Kauppisten Sukuseura ry:n tiedotuslehti nro 1 / 2010

Transkriptio

1 auppisviesti Kauppisten Sukuseura ry:n tiedotuslehti nro 1 / 2010

2 KauppisViesti Sisältö Perustietoa sukuseurasta...2 Pääkirjoitus...3 Merkittävä lahjoitus sukuseuralle... 4 Maija-Liisa Kauppinen - kahden suvun aktiivijäsen...5 Halsualla vahva Kauppiskeskittymä...6 Muodostelmaluistelun MM-mitalissa myös Kauppispanosta...6 Kauppis-Heikki seuralla merkkivuosi Kauppisten sukuseura Facebookissa... 7 Elävä Kauppilanmäki. Paikannimistä tekeillä kirja....7 Runnin Kylpylän johtajalla on vahvat Kauppisjuuret...8 Silloin kun elettiin Runnin loistoaikaa...9 Kylpylän hieroja pelasti Mannerheimin vastaanoton...9 Sukutapaaminen ja sukukokouksen yleisohjelma...10 Ilmoittautuminen sukutapahtumaan Kummipoika Aleksein kuulumisia...13 Suvun vanhin Vuokko Kauppinen Jouluyö, juhlayö tunnelmissa...13 Tapio Kauppinen, 10 ammatin mies: Menestyvä yrittää Tukholmassa...14 Lisää Amerikan terveisiä ja sukulaistietoa...16 Kun Mikko Kauppinen kävi Amerikassa kultaa vuolemassa...16 Poimintoja sukuseuran toiminnasta Tunnistatko heitä?...17 Sukuseuran hallitus Liity sukuseuran jäseneksi...19 Monipuolisia Kauppistuotteita tarjolla...20 Kansikuva :Vanhatupa Halsuan keskustassa on rakennettu vuonna Tätä paikkaa ovat kuitenkin Kauppiset asuttaneet jo vuodesta Muutenkin Kauppiset ovat vahvasti olleet vaikuttamassa halsualaiseen elämään, josta osoituksena mm. Kauppisille omistettu tie. Perustietoa sukuseurasta Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna Sukuseuran tarkoitus on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on Yhtä puuta. Sukukokoukset pidetään kolmen vuoden välein. Seuraava sukukokous on elokuun alussa 2010 Ylä-Savossa Runnilla. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilöä. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on hieman alle 400 maksavaa jäsentä. Kun jäsenyys on perhekohtainen, kokonaisjäsenmäärä on yli Sukuseuran jäsenmaksu on 15 euroa/vuosi (koko perhe). Puheenjohtaja eli suvun vanhin Risto Kauppinen, Kaunisharju 6 A, Vantaa. Puhelin (09) tai Sähköposti: risto.kauppinen@wiltrain.fi. Sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio. Puh Sähköposti: antero.kauppinen@iki.fi. Sukututkija Jarmo Ahlstrand, Pirttipolku 9 A, Helsinki. Puh Sukuseuran lehden Kauppisviestin toimituskunta: Risto Kauppinen (päätoimittaja), Mirjami Kauppinen ja Annikki Saari-Kokkonen. Sukuseuran lehti Kauppisviesti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kaikenlainen suvun jäsenten lähettämä aineisto on tervetullutta. Pyydetään lähettämään joko puheenjohtajalle tai sihteerille. Sukuseuralla on tarjota suvun jäsenille ostettavaksi erilaisia artikkeleita. Erillinen luettelo niistä hintatietoineen lehden takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksutili: Sukututkimustili, johon otetaan vastaan lahjoituksia. Lahjoitusvarat käytetään vain uusiin sukututkimuksiin. Lahjoitustilin tiedot: Julkaisemme aika ajoin lahjoittajien nimet lehdessämme, jollei lahjoittaja ole sitä kieltänyt. Sukuseuran kotisivut osoitteessa:

3 KauppisViesti Pääkirjoitus: Koe yhteisöllisyyttä. Suuntana Runni ja sukutapaaminen Aika ajoin pulpahtaa eri medioissa esille suomalaisen nykyelämänmuodon yhteisöllisyyden niukkuus. Keskitytään omaan työhön ja omaan perheeseen. Yksinäinen vanhus voi olla kuukausia kuolleena kerrostalossa. Kadulla makaava ohitetaan ei ole minun asiani puuttua asiaan. Eivät suomalaiset tietenkään ole kylmäkiskoisia, vaan olemme jättäneet monet asiat yhteiskunnan hoidettavaksi terveysviranomaisille, poliisille jne. Ja on siinä tietysti hyvät ja vahvat perustelut. Mutta voi olla, että moni vanhempi henkilö muistelee kaipauksella nuoruutensa kotikylän yhteisöllisyyttä. Oli nuorisoseuratoimintaa, oli tiukkoja urheilukilpailuja naapurikylän kanssa, osallistuttiin talkoisiin jne. Ripauksen tästä yhteisöllisyydestä voi kokea elokuun sukutapaamisessa. Sehän pidetään Runnin kylpylän historiallisissa maisemissa Iisalmessa Sukujuhlan puuhamiehet Asko ja Pekka Kauppinen ovat rakentaneet mielenkiintoisen ohjelman, jossa on sopivasti väljyyttä ja sopivasti ohjelmaa. Olemmehan silloin Kauppisten suvun yhdellä ydinalueella, Ylä-Savossa. Toivon mahdollisimman monia osallistumaan tähän sukutapaamiseen. Rohkeasti mukaan koko perheellä. Perheen pienimmille on järjestetty myös omaa ohjelmaa. Ja muutenkin Runnin kylpylä antaa upeat ja monipuoliset puitteet tapaamiselle. Kahden päivän aikana saamme syvällistä tietoa suvun vaiheista koskipa se sitten Ylä-Savon haaraa tai muita Kauppissuvun haaroja. Sukututkija Jarmo Ahlstrandilta saanemme heti vastauksia kysymyksiimme. Jarmon viimeisin sukututkimus Ylä-Savon Kauppisten sukukirja II on myös ensi kertaa saatavilla sukujuhlilla. Jarmo on lauantaina 7.8. valmis vastaamaan kaikenlaisiin kysymyksiin koskien suvun vaiheita. Erityisesti toivotan mukaan niitä suvun jäseniä, jotka eivät ole aikaisemmin olleet mukana sukutapaamisissa. Uskallan veikata, että tunnette olonne kotoisaksi heti alusta pitäen läheisempien tai kaukaisempien serkkujen kanssa. Ja kun vanhempi polvi pääsee jutuissaan vauhtiin, kuullaan ainutlaatuista tarinaa entisistä ajoista. Sukuseuralle arvokas lahjoitus Sukuseura on saanut arvokkaan lahjoituksen, kun sisarukset Irmeli, Eija ja Eeva-Maija taustavoimanaan äitinsä Maija-Liisa Kauppinen lahjoittivat sukuseuralle Halsuan keskustassa olevan Vanhatupa-talon ja tontin. Sukuseura ottaa lahjoituksen kiitollisuudella vastaan. Pienenä kiitollisuuden osoituksena kaikki kolme sisarusta ja äiti on kutsuttu sukuseuran ainaisjäseniksi. Ostaja Vanhatuvalle on jo tiedossa. Lahjoituksella saatavilla rahoilla on tarkoitus jatkaa sukututkimuksia. Ylä-Savon Kauppiset on nyt kartoitettu, samoin Hankasalmen Kauppiset. Viimeinen merkittävä vielä lähemmin tutkittava haara on Viitasaari-Halsua suunta. Sukututkija odottaa vain virallista päätöstä asian suhteen. Vastuun vaihto Tämä on samalla minun osaltani viimeinen KauppisViestin numero päätoimittajana. Olen ilmoittanut sukuseuran hallitukselle, että kaksi kautta eli kuusi vuotta sukuseuran puheenjohtajana ja KauppisViestin päätoimittajana riittää. On aika vaihtaa vastuuhenkilöiksi uusia, vereksiä voimia. Kiitokset kaikista lehteä koskevista palautteista. Olen saanut vuosien varrella muun muassa monenlaista mielenkiintoista postia sukumme vaiheista. Palautetta olisi voinut tulla enemmänkin, mutta olen ymmärtänyt että KauppisViesti on ollut tärkeä suvun jäseniä yhdistävä tekijä. Ja näin tietenkin tulee jatkumaan, vaikka tekijät vaihtuvatkin. Nähdään Runnilla Risto Kauppinen Päätoimittaja Kartanohotellin pääsisäänkäynti. Tätä koivukujaa ovat 1900-luvun alussa kulkeneet useat tunnetut suomalaiset.

4 KauppisViesti Merkittävä lahjoitus sukuseuralle Vanhatupa ollut suvun hallussa vuodesta 1580 Kauppisten tila Halsualla Halsuan kylässä on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1580 eli 11 sukupolvea. Vaikka Oskari Kauppinen olikin tilanomistaja, ei hänellä ollut osuuskaupan työnsä vuoksi mahdollisuutta varsinaiseen maanviljelyksen hoitamiseen. Hän halusi kuitenkin pitää kiinni perinteestä ja säilyttää perintötalonsa. Sukuviiri Vanhantuvan katolle luovutettiin v Kauppisilla on muutenkin vahvat juuret Halsualla. Siitä on osoituksena mm. se, että Halsuan pääkadun varressa oleva Vanhatupa on osoitteessa Kauppisentie 1. Erityisen rakas v rakennettu Vanhatupa oli Voitto Kauppisen Pirkko- Liisa siskolle. Oskarin poika Voitto Kauppinenhan oli useita vuosia sukuseuramme taloudesta vastaava. Pirkko- Liisa Aknar oli naimisissa Hampurissa, mutta suunnisti joka kesä kohti Vanhaatupaa. Pirkko-Liisa kuoli v Koska lapsia ei ollut, lahjoitti hän osuutensa Vanhastatuvasta Voitto ja Maija-Liisa Kauppisen tyttärille Irmeli Kauppiselle, Eeva-Maija Hirvoselle ja Eija Peiposelle. Toinen puoli kiinteistöstä on Oskari Kauppisen kuolinpesän ja samojen sisarten hallussa. Irmeli, Eeva-Maija ja Eija päättivät lahjoittaa Vanhantuvan ja siihen liittyvän noin 900 neliön tontin Kauppisten sukuseuralle. Hirsinen rakennus kooltaan 16 m x 8 m on aivan Halsuan keskustassa. Rakennus on hyväkuntoinen, vaikka siinä ei moneen vuoteen ole enää ollut talvella asukkaita. Varat sukututkimusten jatkamiseen Luonnollisestikaan sukuseura ei voi pitää rakennusta ja tonttia pitkään tyhjillään, vaan pyrimme löytämään sille hyvän kodin. Hyvä koti tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että ostaja joko kunnostaisi pieteetillä Vanhantuvan tai siirtäisi sen toiseen paikkaan. Kieltämättä vanha kunnianarvoisa hirsitalo on jäänyt kylän kasvaessa hieman ahtaaseen paikkaan. Uusi väljempi paikka, johon vanha hirsitalo pystytettäisiin perinteitä kunnioittaen voisi olla hyvä ratkaisu. Vanhatupa-rakennuksen ja siihen liittyvän tontin lahjoituksen allekirjoitustilaisuus oli Kuvassa lahjoituksen tekijät Eija Peiponen (vas.), Eeva-Maija Hirvonen ja heidän äitinsä Maija-Liisa Kauppinen. Kuvasta puuttuu kolmas lahjoittaja, Eijan ja Eeva-Maijan vanhempi sisar, Andorrassa asuva Irmeli Kauppinen. Lahjoituskirjan mukaan lahjoitus ja siitä mahdollisesti saatavat varat on käytettävä sukuseuran toiminnan tukemiseen. Erityisesti sukuseuran tulee käyttää lahjoitusvarallisuutta sukuseuran tieteellisen tutkimuksen tukemiseen. Kauppisten sukuseura ry on anonut verottajalta yleishyödyllisen yhteisön asemaa. Yleishyödyllisyys poistaisi veroja mm. kiinteistön vastaanottamisesta. Yleishyödyllisyyteen sukuseurallamme on mielestämme vahvat syyt. Mm. sukututkijamme Jarmo Ahlstrandin työ on ollut omalta osaltaan merkittävästi auttamassa suomalaisen akateemikko Albert de la Chapellen maailmanlaajuisestikin merkittävää tutkimustyötä. Kauppisten suvun tutkimuksista oleellinen apu syöpätutkimukseen Syöpägeenien tutkimus säästää jo nyt ihmishenkiä, sanoo alan uranuurtaja, akateemikko Albert de la Chapelle. Suomessa on ensimmäisten maiden joukossa käytetty parantavaa lääkehoitoa. Olemme myös johtava maa periytyvän suolistosyövän tutkimuksessa, totesi akateemikko, lääketieteellisen genetiikan professori Albert Fredrik de la Chapelle vastaanottaessaan Helsingissä Syöpäjärjestöjen Niilo Voipio -palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta tutkimustyöstään. (Tiedote : Albert de la Chapelle: Geenitutkimus johtaa jopa parantaviin syöpähoitoihin.). Toinen esimerkki siitä, kuinka geenitutkimus on säästänyt ihmishenkiä, on Lynchin oireyhtymä, jossa tietyllä geenillä (HNPCC) on yhteys paksu- ja peräsuolen syöpään sekä kohtusyöpään. Suvuissa, joissa on tämä periytyvä alttius syöpään, taudin varhainen toteaminen parantaa ennustetta huomattavasti, toteaa Albert de la Chapelle. Oleellinen läpimurto Chapellen johtamalle tutkimusryhmälle oli, kun sukututkija Jarmo Ahlstrand pystyi osoittamaan, milloin tämä perinnöllistä paksusyövän syöpää aiheuttava geenimutaatio on tullut kuvaan mukaan. Tunnen henkilökohtaisesti useita hankasalmelaisia Kauppisia, joilla on paksusuolen syöpä. Sukututkimuksieni kuolinsyitä seuraamalla pystyin osoittamaan Chapellen tutkijoille sukupuutauluista periytyvän sairauden eri sukupolvissa. Olinhan tutkinut sukua ja haastatellut lukuisia siihen mennessä jo vuosikausia, kertoo Jarmo Ahlstrand. Olin useita kertoja yhteydessä niin kasvotusten kuin puhelimitse silloin Ohio State Universityn syöpägenetiikan professorina toimineen Albert de la

5 KauppisViesti Chapellen kanssa. Hän totesi, että panokseni oli ratkaisevan tärkeä tutkimuksen kannalta. Paksusuolen syövälle altistavan geenivirheen tutkimus alkoi Suomessa Järjestelmällinen työ tuotti uraauurtavan tuloksen. Vuonna 1993 professori Albert de la Chapellen johtama tutkimusryhmä paikansi ensimmäisenä HN- PCC-geenin. Löytö oli mullistava ja Science-lehdessä julkaistut työt kuuluvat suomalaisen syöpätutkimuksen siteeratuimpiin. Albert de la Chapellen löydön ja pitkään jatkuneen sukujen seurannan ansiosta (mm. Kauppiset) Suomi kuuluu edelleen maailman johtaviin maihin periytyvän paksusuolen syövän tutkimuksessa. Tutkimustyö jatkuu edelleen ja Albert de la Chapellen aloittama ja johtama tutkimuslinja on laajentunut ja hänen oppilaansa ovat perustaneet omia, menestyneitä tutkimusryhmiään. Ennakkotutkimus pelastanut kymmeniä Sekä Kauppisten suvun jäsenille että kaikille muillekin Ahlstrand/Chapelle tutkimusyhteistyö on ollut merkittävä; paksusuolen syöpä on vuosikausia piilevä, mutta se voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa yksinkertaiselle testillä ja parantaa pienellä leikkauksella. Jos syöpä ehtii pitkälle, hoitomahdollisuudet vähenevät merkittävästi. Kauppisten suvun piirissä on ennakkotutkimuksilla pystytty pelastamaan useita kymmeniä henkilöitä paksusuolen syövältä, sanoo Jarmo Ahlstrand. Kauppisten sukuseuran hallitus kiittää merkittävästä Vanhatupa -lahjoituksesta ja toivoo, että se olisi esimerkkinä myös muille. Vaikka Jarmo Ahlstrand on runsaan 20 vuoden aikana tehnytkin jo yli 1000 sivua Kauppisten sukuun liittyviä tutkimuksia, paljon on vielä tekemättä. Mm. Viitasaaren, Kannonkosken ja Halsuan suunta vaatii vielä täydellisemmän tutkimuksen v ilmestyneelle vihkolle. RTK Maija-Liisa Kauppinen - kahden suvun aktiivijäsen Maija-Liisa Kauppinen, omaa sukuaan Tiilikainen, on aktiivinen niin Kauppisten kuin Tiilikaisten sukuseurassa. Kauppisten sukujuhlissa hänet on nähty monta kertaa Voitto-miehensä kanssa ja miehen kuoleman jälkeen viimeksi mm. Irmeli tyttärensä kanssa Hankasalmella. Maija-Liisa on myös omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että Voiton isän Oskarin kotitalo Vanhatupa Halsualla lahjoitetaan Maija-Liisan tyttärien toimesta Kauppisten sukuseuralle. Maija-Liisa on toiminut aktiivisesti myös Tiilikaisten sukuseurassa ja hän on sukuseuran kunniajäsen. Omat sukujuureni vievät Vienan Karjalaan. Kun maakauppa vapautui isänisäni muutti Uhtualta Keskipohjanmaalle ja perusti kaupan Kokkolaan, kertoo Maija-Liisa Kauppinen. Eri aikaan kauppoja oli sitten myös Evijärvellä, Kannuksessa ja Toholammella. Maija-Liisa on syntynyt Tohmajärvellä, mutta muutti vuoden vanhana Vaasaan, jossa kävi koulunsa. Pari mielenkiintoista matkaa esi-isiensä maille Uhtuan suuntaan (Jyvöalahti) Maija-Liisa ehti tekemään miehensä kanssa ennen Voiton kuolemaa Voitto Kauppinen toimi myös Kalevala seuran tilintarkastajana. Oskari ja Voitto perustajajäseniä Voitto ja hänen isänsä Oskari olivat aikanaan perustamassa Kauppisten sukuseuraa. He ovat mukana historiallisessa perustamistilaisuuden kuvassa, jossa keskellä on ensimmäinen puheenjohtaja rovasti Hannes Kauppinen. Voitto oli useita vuosia sukuseuran kirstunvartijana eli rahastonhoitajana ja hallituksen jäsenenä. Voitto oli rauhallinen, rauhaa rakastava. Riidalla ei mitään voiteta, oli yksi hänen tunnuslauseitaan. Ja ahkera hän oli niin työssään kuin harrastuksissaan. Koti, perhe ja isänmaa olivat hänelle tärkeitä. Sotaan hän ei ehtinyt, mutta palveli sotilaspoikana Vaasassa, muistelee Maija- Liisa miestään. Voitto syntyi Kannuksessa v. 1927, jossa isä Oskarilla oli työpaikka osuuskaupan hoitajana. Sitten oltiin taas jokunen aika Halsualla kunnes taas muutettiin Kannukseen (1936). Voiton isä Oskari oli Vanhantuvan viimeinen isäntä. Oskari teki kuitenkin suurimman osan työelämästään osuuskaupan palveluksessa, viimeksi Kokkolassa maatalouspuolen johtajana vuodesta 1957, josta työstä jäi eläkkeelle. Voitto opiskeli kauppakorkeakoulussa ja palveli opintojen jälkeen lähes koko työuransa eli 36 vuotta KOP-pankkia. Viimeisin tehtävä oli kirjanpitopäällikkö ja yksikön johtaja. Mainittakoon, että Oskari Kauppinen oli nuorempana hyvä korkeushyppääjä. Hän kertoi mm. kerran olleensa samoissa korkeushyppykisoissa kuin Urho Kekkonen. Oskarin kaksi veljeä Aapi ja Nestor kävi joitakin vuosia myös Pohjois-Amerikassa työskennellen mm. huonekalutehtaassa. Molemmat palasivat kuitenkin Suomeen. Maija-Liisa tapasi Voiton 17-vuotiaana. Avioliitosta syntyi kolme tytärtä, Irmeli, Eeva-Maija ja Eija. Irmeli on naimisissa Andorrassa, Eeva-Maijalla ja Eijalla ovat perheet ja työpaikat pääkaupunkiseudulla. Rakkaita harrastuksia Maija-Liisalle Voiton kanssa olivat mm. Lapissa retkeily ja hiihto. Tutuksi tulivat mm. Kiilopää, Vuonispirtti ja Jeris. - RTK Maija-Liisa Kauppisen kodissa Helsingin Oulunkylässä on seinillä maalauksia myös Halsualta.

6 KauppisViesti Halsualla vahva Kauppiskeskittymä Keskipohjanmaalla Kaustisten vieressä olevalla 1500 asukkaan kunnalla Halsualla on vahvat Kauppisjuuret. Vanhatupa keskellä Halsuan kirkonkylää on rakennettu v Vanha hirsitalo sijaitsee osoitteessa Kauppisentie 1. Ja itse asiassa tällä tontilla on ollut Kauppisasutusta jo 1500-luvulta lähtien. Vanhatupa seisoo edelleen vankkana. Sielun silmin voi kuvitella, että talon ympärillä ovat aikanaan olleet navetat ja muut talousrakennukset. Ne on kasvava kirkonkylä syrjäyttänyt. Jäljellä on vain vanha hirsitalo. Muutenkin Kauppiset ovat edelleen vahvasti mukana Halsuan elämässä. Halsuan kunnan kiinteistöistä vastaava henkilö on Ilkka Kauppinen. Maija-Liisa Kauppiselta saamani Halsuan Joulu 2009 lehti on muhkea tietopaketti (90 sivua) halsualaisesta elämästä viime vuonna. Nimi Kauppinen esiintyy useilla sivuilla. Kuten myös Halsuan kauniilla hautausmaalla, jonka hautakivissä vilahtelee sana Kauppinen tuon tuostakin. Ja noin neljästäkymmenestä talvi- ja jatkosodassa kaatuneesta halsualaisesta kolme oli Kauppisia. Kirkon yhteydessä on museoaitta, jossa kerrotaan erikoisesta luuhautauksesta. Mikäli aitan ulko-ovessa olevan tekstin ymmärsin oikein, kyse on ollut vuosisatoja sitten tapahtuneesta väliaikaishautauksesta jonkinlaiseen laatikkoon, josta luut sitten jossakin vaiheessa vietiin kirkkomaahan (missä lienee sitten lähin kirkkomaa ollut). Mutta mielenkiintoisinta sukuseuran kannalta oli teksti, joka kuului jotenkin näin: Luuhaudoista levisi inhottava haju, joka häiritsi lähellä olevia Kauppisten taloja. Eli Kauppiset ovat asuttaneet Halsuaa jo vuosisatoja. Sukukokous ja seuraava hallitus tekevät lopulliset päätökset, mutta on jo korkea aika saada Viitasaaren ja Halsuan Kauppiset mahdollisimman täydellisesti kirjoihin ja kansiin. Sukututkija Jarmo Ahlstrand on omalta osaltaan valmis ryhtymään työhön. Halsualla kävi huhtikuun lopussa Risto Kauppinen. Muodostelmaluistelun MM-mitalissa myös Kauppispanosta Täällä sitä vaan kökötämme tämän seisahtuneen maailman takasopukassa. Maailma tuijottaa kat-soa vaan yhteen pisteeseen s.o. leipään. Se on selvä seisahtumisen merkki. Niin käypi ajattelijalle-kin, kun on tyhjä ajatuksista,hän tuijottaa esim. mustepulloonsa, tai mitäpähän eteen sattuu. Mitäpä piittaa nälkäinen kirjailijan teoksista. Jos joku keksisi tehdä sanasta syötäväksi kelvollista leipää ja kirjoittaisi siitä keksinnöstään kirjan, niin sillä luultavasti olisi menekki. Tuo nälkä tekee suomalaiseen kirjallisuuteen nähtävän käännekohdan, pankaa mieleenne. Minne nyt kääntyy, en osaa sanoa, mutta uutta tulee. (Kauppis-Heikin kirjeestä Minna Canthille) Kauppis-Heikin seuran vuosikokous pidettiin Vieremän kirjastolla. Kokousesitelmän piti kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen aiheenaan kansalaisopisto ja kolmas sektori. Kokouksessa valittiin seuran johtokunta, johon kuuluvat puheenjohtajana Tämän vuoden muodostelmaluistelun Suomen mestari on myös tuore maailmanmestari. Helsingin Taitoluisteluklubin HTK:n Rockettes-joukkue voitti maailmanmestaruuden selkeästi, vaikka kilpailun taso oli kova. Coloradossa pidettyihin kisoihin osallistui 23 joukkuetta 18 maasta. Kauppis-Heikki seuralla merkkivuosi 2010 Helsinkiläinen Rockettes-joukkue voitti muodostelmaluistelun maailmanmestaruuden huhtikuun alussa Yhdysvalloissa Colorado Springissä pidetyissä kilpailuissa. Kultamitalijoukkueessa luisteli myös Minna Peiponen. Minnan äiti on Eija Peiponen, omaa sukuaan Kauppinen. Suomalaisten menestystä täydensi helsinkiläisen Marigoldin hopeasija. Eija Peiponen on yksi kolmesta Voitto ja Maija-Liisa Kauppisen tyttäristä. Voitto Kauppinen toimi 1980-luvulla useita vuosia Kauppisten sukuseuran rahastonhoitajana. Tyttäret Irmeli, Eeva- Maija ja Eija lahjoittivat Halsuan keskustassa sijaitsevan Vanhatuparakennuksen ja siihen liittyvän tontin Kauppisten sukuseuralle. Eija Peiponen saapui lahjoituspapereiden allekirjoitukseen suoraan Yhdysvalloista, jossa hän oli ollut seuramassa Rockettes-joukkueen esityksiä. HTM Asko Kauppinen, varapuheenjohtajana FT, professori emerita Sirkka Heiskanen-Mäkelä, sihteeri/rahastonhoitajana tradenomi Pirkko Savolainen ja jäseninä toimittaja Tuula Hortamo, mv. Pertti Hyvärinen, FM,lehto- ri Marjaana Matilainen ja mv. Erkki Pulkka. Vuoden 2010 seuran toiminnassa on kaksi merkkipäivää. Seuran perustamisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta ja Kauppis-Heikin kuolemasta tasan 90 vuotta. Seura muistaa näitä merkkipäiviä järjestämällä kolme eri tilaisuutta. Kauppis-Heikki -seura on jäsenenä Suomen kirjailijanimikkoseurassa, jonka nettisivuilta saa tietoa seurasta samoin kuin Vieremän kunnan kulttuurisivuilta. Seuran puheenjohtajana toimii Asko Kauppinen, joka on myös Kauppisten sukuseuran varapuheenjohtaja. Askon sähköpostiosoite on suomi24.fi.

7 Kauppisten sukuseura Facebookissa KauppisViesti Facebookin käyttäjä voi fanittaa poliisia, sillä poliisilla on Facebookissa omat sivunsa. Poliisi esiintyy yhteisöpalvelussa nimellä Suomen poliisi. Kirkkokin on mennyt rytinällä verkkoon ja lisännyt näkyvyyttään muun muassa Facebookissa ja Twitterissä (= sosiaalisissa medioissa). Miksei siis Kauppisen sukuseurakin? Näin päättelivät idean äiti ja isä, Mirjami ja Antero K. Ryhmän jäsenen ei tarvitse olla sukuseuran jäsen, mutta jäseniä, etenkin nuoria ja ulkomailla asuvia, on mahdollista saada palvelun kautta. Facebook on tehokas tapa tavoittaa ihmisiä. Kaikille voidaan lähettää sama viesti nopeasti tai vaihtoehtoisesti kirjoittaa ryhmän seinälle. Palvelun toiminta eroaa täysin esimerkiksi keskustelupalstojen tyylistä, ja ehkä siksikin tekee keskustelusta henkilökohtaisemman. Omalla nimellä ei myöskään kirjoitella ihan mitä sattuu. Myös kynnys yhteydenottoon madaltuu ryhmän seinälle kirjoitettaessa, ja vieläpä ilmaiseksi. Samanaikaisesti kun Facebookin suosio on kasvanut, kritiikki sitä kohtaan on lisääntynyt. Toisaalta on tärkeätä, että Facebookin menon myötä ylläpidetään myös varsinaisia sukuseuran sivuja (www. kauppistensukuseura.net), koska kaikki netin käyttäjät eivät halua liittyä yhteisöpalveluun. Seuraavassa esimerkkejä keskustelukysymyksiksi; ehdota itse lisää: 1. Perheen ja suvun käsitys vaihtelee eri kulttuureissa, ja perhe ymmärretään Suomen ulkopuolella laajana. Isovanhemmat eivät nykyisin kuulu maassamme ydinperheeseen. Vaikuttaako juridinen seikka asenteisiimme pikku hiljaa? Haluaisitko itse isovanhempana joutuvasi karkotetuksi ydinperheestä? 2. Tiedätkö, missä sijaitsee sukuseuran muistokivi? Vihje: Ylä-Savossa. 3. Onko suvussasi tiettyjä perinteitä, joita noudatetaan sukupolvi toisensa jälkeen? Kerro esimerkkejä. 4. Onko suvussasi tiettyjä reseptejä, joita kierrätetään? 5. Pidätkö säännöllisesti yhteyttä sukulaisiisi? Millä tavoin? 6. Sukua et voi valita, ystävät voit. Kumpi voittaa kiireisinä aikoina? Kummalla asialla on suurempi merkitys? 7. Sukupuuhun hahmotetaan kaikki läheiset aina isovanhemmista lähtien. Oletko piirtänyt suvustasi sukupuun? Olisitko kiinnostunut sellaisen piirtämisestä? 8. Miksi isovanhempiesi tarinat kiinnostavat? Vai kiinnostavatko, kun kenties et ole heitä ehtinyt koskaan edes tavata? Mutta miksikö heidän tarinansa eivät kiinnostaisi, ovathan he kasvattaneet omat vanhempamme. 9. Onko suvussasi sukusalaisuuksia, jotka on pengottu esiin? Toisaalta osa salaisuuksista on saatettu vaieta kokonaan, ja useinkin näitä salaisuuksia on yritetty painaa unohduksiin yksinkertaisesti puhumattomuudella. Kannattaako tällainen toiminta? 10. Oletko tehnyt elämässäsi välitilinpäätöstä? Oletko miettinyt, mitä olet saanut aikaan ja mitä elämältä vielä haluat? 11. Onko Kauppis-tuotteita riittävästi? Haluaisitko valikoimaan jotain uutta? Mirjami Kauppinen Elävä Kauppilanmäki Paikannimistä tekeillä kirja Kauppisten suvun yksi kantapaikka, Vieremän Kauppilanmäki lähellä Sonkajärven rajaa ja viitostien tuntumassa on edelleen vireä kylä. Kauppilanmäen kyläyhdistys ry julkaisee kerran vuodessa kyläyhdistyksen lehteä Kapula. Tämän kevään Kapula on A 4 kokoinen ja 36- sivuinen. Lehden painos on 100 kpl. Lehdessä on juttuja tulevista ja menneistä tapahtumista Kauppilanmäessä, kylän eri yhdistysten kuulumisia, kuvia, entisten kauppilanmäkeläisten kirjoituksia, koululaisten terveisiä ym. Lehteen tulee juttua mm. Kauppilanmäen paikannimistä. Kauppilanmäen Rapakon talon tyttö Sanna Paltemaa o.s. Kauppinen valmistelee nimittäin virkavapaalla kirjaa Kauppilanmäen paikannimistä. Sanna lähetti tietoa ja taustaa asiasta myös KauppisViestille. Paikallistarinoiden ja -historian lisäksi nimet ilmentävät mm. vanhaa maanviljelyskulttuuria Kauppilanmäessä. Esimerkiksi kaskeaminen on jättänyt jälkensä Kauppilanmäen paikannimistöön: Kauppilanmäen paikannimistössä vilisee mäkiä. Kauppilanmäki oli erittäin hyvä kaskipaikka, sillä sen korkeimmat kohdat ovat yli 190 metriä merenpinnasta. Kaskethan tehtiin reheviin kuusimetsiin korkeiden mäkien laille, jotta ne säästyivät hallalta. Ukkini Rapakon Paavon mukaan 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolella kaskiviljely oli Kauppilanmäessä keskeisin viljelysmuoto. Ukkini mukaan kaskiviljelyä oli Kauppilanmäessä vielä 1900-luvunkin puolella, sillä ukkini kertoi olleensa korjaamassa vielä vuonna 1922 nauriskaskea, kirjoittaa Sanna Paltemaa luvun loppupuolella alettiin tehdä suoalueita niityiksi. Suo otettiin viljelyyn siten, että ensin se kuivatettiin, sitten poltettiin ja sen jälkeen ryhdyttiin viljelemään. Tämä kehitys suosta viljelyalueeksi kuvastuu selvästi keräämissäni viljelysnimissä. Kun osa suosta on raivattu pelloksi, on myös pellosta voitu ruveta käyttämään suon nimeä, esimerkiksi Valkeissuo ja Perkkionsuo. Mielenkiintoisia viljelysnimiä ovat Vetisensuonniitty ja Ikävänsuonniitty. Ikävänsuonniitty on aiemmin ollut suota, jolloin sitä kutsuttiin Ikäväsuo-nimellä. Kun suo 1800-luvun loppupuolella raivattiin niityksi, nimeksi tuli Ikävänsuonniitty. Vetisensuonniitty on myös ollut aiemmin suota. Kauppilanmäessähän on edelleenkin Vetinensuo, joka todellakin on suo luvun jälkipuoliskolla osa suosta tehtiin niityksi, ja tämän niityksi raivatun osan nimeksi tuli Vetisensuonniitty. Ja tässä näyte kirjaan tulevista nimistä: Kauppilanmäki (kaappilammäki : kaappilammäessä): Kylä. Rajoittuu idässä Sonkajärven pitäjään, pohjoisessa Pyöreen kylään, lännessä Iisalmen kylään ja etelässä Iisalmen kaupunginrajaan ja Valkeiskylään. Mäelle tulivat ensimmäiset asukkaat, veljekset Jussi ja Riekki Kauppinen, vuonna 1599 Leppävirralta ja alkoivat asuttaa kylää salaa. Kylää alettiin kutsua heidän mukaansa Kauppilanmäeksi, ja viralliseksi kylän nimi tuli isossa jaossa 1760-luvun paikkeilla. Kauppilanmäen mukaan on saanut nimensä Ryhälänmäestä Vieremälle menevä tie, Kauppilanmäentie. Asukkaat: kaappilammäkeläeset.

8 KauppisViesti Runnin Kylpylän johtajalla on vahvat Kauppisjuuret Runnin Kylpylän johtaja Merja Vidgren. Runnin Kylpylän johtaja Merja Vidgren on kulkenut pitkän tien hotelli- ja ravintola-alalla. Runnin Kylpylän johtoon hän tuli pari vuotta sitten. Merja Vidgrenillä on vahvat Kauppisjuuret, kuten hänen edeltäjälläkin Anja Taivakoski-Kauppisella. Kauppisten sukujuhla ja sukukokous elokuun on siis erinomaisen sopivalla paikalla. On historian havinaa, sukujuuria ja nykyaikaisia palveluita. Tässä Merja Vidgrenin haastattelu. Miten tullaan kylpylän johtajaksi eli työurasi vaiheet? Olen koko työurani tehnyt hotelli- ja ravintola-alan töitä, yhteensä 28 vuotta. Oppini olen saanut ns. kantapään kautta ja työskennellen Tukholman kautta Sallaan ja Sallasta Saariselälle ja 90-luvun alussa takaisin kotiseudulleni. Aloitin 80-luvulla patatiskissä. Tänä päivänähän semmoista tointa ei enää olekaan. Olen työskennellyt myös hotellisiivoojana, muuna siivoojana, keittiöapulaisena, tarjoilijana sekä vastaanottovirkailijana. Käytäntö on opettanut kuin myös omaaloitteinen tietojen hakeminen "kokeileonnistu" periaatteella sekä muut opinnot. Esimiesasemassa olen saanut työskennellä tavalla tai toisella varmaan jo 20 vuotta. Lomayhtymä Finland Oy/ Runnin kylpylän palvelukseen siirryin Iisalmesta 1995 silloisen johtajamme Anja Taivakoski-Kauppisen kysymänä. Työni Runnilla on ollut antoisaa ja täällä olen saanut tehdä monenmoista työtä ja edetä apuemännän työstä ravintolapäälliköksi ja kaksi vuotta sitten tähän johtajan pestiin seuraamaan Anjan jalanjälkiä. Uskon niin, että kovalla työllä olen paikkani ansainnut. Mutta jo monet vuodet olen tuntenut olevani yksi meistä runnilaisista - kuten me täällä talossa sanomme! Miten liityt itse Kauppisten sukuun? Asun syntymäkodissani Kauppilanmäen Ollilassa. Isäni äiti oli Kauppisia, jonka synnyinkoti talomme on. Mummon isän nimi on Heikki Kauppinen. Nykyisen talomme toinen puoli on rakennettu luvulla ja toinen puoli talostamme on siirretty Harjulaan, kun talossamme asuneet veljekset ovat muuttaneet omiin pesiinsä. Mummoni Elin Kauppinen meni naimisiin Teodor Vidgrenin kanssa. Siksi sukunimi vaihtui Vidgreniksi, jonka olen halunnut pitää vaikka olenkin naimisissa. Ketkä ovat Runnin Kylpylän suurimmat käyttäjäryhmät? Kypsä aikuisväestö eli eläkeläiset. Haluamme tarjota monipuolisia, perinteisiä palveluita rauhallisen luonnon keskellä. Siksi emme ole hakeutuneet viihdekylpylä-linjalle. Toimintamme historia alkaa jo luvulta ja nykyisen kartanohotellin valmistuttua 1904 alkoi talossamme varsinainen majoitus ja ravintolatoiminta hoitopalveluineen. Totta kai myös perheet ja yritykset ovat myös varteenotettava ja toivottu asiakaskunta. Mitkä kylpylän palvelut ovat suosituimmat? Jos ei puhuta majoituksesta, niin jokainen tarvitsee ruokaa - eli ravintolapalvelut. Mutta myös hoito-osaston palvelut ovat talossamme hyvin kattavia ja uusia kehitellään jatkuvasti sekä pyritään löytämään vanhoja perinteisiä hoitoja tuotteistukseemme. Vapaa-ajan palvelut ovat myös merkittävä tekijä; on ohjattua toimintaa sekä mahdollisuus liikkua itsenäisesti unohtamatta leppoisia löylyjä ja uimaan pulahtamista joko altaalla tai talvella avannossa. Jokainen asiakkaamme kokee ja haluaa palvelut oman tarpeensa pohjalta ja sitä vartenhan me olemme ja tarjoamme tuotteitamme. Nyt kun suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä, onko sillä vaikutusta esim. Runnin Kylpylän tarjoamiin palveluihin? Ei voi sanoa näin, koska palvelutuotteemmehan ovat tälläkin hetkellä kohdistettu myös heille. Ajan hengessä tietenkin halutaan ja on pakko olla, mutta kuten jo totesin koko ajan panostetaan toiminnan ja tuotteistuksen kehittämiseen kysynnän mukaiseksi. Ajattelisin ehkä näin, että nykyajan eläkeläiset ovat tottuneita matkustelemaan, kokeilemaan uusia paikkoja ja vaatimaan laatua myös palvelullisesti. Ja tämä asettaa meille juuri sen tavoitteen, että pystymme vastaamaan siihen, pärjäämään tämän hetken kilpailussa sekä mahdollisesti saada asiakkaat toteamaan, että tullaan ehdottomasti Runnille uudelleen! Vanha puoli on modernisti entisöity. Kiinnostaako se kylpylään tulijoita. Totta kai se kiinnostaa. Majoituspuolihan on meillä siellä ympärivuotisessa käytössä, ravintola ainoastaan tilauskäytössä. Paikkana se on hyvin suosittu perhejuhlien viettopaikka samoin kuin kokouksien pitopaikka. Talomme vapaaajan ohjemaan kuuluu ajoittain myös kartanon esittely ja sitä on tilattavissa myös ryhmille. Anja teki aikoinaan kattavat vuosikymmenten tapahtumista kertovat esitetaulut, jotka ovat nähtävissä kartanohotellin hotellikäytävällä. Käykäähän tullessanne tutustumassa. Miltä kylpylän tulevaisuus näyttää? Kehittämistä vaativat asiat? Vuosi 2009 toi taantuman myös majoitus- ja ravitsemusalalle, ja se vaikutti myös meidänkin toimintaan. Mutta tulevaisuuteen katsomme luottavaisin mielin; jokainen tarvitsee välillä hengähdystaukoa arjesta ja talomme kaltaisia paikkoja tarvitaan. Eläminen on jatkuvaa kehittämistä ja tärkeää on meille se, että jaksamme koko henkilökunnan voimin muistaa tämä asia. Paikalleen emme saa jäädä, vaan meidän on pysyttävä ajan hengessä ja seurata ja kuulostella asiakkaidemme tarpeita/palautteita sekä sitä kautta kehittää toimintaamme ja palveluitamme. -RK

9 KauppisViesti Silloin kun elettiin Runnin loistoaikaa Iisalmi pieni kaupunki Runnin kylpylän lähellä Runnin Kylpylän johtaja Merja Vidgren, pitääkö paikkansa minulle kerrottu tarina, että joskus 1900-luvun alussa ilmestyneessä tietosanakirjassa kohdassa Iisalmi olisi ollut jotenkin tähän tapaan: Pieni kaupunki Runnin kylpylän lähellä eli että Runnin kylpylä olisi ollut vuosisadan alussa niin tunnettu ja lähes must kesäpaikka suomalaiselle taiteilijoille, rahamiehille ja poliitikoille. Näinhän se taisi olla. Jo 1700-luvulta lähteen löydyttyä sana kiiri ja väkeä alkoi tulla pitkienkin matkojen takaa juomaan Runnin parantavaa ihmevettä. Ilmakuva vanhasta Kartanohotellista. Uusi kylpylähotelli ei näy kuvassa. Se sijaitsee aivan Kiurujoen rannassa (pilkottaa hieman kuvan vas. alakulmassa). Kylpylähotellin ja Kartanohotellin väli on alle 200 metriä. Loistoaikaa elettiin luvuilla, vierainamme viihtyivät Mannerheimin lisäksi mm. taiteilija Akseli Gallen- Kallela, kuuluisat Järnefeltin veljekset, oopperalaulajat Väinö A. Sola, Aino Ackten, Annikki Uimonen ja Alma Silvennoinen, musiikkimiehistä Oskar Merikanto, Toivo Kuula, Leevi Madetoja, kirjailijoista L. Onerva, Juhani Aho, Eino Leino. Tässä nyt joitakin mainitakseni. Virkamiehet ja säätyläiset majoittuivat hotelliin, kun taas rahvas kansa, joka tuli myös juomaan "Runnia" majoittui ympäristön maalaistaloihin. Seuraelämä oli hyvin vilkasta ja hotellissa toimi oma huvimestari, joka järjesti konsertteja, tanssiaisia ja teatteriesityksiä. Haastattelun loppuun Merja Vidgren laittaa tervetulotoivotuksena sukuseurlaisille L. Onervan kirjoittaman runon Runnille: Onpa hyvä viivähdellä Runnin ihmelähtehellä, Kiurujoen rantamilla mesimarjan manterilla. Tervetuloa Runnille! toivottaa Merja Vidgren Kylpylän hieroja pelasti Mannerheimin vastaanoton Tarinoita Runnin Kylpylän kävijöistä riittää, varsinkin Kylpylän loistoajalta 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tässä yksi Merja Vidgrenin kertoma tarina. Marsalkka Mannerheim on kuuluisin talon vieraistamme ja tarina liittyy häneen. Heinäkuussa 1919 valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim saapui Runnille sisarensa, vapaaherratar Sophie Mannerheimin ja kenraalin adjutantin kapteeni Heikki Kekonin kanssa. Heidän autonsa herätti tuohon aikaan suurta ihmetystä savolaisella maaseudulla. Korkea-arvoista vierasta varten hankittiin punainen matto, mutta vastaanottajien johtaja vapisi jännityksestä niin kovasti, että tehtävään piti pestata toinen henkilö. Kylpylän hieroja Sohvi Lappalainen sanoi tietävänsä `mitenkä tehhään`, suki sitten tukkasa silleeks, sitaisi valakeen vyöliinan etteesä ja marssi Mannerheimia vastaan. Kohta kajahti punaisen Kauan odotettu vieras, valtionhoitaja Carl Gustav Emil Mannerheim saapui sisarensa, vapaaherratar Sophien ja seurueensa kanssa Runnin kylpylään hoidattamaan itseään vuonna Vanhat ihmiset muistelivat, että kun Mannerheim saapui omalla autollaan Mannerheim heitti lapsille autosta karamelleja, jotka siihen aikaan olivat harvinaista herkkua lapsille. maton päästä Sohvi Lappalaisen vapisematon ääni: Hyvvee päevee ja vassakuu - kenraalj on hyvä ja tervetulloo! Tarinoita Runnilta kyllä löytyy enemmänkin lupailee Kylpylän johtaja Merja Vidgren.- RK

10 10 KauppisViesti Kauppisten sukuseura ry:n sukutapaaminen ja sukukokous Iisalmessa Runnin kylpylässä la su Yleisohjelma Lauantaina 7.8. klo Ilmoittautuminen Kartanohotellin Vilpolassa - ennakkoilmoittautuneet ja maksaneet saavat varaamansa osallistumismaksun, lounaiden, rantakalaillan, kirkkokyyti- ja kirkkokahvin sekä lähtökahvin liput ilmoittautumisen yhteydessä. Käyttäkää ennakkoilmoittautumista, tällöin varmistatte haluamanne palvelut. - osallistumismaksu 15 /hlö,alle 12-vuotiailta ei osallistumismaksua klo Tulokahvit Kartanohotellin ravintola Wesipehtoorissa - tulokahvit tarjoaa Runnin kylpylä - taustamusiikkia flyygelillä Anna-Mari Janka-Murros - tuotemyyntiä Kartanohotellin Vilpolassa - lapsille ohjelmaa Marskin salongissa Kartanohotellissa - sukututkijan tapaamisia Wesipehtoorin kuistilla klo Lounas ravintola Mamsellissa kylpylähotellissa - lounas 14 /hlö, noutopöydästä - vapaata yhdessäoloa - serkusten tapaamisia - sukututkijan tapaamisia Wesipehtoorin kuistilla klo Sukutapaamisen avaus Wesipehtoorissa - puheenjohtajan tervehdys: Risto Kauppinen - Runnin esittely: johtaja Merja Vidgren - Musiikkiesitys: Anna-Mari Janka-Murros - esitelmä: sukututkija Jarmo Ahlstrand: Kauppisten menestystarina 1500-luvulta nykypäiviin klo Vapaata yhdessäoloa, teemaistunnot - serkusten ja tuttavien tapaamisia - teemaistunto 1. Kysy mitä tahansa Suomen historiasta, Savon historiasta tai Kauppisten sukuhaaroista. - teemaistunto 2. Miten teen oman sukukirjan! Teemaistunnot Wesipehtoorin kuistilla klo Rantakalailta Wesipehtoorissa - ohjelma ravintola Wesipehtoorissa - sukuseuran tervehdys: vpj Asko Kauppinen, yhteislaulua,vieremän kyläkööri, pienoisnäytelmä Kauppis-Heikin tuotannosta, sovitus ja ohjaus Kaija Kauppinen, osanottajien ohjelmaa - rantakala muikusta valmistettu noutopöydästä, leipä (tumma/vaalea), kotikalja, maito, vesi, mehu (10 /hlö) - rantakala tarjotaan aurinkoisella säällä ulkona hotellin välittömässä läheisyydessä, sateella ravintola Wesipehtoorissa Rantakalaillan jälkeen: - vapaita tarinatuokioita ja keskusteluja Wesipehtoorissa - mahdollisuus tansseihin ravintola Mamsellin parketilla omakustanteisesti, majoittuvat pääsevät tansseihin ilmaiseksi, muut 5 /hlö sisään pääsymaksu Sunnuntai 8.8. klo Aamupala ravintola Mamsellissa - hotellissa majoittuville sisältyy huoneen hintaan klo 9.00 Linja-autot lähtevät Vieremän kirkolle jumalanpalvelukseen - sanajumalanpalvelus Vieremän kirkossa klo kunniakäynti sankarihaudoilla jumalanpalveluksen jälkeen klo Linja-autot jatkavat Kauppilanmäkeen Ylä-Savon Kauppisten kantapaikoille: - kirkkokahvit Kylätalolla (kahvi+muurinpohjalettuja), 5 /hlö - käynti Kauppisten muistokivellä klo Linja-autot jatkavat Runnille - linja-autoissa kerrotaan suvun asuinpaikoista sekä seutukunnasta yleensä - linja-automatkan hinta 5 /hlö klo Lounas ravintola Mamsellissa - lounas pyhäpäivän pitopöydästä, 16 /hlö klo Sukukokous ravintola Wesipehtoorissa Kartanohotellissa klo Lähtökahvit ravintola Wesipehtoorissa, 5 /hlö - kokouksen päätteeksi arvotaan kokoukseen osallistuneiden kesken 2 hengen viikonloppupaketti Runnin kylpylään. Sukutapaamisen puuhamiehet Asko ja Pekka.

11 KauppisViesti 11 Ohjeita Ilmoittauminen sukutapahtumaan: 1. oheisena olevalla ilmoittautumislomakkeella postitseosoitteella: Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio tai 2. sähköpostilla osoitteella: antero.kauppinen@ iki.fi 3. sukuseuran kotisivujen kautta osoitteessa www. kauppistensukuseura.net 4. paikanpäällä ilmoittautuminen Toivomme asioiden sujuvuuden vuoksi, että mahdollisimman moni ilmoittautuisi etukäteen ja maksaisi haluamansa palvelut. Etukäteen ilmoittautuneet ja maksaneet saavat varaamiinsa palveluihin kirjekuoressa lipukkeet saapumisilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen ja siinä olevat varaukset vahvistuvat kun varaaja on maksanut ne sukuseuran tilille Ilmoittautuminen ja maksut viimeistään Ruokailut Ruokailut tapahtuvat ohjelman mukaisesti ja lounaat sekä rantakala, kirkkokyydit, kirkkokahvit ja lähtökahvit maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumislomake Lähetä täytetty lomake osoitteella Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio viimeistään Maksa samalla varauksesi sukuseuran tilille Alle 12-vuotiailta ei peritä osallistumismaksua. Hinta/hlö Osallistujat x hinta Osallistumismaksu 15 Lauantain lounas 14 Rantakalailta 10 Kirkkokyyti 5 Kirkkokahvi ja muurinpohjaletut 5 Sunnuntain lounas 16 Lähtökahvi 5 Hinta yhteensä =========== Ilmoittautuneiden nimet ja osoitteet: Aikuiset: Majoitus Jokainen huolehtii majoituksesta itse ja maksaa suoraan majoituspaikkaan. Lähiseudun majoitusmahdollisuuksista voi katsoa esim. yläsavolaisten kuntien nettisivuilta. Seutukunnalla on runsaasti tapahtumia tänä viikonloppuna joten tehkää majoitusvaraus ajoissa. Runnin majoitustarjonta: - yhden vuorokauden majoituspaketti sisältää: - majoituksen 2 hengen huoneessa Kylpylä- tai Kartanohotellissa, runsaan aamiaisen Kylpylähotellissa, kylpylän vapaan käytön, sisäänpääsyn orkesteritansseihin la-iltana - huonehinnat: 2-hengen huone 42 /vrk/hlö; 1- hengen huone 64 /vrk/ hlö; lisävuode 25 /vrk; pinnasänky 7 /loma Katso Sukutapaamisessa on myynnissä sukuseuran tarvikkeita kuten koruja, pöytästandardeja, isännänviirejä ja sukututkimuksia mm. juuri valmistunut Ylä-Savon Kauppisten sukukirja II. Tervetuloa Kauppisten sukutapaamiseen Runnille tapaamaan sukua ja tuttuja, nauttimaan viihtyisästä kylpylämiljööstä ja yli sadan vuoden vanhan kylpylän palveluista sekä jo 1750-luvulta tunnetun lähteen ihmevettä. Alle 12-vuotiaat: Majoituspalveluja sukujuhlaväelle Hotelli Artos (Evakkokeskuksen yhteydessä) Kyllikinkatu Iisalmi Puh Sähköposti: hotelliartos@hotelliartos.fi Majoitustilaa 28 huonetta (kaksi saunallista) Matkaa Runnille n. 21 km Sininen Helmi Hankaniementie 110, Kiuruvesi Puh , Sähköposti: info@sininen.helmi.fi Hotellissa vuodepaikkaa + kesämajoitusta n.20 hengelle ravintola, rantasauna Kuljetuspalveluja hotellin 12 paikkaisella bussilla Matkaa Runnille n.15 km Kuuntele Sydämesi Lähdettä - tule Runnille! Mukavaa majoitusta kahdessa hotellissa Kylpylähoitola Wedenneidon ihanat hoidot Kylpylän virkistävät vedet Ravintola Mamsellin & Wesipehtoorin makunautinnot Ohjelmaa, tanssia & luontoliikuntaa

12 12 KauppisViesti Suvun vanhin Vuokko Kauppinen Jouluyö, juhlayö -tunnelmissa Keravalaista Vuokko Kauppista 94 v, ei ikä tunnu painavan. Vuokko vietti yhtenä ET-lehden lukijamatkalaisena joulun 2009 maailman kuuluisimman joululaulun Stille Nacht! Heilige Nacht! eli Jouluyö, juhlayö laulun synnyinpaikoilla Itävallassa pienessä Obernfdorf bei Salzburg kylässä. Meitä lukijamatkalaisia oli 25, varttunutta väkeä. Minä tietysti 20 vuotta vanhempi kuin muut. Lensimme ensin Wieniin, jossa tutustuimme päivän ajan kaupungin nähtävyyksiin, kertoi Vuokko Kauppinen. Seuraavana päivänä ajoimme bussilla hotelliin lähemmäksi Oberndorfin kylää. Sekä kappeli, tori ja kadut olivat juhlailtana täynnä ihmisiä, joukossa paljon ulkomaalaisia. Itse juhla torilla on vaikuttava. Ensin lauloivat lapset, sitten kuoro kappelista käsin. Ja erikoista oli se, että pappi esitti jouluevankeliumin laulamalla. Lopuksi kuoron säestämänä laulettiin yhteisesti Stille nacht! Heilige Nacht!. Jokainen sai laulaa omalla kielellään. Juhlan jälkeen menimme hotelliin ja söimme siellä juhlaillallisen. Siitä jäi mieleen erityisesti se, että yksi seurueemme mies esitti laulamalla daamilleen kosinnan eli he menivät siellä kihloihin. Ja tarjoilijat ihmettelivät, kun lopuksi lauloimme suomeksi Jouluyö, juhlayö. Oikein mukava matkahan se oli, kertoili Vuokko Kauppinen rivitaloasunnostaan Keravalta maaliskuun puolessa välissä. Muutenkin alkuvuosi 2010 on ollut Vuokolle kiireistä aikaa. Talvisodan päättymisestä tuli maaliskuussa kuluneeksi 70 vuotta ja Vuokko on harvoja elossa olevia talvisodan lottia. Kaikenlaisia tilaisuuksia tässä on ollut mm. veteraanikuoron kanssa. Talvisodan aikana Vuokko oli muonituslottana Viipurin lähellä. Jatkosodassa hänet koulutettiin radiosähköttäjäksi. Siinä tehtävässä hän toimi mm. Rukajärvellä vain pari kilometriä etulinjojen takana. Tuleva shakkimestari Aleksei tutkii esikuvansa Karpovin mestarisiirtoja. Kummipoika Aleksein kuulumisia KauppisViestin kummipoika Aleksei on Jyrki Kauppisen ja Katja Krutovskaja-Kauppisen syyskuussa 2004 syntynyt poika. Jyrkin isä Yrjö on sukuseuran sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppisen setä. Toisin sanoen Jyrki ja Antero ovat ensimmäisiä serkkuja. Olemme aina silloin tällöin seuranneet Aleksein elämää ja kuulumisia. Tässä viimeisimmät terveiset. Hei Kauppisväki! Aleksei kirjoittaa pitkästä aikaa kuulumisiaan - tai oikeastaan iskä kirjoittaa, minä sanelen.melkein vuosi on taas vierähtänyt viime kesästä, ikää on jo viisi ja puoli vuotta. Pituutta on lähes 120 cm ja painoa reilut 20 kg. Hampaiden määrä vaihtelee, just eilen lähti yksi kulmahammas ylhäältä ja aamulla oli keiju tuonut ison kolikon. Montakohan suklaamunaa sillä lähikaupasta saa? Lunta ja pakkasta on tänä talvena riittänyt Helsingissäkin. Luistelua opettelin useammankin kerran. Hiihtäminen jää seuraavaan talveen. Voimistelua olen jatkanut kerran viikossa, kuperkeikat sujuvat entistä helpommin ja venytykset ovat tuttua puuhaa. Renkaiden kanssa on vähän enemmän haasteita. Liikunnan jälkeen on aina jätti-iso nälkä ja sitten alkaa väsyttää. Ukki ja mummu sanovat, että se on ihan hyvä, minulla kun tuota energiaa on joskus kuulemma ihan liiaksi asti. Johtuiskohan siitä, että nukun vieläkin päiväunet? Pyöräilykauden olen jo avannut ja onneksi kohta pääsee iskän kanssa juoksemaan, jahka urheilukentältä sulaa se järkyttävä lumimäärä pois. Äitikin tykkää kovasti liikunnasta. Työssä se vetää jumppia tädeille ja vapaa-ajalla harrastaa lattaritansseja. Itse en ole niihin vielä innostunut, vaikka askeleet ovatkin aika mielenkiintoisia! Talvella piti viettää enemmän aikaa sisällä. Keksin ajanvietteeksi lautapelit. Muistipeli oli suosikki pitkään. Viime aikoina olen pelannut äidin kanssa tammea ja isän kanssa shakkia. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin shakki on vielä opetteluvaiheessa. Siirrot kuitenkin osaan ja yhden siirron matinkin löydän jo ihan ripeästi, ainakin useimmiten. Tässä valokuvassa käymme läpi peliä, jossa joku Karpov voitti valkeilla. Syksyllä alkaa vakavampi opiskelu suomalais-venäläisessä koulussa, esikoulun muodossa. Mutta sitä ennen tulee kuuma pitkä kesä täällä Suomessa mökkeillen sekä ulkomailla seikkaillen. Hauskaa kesän odotusta kaikille! Toivoopi Aksu

13 Tapio Kauppinen, 10 ammatin mies Menestyvä yrittäjä Tukholmassa KauppisViesti 13 Kovin kummoiset eivät olleet Tapio Kauppisen eväät, kun hän 17-vuotiaana 1960-luvun alussa lähti veljensä mukana etsimään töitä Ruotsista Kiirunan kaivoksilta. Kaksi sanaa osasin ruotsia, öppnas här, jonka olin oppinut pahvilaatikosta, muistelee Kinnulassa ja Kivijärvellä lapsuutensa viettänyt Tapio Kauppinen. Nyt lähes 50 vuotta myöhemmin hänellä on Tukholmassa menestyvä asuntojen saneerauksiin ja erityisesti kylpyhuoneremontteihin erikoistunut yritys, J K Entreprenad AB. Kuljetustarpeita varten on rekisterissä tällä hetkellä 16 ajoneuvoa kaivinkoneesta minidumpperiin. Ja mikä parasta yritykselle on jatkuvuutta, vaikka Tapio aikookin siirtyä eläkkeelle loppuvuodesta Pojat Jimmy (42 v.) ja Jonny (38 v.) ovat vastanneet pitkälti yrityksen käytännön pyörittämisestä jo useamman vuoden ajan. KauppisViestillä oli mahdollisuus tutustua Tapion ja hänen vaimonsa Gretan elämään toukokuun lopulla Tukholmassa Tumban kaupunginosassa, joka on viehättävää omakotitaloaluetta. Ja tarinaa riitti. Tapio on erinomainen kertoja, jota kuunteli herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Vieressä hymyilee ja täydentää juttua ruotsin kielellä Greta-vaimo. Greta on syntynyt Suomessa Korsnäsissä, umpiruotsinkielisellä alueella. Koska suomea opetettiin koulussa 1950-luvulla vain yksi tunti viikossa se kieli ei oikein tarttunut puheeksi asti varsinkin, kun Greta muutti myös nuorena Ruotsiin sairaalaan töihin. Greta kylläkin ymmärtää paljon suomenkielistä puhetta. Menestyksen eväät: opinhalu ja uudet asiat Kun kuuntelee Tapion elämänvaiheita ja kymmenen ammatin miestä kuten hän itse sanoo, pitää kysyä, mitkä ovat olleet menestyksen eväät. Opinhalu ja uteliaisuus. Olen aina halunnut oppia uutta. Heti kun työ on alkanut tuntua toistolta, olen etsinyt ja halunnut oppia jotain uutta. Ja kyllä se yrittämisen halu ja käden taidot tulevat jo kotoa. Kaikkea piti osata jo pienestä pitäen, mm. seitsemän vuotiaana piti pystyä ajamaan iso tukkikuorma perille. Lastauksen toki tekivät muut. Ja yksi menestyksen salaisuus lienee myös sosiaalisuus ja auttamisen halu. Tapio Kauppinen on auttanut kymmeniä suomalaisia elämän alkuun uudessa kotimaassa avustamalla työpaikan ja asunnon hankkimisessa sekä muissa ruotsalaiseen yhteiskuntaan liittyvissä byrokratian koukeroissa. Mm. Tapion sisaruksia on muuttanut Ruotsiin Tapion avustamana viisi. Sosiaalisuus lienee isän perintöä. Isäni Jussi, jalkansa talvisodassa menettänyt mies oli koko elämänsä vähäosaisten puolella. Meiltä sai yösijan myöhäinen kulkija. Monta kertaa lattia oli aamulla täynnä nukkuvia romaneja, joille isä antoi yösijan. Eikä äidilläkään ollut sitä vastaan. Ja venäläistä sotavankia isä piilotteli pitkän aikaa, ettei häntä palautettaisi. Arvasi kai mikä kohtalo saattaa odottaa. Tapio on yksi Juho ja Signe Kauppisen kuudestatoista lapsesta. Ja oli selvää, että maatila ei voinut antaa elantoa kaikille lapsille. Pari vuotta vanhemman Niilo-veljen kanssa Tapiokin lähti töiden perään Kiirunaan. Mutta heti tuli tenkapoo. Alle 18-vuotiaana Tapio ei saanut kaivosmiehen töitä. Onneksi sain kuitenkin metsätöitä. Olin varsin kätevä käsistäni ja käyttelin moottorisahaa taitavasti. Nuorena riuskana ja taitavana metsurina Tapio teki kaksi kertaa enemmän puita kuin ruotsalaiset metsurit. Kieltä taitamattomana kun ei ymmärtänyt kirjoittamattomia sääntöjä. Ja taas tuli sanomista: Hullu suomalainen sotkee urakat. Metsäyhtiön herratkin olivat kerran pensaikon takaa katsomassa, onko tuo työmäärä mahdollista. Tuohon metsuriajan alkuun liittyy myös Tapion ehkä kovin kokemus Ruotsissa. Muistan, että kaksi viikkoa piti elää vedellä ja metsurikavereilta saaduilla näkkileivällä. Omaa rahaa kun ei ollut ja tili tuli vasta kahden viikon kuluttua. Ruotsin kielen opiskelua nuotiokoulussa Kielitaitoa ei nuorella metsurilla ollut. Onneksi hän sai eräältä henkilöltä vihkon, jossa oli tyypillisimpiä ruotsinkielisiä sanoja ja sanontoja rinnan suomenkielisen selitysten kanssa. Vihko oli tehty aikanaan Suomesta tulleita sotalapsia varten. Siinä nuotiolla kuuntelin ruotsalaisten metsureiden puheita ja painoin mieleen usein toistuvia sanoja. Niitä sitten illalla yksin opettelin. Metodini oli siis, että opettelin ensin suuren joukon sanoja ja rupesin laittamaan eli puhumaan niitä peräkkäin. Ja vähitellen ne alkoivat olla oikeassa järjestyksessä ja oikeissa muodoissaan, kun pyysin työkavereita aina korjaamaan virheitä. Tällä tavalla Tapio hankki alle kahdessa vuodessa sellaisen ruotsin kielen taidon, että kun hän sitten meni Scanian Greta ja Tapio kuvattuna omakotitalonsa päädyssä. He täydentävät hyvin toisiaan. Tapio on nopealiikkeinen ja kova puhumaan. Greta on puolestaan rauhallisempaa sorttia.

14 14 KauppisViesti tehtaille töihin Tukholman lähistölle, hän oli jo tulkkina monelle vain suomen kieltä osaavalle. Sairaalaankin minut on kutsuttu monta kertaa selittämään, mikä suomalaista potilasta vaivaa. Asevelvollisuuden Tapio kävi Suomessa ja palasi sitten Scanian tehtaille töihin. Koska osasin tehdä monenlaista työtä, minä olin paikasta toiseen liikkuva erikoismies. Missä ilmeni vika, sinne minä menin kiireesti polkupyörällä. Se työ rupesi kuitenkin harmittamaan. Piti välillä tuijotella pitkiä aikoja valvontataulua ja odottaa, että missä kohti valo syttyi ja kiireesti sinne. En tuntenut enää kehittyväni. Siksi kävin lihanleikkaajan kurssin ja olin jonkin aikaa lihanleikkaajana Metrolla. Kylmä ja veto kävivät kuitenkin niskan päälle ja siksi suoritin puolen vuoden koulutuksen kuorma- ja linja-auton kuljettajaksi. Kuljetusalan yrittäjäksi v Aika pian tämän jälkeen Tapio Kauppinen aloitti oman kuljetusliikkeen. Elettiin vuotta Sain heti parille autolle töitä, ammattiliiton lehtien kuljetuksen. Siitä se alkoi. Kehittelin liiketoimintaa moneen suuntaan, oli roskien kuljetusta, oli Catepillaria jne. Parhaimmillaan yritys antoi töitä useille kymmenille miehille. Seuraava aluevaltaus kuljetusten lisäksi olivat kivi- ja laattatyöt. Tunnen Tukholman kadut varsin tarkkaan, koska olen ollut tekemässä kivi- ja laattatöitä hyvin monella keskustan kadulla. Mutta sitten luvun taitteessa tuli lama. Yhtenä yönä pääurakoitsija, jolle teimme töitä soitti ja sanoi. `Menemme huomenna konkurssiin. Emme voi maksaa teille enää mitään`. Ja minulla oli töissä noin 40 henkilöä. Sanoin ne irti ja mietin, mitä nyt. Päätin, että ruvetaan tekemään laattahommia sisällä. Kävimme poikien kanssa tarvittavat kurssit ja siitä se alkoi kylpyhuoneiden laatoitus. Toki teemme muitakin remonttihommia kuten parannamme talojen erityksiä, rakennetaan terasseja tai uusitaan putkistoja, mutta laattatyöt kylpyhuoneissa ja keittiöissä ovat erikoisalaamme. Nyt töitä on sopivasti ja jatkuvasti. Haastatteluhetkellä työn alla oli viisi kylpyhuoneremonttia ja uusia oli pikapuoliin alkamassa. Ilmoitamme säännöllisesti sen alueen lehdessä, josta haluamme töitä. Samoin saatamme jakaa sille alueelle vaikkapa tuhat esitettämme. Ja kun kyselyjä tulee aikaisempien asiakkaiden suositukset ovat tärkeitä. Menemme usein katsomaankin valmiita remontteja uuden asiakkaan kanssa. Tällä tavalla yhteydenottoja ja töitä tulee sopivasti. Firman tärkein myyntimies on Tapio Kauppinen, joka yhteydenoton yhteydessä esittelee itsensä nimikkeellä gamla finlaländare. Nykyisin suomalaisilla on hyvä maine erityisesti ammateissa, joissa tarvitaan käden taitoja. Tapio käy tutustumassa työkohteeseen ja tekee sen pohjalta tarjouslaskelman. Toki pojat Jimmy ja Jonny tekevät myös tarjouslaskelmia isä Tapion lisäksi. Hinta ei saa Tapio Kauppinen, 64 v. voi jo ottaa rennommin. Yrityksen toimisto on edelleen omakotitalon yläkerrassa, mutta käytännössä yrityksen pyörittämisestä vastaavat pitkälti jo pojat Jimmy ja Jonny. olla liian korkea, mutta ei myöskään liian alhainen. Ja rehellisyys on kaiken aa ja oo. Se mistä sovitaan, se pitää. Mitään yllättäviä lisiä ei tule. Näin sanoo urakkalaskelmista mies, joka ei meinannut päästä aikanaan kansakoulusta huonon laskunumeron takia. Jouduin olemaan paljon poissa koulutusta kotitöiden takia. Ja kun laskennossa jäi jälkeen eikä kukaan neuvonut sitä, putosi kokonaan kärryiltä. Onneksi opettaja ymmärsi tilanteen ja päästi luokalta. Rasismi oli ennen paljon suurempaa Keskustelu kääntyy rasismiin luvulla rasismi oli paljon suurempaa kuin tänä päivänä, sanoo Tapio vahvalla äänenpainolla. Suomalaiset olivat 60-luvulla koko ajan silmätikkuna. Suomalaisille annettiin raskaimmat työt ja huonoimmat risukkoiset metsäpalstat, jotka eivät ruotsalaisille metsureille kelvanneet. Ja kun samassa parakissa oli keskenään kielitaidottomia suomalaisia poikamiehiä paljon, viikonvaihteen aikana saatettiin ryypätä ja kun tuli riitaa tapeltiin. Ja ruotsalaiset pääsivät sanomaan `djävlen finne. Suhtautuminen suomalaisiin kuitenkin muuttui 1980-luvun lopulla, kun Ruotsiin alkoi tulla maahanmuuttajia muistakin maista. Nyt suomalaiset ovat hyvinkin arvostettuja työntekijöitä. Suomalaisuus on nykyjään garantii takuu, kiteyttää Tapio. Maatila Korsnäsissä Vuosien varrella Greta vaimo ei ole puuttunut impulsiivisen miehensä ammattien vaihtoon, mutta nyt hän on alkanut vakavasti puhua miehelleen eläkkeelle jäämisestä. Ja sellainen on tarkoitus, vakuuttaa Tapio Kauppinen. Ja puuhaa kuulemma riittää eläkkeelläkin. Gretan kotiseudulta Korsnäsistä on hankittu vanha maatila, jota on kunnostettu vuosien mittaan. Gretan äiti elää vielä ja lähistöllä asuu myös Tapion veli Mikko, joka on naimisissa yllätys yllätys Gretan siskon Britan kanssa. Korsnäsin tilalla käymme 4-5 kertaa vuodessa. Maatilalla riittää koko ajan kunnostamista ja aion mm. rakentaa lapsenlapsillemme pienen pajan, jotta voivat opetella sepän taitoja. Teksti ja kuvat: Risto Kauppinen

15 Lisää Amerikan terveisiä ja sukulaistietoa KauppisViesti 15 KauppisViestissä 2/2009 oli paljon juttua Barbara ja Dave Wainikan Suomen vierailusta ( Amerikan Kauppiset kiinnostuneet juuristaan ). Barbaran ja Daven Suomen vierailu on poikinut viestien vaihtoa matkan jälkeenkin. Tässä Barbaran viesti joulukuun 2009 alusta. Terveisiä Thunder Bay:stä Monet kiitokset Kauppis Viestistä! Oli mielenkiintoista lukea Presidentti Ahtisaaresta. Tosi ylpeitä olemme että suomalaiselle myönnettiin 'Nobel Peace Prize' ja toiseksi, että hänellä on juuria Keski-Suomessa / Vanhassa Savossa. Olemme seuranneet suomalaisia maailmalla ja muistan hyvin kun uutisessa ilmoitettiin hänen Nobelin palkinnostaan. Suurta on Kauppisille, että presidentti Ahtisaari kuuluu Kauppisten suureen perheeseen. I have translated the articles on the Ohio Kauppinens, and, President Martti Ahtisaari, and, will forward these to Allan Kaupinen with the KauppisViesti. Allan will certainly be pleased with the content of the KauppisViesti, as, are we. We are humbled to be included in the same issue with such notable Kauppinens. If you have additional queries, do not hesitate to make contact. I am currently in the process of re-entering my data onto the Sukujutut program. A most onerous task! Upon receipt of new Kauppinen information, I shall forward it to you for consideration and possible inclusion in future issues. Allan has also been actively contacting his cousins and trying to jolt their memories in respect to their father, Otto Kauppinen's celery farm operation. Hopefully, these queries will result in some concrete information. Will keep you informed. Kiitäen ja Siunattua Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Barbara and Dave Wainikka Siirtolaisten vaiheita Ja helmikuun alussa 2010 Barbaralta tuli lisää tietoa Pohjois-Amerikkaan muuttaneista tai siellä takavuosina työskennelleistä Kauppisista. New information has been added to that previously supplied, Re: Jarmo and Tapio's request re: Emil Kauppinen and his sister Hilda Kauppinen Kiiskila Lible. A) Emil Kaarlenp Kauppinen ( Kaavio 17 Kannonkosken ja Viitasaaren) b Kinnula d. 12 Nov 1972 Port Arthur, Ontario following a lengthy illness / pitkän sairauden jälkeen Obituary - Chronicle Journal Thunder Bay, Ontario- He was a farmer in Pardee Township Ontario ( close to Thunder Bay) until the early 1940's, when he moved into the city of Port Arthur ( Thunder Bay), after which, he was a carpenter until retirement in Emil had been a President of the People's Co-Op Credit Union, and, on the Board of Director's of People's Co-op. (Grocery store). He was of Lutheran Faith and was buried at Riverside Cemetery in Thunder Bay. Officiant was Rev Reino Rajaniemi of the Finnish Independent Lutheran Church. Survived by wife, Elma. (Emil and Tekla did not have any children according to their obituaries.) Tekla Juhontr Makela b Perho d. 16 Dec 1948 in Port Arthur, Ontario Died from a sudden heart attack while visiting her friend, Esther Albrecht.. Tekla was buried at Riverside Cemetery. She had been an active member of the Finnish Lutheran Church, church committees, and, an executive member of the Finnish Red Cross. (Obituary - News Chronicle) (Tekla Mäkelä was the aunt of our very close friend, Viola Latvala Ristimäki Sillanpää Luomala. If you are researching the Mäkeläs, I can supply local information) Emil and Tekla immigrated in 1928, sailing on the Fredrick VIII to Halifax, Nova Scotia Canada on June 30th. 2nd) spouse - Elma (have not determined her maiden name) b. ~1905/6 - Ikaalinen d Thunder Bay Elma's first husband was Vilho Tenhunen born ~1900 in Finland. Vilho died on Oct 5, 1949 in Thunder Bay, Ontario. Elma and Vilho had one son, Jaakko Tenhunen who died in 1928 in Thunder Bay. There is no record of other children. B) Hilda Kaarlentr Kauppinen - ( Kiiskila, Lible) b. ~1906 d Thunder Bay Buried at Riverside Cemetery, Thunder Bay 1st spouse - John Kiiskila b. d ( Source - Hilma's obituary) Hilda and John Kiiskila lived in Nipigon Ontario (which is approximately 100 km east of Thunder Bay. Hilda's obituary states that she resided with her grand-daughter, Donna Bell in Thunder Bay prior to her death. It appears that she was separated from her second husband, Aleksander Lible since he is not mentioned in the obituary.) Children of Hilda and John Kiiskila: 1) Oliver Kiiskila, wife, Joyce. Children of Oliver and Joyce - Andrew Jacob Kiiskila b. 1977, died 11 January 1978 in Thunder Bay following a lengthy illness. - Heather Kiiskila b.? died 30 March Michael Kiiskila 2) Eila and husband Nick Patkau. Children of Eila and Nick - Donny, David, Dennis, Darren There is another granddaughter, Donna. Donna's husband is David Bell. I cannot determine her parentage. 2nd spouse - Ilmo 'Alexander' Lible ( known as Alexander) b. ~ 1912 Parnu Estonia d Thunder Bay Obituary - Chronicle Journal - Alexander, a resident of Nipigon immigrated in A resident of Nipigon since immigration, he was a carpenter by trade, and retired in Survived by brother, Oscar of Thunder Bay and Oscar's sons, David and Richard of Ottawa, Ontario. ( No mention made of Hilda ) Our friend's daughter is married to David Lible. The Lible name was so familiar, and, I failed to make the connection until a few days ago. Old age. I contacted David Lible, but, he was not able to supply any information. There are have been other Kauppinens in Thunder Bay. If you are interested in the others, please advise. I shall continue to dig for more information on Emil and Hilda. Best Regards, Barbara Wainikka

16 16 KauppisViesti Kun Mikko Kauppinen kävi Amerikassa kultaa vuolemassa KauppisViestin toimitus sai tietoonsa, että keskisuomalaisella Marjatta Kauppisella on muistoja isoisänsä kahdesta Amerikan matkasta. Pyynnöstämme hän kirjoitti muistonsa tosin valitellen tietojensa niukkuutta. Marjatta Kauppinen aikoo kuitenkin tutkia vielä Mikkelin Maakunta-arkistossa olevia tietoja matkustusaikojen tarkentamiseksi. Tässä vaiheessa tietysti harmittaa mahdottomasti, ettei aikanaan tullut jututettua omaa isääni enemmän näistäkin asioista. Isä ei kylläkään oikein halunnut ainakaan minulle nuorimpana puhua vanhemmistaan tai lapsuudestaan, enemmän kuultiin äidin kautta. Ehkä siksi, että isän ja hänen sisarustensa lapsuus ei ollut kovin ruusuinen, niin kuin ei monen muunkaan luvun alkupuolella. Jo siitäkin syystä, että isän äiti on kuollut, kun isä vanhimpana lapsena on ollut 16-vuotias eikä uutta äitiä ole huusholliin tullut. Kaiken kaikkiaan ei voi muuta kuin ihailla tuon ajan ihmisiä, mitä rohkeutta siellä on ollut ja eteenpäin yrittämistä. Nöyränä täytyy kiittää siitä hyvästä elämästä, jonka me tämän ajan ihmiset olemme saaneet, kirjoittaa Marjatta Kauppinen muistelunsa esipuheessa. Isoisän Amerikan matkoista kuultua Tämän ilmeisesti Amerikassa 1900-luvun alussa otetun kuvan Marjatta Kauppinen sai pari vuotta sitten setänsä vaimolta. Kuva on ollut aikanaan Marjatan isoisän kamarin seinällä. Koska tekstit kuvan takaa puuttuvat, ei olla aivan varmoja kuka kuvassa on Mikko Kauppinen. Arvelu on, että hän on seisomassa neljäs vasemmalta; tumma, harteikas mies kuten hänen jälkeläisensäkin. Jos jollakin on lisää tietoa kuvan henkilöistä, Marjatta Kauppinen olisi iloinen niistä. Muistitiedon mukaan isoisäni Mikko Kauppinen teki kaksi Amerikan matkaa. Itse en hänen kertomuksiaan ole kuullut tai en muista, koska olin seitsemänvuotias isoisän kuollessa. Pieksämäen seurakunnan kirkonkirjoista löytyi hänen kohdaltaan merkintä päivämäärällä Mikko Kauppinen Amerikkaan. Siirtolaisinstituutin matkustajatietojen mukaan uudenvuodenpäivänä 1910 on Hangosta lähtenyt Urania-niminen laiva Liverpoolin kautta määränpäänä Gardner, MA (Massachusette), USA. Sen matkustajaluettelossa on Mikko Kauppinen, ikä 27 vuotta. Hyvin todennäköisesti juuri hän on ollut isoisäni, joka silloin tosiaan oli 27-vuotias. Toisen reissun ajankohdasta harmikseni en ole noinkaan varma. Matkustajatiedoissa 1900-luvun alun Amerikkaan menneitä Mikko Kauppisia on ollut edellisen lisäksi kaksi ja Kanadaan yksi. Koska ikää ei ole aina merkitty vuosina, vaan kooditietona onko kyseessä aikuinen/lapsi, mies/nainen, vaikeuttaa se huomattavasti oikean isoisän löytämistä. Kuitenkin Amerikassa otetun kuvan perusteella sijoittaisin isoisäni toisen matkan vuoteen 1924 määränpäänä Quebec, Kanada. Myös vanhempieni tietämän mukaan hän oli ollut Kanadassa metsätöissä. Ensimmäisellä reissulla hankittiin talorahat 1910 lähtiessään isoisä oli kahden lapsen isä ja kolmas syntyi seuraavana kesänä. Isäni oli lapsista vanhin ja tuolloin vajaan kolmen vuoden ikäinen. Voi vain yrittää kuvitella, miten rankkaa elämä oli sekä lähteville että myös kotiin jääville perheille. Isoisän sanotaan menneen Amerikkaan talorahoja hakemaan - ja ilmeisen hyvällä menestyksellä hän tällä reissulla aikeissaan onnistuikin. Isokokoisena ja harteikkaana miehenä hän jaksoi raskasta työtä. Kerrotaan, että rahat isoisä kuljetti kotiin monilokeroisessa kangasvyössä, jota hän piti rosvojen varalta vaatteiden alla koko matkan ajan. Toinen reissu tarinoiden mukaan ei päättynyt yhtä onnellisesti, sillä se oli viedä isoisältä hengen. Vanhempieni kertoman mukaan hän oli sairastunut vakavasti ja joutunut sairaalahoitoon. Isoisä ei ilmeisesti oikein luottanut Kanadan silloiseen saatavissa olevaan terveydenhuoltoon, vaan ronskina miehenä karkasi pahimmasta selvittyään ja lähti kotimatkalle. Englantiin päästyään hän oli ollut kuitenkin niin huonossa kunnossa, että joutui hakeutumaan uudelleen hoitoon. Mutta kun tämä omapäisenäkin tunnettu mies oli mielestään tarpeeksi tervehtynyt, päätti hän karata taas. On helppo uskoa, että puheet hoitajien lahjonnasta eivät ole liioiteltuja, koska lähtemiset omille teille ilmeisen heikkokuntoisena onnistuivat. Ihmeen kaupalla isoisä selvisi Suomeen, mutta joutui täälläkin ensimmäiseksi sairaalahoitoon, todennäköisesti Helsinkiin. Äitini kertoi, että isoisällä oli pitkä kaareva haava kylkiluiden alla. Olisiko Suomessa jo siihen aikaan osattu operoida niin suuria leikkauksia, en tiedä. Täällä kotimaassa hän ei sentään enää karannut, mutta olemassa olostaan isoisä kuulemma ilmoitti vasta siinä vaiheessa, kun piti hakea kotiin! Niin jäi hoitomaksuja maksamatta Kanadaan ja Englantiin, mutta eipä tainnut isoisällä olla rahaakaan kosolti jäljellä, kun kotiin pääsi. - Marjatta.Kauppinen@elisanet.fi

17 Poimintoja sukuseuran toiminnasta 2009 KauppisViesti 17 Ohessa poimintoja Kauppisten sukuseuran hallituksen kokouksessa hyväksymästä toimintakertomuksesta. Vuoden 2009 merkittävimpiä tapahtumina sukuseuran kannalta ovat olleet sukututkimusten luovutus presidentti Martti Ahtisaarelle ja yhteydenotot Amerikan Kauppisiin. Hankasalmen Kauppisten sukukirjat ja Ahtisaarelle tehdyn Kauppis-sukupuun luovuttivat sukututkija Jarmo Ahlstrand ja sukuseuran puheenjohtaja Risto Kauppinen. Martti Ahtisaari oli hyvin kiinnostunut äitinsä puolen Kauppis-juuristaan, jotka menevät Hankasalmelle. Amerikan Kauppisiin on nyt saatu yhteys, joten saamme sieltä suunnalta jatkossakin tietoja. Molemmista tapahtumista on ollut isot jutut sukuseuran lehdessä KauppisViestissä. Sukuseuran hallitus kokoontui kaksi kertaa: ja (molemmat kerrat Kuopion Talokeskuksen kokoustiloissa Kuopiossa). Varsinaisina tilintarkastajina toimivat Matti Kauppinen (Imatra) ja Martti Kauppinen (Iisalmi) ja Olli Lahti ja Timo Kauppinen varatilintarkastajina. Aktiivisia jäseniä 386 Vuoden 2009 lopussa aktiivisia jäseniä oli 386. Vuoden 2009 jäsenmaksun jätti maksamatta 29 jäsentä. Kahtena peräkkäisenä vuotena jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet poistetaan vuosittain jäsenrekisteristä sääntöjen mukaisesti. Vuoden 2009 aikana poistettiin rekisteristä 32 jäsentä joko maksamatta jättämisen tai eroilmoituksen vuoksi. Kunniajäseniä on kaksi (edellinen puheenjohtaja Matti Kauppinen Iisalmesta ja monivuotinen hallituksen jäsen Martti Kauppinen Hankasalmelta) ja ainaisjäseniä oli vuoden lopussa 5 kappaletta. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun viisitoistakertaisesti. Vuodesta 2008 alkaen jäsenmaksu on 15 euroa/perhe sukukokouksen 2007 päätöksen mukaisesti. Jäsenmaksutuloa kirjattiin yhteensä 5535 euron arvosta. KauppisViesti tärkeä yhteydenpitoväline Jäsenlehti KauppisViesti ilmestyi ja jaettiin sukuseuran jäsenille kesä- ja joulukuussa. Lehden toimituskuntaan ovat kuuluneet Risto Kauppinen (päätoimittaja), Mirjami Kauppinen, Annikki Saari-Kokkonen sekä Antero Kauppinen, taittajana on toiminut Mari Saarelainen (Viestitär Oy). Lehden painosta ja postituksesta on huolehtinut Kopi-Jyvä Oy Kuopiosta. KauppisViestin julkaisukulut olivat 3885,78 euroa (3338,44 vuonna 2008). Lehden painos on ollut kappaletta. Sukuseuran kotisivujen ylläpitäminen onnistui pääosin omin voimin eikä niiden kehittämisestä maksettu ulkopuolisille. KauppisViestin numerot on laitettu myös kotisivuille pari kuukautta lehden ilmestymisen jälkeen. Pääosa uusista jäsenistä ilmoittautuu kotisivujen kautta. Tuotemyynti Sukukirjoja myytiin 662 euron arvosta. Isännän viirejä ja pöytästandaareja myytiin 600 euron arvosta. Korumyyntiä oli 232 euron arvosta. Muu myynti sisältää lehtien ja sukututkimusvihkosten myynnin ja myyntien postimaksut. Muu myynti oli 667,85 euroa. Bruttomyynti oli siis 2181,85 euroa. Tuotteita myytiin pääasiassa postiennakkomaksutapaa käyttäen Tilikauden tulos vuodelta 2009 oli 44,14 euroa ylijäämäinen. Talous on pysynyt sukukokouksessa 2007 hyväksytyissä raameissa, kokonaistappion oli arvioitu olevan 1320 euroa ja siitä toteutui 820,63 euroa. Tunnistatko heitä? Tämä historiallinen kuva on otettu Kauppisten sukuseuran perustamiskokouksesta vuonna KauppisViestin toimitus on tunnistanut joitakin, kuten rovasti Hannes Kauppinen istumassa keskellä (sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja), hänen oikealla puolellaan istumassa merikapteeni ja parinkin aineen tohtorismies Paavo E. Kauppinen. Takarivissä kaksi silmälasipäistä miestä, oikean puolimmainen on Oskari Kauppinen Halsualta ja vasemman puoleinen Paavo Kauppinen Vieremältä (Rapakon Paavo, toimi myös sukuseuran puheenjohtajana). Heidän keskellään Oskari Kauppisen poika Voitto Kauppinen. Mutta keitä ovat muut? Jos tunnistat kuvassa olevia henkilöitä, ota yhteyttä KauppisViestin toimitukseen.

18 18 KauppisViesti Sukuseuran hallitus Kauppisten sukuseura ry valitsi Hankasalmella sukukokouksessa kesällä 2007 uuden hallituksen. Hallitus edustaa monipuolisesti suvun jäsenistöä. Puheenjohtajana jatkaa Risto Tapani Kauppinen (synt. 1945) Vantaalta. Riston edesmennyt isä Paavo on lähtöisin Sonkajärven Vänninmäestä. S-posti puhelin Varapuheenjohtajana toimii Asko Kauppinen (synt.1941) Vieremältä, jossa hän on asunut suurimman osan elämäänsä. Asko on ollut hallituksen jäsenenä useita kolmivuotiskausia. Asko on myös kirjailija Kauppis-Heikin seuran johtohahmoja. S-posti puhelin Sihteeri-rahastonhoitaja ja hallituksen jäsenenä jatkaa Antero Kauppinen (synt. 1952) Kuopiosta. Anteron isä on v syntynyt Hannes Petter Kauppinen Sonkajärven Sonkakosken kylässä. S-posti puhelin Hallituksen jäsenenä jatkaa Marjatta Teittinen (s. 1946) Pieksämäeltä. Marjatan juuret johtavat Vieremälle. Isän nimi on Kalle Kauppinen (Vieremä Kaarakkala). Puhelin Hallituksen jäsenenä jatkaa Antti Kinnunen, Hankasalmi (synt. 1933). Antin äiti on Kauppisia. Myös vaimon suku on Hankasalmen Kauppisia. Puhelin Hallituksen uusi jäsen Jukka Kauppinen (synt. 1953) Hankasalmi. Aikaisemmin Jukka oli sukuseuran varajäsen. Jukan edesmennyt isä Toivo Kauppinen oli myös aktiivinen sukuseuralainen, puhelin Hallituksen uusi jäsen on Pekka Kauppinen (synt. 1948) Vieremältä. Pekan isä Rapakon-tilan Paavo toimi aikanaan myös sukuseuran puheenjohtajana. S-posti puhelin Hallituksen kokouksiin osallistuu myös sukututkija Jarmo Ahlstrand, jonka suvussa on myös Kauppisia Hankasalmen suunnasta. S-posti:

19 KauppisViesti 19 Liity mukaan sukuseuran toimintaan LIITY SUKUSEURAN JÄSENEKSI Tervetuloa mukaan Kauppisten Sukuseura ry:n jäseneksi. Sukukokouksessa hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaan sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on siihen liittynyt. Eli jos vaikkapa isovanhemmissa isän tai äidin puolelta on jossakin vaiheessa ollut Kauppinen-nimisiä, olet tervetullut jäseneksi. Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä myös muun sellaisen henkilön, joka on kiinnostunut sukuseuratoiminnasta. Sukuseuran jäsenmaksu on 15 /vuosi koskien koko perhettä. Sukuseuran jäsen saa postitse kaksi kertaa vuodessa tehtävän KauppisViestin. KYLLÄ, haluan liittyä Kauppisten Sukuseura ry:n jäseneksi: Nimi Osoite Puhelin Sähköpostiosoite Postita osoitteella: Kauppisten Sukuseura ry Sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio tai sähköposti antero.kauppinen@iki.fi Sukuseuran kotisivut osoitteessa Osoitteen muutokset voit tehdä sihteerille kirjeitse tai sähköpostitse. KauppisViestin numeroita voi tilata KauppisViestin ilmestyneitä numeroita voi tilata myöhemminkin, niin kauan kuin lehtiä riittää. Irtonumeroiden hinnat ovat seuraavat (hintoihin sisältyy postimaksu): 1 kpl 5 euroa 2 kpl 8 euroa 3 kpl 10 euroa 4 kpl tai enemmän: 3 euroa/kpl Tilausosoite: Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio Puh , sähköpostiosoite antero.kauppinen@iki.fi

20 Monipuolisia 20 KauppisViesti Kauppis-tuotteita tarjolla Suvun jäsenille ja asiasta kiinnostuneille sukuseura tarjoaa ostettavaksi seuraavia tuotteita: Sukututkimukset Hankasalmen Kauppisten Sukukirja, 222 A 4-sivua (Julkaisuvuosi 2004) 25 e Hankasalmen Kauppisten Sukukirja II, 58 sivua (2007), 20 e - Sukututkimuksen toisessa osassa on lisää mielenkiintoista tietoa ja yksityiskohtia Hankasalmen Kauppisten vaiheista.. Ylä-Savon Kauppisten Sukukirja I, 306 sivua (1988) 32 e Ylä-Savon Kauppisten sukupuu kaavioina (moniste) 10 e - Hyvä lisä Ylä-Savon Kauppisten Sukukirja I:n tutkimiseen, tehty 1990 Kannonkosken, Viitasaaren ja Halsuan Kauppisen sukupuu kaaviona (1995) 10 e - Tunnetaan myös nimellä Viitasaaren Kauppiset, vihko Tilaukset toimitetaan postiennakolla eli hintoihin lisätään postituskulut (noin 10 EUR/lähetys). Tilaukset/ed. tuotteet: Kauppisten Sukuseura ry, Risto Kauppinen, Kaunisharju 6 A, Vantaa. Sähköposti: risto. Seuraavassa muita tuotteita, jotka sopivat erinomaisesti esim. merkkipäivälahjaksi. Kaulariipus 18,50 e/kpl Rintamerkki 16,00 e/kpl Solmioneula 22 e/kpl Pöytästandardi 25 e/kpl, pöytästandardissa on suvun Yhtä puuta -tunnus. Isännän/sukuseuran viiri lipputankoon: Iso koko: pituus 450 x 50 cm, 50,00 e/kpl. Pieni koko: pituus 300 x 50 cm, 50,00 e/kpl. Näitä tuotteita voi tilata Asko Kauppiselta, Palosenjärventie 403, Vieremä. Puh Sähköposti: Tällä sivulla esiteltyjen tuotteiden tilaus onnistuu nyt myös internetin kautta osoitteesta Yläreunassa on otsikko Kauppistuotteita tarjolla. Sitä klikkaamalla pääset tilaamaan haluamiasi Kauppistuotteita. Hintoihin lisätään postituskulut.tilaukset toimitetaan postiennakolla.