TUTKIMUSSELOSTUS KÄMMENNIEMEN KOULU RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS KÄMMENNIEMEN KOULU RAKENNE- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

2 Tutkimusselostus 2 (53) Sisällys 1 Yleistiedot Tutkimuskohde Tilaaja Tutkimuksen tavoite Tutkimusajankohta Tutkimuksen tekijät Tiivistelmä Tutkimuskohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta Lähtötiedot Tutkimusmenetelmät Piha-alueet Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohja Rakenteet ja havainnot rakenneavauksista Havainnot Kosteusmittaukset Materiaalinäytteet Haitta-ainenäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät, ikkunat ja sokkelit Rakenteet ja havainnot rakenneavauksista Havainnot Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Väliseinät Rakenteet Havainnot Materiaalinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Märkätilat Havainnot Kosteusmittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Muut sisäilmaan liittyvät havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista Jatkotutkimustarpeet Kiireelliset toimenpiteet vuoden kuluessa suoritettavat toimenpiteet Korjaustöissä huomioitavaa... 53

3 Tutkimusselostus 3 (53) 1 Yleistiedot 1.1 Tutkimuskohde 1.2 Tilaaja Paavolantie Kämmenniemi Tampereen tilapalvelut oy Viinikankatu 44G PL 1000, Tampere Yhteyshenkilö: Mira Malmi-Jylänki, Projekti-insinööri, mira.malmi-jylanki@tampere.fi p Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää n vuosina 1969 ja 1988 valmistuneiden rakennuksen osien rakenteiden kuntoa, kosteusteknistä toimintaa ja tilojen sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä sekä määrittää riittävän tarkat lähtötiedot korjaussuunnittelua varten. Tutkimukseen liittyy ilmanvaihdon ja putkiston kuntotutkimukset (Vahanen Rakennusfysiikka Oy), jotka on raportoitu erikseen. 1.4 Tutkimusajankohta Kenttätutkimukset suoritettiin sekä Tutkimuksen tekijät Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tampellan esplanadi Tampere Tutkimushanke suoritettiin seuraavalla tutkimusryhmällä: 2 Tiivistelmä Aapeli Räihä, DI Ella Lahtinen, DI Timo Korkala, DI Projekti RAFY2627. Tutkimuksessa selvitettiin n vuosina 1969 ja 1988 valmistuneiden rakennuksen osien rakenteiden kuntoa, kosteusteknistä toimintaa ja tilojen sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksilla selvitettiin riittävän tarkat lähtötiedot korjaussuunnittelua varten. Piha-alueiden kallistuksissa ja sadevedenpoistojärjestelmässä havaittiin puutteita, jotka lisäävät sokkeleiden ja seinärakenteiden alaosien kosteusrasitusta. Sokkeleiden ja seinärakenteiden alaosien kosteusrasitusta lisäävät myös seinustoilla olevat istutuk-

4 Tutkimusselostus 4 (53) set. Suosittelemme ensisijaisesti vähentämään perustuksiin kohdistuvaa kosteusrasitusta uusimalla ulkopuolisen salaojitus- ja sadevesijärjestelmän sekä asentamaan sokkeleihin ulkopuolisen veden- ja lämmöneristyksen. Rakennuksen betoninen alapohjarakenne toimii kosteusteknisesti pääosin hyvin ja maaperästä rakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus on vähäinen. Alapohjan ja liittyvien rakenneosien välisissä rakenneliittymissä ja alapohjassa olevissa läpivienneissä havaittiin merkittäviä, rakennusajankohdalle tyypillisiä, ilmavuotoreittejä, joiden kautta maaperän ja alapohjan epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Suosittelemme alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantamista. Tilojen V58 ja V59 puurakenteisessa alapohjassa havaittiin puutteita rakenteen kosteusteknisessä toiminnassa. Maaperän kosteus pääsee kulkeutumaan lattian puurakenteisiin ja lämmöneristeisiin aiheuttaen kosteus- ja mikrobivaurioita. Suosittelemme puurakenteisten lattiarakenteiden uusimista. Tiili-villa-tiilirakenteisissa ulkoseinärakenteissa todettiin puutteita kosteusteknisessä toiminnassa ja eristetilassa esiintyy ainakin paikoin mikrobikasvustoa. Seinärakenteissa todettiin lisäksi merkittäviä ilmatiiveyspuutteita, joiden kautta ulkoseinärakenteiden epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Paikoin rakennuksen ulkoseinät ovat puurakenteisia, jotka ovat ainakin paikoin kosteusvaurioituneet ulkopuolisen kosteusrasituksen johdosta. Vähimmäistoimenpiteenä suosittelemme parantamaan alkuperäisten ikkunoiden ja ulkoseinien liittymien sekä puhtaaksimuurattujen ulkoseinän sisäkuorien ilmatiiveyttä ja uusimaan puurakenteiset ulkoseinät kokonaisuudessaan muiden korjaustöiden yhteydessä. Alkuperäiset ikkunat lähestyvät tai ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä, joten suosittelemme uusimaan ikkunat lähivuosina. Ikkunaliittymien vesitiiveyttä suositellaan parannettavaksi jo ennen ikkunoiden uusimista lisävaurioitumisen estämiseksi. Ikkunoiden ylityspalkki muodostaa kosteusteknisesti tarkasteltuna riskirakenteen sekä mahdollisen kylmäsillan. Suosittelemme rakennuksen 1969 valmistuneilla osilla betonisten ikkunanylityspalkkien ta, jossa rakenteiden kuntoa selvitetään rakenneavauksin, materiaalinäytteiden mikrobianalyysien avulla sekä leukapalkkirakenteiden lämpökuvauksella. Ulkoseinärakenteille suositeltavat toimenpiteet tarkentuvat ten yhteydessä. Väliseiniksi jätettyjen vanhojen ulkoseinien ilmatiiveydessä on yleisesti puutteita, jolloin ulkoseinässä olevat epäpuhtaudet ja mineraalikuidut voivat kulkeutua sisäilmaan. Suosittelemme tiivistämään vanhat ulkoseinät tai vaihtoehtoisesti poistamaan vanhat lämmöneristeet. Märkätilojen lattiapäällysteet olivat pääosin hyvässä kunnossa, ja pintakosteudenosoittimen lukemat olivat pääosin tavanomaisia. Osassa märkätiloja oleva vanha punainen muovimatto on ikääntynyt, ja yksittäisissä märkätiloissa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Suosittelemme paikallisten kosteusvaurioiden korjaamista muiden korjaustöiden yhteydessä. Rakennuksen käytävillä on alaslaskettu sälekatto ja alakattotilassa olevat mineraalivillakuidut voivat kulkeutua sisäilmaan. Suosittelemme uusimaan alakatot muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Samassa yhteydessä suosittelemme uusimaan tai pinnoittamaan liikuntasalin ja väestönsuojan akustiikkalevytykset. Rakennuksessa havaittiin useita sisäilman laatuun vaikuttavia puutteita, joista merkittävimpiä ovat ulkoseinärakenteiden ja puurakenteisten lattiarakenteiden kosteus- ja mikrobivaurio, rakenteiden puutteellinen ilmatiiveys sekä sisäilmaan yhteydessä olevat teolliset mineraalikuidut.

5 Tutkimusselostus 5 (53) 3 Tutkimuskohteen kuvaus ja tutkimuksen tausta Tutkittava kohde on n vuonna 1969 valmistunut alkuperäinen osa ja vuonna 1988 valmistunut laajennusosa. Vuonna 2001 valmistunut rakennuksen osa rajattiin tutkimusten ulkopuolelle tilaajan toimesta. Vuonna 1988 rakennetun laajennusosan päätyyn rakennetaan uutta päiväkotia, joten päätyseinää ei päästy tutkimaan. Tutkimusalue on esitetty kuvassa 1. Tutkittavat rakennuksen osat ovat pääosin yksikerroksisia. Alkuperäisellä osalla on luokkatiloja sekä terveydenhoitajan tilat. Laajennusosalla on luokkatiloja, liikuntasali, puku- ja pesuhuonetiloja, kuntosali sekä nuorisotyön ja päiväkotitoiminnan käytössä olevat monitoimitilat. Liikuntasalin pukuhuoneiden alla kellarissa on väestönsuojatilat. Liikuntasalin koillispuolella on välinevarasto, joka on rakennettu viimeisimmän laajennusosan rakentamisen yhteydessä vuonna Molempien osien alapohjarakenne on pääosin maanvastainen lämmöneristetty betonilaatta. Alkuperäisellä osalla on osittain puurakenteinen alapohja. Molempien osien ulkoseinät ovat tiili-villa-tiili rakenteisia. Väliseinät ovat pääosin tiilirakenteisia. Alkuperäisen osan sekä liikuntasalin yläpohjarakenne on ylälaattapalkisto. Muutoin laajennusosan yläpohjan kantavana rakenteena on ontelolaatasto. Rakennuksen vesikatto ja yläpohja on tutkittu kesällä 2018 (Tutkimusselostus, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, ), joten ne ovat rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Vesikattojen tutkimusselostuksen mukaan alkuperäisen osan ja laajennusosan (1988) vesikatot ovat aluskatteettomia loivia rivipeltikattoja, joiden vesitiiveys ei ole nykyohjeiden mukaan riittävä. Peltikatoissa on havaittu useita vesivuotokohtia sekä vuotoriskikohtia erityisesti peltikatteen vaakasaumojen ja läpivientien kohdilla. Laajennusosan katon on todettu olevan hieman jyrkempi kuin vanhan osan katto, mutta peltikaton toteutustavasta johtuen katossa on enemmän vuotokohtia ja vuotoriskikohtia kuin vanhan osan katossa. Rivipeltikattojen vedenpoisto on todettu pääosin toimivaksi. Peltikatteet on arvioitu pääosin hyväkuntoisiksi, mutta katteen pinnoitteessa on havaittu vaurioita. Vanhan osan peltikatteen pinnoite on lähes kauttaaltaan halkeillut ja irtoillut. Laajennusosan peltikatteen pinnassa pinnoitevauriot ovat paikallisia. Katoissa olevat vuotokohdat sekä vuotoriskikohdat on suositeltu korjaamaan kiireellisesti. Rivipeltikattojen soveltuviksi korjausvaihtoehtoehdoiksi on suositeltu esim. seuraavia: Paikalliset korjaukset, missä katon vesitiiveyttä parannetaan vuotokohdissa ja vuotoriskikohdissa (ts. peltikatteen saumoissa) esim. ulkokäyttöön soveltuvalla vedeneristemassalla ja vahvikekankaalla o Tilaajalta saadun tiedon mukaan vesikatteiden vesitiiveyttä on parannettu vuoden 2018 aikana Peltikatteen pinnoittaminen paksukalvopinnoitteella Rivipeltikaton peruskorjaus, jossa peltikate uusitaan aluskatteelliseksi rivipeltikatoksi Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmä raportoidaan erillisessä tutkimusselostuksessa (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Ilmanvaihtotekninen, valmistuu helmikuussa 2019). Lähtötietojen mukaan alkuperäinen osa on salaojitettu. Rakenneleikkausten mukaan rakennuksessa ei ole ulkopuolista veden- ja lämmöneristystä. Salaojat sekä vesi- ja viemäriputkisto tutkitaan ja raportoidaan erillisessä tutkimusselostuksessa (Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Putkiston, valmistuu helmikuussa 2019).

6 Tutkimusselostus 6 (53) Välinevarasto 2001 Laajennusosa 1988 Alkuperäinen osa 1969 Laajennusosa Lähtötiedot Kuva 1. Ilmakuva sta (Lähde: Google Maps), johon on merkitty rakennuksen eri osat; vanha osa sekä laajennusosat. Pohjoinen ilmansuunta on merkitty kuvaan keltaisella nuolella. Keltaisella merkitty alue oli tutkimusten aikaan työmaaalueena, joten sitä ei päästy tutkimaan. Tutkimusselostuksen laatimista varten on ollut käytettävissä mm. seuraava lähtöaineisto: Tutkimusselostus, vesikattojen tutkimukset, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Asbesti- ja haitta-ainekartoitus, ISS Proko Oy, Kuntoarvio, Insinööritoimisto Tähtiranta, ARK-pohjakuva, Tampereen kaupungin tilakeskus, arkkitehtiyksikkö, RAK-piirustuksia, Insinööritoimisto Esa Salo Ky, RAK-piirustuksia, Insinööritoimisto Ahonen-Ilveskoski, Tutkimusmenetelmät Kaikkien tilojen pinnat tarkastettiin aistinvaraisesti rakennetta rikkomatta niiltä osin, kuin ne olivat huonekalujen ja irtaimen puolesta tarkastettavissa. Samalla arvioitiin tilojen hajuja ja aistinvaraista sisäilman laatua. Pintakosteuskartoitus Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä pintakosteusilmaisinta Gann Hydrotest LB70 teleskooppipinta-anturi ja LG3-lukulaiteyhdistelmää, asteikko Pintakosteudenilmaisin kohdistettiin mitattavaan rakenteen pintaan ja

7 Tutkimusselostus 7 (53) laitteistolla havaitut arvot luettiin mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista havaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat tekijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut. Viiltomittaukset Lattiapäällysteiden alapuolinen suhteellinen kosteus ja lämpötila mitattiin Vaisala Oy:n HMP42-mittapäillä. Mittaus tehtiin asentamalla mittapää lattiapäällysteen alle päällysteeseen tehdyn viillon kautta. Viilto tiivistettiin ja mittapään annettiin tasaantua noin 15 min ajan, minkä jälkeen tulokset luettiin HMI41-lukulaitteella. Mittausten välissä mittapäiden annettiin tasaantua mitattavan tilan olosuhteisiin ennen uuden mittapisteen viiltoa. Tällä vältettiin mittausepätarkkuus, joka olisi voinut syntyä, jos mittapää olisi siirretty edellisestä mittapisteestä, josta olisi mitattu korkea kosteuspitoisuus, suoraan uuteen mittapisteeseen. Mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %. Viiltomittaus on tarkimmillaan noin +20 C lämpötilassa. Kosteusmittauksissa käytetyt anturit kalibroidaan Vahanen Rakennusfysiikka Oy:ssä vähintään kuuden kuukauden välein. Hetkelliset kosteusmittaukset Alapohjan hiekkatäytön suhteellinen kosteus ja lämpötila mitattiin Vaisala Oy:n HMP42 mittapäillä. Mittaus tehtiin asentamalla mittapää rakenneavauksen kautta hiekkaan mahdollisimman kohtisuoraan rakenteen poikkileikkaukseen nähden. Mittapää tiivistettiin mahdollisuuksien mukaan rakenteeseen, ja sen annettiin tasaantua noin 15 min ajan, minkä jälkeen tulokset luettiin HMI41-lukulaitteella. Tulokset ovat suuntaa-antavia, erityisesti isompien rakenneavausten kautta tehtyinä, sillä rakenteen olosuhteet pääsevät rakenteen avaamisen jälkeen jossain määrin tasapainottumaan huoneilman olosuhteiden kanssa. Kosteusmittauksissa käytetyt anturit kalibroidaan Vahanen Rakennusfysiikka Oy:ssä vähintään kuuden kuukauden välein. Ilmavirtaukset Rakenteiden ja eri tilojen välisiä ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin-merkkisavun avulla. Hetkellisiä paine-eroja mitattiin Testo 512-/TSI Velocicalc 9565P -paine-eromittareilla. Rakenneavaukset Rakenteiden kuntoa ja rakennetyyppejä tarkastettiin kuntotutkijoiden määrittelemien, rakennusurakoitsija Visura Oy:n toimesta tehtyjen rakenneavauksien kautta. Avauksia tehtiin rakennuksen alapohjiin ja ulkoseiniin yhteensä viisi kappaletta. Rakenneavausten paikat on merkitty liitteeseen 1. Materiaalinäytteet mikrobianalyysi (viljely) Materiaalinäytteiden elinkykyisten mikrobien pitoisuudet ja suvusto määritettiin STMa 545/2015 (asumisterveysasetus) sen soveltamisohjeen mukaisella laimennossarjaviljelyllä. Näytteenotto ja laboratorioanalyysi tehtiin myös. em. ohjeistuksen mukaisesti. Negatiivisen tuloksen (ei mikrobikasvustoa) antaneet näytteet suoramikroskopoitiin viljelyn lisäksi materiaalityypin salliessa. Näytteet analysoi Mikrobioni Oy (Kuopio). Analysoiva laboratorio on FINAS-akkreditoitu, ja akkreditointi kattaa käytetyt viljelymenetelmät. Tutkimustulos ilmoitetaan mikrobiryhmittäin muodossa pmy/g. Laboratorion ilmoittama määritysraja menetelmälle on 91 pmy/g tai 910 pmy/g ja mittausepävarmuus homeille 5 %, bakteereille 19 % ja sädesienille 22 %. Analyysivastaus on liitteenä 2.

8 Tutkimusselostus 8 (53) 6 Piha-alueet 6.1 Havainnot Piha-alue on melko tasainen, eikä se vietä rakennuksesta poispäin. Piha-alueet ovat hiekka- tai nurmipintaisia. Piha-alueilla ei havaittu sadevesi- tai tarkastuskaivoja. Rakennuksen länsipuolella seinän vierellä on kasvillisuutta. Rakennuksen länsipuolella (koulun piha-alueen puolella) sadevedet johdetaan betonisia sadevesikouruja pitkin noin 1 metrin päähän rakennuksesta. Rakennuksen itäpuolella on osittainen sadevesijärjestelmä. Sadevesijärjestelmää havaittiin liitteessä 1 esitetyllä matkalla. Kuva 2. Yleiskuva rakennuksen länsipuolelta (koulun piha-alue). Piha-alue on tasainen ja hiekkapintainen. Rakennuksen vierustalle on istutettu kasvillisuutta.

9 Tutkimusselostus 9 (53) Kuva 3. Yleiskuva rakennuksen itäpuolelta alkuperäisen osan kohdalta. Piha-alue on tasainen ja nurmipintainen. Sadevesikourujen maalipinnoite lohkeilee. Kuvat 4 a ja b. Rakennuksen länsipuolella (koulun piha-alueen puolella) sadevedet johdetaan betonisia sadevesikouruja pitkin noin 1 metrin päähän rakennuksesta.

10 Tutkimusselostus 10 (53) Kuvat 5 a ja b. Paikoin syöksytorvien asemointi sadevesikouruihin nähden on virheellinen. Syöksytorvista purkautuva vesi kastelee sokkelirakennetta/seinän alaosaa, mikä on nähtävissä kuvassa sammaloitumisena. Kuvassa b näkyy koulun päätyyn rakennettavan päiväkodin ulkoseinää (vihreä). Päiväkodin ympärille rakennetaan sadevesijärjestelmä, johon kuvan b syöksytorvi oletettavasti liitetään. Kuvat 6 a ja b. Rakennuksen itäpuolella sadevedet ohjataan sadevesijärjestelmään. Kuvassa a sadevesi on roiskunut oikeanpuoleisesta syöksytorvesta sokkeliin ja ulkoseinään. Roiskuminen voi johtua loiskekupin virheellisestä sijainnista syöksytorveen nähden. 6.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Piha-alueiden kallistuksissa ja sadevedenpoistojärjestelmässä havaittiin puutteita, jotka lisäävät sokkeleiden ja seinärakenteiden alaosien kosteusrasitusta. Sokkeleiden ja seinärakenteiden alaosien kosteusrasitusta lisäävät myös seinustoilla olevat istutukset. Suosittelemme ensisijaisesti vähentämään perustuksiin kohdistuvaa kosteusrasi-

11 Tutkimusselostus 11 (53) 7 Alapohja tusta uusimalla ulkopuolisen salaojitus- ja sadevesijärjestelmän sekä asentamaan sokkeleihin ulkopuolisen veden- ja lämmöneristyksen. Samassa yhteydessä piha-alueiden kallistuksia tulee parantaa rakennuksesta poispäin viettäviksi. 7.1 Rakenteet ja havainnot rakenneavauksista Rakennuksen alapohja on pääosin alapuolelta lämmöneristetty maanvastainen betonirakenne. Tiloissa V58 (osittain) ja V59 alapohjassa on betonirakenteen päällä puukoolaus, ja rakenne on koneellisesti alipaineistettu. Tiloissa on sijainnut alun perin koulun keittiö ja voimistelu- ja käsityöluokka. Lattiapäällysteenä on pääosin muovimatto tai vinyylilaatta. Muutamissa tai yksittäisissä tiloissa lattianpäällysteenä on kumimatto, akryylipinnoite, massalattia, keraaminen laatta, märkätilan uusi muovimatto, lanttipintainen muovimatto tai maalattu betoni. Tilakohtaiset lattiapäällysteet on esitetty liitteessä 1. Alapohjan alapuolinen täyttö on hiekkaa/soraa. Rakenteita ja rakenneliittymien toteutustapaa selvitettiin lähtötietojen ja rakenneavausten kautta. Rakenneavausten paikat on esitetty liitteessä 1. RAK2 (AP, 300 mm x 300 mm), tila V58 Alapohjan rakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: muovimatto tasoite 5 mm lastulevy 20 mm koolaus 100 mm tyhjä tila mm soraa ja paljon roskaa (avausta ei jatkettu) Rakenneavauksessa havaittiin voimakas ilmavirtaus alapohjaan päin. Aistinvaraisesti avauksesta ei havaittu vaurioita tai poikkeavia hajuja.

12 Tutkimusselostus 12 (53) RAK3 (AP, 300 mm x 300 mm), tila V59 Alapohjan rakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: vinyylilaatta lastulevy 10 mm ponttilauta 30 mm koolaus 100 mm laudoitus 3x20 mm bitumisively betoni 60 mm hiekka Rakenneavauksen pohjabetonin päällä havaittiin hauras bitumisively. Aistinvaraisesti avauksesta ei havaittu vaurioita tai poikkeavia hajuja. Porareiästä PR1 (AP, Ø40) tarkasteltuna alapohjan rakenne tilassa V05 on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: vinyylilaatta tasoite 5 mm betoni 75 mm bitumoitu paperi EPS 50 mm hiekka Porarei istä PR2 (AP, Ø40) ja PR3 (AP, Ø40) tarkasteltuna alapohjan rakenne tiloissa V08 ja V13 on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: muovimatto tasoite 5 mm betoni 70 mm EPS 50 mm hiekka Porareiästä PR4 (AP, Ø40) tarkasteltuna alapohjan rakenne liikuntasalissa V25 on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: kumimatto 5 mm tasoite 3 mm betoni 150 mm paperi EPS 50 mm hiekka

13 Tutkimusselostus 13 (53) Porareiästä PR5 (AP, Ø40) tarkasteltuna alapohjan rakenne väestönsuojassa on ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: maali betoni 150 mm hiekka Kuva 7. Vuonna 1988 valmistuneen laajennusosan ulkoseinä-alapohjaliittymän toteutus (leikkaus 6-6). (Perustusleikkaukset, Insinööritoimisto Esa Salo Ky, )

14 Tutkimusselostus 14 (53) Kuva 8. Vuonna 1988 valmistuneen laajennusosan väliseinä-alapohjaliittymän toteutus (leikkaus 2-2). Käytävän puoleisessa alapohjassa on laattavahvennus väliseinän kohdalla. (Perustusleikkaukset, Insinööritoimisto Esa Salo Ky, ) Kuva 9. Vuonna 1988 valmistuneen laajennusosan väliseinä-alapohjaliittymän toteutus (leikkaus 5-5, liikuntasali). (Perustusleikkaukset, Insinööritoimisto Esa Salo Ky, )

15 Tutkimusselostus 15 (53) 7.2 Havainnot Lattioiden pintamateriaalit ovat pääosin hyväkuntoisia eikä niissä havaittu värimuutoksia tai muita viitteitä kosteusvaurioista. Lattiapäällysteessä todettiin paikoin ikääntymistä/kulumista. Alapohjarakenteessa olevat kaksi tarkastusluukkua avattiin. Tilan V14 edustalla olevassa tarkastusluukussa havaittiin selvä mikrobiperäinen haju ja luukun pohjalla havaittiin irtovettä sekä aistinvaraisesti tarkasteltuna kosteaa betonia. Tilan V01 ovien vieressä (laajennusosan 2001 päädyssä) olevan tarkastusluukun pohjalla havaittiin paljon pölyä ja roskaa. Tarkastusluukkujen liittymät olivat epätiiviitä. Puurakenteisen alapohjan koneellisen alipaineistuksen havaittiin toimivan hyvin pitäen sisäilman noin 12 Pa ylipaineisena alapohjaan nähden (alipaineistusjärjestelmään liittyvät havainnot raportoidaan erikseen ilmanvaihtoteknisen kuntotutkimuksen tutkimusselostuksessa, joka valmistuu helmikuussa 2019). Paine-eromittauksen tulokset on raportoitu tarkemmin ilmanvaihdon raportissa. Alapohjarakennetta ja sen rakenneliittymien toteutustapaa ja ilmatiiveyttä arvioitiin rakenneavausten avulla. Rakenneavausten sijainnit on merkitty liitteeseen 1. Havaintoja alapohjarakenteista on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuvat 10 a ja b. Alapohjatila tilassa V58 tarkasteltuna rakenneavauksen RAK2 kautta. Rakenneavauksen kohdalla lattiarakenteen alla/sisällä on mm. lämmitysputkia, joiden lämmöneristeissä havaittiin kosteuden aiheuttamia jälkiä (kuva b). Rakenneavauksen kohdalla on suora yhteys maaperään ja maanpinnalla on runsaasti rakennusjätettä.

16 Tutkimusselostus 16 (53) Kuvat 11 a ja b. Tilan V14 edustalla käytävällä olevassa tarkastusluukussa (kuva a) havaittiin selvä mikrobiperäinen haju ja luukun pohjalla havaittiin irtovettä sekä aistinvaraisesti tarkasteltuna kosteaa betonia. Käytävän V01 ovien vieressä (laajennusosan 2001 päädyssä) olevan tarkastusluukun (kuva b) pohjalla havaittiin paljon pölyä ja roskaa. Aistinvaraisesti luukussa ei havaittu vaurioita tai poikkeavia hajuja. Ilmavirtaus oli merkkisavulla tarkasteltaessa sisäilmasta luukkuun päin. Kuva 12 a ja b. Tilan V44 muovimatossa ja tilan V27 vinyylilaatassa on repeämä, jonka toiselta puolelta alapohja on painunut muutaman millimetrin. Alapohjarakenne ja tilojen välinen tiiliseinä on haljennut.

17 Tutkimusselostus 17 (53) Kuva 13. Alkuperäisen osan ja vuoden 2001 laajennusosan rajakohdassa vinyylilaatassa on repeämä. Kuva 14. Alkuperäisen osan entisen ulkoseinän ja laajennusosan liittymässä havaittiin selkeä rako, jossa oli ilmavirtaus alapohjaan päin. Ilmavirtauksen suuntaan saattaa vaikuttaa viereisten tilan (V58) alapohjan alipaineistus.

18 Tutkimusselostus 18 (53) Kuvat 15a ja b. Väliseinien (kuva a, tila V09) ja koteloiden (kuva b, tila V24) luukuissa havaittiin useita epätiiviitä putki- ja johtoläpivientejä alapohjaan. Tilan V09 luukussa ei havaittu ilmavirtausta, ja tilan V24 luukussa havaittiin voimakas ilmavirtaus koteloon päin. Kuva 16. Väliseinän ja alapohjan liittymässä havaittiin selvä rako. Kuva laajennusosan tilasta V12.

19 Tutkimusselostus 19 (53) Kuva 17. Kuivissa tiloissa alapohjan viemäriläpivienneissä ei havaittu merkittäviä ilmatiiveyspuutteita.

20 Tutkimusselostus 20 (53) 7.3 Kosteusmittaukset Alapohjarakenteisiin suoritettiin pintakosteuskartoitus. Alapohjarakenteiden pintakosteuskartoituksessa havaittiin märkätiloissa paikallisesti kohonneita pintakosteuslukemia. Pintakosteuskartoituksen tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 1. Lattiapäällysteiden alapuolelta suoritettiin kosteusmittauksia viiltomenetelmällä pintakosteuskartoituksen tulosten varmentamiseksi. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 1. Viiltomittausten yhteydessä lattiapäällysteiden kuntoa arvioitiin aistinvaraisesti havainnoiden. Havainnot on esitetty seuraavissa kuvissa. Alapohjan hiekkatäyttöön suoritettiin hetkellisiä kosteusmittauksia. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Kuivien tilojen alapohjan lattiapäällysteiden alapuolelle tehtyjen viiltomittausten tulokset. Taulukossa on esitetty lämpötila (t), suhteellinen kosteus (RH) ja ilman kosteussisältö (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste V2, tila V60 V3, tila V08 V4, tila V55 V5, tila V04 V6, tila V58 V7, tila V25 V8, tila V44 V10, tila V15b V11, tila V13 Mittaussyvyys mittapää (nro) t [ºC] RH [%] abs [g/m 3 ] muovimaton alus H6 19,3 50,1 8,3 sisäilma H5 19,9 17,1 2,9 muovimaton alus H1 21,1 62,3 11,4 sisäilma H3 20,8 16,5 3,0 muovimaton alus H4 21,0 64,0 11,8 sisäilma H2 21,0 17,4 3,2 muovimaton alus H7 21,9 43,7 8,4 sisäilma H8 20,4 18,0 3,2 muovimaton alus H4 19,3 73,9 12,3 sisäilma H2 19,9 17,1 2,9 muovimaton alus H4 22,2 64,8 12,7 sisäilma H2 22,7 14,3 2,9 muovimaton alus H3 21,0 61,0 11,2 sisäilma H1 20,4 17,8 3,2 muovimaton alus H5 21,6 76,2 14,5 sisäilma H6 21,3 18,1 3,4 muovimaton alus H7 20,8 78,3 14,2 sisäilma H8 20,7 18,9 3,4

21 Tutkimusselostus 21 (53) Kuva 18. V2, tila V60. Viiltomittauksen tulos 50,1 %RH. Maton tartunta alustaansa melko heikko, ei poikkeavaa hajua, murtopinta liimassa. Kuva 19. V3, tila V08. Viiltomittauksen tulos 62,3 %RH. Maton tartunta alustaansa heikko, ei poikkeavaa hajua, murtopinta liimassa.

22 Tutkimusselostus 22 (53) Kuva 20. V4, tila V55. Viiltomittauksen tulos 64,0 %RH. Maton tartunta alustaansa heikko, ei poikkeavaa hajua, murtopinta liimassa. Kuva 21. V5, tila V04. Viiltomittauksen tulos 43,7 %RH. Maton tartunta alustaansa kohtalainen, ei poikkeavaa hajua, murtopinta liimassa.

23 Tutkimusselostus 23 (53) Kuva 22. V6, tila V58. Viiltomittauksen tulos 73,9 %RH. Maton tartunta alustaansa hyvä, ei poikkeavaa hajua, murtopinta liimassa ja tasoitteessa. Kuva 23. V7, tila V25. Viiltomittauksen tulos 64,8 %RH. Maton tartunta alustaansa hyvä, ei poikkeavaa hajua, murtopinta liimassa. Matto on liikuntasalin kumimatto.

24 Tutkimusselostus 24 (53) Kuva 24. V8, tila V44. Viiltomittauksen tulos 61,0 %RH. Maton tartunta alustaansa hyvä, ei poikkeavaa hajua, murtopinta tasoitteessa. Matto on lanttipintainen muovimatto. Kuva 25. V10, tila V15b. Viiltomittauksen tulos 76,2 %RH. Maton tartunta alustaansa heikko, ei poikkeavaa hajua, murtopinta liimassa.

25 Tutkimusselostus 25 (53) Kuva 26. V11, tila V13. Viiltomittauksen tulos 78,3 %RH. Maton tartunta alustaansa ok, ei poikkeavaa hajua, murtopinta liimassa. Taulukko 2. Hetkellisten kosteusmittausten tulokset. Taulukossa on esitetty lämpötila (t), suhteellinen kosteus (RH) ja ilman kosteussisältö (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste PR1, tila V05 PR2, tila V08 PR4, tila V25 RAK3, tila V Materiaalinäytteet Mittaussyvyys mittapää (nro) t [ºC] RH [%] abs [g/m 3 ] hiekka H4 17,4 41,7 6,2 sisäilma H3 19,7 19,9 3,4 hiekka H1 15,2 71,2 9,3 sisäilma H2 21,6 16,6 3,0 hiekka H3 18,2 94,3 14,7 sisäilma H2 20,6 13,0 2,3 hiekka H1 13,8 86,2 10,3 mineraalivilla H3 15,5 25,6 3,4 sisäilma H4 20,9 16,2 3,0 Rakennuksen alapohjarakenteista otettiin rakenneavausten yhteydessä yksi materiaalinäyte mikrobianalyysiä varten. Näyte otettiin alapohjan mineraalivillalämmöneristeestä. Näytteenottokohdat on esitetty liitteen 1 pohjapiirustuksessa ja laboratorioanalyysi on kokonaisuudessaan liitteenä 2. Yhteenveto materiaalinäytteistä on esitetty seuraavassa: Näyte M4, tila V59, lämmöneriste o selvä mikrobikasvu materiaalissa, suuri homepitoisuus, indikaattorimikrobeita

26 Tutkimusselostus 26 (53) 7.5 Haitta-ainenäytteet Rakennuksen alapohjarakenteista otettiin rakenneavausten yhteydessä kaksi näytettä asbestianalyysiä varten. Lisäksi näytteestä 1 analysoitiin PAH-yhdisteet. Näytteet otettiin alapohjan bitumisivelystä (tilasta V59) ja bitumiliimasta (tilasta V08). Näytteenottokohdat on esitetty liitteen 1 pohjapiirustuksessa ja laboratorioanalyysi on kokonaisuudessaan liitteenä 3. Yhteenveto haitta-ainenäytteistä on esitetty seuraavassa: Näyte HA1, tila V59, bitumisively o ei asbestia o ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi, PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus alittaa ohjearvon mutta PAH-yhdisteet tulee huomioida purkutöissä Näyte HA2, tila V08, bitumiliima o sisältää asbestia (tyyppi: antofylliitti) 7.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen betonirakenteisen alapohjan kosteusteknisessä toiminnassa ei havaittu (kosteusmittausten, tehtyjen havaintojen ja rakennesuunnitelmien perusteella) merkittäviä puutteita. Maaperästä rakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus on vähäinen. Lattiapäällysteissä ei havaittu viitteitä vaurioista ja lattiapäällysteiden alapuolinen suhteellinen kosteus vaihteli %RH välillä. Muovimatolle kriittisenä kosteuspitoisuutena pidetään tavanomaisesti 85 %RH. Mikrobiperäisten epäpuhtauksien ja radonin kulkeutuminen maaperästä huoneilmaan estetään tyypillisesti tiiviillä alapohjarakenteella. Alapohjan ja liittyvien rakenneosien välisissä rakenneliittymissä ja alapohjassa olevissa läpivienneissä havaittiin merkittäviä, rakennusajankohdalle tyypillisiä, ilmavuotoreittejä, joiden kautta maaperän ja alapohjan epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Alapohjarakenteet on toteutettu ilman erillisiä liikuntasaumoja ja rakenteessa havaitut halkeamat johtuvat betonin kuivumiskutistumasta. Suosittelemme alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantamista (rakenneliittymät, läpiviennit, tarkastusluukut ja halkeamat). Onnistuneen lopputuloksen saavuttaminen edellyttää detaljitason korjaussuunnittelua ja työn aikaista laadunvarmistusta. Lattiapäällysteisiin kohdistuvien toimenpiteiden yhteydessä tulee huomioida vanhan mattoliiman sisältämä asbesti. Alapohjarakenteeseen/tarkastusluukkuihin kohdistuvien korjaustöiden yhteydessä suosittelemme selvittämään syyn tilan V14 edustalla olevan luukun pohjalla havaittuun irtoveteen. Tiloissa V58 ja V59 oleva alipaineistus toimii hyvin estäen rakenteen sisältämien epäpuhtauksien (lämmöneristeessä havaittu selvää mikrobikasvua, ks. kohta 7.4) kulkeutumisen sisäilmaan. Yleisesti ottaen puurakenteisten alapohjarakenteiden koneellinen alipaineistus ei ole suositeltavaa, koska sisäilman kosteus voi tiivistyä alapohjarakenteen kylmiin rakenneosiin aiheuttaen paikallisia kosteusvaurioita. Lisäksi maaperän kosteus voi nousta kapillaarisesti lattian puurakenteisiin ja lämmöneristeisiin niillä kohdilla, joissa kapillaarikatkokerros (bitumisively) ei toimi suunnitellusti. Suosittelemme purkamaan puurakenteisen alapohjan, puhdistamaan alustatilan ylimääräisestä materiaalista ja roskasta ja uusimaan lattian betonirakenteiseksi. Väestönsuojan alapohjarakenteen kosteusteknisessä toiminnassa havaittiin puutteita, sillä rakenteessa ei ole erillistä kapillaarikatkokerrosta. Kellarin alapohjarakenne toimii maalipinnoitetuilta alueiltaan hyvin mutta vinyylilaattapäällysteisillä alueilla päällysteen vaurioituminen maaperän kosteusrasituksen vuoksi on mahdollista. Suosittelemme poistamaan tiiviit lattiapäällysteet väestönsuojasta (tilat V002 ja V004) muiden alapohjarakenteisiin kohdistuvien korjausten yhteydessä. Uutena pintarakenteena voidaan

27 Tutkimusselostus 27 (53) käyttää hyvin kosteutta kestävää ja vesihöyryä läpäisevää materiaalia, esim. maali tai keraaminen laatta. Korjaustoimenpiteet suositellaan toteutettavaksi 0-2 vuoden kuluessa. 8 Ulkoseinät, ikkunat ja sokkelit 8.1 Rakenteet ja havainnot rakenneavauksista Rakennuksen ulkoseinät ovat pääosin tiili-villa-tiili rakenteisia. Muutamassa kohdassa ulkoseinä on levyrakenteinen. Ikkunat ovat kaksipuitteisia kaksi- tai kolmilasisia puuikkunoita (MS tai MSE). Laajennusosa RAK4 (US, noin 200 mm x 200 mm), tila V55 RAK5 (US, noin 200 mm x 200 mm), tila V13 Ulkoseinän rakenne sisältä ulospäin lueteltuna: kalkkihiekkatiili 130 mm mineraalivilla mm kalkkihiekkatiili (avausta ei jatkettu) Rakenneavauksessa RAK4 havaittiin hiiren ulosteita ja seinä-lattialiittymässä rako. Aistinvaraisesti avauksesta ei havaittu vaurioita tai poikkeavia hajuja. Avauksesta otetussa mikrobinäytteessä M5 todettiin selvää mikrobikasvua. Rakenne on toteutettu tuulettumattomana. Laajennusosa RAK1 (US, noin 200 mm x 200 mm), tila V55 Ulkoseinän rakenne sisältä ulospäin lueteltuna: tasoite 10 mm punatiili/reikätiili mm mineraalivilla 120 mm Rakenneavauksessa RAK5 alapohjan ja ulkoseinän liittymässä havaittiin solumuovierotuskaista. Ulkoseinän mineraalivillaeriste jatkuu lattiapinnan alapuolelle. Aistinvaraisesti avauksesta ei havaittu vaurioita tai poikkeavia hajuja.

