Fancy Jewellery for You. Kierretty. Hoo kas tässä!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fancy Jewellery for You. Kierretty. Hoo kas tässä!"

Transkriptio

1 kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti, 25 vuosikerta Helmikuu 2011 Lahjaksi Ystävälle! Kaunis kullattu ruusu kaiverruslaatalla HOPEISIA RIIPUKSIA KETJULLA Kivienkeli 1990 Twin Peaks 17 Kiviriipus 29 Kivisydän 29 KULTAISIA RIIPUKSIA Kaksoissydän Kivisydän Twin Peaks ketju ei kuulu hintaan 49 K HOPEISIA KORVAKORUJA Kivisydän 17 Fancy Jewellery for You Kivisydän 990 Kivisydän Virpin Kulta Fancy Kierretty Jewellery for You 25 Upea hopeinen solmioneula Fancy Jewellery for You OSTAMME JA OTAMME VAIHDOSSA KULTAA Suosittu enkeliavaimenperä 11 PRISMA KELJO, KYLMÄLAHDENTIE 8, JYVÄSKYLÄ PALOKANKESKUS, PALOKANORSI 1, PALOKKA FORUM, ASEMAKATU 7, JYVÄSKYLÄ Hyvä valikoima KALEVALA koruja HIIHTOLOMARIEHA Koko perheen iloinen hiihtolomarieha Ainolassa 26.2 klo 11 alkaen. Tule nauttimaan reippaasta ulkoilupäivästä; laskemaan mäkeä, paistamaan makkaraa ja lettuja. Paikalla on myös iloinen joukkue SDP:n kansanedustajaehdokkaita, jotka haastetaan pyllymäki-kisaan! Kahvilatilassa on mahdollisuus lämmittelyyn ja kivaan puuhailuun. Tervetuloa!! Järjestää TSL:n opintopiiri Eu:ta vai Evuskuntaa? Hoo kas tässä! Kuokkalan värikäs patruuna Julius Johnson herää eloon helmikuun myötä, räystäiden tippuessa. Vanha tuttu Kuokkalan vieras, kirjailija Panu Rajala on kirjoittanut näytelmän, jossa patruuna omassa salissaan kehuskelee jyväskyläläisille afääreitään ja odottaa Joel Lehtosta kylään purkaakseen tälle sappeaan. Patruunan osaan on kiinnitetty näyttelijä Kunto Ojansivu, joka pienimmille katsojille on tullut tutuksi Tonttu Toljanterina. Uusi rooli asettaa kuitenkin aina uudet haasteet. Ensi-ilta on valmisteilla ja esityksiä suunnitellaan kevättalviseen Kuokkalan kartanoon. Kuokkasessa: Pasi Lönn -nuorisokirjailija Lääkärinpalsta -kolesteroli Perhe -korvaamaton tukiverkko Seurakunta -helmikuun ohjelma

2 2 Pääkirjoitus PIIPAHDETTIIN PANKISSA Alkaneena vuonna 200 vuotta täyttävä Suomen Pankki järjesti kansalaisille taidenautinnon vailla vertaa. Alun perin nelipäiväiseksi tarkoitettu näyttely sai pääjohtaja Erkki Liikasen päätöksellä yhden päivän jatkoajan. Se antoi minullekin mahdollisuuden tutustua näyttelyyn, koska lisäpäivälle sattui kokousmatka Helsinkiin. Kiitokset pääjohtajalle jatkoajasta. Kaksi asiallista vartiomiestä laskivat yleisöä sisään 30 hengen ryhminä, vastailivat kysymyksiin ja opastivat ulos tulevaa väkeä oikeaan suuntaan. Ehdin esittää muutamia kysymyksiä heillekin. Pisimmillään 2 3 henkeä rinnakkain etenevä ihmisjono oli noin 400 metriä pitkä. Viimeisen näyttelypäivän viimeisen tunnin alkaessa kävijöitä oli ollut kaikkiaan n Oman puolituntisen jonotukseni jälkeen koitti maksuton taidenautinto, joka sai maallikon mykistymään. Kaikkiaan 103 teosta oli asetettu näytille kahteen kerrokseen. Lisäksi oli varattu video- ja esittelysali, jossa sai asiantuntijalta mainiota tietoa Suomen Pankin ja sen taidekokoelman historiasta. Eniten kiinnostusta näytti herättävän Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykki se Pariisissa ensiksi maalattu versio vuodelta Toinen, hieman erilaisempi Aino-maalaus on Ateneumissa. Suomen Pankin Aino -maalaus seikkaili eri omistajilla ulkomailla saakka, josta sen pyrki ostamaan eräs toinen suomalainen rahalaitos vuonna Silloin ulkomaille vietävään valuuttaan tarvittiin Suomen Pankin lupa ja pääjohtajana ollut Sakari Tuomioja taivutteli ostajakandidaattia ajatukseen, että maalauksen oikea paikka olisikin Suomen Pankki. Näin tapahtui ja siitä asti taideteos on ollut Suomen Pankissa, ripustettuna ensin hieman liian pieneen huoneeseen ja sittemmin tilavampaan, jossa se nyt nähtiin. Muita upeita teoksia olivat 1930 ja -40 luvuilta peräisin olleet tukinuittoa ja sadonkorjuuta esittävät Juho Rissasen lasimaalaukset ja Lennart Segerstråhlen Finlandia -freskot. Upeita töitä olivat myös pankin paikoilleen tilaamat seinän kokoiset Dora Jungin tekstiilityöt Kuparikanta ja Kultakanta luvulta. Myös neljä entistä presidenttiämme oli saanut sijansa taidekokoelmassa. Esillä olleet nimekkäiden taiteilijoiden pääosin realistisen taiteen teokset olisi hyvä olla suuremmankin katsojakunnan nähtävissä. Ehkä tapahtuma uusitaan jonkin ajan kuluttua. Kuokkalan Asukkaat ry Yhdistyksen Hallitus vuonna 2011 Aarre Mäkelä pj Kauko Järvinen sihteeri Pirjo Jämsen-Ahonen vpj. Laila Koivunen jäsen Gloria Lapitan jäsen Erkki Metsä jäsen Jouko Savolainen jäsen Pirjo Savolainen jäsen Eini Tuupainen jäsen Yhteys s-postilla: Jäsenmaksu euroa Tili Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille. Ilmoita yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, ) tilisiirron viestikentässä. Ilmoitusaineistovaatimukset * Sanomalehtiasetuksin tehty painovalmis PDF-tiedosto. * Fontit mukana (ei True Type kirjaisimia tai konvertoituna). * Värit: prosessti CMKY-muodossa (ei rgb). * Kuvat 300 dpi resoluutiolla, jpg- tai tiff-muodossa. * Koottavista, korjattavista tai viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa 15 EUR + alv 23%. / ilmoitus. * Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Mediakortti: Kuokkanen-lehti Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin Kuokkalassa. Lehden levikki on kpl. Painopaikka: Kisapaino Oy, Kiuruvesi. Toimitus Toimituksen yhteystiedot ja lehtiarkisto osoitteessa toimittaja, valokuvaaja puh Valmiit jutut ja muu materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20. päivä. Erkki Metsä jakelu ja mainosmyynti puh Lähetä juttu, mielipide, palaute tai valokuva Kuokkaseen. Seuraava Kuokkanen ilmestyy maaliskuun alussa. Aarre Mäkelä päätoimittaja Vieraskirja KOULUPOLIISINA 28-VUOTTA Poliisityötä 36 vuotta 4 kuukautta kestänyt virkaura vierähti siivillä ja päättyi eläkkeelle siirtymiseen Koko työurani toimin järjestyspoliisin virkapukua kantaen, puku jota myös mielelläni kannoin. Uran alkuvuodet vierähtivät järjestyspoliisin tehtävissä. Muutaman kerran nuori poliisimies pääsi ylikonstaapelin mukana koulujen liikennekilpailuihin, mitkä olivat erittäin suosittuja 70-luvulla ja siellä varmaankin kipinä valistustyöhön syttyi! Kahdekasankymmen luvun alussa maahamme perustettiin ns. alue- ja korttelipoliisin virkoja, joilla haettiin vanhaa kyläpoliisia - poliisi lähellä ihmistä - poliisi, jonka kyläläiset tai kaupungin osan asukkaat tunsivat näön lisäksi myös nimeltä ja ehkä vähän enemmänkin. Keski-Suomeenkin näitä virkoja tuli ja hakeuduin Palokka-Tikkakoski aluepoliisin virkaan, johon sitten tulin valituksi. Työn kuvaan kuului tulla tutuksi kyläläisen keskuudessa ja kouluhan oli yksi parhaista paikoista ja tästä alkoi tiivis yhteistyö kouluissa. Eikä aikaakaan, kun koulumaailma ja Palokka-Tikkakoski alueen ihmiset puhuivat Erkki- tai Ekipoliisista - omasta poliisista. Vuosien muuttuessa myös poliisin organisaatiot muuttuivat pienestä sievästä yksiköistä isommiksi kokonaisuuksiksi ja oman työnkuvan kuitenkin säilyessä entisenä, tontti vain kasvoi. Jyväskylän poliisilaitokselle syksyllä 98 muodostui ennaltaestäväntyön ryhmä vahvuudeltaan kolme poliisia, Hautalan Topin, Asikaisen Amin ja Savolaisen Ekin iskuryhmä. Tänään ryhmän vahvuus on neljän poliisin vahvuinen ja tontti on laaja nykyisessä poliisilaitoksessa. Ennaltaehkäisevää työtä Ennaltaestävää työtä tekevän poliisin työnkirjo on laaja, josta merkittävä osa on kouluissa suoritettavaa liikenne- ja laillisuuskasvatusta sen monissa kirjoissa koulun jo suorittaman pohjatyön lisänä. Lisäki poliisi toimii asiantuntijana ja tukena niin opettajille, oppilaille ja oppilaiden vanhemmille asioissa, jotka sivuavat poliisin erityisosaamista ja missä koulun omat mahdollisuudet alkavat olla vähissä tai oppilas on langennut rikoksen tielle. Pyrkimyksenämme oli ja on varmaan edelleen, että mahdollisimman usein sama poliisi näkyy koululla ja mahdollisimman usein vaikkapa vain kylässä. Tästä ajallaan kehittyy hyvä lämmin yhteistyön muoto ja voidaan asioista ja tapahtumista puhua oikeille nimillä. Kun tunnetaan toisemme poliisi - opettaja - oppilaat ja vanhemmat on vaikeidenkin asioiden hoitaminen luottamuksellista ja lopulta varsin helppoa. Väliin vanhemmat aristavat poliisin läsänoloa lasten asioita selviteltäessä, koska pelkäävät lastensa joutuvan poliisinkirjoihin. Näin ei kuitenkaan usein ole vaan asia saadaan selviteltyä pyöreänpöydän ympärillä. Tapahtumasta ovat kirjaukset ainoastaan koulun asiakirjoissa. Nämä neuvottelut kouluilla urani aikna olivat kirjavia, antoisia ja lopulta kauas kantavia sekä hyvään lopputulokseen päättyneitä. Tilanteissa, missä koululainen on käyttäytynyt niin, että ollaan pyöreäänpöytään jouduttu, on nuoren vanhemman tärkeää olla lapsensa rinnalla - vanhempana. Ei puolustamassa tai mahdollisesti syyttämässä jotakin muuta tai muita, kun oma lapsi on rikkonut jotain yhteisesti sovittua asiaa - rinnalla olo on sitä oikeaa kasvatusta ja vastuun ottamista - lapsi tuntee, että vanhempani RAKASTAVAT MINUA, vaikka hölmöilinkin! Luottamusta rakentamassa Aloittaessani aluepoliisina meni kolmisen vuotta ennenkuin nuoret ja miksei myös kyläläisetkin alkoivat luottaa omaan poliisiinsa niin, jota saattoi lähestyä ja keskustella asiasta kuin asiasta. Näin meni myös pitkälti koulumaailmassa, kun opittiin tuntemaan - työ alkoi luistaa sujuvasti. Opettajat ottivat suoraan ilman mutkia yhteyttä omaan koulupoliisiin saman tekivät myös oppilaat ja aina sillon tällöin myös vanhemmat. Työ on pitkäjänteistä ja vaatii tätä poliisityötä tekevältä poliisilta vahvaa sitoutumista ja mahdollisuutta myös yllättäviin työajan joustoihin! Vapaalla saatat kuulla kaupassa, kun pieni nappula kuiskaa vanhemmilleen tuo poliisi kävi meillä koulussa tai vanhemman suusta sinähän olet se Tikan koulupoliisi, tästä on sitten helppo jatkaa keskustelua. Oma uskoni on, että kansalaisen luottamus poliisiin säilyy hyvänä ja minulla poliisina ja Ekinä oli jälleen yksi uusi tuttu Kuokkalassa. Toimin työssä ollessani mm. Kuokkalan alueen koulupoliisina ja uskallan sanoa alueen koulujen olevan hyviä kouluja ja kaikissa kouluissa oli lämmin hyvä vastaanotto poliisille. Turvaa ja hyvää mieltä Opettajien suhtautuminen poliisiin ja poliisin kouluissa suorittamaan työhön oli rakentavaa ja palautetta tuli. Työ tunnustettiin tarpeelliseksi, tunsi tekevänsä tärkeää työtä - yhtä siivua poliisin työn suuressa kakussa. Nyt eläkeläisenäkin tullaan Eki-poliisin, sen meidän koulupoliisin juttusille ja se lämmittää mieltä. Haluan saman tunteen siirtyvän jälkeeni tulleelle uudelle alueen koulupoliisille Kantasen Erjalle. Koulun käytävällä kuuluva moikka Erja uskon Erjastakin kuulostavan hyvältä ja tuntuvan, että kuuluu yhteiseen samaan joukkoon. Kirjoittaja on eläkkeelle siirtynyt Kuokkalan alueen koulupoliisi Erkki Eki Savolainen. Äiteenpoeka Ihmeellinen ja kumma tapahtuma pakina Ennen joulua oli tapahtumasarja, jossa osapuolina olivat kaupunki ja vuokra-asukkaat. Asia kosketti kovasti asuntomessualueen vuokra-asukkaita ja hyvin monia kuokkalalaisia. Seuraava on asukkaiden kertomaa: Asuinyhteisö Vastatuulen asukkaat kuulivat, ettei heidän asuntojaan kannata remontoida, koska ne tullaan myymään piakkoin. Säikähdys oli suuri. Kaupungin edustaja kertoi, että asunnoille ollaan hakemassa vapautta Arava säännöksistä. Asukkaat kysyivät eri tahoilta, mitä tämä merkitsee, suuren yhtiön rakennuttajan mukaan Arava säännökset saastuttavat taloyhtiön ja ainoa perusta vapauden hakemiselle on myyntitarkoitus, joku pääsee vapauden jälkeen myymään asunnot markkinahintaan ja tekemään rahaa. Kuitenkaan kaupunki se ole. Epäili, että kaupunki myy asunnot sijoittajalle klöntissä, sijoittaja tekee asuntoihin parintonnin remontit ja rahastaa tuoton. Tiedusteltaessa edelleen asiaa, huomasivat asukkaat, että hakemus oli jo lähtenyt kuukausia sitten valtiolle. Otettaessa yhteyttä päättäjiin, he kertoivat, etteivät he tienneet, mitä heidän päätöksensä koski. Siis sekä omistaja eli kaupunki ja päättäjä eli Oy:n hallitus eivät tienneet, mitä olivat tehneet. Tai eivät ymmärtäneet tai eivät halunneet ymmärtää. Tämähän ei ole harvinaista nyky Suomessa. Päinvastoin se on nykyisin yleinen hallintotapa. Asiat valmistellaan niin, ettei demokraattisesti valitut elimet voi niihin enää vaikuttaa tai saatikka sitten päätöksen kohteet. Asiasta nousi meteli, kiitos asukkaiden. Kaupunki veti osan asunnoista pois hakulistalta. Myös omistajaohjaus terävöityy Jyväskylän taholta ainakin seuraaviin asuntomessuihin asti. Mutta ihmetys on suuri. Onko kaupungilla enää millaista asuntopolitiikkaa. Vai onko asuntopolitiikka mahdollisimman suuren rahan tekemistä. Nykyinen asuntopolitiikka taitaa haitata jo muuta elinkeinotoimintaa. Mutta miksi tällainen prosessi. Aikoinaan 1985 asuntomessuilla kaupunki kertoi, kuinka Jyväskylän asuntopolitiikka on inhimillistä, vuokra- ja omistusasuntoja haluttiin sekoittaa. Nyt asuntohuumassa politiikka ei ole tämä. Rakentajat säätelevät hintaa ja kysyntää, siksi hinta on Helsingin luokkaa. Vuokraasunnot halutaan eristää vuokrataloihin. Asunto on myös koti. Nämä messualueen vuokra-asunnot ovat olleet kymmenien ihmisten koti kymmeniä vuosia. Aikoinaan vuokra-asuntojen piti olla kustannusperusteisia, vuokra vastaisi kustannuksia ja omistaja saisi tietyn ennalta sovitun tuoton sijoitukselleen, Nyt niistä halutaan markkinaperusteisia. Nyt kodeilla halutaan tehdä rahaa. Myös myydä ja ostaa vapaasti. Kodeissa asuville se tietää epävarmuutta ja ainakin rahan menoa. Voi olla, että sitä ei kai kaikilla ole.

3 kuokkanen Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti, 25 vuosikerta Helmikuu 2011 Jaken ja Maken seikkailut jatkuvat Pasi Lönnin toisessa dekkarissa. Kuokkalan Ristikivessä asuva Pasi Lönn on saanut valmiiksi toisen nuortendekkarin. Uusi kirja Harhaisku ilmestyy helmikuun lopulla. Aikaisemmasta dekkarista Hyppy syvyyteen tutut Jakke ja Make seikkailevat jälleen. Kirjailija Pasi Lönn on tavoittanut kuokkalalaisten nuorten mielenkiinnon jännittävillä tarinoilla. Pasi Lönn on aina tykännyt kirjoittamisesta. Jo koulussa kirjoittaminen oli mieluista ja hänen kouluaineet luettiin usein luokassa ääneen. Työtehtävissäänkin hän on pyrkinyt hakeutumaan sellaisiin tehtäviin, joissa pääsee kirjoittamaan. Vuonna 2000 hänelle syntyi idea kirjan kirjoittamisesta. Hän kirjoitti käsikirjoituksen ja lähetti sen usealle kustantajalle. Yksi kustantaja kiinnostui, josta aloitteleva kirjailija sai kirjoittamiseen uuden tunteen. - Minusta tuntui siltä, että käsikirjoitukseni oli todellakin luettu. Kustantajalta saamani palaute synnytti sellaisen tunteen, että tässä voisi olla oikeasti ideaa, muistelee Pasi Lönn. Pasin Lönn liittyi vuonna 2005 Oriveden opiston Luovan kirjoittamisen kurssille. Vox Auratie Kuokkalasta Kuokkalassa asuva Kankaan perhe on harrastanut yhdessä musiikkia jo vuosia. Omakotitalossa harjoitellaan musiikkikappaleita omassa rauhassa muita häiritsemättä. Kuokkalalainen laulu- ja soitinyhtye Vox Auratie on riemastuttanut kuulijoitaan kotikutoisella musiikilla ja lauluilla jo useissa erilaisissa tilaisuuksissa. Laulu- ja soitinyhtye Vox Auratien perhe asuu Kuokkalalassa. Kuokkalan pellolta löytyi sopiva asuintalo vuonna Yhtyeelle keksittiin nimi omasta kotiosoitteesta, jossa sijaitsee Kankaan omakotitalo. Kankaan perheen laulu- ja soitinyhtye aloitti esiintymisen noin viisi vuotta sitten. Kokoonpanossa soittavat ja laulavat Kalle, Emma, Matilda, Siiri ja Kaapo Kangas. Kalle Kangas ja hänen vaimonsa Emma ovat muusikoita ja soitonopettajia konservatoriolla. Lapset ovat 19, 18 ja 11 vuotiaita. He ovat valinneet soittimikseen kontrabasson, sellon ja viulun. Kokemusta esiintymisistä on laulu- ja soitinyhtye saanut esiintymällä joulukirkoissa ja juhlatilaisuuksissa. Vuosi sitten syntyi ajatus, että Vox Auratie toteuttaisi oman konsertin. Päätettiin, että musiikillinen anti voisi olla kotikutoista, josta sittemmin tulikin teemanimi konserteille. - Olemme esiintyneet esimerkiksi Kuokkalan kirkossa ja Kuokkalan Kartanossa. Lisäksi myös Palokan Pelimannitalossa, jossa on helppo ja hyvä soittaa sekä erinomainen akustiikka. Se johtuu varmasti siitä, että kyseessä on hirsirakennus, arvioi yhtyeessä kontrabassoa soittava Kalle Kangas. Kankaat ovat musiikkisukua Opistolla opettajana toiminut kirjailija Irja Sinivaara vihjasi Pasille Kouvolan dekkaripäivien kirjoituskilpailusta Pasi osallistuikin kilpailuun käsikirjoituksella, mutta se ei aivan kärkisijoille yltänyt. - Osallistuin käsikirjoituksella Kouvolan dekkaripäiville. Kustannusosakeyhtiö Tammi löysi sen sieltä. Ensimmäinen kirjani Hyppy syvyyteen julkaistiin vuonna 2009, Pasi Lönn kertoo. Kirjoittamista rauhallisessa miljöössä Kalle Kankaan isä soitti kanteletta ja opetti lapsensa soittamaan sekä esiintymään. Seit- Kalle Kangas senhenkinen perhe kiersi esiintymässä isänsä johdolla eri tilaisuuksissa. Emman lapsuudessa perheessä puolestaan laulettiin paljon. Kalle ja Emma eivät olepuuttuneet lastensa instrumenttien valintaan. Lasten kiinnostus jousisoittimiin ja laulamiseen ovat syntyneet omasta halusta. Kaikki ovat opiskelleet musiikkia koulussa. - Tytöt aloittivat jousisoittimet viisi vuotiaina. Kuoroissa he ovat esiintyneet aina. Nykyisin tytöillä on jo omia yhtyeitä, muistelee Emma Kangas. Kankaan perheessä on tavoitteena tuottaa musiikilla iloa ja luoda tilaisuuksiin yhdessäoloa. Samalla he toivovat, että omalta osaltaan voivat edistää nuorten musiikinharrastusta. - Toivon, että musiikin soittaminen harrastuksena jatkuu ja musiikki voisi olla myös hyvä perheitten lastenkasvatuksen kannalta, pohtii yhtyeessä viulua soittava perheenäiti Emma Kangas. Kuokkalassa on Kankaitten mielestä hyvä asua. Naapurit ovat mukavia ja Kuokkalan keskustan palvelut lähellä. Luonnonläheinen ympäristö on ollut lapsillekin hyvä kasvaa ja elää. Kankaan perheessä kaikki soittavat jousisoittimilla. Esiintymiskeikoilla mukana on usein myös pianisti Outi Jussila Äänekoskelta maailmalle lähtenyt Pasi Lönn on asunut Kuokkalan Ristikivessä vuodesta Asuinpaikkaa hän kuvailee kaikin puolin mukavaksi paikaksi asua. Kuokkalan palvelut ovat lähellä ja ympäristö on luonnonläheistä. Lisäksi hän kokee saavansa paneutua rauhassa kirjoittamiseen. - Toimivassa, luonnonläheisessä ja turvallisessa ympäristössä on helppo ja mukava elää ja olla. Kuokkalan ja kaupungin keskustan palvelut ovat lähellä ja hyvien yhteyksien päässä. Lisäksi Ristikivi tarjoaa lapsille lukuisia päivähoitovaihtoehtoja, esiopetuksen ja ala-asteen valaistun kävelytien päässä. Monenlaista muuta olen maailmalla nähnyt ja arvostan tätä korkealle, toteaa Pasi Lönn. Aikaa kirjoittamiseen kirjailija löytää arkivapaistaan. Iltoja, vapaita viikonloppuja ja muita perheen yhteisiä aikoja ei kirjailija käytä kirjoittamiseen. Pasi koittaa pitää kirjoitustyöt, varsinaisen työn poliisina ja perheen kanssa käytettävän yhteisen ajan erillään toisistaan. Kirjailijan elämässä on muutakin ja tärkeämpää kuin työ ja sivutyö. - Olen yrittänyt rytmittää tekemiseni, jotta voin tehdä asiat tehokkaasti ja siten, että hommat pysyvät hanskassa. Mukavien asioiden tekemisessä nimittäin on riski, että niitä ei koe työksi tai rasittaviksi. Luova työ tuntuu Siru Kovala on Florence Siru Kovala on harrastelijanäyttelijä, jolle teatterimaailma on tullut hyvin tutuksi monien vuosien ajalta. Hän on näytellyt muun muassa Jyväskylän työväenteatterissa, Ad Astrassa ja Huoneteatterissa. Jyväskylään tämä teatterialaa opiskellut filosofian maisteri saapui 14 vuotta sitten. Siru Kovala on näytellyt Jyväskylän työväenteatterissa useassa näytelmässä. Niitä ovat mm. Täällä pohjantähden alla ja Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Ad Astrassa hän näytteli Avanto nimisessä näytelmässä, jota esitettiin Ainolan kahviossa. Sen jokainen näytäntö oli loppuunmyyty syksyllä Aloitin näyttelemisen ja teatterin tekemisen Kuokkalassa Survo-Korpelan latoteatteri Kulississa silloin, kun tulin Jyväskylään. Teatterin tekeminen on jatkunut sittemmin toisiin ryhmiin, muistelee Siru Kovala. Näyttelijätär valmistautuu huolella esitykseensä. Se ei ole ainoastaan käsikirjoituksen sisäistämistä, vaan myös oman fysiikan herkkää tuntemista. Oman kehon onkin oltava hyvässä kunnossa. Onhan keho näyttelijän instrumentti. Siru Kovala esittää pääroolia näytelmässä Suurenmoista! parhaimmillaan soljuvan i t s e k s e e n, mutta kyllä se syö tekijäänsä, joskus hyvinkin salakavalasti, hän pohtii. Harhaisku ilmestyy hel- - Näytteleminen vaatii paljon harjoitusta ja toistoja, voimakasta keskittymistä ja etäisyyden ottamista tavallisesta arjesta. Näytteleminen on ollut minulle ja on edelleen intohimo ja vastapaino arjelle, johon minut onneksi aina palauttaa oma perheeni, Siru Kovala toteaa hymyillen. Uskomaton Florence Foster Jenkins Pasi Lönn toivoo, että hänen dekkarit sopivat nuorille. mikuun lopulla. Kirjassa Jakke ja Make saavat jälleen kokea huimia tapahtumia. Ympyrät ovat varmasti monelle lukijalle tuttuja. Lukijan on varmasti helppo samaistua kirjan tapahtumien maisemiin. Kirja on kaupoissa ennakkotiedon mukaan Pidän käsikirjoituksesta hyvin paljon. Kirjoitin kirjaa rauhassa kaksi vuotta. Se tuli parin vuoden aikana hyvin läheiseksi. Nyt kirja jatkaa elämäänsä omillaan. Mukava seurailla, miten sen matka jatkuu ja minne se päätyy, pohtii Pasi Lönn. Siru Kovala muuttuu diivaksi Florence Foster Jenkinsiksi Suurenmoista näytelmässä, jonka pääroolia hän esittää Jyväskylän Huoneteatterissa. Florence Jenkins on historiallinen hahmo, jonka haluna oli olla suuri oopperalaulaja vanhempiensa ja ex-miehensä vastusteluista huolimatta. Florence oli amerikkalainen sopraano, joka tuli parhaiten tunnetuksi täydellisestä laulutaidon puutteesta. Hän oli myös jonkinlainen taiteen mesenaatti ja lahjoitti usein lipputulot hyväntekeväisyyteen. - Florence Foster Jenkins on ollut minulle uskomaton ja ihmeellinen piristysruiske aikamme lamassa ja työttömyydessä. Florence kun ei ole nöyrä, vaan haluaa paljon arvostusta. Florencen roolissa saan olla hauska, toteaa Kovala. Peter Quilterin kirjoittama Jenkinskomedia Suurenmoista sai Suomenensi-iltansa lokakuussa 2006 Helsingin kaupunginteatterissa. Näytelmä kertoo amerikkalaisesta Florence Foster Jenkinsistä ( ). Jyväskylän Huoneteatterin kevään ensimmäisessä ensi-illassa nähdään Peter Quilterin Suurenmoista! Se on aikuisten satu rumasta ankanpoikasesta, rohkeudesta, voimasta, unelmista, humaanista lämmöstä ja rakkauden voimasta. Suurenmoista! Ensi-ilta Jyväskylän Huoneteatterilla Ohjaajana toimii Tarja-Liisa Qvintus.

4 4 Kuokkanen 1 / 2011 Ainolan mummo VUOSI on vaihtunut ja tammikuu peittynyt lumeen.. Hiihtokausi on meneillään ja auringonpimennys ohitettu pilvisessä säässä. En tosin muistanut koko pimenemistä tällä kertaa. AIKAISEMMIN olen nähnyt auringon pimenevän kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran muistan lämpimän kesäpäivän lapsuudesta. Isä nokesi meille ikkunalasin palat ja niiden läpi tähystelimme vähitellen pimenevää aurinkoa. Tuntui kuin olisi tullut ilta kesken päivän, sillä koko perhe lopetti työn teon. Toinen kerta olikin jo koko kansan juhla. Seisoin suuressa ihmisjoukossa erään pohjoiskarjalaisen vaaran korkeimmalla kohdalla. Suojalasit olivat lakisääteiset ja hankittu kaupasta. Auringon pimetessä linnut lakkasivat laulamasta ja melko pian lämmin kesäilta viileni. Se antoi aihetta keskustella auringon merkityksestä luomakunnalle. OLEN huomannut, miten ihmiset aktivoituvat vaalien edellä. Vaalitilaisuuksia, lehtikirjoittelua, ilmaisia musiikki ym. tilaisuuksia tarjoiluineen alkaa olla tuhkatiheään. Olisin iloinen, jos voisin mennä vaalien jälkeenkin tapaamaan ja keskustelemaan edustajien kanssa ja kertoa mikä asia mielestäni olisi tärkeä hänen ajettavakseen. Sen olen jo päättänyt, että ehdokkaallani pitää olla näkemystä muuhunkin, kuin päästä istumaan joukonjatkoksi. Näitä istujia on täällä kaupunginvaltuustossakin tarpeeksi. Jos saisin päättää, poistaisin sieltä ison osan haukottelemasta, tekemästä käsitöitä, näpsyttelemästä kännykkää tai tietokonetta ym. vapaa-aikaan kuluvaa. Ne asiat voi hoidella kotonaan. Aktiivisimmat ovatkin hakeutuneet jo muihin tehtäviin ja nyt jännitän, minkälaisia persoonia tulee heidän tilalle. Eräs sukulainen ihmetteli, miksi käyn ilmaiseksi istumassa kokouksia seuraamassa, kun voisin alkaa valtuutetuksi ja saada siitä ajasta palkkion. Olen sen verran ollut mukana, että tiedän, ettei itikan pissi täytä valtamerta. Tietoa, taitoa, rehellisyyttä ja rohkeutta tarvitaan, sekä aikaa ja halua asioihin perehtymiseen, jos aikoo todella olla sanojensa takana. ON ILO huomata ihmisten viitseliäisyyttä elinympäristönsä kaunistamisessa. Kaamosvalojen lisäksi on ilmestynyt jääveistoksia, lumilinnoja, -lyhtyjä ja -ukkoja. Toivoisin enemmän yhteisöllisyyttä. Tarvittaisiin aktiivinen vetäjä ja talkoiden järjestäjä, että yhdessä tekemisen ilo vetäisi porukkaa entisaikojen tapaan. Tahtoo vain olla niin, että kaikki pitäisi saada valmiina yhteiskunnalta, joka loppujenlopuksi olemme me ihmiset, jokainen omalla tavallaan maksumiehinä. Talkoilla tekemällä säästää niitä yhteiskunnan velkarahoja. IKÄÄNTYVIEN yliopistolla käy tunnettuja henkilöitä luennoimassa. Mitä nimeltä tunnettu luennoitsija on, sitä aikaisemmin tuon kuulun arkkitehdin suunnittelema sali täyttyy. Portaita portaiden perään pitää kavuta ja laskeutua saliin päästäkseen. Naistenhuoneeseen on myös portaat, ja yksityisasioille pitää mennä takaperin, sillä siellä ei iso ihminen sovi kääntymään. Aalto ei varmaan ole koskaan tullut ajatelleeksi, että ihmiset ikääntyvät ja vammaisetkin haluavat käydä luennoilla. YKSI tammikuun luennoitsija oli ministeri Elisabeth Rehn. Hän kertoi kuuluneensa pikkulottiin ja kuvaili mitä kaikkea hän teki sodan aikana. Esitteli ylpeydellä saamaansa pikkulottamerkkiä rinnassaan. Me, samaa ikäluokkaa olevat maalaislapset emme olleet kuulleet puhuttavankaan pikkulotista, vaikka samalla tavalla keräsimme lumppuja, luita, pihkaa, pulloja, kumia, käpyjä ym. Teimme koulun pihassa pilkkeitä häkäpönttöautoihin maalaistaloista tuoduista leppä- tai koivuhaloista. Ei meille annettu siitä muuta kunniaa, kuin jonkin laisia pikkuriikkisiä lapioita rintamerkeiksi. Tiedän itseäni nuorempia päässeen kuntoutukseen, kun olivat pikkulottina sodan aikana olleet auttamassa. Toivottavasti joku niistäkin tuntemattomiksi jääneiden maalaislasten tekemistä töistä on saanut kunniaa. TÖISTÄ, joihin kuului mm. sukkien ja kintaiden neulominen sodassa taisteleville ampujille. Oikean käden kintaaseen etusormi neulottiin erilleen, liipaisimen laukaisua helpottamaan. Olivathan vanhimmat veljenikin siellä jossain maatamme puolustamassa. Jos emme tienneet pikkulotista, emme me maalaislapset tienneet paljosta muustakaan. Homoista puhuttiin, mutta lesbo sanan olen oppinut myöhäisemmällä aikuisiällä. Nyt jo pikkulapset nimittelevät kadulla toisiaan homoiksi ja lesboiksi. OLEN onnellinen siitäkin ajasta, jolloin kaikki tekivät kaikkea voimiensa mukaan. Ei puhuttu lapsityövoimasta, enkä uskon kenenkään olevan lapsena työntekoon oppimisesta katkera. Se oli sitä yhteisöllisyyttä, jota Presidenttimme uudenvuodenpuheessaan korosti. Kukaan ei silloin tiennyt niin hienoa sanaa olevankaan, eihän tiedetty paljon muutakaan. Tiedettiin vain, että työtä pitää jokaisen tehdä. Edelleen uskon, että työhalut istutetaan lapsena, laiskottelemaan ehtii oppia vanhanakin. Nyt tahtoo olla suuntaus päinvastainen. LUESKELIN muutaman kirjan joulun aikoihin. Luettuani Päivi ja Jorma Tuomi-Nikulan kirjoittaman kirjan keisari Nikolaista, keskustelimme Itä-Suomessa asuvan ystävättäreni kanssa. Hän kertoi 1881 syntyneen isänsä kuvanneen Nikolaita hyväsydämiseksi köyhiä kohtaan. Isä oli kertonut tarinan kartanosta, jonne köyhä maalaisvaimo oli haettu imettämään perheen koiranpentuja, kun emä oli kuollut synnytykseen. Paikkakunnalla samaan aikaan kulkenut keisari oli kuullut tapauksesta ja hoitanut asian niin, ettei imettäjää enää orjuutettu. Vaimolle ja lapsille annettiin vankka toimeentulotuki ja kartanon herra sai rangaistuksen. NÄIN on taas päästy suunnittelemaan menemisiä ja tekemisiä. Tahtoo olla useinkin niin, että suunnitellut asiat eivät aina ehdi toteutua. Ainakin oma pääkoppani on aamulla vireä suunnittelemaan ihan mahdottoman paljon tekemisiä päivän varalle. Illan tullen huomaan, etteivät puoletkaan ole tullut tehdyksi. Onneksi melkein kaikki on vapaaehtoista. Lupaukset olen aina pyrkinyt täyttämään. Parempi luvata vähän ja tehdä enemmän, sillä lupaus on mielestäni pahempi velkaa. TOIVOTAAN yhdessä mukavan vireää vaalikevättä kansanedustajaehdokkaille ja ilmaisista tarjoiluista nauttiville äänestäjille. ISOSTI ONNEA rehellisille, pienien, todellisten lupauksien antajille ja omalla kustannuksellaan eduskuntaan pyrkiville toivottelee Ainolan mummo. Vieläkin tieteellisempää mäkihyppyä! kolumni Martti Silvennoinen Monet meistä ovat seuranneet nykyistä liki päivittäistä talviurheilutarjontaa; monet hyvillä mielin ja tietenkin suomalaisten menestystä odottaen, mutta kerron teille yhden tammikuun alkupuolella näkemäni unen. Myös aiempi juttuni Kuokkasen joulukuun numeroon perustui uneeni kauheasta talvesta. Luminen talvi tästä tulikin, mutta ei kuitenkaan sellainen kauhujuttu, jonka unessani koin. Uudessa unessani olin matkustanut Dubaihin, yhteen Arabiemiraattien ökyrikkaaseen osaseen, joka ei kaihda huikeiden pilvenpiirtäjähotellien rakentamista, eikä myöskään liki orjatyövoiman kaltaista kohtelua muualta tulleille siirtotyöläisille. Dubaihin, tuohon nyttemmin tunnettuun helteiseen talviurheilumaahan (!) on jokunen vuosi sitten rakennettu joka puolelta katettu laskettelukeskus. Taitaa olla maan korkein paikka. Siellä muun muassa energia- ja ilmastomuutoksiin puheissaan paneutuvat länsimaalaiset käyvät nauttimassa kesäisentalvisista elämyksistä, maksaa mitä maksaa. Minne ovat unohtuneet Haitin totaalien tuho, Pakistanin, Brasilian ja Australian huikeat vesitulvat, Eurooppaakin koetelleet melkein liikenteen pysäyttäneet lumimyrskyt? No, meitä päivittelijöitähän riittää! Mutta oma uneni oli aivan uskomaton vaikka saattaisiko olla joskus jopa totta? Unessani kuljin pitkin Dubain viimeisen päälle silattuja katuja, ja paikallinen oppaani kertoi minulle, että heidän uudessa maailman suurimmassa sisähyppyrimäessään voi hypätä täysin tietoisena siitä: kuka todellakin on paras. Siellä eivät etu-, sivu- ja takatuulimittarit pyöri. Ei tarvita monimutkaiselta tuntuvaa hyppäämisen nykyistä matematiikkaa. Dubailainen unikaverini ajaa minut hissillä hyppyrimäen ylätasanteelle, josta eivät matti ja aatto pietikäiset heittele viimeistä röökiään alas kuusikkoon ennen hyppyynsä valmistumista, kuten Kuopion Puijon aikanaan niin hurjan isossa mäessä - hypänneet tapasivat oman rentoutumisensa tehdä. Dubain mäen ylätasanteella voi paitsi katsella televisiota myös visioita alueen turistikeitaista; uima-altaista, mahtavasta purjeveneen purjeen muotoon rakennetusta jättihotellista, maksaa mitä maksaa. Nyt täällä, myös mäkihyppy, tehdään vakuuttavan selväksi. Tähän uneni maailman suurimpaan sisähyppyrimäkeen ei haluta yleisöä eikä heidän aiheuttamaansa lippu- ja banderolli-hässäkkää. Rahastahan se ei ole kiinni, mutta nimenomaan mäkihyppyyn, ei huippu-palkatun kansainvälisen asiantuntijajoukon mukaan sovi mikään ylimääräinen ja monesti ennalta arvaamaton, jopa karnevalistinen, sivuvaikutus. -Matkustellaan, koetaan uusia elämyksiä, nautitaan upeasta säästä, mutta tosi urheilu, meillä mäkihyppy, on ihan toinen asia, sanoo oppaani. Unikaverini mukaan katsomot ja siellä sähläävät kannattajajoukot sotkevat objektiivisesti mitattujen mäkimiesten suoritukset. Ei sallita häiritsevää riehaa, vaan kyse on ainoastaan siitä, kuka on todellakin paras. Nyt mäkikilpailuista voidaan Dubain loistohotelleissa tai sitten television välityksellä kaikkialla muualla taloudellisuuden tehostamassa maailmassa seurata nimenomaan sitä, miten maailman isoimmassa sisätilahyppyrissä on jokaiselle hyppääjälle laskettu yhtäläiset olosuhteet ilman vaikeaselkoisia tuulimittareita, hyppyhaalareiden lento-ominaisuuksien ja suksien tarkistuksia, koska ilmavirrat eivät enää häiritse. Syöksyessään tähän tuulettomaan mäkitunneliin, ovat hyppääjällä tiedossaan vain hänen painoindeksinsä sekä ajatukset parhaasta mahdollisesta tyylistä. Painoindeksi määrittää lähtöpotkaisun tehon, jolloin laskijan persauksen takana oleva mekaaninen työntyri antaa itse kullekin oikean vauhdin. Ei tarvita lähtölavojen jatkuvia siirtoja, eikä liukuun lähtenyt saa ottaa mitään lisäpotkuja. Vanhat tyylipisteet ja mäkituomarit ovat Dubaissa mennyttä kamaa. Siellä tv-kamerat kuvaavat hyppääjän vartalon ja suksien välisen kulman ja tietokoneet laskevat tästä oitis lentoindeksin, joka on maksimissaan silloin, kun sukset asettuvat hyppääjän olkapäille. Hyppääjä pitää kätensä koko suorituksen ajan joko haalareittensa sivu- tai takataskuissa. Näin eliminoidaan käsien huitomiset ilmalennon aikana. Telemark-alastulo, tuo vanha norjalainen laskutaiturointi, ei enää mahdu kuvioon. Alastulorinnettä pidentää tietokoneohjattu rataslaite, joka tarvittaessa pidentää mäen loppuosaa, joten tasamaalle ei enää kukaan tupsahda. Näin poistuvat ounastelut siitä, miten pitkä hyppy olisikaan voinut olla. Kaatumisia toki edelleenkin sattuu, mutta niiden tapahduttua seuraavista kilpailuista poistetaan tällainen epävarmuutta osoittavat häirikkö. Suuta ei saa pitää auki ilmalennon aikana, jottei hyppääjä saisi lisähappea, ja kaikenlaiset tuulettelut laskun jälkeen jäävät näkemättä, koska lennon jälkeinen alastulo - siis kädet edelleenkin taskuissa - johtaa suoraan lopputunneliin. Valitettavaa kyllä, oppaani sanoo, että hyppääjien nimet ja kotimaa ovat edelleenkin sallittuja. No, uni mikä uni? Mukavaa hyppytalvea meille kaikille. Toivottaa kuokkalalainen uniinsa uskova ja niistä kirjoittava, melkein todellisuudentajuinen, mutta myös loppuun saakka alaikäinen mieshenkilö.

