Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus

Transkriptio

1 Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Rakentamisen lait ja asetukset käytännössä -seminaari Kuopio Kirsi Martinkauppi Hallitusneuvos

2 Juhana Rautiainen Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 2

3 Alueidenkäytön jaosto: Vaihtoehdot kuntakaavoituksen kehittämiselle Yhden kuntakaavan malli, joka voitaisiin laatia vaiheittain ja jonka tarkkuus vaihtelisi suunnittelutarpeen mukaan. Mahdollista jakaa myös kahteen osaan (kehittämisperiaatteet ja toteuttamisosa). Kehitetään nykyisiä yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevia säännöksiä siten, että säilytetään yleis- ja asemakaavat erillisinä kaavamuotoina. Tällöin voidaan myös tarkastella näiden välistä hierarkkista suhdetta. Yksityisen kehittäjän roolia selvitetään molemmissa malleissa. Päätöksenteko säilyisi kunnalla. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 3

4 Kaavojen toteuttamisen jaosto ajankohtaista kevät 2019 Jaoston aiheet Työvaihe kokonaisprosessissa TNYT työvaiheen tavoitteet Viimeksi tapahtunutta helmikuu 2019 Kuntien maapolitiikka tonttijako katusääntely, hulevesiasiat, lunastukset ja korvaukset Kaavojen toteuttaminen osana kokonaisuutta, digitaalisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Kartoitetaan, mitä ilmiöitä, tavoitteita ja tarpeita teemaan liittyy. Kartoittaa jatkotyöskentelyä varten, mihin asioihin liittyy muutostarpeita ja kuinka tärkeitä ne ovat (priorisointi). Asiantuntijatyöpajoja kuntien virkamiehille jaoston teemoista. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö

5 Digitalisaatio jaosto: Sähköinen kaava ja rakennuslupa Uudet kaavat ja rakennusluvat laadittaisiin standardimuotoisina koneluettavina tietomalleina -> parempi päätöksenteko -> parempi viestintä -> automatiikka päätöksen valmistelussa -> poikkeamisten systemaattinen käsittely -> tiedon uudelleenkäytettävyys -> resurssisäästöt Yhteentoimivuus ja vertailtavuus Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 5

6 Osallistuminen ja vuorovaikutus keskeisiä kehittämisehdotuksia Tiedottaminen ajankohtaisista kaava-asioista Tietoaineiston jatkuva ylläpito, myös kaavoitusaloitteet; Tieto saatavilla internetissä; Mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen jo tässä vaiheessa Osallistuminen ja vaikuttaminen kaavan laatimisen aloitusvaiheessa Vireilletulosta aina ilmoitettava kaavakohtaisesti; Mahdollisuus mielipiteen esittämiseen OAS:sta > yhteenveto mielipiteistä ja niiden vaikutuksista liitettävä OAS:iin Osallistuminen ja vaikuttaminen kaavan valmisteluvaiheessa Mielipiteen esittäminen kaavan valmisteluun liittyvien keskeisten valintojen ja vaihtoehtojen sisällöstä ja niiden perustana olevasta tietopohjasta; Kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen suhteutettu vuorovaikutus >>> mahdollisuus edetä myös suoraviivaisemmin ehdotusvaiheeseen niissä tilanteissa, joissa laajemman vuorovaikutuksen tarvetta ei ole Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö

7 Rajapinnat -jaostossa käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain rajapintoja muun lainsäädännön kanssa Tarkastelun näkökulmina ovat: yhtäältä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten suunnitelmien ja lupien huomioon ottaminen muun lainsäädännön mukaisessa valmistelussa ja päätöksenteossa ja sekä toisaalta muun lainsäädännön huomioon ottaminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa suunnittelussa ja luvissa. Tunnistettu yhteensä 42 lakia, joista keskeisimpiä ovat: Luonnonsuojelulaki Maa-aineslaki Ympäristönsuojelulaki Laki rakennusperinnön suojelemisesta Muinaismuistolaki Metsälaki Kaivoslaki Vesilaki Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä Ratalaki Laki rakennuksen energiatodistuksesta Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö

8 Rakentamisen osa-alueen taustaa Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu rakentamisen osalta osauudistuksin lukuisia kertoja 19 vuoden aikana. Esim. kaksi isompaa uudistusta sisältäen mm. olennaiset tekniset vaatimukset ja pätevyydet. Rakentamisen osa-alueeseen vaikuttava EU:n yhteinen säädöskehitys on jatkuvaa. Aiemmissa muutoksissa ei ole laajemmin tarkasteltu toimintaympäristön muuttumisesta aiheutuvia tarpeita. Rakentamista koskevan tekniset asetukset uusittu. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 8

9 Rakentamisen jaoston tehtävät Rakentamisen vastuukysymykset (elo-lokakuu 2018) Elinkaariajattelu ja rakentamisen kestävä laatu (loka-marraskuu 2018) Rakennuksen suunnitelmallinen käyttö ja ylläpito (joulukuu tammikuu 2019) Digitaalisuuden läpivienti ja laaja hyödyntäminen (tammi-helmikuu 2019) Rakennusvalvonnan järjestäminen (maalis-huhtikuu 2019) Rakentamisen lupajärjestelmän (touko-kesäkuu 2019) Vaikutusten arviointeja valmistuu talven mittaan keskustelun pohjaksi Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 9

10 Ei-ammattimainen rakennuttaja vastaa MRL:n mukaan kaikesta ellei ole osannut siirtää vastuuta sopimusteitse Urakoitsijoiden virheet Suunnittelijan virheet Valvonnan virheet Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa kaikesta, ellei ole sopinut yksityisoikeudellisella sopimuksella toisin Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö

11 Pääurakoitsijan toteutusvastuu Esiselvitysvaiheessa ilmenneitä ongelmia: Vastuuketju ei toimi. Ei-ammattimaisella hankkeeseen ryhtyvällä vastuu, joka voi johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. YSE 1998:n takuuaika vain 2 v., ei muutoksia tulossa. Parannusta ei tapahdu, jos vastuun laiminlyönti on taloudellisesti edullisempaa. Selvitetään mallia, jossa vastuu toteutuksesta kuuluisi pääurakoitsijalle. Pääurakoitsija tekisi yksityisoikeudelliset sopimukset aliurakoitsijoiden kanssa, mutta vastaisi toteutuksesta rakennuttajaan nähden. Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 11

12 Suunnittelija vastaa suunnitelmastaan Rakennushankkeen osapuolet Rakennuttajalla määräysvalta, mitä tilaa Mahdollisesti rakennuttajan valvoja, valvoo sopimuksen mukaisesi Pääurakoitsija toteutusvastuussa - Vastuu myös aliurakoitsijoista - Isännänvastuussa vastaavasta työnjohtajasta

13 50 % maapallon raaka-aineista käytetään rakentamiseen Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 13

14 40 % primäärienergiasta käytetään rakennuksissa Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 14

15 Suomen tavoitteet: Johtava kiertotalousmaa 2025 Hiilineutraali % kasvihuonekaasuista syntyy rakennussektorilla Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 15

16 Suomalaisen kerrostalon hiilijalanjäljen muodostuminen Laskelmat: Ruuska & Häkkinen: The significance of various factors for GHG emissions of buildings. International Journal of Sustainable Engineering, % Energian käyttö 37% Elinkaaren muut vaiheet 26% Rakennusmateriaalien valmistus 4% 6% Rakentaminen Korjaukset 6 kerrosta Kellari ja väestönsuoja kem 2 Elinkaari 50 vuotta 1% Purku Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 16

17 Ehdotus lainsäädännöksi MRL:iin uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen elinkaaresta ja vähähiilisyydestä muiden olennaisten teknisten vaatimusten lisäksi Koskee koko rakennuksen elinkaarta rakennustuotteiden valmistuksesta rakennuksen purkuun Vastuu ja valvonta Asetuksenantovaltuudet: vähähiilisyyden raja-arvot ja laskentamenetelmät rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki uuden rakennuksen rakentamiseen ja erikseen korjaus- ja muutostöihin tavoitteellinen tekninen käyttöikä Rakennusmateriaalien sekä rakennus- ja purkujätteen luettelointi ja luettelon säilyttäminen Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö

18 Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen CO2-rajat rakennustyypeittäin 18