28 Tutkimusselostus 28 (53) alaosassa bitumisively kalkkihiekkatiili (avausta ei jatkettu) Alkuperäinen osa RAK2 (US, noin 200 mm x 200 mm), tila V58 Tiilirakenteisen ulkoseinän rakenne sisältä ulospäin lueteltuna: tasoite 10 mm kalkkihiekkatiili 130 mm uretaanilevy 110 mm (avausta ei jatkettu) Rakenne on toteutettu tuulettumattomana, ja sokkelibetonissa havaittiin bitumisively. Ulkoseinän sisäkuori jatkuu lattiapinnan alapuolelle, ja lattia-seinäliittymässä havaittiin selvä rako. Rakenneavauksesta havaittiin ilmavirtaus sisään päin, mutta aistinvaraisesti avauksesta ei havaittu vaurioita tai poikkeavia hajuja. RAK2 (US, noin 200 mm x 200 mm), tila V58 Puurakenteisen ulkoseinän rakenne sisältä ulospäin lueteltuna: kipsilevy 13 mm höyrynsulkumuovi puurunko + mineraalivilla 120 mm kalkkihiekkatiili/sokkelin betoni (avausta ei jatkettu) Puurunkoisen seinän höyrynsulkumuovi on taitettu lattian lastulevyn alle, mutta sitä ei ole liitetty ilmatiiviisti tiiliseinään. Seinän puurunko ja mineraalivilla jatkuvat noin 10 cm lattiapinnan alapuolelle. Puurungossa havaittiin kosteuden aiheuttamia jälkiä ja ruosteisia nauloja, ja avauksesta otetussa mikrobinäytteessä M3 todettiin selvää mikrobikasvua. Sokkelissa on bitumisively. Puurungon alapuolisesta kosteuseristyksestä ei ole tietoa. Katkoviivalla on esitetty tiiliseinän ja puurunkoisen seinän raja. Aistinvaraisesti avauksesta ei havaittu vaurioita tai poikkeavia hajuja.

29 Tutkimusselostus 29 (53) 8.2 Havainnot Kuva 27. Alkuperäisen osan ulkoseinissä on ikkunoiden yläpuolella betonirakenteinen ylityspalkki, ns. leukapalkki. Tiilimuurauksen ja leukapalkin välissä ei ole vedenpoistoreittiä. Julkisivuissa ei havaittu merkittäviä vaurioita tai tiilien pakkasrapautumista. Julkisivumuurauksessa todettiin yksittäisiä irronneita tiiliä ja yhdessä kohdassa tiili puuttui kokonaan. Lisäksi ulkoseinien ja pilareiden liittymissä sekä betonirakenteisissa leukapalkeissa todettiin halkeilua. Ulkoseinärakenne on toteutettu rakennepiirustusten ja rakenneavausten mukaan tuulettumattomana rakenteena eikä tiilimuurauksen alaosissa ole tuuletusaukkoja. Ulkoseinien yläosissa ei havaittu myrskypeltejä. Rakennuksen puuikkunat (MS ja MSE) ovat huonokuntoisia, ja ikkunaliittymissä on merkittäviä epätiiveyskohtia. Ikkunapeltien kallistukset ovat puutteelliset ja niiden pinnoitteissa todettiin lohkeilua. Ikkunapuitteiden maalipinnoitteessa esiintyy paikoin hilseilyä ja lohkeilua, ja ikkunoiden puurakenteissa havaittiin paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä ja ikkunatiivisteissä todettiin monin paikoin puutteita. Ikkunapenkit ovat laajennusosalla levyrakenteiset ja alkuperäisellä osalla kiviainesrakenteiset, ja niissä havaittiin merkkisavulla tarkasteltuna selvää ilmavuotoa. Ikkunoiden havainnot koskevat sekä alkuperäistä että laajennusosaa. Ulkoseinien sisäpinnat olivat alkuperäisellä osalla alaosasta tasoitettuja ja yläosasta puhtaaksimuurattuja ja laajennusosalla kauttaaltaan puhtaaksimuurattuja. Tilan V44 seinässä havaittiin halkeama, josta oli ilmavirtaus merkkisavulla tarkasteltuna sisäänpäin. Havaintoja rakenteista ja rakenneavauksista on esitetty seuraavissa kuvissa.

30 Tutkimusselostus 30 (53) Kuvat 28 a ja b. Rakennuksessa oli muutamia levyseiniä. Kuvassa b näkyy myös tilan V58 alapohjan alipaineistuksen poistoilma-aukko. Kuvat 29 a ja b. Seinän yläosan leukapalkissa on halkeama (kuva a, punaisen katkoviivan yläpuolella). Leukapalkin alapinnassa havaittiin teräskorroosiota (paljastuneet teräkset ympyröity kuvaan b).

31 Tutkimusselostus 31 (53) Kuva 30. Tuulikaapin V47 edustalla ulkoseinästä puuttui tiili. Kuvat 31 a ja b. Ulkoseinien sisäpinnat olivat alkuperäisellä osalla alaosasta tasoitettuja (kuva a) ja yläosasta puhtaaksimuurattuja ja laajennusosalla kauttaaltaan puhtaaksimuurattuja (kuva b).

32 Tutkimusselostus 32 (53) Kuvat 32a ja b. Ulkoseinien ja pilarien liittymissä havaittiin halkeamia. Kuva a tilasta V28, kuva b tilasta V19. Kuvassa a näkyy ilmavuotoon viittaavaa seinän likaantumista. Kuvat 33a ja b. Tuulikaapeissa (V47 ja V56) peltilistan takaa on suora yhteys ulkoseinän eristetilaan. Molemmissa tuulikaapeissa eristetilasta havaittiin voimakas ilmavirtaus sisäilmaan.

33 Tutkimusselostus 33 (53) Kuvat 34a ja b. Puuikkunoiden maalipinta oli huonokuntoinen. Tuuletusikkunan puitevälissä havaittiin vesivuotojälkiä. Kuvat 35a ja b. Ikkunaliittymissä havaittiin ilmatiiveyspuutteita.

34 Tutkimusselostus 34 (53) Kuvat 36 a ja b. Osassa ikkunoista todettiin merkittäviä käyntiongelmia ja tiivistepuutteita. Kuva 37. Alkuperäisen osan kiviainesrakenteisissa ikkunapenkeissä havaittiin ilmavuotoja.

35 Tutkimusselostus 35 (53) Kuvat 38 a c. Puisissa ikkunapenkeissä havaittiin tiiveyspuutteita. Irrotetun ikkunapenkin takana havaittiin ilmayhteys ulkoseinän eristetilaan.

36 Tutkimusselostus 36 (53) Kuva 39. Ikkunapellitysten kallistukset ovat loivia ja pellitysten maalipinnoite hilseilee. Ikkunapellitysten liittymissä on vesitiiveyspuutteita. Kuvat 40a ja b. Ikkunaliittymissä havaittiin merkittäviä ilma- ja vesitiiveyspuutteita. Ikkunaliittymistä on suora yhteys eristetilaan. Puuikkunoiden puuosat olivat huonokuntoisia.

37 Tutkimusselostus 37 (53) 8.3 Materiaalinäytteet Rakennuksen ulkoseinärakenteista otettiin rakenneavausten yhteydessä viisi materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten. Näytteet otettiin ulkoseinän mineraalivillalämmöneristeestä. Näytteenottokohdat on esitetty liitteen 1 pohjapiirustuksessa ja laboratorioanalyysi on kokonaisuudessaan liitteenä 2. Yhteenveto materiaalinäytteistä on esitetty seuraavassa: Näyte M1, tila V08, lämmöneriste o ei mikrobikasvua materiaalissa Näyte M2, tila V08, lämmöneriste o ei mikrobikasvua materiaalissa Näyte M3, tila V58, lämmöneriste o selvä mikrobikasvu materiaalissa, suuri homepitoisuus, indikaattorimikrobeita, bakteereissa suuri sädesienipitoisuus Näyte M5, tila V55, lämmöneriste o selvä mikrobikasvu materiaalissa, suuri homepitoisuus, indikaattorimikrobeita Näyte M6, tila V13, lämmöneriste o selvä mikrobikasvu materiaalissa, suuri homepitoisuus, indikaattorimikrobeita, bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 8.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Rakennuksen ulkoseinät ovat pääosin tiili-villa-tiili rakenteisia ilman tuuletusväliä. Muuraus itsessään läpäisee vettä ja myös saumoista ja liittymistä voi kulkeutua vettä ulkokuoren sisäpintaan / lämmöneristekerrokseen. Tiilikuorimuurille on tyypillistä, että vesisade kastelee muurauksen siten, että ajoittain myös eristetilaan pääsee vettä ja eristetilassa on ajoittain suotuisat olosuhteet mikrobikasvulle. Puuttuvan tuuletusvälin johdosta rakenteen kuivumiskyky on heikko ja ulkovaipan lämmöneristeissä havaittiin paikoin viitteitä materiaalin kosteus- ja mikrobivaurioista. Ulkoseinärakenteissa havaittiin merkittäviä ilmatiiveyspuutteita, joiden kautta ulkoseinärakenteiden epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Ulkoseinien sisäkuoren ilmatiiveydessä on yleisesti puutteita, merkittävimpinä alkuperäisten ikkunoiden ja ulkoseinien liittymät, joiden kautta epäpuhtaudet voivat kulkeutua (rakenteeseen nähden alipaineiseen) sisäilmaan. Koska sisätiloissa oleskeleva voi altistua lämmöneristeen mikrobivaurioista peräisin oleville epäpuhtauksille, pidetään ulkoseinien mikrobivaurioita asumisterveysasetuksen (STMa 545/2015) mukaisen toimenpiderajan ylittymisenä. Rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan voi kulkeutua myös muita epäpuhtauksia, kuten teollisia mineraalikuituja ja katupölyä sekä muita ulkoilman epäpuhtauksia. Tiili-villa-tiili-ulkoseinärakenteen raskaat rakenteelliset muutostyöt eivät ole välttämättömiä, mikäli ilmatiiveyden parantaminen tehdään järjestelmällisesti ja erillisen suunnitelman mukaan koko kiinteistöön. Suosittelemme ensimmäisenä toimenpiteenä parantamaan alkuperäisten ikkunoiden ja ulkoseinien liittymien ilmatiiveyttä. Tiloissa, joissa sisäilma on koettu puutteelliseksi, voidaan lisäksi tehdä paikallisia korjauksia, joissa tiivistetään ikkunoiden ja ulkoseinien sekä niihin liittyvien rakenteiden liittymät. Puhtaaksi muuratut seinäpinnat voidaan tiivistää ilmatiiviillä pinnoitteella (esim. Blowerproof Liquid tai TKR-pinnoite) tai ylitasoittaa kuituvahvistetulla tasoitteella ja maalata. Toimenpiteellä voidaan estää rakennuksen ulkovaipan epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Rakenteiden ilmatiiveyden parantamiseen liittyvät toimenpiteet vaativat kokemustemme mukaan erityisen tarkkaa suunnittelua, toteutusta ja laadunvarmistusta, jotta korjauksella voidaan saavuttaa hyvä lopputulos.

38 Tutkimusselostus 38 (53) Alkuperäiset ikkunat lähestyvät tai ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä, joten suosittelemme uusimaan ikkunat lähivuosina. Samassa yhteydessä sisäkuoren ikkuna-ulkoseinäliittymien ilmatiiveys voidaan varmistaa pysyvillä ratkaisuilla. Ikkunaliittymien vesitiiveyttä suositellaan parannettavaksi jo ennen ikkunoiden uusimista lisävaurioitumisen estämiseksi. Puurakenteisissa ulkoseinissä todettiin merkittäviä puutteita kosteusteknisessä toiminnassa ja lämmöneristeissä esiintyy mikrobivaurioita. Suosittelemme uusimaan puurakenteiset ulkoseinät kokonaisuudessaan muiden korjaustöiden yhteydessä. Ikkunoiden ylityspalkki muodostaa kosteusteknisesti tarkasteltuna riskirakenteen. Rakennuksen ulkoseinä on tuulettumaton kuorimuurirakenne eikä palkin yläpuolelle kulkeutuvan kosteuden poisohjausta ole huomioitu. Tiiliverhous läpäisee runsaasti vettä, minkä vuoksi osa julkisivupinnalle satavasta vedestä tunkeutuu myös tiiliverhouksen takana oleviin rakenneosiin. Ulkoseinän kosteusrasitusta lisää rakennuksen räystäättömyys. Teräsbetoninen leukapalkki patoaa ulkoseinän läpi pääsevän veden seinärakenteen sisään, jolloin eristetilan mikrobivaurioitumisriski ja palkin raudoiteterästen korroosioriski kasvavat. Leukapalkki toimii myös mahdollisena kylmäsiltana rakenteessa, ja betonisen leukapalkin muodonmuutokset voivat aiheuttaa halkeilua ulkoseinän tiiliulkokuoressa. Suosittelemme rakennuksen 1969 valmistuneilla osilla betonisten ikkunanylityspalkkien ta, jossa rakenteiden kuntoa selvitetään rakenneavauksin, materiaalinäytteiden mikrobianalyysien avulla sekä leukapalkkirakenteiden lämpökuvauksella. Ulkoseinärakenteisiin kohdistuvat toimenpiteet tarkentuvat kuntotutkimuksen yhteydessä.

39 Tutkimusselostus 39 (53) 9 Väliseinät 9.1 Rakenteet Väliseinät ovat puhtaaksimuurattuja tiiliseiniä tai kevyitä puurakenteisia seiniä. Rakennuksen laajennusten yhteydessä ulkoseinät on jätetty sellaisenaan väliseiniksi. Kuva 41. Vuonna 1988 valmistuneen laajennusosan väliseinän toteutus (leikkaus 2-2). Väliseinän kohdalla on lämmöneristetty laattavahvennus. (Perustusleikkaukset, Insinööritoimisto Esa Salo Ky, )

40 Tutkimusselostus 40 (53) Kuva 42. Vuonna 1988 valmistuneen laajennusosan väliseinän toteutus (leikkaus 5-5, liikuntasali). (Perustusleikkaukset, Insinööritoimisto Esa Salo Ky, ) 9.2 Havainnot Väliseiniksi jätettyjen entisten ulkoseinien liittymät on peitetty peltilistoilla. Peltilistojen takaa havaittiin ilmavuotoja ja epätavanomaista hajua. Havaintoja rakenteista ja rakenneavauksista on esitetty seuraavissa kuvissa. Alapohjan ja seinien liittymiin liittyvät havainnot on esitetty kappaleessa 7.1.

41 Tutkimusselostus 41 (53) Kuvat 43 a ja b. Alkuperäisen osan ulkoseinät on jätetty sellaisenaan väliseiniksi rakennuksen laajennusten yhteydessä ja liittymät on peitetty peltilistoilla. Vasen kuva (kuva a) on vuonna 2001 rakennetun laajennuksen päädystä. Käytävällä havaittiin lievä mikrobiperäinen haju, mutta eristeessä ei todettu mikrobikasvua. Peltilistan takaa havaittiin selvä ilmavirtaus sisäilmaan. Oikea kuva (kuva b) on vuonna 1988 rakennetun laajennuksen päädystä. Eristetilassa ei todettu mikrobikasvua tai havaittu ilmavirtausta, mutta alapohjan alipaineistus voi vaikuttaa ilmavirtauksiin myös väliseinässä. Kuvat 44 a ja b. Liikuntasalin välinevaraston oven karmissa on ilmayhteys entisen ulkoseinän mineraalivillaeristekerrokseen. Välinevaraston puolella oven karmin ja vanhan ulkoseinän väli on peitetty peltilistalla. Peltilistan takana on suora yhteys eristetilaan, josta havaittiin ilmavirtaus sisäilmaan päin.

42 Tutkimusselostus 42 (53) Kuvat 45a ja b. Liikuntasalin välinevaraston mineraalivillaeriste jatkuu lattiapinnan alapuolelle. Kuva 46. Tilan V19 oven karmista puuttuu lista, ja raossa on mineraalivillaa.

43 Tutkimusselostus 43 (53) Kuva 47. Tilan V66 väliseinässä on vaurio. Pintakosteudenosoittimen lukema vauriokohdassa oli Materiaalinäytteet Rakennuksen väliseinärakenteista otettiin rakenneavausten yhteydessä kaksi materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten. Näytteet otettiin alkuperäisen osan vanhojen ulkoseinien mineraalivillalämmöneristeestä. Näytteenottokohdat on esitetty liitteen 1 pohjapiirustuksessa ja laboratorioanalyysi on kokonaisuudessaan liitteenä 2. Yhteenveto materiaalinäytteistä on esitetty seuraavassa: Näyte M7, alkuperäisen osan ja vuoden 2001 laajennusosan väliseinä, lämmöneriste o ei mikrobikasvua materiaalissa Näyte M8, tila V10, alkuperäisen osan ja laajennusosan 1988 väliseinä, lämmöneriste o ei mikrobikasvua materiaalissa 9.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Vanhojen ulkoseinien eristetiloissa on tavanomaisesti aina jossain määrin epäpuhtauksia. Peltilistojen ilmatiiveydessä on yleisesti puutteita, joiden kautta epäpuhtaudet voivat kulkeutua (rakenteeseen nähden alipaineiseen) sisäilmaan. Väliseinien mineraalivillanäytteissä ei havaittu mikrobikasvustoa. Rakenteiden epätiiveyskohtien kautta sisäilmaan voi kulkeutua myös muita epäpuhtauksia, kuten teollisia mineraalikuituja. Käytävätiloissa sisäilmaan yhteydessä olevien teollisten mineraalikuitujen vaikutus sisäilman laatuun on melko suuri. Puhtaaksi muuratut seinäpinnat voidaan tiivistää ilmatiiviillä pinnoitteella (esim. Blowerproof Liquid tai TKR-pinnoite) tai ylitasoittaa kuituvahvistetulla tasoitteella ja maalata. Toimenpiteellä voidaan estää rakennuksen ulkovaipan epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. Rakenteiden ilmatiiveyden parantamiseen liittyvät toimenpiteet

44 Tutkimusselostus 44 (53) 10 Märkätilat 10.1 Havainnot vaativat kokemustemme mukaan erityisen tarkkaa suunnittelua, toteutusta ja laadunvarmistusta, jotta korjauksella voidaan saavuttaa hyvä lopputulos. Vaihtoehtona on myös tiilimuurauksen ja eristetilan purkaminen. Muiden korjaustöiden yhteydessä suosittelemme tilan V66 seinässä havaitun kosteusvaurion korjausta erillisen suunnitelman mukaan. Väliseinän ja alapohjan liittymien toimenpide-ehdotukset on esitelty kappaleessa 7.6. Märkätilojen rakenteet on esitetty kappaleissa Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt., REF _Ref \r \h 8.1 ja 9.1. Märkätilojen lattiapäällysteenä on muovimatto (vihreä tai punainen), märkätilan uusi muovimatto (harmaa) tai keraaminen laatta. Märkätiloissa havaittiin paikallisesti kohonneita kosteuspitoisuuksia mm. vesikalusteiden ja lattiakaivojen ympärillä. Vanhat muovimatot olivat ikääntyneitä, ja alapohjan läpivientien vesitiiveys vaihteli. Kuvat 48 a ja b. Yleiskuvia pesu- ja wc-tiloista. Kuvassa b on vanha muovimatto.

45 Tutkimusselostus 45 (53) Kuvat 49 a ja b. Märkätiloissa havaittiin yksittäisiä pintamateriaalivaurioita. Kuva 50. Suihkuhuoneessa V53 lattiapäällysteenä oli uusi märkätilan muovimatto, joka oli liitetty tiiviisti kaivon tiivistysrenkaaseen.

46 Tutkimusselostus 46 (53) Kuva 51. Suihkuhuoneessa V53 lattia-seinäliittymän ja läpiviennin vesitiiveys oli varmistettu muovimaton ylösnostolla. Seinällä ylösnosto jatkui seinän keraamisen laatoituksen taakse. Kuva 52. Wc-tilassa V51 V53 lattia-seinäliittymän ja läpiviennin vesitiiveys oli varmistettu muovimaton ylösnostolla.

47 Tutkimusselostus 47 (53) Kuva 53. Pesutilojen keraamisen laatoituksen saumoissa havaittiin tummentumaa Kosteusmittaukset Märkätilojen lattiapäällysteiden alapuolelta suoritettiin kosteusmittauksia viiltomenetelmällä kohonneiden pintakosteuskartoituksen tulosten varmentamiseksi. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 3. Viiltomittausten yhteydessä lattiapäällysteiden kuntoa arvioitiin aistinvaraisesti havainnoiden. Havainnot on esitetty seuraavissa kuvissa. Taulukko 3. Märkätilojen alapohjan lattiapäällysteiden alapuolelle tehtyjen viiltomittausten tulokset. Taulukossa on esitetty lämpötila (t), suhteellinen kosteus (RH) ja ilman kosteussisältö (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste V1, tila V67 V9, tila V51 Mittaussyvyys mittapää (nro) t [ºC] RH [%] abs [g/m 3 ] muovimaton alus H8 19,5 88,7 14,9 sisäilma H7 18,6 21,2 3,5 muovimaton alus H7 18,9 71,3 11,5 sisäilma H8 17,0 22,5 3,3

48 Tutkimusselostus 48 (53) Kuva 54. V1, tila V67. Viiltomittauksen tulos 88,7 %RH. Matto irti alustastaan, hieman liimainen haju, murtopinta liimassa. Kuva 55. V9, tila V51. Viiltomittauksen tulos 71,3 %RH. Maton tartunta alustaansa kohtalainen, voimakas liimamainen haju, murtopinta liimassa ja tasoitteessa Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Märkätilojen lattiapäällysteet olivat pääosin hyvässä kunnossa, ja pintakosteudenosoittimen lukemat olivat pääosin tavanomaisia. Osassa märkätiloja oleva vanha punainen muovimatto on ikääntynyt, ja osassa näistä tiloista havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Suosittelemme märkätilojen pinnoitteiden uusimista ja rakenteiden koneellista kuivatusta tilassa V67 sekä tiloissa, joissa on ikääntynyt (punainen) muovimatto.

49 Tutkimusselostus 49 (53) 11 Muut sisäilmaan liittyvät havainnot Rakennuksen käytävillä on alakatto. Alakattotiloissa on pussitettua mineraalivillaa, jonka päällä havaittiin runsaasti pölyä. Opetustiloissa kattopintana on akustolevytetty maalattu betoni. Kuvat 56a ja b. Yläpohjan kantava rakenne opetustiloissa on alkuperäisellä osalla ylälaattapalkisto ja laajennusosalla ontelolaatta. Kantavan rakenteen alapinta akustolevytetty. Kuva 57. Laajennusosan käytävätiloissa yläpohjassa on reikäpeltinen alakatto. Alakattotilassa on äänieristeenä pussitettu mineraalivilla.

50 Tutkimusselostus 50 (53) Kuva 58. Alakattotilassa havaittiin runsaasti pölyä. Mineraalivillat ovat useiden pussien kohdalla paljaana. Kuva 59. Liikuntasalin (ja väestönsuojan) katossa havaittiin reunoiltaan avoimia mineraalivilla-akustiikkalevyjä.

51 Tutkimusselostus 51 (53) Kuva 60. Tilan V59 katossa havaittiin vaurioituneita akustiikkalevyjä. Kuva 61. Tilan V12 katossa havaittiin vesikattovuotoon viittaava pinnoitevaurio. Vaurioalueella ei havaittu kohonneita pintakosteuslukemia Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Aulan alakattotilojen eristeistä sekä liikuntasalin ja tilan V59 akustiikkalevyistä voi kulkeutua mineraalivillakuituja sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua. Suosittelemme uusimaan alakatot muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Lisäksi liikuntasalin, väestönsuojan ja tilan 59 (vaurioituneet) akustiikkalevyt tulee uusia tai vaihtoehtoisesti pinnoittaa.

52 Tutkimusselostus 52 (53) Tilan V12 katossa havaittu pinnoitevaurio on ilmeisesti aiheutunut puutteista vesikatteen vesitiiveydessä. Tutkimushetkellä vaurioalue oli pintakosteuden tunnistella tarkasteltuna kuiva ja tilaajalta saadun tiedon mukaan vesikatteeseen on tehty paikallisia korjauksia kesällä 2018, mitkä viittaavat siihen, että vuotojälki on vanha. Suosittelemme vaurioalueen pinnoitekorjausta muiden korjaustoimenpiteiden yhteydessä. 12 Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista Seuraavassa on esitetty suositeltavat sisäilman laadun parantamiseen tai rakenteiden kosteustekniseen parantamiseen liittyvät toimenpiteet. Korjaustyöt tulee pääsääntöisesti suorittaa erillisen detaljitasoisen korjaussuunnitelman mukaan Jatkotutkimustarpeet Suosittelemme seuraavien jatkotutkimusten suorittamista vauriomekanismin ja laajuuden selvittämiseksi, korjaustarpeen ja sen kiireellisyyden arvioimiseksi sekä toimenpide-ehdotusten tarkentamiseksi: 12.2 Kiireelliset toimenpiteet rakennuksen 1969 valmistuneilla osilla betonisten ikkunanylityspalkkien, jossa rakenteiden kuntoa selvitetään rakenneavauksin, materiaalinäytteiden mikrobianalyysien avulla sekä leukapalkkirakenteiden lämpökuvauksella. Suosittelemme seuraavien sisäilman laatuun liittyvien korjaustoimenpiteiden suorittamista viipymättä: alkuperäisten ikkunoiden ja ulkoseinien liittymien sekä vanhojen ulkoseinien (nykyisin väliseiniä) ilmatiiveyden parantaminen sisäpuolelta erillisen korjaussuunnitelman mukaan o puhtaaksi muuratut seinäpinnat voidaan tiivistää ilmatiiviillä pinnoitteella (esim. Blowerproof Liquid tai TKR-pinnoite) tai ylitasoittaa kuituvahvistetulla tasoitteella ja maalata. o rakenneliittymät voidaan tiivistää esim. liitosnauhoilla ikkunaliittymien vesitiiveyden parantaminen ulkopuolelta lisävaurioitumisen estämiseksi vuoden kuluessa suoritettavat toimenpiteet Suosittelemme seuraavien sisäilman laatuun ja rakenteiden kosteustekniseen toimintaan liittyvien korjaustoimenpiteiden suorittamista 0 2 vuoden kuluessa: tilojen V58 ja V59 puurakenteisen alapohjan purkaminen, alustatilan puhdistusylimääräisestä materiaalista ja roskasta ja lattian uusiminen betonirakenteiseksi erillisen korjaussuunnitelman mukaan alapohjarakenteen ilmatiiveyden parantaminen (rakenneliittymät, läpiviennit, tarkastusluukut ja halkeamat) erillisen korjaussuunnitelman mukaan paikalliset märkätilojen korjaukset alkuperäisten ikkunoiden uusiminen o samassa yhteydessä sisäkuoren ikkuna-ulkoseinäliittymien ilmatiiveyden varmistaminen pysyvillä ratkaisuilla. kevytrakenteisten ulkoseinien uusiminen kokonaisuudessaan tilan V66 seinän pinnoitevaurion korjaaminen

53 Tutkimusselostus 53 (53) ulkopuolisen salaojitus- ja sadevesijärjestelmän uusiminen sekä ulkopuolisen veden- ja lämmöneristyksen asentaminen sokkeleihin o samalla piha-alueiden kallistusten parantaminen rakennuksesta poispäin viettäviksi väestösuojan tiiviiden lattiapäällysteiden poistaminen. Uusi pintarakenne hyvin kosteutta kestävää ja vesihöyryä läpäisevää, kuten maali tai keraaminen laatta. alakattojen uusiminen sekä liikuntasalin (ja väestönsuojan) ja tilan V59 akustiikkalevyjen uusiminen tai pinnoitus tilan V12 katon pinnoitevaurion korjaaminen 12.4 Korjaustöissä huomioitavaa Suurin osa edellä esitetyistä korjaustoimenpiteistä edellyttää erillisen korjaussuunnitelman laatimisen ennen korjauksiin ryhtymistä ja korjausten aikana riittävän valvonnan sekä laadunvarmistuksen. Esimerkiksi ilmatiiveyden parannuskorjauksissa myös korjaustöiden onnistumisen jälkiseuranta on suositeltavaa. Korjaustöiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon rakennusmateriaalien sisältämät haitta-aineet. Kaikkien sisäpuolisiin rakenteisiin kohdistuvien korjaustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen on suositeltavaa toteuttaa loppusiivous Sisäilmastoluokituksen 2018 mukaisesti kaksivaiheisena. Siivous toteutetaan pääasiassa imuroimalla ja nihkeäpyyhinnällä. Pölyn imuroinnissa tulee käyttää HEPA-suodattimella varustettua imuria. Kaikki korjattuihin tiloihin takaisin asennettavat tekstiilit ja kalusteet pestään ja/tai puhdistetaan ennen niiden asentamista takaisin. Korjaustöiden jälkeen on myös huolehdittava säännöllisestä pölyjen siivoamisesta, sisältäen myös yläpölyjen poistamisen. Siivoustyön laatua on suositeltavaa valvoa katselmuksella, jossa on mukana tilojen käyttäjien edustaja. Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tampere, Ella Lahtinen, DI Nuorempi asiantuntija Aapeli Räihä, DI Tiimipäällikkö Liitteet Jakelu Liite 1: Pohjapiirustukset Liite 2: Tulosraportti, Mikrobioni Oy, Liite 3: Tutkimusseloste TT 3319, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Mira Malmi-Jylänki, Tampereen kaupunki Tiedoksi - Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin.

54

55

56

57 raportti RM Aapeli Räihä Vahanen Rakennusfysiikka Oy Tampellan Esplanadi Tampere TULOSRAPORTTI KOHDE: NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Aapeli Räihä, Vahanen Rakennusfysiikka Oy, Näytteet on vastaanotettu laboratorioon ja viljelty ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa. Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla sukutai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli pmy/g ja sädesienipitoisuus yli pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa tarkastellaan myös mikrobilajistoa ja ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai lajien esiintymistä erityisesti, kun näytteen homepitoisuus on pmy/g. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 91 pmy/g tai 910 pmy/g kevyille materiaaleille. Määritysraja on ilmoitettu jokaisen näytteen kohdalla tulostaulukossa. MITTAUSEPÄVARMUUS: Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan. Menetelmän luonteesta johtuen mittausepävarmuuteen vaikuttaa myös itse mittaustulos, joten menetelmäkohtaista mittausepävarmuusarviota ei voida antaa. Laboratorion teknisen suorituksen mittausepävarmuus on homeille 5 % (M2-alusta) ja 6 % (DG18-alusta) sekä THG:llä muille bakteereille 19 % ja sädesienille 22 %. Teknisen suorituksen mittausepävarmuus kattaa tilavuusmittausten, siirrostilavuuden, laimennoskertoimen ja pesäkelaskennan mittausepävarmuudet. Mittausepävarmuus on huomioitu tulosten tulkinnassa. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/5 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

58 raportti RM YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: M1, Mineraalivilla, V08. ulkoseinä. home- ja bakteeripitoisuudet alle ei mikrobikasvua materiaalissa ulkopinta määritysrajan M2, Mineraalivilla, V08. ulkoseinä. home- ja bakteeripitoisuudet alle ei mikrobikasvua materiaalissa sisäpinta määritysrajan M3, Mineraalivilla, V58. ulkoseinä. suuri homepitoisuus, selvä mikrobikasvu materiaalissa alaohjauspuun päältä indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri sädesienipitoisuus M4, Mineraalivilla, V59. alapohja. alapinta suuri homepitoisuus, selvä mikrobikasvu materiaalissa indikaattorimikrobeita. Bakteeripitoisuus alle määritysrajan M5, Mineraalivilla, V55. ulkoseinä. alaosa suuri homepitoisuus, selvä mikrobikasvu materiaalissa indikaattorimikrobeita. Bakteeripitoisuus alle määritysrajan M6, Mineraalivilla, V13. ulkoseinä. alaosa suuri homepitoisuus, indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri sädesienipitoisuus selvä mikrobikasvu materiaalissa M7, Mineraalivilla, Laajennus vanha ulkoseinä. alaosa M8, Mineraalivilla, Laajennus vanha ulkoseinä. alaosa homepitoisuus alle määritysrajan, pieni ei mikrobikasvua materiaalissa bakteeripitoisuus home- ja bakteeripitoisuudet alle ei mikrobikasvua materiaalissa määritysrajan Lisätietoja: Ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa olevissa materiaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seurausta materiaalien kastumisesta ja sitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukana kertyneistä ulkoilman mikrobeista tai materiaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös teknisistä havainnoista. Kuopiossa, Marja Hänninen Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 2/5 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

59 raportti RM ANALYYSITULOKSET: Lyhenteiden selitykset: pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan * = kosteusvaurioindikaattori Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna. Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvio ja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Näyte: M1, Mineraalivilla, V08. ulkoseinä. ulkopinta (tutkimustunnus: RM190034) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Näyte: M2, Mineraalivilla, V08. ulkoseinä. sisäpinta (tutkimustunnus: RM190035) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Näyte: M3, Mineraalivilla, V58. ulkoseinä. alaohjauspuun päältä (tutkimustunnus: RM190036) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus *Aspergillus versicolor muut bakteerit 4500 Penicillium sp *sädesienet 9500 *Wallemia sp *Aspergillus sydowii 1800 Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Tulos THG-alustalla on arvio. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 3/5 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

60 raportti RM Näyte: M4, Mineraalivilla, V59. alapohja. alapinta (tutkimustunnus: RM190037) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus <mr *Aspergillus versicolor *Aspergillusryhmä Restricti 7300 Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Tulos M2-alustalla on arvio. Näyte: M5, Mineraalivilla, V55. ulkoseinä. alaosa (tutkimustunnus: RM190038) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus <mr *Aspergillusryhmä Restricti *Eurotium sp Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Näyte: M6, Mineraalivilla, V13. ulkoseinä. alaosa (tutkimustunnus: RM190039) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus *Scopulariopsis sp muut bakteerit *Aspergillus versicolor 2700 *sädesienet 5900 steriilit *Eurotium sp hiivat 910 Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Näyte: M7, Mineraalivilla, Laajennus vanha ulkoseinä. alaosa (tutkimustunnus: RM190040) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 8200 muut bakteerit 8200 *sädesienet <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 4/5 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

61 raportti RM Näyte: M8, Mineraalivilla, Laajennus vanha ulkoseinä. alaosa (tutkimustunnus: RM190041) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Menetelmän määritysraja näytteelle on 910 pmy/g VIITTEET: Asumisterveysasetus 545/2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Helsingissä Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Asumisterveysasetus 20. Valvira ohje 8/2016. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 5/5 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

62 Tutkimusseloste TT 3319 Laboratoriotutkimukset

63 Tutkimusseloste TT ( 2 ) Tilaajan tiedot Tilaaja Tampereen Tilapalvelut Oy Osoite Frenckellin aukio 2 K Postinumero Postitoimipaikka Tampere Yhteyshenkilön nimi Mira Malmi-Jylänki Yhteyshenkilön puhelin Yhteyshenkilön sähköposti mira.malmi-jylanki@tampere.fi Kohteen tiedot TT-tunnus 3319 Nimi Osoite Postinumero Kaupunki Valmistumisvuosi 1969 Tilauskoodi Tilauspäivämäärä Erityishuomiot Tutkimukset Tutkimus Näytetunnukset Tutkimuksia yht. Asbestianalyysi 1, 2 2 kpl PAH 1 kpl Muita tutkimuksia: Lisätietoa: Liite 1 Asbestianalyysiraportti (1 sivu) Liite 2 ALS Finland Oy:n analyysiraportti HL (3 sivua) Tutkimusraportti liitteineen 7 sivua Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille. Tämän tutkimusselosteen osittainen kopiointi on kielletty ilman Vahanen Rakennusfysiikka Oy:n kirjallista lupaa Näytteet # Tunnus Rakenneosa Pituus (min) Pituus (max) Leveys Ilmansuunta Tarkenne 1 1 alapohja V59, bitumisively 2 2 alapohja V08, bitumiliima

64 Tutkimusseloste TT ( 2 ) Laboratorion yhteyshenkilöt Vahanen Rakennusfysiikka Oy Linnoitustie 5 FI Espoo Puhelin: Fax: Projektinumero Yhteyshenkilön nimi Sähköposti Tilauksen kirjaajan nimi Sähköposti RAFY2627 Aapeli Räihä aapeli.raiha@vahanen.com Aapeli Räihä aapeli.raiha@vahanen.com

65 Tutkimusseloste TT 3319 Asbestianalyysi 1 (1) Tampereen kaupunki, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Tursonkatu Tampere ASBESTIANALYYSI Analyysimenetelmä Analyysit tehdään materiaalista riippuen stereo- ja polarisaatiomikroskoopeilla (VM) ja / tai pyyhkäisyelektronimikroskoopilla (SEM), joka on kvalitatiivista alkuaineanalyysiä varten varustettu energiadispersiivisellä röntgenspektrometrillä (EDS). Tutkimustulokset pätevät vain tutkituille näytteille. Asbestilla tarkoitetaan Valtioneuvoston asetuksessa 798/2015 seuraavien silikaattimineraalien kuitumaisia muotoja: aktinoliitti, antofylliitti, grüneriitti (amosiitti), krysotiili, krokidoliitti, tremoliitti ja erioniitti. Kohde Näytteenottaja Aapeli Räihä Tulokset Näyte Materiaali Asbestia Tyyppi Analyysi 1 Alapohja, V59, bitumisively Ei VM 2 Alapohja, V08, bitumiliima tasoitteiden välissä Kyllä Antofylliitti VM Espoossa Jaakko Säntti Erityisasiantuntija Maria Niskanen Asiantuntija Tämän dokumentin saa kopioida vain kokonaan, ellei yritys ole antanut kirjallista lupaa osittaiseen kopiointiin.