5 Lääkärin vastaanotto Kohonnut kolesteroli sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä Kiistatta on osoitettu, että verisuonitukosten vaara kasvaa, kun huonon kolesterolin pitoisuus veressä nousee. Tiedon perusteella on asetettu väestölle kansanterveystyön pohjaksi kolesterolin tavoitearvot, jotka ovat osa valtimosairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon kansallisia ja kansainvälisiä hoitosuosituksia. Niillä henkilöillä, joilla on suurentunut valtimosairauden vaara ja joilla on ns. riskitekijöitä, kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle 5 mmol/l. Riskitekijöitä, jotka myös huomioidaan ovat mm. miessukupuoli, korkea ikä, tupakointi, korkea verenpaine, liikapaino, sokeritauti, heikentynyt sokerin sieto sekä sukurasitus. Suurimman riskin ryhmään voidaan katsoa kuuluvan kaikki, joilla on jo todettu valtimosairaus esim. sairastettu sydän- tai aivoinfarkti tai jalkojen verenkierron häiriö. Heidän kohdallaan huonon kolesterolin pitoisuus pitäisi saada mahdollisimman alas. On laskettu, että jokainen 1 mmol/l lasku huonon kolesterolin pitoisuudessa vähentää verisuonitapahtumia yli 20%. Luonnonkansoilla, joilla huonon kolesteroli LDL- KOL pitoisuudet saattavat olla n 1 mmol/l, valtimosairauksia ei esiinny lainkaan. Laskemalla ldl-kolesteroli hyvin matalaksi maksimaalisen lääkehoidon avulla äkillisen verisuonitukoksen uusiutumisriskiä voidaan pienentää tehokkaimmin. Kaikkien riskitekijöiden huomioiminen ja/tai hoito on tärkeää. Väestötasolla suurin vaikuttavuus valtimosairauksien ehkäisyssä saadaan aikaan elämäntapamuutoksilla: -Liikunta vähentää huonoa kolesterolia n 5% ja nostaa hyvää kolesterolia. Liikunnalla on suotuisia vaikutuksia verisuonten ja elimistön toimintaan. -Tupakoinnin lopettaminen ehkäisee verisuonitukoksia. -Tyydyttyneen rasvan haitallisia vaikutuksia verisuoniin voidaan vähentää lisäämällä kuitujen käyttöä sekä vähentämällä ravinnosta saatavaa tyydyttyneen rasvan määrää. Kuitujen käyttö vähentää sokerin nopeaa imeytymistä ja sokerin haitallisia vaikutuksia verisuoniin. Kasvisten, marjojen, hedel- Perhe - korvaamaton tukiverkko helmikuu 2011 mien ja täysviljatuotteiden käyttöä suositellaan. Rasvan määrä ravinnossa ei saisi ylittää 30% vuorokautisesta kokonaisenergian määrästä ja tyydyttyneen rasvan osuus päivittäisestä energian määrästä saisi olla korkeintaan 10%. Parhaan rasvahappokoostumuksen sisältäviä rasvoja ovat kalanrasva, jota pitäisi käyttää n 2-3 kertaa viikossa sekä rypsiöljy, jota pitäisi käyttää päivittäin. Rypsiöljyn on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu vähentävän mm. dementian riskiä. Viimeaikaiset tutkimustulokset vahvistavat hoitosuositusten pohjaa: Niiden henkilöiden kohdalla, joilla on jo tiedossa oleva valtimosairaus tai jotka ovat riskiryhmässä sairastua siihen, tulee pyrkiä sekä ruokavalion että lääkehoidon turvin mahdollisimman alhaiseen huonon kolesterolin tasoon. Raimo Hyttinen Lääket.lis. Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Ilmapiiri Suhteeseemme omaan asuinympäristöömme vaikuttaa sen ilmapiiri. Kodin paikka valitessa ilmapiiri on yksi merkittävä syy. Ilmapiiriin vaikuttavat muutkin aistittavat asiat eli mitä kuulemme, näemme, haistamme. Kodin ulkopuolella - talojen, katujen ja ihmisten keskellä on paljon aistejamme kutkuttavia tekijöitä, joista jotkin vaikuttavat meihin rauhoittavasti tai ahdistavasti. Upea talon ja järven välissä menee 4-kaistainen ohitustie tai kaatopaikan tuoksut tulvahtavat usein aurinkoterassille. Asukkaat toimivat ja viihtyvät eri tavoin yhteisessä ympäristössämme. Joillekin kaupunki autoineen ja vilkkuvine mainoksineen on kotoisaa. Toiselle ne taas edustavat levotonta, aisteja tukkivaa virtaa. Melu tutkitusti vaikuttaa meihin ikävästi, vaikka emme sitä enää tottuneena kuulisikaan. Katuvalot valvottavat luoden keinotekoisen päivän. Maton alle ei mahdu loputtomasti tavaraa Ilmapiiriin voi myös vaikuttaa. Ihmisten päätös toimia yhdessä, yhteiset toiveet ja sitoutuminen niihin tuo mukanaan ilmapiiriin, jota on ylläpidettävä. Hyvä henki ei synny itsestään, se lähtee uskalluksesta olla yhdessä myös riitatilanteissa ja halusta selvittää ne. Helppoa se ei ole ja siksi se usein jää tekemättä. Edellä mainittu pätee myös kaikkiin niihin ryhmiin joihin kuulumme kodin ulkopuolella. Vallanpitäjät eli vastuuhenkilöt luovat ilmapiirin rungon. Töissä ei ole mukavaa huonossa ilmapiirissä. Kansalaisfoorumi ei kanna hedelmää, jos tilaisuuden ilmapiiriin ei ole panostettu. Kotikulmilla huono ilmapiiri voi johtua kytevistä ristiriidoista. Oma käsitys asumisesta luullaan ainoaksi oikeaksi ja toista aletaan kytätä vaikka lumen luonnissa. Kun riita äityy yhden asian ympärille vuosikausiksi, ei pääsyä ulos tunnu olevan. Pahimmassa tapauksessa vastavuoroisuuden puuttuessa, et voi tehdä mitään. Sovun nimissä nieleskellään kiukku naapurin koirien pissiessä kerta toisensa jälkeen postilaatikollemme. Niin, on suuri riski elää yhteisössä, kun ei tiedä kuka naapuriksi ja työkaveriksi osuu. Mitä jos Kuokkalan kirkko olisi keltaista vinyyliä? Ilmapiiriin vaikuttavat myös materiaalit ympärillämme. Joskus oikea ilmapiiri syntyy nukkavierussa hylätyssä talossa, joskus siihen tarvitaan näkyvä panostus. kadun mimmi Kaisa Lipponen Tilastokeskuksen mukaan perheelle on kolme määritelmää. Perheiksi voidaan laskea yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt lapsineen, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä lapsettomat avio- ja avopuolisot tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt. Arkielämässä perheeksi mielletään tavallisesti saman katon alla yhdessä asuvat ja elävät ihmiset usein äiti, isä ja lapset. Tällaista perhemuotoa, jossa samassa taloudessa asuvat vain vanhemmat ja lapset, kutsutaan ydinperheeksi. Todellisuudessa ydinperheen mallista poikkeavia perheitä on kuitenkin niin paljon, että käsitteen perhe yksiselitteinen määritteleminen on mahdotonta. Jaana Poutiainen viittaa opinnäytetyössään Suuntana sijaiskoti Huostaanotto nuoren näkökulmasta Petri Virtasen toimittamaan teokseen Näkökulmia lastensuojeluun todeten, ettei perhettä ja kotia voida pitää enää yhden kulttuuriperimän tai heteroseksuaalisten sukupuolisuhteiden rajaamana yksikkönä. Perhe onkin mielestäni järkevämpää määritellä psyykkisellä kuin fyysisellä tasolla. Muodostaakseen perheen ihmisten ei tarvitse välttämättä olla edes sukua toisilleen, sillä perheenjäseniä voivat olla sisarusten, isovanhempien ja serkkujen lisäksi yhtä lailla naapurit ja ystävät. Myöskään se, etteivät kaikki perheenjäsenet asu yhdessä, ei estä heitä olemasta perhe. Vaikka vanhempani ovat eronneet ja aikuiset sisarukseni muuttaneet pois kotoa vuosikausia sitten, he ovat silti perheeni. Eri kulttuureissa ja toki myös saman kulttuurin sisällä perheiden koko ja keskinäiset suhteet voivat poiketa paljonkin toisistaan. Suomessa perheet ovat nykyisin melko pieniä, ja vastuu jakautuu yleensä molemmille vanhemmille. Sen sijaan esimerkiksi afrikkalaisessa kulttuurissa perheyhteisö on paljon laajempi: siihen kuuluu suuri joukko sukulaisia, jotka voivat olla orpoja sukulaislapsia, nuorempia perheettömiä sisaruksia tai vanhuksia. Vastuu koko perheestä on isän harteilla. Perheen vastuunkantajien, vanhempien, määrä ei tosin aina ole vakio, vaikka useimmissa perheissä onkin sekä äiti että isä. Kahden vanhemman sijasta lapsista ja taloudesta voi yhtä hyvin olla huolehtimassa yksinhuoltaja tai kolme vanhempaa. Mutta mikä sitten on perheen merkitys? Onko sen osa jossain elämänvaiheessa suurempi kuin toisessa? On selvää, että erityisesti lapsuudessa perhe on suuri ellei kaikista suurin osa elämää. Marja-Leena Toivanen arvioi artikkelissaan Perheen merkitys varhaisnuoren ja nuoren kasvulle lasten tarpeita mielestäni erittäin osuvasti. Toivanen toteaa jokaisen lapsen ja nuoren tarvitsevan läheisiä, hoivaa ja huolenpitoa tarjoavia ihmissuhteita, joiden kautta välittyvät elämän arvot. Kotoa lapsi saa mallin kaikkeen mitä hän tekee, ja perheen arvot näkyvät enemmän tai vähemmän lapsen jokapäiväisessä toiminnassa. Se, kuinka lapsi suhtautuu toisiin ihmisiin, kuinka helposti luottaa heihin ja kuinka toimii heidän kanssaan, on pitkälti kotoa omaksuttujen toimintamallien ja vanhemmilta kuultujen neuvojen mukaista. Vanhemmat ovatkin lapsen ensimmäisiä opettajia. Myös sisarusten olemassaololla on paljon merkitystä. Niin iso- kuin pikkusisarusten kanssa eläminen värittää arkea ja opettaa kärsivällisyyttä sekä asioiden jakamista. Sisarukset ovat yleensä ystäviä ikäerosta riippumatta, ja vain he voivat tietää, millaista on ollut kasvaa juuri meidän perheessä. Kun valitan siskolleni siitä, kuinka äitini käy hermoilleni tekemällä sitä ja tätä, hän naurahtaa ja toteaa tietävänsä mistä puhun. Isosisarukset osaavat hauskuuttaa ja lohduttaa, mutta saman katon alla asuttaessa eripuralta voidaan tuskin välttyä. Jopa riitelemisessä on kuitenkin omat hyvät puolensa, sillä riitatilanteet ja niiden selvittäminen kehittävät vuorovaikutustaitoja pienestä pitäen. Sisarukset tukevat toisiaan, ja pikkusisaruksista huolehtiminen on isommilla kuin verissä. Murrosikäinen nuori tarvitsee paljon tukea perheeltään, vaikka sitä ei aina sanotakaan ääneen. Kun opiskelu ja ystävyyssuhteet stressaavat, kotoa pitäisi löytyä joku, jonka kanssa jutella ja joku johon tukeutua. Perheen tuki antaa hyvän pohjan tulevaisuudelle ja auttaa nuorta nousemaan siivilleen. Aikuisen näkökulmasta perhe näyttää tyystin erilaiselta kuin lapsen silmin katsottuna. Oma perhe, jonka on perustanut toisen ihmisen kanssa, voi poiketa paljonkin omasta lapsuuden perheestä. Itse koottu koti tuntuu enemmän omalta, ja perheen aikuisena on valta vaikuttaa perheen sääntöihin ja arvoihin, joiden mukaan eletään ja joita opetetaan omille lapsille. Lapset tuovat mukanaan paljon onnea ja iloa, mutta myös valtavasti vastuuta: päätöksiä tehdessä on osattava huomioida muutkin kuin itsensä. Usein arkea on kuitenkin jakamassa toinen aikuinen, jolloin vastuu kaikesta ei lankea yhden ihmisen harteille. Kotiin liittyviä velvollisuuksia on paljon. On huolehdittava, että jääkaapissa on riittävästi ruokaa ja pyykit tulevat pestyiksi. Toisin kuin lapsille, aikuisille perhe merkitsee valtavasti työtä. Perheen seurassa voi ja pitääkin kuitenkin myös rentoutua. Kodin tulisi olla paikka, johon on mukava palata ja jossa on mukava olla. Perhe on läsnä läpi kaikkien elämänvaiheiden, ja perheenjäsenet isovanhemmat, ystävät, sisarukset, vanhemmat ovat toistensa elämien tärkeimpiä ihmisiä. Olivat perheet sitten millaisia tahansa, ne toimivat yleensä hyvin samalla periaatteella: perheenjäsenet ovat olemassa toisiaan varten ja tahtovat tehdä hyvää toistensa vuoksi. Saana Sallinen Kirjoittaja on16-vuotias lukiolainen. 5 Kaikkea ei tarvitsisi vuorata betonilla, myös kasvit voivat toimia jäsentäjinä ja jopa tilan rajaajina paremmin kuin rakennettu aita. Ilmapiiriin vaikuttavat siis myös muut näkyvät asiat kuten värit, valaistus ja mittakaava sekä kuinka niistä huolehditaan. Rakennusmateriaaleista betoni likaantuu päästöistä ikävän näköiseksi, mutta metalli ruostuu kauniisti patinoituen. Graniitti ei hievahdakaan satoihin vuosiin ja pinta näyttää edelleen eholta. Kaakelin kalmamaisuus korostuu talvella ja kevään pimeässä loskassa. Voimakkaat värit punamullasta ja muista maaväreistä taas kestävät hyvin sään vaihtelut ja sietävät saasteet. Useat kokevat puun lämpimänä materiaalina ja siksi kotoisana. Hyvä kaupunginosan ilmapiiri pitää sisällään turvallisuuden tunteen ja että voi vaikuttaa helposti oman asuinympäristönsä asioihin. Pelon voi aistia ympäristössä ja se vaikuttaa kaikkiin, jotka joutuvat sen piirissä elämään. Olemme onneksi vielä pahimman pelon ilmapiiriin ulottumattomissa, mutta vaalikaamme turvallista ja hyvää ilmapiiriä Kuokkalassa myös vuonna 2011 ja siitä eteenpäin.