19 Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen Rakennuksen CO2-tarkastelurajaus Runko ja täydentävät rakenteet Keskeiset osat talotekniikasta Tontin täytöt ja rakenteet 19

20 Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen Täytöt, perustukset ja maanalaiset rakenteet riippuvat pääasiassa rakennuspaikasta. Näihin osiin voidaan suunnittelulla parhaiten vaikuttaa. 20

21 Määritetään rakennuksen suunnittelun yhteydessä Tavoite esim. 75 vuotta Riippuvainen rakennuksen käytöstä ja huollosta Rakennustyyppikohtainen Tavoitteellinen tekninen käyttöikä Rakennusosien käyttöikä voi olla lyhempi, osat järkevästi vaihdettavissa Tavoitteellinen tekninen käyttöikä Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö

22 Rakennusten katsastus Rakennukset, joissa oleskelee suuri määrä ihmisiä (omistuspohjasta riippumatta) Esim. sairaalat, terveyskeskukset, päiväkodit, koulut, kauppakeskukset, uimahallit ja urheiluhallit Ei asuinrakennuksia Suunnitelmallinen kiinteistönpito, käytetäänkö rakennusta oikein? Lakiin listaus tarkistettavista asioista. I) Katsastusvelvollisuus (paikan päällä) 10 vuoden välein Voitaisiin edellyttää pistokokeita II) Asiakirjatarkistus (pöydän ääressä) Tekniset järjestelmät on tarkistettu omalla frekvenssillään Tarkastus voi olla yksityistä Sertifiointi Jos on sertifiointi, voi tarkistaa itsekin Liityntä lakiin laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista (300/2015) ja Terveet tilat - ohjelmaan (kuva: A-konsultit) Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 22

23 Rakennuksen digitaalinen käyttö- ja huolto-ohje Koskee kaikkia uusia rakennuksia Korjaus- ja muutostoimenpiteiden osalta kirjataan myös oleville rakennuksille (ei velvoitetta koko rakennuksen digitaalisen käyttö- ja huolto-ohjeen laadintaan) Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa käyttö- ja huolto-ohjeen tilaamisesta Pääurakoitsija vastaa, että rakennus on rakennettu suunnitelmien mukaan Kirjataan kaikki rakennuksen korjaukset Rakennuksen omistaja ylläpitää Varmistetaan tietojen siirtyminen rakennuksen seuraavalle omistajalle Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 23

24 Digitaalisen käyttö- ja huolto-ohjeen sisältämät tiedot Kiinteistön ja rakennuksen perus- ja laajuustiedot (rakennushankelomakkeet, RH1) Kiinteistön toteutumatieto (as built) (rakenteet, järjestelmät, tuotteet, materiaalit ja laitteet, esteettömyys, ääniympäristö pääurakoitsija kirjaa) Historiatieto (rakennusajankohta, (RHR) mahdollinen suojelutieto, korjaukset ja muutokset, tieto omistajalle ja haltijalle) Ylläpidon seurantatieto (kunto, veden ja energiankulutus ja palovaroittimet, tieto omistajalle,) Kunnossapitotarveselvitys, PTS (tieto omistajalle, isännöinnille) LOD (level of detail) rakennustyypeittäin (määritys BIM-malleista tai laserkeilaus/pistepilvi mallintamisen pohjana) Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö

25 Rakentamislupa Olennaisten teknisten vaatimusten tarkastelun vaihe (toteutuspäätös) Alueidenkäytöllisen tarkastelun vaihe (sijoituspäätös) Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö

26 Peruspalvelun vai täyden palvelun RAVA? Kunta voisi valita, järjestääkö se peruspalvelun vai täyden palvelun rakennusvalvonnan Peruspalvelun RAVA voisi ostaa vaativien hankkeiden osaamista täyden palvelun ravalta ja myydä sille tavanomaisten hankkeiden osaamista Kunnat tekevät yhteistyötä suuremmissa yksiköissä. Peruspalvelun RAVA Tavanomaiset hankkeet Täyden palvelun RAVA Tavanomaiset hankkeet ja vaativat hankkeet Kirsi Martinkauppi / ympäristöministeriö 26

27 Lisätietoja: