Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Kaupunginmuseon johtokunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Kokousaika 16:00-17:40 Kokouspaikka Sofiankatu 4, Helsinki Läsnä Jäsenet Ylikahri, Ville puheenjohtaja saapui 16:05 Luomanen, Raine varapuheenjohtaja saapui 16:05 Ahola, Irmeli saapui 16:05 Hartonen, Sari saapui 16:05 Helin, Kyösti saapui 16:05 Lahti, Marika saapui 16:05 Sahamies, Miika saapui 16:05 Vainio-Rossi, Marjukka saapui 16:05 Ilanko, Mikko varajäsen saapui 16:05 Muut Karhu, Jari yksikön päällikkö saapui 16:05 Merisalo, Tiina saapui 16:05 Saresto, Sari tutkija saapui 16:05, paikalla 31 loppuun asti Granlund, Peter it-asiantuntija saapui 16:05 Pakarinen Riitta, yksikönpäällikkö saapui 16:05 Teräs Ulla, hankepäällikkö, paikalla 27 loppuun asti saapui 16:14 Puheenjohtaja Ville Ylikahri t

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Pöytäkirjanpitäjä Päivi Elonen hallintopäällikkö 24-34

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 Asia 24 MJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 25 MJ/2 Ilmoitusasiat 26 MJ/3 Mun toimintaa koskevat ilmoitusasiat 27 MJ/4 Uuden kaupunginmun tilannekatsaus 28 Ypkyy/1 Kaupunginmun johtokunnan lausunto Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta 29 Ypkyy/2 Helsingin kaupunginmun johtokunnan lausunto Relanderin ym. valtuustoaloitteeesta koskien Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamista 30 Ypkyy/3 Helsingin kaupunginmun johtokunnan lausunto esityksestä Suomen kansallisen maailmanperintöstrategian päälinjauksista 31 MJ/5 Suomen Muliiton 92. vuosikokous ja Valtakunnalliset mupäivät Lappeenrannassa MJ/6 Seuraava kokous 33 MJ/7 Muut asiat 34 MJ/8 Kokouksen päättäminen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) MJ/1 24 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Kyösti Helinin ja Sari Hartosen sekä varatarkastajiksi jäsenet Miika Sahamiehen ja Irmeli Aholan. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) MJ/2 25 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä asian tiedoksi. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut 1. Kaupunginvaltuuston päätös 61, : Kaupunginteatterin asemakaavan muuttaminen (nro 12288, Kaupunginteatteri). Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) MJ/3 26 Mun toimintaa koskevat ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä asiat tiedoksi. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut 1. Tuusulan kunnalle annettu lausunto : Tuusulan Hiivonlahti, asemakaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 2. Rakennusvalvontavirastolle annettu lausunto Aleksanterinkatu 22 ja 24 tiloihin rakennettavan kahvilan rakennuslupahakemuksesta (Kruununhaka 1/30/1). 3. Rakennusvalvontavirastolle annettu lausunto Luotsikatu 1:ä koskevasta rakennuslupahakemuksesta (Katajanokka 8/147/7). 4. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto Kaarelan, Kannelmäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 5. Rakennusvalvontavirastolle annettu lausunto : kannanotto Villa Arabeskiin suunnitelluista muutoksista, Hämeentie 159 (27/675/1). 6. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto Helsingin yleiskaavaluonnoksesta. 7. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto asemakaavan muutoksesta Tapanilassa, osoitteessa Kertojantien 9 ja 11 sekä viereisellä puistoalueella. 8. Uudenmaan Elylle annettu lausunto avustuksista rakennusperinnön hoitoon.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) MJ/3 9. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto Lasipalatsin korttelin (4/194/1) (Amos Anderssonin taidemu) asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä muutosluonnoksesta. 10. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto : Maunula, Pirjontie ja Pirkkolantien ympäristön asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 11. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto Oulunkylän Käskynhaltijantien ympäristöä koskevasta asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 12. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto : kannanotto Savilankatu 1 a:n huoneistoja A1, A2 ja A3 koskevaan poikkeamispäätöshakemukseen (Taka-Töölö 14/522/2). 13. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto Mechelininkatu 34 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 14. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto Laajasalon kaupunkibulevardin suunnitteluperiaatteet, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 15. Nurmijärven kunnalle annettu lausunto Delete kierrätysja purkupalvelut Oy:n suunnittelutarveratkaisusta Nurmijärvellä. 16. Kaupunkisuunnitteluvirastolle annettu lausunto Kaarelan (33.KO) Kuninkaantammen Kuninkaantammentien ympäristön asemakaavaluonnoksesta. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) MJ/4 27 Uuden kaupunginmun tilannekatsaus Päätös päätti merkitä tiedoksi hankepäällikkö Ulla Teräksen suullisen selvityksen Uuden kaupunginmun palvelukokonaisuuden suunnittelutilanteesta. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 28 Kaupunginmun johtokunnan lausunto Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta HEL T Kaupunginhallituksen lausuntopyyntö Lausunto antoi lausunnon Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta. Yleiskaava on Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen laajeneminen itään. Tavoitteena on asukkaan pientalovaltainen kaupunki. Yleiskaava-alue on nyt harvaanasuttua maaseutua. Muutokset maisemassa tulevat olemaan merkittäviä. Raideliikennelinjaukset, liikennejärjestelmien infrastruktuuri ja rakentaminen muuttavat alueen rakennetuksi kaupunkiympäristöksi. Östersundomin alueella on pitkä asutushistoria. Varhaisin asuminen asettui rannoille ja saarille. Pronssikautiset hautaröykkiöt ovat paikoilla, joista oli hyvät näköyhteydet merelle. Maanviljelyalueet, rannikko ja saaristo sekä metsäalueet ovat limittyneet toisiinsa. Merkittävät kartanoympäristöt, huvilat ja vanhat kylät ja tiet ovat alueen historiallisesti arvokasta kerrostumaa. Maisema ja luonto sekä rakennettu kulttuuriympäristö luovat vahvan alueellisen ja paikallisen identiteetin, minkä tulee olla alueen suunnittelun lähtökohtana. Liitosalueen rakennettu kulttuuriympäristö (2008) on toiminut kaavan valmistelun tausta-aineistona. Kaavakartassa on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet kohdemerkinnällä. Östersundomin kirkko on kirkkolailla suojeltu. Yleiskaavan liitekartassa (6. Kulttuuriympäristön suojelu- ja arvokohteet) on esitetty kootusti muinaisjäännökset sekä eri inventoinneissa arvotetut kulttuuriympäristön arvokohteet ja -alueet. Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue on esitetty liitekartassa vaakarasterilla. Lisäksi em. liitekartassa on esitetty historialliset tielinjaukset, joista Kappelintie, Vikkulantie ja Sotungintie on merkitty yleiskaavaehdotukseen vanhoina, säilytettävinä tielinjauksina. Björkuddenin huvila ja sen ympäristö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Björkuddenin arvot konkretisoituvat