6 6 Kuokkanen ASUKKAIDEN KERTOMAA Kuokkalan ensimmäinen kaavoitettu omakotialue oli Tikan alue Pohjantien molemmin puolin. Alueelta Konkelotieltä tontin saanut metsänhoitaja Ilmari Kosonen kertoo rakentamisvaiheista. Kuokkalan rakentaminen alkoi 30 vuotta sitten Kerrostaloasunto Viitaniemessä oli kyllä kelvollinen. Mutta perheemme kypsyi siihen, että talonmies otti aina lauantaisin saunavuorollaan viinaa ja tunkeutui sitten asuntoomme työntyen makuuhuoneeseen nukkumaan. Joskus tarvittiin monta miestä raahaamaan hänet omaan asuntoonsa. Kuokkalaa pidimme hyvänä asuinalueena sikäli, että se on Päijänteen raikkaiden tuulten seutua, mutta silti kävely/polkupyörämatkan päässä kaupunkikeskustasta. Pääsimme Tikan alueen tonttijakoon, kun rouvani sattui tontinhaun aikaan olemaan jatko-opiskelija ja mahduimme tulojen ja lasten luvun puolesta aravarajoihin. Vaikka 1 ½-kerroksisen omakotitalon tontti ei varsinaisesti ollut se mitä haimme, hyväksyimme tontin Käpytieltä Tikan majan kohdalta. Kadun nimi muutettiin nimeksi Konkelotie, kun Vaajakoskella oli samanniminen katu jo aikaisemmin. Tuo sana konkelo tarkoittaa kaatuessaan toisen puun varaan jäänyttä puuta. Joko kaatunutta luonnon kelokonkeloa tai metsurin kaatamaa, mutta konkeloon jäänyttä puuta, jonka laukaiseminen alas on hengenvaarallista työtä. Jo silloin oli kaavassa, että tontin viereen tulee joskus eteläinen kehätie. Siksi oli oltava 35 desibelin ikkunat ja laitoimme saman tien 4-kertaiset lasit ikkunoihin. Tontin saamiseen liittyi tiettyjä kummallisuuksia. Kaupungin kiinteistöosasto oli tottunut myymään vain kerrostalotontteja. Kävi niin, että sekä pienten että suurempien omakotitonttien hinta oli kytketty siihen samaan 150 m²:n rakennusoikeuteen, joka annettiin sekä aivan pienille 350 m²:n suuruisille että m²:n suuruisille tonteille. Tästä pikkutonttien saajat valittivat. Niinpä maksoimme oman tontin heti eikä tarvinnut maksaa sitä korotusta, joka tuli kohta isompien tonttien hintaan. Tontit sinänsä olivat asukkaille edullisia, mistä kiitos kaupungille. Toinen kiitos kaupungille siitä, että sekä kaukolämpö, vesiettä viemäriliittymät olivat silloin niinkin edullisia, että ei ilkiä nyt julki kirjoittaa. Tontin kauppakirjoihin kuului kaksi muutakin kummallisuutta. Ensinnäkin pykälä, että tontilta oston jälkeen jatkossa kaadettavat puut muka kuuluvat kaupungille. Toisekseen tontin kauppaehdoissa oli kunnallispoliitikkojen valtuustossa tonttien myyntiehtoihin sanelema pykälä, että rakennustöissä käytettävästä työvoimasta 90 % pitää olla Jyväskylän kaupungin alueelta. Ei tuollaisia ehtoja voi mihinkään tontin kiinteistökauppoihin yksityiselle asuntorakentajalle määrätä; ne ovat lainvastaisia kiinteistökaupassa. Kolmas kummallisuus tontin kaupassa olivat katumaksut. Kaupunki alkoi periä katumaksuja täysinä heti katujen rakentamisen jälkeen. Vaikka katumaksun sai lain mukaan periä vain puolelta osalta, jos katua ei oltu päällystetty. Päällystys kaduille tuli vasta v pidettyjen asuntomessujen yhteydessä. Kauko Tuupainen tarkkana tilimiehenä sattui paneutumaan noihin katumaksuihin, huomasi tuon virheen ja toi asian julki. Kauko Tuupaista on kiitettävä siitä, että hän huomasi, että kaupunki peri katumaksuja lainvastaisesti. Kun asuntokatuja ei oltu vielä päällystetty, joutui kaupunki palauttamaan laittomasti perittyjä katumaksuja ajalta, jolloin päällystystöitä ei oltu vielä tehty. Oli kysymys peräti 5 miljoonan markan rahoista, jotka me rakentajat saimme tuon valituksen perusteella takaisin. Kujamme kaikki asukkaat olivat alkuun lapsiperheitä. Puolet rakentajista on vaihtunut uusiin asukkaisiin ja me alkuperäiset olemme jo isovanhempia. Kesä 1981 oli hyvin sateinen. Oli varattava paljon pressuja rakennustarvikkeille. Sattui sen verran poutapäiviä, että osaksi valmistalona tullut talopaketti saatiin vesikattoon kohtuullisessa ajassa. Kuten silloin tällöin rakennustöissä, joutui tämäkin työmaa tapaturmien kohteeksi. Kirvesmiehistä toinen kolhi itseään pahasti pudotessaan katon teossa aluskatteen läpi yläkerran lattialle. Toinen kirvesmies oli välillä toisella työmaalla ja sahasi käsivartensa ketjusähkösahalla. Oli puoli vuotta sairauslomalla. Oli hankittava toiset kirvesmiehet. Sovittu putkimies taas putosi toisella työmaalla parrunpätkään ja joutui hänkin sairaslomalla. Oli etsittävä toinen putkimies, joka sattui olemaan janoinen ja oli pidettävä jöötä, että hän jotenkin sai putket paikoilleen. Talon rakentaja itse sentään säästyi vammoilta. Omalta osaltani olen yrittänyt osallistua kaupunginosan asukkaiden yhteistyöhön. Olin asukasyhdistyksen ensimmäinen jäsenmaksun maksanut jäsen. Jo ainakin 25 vuotta sitten teimme ensimmäisen esityksen kirjaston saamisesta Kuokkalaan. Yritettiin esittää tietynlaista kokeilukirjastoa, jossa olisi tietoliikenneyhteydet. Tulos on ollut kovin kehno. Olin seurakunnan piirineuvoston varajäsenenä virittämässä seurakunnan toimintaa. Jo yli 20 vuotta sitten oli perustamassa Punaisen Ristin osastoa kaupunginosaan, samoin kepun paikallisosastoa. Aikaisemmin oli enemmän yhteisöllistä toimintaa. Oli juhannuskokkoa, oli jäätapahtumaa, oli lumenveistoa ja oli vilkas partiolippukunta, jonka johtajaksi minuakin pyydettiin. Nyt sentään on jotain urheilurintamalla, kun Yrittisuon kenttä on päällystetty. Mutta mistä löytyvät nyt uudet vetäjät monenlaisiin rientoihin, kun nuoriso on niin laiskaa ja vaatii aina palkat vähäisistäkin puuhista? Kaukomailla Kuokkalan kartanon kevään esitelmiin on koottu kauhua ja romantiikkaa, kuten vanhaan, arvokkaaseen kartanomiljööseen sopiikin. Tilaisuudet aloittaa helsinkiläisvierailija Markku Löytönen, joka opastaa kuulijansa pääkallonmetsästäjien ja ihmissyöjien pakeille. Aiheena lauantaina ovat suomalaisten tutkimusmatkat Etelä-Amerikkaan. Lauantaina 5.3. Tuula-Maija Magga-Hetta avaa Andreas Alarieston naivistisen realistisia Lappi-maalauksia tiedon ja tarinoiden lähteenä. Lohikäärmeen hampaat ovat esillä Olli Kleemola ja Timo Soikkanen Turusta näyttävät suomalaisten sodanaikaisia linnoituslaitteita Aunuksessa venäläisten valokuvaamina. Kevään päättävät 9.4. Kari Nykänen ja Eero Kuusela, jotka johdattelevat Korpilahden Mutasen pappilan historiaan maalareiden kesäpaikkana. Tilaisuudet alkavat kello Liput niihin maksavat 10 euroa, sisältäen kahvitarjoilun. Ennakkoilmoittautumiset kartanoon puh tai sähköpostilla Kuokkalan Kartano KUVA: Andreas Alariesto: Elämää sompiolaisessa kylässä ILMOITUKSIA SPR Kuokkalan osasto lahjoitti 10 kappaletta 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja jouluksi kuokkalalaisille lapsiperheille. Kiitos kaikille kirpparille tavaroita lahjoittaneille. Riitta Lätti PERINTEINEN LASKIAISTAPAHTUMA AINOLASSA KLO Koko perheen Laskiaisriehassa: mäenlaskua liukumäessä ja iloista mieltä. Lisäksi paikalla myynnissä talvitavaraa, lettuja, makkaraa, kuumaa mehua. Tapahtuman järjestää Työväenteatteri ja Kuokkalan Asukkaat ry. Lisätiedot: Aarno Lahtinen puh Jukka Perko Trio Kuokkalan kirkossa Kuokkalan kirkon 1-vuotisjuhlan kunniaksi kirkossa kuullaan sunnuntaina 6.2. klo 18 konsertti, jossa esiintyvät Jukka Perko, saksofoni, Teemu Viinikainen, kitara ja Jarmo Saari, kitara. Liput 8/5 euroa (ovelta). Kokouksia Kuokkalan Asukkaat ry:n hallituksen kokous pidetään torstaina alkaen klo Paikka: Tikan koulun Akvaarioluokka, os.toritie 22, Jyväskylä. Kokouksessa suunnitellaan vuoden 2011 Kuokkanen lehden kehittämistä ja kevättalven aktiviteettejä. Kuokkalan Ikinuoret ry:n johtokunnan kokous pidetään torstaina alkaen klo Tikan koulun Akvaarioluokassa, os.toritie 22, Jyväskylä. Kokouksessa suunnitellaan vuoden 2011 kerho-ohjelmaa ja Keski-Suomen Hiljaisen päivän ohjelmaa.

7 helmikuu 2011 Yhteisvastuukeräys 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Tämän vuoden 2011 Yhteisvastuukeräys torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen koskettavat nuoria eri tavoin eri puolella maailmaa. Kokemus syrjäytymisestä on kuitenkin yhteinen ja sillä voi nuoren elämässä olla traagisiakin seurauksia. Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Punainen Risti auttavat yhteistyössä seurakuntien nuoriso-ja rippikoulutyön kanssa yksinäisiä nuoria. Yhteisvastuuvaroilla suunnitellaan toimintamalli, jonka avulla kyetään tehokkaammin tunnistamaan yksinäisyydestä kärsivä nuori sekä toimimaan hänen tilanteensa parantamiseksi. Keinoina ovat esim. tukioppilastoiminta, jossa vanhemmat tukioppilaat vahvistavat nuorempien ystävyyssuhteita, mm. välituntitoiminnan avulla, järjestämällä nuorille vartaistukiryhmiä sekä Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen nuorille koulutetaan ja välitetään ystäviä. Mosambikissa Yhteisvastuu tukee yksinäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten selviytymistä pääkaupungin Mabuton köyhälistöalueella. Mosambikilaiset koulutetut tukihenkilöt etsivät tukea tarvitsevia perheitä ja orpolapsia sekä tekevät kotikäyntejä heidän luokseen. Perheet voivat saada henkistä apua ja tarvittaessa ruoka-apua, sairaita ohjataan hoitoon. Nuorille järjestetään myös ammattikursseja ja koulutusta yritystoimintaan. MLL MESSIN PERHEKAHVILASSA: Messin perhekahvila on avoinna maanantaisin klo: Polttolinja 9:ssä, Nuorten- Messin tiloissa. Mahdollisuus aamukahvitteluun 1e/perhe. Tiedustelut Ullalta, pp.inet.fi KOLME PUKKIA Nukketeatteriesitys ASKARTELUA, LAULUJA JA LEIKKEJÄ ystävänpäivän kunniaksi ME&I -vaate-esittely (Minttu Jokinen) HIIHTOLOMA, ei perhekahvilaa MLL NENULAN PERHEKAHVILASSA: Nenulan perhekahvila on avoinna torstaisin klo: , Hauhontie 2 kerhotilassa. Hiv-tartuntaa kantaville tarjotaan vertaistukea. taistukea. Tämänvuotinen keräys käynnistyy Sen suojelijana on tasavallan presidentti Tarja Halonen ja keräyksen esimiehenä on Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Keräyksen toteuttaa Kirkon Ulkomaanapu. Keräys toteutetaan edelleen paljolti listaja lipaskeräyksenä ovelta ovelle tai esim. tempauksina kauppakeskuksissa. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan arkienkeliksi, yhteisvastuukerääjäksi, ota yhteyttä diakoniatoimistolle ja ilmoittaudu mukaan! Keräyslistoja saa diakoniatoimistolta Kuokkalan kirkolta (Syöttäjänkatu 4) päivystysaikaan maanantaisin ja tiistaisin klo 9-11 tai soittamalla ja sopimalla ajan. Myös su 6.2. keräyksen alkaessa listoja on saatavissa kirkolta messun jälkeen. Kuokkalan kauppakeskuksella on talkooilta keräyksen hyväksi torstaina klo Vapaaehtoiset tervetuloa keräämään! Kokoonnumme kirkolla klo diakoni Päivi Heikkilä, p diakoni Pekka Niinivirta, p Päivi Heikkilä. Ruokapankki Jokapäiväinen Leipä jakaa EU-ruokakasseja Kuokkalan kirkolla (alakerta) ti klo Mukaan voimassaoleva ruokapankkiseteli! MLL KUOKKALAN YHDISTYKSEN HELMIKUISIA KUULUMISIA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuokkalan yhdistyksessä suunnitellaan jo täyttä päätä kevään ohjelmaa ja perhekahvilat pyörivät tuttuun tapaan niin Nenulassa kuin Messissä. Kevään ohjelmaa sekä uudistuneen hallituksen kokoonpanon esittelyineen löydät nettisivuiltamme osoitteessa: Päivitämme nettisivujamme viikoittain, joten sieltä löydät kaiken tärkeän ajan tasalla olevan tiedon yhdistyksemme toiminnasta - kannattaa vierailla siellä siis usein! Mahdollisuus aamukahvitteluun 1e/perhe. Tiedustelut Ellalta, 3.2. LASTEN ENSIAPU OSA 1: JAMK:n sairaanhoitajaopiskelijat tulevat pitämään luennon aiheesta LASTEN ENSIAPU OSA 2 : JAMK:n sairaanhoitajaopiskelijat tulevat keräämään vanhemmilta kysymyksiä ja nautitaan samalla myös Ellan nimpparikahvit. Mahdollisuus askarrella ystävänpäiväkortti LASTEN ENSIAPU OSA 3: JAMK:n sairaanhoitajaopiskelijat tulevat vastaamaan vanhempien lasten ensiapuun liittyviin kysymyksiin LASTEN TAIDEPAJA KUOKKALAN ALUESEURAKUNTA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4, puh KIRKKO AVOINNA TI - TO klo sekä tilaisuuksien yhteydessä. TOIMINTAA HELMIKUUSSA: Hiljaisuuden ilta ke 2.2. klo 18, Taizé-hartaus klo 19.30, Minna Korhonen. Kuokkalan kirkon 1-vuotisjuhlamessu su 6.2. klo 11, Pekka Mustonen, Johanna Tikkanen, Sirpa Lampinen, Eija-Liisa Väisänen, Päivi Heikkilä, Ulla-Maija Grönholm, Kantaattikuoro, soitinyhtye, Jubilate Deo, pyhäkoulu. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kahvitarjoilu. Juhlakonsertti: Jukka Perko trio su 6.2. klo 18. Jukka Perko saksofoni, Teemu Viinikainen kitara, Jarmo Saari kitara. Liput 8/5 e. Hiljaisuuden ilta ke 9.2. klo 18, Taizé-hartaus klo 19.30, Johanna Tikkanen, Hyminäkuoro. Aamurukous to klo Opetusilta Jumala on rakkaus to klo 18.30, Kari Valkonen (kahvi klo 18). Messu su klo 11, Pekka Mustonen, Minna Korhonen, saarna Jaakko Heinimäki, Eija-Liisa Väisänen, Ulla-Maija Grönholm, lauluryhmä, puhallinsoitinyhtye, pyhäkoulu. Jkl:n Kristillisen opiston kirkkopyhä. Keittolounas (4/2 e) ja siioninvirsiseurat. Vaimon kaa ilta su klo 17, Parisuhteen palikat, Sanat. Helmipuhallus: Päätöskonsertti ma klo 19, Helmikuun kuulaat sävelet, Jkl:n ammattiopiston ja Ala-Keiteleen musiikkiopiston taiteilijat, vap.eht. ohjelmamaksu. Hiljaisuuden ilta ke klo 18, Taizé-hartaus klo 19.30, Riku Bucht. Lasten kirkkohetket to klo 9.15 ja Sanan ja rukouksen ilta to klo 18.30, Kari Valkonen, musiikki Hannu Ala & Co. Lapsille omaa ohjelmaa. Messu su klo 11, Riku Bucht, Pekka Mustonen, Sirpa Lampinen, Henna Luomala, pyhäkoulu. Vauvakirkko (v kastetuille lapsille) su klo 16, Riku Bucht, Pirjo Kunelius, Sirpa Poikolainen, Sirpa Lampinen. Hiljaisuuden ilta ke klo 18, Taizé-hartaus klo 19.30, Johanna Tikkanen. Aamurukous to klo Opetusilta Jumala on rakkaus to klo 18.30, Kari Valkonen (kahvi klo 18). Messu su klo 11, Johanna Tikkanen, Minna Korhonen, Eija-Liisa Väisänen, Tiina Korhonen, pyhäkoulu. Mukana Jkl:n seudun Parkinson-kerho. Keittolounas 4/2 e. Kuukauden elokuva su klo 18, lisätietoja nettisivuilta. Lattarimessu ma klo 18, äänitetään radiointia varten. LAPSET JA PERHEET: Päiväkerhot 3-6-vuotiaille; vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella Polttolinja 29 (ma-pe) p , Jenkkakuja 1 (ma, ke) p Perhekerho MA ja TI klo kirkolla. Perhekahvila TI klo 9-11 Ristonmaan päiväkoti, Ristonmaantie 1. Iskän kaa ilta TI klo (parittomat viikot) kirkolla. Isovanhemman kaa iltapäivä TO klo Polttolinja 29. Vauvaperhepesä PE klo kirkolla. Lapsiparkki PE klo Polttolinja 29, maksu 2 e (sis. välipalan). Ilmoittautumiset edell. keskiviikkoon mennessä p (klo ). Lapsityön tied. Tiina Korhonen p Muskarit 1-4-v. ja vauvoille, tied. Sirpa Poikolainen p KOULUIKÄISET: Hiihtolomaleiri Vesalassa 1-6-luokkalaisille Leirimaksu 25 e (20 e sisarus). Ilmoittautuminen leirille välisenä aikana netin kautta > Ilmoittaudu. (20 leiripaikkaa). Lisätiedot: Henna Luomala p Koululaisten iltapäivätoiminta 1-2-luokkalaisille, tied. Mervi Kanerva-Tuderus p Kokkikerho 3-6-luokkalaisille MA klo Polttolinja 37 (täynnä!). Ilmaisutaitokerho 3-6-luokkalaisille MA klo Polttolinja 29 kerhotilassa. Puuhakerho 1-3-luokkalaisille TI klo Polttolinja 37. Sählykerho 2-4-luokkalaisille TI klo Tikan koululla (täynnä!). Kuvataidekerho 2-6-luokkalaisille TI klo Polttolinja 37 (täynnä!). Monitori 3-6 luokkalaisille TI ja TO klo Polttolinja 37. Puuhakerho 1-2-luokkalaisille KE klo Polttolinja 37. Toimintakerho 1-4-luokkalaisille KE klo Polttolinja 29 (täynnä!). Puuhakerho 2-5-luokkalaisille TO klo Polttolinja Kerhoihin ilmoittautumiset Henna Luomalalle p Vapaita kerhopaikkoja kannattaa kysellä kevään edetessä. NUORET: Nuortenilta KE klo Polttolinja 37. Tied. Ulla-Maija Grönholm tai Marjo Ronkainen RYHMÄTOIMINTAA: Avoin raamattupiiri MA klo 19 kirkon alakerrassa. Kuokkamiehet, miesten avoin keskustelupiiri TI klo 18 (parittomat viikot) kirkon alakerrassa, tied. Timo Kovanen p Diakonia-lähetyspiiri KE klo 13 (parittomat viikot) kirkon alakerrassa alkaen 2.2. Elämässä eteenpäin ryhmä KE klo 13 (parilliset viikot) kirkolla. Torstaitapaaminen (Eläkeläisten kerho) TO klo 13 (parilliset viikot) kirkolla. MUSIIKKIRYHMÄT: Kantaattikuoro KE klo kirkolla, Lumia-gospelkuoro tied. netissä tai Eija-Liisa Väisänen p Toivon siivet orkesteri TI klo kirkolla. Kehittyvät laulajat: tied. Sirpa Lampinen Kanteleryhmä kirkolla lastensalissa KE klo Tied. Ulla Honkonen p Jubilate Deo, liturgisen tanssin ryhmä: harj. Keskussrk-talon jumppasalissa TI klo Käsikelloryhmät: Kide (aikuisten esiintyvä ryhmä), Polttiksen pulut (lasten alkeisryhmä), Kelloleidit (aikuisten alkeisryhmä). Harjoitukset keskiviikkoisin (lapset) ja tiistai-iltaisin (aikuisten ryhmät). Tied. Sari Eirtola-Loukola p (ks. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: MA-TI klo 9-11 kirkolla, muuna aikana erillisen sopimuksen mukaan. Puh Pekka Niinivirta, Päivi Heikkilä. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet: soita Pekka Niinivirta. Entisten nuorten musiikki-ilta TO klo

8 Kuokkanen 8 Pol tto lin ja 1, K uo kk al a Puh ma -p e BIRRA LIVE La 5.2. TOIVO SUSI JA NÄLKÄISET MIEHET ita ko ni tu ja ja ito pa en st ai N ita tte aa nv Laste käsitöitä Lahjatuotteita Suomalaisia lu Asusteiden korjausompe a ksesta au Arki- ja juhlavaatteiden valmistus til Liity Facebook-sivuille kuulet uutuuksista ja vo mme, lahjakortin! it voittaa Tietovisa joka Keskiviikko Bingo joka Torstai ja Sunnuntai Verkkokauppa avattu o SYÖTTÄJÄNKATU 2, KUOKKALA keskimaanlahioravintolat../birra2 AVOINNA: Ma - To Pe -La Su SPORTIASTA VAUHTIA TALVEEN! Tule testaamaan suksia la 5.2. klo Laajavuoreen. Testaajille etukuponki liikkeeseemme. HEAD EDGE+ 8.5 ONE Harrastajan laskettelukenkä, jossa erin omaisesti suomalaiseen jalkaan sopiva lesti. Neljä solkea, joista yksi micro säädöllä. SoftWalk -iskunvaimennus kannassa, kaksiasentoinen jalkaholvin tuen säätö välipohjassa ja leveä lesti. Jäykkyysindeksi ,(219,-) HEAD EDGE+ 8.5 Harrastajan laskettelukenkä, jossa erinomaisesti suomalaiseen jalkaan sopiva lesti. Neljä solkea, joista yksi microsäädöllä. SoftWalk -iskunvaimen nus kannassa, kaksiasentoinen jalkaholvin tuen säätö välipohjassa ja leveä lesti. Jäykkyysindeksi ,(219,-) Ahjokatu 18, puh Avoinna ark , la 9-16 JYVÄSKYLÄ

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 3

Agricolan Monenlaista luettavaa 3 Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri Kesällä maa-lais-hii-ri asui suuressa vehnäpellossa. Kun ilmat viilenivät, se muutti sisälle taloon. Tuvan lattialta se löysi ihmisiltä pudonneita herk-ku-pa-lo-ja. Se

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI PAJASANOMAT 1 /2012

KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI PAJASANOMAT 1 /2012 KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI TALVEN TAIKAA PAJASANOMAT 1 /2012 Joulukuussa näytti talven tulo jäävän muutamaan pakkasasteeseen ja lumihiutaleeseen, olihan joulukuussa jopa

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Asukastoiminta kannattaa

Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminta kannattaa Asukastoiminnan edelläkävijä Asukastoiminta on asukkaiden omaehtoista yhteistoimintaa. Se tukee hyvää naapuruutta ja on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. On tutkittua tietoa, että

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot