Lemin kunta KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET Kaavaselostus

Transkriptio

1 Lemin kunta KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018 Kaavaselostus Ehdotus

2 Antti Hirvikallio SISÄLLYSLUETTELO Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen liiteasiakirjat Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Asemakaavan tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Liikenne Pohjakartta Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suojellut rakennukset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Vaihtoehtotarkastelu ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Palvelut ja työpaikat Asemakaavamuutokset perusteluineen Rakennuskorttelit Puistot (VP) Pysäköinti, kadut ja liikennöinti Kunnallistekniikka Rakennussuojelu Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ja pinta- sekä pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS Toteuttamisen aikataulu E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

3 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Toteuttamista edeltävät luvat Toteuttamisen seuranta LEMIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajamassa neljällä pienellä eri osa-alueella. Alueilla sijaitsevat Hyvinvointi-asema, Vanha kunnanvirasto II, kirjasto, rivitaloja sekä omakotitalo, jossa on pieneen korjaustoimintaan soveltuvia tiloja. Lisäksi eteläisimmällä osa-alueella on valmistunut vuonna 2017 kosteikko. Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

4 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Kaavamuutosalueiden sijainnit taajamassa ympyröitynä 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan koko nimi on Kirkonkylän asemakaavamuutokset Asemakaavoituksen yleistavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja mahdollistaa hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan osoittaminen omille itsenäisille tonteille. Kirjaston osalta huomioidaan rivitalotontin laajenemistarpeet nykyisten rajojen ulkopuolelle. Suntianlahden rakennettu kosteikko huomioidaan kaavamuutoksena. Teollisuusalueella on tavoitteena poistaa epäkäytännöllinen pieni puisto ja liittää se osaksi tonttialuetta. 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta Kaavamerkinnät Asemakaavan tilastolomake 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Etelä-Karjalan maakuntakaava Kirkonkylän yleiskaava Kirkonkylän asemakaava 2013 E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

5 Antti Hirvikallio 2 TIIVISTELMÄ Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Lemin kunta päätti käynnistää asemakaavan laatimisen (khall ). Kaavaluonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta jätettiin yksi huomautus. Asemakaavalla huomioidaan muuttuvan maankäytön tarpeet neljällä eri osaalueella. Yksi Y-tontti jaetaan kolmeksi eri alueeksi tarkennetulla maankäytöllä. Yhden rivitalotontin laajemmat pihatarpeet huomioidaan. Olemassa oleva kosteikko huomioidaan omalla merkinnällä. Puistoalue poistetaan ja liitetään osaksi tonttialuetta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelualueet ovat käytännössä jo täysin ihmisen muokkaamia jollain tavoin joten varsinaista luonnonympäristöä ei ole. Alueen kasvit ovat lähinnä istutettuja puutarhakasveja. Suunnittelualueella on EKSOTEN käytössä oleva hyvinvointiasema. Samalla tontilla on Lemin vanha Pappila, joka on remontoitu muutama vuosi sitten kokous- ja tapahtumatiloiksi. Hyvinvointiaseman pääsisäänkäynti E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

6 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Vanha Pappila Toisella osa-alueella sijaitsevat Lemin kunnan pääkirjasto ja yksityisessä omistuksessa oleva rivitalo. Kirjasto Rivitalon päätyseinää Suntianlahdelle on valmistunut uusi kosteikko E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

7 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Maanomistus Kosteikko Kaava-alue on Lemin kunnan omistuksessa lukuun ottamatta AR-rivitalotonttia Liikenne Osa-alueille liikennöidään Iitiäntietä, Toukkalantietä ja Uimintietä pitkin. Kirjastoon ja rivitalotontille kuljetaan Urheilutietä ja Virastotietä pitkin. Teollisuustie välittää teollisuusalueen liikenteen Iitiäntieltä kahdesta suunnasta Pohjakartta Alueen liikenneverkkoa Pohjakarttana käytetään Lappeenrannan kaupungin geodeetin hyväksymää digitaalista pohjakarttaa. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

8 Antti Hirvikallio 3.2 Suunnittelutilanne Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tuli voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Karjalan maakuntakaavan I vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se korvasi vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jäi voimaan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Yleiskaava Maakuntakaavaote Kirkonkylän alueelta Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella. Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava Alue on määrätty asemakaavalla suunniteltavaksi. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

9 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Ote yleiskaavasta Asemakaava Alueilla on voimassa 2013 hyväksytty asemakaava. Ajantasakaavaote Hyvinvointiaseman Vanhan Pappilan tontti E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

10 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Ajantasakaavaote kirjaston ja kortteli 103 alue Ajantasakaavaote korttelit 31 ja Suojellut rakennukset Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava teollisuusalue Voimassa olevassa asemakaavassa Vanha Pappila on merkitty suojeltavaksi rakennuksesi tai rakennuksen osaksi. Rakennussuojelu määrätään MRL 57 :n 2 momentin nojalla. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Toimenpiteet, E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

11 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset jotka edistävät rakennuksen säilymistä ja niiden olennaisten piirteiden vahvistumista ovat sallittuja. Entinen, vuonna 1921 käyttöön otettu kirkkoherrapappila siirtyi oston kautta seurakunnalta Lemin kunnalle Rakennuksesta tuli kunnanvirasto II. Kirjasto toimi vanhassa pappilassa vuoteen 1987, jolloin nykyinen kirjastotalo valmistui. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Toivo Salervo. Rakennustyöt on aloitettu 1920 ja rakennus on otettu käyttöön loppuvuonna Korjaus- ja viimeistelytöitä tehtiin vielä Kunnan virastotalot edustavat Kirkonkylän kirkollisen ja maallisen hallinnon varhaista rakennusperintöä 1900-luvun alusta. Rakennuksilla on ennen kaikkea ympäristöllistä merkittävyyttä kirkkomaata ja kylän vanhaa keskustaa rajaavina rakennuksina. Rakennuksessa toteutettiin 2014 erittäin mittava remontti. Vanhassa pappilassa on tällä hetkellä vaihtuvia näyttelyitä, vapaa pääsy. Tiloissa on matkailupalvelupiste ja käsitöiden myyntipuoti. Vanha Pappila kuvattuna heti valmistumisen jälkeen ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Tavoitteena on parantaa alueiden toimintaedellytyksiä ja muunneltavuutta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lemin kunta on päättänyt käynnistää asemakaavan muutokset. (khall ). Kunnanhallitus on laajentanut kaavamuutosaluetta teollisuusaluetta koskevaksi (khall ). E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

12 Antti Hirvikallio 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Lemin kunta Lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Lähialueen yrittäjät ja yhdistykset Media Viranomaiset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Kaavaehdotusaineistosta voi jättää muistutuksen. Kaavamuutoshankkeesta tiedotetaan lain edellyttämällä tavalla. Luonnos- ja ehdotusvaiheen kuulemisen aikana pyydetään kirjalliset viranomaislausunnot MRA 28 :n mukaisesti Vaihtoehtotarkastelu Kaavan päivitysluonteen takia varsinaista vaihtoehtotarkastelua ei ole käyty. Vaihtoehtoina on mietitty hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan sopivia kaavamerkintöjä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavalla muutetaan Kirkonkylän asemaakaavaa 4 eri osa-alueen osalta. Vanhan Pappilan ja hyvinvointiaseman osalta nykyinen asemakaava tarkentuu paremmin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Kirjaston viereisen rivitalontontin osalta tonttia laajennetaan hieman. Kosteikon osalta kaavasta poistetaan siirtolapuutarha-alue. Epäkäytännöllinen puistoalue poistetaan teollisuusalueella ja liitetään osaksi eteläistä tonttia Palvelut ja työpaikat Alueelle sijoittuu kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita. 5.2 Asemakaavamuutokset perusteluineen Rakennuskorttelit Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) Asemakaavalla osoitetaan yhteensä 1 AR-tontti. Tontin pinta-ala on m2. Tontin pinta-ala kasvaa voimassa olevaan kaavaan nähden 400 m2. Rakennusoikeus säilyy ennallaan 600 k-m2. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

13 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) Nykyisen hyvinvointiaseman ympärille muodostetaan noin m2 suuruinen tontti. Rakennusoikeus on 800 k-m2. Lähipalvelurakennusten korttelialue (PL) Vanhan Pappilan ympärille muodostetaan noin m2 suuruinen tontti. Rakennusoikeus on 600 k-m2 ja se on osoitettu nykyisen rakennuksen mukaan. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Nykyisen kirjaston ympärille osoitetaan tähän käyttötarkoitukseen noin m2 tontti. Voimassa olevaan kaavaan nähden tontin rajaukseen tuli pieniä muutoksia. Rakennusoikeus säilyy ennallaan (1 000 k-m2). Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1) Tonttia laajennetaan pohjoisen puolelle poistamalla puistoalue (VP). Laajennus on noin 730 m2. Tontin rakennusalueeseen ei tehdä muutoksia Puistot (VP) Puistoalueita osoitetaan yhteensä n. 1,7 ha Pysäköinti, kadut ja liikennöinti Kunnallistekniikka Hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan tarpeisiin osoitetaan yhteinen autopaikkojen korttelialue (LPA). Liikennöinti alueille tapahtuu katuverkostoa pitkin. Kaikki asemakaavan tontit on jo liitetty kunnalliseen vesi- ja jätevesiverkostoon Rakennussuojelu Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennussuojelumerkintä on edelleen tarpeellinen Vanhan Pappilan rakennuksen osalta. Kaavamääräystä tarkennetaan hieman maakuntamuseon toiveiden mukaiseksi. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Maisemalliset haittatekijät jäävät näillä kaavamuutoksilla hyvin vähäisiksi. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

14 Antti Hirvikallio Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, ja pinta- sekä pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset Alueella ei ole todettu sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka vaarantuisivat asemakaavalla. Asemakaava ei sijoitu pohjavesialueille. Suntianlahden kosteikon pitäisi vaikuttaa parantavasti Lahnajärven ja Kivijärven vedenlaatuun. Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavalla ei ole mainittavia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Radonin mahdollisia haittoja pyritään torjumaan kaavamääräyksellä. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Alueen viihtyisyys ja virkistysarvot paranevat lisääntyvien hoidettujen puisto ja lähivirkistysalueiden myötä. Vaikutukset turvallisuuteen Asemakaava ei heikennä lähiseudun asukkaiden turvallisuutta Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Vanhan Pappilan ja hyvinvointiaseman osalta kaava mahdollistaa jatkossa kiinteistöteknisiä järjestelyitä. Uudisrakentaminen luo aina jonkin verran uusia työpaikkoja suoraan ja välillisesti. Olemassa olevien katujen liikennemäärät tulevat kasvamaan jonkin verran. Liittyvää ja erkanevaa liikennettä Toukkalantielle tulee jonkin verran lisää. Alue ei kuulu koulukyydityksen piirin. Kevyen liikenteen mahdollisuudet ovat huomioitu riittävällä tasolla kaavaratkaisussa Vaikutukset voimassa olevaan yleis- ja maakuntakaavaan Asemakaava ei ole ristiriidassa yleis- ja maakuntakaava kanssa. Asemakaava toteuttaa ylempien kaavojen edellyttämää maankäyttöä. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

15 Antti Hirvikallio 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat Kaavaselostus Lemin kunta Kirkonkylän asemakaavamuutokset Korttelialueiden toteuttaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä. 6.3 Toteuttamisen seuranta Lemin kunta valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. Antti Hirvikallio RI, YKS 371 E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\Kaaselostus ehdotusvaihe.docx

16 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 416 Lemi Täyttämispvm Kaavan nimi Kirkonkylän asemakaavan muutokset 2018 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,8213 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,8213 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,11 0, A yhteensä 0,2439 8, ,25 0, P yhteensä 0,2164 7, ,28 0, Y yhteensä 0, , ,40-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,1-0,0396 R yhteensä L yhteensä 0,1901 6,7 0,1901 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

17 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2, , ,11 0, A yhteensä 0,2439 8, ,25 0, AR 0, , ,25 0, P yhteensä 0,2164 7, ,28 0, PL 0, , ,28 0, Y yhteensä 0, , ,40-0, Y -0, YL 0, , ,43 0, YS 0, , ,37 0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1, ,1-0,0396 VP 1, ,0 1,5604 VL -1,6000 R yhteensä L yhteensä 0,1901 6,7 0,1901 LPA 0, ,0 0,1901 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

18

19 Asemakaavamerkinnät ja määräykset AR YL YS Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. sr km-1 Suojeltava rakennus tai rakennuksen osa Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Rakennuksen keskeiset alkuperäiset ominaispiirteet tulee säilyttää ja niiden tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Rakennuksen ulkoasun korjaus-, muutostyöt on toteutettava rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla. Rakennusta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto Mahdollisimman ennallaan säilytettävä alueen osa Nykyinen maankäyttö, rakennuskanta ja/tai rakenteet on säilytettävä. Mahdollinen uudisrakentaminen ja ympäristöä muuttuvat toimenpiteet on sovitettava huolellisesti alueen historia- ja miljööarvoihin. PL LPA (6, 4 ja 8) TY-1 VP VP-1 6 II ½kI Lähipalvelurakennusten korttelialue. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa oleva kortteli- ja tonttinumero osoittaa sen tai ne tontit, joiden autopaikat tai osa niistä alueelle tulee sijoittaa. Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kortteliin sijoittuva asuinrakennus tai teollisuusrakennukseen sijoittuva asunto on rakennettava siten, että asuinhuoneistoon ei tunkeudu terveydelle haitallista tai viihtyisyyttä heikentävää melua, tärinää, hiukkasia, kaasua tai hajuja. Rakenteiden ääneneristävyys tai ilmanvaihto saattavat edellyttää parannustoimenpiteitä. Puisto Puisto, johon voi sijoittaa hulevesikosteikon Korttelin numero Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Yleiset määräykset: Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: - AR-korttelit 1,5 ap/asunto - PL-korttelit 1 ap/ 80 k-m2 - Y-korttelit 1 ap/100 k-m2 Alueita rakennettaessa on otettava huomioon radonhaittojen vähentäminen Pintavesien johtamiseen ja viemäröintiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennukset tulee toteuttaa yhtenäisellä tavalla siten, että ne sijoitukseltaan, ilmeeltään, korkeusasemiltaan, kattomuodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopivat toisiinsa ja ympäristöönsä. Julkisivujen suunnittelussa tulee pyrkiä yhtenäiseen rauhalliseen ilmeeseen. Laajoja aukottomia tai jaksottomia julkisivupintoja tulee välttää. Paikoitusalueet tulee jäsennöidä puurivein ja jalankulkureitit tulee erottaa ajoteistä ja pysäköintipaikoista päällysmateriaalein, korkoeroin, välikaistoin ja puurivein. LEMIN KUNTA Jalankululle varattu katu 3 metriä kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota kaavamuutos koskee KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018 Ehdotus Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä 1 Ohjeellisen tontin numero Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Ohjeellinen tontin raja. Osa-alueen raja Luonnos nähtävänä MRA Ehdotus nähtävänä MRA 27 Luumäellä Antti Hirvikallio RI, YKS 371 jv Rakennusalueen raja Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Hyväksytty valtuustossa Lemin kunta Toukkalantie LEMI Z Ilmajohtoa varten varattu alueen osa. MK 1 : 2 000

20 LEMIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAMUUTOKSET 2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA PÄIVITETTY

21 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET SUUNNITTELUVAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 9 E:\Googledrive\Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018\Tekstit\OAS päivitetty.docx

22 LEMIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSET YLEISTÄ Lemin kunta on päättänyt käynnistää Kirkonkylän pienet asemakaavamuutokset. (khall ). MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62 JA 63 SEKÄ MRA 30 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavan vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Lemin kunnan tekniseltä osastolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavan laatijalle: maankäyttöinsinööri Antti Hirvikalliolle puh , hirvikallio.consulting@gmail.com Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.

23 2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajama-alueella Hyvinvointiaseman, Kirjaston, teollisuusalueen ja Suntianlahden kosteikon alueella. Kaava-alueen seudullinen sijainti ympyröitynä Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava Hyvinvointiasema

24 Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava kirjaston alue Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava Suntianlahden alue Kaava-alueen alueellinen sijainti ja voimassa oleva asemakaava teollisuusalue

25 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Maakuntakaava: Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä- Karjalan maakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet seuraavan vuoden aikana. Maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava. I vaihekaava kattaa koko maakunnan ja teemana on kaupallisten palveluiden, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämismahdollisuudet. Se korvasi vahvistetun Etelä-Karjalan maakuntakaavan vaihekaavan aluevarausten osalta. Muilta osin vahvistettu maakuntakaava jäi voimaan. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Uusien maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä luovuttiin Maakuntakaavaote Kirkonkylän alueelta Suunnittelualuetta koskevia maakuntakaava-alueita ja merkintöjä ovat: ak KUNTA- / ALUEKESKUKSEN KEHITTÄMISVYÖHYKE Suunnittelumääräys:

26 Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää taajamarakenteen eheyttämistä. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskustaksi tukien olemassa olevaa infraa ja muodostaen laadukasta asuin- ja palveluympäristöä sekä taata riittävät virkistysalueet ja - yhteydet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä otetaan huomioon nykyinen vesistöjen kuormitus ja sietokyky. c KUNTAKESKUS / ALUEKESKUS Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava riittävään ja monipuoliseen keskustatoimintaa tukevaan asunto-, työpaikka- ja keskustapalvelujen tarjontaan sekä lähikauppojen säilymiseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema-arvojen ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseen. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutarjontaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava ja niiden toteutus ajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin. Suuryksikön toteuttaminen tulee kytkeä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen. Yleiskaavat: Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava Alue on määrätty asemakaavalla suunniteltavaksi. Yleiskaavaote Asemakaavat: Alueella on voimassa asemakaava vuodelta Kaavaotteet ovat edellisellä sivulla. 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Asemakaavoituksen yleistavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja mahdollistaa hyvinvointiaseman osoittaminen omalle itsenäiselle tontille.

27 Kirjaston osalta huomioidaan rivitalotontin laajenemistarpeet nykyisten rajojen ulkopuolelle. Suntianlahden rakennettu kosteikko huomioidaan kaavamuutoksena. Teollisuusalueen kahden tontin väliltä poistettava pieni puistoalue on osoittautunut epäkäytännölliseksi hoidettavaksi. 5 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin lähtötietoina käytetään aiemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan kansalaisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten arvioinnista raportoidaan suunnittelutyön eri vaiheessa. Keskeisenä tiedotus- ja palautteenantokanavana käytetään palautelomakkeita kaavan nähtävillä olon yhteydessä. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tämän asemakaavan vaikutukset keskittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja vesistöihin Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset 6 SUUNNITTELUVAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU Työn alustava aikataulu on esitetty seuraavassa. Aikataulu tarkentuu ja sitä tarkennetaan työn edetessä: Lähtöaineisto, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus

28 Hyväksyminen valtuustossa Kaava hyväksytään Lemin kunnanvaltuustossa. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. 7 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET: LEMIN KUNTA: Tekninen osasto: Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Pekka Rantanen puh pekka.rantanen@lemi.fi Luottamuselimet Tekninen lautakunta Sivistysosasto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lähialueen asukkaat ja kuntalaiset Alueen yritykset ja yhdistykset VIRANOMAISET JA MUUT TAHOT: KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY) ETELÄ-KARJALAN LIITTO ETELÄ-KARJALAN MUSEO LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI LAPPEENRANNAN ENERGIA Lähialueen asukkaat ja kuntalaiset Alueen yritykset ja yhdistykset KAAVAN LAATIJA Maankäyttöinsinööri Antti Hirvikallio puh. (040) hirvikallio.consulting@gmail.com VUOROVAIKUTUS: MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään.

29 Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Asemakaavan vireilletulosta, tavoitteista ja kaavan eri vaiheista tiedotetaan paikallislehdissä ja kunnan internetsivuilla. Kaava asetetaan lain mukaisesti nähtäville. Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavojen nähtävilläoloaikoina huomautukset ja muistutukset kirjallisena tai sähköisenä kunnan kaavoittajalle. Kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRA 30 ). Kuulutuksessa (lehdissä) ilmoitetaan ajankohta (14-21 vrk), jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia huomautuksia. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään lisäksi lausunnot. Kaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä (MRA 27 ). Kuulutuksessa (lehdissä) ilmoitetaan ajankohta (30 vrk), jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia muistutuksia. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään lisäksi lausunnot. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu, mikäli lausuntojen perusteella siihen aihetta ilmenee. Korjattu kaavaehdotus esitellään kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Valtuuston hyväksymispäätöksistä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. Luumäellä RI Antti Hirvikallio YKS 371

30 LEMIN KUNTA

31 LEMIN KUNTA Hallinto Verotusarvon KIINTEISTÖVEROLASKELMA VUODELLE 2019 nousu-% (arvio) 1,5 Käytettävä Vero- Perittävä Veroprosentin Mahdollinen verotusarvo prosentti vero muutos vaihteluväli Vakituiset asuinrakennukset , ,41 0,90 Muu kuin vakituinen asuinrakennus , ,93 2,00 Yleinen veroprosentti , ,93 2,00 Yleishyödyllinen yhteisö ,00 1,35 Rakentamaton rakennuspaikka , ,00 6, Laskennallinen kiinteistövero yhteensä VEROTUSARVOJEN KEHITYS euroina Vakituiset asuinrakennukset muutos-% 1,46-1,44 0,43 2,60 3,26 12,07 1,21 1,77 0,14-0,53 Muu kuin vakituinen asuinrakennus muutos-% 1,94-1,90-0,46 5,66 2,99 13,26 1,17 1,43 1,37-2,57 Yleinen veroprosentti muutos-% 1,16-1,14-0,39 0,50 4,74 12,07 2,29 6,28 2,75 3,47 Yleishyödyllinen yhteisö muutos-% 0,98-0,97 10,14 0,23-7,01 8,26-1,71-0,57-0,23-0,76 Rakentamaton rakennuspaikka muutos-% #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! 5,99 Verotusarvot yhteensä muutos-% 1,47-1,44 0,15 2,61 3,49 12,24 1,43 2,69 0,98 0,07

32 Sopimus 1 (4) Hallintopalvelut Kuntakohtainen palvelusopimus 2018 Sopijaosapuolet 1) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote) Palvelusopimuksen tausta 2) Lemin kunta Eksoten omistajien kaupungin- ja kunnanhallitukset pyysivät Eksoten ja Imatran kaupungin virkamiehiä valmistelemaan kesällä 2013 laskennallisen kuvauksen Eksoten palvelujen järjestämisestä vuosina Palveluverkkokuvaus perustui kuntien antamiin talouden raameihin. Eksoten jäsenkunnat antoivat syksyn 2013 aikana lausuntonsa edellä mainittuun palveluverkkokuvaukseen. Eksoten hallitus laati jäsenkuntien lausuntojen pohjalta Eksoten palveluverkkosuunnitelman vuosille Palveluverkkosuunnitelman pääkohdat ovat: hyvinvointiasemat ja palvelutarpeen arviointi kiireellisen hoidon järjestäminen ja keskussairaala laitoshoidon purku, kotona asumisen tuki ja kuntoutus Eksoten toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät Kelan hoidettavaksi. Työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen, jonka seurauksena kuntien toimintamenot laskivat muun muassa kuntatyönantajan työeläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksun alentamisen ja lomarahojen leikkauksen vaikutuksesta. Vuoden 2018 osalta merkittävin vaikutus on eduskunnan käsittelyssä olevalla maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevalla hallituksen esityksellä (HE 15/2017 vp). Viimeksi mainitun esityksen mukaan Etelä-Karjalaan muodostettaisiin maakunta, joka olisi oikeudelliselta luonteeltaan julkisoikeudellinen yhteisö. Maakunnat hoitaisivat niille laissa säädettäviä tehtäviä, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi. Nykyisen aikataulun mukaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vaihde Y-tunnus Kirjaamo Faksi Valto Käkelän katu 3 etunimi.sukunimi@eksote.fi Lappeenranta

33 Sopimus 2 (4) Hallintopalvelut Palvelusopimuksen tavoite Lemin kunnan maksuosuus Kuraattori- ja työllisyyspalvelut järjestämisvastuu siirrettäisiin perustettavalle maakunnalle alkaen. Järjestämisvastuun siirtymistä valmisteltaessa Eksoten jäsenkunnat ovat tehneet palveluverkkosuunnitelmasta merkittävästi poikkeavia rahoitukseen liittyviä linjauksia. Eksoten allekirjoitetun perussopimuksen 17 :n (Palvelusopimukset) mukaan kukin jäsenkunta sopii erikseen sosiaali- ja terveyspiirin kanssa vuosittain tehtävällä palvelusopimuksella, miten ja missä laajuudessa piirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan ja miten kustannusvastuu määräytyy niissä palveluissa, joihin ei sovelleta 22 :ssä tarkoitettuja maksuja. Palvelusopimuksen liitteenä on esitys palvelujen muutoksista vuonna Alkuperäinen vuoden 2018 maksuosuus perustui Lappeenrannan kaupunginhallituksen tekemään linjaukseen. Sen mukaan maksuosuuksia korotettiin 0,5 %, mutta korotetusta summasta vähennettiin vuoden 2017 talousarviossa suunniteltu ylijäämä, kilpailukykysopimuksen vaikutukset ja muut valtionosuusmuutokset. Maksuosuus ei sisältänyt palkankorotuksia vuodelle Kuntalaskutusmalliin sovellettuna muutokset pienensivät kaikkien kuntien vuoden 2018 maksuosuuksia keskimäärin 1,1 % verrattuna vuoden 2017 maksuosuuksiin. Palkankorotusten vaikutus vuoden 2018 kustannuksiin on vähintään 4,9 milj. euroa. Tämä kuntien kevään 2018 palvelusopimusneuvotteluissa hyväksymä palkankorotusten vaikutus jäsenkuntaosuuksiin säilyttää ne vuoden 2017 tasolla. Maksuosuus on euroa. Palvelusopimusneuvotteluissa keskusteltiin kuraattoripalvelujen tuottamisesta sopimusperusteisesti Eksoten toimesta maakuntaja sote-uudistuksen toteutuessa. Uudistuksen aikataulu tai toteutuminen on kuitenkin edelleen epävarmaa, minkä takia jatkovalmistelussa todettiin yhteisesti, että sopimusten tekeminen ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vaihde Y-tunnus Kirjaamo Faksi Valto Käkelän katu 3 etunimi.sukunimi@eksote.fi Lappeenranta

34 Sopimus 3 (4) Hallintopalvelut Palvelusopimusneuvotteluissa Eksoten edellytettiin laativan sopimusluonnoksen työllisyyspalveluista kuntien hyväksyttäväksi toukokuun loppuun mennessä. Sopimusten tekeminen asetetussa aikataulussa ei ollut mahdollista. Kuntakohtaiset työllisyyden kumppanuussopimukset ovat nyt palvelusopimuksen allekirjoittamisaikaan viimeisteltävänä ja pian lähdössä allekirjoitettavaksi. Kiinteistöt Jäsenkunnat edellyttivät palvelusopimusneuvotteluissa, että Eksote laatii maaliskuun 2018 loppuun mennessä luettelon, mitä vuokrasopimuksia se on halukas jatkamaan siirtymäkauden jälkeen. Eksoten viranhaltijoiden laatima luettelo tilantarpeesta esiteltiin kuntajohtajien neuvottelukunnan Luettelossa annettua näkemystä ei ollut käsitelty Eksoten hallituksessa eikä se liittynyt Eksoten palveluverkon määrittelyyn tai sen mahdolliseen päivitykseen, joista päätöksenteko kuuluu Eksoten hallitukselle. Eksoten hallitus päätti ottaa käyttöön palvelusetelin tehostetussa palveluasumisessa sekä palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin palveluasumisessa. Samalla hallitus hyväksyi ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategialuonnoksessa esitetyt periaatteet strategian valmistelun lähtökohdaksi. Eksote voi hallituksen päätöksen perusteella neuvotella jäsenkuntien kanssa heidän omistamiensa, Eksoten vuokraamien kiinteistöjen tulevasta käytöstä. Tiedottaminen Tietojen luovutus Eksote vastaa palvelusopimuksen kohteena olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden eri kohderyhmille suunnatusta palvelutiedottamisesta. Eksote sitoutuu siihen, että se saattaa viipymättä jäsenkunnan tietoon kaiken sellaisen suunnittelu- ja valmistelumateriaalin ja suunnitelmaluonnokset, joilla on tai voi olla vaikutusta jäsenkunnan alueella toteutettaviin palveluihin, palveluverkkoon, maksuosuuksiin tai jäsenkunnan vastuisiin taikka muihin kunnan toimintaan tai talouteen vaikuttaviin seikkoihin, ottaen huomioon erityisesti ne epävarmuudet ja muut tekijät, jotka maakuntahallintouudistuksen käynnissä oleva valmistelu pitää sisällään. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vaihde Y-tunnus Kirjaamo Faksi Valto Käkelän katu 3 etunimi.sukunimi@eksote.fi Lappeenranta

35 Sopimus 4 (4) Hallintopalvelut Jäsenkunta sitoutuu omalta osaltaan vastaavaan avoimeen tiedottamiseen ja yhteistyöhön suhteessa Eksoten edustajiin ja johtoon. Sopimuksen voimassaolo, seuranta ja tarkistaminen Muutokset toimintaympäristössä Palvelusopimus on vuoden 2018 osalta sitova. Palkankorotusten vaikutuksesta ostopalveluihin on maksuosuuksissa huomioitu yhteensä euroa. Sopimuskäytäntöä arvioidaan säännöllisesti vuosittain kuntajohtajien neuvottelukunnassa. Jos sopimusvuoden aikana sopijaosapuolten toiminnassa ilmenee olennaisia (toimintaympäristön, palvelun tuottamisen tai tarpeen muutos) muutoksia tai palvelusopimuksen toteutumisessa on ennakoitavissa olennaisia poikkeamia, on toisen sopijaosapuolen kutsusta järjestettävä viipymättä sopijaosapuolten neuvottelu, jossa sovitaan muutosten aiheuttamista vaikutuksista. ALLEKIRJOITUKSET Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samanlaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Lappeenrannassa ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Marja-Liisa Vesterinen hallituksen puheenjohtaja Pentti Itkonen toimitusjohtaja Lemillä LEMIN KUNTA Jussi Stoor kunnanjohtaja Pentti Pitkänen talous- ja hallintojohtaja Liitteet 2018 Kuntakohtaiset muutokset palveluissa vastuualueittain vuodelle Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vaihde Y-tunnus Kirjaamo Faksi Valto Käkelän katu 3 etunimi.sukunimi@eksote.fi Lappeenranta

36

37

38 1 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr SÄÄNNÖT Säännöt ennakkotarkastuksessa päivätty korjauskehotus huomioitu 9 :ssä. Säätiön nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Säätiön nimi on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö ja sen kotipaikka Lappeenrannan kaupunki. 2 2 Säätiön tarkoituksena on voittoa tavoittelematta turvata säätiön toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvien alueiden ja reittien käyttömahdollisuudet Etelä-Karjalassa. Tarkoituksen toteuttaminen 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hankkii omistukseensa tai hallintaansa yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja maa- ja vesialueita, huolehtii retkeilyrakenteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja saavutettavuuden varmistamisesta sekä osallistuu alueellisten ulkoilu- yms. reittien kehittämiseen ja luontomatkailupalvelujen tuottamiseen sidosryhmien kanssa vaalien luontoarvojen ja maiseman omaleimaisuuden säilyttämistä. Säätiön peruspääoma ja muu omaisuus 4 Säätiön peruspääoma on säätiötä perustettaessa markkaa (32.292,08 ). Peruspääomaa voidaan kartuttaa hallituksen yksimielisellä päätöksellä. Säätiön käyttörahastona ovat säätiölle kertyvät muut varat, ellei niiden osalta ole toisin määrätty tai päätetty. Säätiöllä voi olla myös erikoisrahastoja. Säätiö voi vastaanottaa lahjoja ja testamentteja, ja muullakin säätiölain sallimalla tavalla kartuttaa omaisuuttaan. Säätiölle vastedes kertyvä omaisuus on, ellei luovutuksen yhteydessä toisin määrätä, siirrettävä säätiön käyttörahastoon. Säätiön omaisuutta on hoidettava huolellisesti ja säätiön tarkoituksen huomioonottaen mahdollisimman tuottavasti. Säätiön asioiden hoidossa on ylijäämää tavoittelematta noudatettava itsekannattavuuteen tähtääviä periaatteita. Säätiön varat, mikäli niitä ei käytetä välittömästi, on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Hallitus 5 Säätiön hallitus valvoo ja ohjaa säätiön toimintaa sekä käyttää päätäntävaltaa säätiön asioissa näitä sääntöjä ja lakia noudattaen. Säätiön hallitukseen kuuluu kymmenen (10) neljäksi (4) vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallituksen jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Toimikaudet noudattavat kunnallishallinnon valtuustokausia. Hallituksen jäsenet valitaan nimeäjäyhteisöjen kunnan- tai kaupunginhallituksen toimesta seuraavasti:

39 2 Nimeäjäyhteisö Lappeenrannan kaupunki Imatran kaupunki Taipalsaaren kunta Savitaipaleen kunta Rautjärven kunta Ruokolahden kunta Parikkalan kunta Luumäen kunta Lemin kunta Hallituksen jäsenet: (2 varsinaista + 2 varajäsentä) (1 varsinainen + 1 varajäsen) (1 varsinainen + 1 varajäsen) (1 varsinainen + 1 varajäsen) (1 varsinainen + 1 varajäsen) (1 varsinainen + 1 varajäsen) (1 varsinainen + 1 varajäsen) (1 varsinainen + 1 varajäsen) (1 varsinainen + 1 varajäsen) Jos hallituksen jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauttaan, valitsee hänet nimennyt yhteisö uuden jäsenen eronneen tilalle toimikauden loppuun saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja yhden (1) varapuheenjohtajan. Hallituksen kokous 6 Hallituksen kokouskutsu on lähetettävä viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kokouksessa on läsnä vähintään viisi (5) muuta hallituksen jäsentä. Hallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat, mikäli laissa tai näissä säännöissä ei ole toisin määrätty, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Milloin joitakin asioita ei ole saatu käsitellyksi ja ne on päätetty siirtää käsiteltäväksi jatkokokouksessa, ei tähän tarvitse antaa eri kutsua. Varsinaiset kokoukset 7 Hallitus kokoontuu kevätkokoukseen viimeistään mennessä ja syyskokoukseen viimeistään mennessä sekä ylimääräisiin kokouksiin, milloin puheenjohtaja kutsuu tai vähintään kolmannes hallituksen jäsenmäärästä ilmoitettua tarkoitusta varten puheenjohtajalta sitä kirjallisesti pyytää. Puheenjohtajan on toimitettava kutsu viivyttelemättä. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä nimeää sihteerin (toimikauden 1. kokouksessa); 2. hallitus valitsee keskuudestaan työvaliokuntaan 1-2 jäsentä (toimikauden 1. kokouksessa); 3. esitetään tase, toimintakertomus ja tuloslaskelma sekä tilintarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta; 4. päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta; 5. päätetään toimenpiteistä, joihin edellisen tilikauden tilinpito ja hallinto antavat aihetta; 6. valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varamies; 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

40 3 Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio; 2. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Toimielimet ja toimihenkilöt 8 Hallituksen kokousten valmistelua ja päätösten toimeenpanoa, sekä säätiön muita asioita hoitamaan hallitus nimeää työvaliokunnan, jonka toimikausi on sama kuin hallituksella. Työvaliokuntaan kuuluvat asemansa puolesta hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja heidän lisäkseen 1-2 muuta jäsentä. Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta niin usein kuin tarve vaatii. Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokousasiat ja hoitaa säätiön asioita hallituksen päätösten mukaisesti. Hallitus nimittää itselleen sihteerin. Säätiöllä voi olla säätiölain mukainen toimitusjohtaja. Säätiön edustaminen 9 Hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa säätiötä yhdessä toisen edustamiseen oikeutetun kanssa. Hallitus voi antaa oikeuden säätiön edustamiseen nimetylle henkilölle. Tilikausi, tilitarkastus ja vuosi-ilmoitus 10 Säätiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tositteineen on säätiön hallintoa ja hoitoa koskevien pöytä- ym. asiakirjojen ohella jätettävä maaliskuun loppuun mennessä tilintarkastajalle, jonka tarkastuslausunto on huhtikuun loppuun mennessä lähetettävä hallitukselle. Oikeiksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelyistä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista on kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä toimitettava patenttija rekisterihallitukselle. Sääntöjen muuttaminen ja säätiön purkaminen 11 Näitä sääntöjä voidaan muuttaa hallituksen yksimielisellä päätöksellä. Sääntöjen muuttamiselle on haettava patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus. 12 Säätiön lakkauttamisesta päätetään samassa järjestyksessä kuin sääntömuutos. Jos säätiö päätetään purkaa, siirtyy säätiöllä purkamistilanteessa oleva kiinteä ja muu omaisuus kunnille siinä suhteessa kuin ne ovat perustamisvaiheessa tai toimintaan mukaan tullessaan sijoittaneet tai rahoittaneet kiinteän omaisuuden hankintoja.

41

42

43