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 rakennuksissa, viherympäristössä, niemen maisemallisessa asemassa ja sen suhteessa laajempaan merenlahtien muodostamaan maisemaan. Alueen maankäyttö on suunniteltava siten, että se on sopusoinnussa paikan historiallisten ominaispiirteiden ja niiden jatkuvuuden turvaamisen kanssa. Kaavakartalle on merkitty Karhusaaresta Björkuddenin niemen länsipuolelle sijoittuva kevyen liikenteen siltayhteys. Kaupunginmun johtokunta pitää sillan rakentamista huvilaympäristöön sopimattomana. Johtokunta esittää, että siltayhteydestä Björkuddenin välittömässä läheisyydessä luovutaan. Yleiskaavassa vain Björkudden-niemen kärki on merkitty kaavamääräyksellä: Taajama-alue, jonka ominaispiirteet säilytetään. RKY-2009 alue on laajempi, joten ominaispiirteet säilyttävän merkinnän tulisi laajuudeltaan vastata RKY-rajausta. Jatkossa tulee turvata asemakaavamääräyksin RKY-2009 kohteiden, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Muviraston muinaisjäännösrekisterin kiinteistä muinaisjäännöksistä yleiskaavakartalla on esitetty RKY -alueina vain ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet Mustavuoressa ja Östersundomin historiallinen kylätontti Östersundomin kartanokohteeseen kuuluvana. Muut muinaismuistolain suojaamat kohteet on huomioitu yleisissä määräyksissä seuraavasti: "Muinaismuistolain suojaamia sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita koskevista suunnitelmista on kuultava munviranomaisia. Kohteet on esitetty yleiskaavassa tai selostuksen liitekartoissa". Hautaröykkiöt, historialliset tiet ja kylätontit ja muut kohteet on esitetty liitekartassa 6 pisteinä ja aluerajauksina. Tärkeimmät kohteet on mainittu kaavaselostuksessa. Useimmilla edelleen käytössä olevilla historiallisilla kylätonteilla, joissa ei ole rajoitettu muinaismuistolain perusteella vallitsevaa maankäyttöä, tulee maankäyttö muuttumaan voimakkaasti yleiskaavaehdotuksen mukaan. Tämä tulee ottaa huomioon muuttuvilla maankäyttöalueilla jatkosuunnittelussa. Sama koskee autioituneita kylätontteja, jotka ovat muinaismuistolain suojaamia. Hautaröykkiöiden kohdalle on myös osoitettu voimakasta rakentamista. Arkeologisia selvityksiä ja kaivauksia edellytetään tehtävän näissä tapauksissa alemmilla kaavatasoilla. Muinaismuistolain 15 velvoittaa rakennushankkeiden toteuttajan kustantamaan tästä mahdollisesti aiheutuvat muinaisjäännöksen tutkimukset. Kaupunginmun johtokunnalla ei ole muuta huomautettavaa Östersundomin yleiskaavaehdotuksesta.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 Lisätiedot Sari Saresto, tutkija, puhelin: sari.saresto(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Kaupunginmu Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus antaa lausunnon Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta. Yleiskaava on Vantaan ja Helsingin yhteinen. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteen laajeneminen itään. Tavoitteena on asukkaan pientalovaltainen kaupunki. Yleiskaava-alue on nyt harvaanasuttua maaseutua. Muutokset maisemassa tulevat olemaan merkittäviä. Raideliikennelinjaukset, liikennejärjestelmien infrastruktuuri ja rakentaminen muuttavat alueen rakennetuksi kaupunkiympäristöksi. Östersundomin alueella on pitkä asutushistoria. Varhaisin asuminen asettui rannoille ja saarille. Pronssikautiset hautaröykkiöt ovat paikoilla, joista oli hyvät näköyhteydet merelle. Maanviljelyalueet, rannikko ja saaristo sekä metsäalueet ovat limittyneet toisiinsa. Merkittävät kartanoympäristöt, huvilat ja vanhat kylät ja tiet ovat alueen historiallisesti arvokasta kerrostumaa. Maisema ja luonto sekä rakennettu kulttuuriympäristö luovat vahvan alueellisen ja paikallisen identiteetin, minkä tulee olla alueen suunnittelun lähtökohtana. Liitosalueen rakennettu kulttuuriympäristö (2008) on toiminut kaavan valmistelun tausta-aineistona. Kaavakartassa on esitetty valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet kohdemerkinnällä. Östersundomin kirkko on kirkkolailla suojeltu. Yleiskaavan liitekartassa (6. Kulttuuriympäristön suojelu- ja arvokohteet) on esitetty kootusti muinaisjäännökset sekä eri inventoinneissa arvotetut kulttuuriympäristön arvokohteet ja -alueet.

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue on esitetty liitekartassa vaakarasterilla. Lisäksi em. liitekartassa on esitetty historialliset tielinjaukset, joista Kappelintie, Vikkulantie ja Sotungintie on merkitty yleiskaavaehdotukseen vanhoina, säilytettävinä tielinjauksina. Björkuddenin huvila ja sen ympäristö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Björkuddenin arvot konkretisoituvat rakennuksissa, viherympäristössä, niemen maisemallisessa asemassa ja sen suhteessa laajempaan merenlahtien muodostamaan maisemaan. Alueen maankäyttö on suunniteltava siten, että se on sopusoinnussa paikan historiallisten ominaispiirteiden ja niiden jatkuvuuden turvaamisen kanssa. Kaavakartalle on merkitty Karhusaaresta Björkuddenin niemen länsipuolelle sijoittuva kevyen liikenteen siltayhteys. Kaupunginmun johtokunta pitää sillan rakentamista huvilaympäristöön sopimattomana. Johtokunta esittää, että siltayhteydestä Björkuddenin välittömässä läheisyydessä luovutaan. Yleiskaavassa vain Björkudden-niemen kärki on merkitty kaavamääräyksellä: Taajama-alue, jonka ominaispiirteet säilytetään. RKY-2009 alue on laajempi, joten ominaispiirteet säilyttävän merkinnän tulisi laajuudeltaan vastata RKY-rajausta. Jatkossa tulee turvata asemakaavamääräyksin RKY-2009 kohteiden, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Muviraston muinaisjäännösrekisterin kiinteistä muinaisjäännöksistä yleiskaavakartalla on esitetty RKY -alueina vain ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet Mustavuoressa ja Östersundomin historiallinen kylätontti Östersundomin kartanokohteeseen kuuluvana. Muut muinaismuistolain suojaamat kohteet on huomioitu yleisissä määräyksissä seuraavasti: "Muinaismuistolain suojaamia sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita koskevista suunnitelmista on kuultava munviranomaisia. Kohteet on esitetty yleiskaavassa tai selostuksen liitekartoissa". Hautaröykkiöt, historialliset tiet ja kylätontit ja muut kohteet on esitetty liitekartassa 6 pisteinä ja aluerajauksina. Tärkeimmät kohteet on mainittu kaavaselostuksessa. Useimmilla edelleen käytössä olevilla historiallisilla kylätonteilla, joissa ei ole rajoitettu muinaismuistolain perusteella vallitsevaa maankäyttöä, tulee maankäyttö muuttumaan voimakkaasti yleiskaavaehdotuksen mukaan. Tämä tulee ottaa huomioon muuttuvilla maankäyttöalueilla jatkosuunnittelussa. Sama koskee autioituneita kylätontteja, jotka ovat muinaismuistolain suojaamia. Hautaröykkiöiden kohdalle on myös

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 n perustelut osoitettu voimakasta rakentamista. Arkeologisia selvityksiä ja kaivauksia edellytetään tehtävän näissä tapauksissa alemmilla kaavatasoilla. Muinaismuistolain 15 velvoittaa rakennushankkeiden toteuttajan kustantamaan tästä mahdollisesti aiheutuvat muinaisjäännöksen tutkimukset. Kaupunginmun johtokunnalla ei ole muuta huomautettavaa Östersundomin yleiskaavaehdotuksesta. Vaikutukset maisemakuvaa ja kulttuuriympäristöön Yleiskaavan kaupunkikuvalliset vaikutukset ovat erittäin merkittävät, kun rakentaminen muuttaa alueen maaseutumaisesta ja metsäisestä haja-asutuksesta kaupunkiympäristöksi. Samalla arvokkaat kulttuuriympäristöt tulevat kiinteäksi osaksi kaupunkirakennetta. Metron ja siihen liittyvän rakentamisen vaikutukset etenkin Västerkullan peltomaisemaan ja Salmenkallion avoimeen maisematilaan ovat huomattavat. Alavien alueiden rakentaminen aiheuttaa oleellisia muutoksia maisemaan - maiseman pääpiirteiden (laaksot ja selänteet) hahmottuminen alueella heikentyy. Louhinnalla ja maamassojen loppusijoituksella on erittäin merkittävät vaikutukset maisemakuvaan. Esirakentamisalueella (et3) sallittavalla maanpinnan muokkaamisella on erittäin merkittävät vaikutukset maisemaan laajalla alueella. Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää mm. huomioimalla arvokkaat kulttuuriympäristökohteet ja säilyttämällä vanhaa rakennuskantaa asemakaavoituksessa. Tärkeiden näkymäakseleiden säilyttämisellä ja avaamisella voidaan tuoda historiallisesti ja maisemallisesti merkittäviä piirteitä esiin ympäristössä. Lisätiedot Sari Saresto, tutkija, puhelin: sari.saresto(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Kaupunginmu Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 täytäntöönpano Päätöshistoria Teknisen palvelun lautakunta HEL T Östersundom-toimikunnan lausuntopyyntö Lausunto n perustelut Teknisen palvelun lautakunta antoi seuraavan lausunnon Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta: Östersundomin yhteisessä yleiskaavaehdotuksessa on esitetty kaupunkirakenteen voimakasta laajentamista Helsingin uudelle itäiselle kaupunginosalle. Alue muutetaan entisestä harvaan rakennetusta maaseudusta moderniksi urbaaniksi kaupunkiympäristöksi, jolle on luonteenomaista rakennettavien alueiden rajoittuminen laajoihin monimuotoisiin, osin jopa pirstaleisiin, vesistö- ja viheralueisiin. Kaavaehdotuksessa korostetaan joukko- ja yksityisajoneuvoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräliikenteen reittien tasapainoista kehittämistä. Jotta näiden edellä mainittujen liikennemuotojen ympärivuotinen ja - vuorokautinen turvallinen sujuvuus voidaan taata, tulee kaavaehdotuksen jatkotyössä varata niiden sekä myös viheralueiden hoitoa ja kunnossapitoa varten teknisen huollon varikkoalue siten, että sieltä voidaan tarvittaessa hoitaa myös vesistöön liittyvät työtehtävät. Kaavoituksessa tulee huomioida yhdessä Staran kanssa huoltoliikenteen ja huoltotoimenpiteiden sujuva ja helppo toiminta. Östersundom-toimikunta on pyytänyt rakentamispalvelulta (jäljempänä Stara) lausuntoa Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksen laadintaa on ohjannut ympäröivien kuntien edustajista koostunut Östersundom-toimikunta, jonka jäseninä ovat toimineet Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine sekä Sipoon vs. kehitysjohtaja Pekka Söyrilä. Vaikka hallinnollisesti kaavaehdotus on laadittu erillään Helsingin uudesta yleiskaavasta, josta teknisen palvelun lautakunta juuri antoi oman lausuntonsa, voidaan se nähdä osana Helsingin maankäytön kokonaisratkaisua. Kaava-alueen pintaala on 44,5 km², josta maa-aluetta on noin 37,0 km². Rakentamisalueita kaavaehdotuksessa on 20,4 km², viheralueita 12,0 km² ja

