KAAVASELOSTUS KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI 7. KAUPUNGINOSAN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Työnumero: kuva; google.

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI 7. KAUPUNGINOSAN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS kuva; google.fi/maps Työnumero: PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

2

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee: vahvistetun asemakaavan 7. kaupunginosan korttelia 737 ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: 7. kaupunginosan kortteli 737 ja puistoaluetta. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavan muutos koskee aluetta, joka sijaitsee Kristiinankaupungin 7. kaupunginosassa. Suunnittelualueeseen kuuluvat ns. Soneran tontti ja sen pohjoispuolella oleva ajoharjoittelurata sekä puistovyöhyke Närpiöntien varrella. Aluetta rajaavat lännessä Hevoshaantie, pohjoisessa Skrattnäsintie ja idässä Närpiöntie. Eteläpuolella on puistoaluetta ja pieni toimistorakennusten korttelialue. Suunnittelualueen sijainti 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET - MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu tammikuussa Kaava on kuulutettu vireille helmikuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla ja virallisissa ilmoituslehdissä. 1 (13)

4 - OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja pidetään teknisessä keskuksessa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. Lisäksi kaupunki on tarvittaessa yhteydessä viranomaisten kanssa kaavaa valmisteltaessa. - Asemakaavan muutoksen päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) asetettiin nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti väliseksi ajaksi. - Kaavaluonnos lähetetään viranomaisille tiedoksi. - Kaavaluonnoksesta lausunnot ja mielipiteet, vastineet (tarkentuu) - Kaavaluonnos teknisen lautakunnan käsittelyssä - Kaavaluonnos kaupunginhallituksen käsittelyssä - Kaavaehdotus valmistui Kaavaehdotus asetettiin MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. - Kaavaehdotuksesta muistutukset ja lausunnot, vastineet (tarkentuu) - Mahdolliset tarkistukset kaavaan hyväksymiskäsittely - Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen ( ). - Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen ( ). 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksella osoitetaan rakennuspaikka varalämpökeskukselle. Lisäksi tarkistetaan asemakaavaa vastaamaan alueen maankäytön ja liikenteen tarpeita. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttamisesta vastaa Kristiinankaupungin kaupunki ja yksityiset maanomistajat. 2 (13)

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueeseen kuuluu ns. Soneran tontti, ajoharjoittelurata ja Närpiöntietä reunustava puistokaista Skrattnäsintien eteläpuolella. Alueen eteläreunaan on rakennettu öljyllä toimiva lämpökeskus. Näkymä suunnittelualueelle Närpiöntieltä. Etualalla uusi lämpökeskus. Suunnittelualuetta Hevoshaantien suunnasta Luonnonympäristö Alue on tasaista ja suurimmaksi osaksi rakennettua piha-aluetta. Itäreunassa on kapea puistomainen vyöhyke Rakennettu ympäristö Alueella on yksi iso toimitilarakennus sekä piharakennuksia ja varastokatoksia. Alueen eteläreunaan on rakennettu varalämpökeskus vuonna (13)

6 Alueen eteläosassa sijaitseva varalämpökeskus öljysäiliöineen Maanomistus Asemakaavan muutoksen alueet omistaa Kristiinankaupungin kaupunki ja HVA-Kiinteistöt Oy Pohjakartta Asemakaava on laadittu kaavoituksen pohjakartalle 1: SUUNNITTELUTILANNE Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Pohjanmaan maakuntakaava on Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama. Maakuntavaltuuston hyväksymää kokonaismaakuntakaavaa täydennettiin vaihekaavoilla (vaihekaava 1: kaupalliset palvelut, vaihekaava 2: uusiutuvat energiamuodot). Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Alue sisältyy myös laajempaan kaupunkikehittämisen vyöhykkeeseen (kk 4); Suupohjan alueen kaupunkiverkko. Merkinnällä osoitetaan maakunnan eteläosan maaseutukaupunkien verkko, joka muodostaa Suupohjan tulevan aluekeskuksen ydinalueen. Suunnittelumääräyksen mukaan: Alueidenkäytön suunnittelussa tulee kaupunkien välisellä yhteistyöllä ja työnjaolla edistää olemassa olevien yhdyskuntien alueidenkäyttöä sekä puukaupunkirakentamisen perinteitä kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen ja virkistystoimintojen sijoittamisessa. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus turvata. Maakuntahallitus päätti Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisesta ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Maakuntahallitus hyväksyi vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Kaava laaditaan koko maakunnan ja sen eri yhteiskunnalliset toiminnot kattavana 4 (13)

7 kokonaismaakuntakaavana. Uusi maakuntakaava korvaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. Yleiskaavoitus Kaupunginvaltuuston hyväksymässä osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu yleisten rakennusten aluetta (Y) ja puistoaluetta (VP). Osayleiskaava on ennen vuotta 2000 hyväksytty ns. ensimmäisen asteen yleiskaava, jolla ei ole MRL:n mukaisia oikeusvaikutuksia. Ote Kristiinankaupungin osayleiskaavasta (1998). 5 (13)

8 Ote asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueen rajaus. Asemakaavoitus Kaavamuutoksen alueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Tässä kaavassa alueelle on osoitettu puistoaluetta (VP) sekä yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Indeksi (V) osoittaa, että alue on varattu valtion tarpeisiin. Liite 2: Muutettava kaava-alue Selvitykset Aiempien asemakaavojen, yleiskaavoituksen ja maakuntakaavan laadinnan yhteydessä alueelta ei ole osoitettu kohteita tai alueita (maisema, rakennus- ja luonnonsuojelu, muinaismuistot), joita tulisi huomioida kaavan laadinnassa. Alueella toimivan varalämpökeskuksen osalta on tehty laitoksen päästömallinnus sekä ympäristömelun mittaus vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Kaavamuutos tarvitaan varalämpökeskuksen rakennuspaikan osoittamiseksi Närpiöntien länsipuolelle, ns. Soneran tontin alueelle. Lämpökeskuksen aluetta ei ole kaavoitettu yhdyskuntatekniseen huoltoon, joten asemakaavan muuttaminen on tarpeen. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutoksen alueelle on rakennettu polttoöljyä käyttävä lämpökeskus vuonna Kaavamuutos käynnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, kun kaupunginhallitus oli 6 (13)

9 tehnyt päätöksen biolämpökeskuksen rakentamisesta Kristiinankaupunkiin. Uusi biolämpökeskus otettiin käyttöön tammikuussa Varalämpökeskus tarvitaan jatkossa biolämpökeskuksen käyttöhäiriöitä sekä kulutushuippuja varten. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen ( 12). Valtuuston hyväksymispäätöksestä tehtiin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen päätöksellään (nro 12/0280/2). Kristiinankaupungin kaupunginhallitus valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaupunginhallituksen valituksen päätöksellään (dnro 1655/1/12). Asemakaavan selvityksiä on täydennetty vaikutusten arvioimiseksi vuonna Kaavamuutos laitettiin uudelleen vireille keväällä OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista. Maanomistajat, asukkaat, yhdistykset, yritykset: - Pori Energia Oy - HVA-Kiinteistöt Oy - alueen sekä naapurikiinteistöjen asukkaat ja maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat tarvittaessa Kristiinankaupungin kaupunki: - Tekninen keskus (KRS-Vesi, KRS-Katu) - tarvittavat lautakunnat - kaupunginhallitus - kaupunginvaltuusto Viranomaiset: - Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) - Pohjanmaan pelastuslaitos - ympäristönsuojeluviranomainen Yhdyskuntatekniikka: - Vesihuolto ja viemäröinti - Sähkö- ja puhelinyhtiöt Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille helmikuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu kaupungin ilmoitustaululla ja virallisissa ilmoituslehdissä Osallistuminen ja vuorovaikutus MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu tammikuussa OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja pidetään nähtävillä kaavan laadinnan ajan. 7 (13)

10 Kirjallisen mielipiteen esittämistä varten kaavaluonnos asetetaan nähtäville vähintään 14 päivän ajaksi (MRL 62 ; MRA 30 ). Mahdolliset lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta käsitellään ja niihin laaditaan vastineet tarvittaessa. Kaavaehdotus laaditaan luonnosvaiheessa saatujen kannanottojen ja päätösten pohjalta. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville (MRL 65 ; MRA 27 ). Mahdolliset lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta käsitellään ja niihin laaditaan vastineet tarvittaessa Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kaupungin viranhaltijoiden sekä kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Kaavaa valmisteltaessa kaupunki on tarpeen mukaan yhteydessä viranomaisten kanssa ja pyytää tarvittaessa lausuntoja. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa rakennuspaikka varalämpökeskukselle. Lisäksi tarkistetaan asemakaavaa vastaamaan alueen maankäytön ja liikenteen tarpeita. Varalämpökeskus tarvitaan biolämpökeskuksen käyttöhäiriöitä sekä kulutushuippuja varten. Lämpökeskus käyttää polttoaineena öljyä ja sen polttoaineteho on korkeintaan 5 MW Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden tarkistamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttö tavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Tavoitteisiin on vastattu VAT:n periaatteiden mukaisesti tukemalla mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alueellisen energiahuollon kehittämistä ja kunnallisteknisten verkostojen toimivuutta ja käyttöä. Kaavan suhde maakuntakaavaan Asemakaavan muutos tarkentaa maakuntakaavan aluevarauksia. Maankäyttöä ja rakentamista ohjataan kaavamerkinnöin ja -määräyksin niin, että asemakaavan ratkaisut eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten ja muiden tavoitteiden kanssa. Kaavan suhde osayleiskaavaan Kaupunginvaltuuston hyväksymä Kristiinankaupungin osayleiskaava on vahvistamaton, ns. ensimmäisen asteen yleiskaava, jolla ei ole MRL:n mukaisia oikeusvaikutuksia. Näin ollen maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta, joka tarkentaa yleispiirteisempiä maakunta- ja yleiskaavoja. MRL:n 54 :n mukaan: Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Seuraavassa asemakaavan suunnitteluratkaisuja on tarkasteltu suhteessa yleiskaavan sisältövaatimusten eri kohtiin: 8 (13)

11 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaavaratkaisu tukee yhdyskuntarakennetta mm. osoittamalla työpaikkarakentamista keskustaajaman tuntumaan ja asuinalueiden läheisyyteen. Alueellista energiahuoltoa palveleva varalämpökeskus on ekologisesti kestävä energiaratkaisu. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Uusi rakentaminen tukeutuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Olemassa olevia teitä ja kunnallistekniikan verkostoja voidaan käyttää hyväksi. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Työpaikka-alueen kehittäminen ja lämpöenergian saannin varmistaminen palvelevat koko kaupunkia ja sen asukkaita. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Alue on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon sekä katuverkostoon. Varalämpökeskus varmistaa kaukolämpöenergian saannin poikkeustilanteissa. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Kaava mahdollistaa työpaikkarakentamisen alueella. Alue on jo rakennettu ja se kiinnittyy olemassa olevaan toimitilarakennusten ryhmään. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Toteutuessaan asemakaava lisää toimitilojen määrää ja tukee energiahuollon palvelujen tarjontaa koko kaupungin alueelle. Ympäristöhaittojen vähentäminen Keskitetty lämpöenergian tuotanto vähentää pienempien yksiköiden tarvetta laajemmin tarkasteltuna. Varalämpökeskus toimii uuden biolämpökeskuksen varajärjestelmänä sen käyttöhäiriöitä ja kulutushuippuja varten. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaava-alueen rakennuskanta pysyy toistaiseksi ennallaan. Alueella ei ole erityisiä ympäristöarvoja. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaava-alueen nykyinen puistovyöhyke säilyy. Kaavan suhde nykyisiin asemakaavoihin Alueelle on nykyisessä kaavassa osoitettu puistoaluetta (VP), joka säilyy kaavamuutoksessa. Lisäksi nykyisessä kaavassa on laaja yleisten rakennusten korttelialue (Y), joka on tarkoitettu valtion tarpeisiin (v). Kaavamuutoksella Y-alueet osoitetaan KTY-merkinnällä toimitilojen rakentamiseen. Nykyisen asemakaavan Y-alueelle osoitetaan lisäksi rakennuspaikka varalämpökeskusta varten ET-merkinnällä. Ajoyhteys ET-alueelle osoitetaan Närpiöntieltä VP-alueen kautta. 9 (13)

12 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Nykyinen aluerakenne säilyy käytännössä ennallaan. Olemassa olevat rakennukset, kulkuväylät, piha- ja pysäköintialueet sekä alueeseen kytkeytyvä kunnallistekniikka otetaan huomioon toimintoja sijoitettaessa. Närpiöntietä reunustava puistovyöhyke pysyy viheralueena Suunnittelun aikana syntyneet tavoitteet Tavoitteita tarkennetaan tarvittaessa kaavan laadinnan aikana. 4.5 MIELIPITEIDEN HUOMIOIMINEN Valmisteluvaihe Asemakaavan valmisteluvaiheessa saatujen mielipiteiden ja palautteen perusteella kaavan sisältöä tarkennetaan tarvittaessa. Liite x: Vastine kaavaluonnoksesta jätettyihin mielipiteisiin ja lausuntoihin Ehdotusvaihe Kaavan sisältöä tarkennetaan tarvittaessa ehdotusvaiheessa muistutusten ja lausuntojen perusteella. Liite x: Vastine kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 3,3735 hehtaaria. Asemakaavalla on osoitettu: - Toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY) yksi korttelin osa, jonka pinta-ala on 2,7370 hehtaaria. - Puistoalueeksi (VP) 0,4789 hehtaaria. - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET) 0,1576 hehtaaria. Liite 5: Seurantalomake 5.2 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialueena (KTY) on osoitettu ns. Soneran tontti ja ajoharjoittelurata. Kahden rakennuspaikan koko on yhteensä m2. Kerrosluku on II ja tehokkuusluku on 0,20. Rakennusala ja istutusalueet on osoitettu tontin/ rakennuspaikan koon, sijainnin sekä lähiympäristön maankäytön perusteella. Pysäköintialueet on esitetty ohjeellisina. 10 (13)

13 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueena (ET) on osoitettu varalämpökeskuksen rakennuspaikka. Alueen koko on 1576 m2. Kerroslukuna on II ja tehokkuusluku on 0,25. Lisäksi on annettu tarkempia määräyksiä rakennusten ja rakennelmien korkeudesta. Yleismääräykset: Asemakaavassa esitetty tonttijako on ohjeellinen. Korttelialueilla rakentamistavan tulee olla yhtenäinen julkisivumateriaalien ja värityksen osalta. Huoltopihat ja ulkovarastointi on rajattava yhtenäisillä aidoilla tai katoksilla, jotka sopivat yhteen lähiympäristön rakentamisen kanssa. Jalankulkutiet tulee erottaa ajoteistä ja pysäköintialueista istutuksin tai muilla suojarakenteilla. Istutettavat ja rakentamattomat korttelinosat tulee pitää siistinä ja hoidettuna. Alueen puusto ja muu kasvillisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Alueen toiminnassa on noudatettava kulloinkin voimassa olevia ympäristönsuojelua koskevia lakeja ja asetuksia sekä melutasoa koskevia ohjearvoja. Autopaikkoja tulee rakentaa seuraavasti: - KTY alueilla liike- ja toimistotilojen osalta 1 ap/40 k-m2 sekä 1 ap/työntekijä Muut alueet Puistoalueena (VP) on osoitettu alueen itäreunan vihervyöhyke Närpiöntien varrella. 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Nykytilanne: Voimassa olevan asemakaavan Y-V merkintä on varsin yleispiirteinen. Korttelialueelle on merkitty yksi rakennusala, jolle on osoitettu kerrosluku ja rakennusoikeus. Tällä hetkellä alueella on yksi suuri toimitilarakennus sekä vuonna 2010 rakennettu lämpökeskus. Kaavamuutos: Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakentamisen määrä ja laatu täsmentyvät. Nykyinen rakennuskanta säilynee toistaiseksi. Uutta toimitilarakentamista on osoitettu alueen pohjoisosaan, missä tällä hetkellä on ajoharjoittelurata. Varalämpökeskuksen paikka on sijoitettu alueen eteläreunaan, johon on jo rakennettu 4,8 MW:n lämpökeskus. Etäisyys lämpökeskuksesta lähimpiin asuinrakennusten pihoihin on noin 140 metriä Vaikutukset maisemaan ja luontoon Nykytilanne: Voimassa olevassa asemakaavassa puistoalueena on osoitettu Närpiöntien varren vihervyöhyke. Kaavamuutos: Asemakaavan muutoksen myötä rakentamattoman alueen laajuus ei muutu merkittävästi. Varalämpökeskuksen polttoöljysäiliö ja piippu näkyvät tasaisessa maastossa erityisesti etelän ja idän suuntaan. Pienehkö lämpökeskus sulautuu toisaalta alueen rakennelmiin ja aitoihin. Lisäksi puistovyöhyke peittää lämpökeskuksen osittain kesäaikaan. Istutuksin, suojarakentein ja pihajärjestelyjen avulla keskuksen näkymistä pyritään vähentämään. 11 (13)

14 5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen ja tekniseen huoltoon Huoltoliikenne varalämpökeskuksen pihaan järjestetään suoraan Närpiöntieltä. Liikenne muille rakennuspaikoille tapahtuu Hevoshaantien kautta kuten tähänkin asti Varalämpökeskuksen vaikutukset lähialueella Varalämpökeskuksen lähiympäristö on tällä hetkellä enimmäkseen viheraluetta ja rakentamatonta peltomaata. Lähimmät Peippotien ja Fredrikantien piha-alueet sijaitsevat metrin etäisyydellä varalämpökeskuksesta. Varalämpökeskus on tarkoitettu tasoittamaan kulutushuippuja ja varmistamaan lämmönjakelu biolämpökeskuksen häiriötilanteissa. Kaavassa osoitetun varalämpökeskuksen teho saa olla enintään 5 MW. Polttoaineena käytetään polttoöljyä. Polttoaineen kuljetuksesta ja lämpökeskuksen huollosta aiheutuva liikenne on vähäistä. Polttoainetta laitokselle toimitetaan korkeintaan yhden kerran viikossa. Lämpökeskuksen päästöistä määrää ympäristönsuojelulaki ja -asetus sekä Valtioneuvoston asetukset energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista. Rakentamisen edellytyksenä on, että lakeja ja asetuksia noudatetaan ja valvotaan. Syksyllä 2015 laadittiin varalämpökeskuksen ilmapäästöjen mallinnus, jolla selvitettiin hiukkaspäästöjen leviäminen ja pitoisuudet lähiympäristöön. Selvityksen mukaan hiukkaspäästöjen pitoisuudet alittivat niille asetetut raja- ja ohjearvot. Melun osalta lämpökeskuksen normaalikäytössä noudatetaan Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja. Syksyllä 2015 suoritettiin varalämpökeskuksen aiheuttaman melun mittaus lähimpien asuinrakennusten läheisyydessä. Selvityksen perusteella varalämpökeskuksen aiheuttama melutaso alittaa mittauspisteissä valtioneuvoston asettamat melutasojen ohjearvot. Liite 3: Ilmapäästömallinnus Liite 4: Ympäristömelun mittausraportti Muut vaikutukset Nykytilanne: Nykyisestä kaavasta riippumatta alue ja sen rakennuskanta vaativat huoltoa ja korjaamista. Sosiaalista merkitystä on sillä, millaista toimintaa ja millaisia palveluja alueella tulee jatkossa olemaan. Kaavamuutos: Asemakaavan muutoksen myötä rakentamisen määrä kasvaa ajan myötä. Välittömiä kustannuksia aiheuttavat uusien rakennusten rakentaminen, piha-alueiden järjestelyt sekä kunnallistekniikan täydentäminen. Lisäksi alueen yhdyskuntatekniikan ja rakennuskannan kunnossapito aiheuttavat pysyviä menoja. Kaavamuutos lisää mahdollisuuksia toimitilojen rakentamiseen ja tätä kautta myös uusia työpaikkoja. Alueelle jo rakennettu lämpökeskus varmistaa kaukolämpöenergian saannin koko kaupungissa. Osa kustannuksista saadaan takaisin mm. kaukolämpömaksuista. 12 (13)

15 5.4 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. Mitään tavanomaisesta poikkeavia merkintöjä ja määräyksiä ei ole käytetty. 5.5 NIMISTÖ Kaava-alueen nimi sekä muut nimet perustuvat kaupungilta saatuihin ohjeisiin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi kaupungin rakennusjärjestys ja rakennusvalvontaviranomainen. 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen toteuttamisesta vastaa Kristiinankaupungin kaupunki ja yksityiset maanomistajat. 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Kaupungin tulee seurata alueen toteutumista ja tarvittaessa harkita muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Rakentamista tulee ohjata riittävästi, jotta alueesta muodostuu toimivaa ja turvallista ympäristöä. Turussa Sweco Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa arkkitehti SAFA, YKS-381 LIITTEET Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Muutettava kaava-alue Liite 3: Ilmapäästömallinnus Liite 4: Ympäristömelun mittausraportti Liite 5: Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa) 13 (13)