli ja sit~ esityyst~, dogmet1kka ainesta. Ja mybskin olli vaikka mie1enkient01sta h.nen esi tyksest[ Amerikanchistoria, Amer1kan-Lutherlaisen historia.. Sanoi te askbin ett. Suomi-Synodin pappi t ei ollet gannet sellaista peruste~ lista kouluttu8a~ kuin esimerkiksi, suamessa ett. olisi tuontenet socialissi olloa~ ja niin toisin, mitten - mill. tavalla tw oli putuvainen tai-- Jos ~ taiteiia suomen kirkkon papiston kasvatusta sihen aikan, 5,6,70 vuotta Bitten, niin ei siellykun soci8.llin opettus tasso ja sievus ollut sitti miti se on nyt. Mutta on ottetu huomion etti eihun Suomi Collegen seminari voinut alka siti opetajavoima mlirri mik[ olis! tarvinut. Me opetajat miti siell. oli, nielli oli tgysi tyb valmista ja keskityi niihen ainesiin johe opettivit. Ainoiastan pastorin theologican yhden~ymista voi vat kosketella yhdyskuntta kysymyyst'a ja pappinen suhdeta socialissiin asiojon mutta sehun j'8.i hyvin raijoitetuksi. Ja. siis Suomen kirkkossa. ei ~lut viell. Sireniuata l1;tq~. Ei ollut s11hen nostaja; oli hyvin vuhkn sellais1a pappia jotka olivat valvetynyt yhdeiskunnalissesti siin. mie1essi mit. nyt on. Se 011 Unos Veki1juss1 Ja Ki1pe1ainen ja Matti Parkanen; jotku muut' sellalisia jotka siihen aika o11vat jo socialisti1n Valvetunneit.. Ja Percy Pieti1., GUImnerus, ja muita se11aisia. MUtta ne olivat harvoja 1intuja sihen atkan. Ketk. olivat Suomi Synodin johtav&t - sits job sannotaan ett. on!omalinen johto, ja ~Bskin inrormalinen - ketki olivat kaikkien va1kutav~t pappit? Naiset tal miehet? Mit. minn. aijatellisin vaikutavin oli Tohtori Rautalahti, ja Pas tori Ahlman vainaja; ja sitten osaltaa Pastori aapanen, hknen tyonsa raijoitti Jnelken ylbnss. matkustamissen, j.n.p.p. Mutta Raija aapasella oli; ban vaikutti palj on; hkn oli hyvin ettevb., kehi tynyt lahj akas nainen j oka siell. paustalla vaikutti byvin tuntuvasti. Jas esimerkitys, kirkkoiskoukousis, hknen puhensa oli vat hyvin asialissia,, ja rakentaviva, ja valavaisia, niin ett. kirkkoliskoukoukssia maalikko, edustajat, ei ollut sellaisia nke1dyksia tiedo varroja saivat byvin paljon uhrankemyyssti kirkolist. elb.m.~tj.;l1!il~n puhentens. kauta. Kn minun miellest. oli yksi eritt.in voimakas 4fPelSOnalisuus niin. aikona Suomi Syuodissa johtamassa.

20 Olikko muita naisia jotka olivat? ~; Ehk! tim! Perttula-M!ki oli ~Bskin voimakas personalis, joka osalistui etupissi juuri seurakunta kirkolis~kokous elimin. Olikko seurakunnoisa, esimerkkisi Massan valitossa, sellaisia naisia jotka olitat johto I Oli jotakin; Rouva R, Pastori Renka vainajan puoliso, jolla oli hy~ kasvatus Suomessa ja oli Ih;tys saarnajana ja hn oli byvu, puhuja; hn ku'vi eri seurakunnissa puhumassa pyhikoulu piivillu', koska hn oli entinen oppetaja, hn oppeti nayteitu' ja evankeliumi juhlil1a ja vuosi johlilla; hin usein" puhu niisu' ja hin puh~ hyvin vakentavasti jaavartamisti ettu' Itn seurakunnat rika!stuvat hinnen ty~nnsa kautta hyvin, byvin paljon. Sitten oli muttam!a maali personalia Laurila, ~ardissa; einonen, ~ardissa; ja Nu'ppi sillr Cape Annilla; ja useitta moita jotka olivat valoitunut maalikkoja ja heillu' oli puhuja 18hjoja ja kykyyja. Olikko maallikkoita miltein kaikkissa seurakunnisa! Mitta tunsitte'l Joka. seurakunnassa. oli joku, maa.llikko joka. oli hyvin asian tunttia., ja. tekiv.t byvin voimakasti seurakunnissa. va.listystyti, ja. pitivrt seurakunta. ty8ttr yllr Ja. rakensivaat seurakunta. yhteiti meillistivrllr ja. rakenta.va.lla. t a.va.ll a.. Saarns.sivat ko he? Monet saarnasivat; nrpi piti hyvir puheita ~ villen aluella, ja Arhonen vainaja pitti Gardnerissa hyvin useina puheita; sillr olli Raatikainen joka olli hyvi maallikko saarnaja kuin ei sillr ollut pappia niin Raatikainen pitti hengeliset puuhet ja pitti-hartaushetkia ja sitten Quincyissa oli niilli Nelson-vainaja puuhuja, maallikko puhuja, kuin ei ollut pappia niin hll.n hoiti ne hartaus hetket ja plitt seurakunta yllr. Mutta joka seurakunnassa- oli jok~ sellainen personna joka pi! ti seurakunta kuin ei ollut pappia. J Kulli vat kuin he mihik~ herratys sunnt a' Y1ennsa he ei vit kullunet mihikrrn paittsi M~ardissa oli Tuikka, Ilmari Tuikka, huomattu kuoron johtaja; he oli Suomessa tutustunet Evange1i yhdymyksen ja Ben toimintaan ja nil11. oli enem.b.n sitli nlikemystli muuta eivlit koskaan sitli erikoisesti korostaan muuta he suvai1tuvat y1bnnnsi. seurakunta e1jimilin aivan kiitoitamaan. Siis keski-suuntaista; siis ylbnsa Massan valiosaa saisinkyb sanoas tklbisti Century seurakunta elrrnri eikk ollet mihikrn seillli oli J Ei vat ollet mihikin erikoissen suunta, ne yllonnsa kirkkolista el~ vain perintenna Suomi kirkkosta lyhytymrata tai tuomatta mitan suunta henkea tknne. Ent'lls pappistb? Ainoa miky. siihen aikaan kuin minny. tullin oli - joka olli pappina New Yorkissa. Kat kallistui Laestadilaissiin. hrnen nimennsa. Ein muista. Vahempi'l Vahempi. Monia aikan kuollut. tilaisuuden. Mutt a Be 0111 atnuat pappia joka t.lllll enemin