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 Käsittely luonnonsuojelualueita 5,0 km². Asukasmääräksi on arvioitu uutta asukasta riippuen asumisväljyyden kehityksestä. Östersundomin alue on tähän asti pääosin maaseutumaista ja harvaan rakennettua. Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. Staran toiminta Östersundomissa on alueen Helsinkiin liittämisen jälkeen ollut yleisten alueiden osalta toistaiseksi erittäin vähäistä. Staran Vuosaaren Itäreimarintien toimipiste on ollut näiden toimintojen tukikohtana. Sieltä käsin on myös tarkoitus alkuvaiheessa hoitaa lähivuosien Staralle mahdollisesti tulevat lisätehtävät. Itämetron suunniteltu ulottuminen alueen itäreunaan, Majvikiin, parantaa oleellisesti alueen saavutettavuutta. Yleiskaavaehdotus painottaakin joukkoliikenteen huomattavaa lisäämistä, koska maantieja katuverkon liikenteenvälityskyky ylittyy nykyisellä verkolla ilman ohjaavia toimenpiteitä. Suunnitelman tavoitteena on saavuttaa henkilöauto-, joukkoliikenne sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen kulkumuotojen välinen tasapainoinen jakauma. Jotta näiden kaikkien kulkumuotojen ympärivuotinen ja -vuorokautinen turvallinen sujuvuus voidaan taata, tulee kaavaehdotuksen jatkotyössä varata niiden sekä myös viheralueiden hoitoa ja kunnossapitoa varten riittävä varikkoalue sopivan keskeisellä sijainnilla. Östersundomin yleiskaavaehdotus tuo vahvasti esille alueen merellisen leiman, missä ranta-alueiden virkistyskäyttö korostuu. Staran toimintaan kuuluu myös rantojen ja merialueen hoito ja puhdistus, joka voitaneen hoitaa tulevaisuudessa Staran meri- ja saaristoalueiden tukikohdasta nykyisellä kalustolla. Yleiskaavaehdotuksen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää teknisen palvelun lautakunnan alaisten toimijoiden olemassa olevia resursseja ja asiantuntijuutta, jotta uusi Östersundomin alue olisi myös yleisten alueiden osalta toimiva, turvallinen ja viihtyisä n muutetun ehdotuksen mukaan n muutetun ehdotuksen mukaan päätettiin ehdotukseen lisätä 3. kappaleen viimeinen lause: "Kaavoituksessa tulee huomioida yhdessä Staran kanssa huoltoliikenteen ja huoltotoimenpiteiden sujuva ja helppo toiminta." toimitusjohtaja Timo Martiskainen

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 Lisätiedot Jyrki Määttänen, toimitilapäällikkö, puhelin: jyrki.maattanen(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Päätös Kiinteistölautakunta päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: peter.haaparinne(a)hel.fi Risto Niinimäki, projektipäällikkö, puhelin: risto.niinimaki(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: nina.mouhu(a)hel.fi Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: silja.hurskainen(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Päätös Ympäristölautakunta päätti panna asian pöydälle. ympäristönsuojelupäällikkö

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 Päivi Kippo-Edlund Lisätiedot Juha Korhonen, ympäristötarkastaja, puhelin: juha.korhonen(a)hel.fi Raimo Pakarinen (luonto ja virkistys), ympäristötarkastaja, puhelin: raimo.pakarinen(a)hel.fi Suvi Haaparanta (liikenne), ympäristötarkastaja, puhelin: suvi.haaparanta(a)hel.fi Pelastuslautakunta HEL T Lausunto Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta: Jatkosuunnittelussa on huomioitava pelastuslaitoksen mahdollinen tarve sijoittaa uusi toimipiste alueelle tehokkaan pelastustoiminnan mahdollistamiseksi. Alue muutetaan maaseudusta kaupungiksi, jolloin alueen riskit muuttuvat ja kasvavat väestömäärän ja liikenteen lisääntyessä. Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Wecksten Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: katja.seppala(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 0724_1 Esitys Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti puoltaa Östersundomtoimikunnalle päivätyn Östersundomin yhteisen yleiskaavaehdotuksen asettamista nähtäville vähintään 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti vuorovaikutusraportin mukaisten vastineiden antamista esitettyihin mielipiteisiin

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 tarvittavien lausuntojen pyytämistä ehdotuksesta. Käsittely Ehdotuksen mukaan Vastaehdotus: Osmo Soininvaara: Samalla kslk kehottaa jatkotarkastelussa selvittämään, - miten yhteentörmäys Naturasuojelun kanssa voitaisiin välttää Kannattajat: Elina Moisio Vastaehdotus: Osmo Soininvaara: - miten voitaisiin saada suunniteltua nopeampi joukkoliikenneyhteys ajatellen erityisesti asutuksen jatkumista Sibbesborgiin. Kannattajat: Elina Moisio 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Samalla kslk kehottaa jatkotarkastelussa selvittämään, - miten yhteentörmäys Naturasuojelun kanssa voitaisiin välttää Jaa-äänet: 7 Hennariikka Andersson, Nuutti Hyttinen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Matti Niiranen, Risto Rautava, Heta Välimäki Ei-äänet: 2 Elina Moisio, Osmo Soininvaara Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Samalla kslk kehottaa jatkotarkastelussa selvittämään, - miten voitaisiin saada suunniteltua nopeampi joukkoliikenneyhteys ajatellen erityisesti asutuksen jatkumista Sibbesborgiin.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/1 Jaa-äänet: 7 Hennariikka Andersson, Nuutti Hyttinen, Eija Loukoila, Jape Lovén, Matti Niiranen, Risto Rautava, Heta Välimäki Ei-äänet: 2 Elina Moisio, Osmo Soininvaara Tyhjä: 0 Poissa: 0 Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin Pöydälle Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Ilkka Laine, projektipäällikkö, puhelin: ilkka.laine(a)hel.fi Teija Patrikka, arkkitehti, puhelin: teija.patrikka(a)hel.fi Sakari Pulkkinen, arkkitehti, puhelin: sakari.pulkkinen(a)hel.fi Anni Järvitalo, maisema-arkkitehti, puhelin: anni.jarvitalo(a)hel.fi Markus Ahtiainen, liikenneinsinööri, puhelin: markus.ahtiainen(a)hel.fi Tuula Pipinen, diplomi-insinööri, puhelin: tuula.pipinen(a)hel.fi Pekka Leivo, diplomi-insinööri, puhelin: pekka.leivo(a)hel.fi

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/2 29 Helsingin kaupunginmun johtokunnan lausunto Relanderin ym. valtuustoaloitteeesta koskien Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamista HEL T Lausunto Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunginmun johtokunnan lausuntoa Relanderin ym. valtuustoaloitteesta koskien Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamista. Valtuustoaloitteessa todetaan, että Vanhankaupunginkosken voimalalla on muarvoa, mutta ei tuotantohyötyä, koska sen teho on vaatimaton. Aloitteessa esitetään, että padosta ei ole hyötyä, mutta siitä on paljon haittaa, erityisesti kalojen jokeen nousun estäjänä. Johtokunta antaa seuraavan lausunnon: Vanhankaupunginkosken pato on osa Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitosten muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, RKY 2009-kokonaisuutta. Mikäli pato purettaisiin, tuhoutuisi Helsingin syntysijan tuntumassa merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Huomattavaa on, että vuosi 2015 on Euroopan neuvoston julistama teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuosi. Vanhankaupunginkosken padolla ja voimalaitoksella on merkittävä historiallinen ja teollisuusperintöön liittyvä merkitys ja ne ovat tärkeä osa alueen kulttuurihistoriallista jatkumoa. Voimalamu kertoo Helsingin infrastruktuurin rakentamisen historiasta ja energiantuotannosta. Purkamisella olisi myös merkittäviä vaikutuksia maisemaan, joen virtaukseen ja muita, vielä tuntemattomia vaikutuksia mm. jokirantojen rakenteiden kulumiseen tai sedimenttien liikkeelle lähtöön liittyen. Vanhankaupungin alueella on keskeinen merkitys Helsingin kaupungin historiassa. Helsingin Vanhakaupunki oli Helsingin kaupungin ensimmäinen sijaintipaikka vuosina , ennen kuin kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Vanhassakaupungissa on Vantaanjoen rannoilla toiminut vesivoimaa ja vettä käyttäviä tuotantolaitoksia aina 1550-luvulta lähtien luvulla Helsingin kaupunki ryhtyi suunnittelemaan Vantaanjoen vesivarojen hyödyntämistä ja vesijohtolaitoksen rakentaminen aloitettiin 1870-luvun alussa. Vantaanjoen suun länsipuolen uoma on padottu kiinteänä osana vesivoimalaitosta, joka otettiin käyttöön vuonna Voimalaitos on osa ainutlaatuista historiallista

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/2 teollisuusperintökokonaisuutta, johon kuuluvat voimalan lisäksi mylly ja Kuninkaankartanonsaarella sijaitsevat kaupungin entisen vesilaitoksen rakennukset. Nämä laitosrakennukset ovat vuodesta 1972 toimineet Tekniikan mun käytössä. Länsirannalle sijoittuvat mylly, höyrypumppulaitos ja turbiinipumppulaitos, jotka toimivat nykyään voimalamuna. Alue on huolellisesti kunnostettu ja merkittävä kulttuuriympäristö on suosittu virkistysalue. Alueen asemakaava on vahvistettu vuonna Kaava-alueelle sisältyvät Vanhankaupunginkosken länsirannan ja Kuninkaansaaren sekä vesialueet. Kaavalla on suojeltu sekä maa-alueet että rakennukset. Alueella on sm-merkintä, joka tarkoittaa alueen osaa, jolla sijaitsee muinaismuistoalue. Lisäksi alueella on s-2-merkintä, jonka määräys kuuluu: Suojeltava alueen osa, joka on kunnostettava siten, että sen historiallinen arvo säilyy. Alueella olevia rakennuksia saa käyttää mutoimintaan ja virkistystä palvelevaan toimintaan sekä ravintolatoimintaan. Kuninkaankartanonsaarelle saa sijoittaa enintään 20 autopaikkaa. Tekniikan mun käytössä toimivat, entiset Helsingin vesilaitoksen rakennukset on suojeltu sr-1 -merkinnällä, samoin entisen vesivoimalan ja höyryvoimalan rakennukset, jotka ovat mukäytössä. Asemakaavassa pato on merkitty s-3 -suojelumerkinnällä, jonka määräys kuuluu: Suojeltava alueen osa, jolla olevat pato- ja siltarakenteet tulee säilyttää tai tarvittaessa uusia siten, että ympäristön historiallinen arvo säilyy. Padon purkaminen on siten selkeästi vastoin asemakaavan suojelumääräystä. Koska pato on osa RKY 2009-aluetta, tulee myös Muvirastolta ja Elyltä pyytää lausunto padon purkamisesta. Myös Teollisuusperintöseura r.y. on esittänyt huolensa Vanhankaupunginkosken ja Kuninkaankartanonsaaren säilymisestä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. ei puolla padon purkamista, mutta katsoo, että on tarpeellista selvittää, voidaanko kosken itäisen haaran kalatien parannustoimenpiteillä saada siitä aikaan nykyistä toimivampi kalojen nousun kannalta. Lisätiedot Johanna Björkman, tutkija, puhelin: johanna.bjorkman(a)hel.fi Liitteet

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/2 1 Allekirjoitettu, Relander Jukka valtuustoaloite Kvsto asia 20 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Kaupunginmu Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunginmun johtokunnan lausuntoa Relanderin ym. valtuustoaloitteesta koskien Vanhankaupunginkosken länsihaaran sulkevan padon purkamista. Valtuustoaloitteessa todetaan, että Vanhankaupunginkosken voimalalla on muarvoa, mutta ei tuotantohyötyä, koska sen teho on vaatimaton. Aloitteessa esitetään, että padosta ei ole hyötyä, mutta siitä on paljon haittaa, erityisesti kalojen jokeen nousun estäjänä. Johtokunta antaa seuraavan lausunnon: Vanhankaupunginkosken pato on osa Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitosten muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, RKY 2009-kokonaisuutta. Mikäli pato purettaisiin, tuhoutuisi Helsingin syntysijan tuntumassa merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Huomattavaa on, että vuosi 2015 on Euroopan neuvoston julistama teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuosi. Vanhankaupunginkosken padolla ja voimalaitoksella on merkittävä historiallinen ja teollisuusperintöön liittyvä merkitys ja ne ovat tärkeä osa alueen kulttuurihistoriallista jatkumoa. Voimalamu kertoo Helsingin infrastruktuurin rakentamisen historiasta ja energiantuotannosta. Purkamisella olisi myös merkittäviä vaikutuksia maisemaan, joen virtaukseen ja muita, vielä tuntemattomia vaikutuksia mm. jokirantojen rakenteiden kulumiseen tai sedimenttien liikkeelle lähtöön liittyen. Vanhankaupungin alueella on keskeinen merkitys Helsingin kaupungin historiassa. Helsingin Vanhakaupunki oli Helsingin kaupungin ensimmäinen sijaintipaikka vuosina , ennen kuin kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Vanhassakaupungissa on Vantaanjoen rannoilla toiminut vesivoimaa ja vettä käyttäviä tuotantolaitoksia aina 1550-luvulta lähtien luvulla Helsingin kaupunki ryhtyi suunnittelemaan Vantaanjoen vesivarojen hyödyntämistä ja vesijohtolaitoksen rakentaminen aloitettiin 1870-luvun

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/2 alussa. Vantaanjoen suun länsipuolen uoma on padottu kiinteänä osana vesivoimalaitosta, joka otettiin käyttöön vuonna Voimalaitos on osa ainutlaatuista historiallista teollisuusperintökokonaisuutta, johon kuuluvat voimalan lisäksi mylly ja Kuninkaankartanonsaarella sijaitsevat kaupungin entisen vesilaitoksen rakennukset. Nämä laitosrakennukset ovat vuodesta 1972 toimineet Tekniikan mun käytössä. Länsirannalle sijoittuvat mylly, höyrypumppulaitos ja turbiinipumppulaitos, jotka toimivat nykyään voimalamuna. Alue on huolellisesti kunnostettu ja merkittävä kulttuuriympäristö on suosittu virkistysalue. Alueen asemakaava on vahvistettu vuonna Kaava-alueelle sisältyvät Vanhankaupunginkosken länsirannan ja Kuninkaansaaren sekä vesialueet. Kaavalla on suojeltu sekä maa-alueet että rakennukset. Alueella on sm-merkintä, joka tarkoittaa alueen osaa, jolla sijaitsee muinaismuistoalue. Lisäksi alueella on s-2-merkintä, jonka määräys kuuluu: Suojeltava alueen osa, joka on kunnostettava siten, että sen historiallinen arvo säilyy. Alueella olevia rakennuksia saa käyttää mutoimintaan ja virkistystä palvelevaan toimintaan sekä ravintolatoimintaan. Kuninkaankartanonsaarelle saa sijoittaa enintään 20 autopaikkaa. Tekniikan mun käytössä toimivat, entiset Helsingin vesilaitoksen rakennukset on suojeltu sr-1 -merkinnällä, samoin entisen vesivoimalan ja höyryvoimalan rakennukset, jotka ovat mukäytössä. Asemakaavassa pato on merkitty s-3 -suojelumerkinnällä, jonka määräys kuuluu: Suojeltava alueen osa, jolla olevat pato- ja siltarakenteet tulee säilyttää tai tarvittaessa uusia siten, että ympäristön historiallinen arvo säilyy. Padon purkaminen on siten selkeästi vastoin asemakaavan suojelumääräystä. Koska pato on osa RKY 2009-aluetta, tulee myös Muvirastolta ja Elyltä pyytää lausunto padon purkamisesta. Myös Teollisuusperintöseura r.y. on esittänyt huolensa Vanhankaupunginkosken ja Kuninkaankartanonsaaren säilymisestä valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. ei puolla padon purkamista, mutta katsoo, että on tarpeellista selvittää, voidaanko kosken itäisen haaran kalatien parannustoimenpiteillä saada siitä aikaan nykyistä toimivampi kalojen nousun kannalta. Lisätiedot Johanna Björkman, tutkija, puhelin:

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/2 johanna.bjorkman(a)hel.fi Liitteet 1 Allekirjoitettu, Relander Jukka valtuustoaloite Kvsto asia 20 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Kaupunginmu Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Vanhankaupunginkosken pato on osa huomattavan arvokasta, eheänä ja kerroksisena säilynyttä kulttuuriympäristöä. Vanhakaupunki on Helsingin syntysija. Alueella on toiminut vesivoimaa ja vettä käyttäviä tuotantolaitoksia aina kaupungin perustamisesta 1550-luvulta lähtien. Alun perin länsikosken alueella sijaitsi myllyjä, nykyinen ilme on varhaisen vesihuollon prosessien leimaamaa. Länsikosken kivipato on peräisin 1870-luvulta, vaiheesta jolloin kasvavan Helsingin tarpeisiin rakennettiin keskitettyä vedenjakelua. Kuninkaansaaren vesilaitos patoineen ja siihen liittyvine turbiinipumppulaitoksineen aloitti toimintansa vuonna Vesilaitoksen vesi- ja höyryvoimaloiden käyttö päättyi 1970-luvulla, jolloin alue muutettiin mukäyttöön. Voimala valjastettiin uudelleen tuottamaan sähköä osana Voimalamun toimintaa vuonna Voimalamun merkitys sähköntuotannossa on pieni, mutta käyttökuntoisten laitteiden arvo osana laajempaa teollisuushistoriallista kokonaisuutta on merkittävä. Vantaanjokisuun kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristökokonaisuus on suojeltu asemakaavalla vuonna Rakennusten lisäksi

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/2 Käsittely suojeltuja ovat Vanhankaupunginkosken rakenteet ja Viikintien sillat. Länsikosken pato kuuluu voimassa olevassa asemakaavassa suojeltavaan vesialueen osaan, jolla olevat pato- ja siltarakenteet tulee säilyttää tai tarvittaessa uusia siten, että ympäristön historiallinen arvo säilyy. Vanhankaupunginkoski on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009) Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset. Alueen rakennuskanta ilmentää pääkaupungin kunnallistekniikan kehitystä varhaisvaiheista nykypäiviin. Vantaanjokilaakson maisema-alue on arvioitu myös maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Vanhankaupunginkoskella on historiallisten arvojen lisäksi huomattavia maisemallisia, matkailuun ja virkistykseen liittyviä arvoja ja se kuuluu Helsinkipuistona kehitettävään alueeseen. Ne arvot, joiden perusteella kosken rakenteet on suojeltu asemakaavalla, eivät ole muuttuneet tai heikentyneet. Ympäristön rakennusten ja rakenteiden historiallinen viitekehys muuttuisi. Olisikin syytä selvittää perusteellisemmin padon purkamisen vaikutukset arvokkaan alueen arvojen säilymiselle. On selvitettävä tarkemmin, voidaanko pato purkaa aiheuttamatta alueen historialliselle arvolle huomattavaa haittaa. Purkamisella saataisiin parannettua vaelluskalojen olosuhteita. Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa sen selvittämistä, että Vanhankaupunginkosken pato puretaan. Padon purkaminen edellyttää asemakaavan muutosta. Padon purkamisen ohella on selvitettävä sellaisia vesialueen muutoksia, joiden avulla voitaisiin parantaa itäisen uoman nousuolosuhteita, esimerkiksi uoman muotoa käsittelemällä tai johtamalla sinne nykyistä enemmän virtaamaa pysyvästi tai ajoittain. Samoin tulisi selvittää mahdollisuuksia ajoittaa voimalaitoksen käyttöjaksoja niin, että kaloille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Vanhankaupunginkosken voimala-alueella on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulee säilyttää ja suojella, jos pato puretaan n ehdotuksesta poiketen Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä siten, että se käsittelin asian Akp/6 asian Akp/2 jälkeen.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/2 Vastaehdotus: Elina Moisio: Muutetaan kappaleet 6 ja 7 päätösesityksestä kuulumaan seuraavasti: (6) Ne arvot, joiden perusteella kosken rakenteet on suojeltu asemakaavalla, eivät ole muuttuneet tai heikentyneet. Ympäristön rakennusten ja rakenteiden historiallinen viitekehys muuttuisi. Olisikin syytä selvittää perusteellisemmin padon purkamisen vaikutukset arvokkaan alueen arvojen säilymiselle. On selvitettävä tarkemmin, voidaanko pato purkaa aiheuttamatta alueen historialliselle arvolle huomattavaa haittaa. Purkamisella saataisiin parannettua vaelluskalojen olosuhteita. (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa sen selvittämistä, että Vanhankaupunginkosken pato puretaan. Padon purkaminen edellyttää asemakaavan muutosta. Padon purkamisen ohella on selvitettävä sellaisia vesialueen muutoksia, joiden avulla voitaisiin parantaa itäisen uoman nousuolosuhteita, esimerkiksi uoman muotoa käsittelemällä tai johtamalla sinne nykyistä enemmän virtaamaa pysyvästi tai ajoittain. Samoin tulisi selvittää mahdollisuuksia ajoittaa voimalaitoksen käyttöjaksoja niin, että kaloille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Vanhankaupunginkosken voimala-alueella on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulee säilyttää ja suojella, jos pato puretaan. Kannattajat: Eija Loukoila 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Muutetaan kappaleet 6 ja 7 päätösesityksestä kuulumaan seuraavasti: (6) Ne arvot, joiden perusteella kosken rakenteet on suojeltu asemakaavalla, eivät ole muuttuneet tai heikentyneet. Ympäristön rakennusten ja rakenteiden historiallinen viitekehys muuttuisi. Olisikin syytä selvittää perusteellisemmin padon purkamisen vaikutukset arvokkaan alueen arvojen säilymiselle. On selvitettävä tarkemmin, voidaanko pato purkaa aiheuttamatta alueen historialliselle arvolle huomattavaa haittaa. Purkamisella saataisiin parannettua vaelluskalojen olosuhteita. (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa sen selvittämistä, että Vanhankaupunginkosken pato puretaan. Padon purkaminen edellyttää asemakaavan muutosta. Padon purkamisen ohella on selvitettävä sellaisia vesialueen muutoksia, joiden avulla voitaisiin parantaa itäisen uoman nousuolosuhteita, esimerkiksi uoman muotoa käsittelemällä tai

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/2 johtamalla sinne nykyistä enemmän virtaamaa pysyvästi tai ajoittain. Samoin tulisi selvittää mahdollisuuksia ajoittaa voimalaitoksen käyttöjaksoja niin, että kaloille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Vanhankaupunginkosken voimala-alueella on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulee säilyttää ja suojella, jos pato puretaan. Jaa-äänet: 1 Matti Niiranen Ei-äänet: 7 Hennariikka Andersson, Eija Loukoila, Jape Lovén, Elina Moisio, Risto Rautava, Osmo Soininvaara, Heta Välimäki Tyhjä: 0 Poissa: 1 Tom Packalén Äänin 7-1 (1 tyhjä) kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi jäsen Moision vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen. Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Jouni Heinänen, vs. toimistopäällikkö, puhelin: jouni.heinanen(a)hel.fi Riitta Salastie, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: riitta.salastie(a)hel.fi

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/3 30 Helsingin kaupunginmun johtokunnan lausunto esityksestä Suomen kansallisen maailmanperintöstrategian päälinjauksista HEL T Lausunto päätti antaa seuraavan lausunnon: Opetus- ja kulttuuriministeriön on laatinut strategian kansallisen maailmanperintöpolitiikan ja maailmanperintösopimuksen toimeenpanon linjaamiseksi. Keskeisenä tavoitteena on suomalaisten maailmanperintökohteiden suojelu ja hoito kestävällä ja esimerkillisellä tavalla. Unescon Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta (maailmanperintösopimus) hyväksyttiin Suomi ratifioi maailmanperintösopimuksen vuonna Maailmanperintösopimusta ei ole saatettu voimaan Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto opetustoimen, kulttuurin ja muinaismuistojen suojelun osalta. Suomen maailmanperintökohteet: Maailmanperintöluettelossa on yhteensä seitsemän kohdetta Suomesta (tilanne 2015). Kulttuuriperintökohteina luettelossa ovat Suomenlinna (1991), Vanha Rauma (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999) ja kymmenen maan alueelle ulottuva sarjanimeämiskohde Struven ketju (2005) sekä luonnonperintökohteena Merenkurkun saaristo (2006), joka on sarjanimeämiskohde Ruotsin Korkean Rannikon kanssa. Maailmanperintöluettelon kohteilla olevan erityisen yleismaailmallisen arvon (OUV) säilyttäminen on ehdoton edellytys luettelossa pysymiselle. Lisäksi kohteiden tulee säilyttää autenttisuutensa ja eheytensä. Suomessa päävastuu maailmanperintösopimuksen toteuttamisesta on kulttuuriperintökohteiden osalta opetus- ja kulttuuriministeriöllä ja sekä luonnonperintökohteiden osalta ympäristöministeriöllä. Maailmanperintötoiminnan yhteystahoina (Focal point) toimivat Muvirasto ja Metsähallituksen luontopalvelut. Maailmanperintökohteet ovat tunnettuja ja erittäin vetovoimaisia matkailukohteita. Matkailu työllistää sekä suoraan että välillisesti ja sillä

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/3 on merkittävät taloudelliset vaikutukset. Helsingissä Suomenlinnan maailmanperintökohde on yksi tärkeimmistä kaupungin vetovoimakohteista. Jotta maailmanperintökohteen eheys ja autenttisuus säilyisivät, on tulevaisuudessa panostettava yhä määrätietoisemmin kävijähallintaan. Maailmanperintösopimuksen jäsenvaltion ensisijaisena velvoitteena on nykyisten, luettelossa jo olevien kohteiden tehokas suojelu ja esimerkillisen hoidon turvaaminen, mutta myös kansallisen aieluettelon ajan tasalla pitäminen on tärkeää. Maailmanperintöstrategia liittyy tavoitteiltaan Valtioneuvoston hyväksymään Suomen kulttuuriympäristrategiaan ( ). Sen visiona oli Kulttuuriympäristö hyvinvoinnin ja elinvoiman lähde. Maailmanperintöstrategian visio 2025:ssa tuodaan esille seuraavia tavoitteita: 1. Suomen maailmanperintöpolitiikan on aktiivista, näkyvää ja luotettavaa. Kaikessa toiminnassaan Suomi nojaa asiantuntemukseen ja tukee avoimuutta. 2. Maailmanperintökohteiden (nykyiset ja tulevat) suojelu, hoito ja esittely on esimerkillistä. 3. Maailmanperintökohteet ovat kaikkien yhteistä elävää perintöä, josta jokainen voi hyötyä. Viranomaisten ja kiinteistönomistajien lisäksi kansalaisilla on mahdollisuus osallistua niiden säilyttämiseen tuleville sukupolville. Suomen maailmanperintökohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmien tulee integroitua paikalliseen ja alueelliseen maankäytön suunnitteluun, elinkeinostrategioihin, riskien ennakointiin ja hallintaan sekä muihin kehittämishankkeisiin. Kansalliseksi tavoitteeksi vuodelle 2025 on asetettu: Kansalaiset tuntevat ja arvostavat suomalaisia maailmanperintökohteita ja osaavat toimia maailmanperinnön hyväksi. Maailmanperintöviestintä on monipuolista ja luotettavaa tietoa on helposti saatavilla. Maailmanperintökasvatus on lisääntynyt kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa uutta tietoa maailmanperinnön vaalimiselle. Unescon kestävän matkailun strategia kriteereineen ohjaa maailmanperintökohteiden matkailua, kävijät saavat luotettavaa tietoa. Kohteiden saavutettavuutta ja kävijäpalveluita on parannettu.

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/3 Käsittely Strategian päälinjausten toteuttaminen ja seuranta: Selvityksessä todetaan, että Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi käynnistää kansallisen maailmanperintöstrategian päälinjauksia ja toimenpide-ehdotuksia koskevan toimeenpanosuunnitelman laatiminen. Siinä esitettäisiin toimenpiteiden toteutustavat, vastuutahot, aikataulut, kustannusvaikutukset ja niiden seuranta. Lopuksi: Maailmanperintökohteet ovat kestävän suojelun, hoidon ja esittelyn esimerkkejä maassamme. Niillä on myönteinen vaikutus aluetalouteen ja ne ovat vetovoimaisia matkailukohteita. Valtiontaloudessa on varmistettava, että maailmanperintötoimintaan ja maailmanperintökohteiden hoitoon osoitetaan riittävät määrärahat. Myös Helsingin kaupungin tulee ottaa Suomenlinnan asema maailmanperintökohteena ja Suomen kansalliset velvoitteet sen hoidon osalta kaavahankkeissa laaja-alaisesti huomioon. Kansallisen maailmanperintöstrategian toteuttaminen kasvattaa kulttuuri- ja luonnonperinnön arvostusta ja historian ymmärtämistä. Useat toimenpiteet lisäävät kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa maailmanperintökohteiden hoitoon ja toimintaan. Maailmanperintötoiminta ja maailmanperintökohteet vahvistavat Suomen identiteettiä ja lisäävät Suomen kansainvälistä näkyvyyttä. Esitys on laadittu maailmanperintökohteiden arvot esiintuoden ja niiden säilymisen turvaamiseksi. Sen tavoitteet ja niiden toteuttaminen vahvistavat maailmanperintökohteiden kokonaisvaltaista hoitoa ja niiden merkitystä osana kulttuuriympäristö- ja kansainvälisyyskasvatusta. Maailmanperintökohteiden merkitys matkailukohteina kasvaa tulevaisuudessa todennäköisesti entisestään. Esityksen visiot, tavoitteet ja esitetyt jatkotoimenpiteet parantavat laajaalaisesti alueiden suunnitelmallista hoitoa ja esittelyä erilaisille kohderyhmille. pitää tavoitteita hyvinä. Laadittava toimeenpanosuunnitelma antaa malleja ja toimii todennäköisesti esimerkkinä myös muiden merkittävien kulttuuriympäristöjen hoito- ja käyttösuunnitelmia laadittaessa. Kyösti Helin: Esitän, että Malmin lentokenttä otetaan mainintana uudesta maailmanperintökohteesta. Kenttä on säilynyt ainutlaatuisena, toiminnallisena k kokonaisuutena, jonka historiallinen ja muu kulttuurinen arvo on erittäin

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/3 suuri. Asiaa on selvitetty esim netissä -osoitteessa. Kyösti Helin, PS Lisätiedot Sari Saresto, tutkija, puhelin: sari.saresto(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Kaupunginmu Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Lisätiedot Sari Saresto, tutkija, puhelin: sari.saresto(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Kaupunginmu Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria Rakennusvalvontavirasto HEL T Esitys Suomen kansallisen maailmanperintöstrategian päälinjauksiksi

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (41) Ypkyy/3 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa esityksestä kansallisen maailmanperintöstrategian päälinjauksiksi. Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, miten linjaukset ja toimenpide-esitykset vastaavat tarpeisiin ja odotuksiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjatun maailmanperintöstrategian laatimisen lokakuussa Strategia on valmistelu valtioneuvoston päätettäväksi huhtikuussa Tämän jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi käynnistää strategian päälinjauksia ja toimenpide-ehdotuksia koskevan toimeenpanosuunnitelman laatiminen. Suomessa on seitsemän maailmanperintökohdetta. Helsingissä on Suomenlinna, joka on sekä Helsingille että koko Suomelle yksi tärkeimmistä ja vetovoimaisimmista matkailukohteista. LAUSUNTO Kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi, että kansallinen maailmanperintöstrategia on tarpeellinen ja hyödyllinen. Asiantuntijaryhmän laatimaan esitykseen strategian päälinjauksista on kirjattu paljon hyviä tavoitteita, eikä neuvottelukunnalla ole niihin huomauttamista. Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan Helsingissä on hyvin tiedostettu Suomenlinnan merkitys kaupunkilaisten kulttuuri- ja virkistyskohteena samoin kuin sen matkailullinen arvo. Lisäksi arvostetaan Suomenlinnan erityisominaisuutta yhtä aikaa asuttuna kaupunginosana ja historiallisena linnoituksena. Päälinjausesityksessä mainituista näkökohdista neuvottelukunta nosti esiin suojavyöhykekysymyksen. Tällä hetkellä se on epämääräisesti määritetty. Maailmanperintökohdetta ympäröivälle kaupunkikuvalle ja siinä tapahtuville muutoksille asetetaan vaatimuksia, joita tulee selkeyttää. Kaupunki kehittyy ja Suomenlinnaa ympäröivä kaupunkikuva muuttuu kaupungin kasvaessa. Todettiin, että maailmanperintökohteen arvojen vaalimisen ja esiin nostamisen tulisi olla laajan toimijajoukon, myös kaikkien kaupunkilaisten yhteinen asia. Tämä tavoite tuodaan esiin myös päälinjausesityksessä. On tärkeää, että kaikki osapuolet, myös matkailijat ja kaupalliset toimijat, ymmärtävät maailmaperintökohteen erityisen arvon. Neuvottelukunnan mielestä on kiinnitettävä erityistä huomiota maailmanperintökohteissa vierailevien kävijöiden ympäristöä kuluttavaan vaikutukseen. Tulee riittävällä tavalla varautua erityyppisiin riskeihin, joita kohteen arvoihin voi kohdistua. Olosuhteet tulee jo