Helsingin kaupunki Esityslista 7/2017 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL)

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2017 LIIKENNELAITOS -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUN- TA ESITYSLISTA KOKOUSKUTSU Kokousaika Tiistai klo 16:00 Kokouspaikka Käsitellään Toinen linja 7, 4. kerros Tällä esityslistalla mainitut asiat

2 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2017 Asia Sivu TOIMITUSJOHTAJA 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 2 Liikennöintisopimuksen tekeminen Suomenlinnan Liikenne Oy:n kanssa Suomenlinnan henkilöliikenteen hoitamisesta 1 2 INFRA- JA KALUSTOYKSIKKÖ 1 Pöydälle Meilahden sähkönsyöttöasema / raitioliikenteen sähkönsyöttöasemat / hankesuunnitelma 2 Pöydälle Hernesaaren sähkönsyöttöasema / raitioliikenteen sähkönsyöttöasemat / hankesuunnitelma HKL:n kiinteistöjen kulunvalvontajärjestelmän takuuajan jatkaminen 9 4 Välimerenkadun raitiorata (väli Jätkäsaarenlaituri - Länsisatamankatu) hankesuunnitelma 5 Reijolankadun raitiorata (väli Nordenskjöldinkatu - Mannerheimintie) hankesuunnitelma TOIMINNANOHJAUSYKSIKKÖ 1 HKL:n johtokunnan lausunto / valtuutettu Pia Pakarisen aloite Kulosaaren metroaseman itäisestä sisäänkäynnistä 2 HKL:n johtokunnan lausunto / Liikenne-ja viestintäministeriön sidosryhmäkuuleminen liikenteen päästövähennyksistä 3 HKL:n johtokunnan lausunto kaupunginhallitukselle / valtuutettu Arja Karhuvaaran aloite Suomenlinnan lauttaportin käyttöoikeuksista LIIKENNÖINTIYKSIKKÖ 1 HKL:n kuljettajien työvaatteiden tilaaminen YHTEISET PALVELUT

3 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ Talous- ja palkkahallinnon palvelujen hankkiminen Helsingin kaupungin taloushallintopalveluilta 2 Korkeimman hallinto-oikeiden päätös koskien Siemensin valitusta M300-metrojunien hankinnasta Ilmoitusasiat ja johtokunnan esille ottamat asiat 30 4 Liikennelaitoksella tehtyjen päätösten seuraaminen 31 5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 32

4 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TJ/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet ja sekä varatarkastajiksi jäsenet ja. toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TJ/2 2 Liikennöintisopimuksen tekeminen Suomenlinnan Liikenne Oy:n kanssa Suomenlinnan henkilöliikenteen hoitamisesta HEL T Päätösehdotus n perustelut päättää oikeuttaa liikennelaitos liikelaitoksen tekemään Suomenlinnan Liikenne Oy:n (SLL) kanssa esityslistan liitteen mukaisen sopimuksen Suomenlinnan henkilöliikenteen hoitamisesta ajalle niin, että vuosikustannukset liikenteen hoidosta ovat henkilöliikenteen osalta 3,6 milj. euroa nykyisellä hintatasolla ja liikennöintivolyymilla. Vielä johtokunta päättää oikeuttaa HKL:n tekemään tarvittaessa pienehköjä muutoksia sopimukseen. Henkilöliikenteen järjestäminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) tilaa Suomenlinnan henkilöliikenteen HKL:ltä pitkäaikaisella sopimuksella, joka on voimassa Johtokunnan päätös ( 164): " päätti oikeuttaa HKL:n tekemään Suomenlinnan lauttaliikenteen henkilöliikenteen hoitamisesta liikennöintisopimuksen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa esityksen mukaisesti ajalle " HSL edellä mainitun HKL:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella päättää vuosittain Suomenlinnan liikenteen liikennöintisuunnitelmasta ja suunnittelee liikenteen aikataulut. HKL järjestää Suomenlinnan henkilöliikenteen tarkoituksenmukaisella tavalla HKL:n ja HSL:n väliseen sopimukseen sisältyvän em. liikennöintisuunnitelman puitteissa. HSL maksaa HKL:lle liikenteen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset läpilaskutusperiaatteella sekä lisäksi erillisen vuosikorvauksen liikenteen tilaajatoimintojen hoidosta, joka on arvonlisäverottomalta määrältään euroa/vuosi (tasossa 2016).

6 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TJ/2 HKL toteuttaa HSL:n ja HKL:n välisen sopimuksen perusteella Suomenlinnan henkilöliikenteen niin, että kokonaisvastuullisena operaattorina liikenteessä on aikaisemman käytännön mukaisesti HKL:n kokonaan omistama konserniyhtiö SLL. Toteutettavana oleva liikenteen järjestelymalli on, että HKL on Suomenlinnan henkilöliikenteen osalta liikenteen tilaaja ja SLL kokonaisvastuullinen operaattori, joka HKL:ään nähden vastaa koko liikenteestä ja tuottaa liikennöintipalvelut itse tai käyttää alihankkijaa. Henkilöliikenteen liikennöintikorvaus Liikennöintikorvaukset muodostuvat SLL:n liikennöintikustannuksista (SLL-korvaus) ja SLL:n alihankintaliikennöinnin kustannuksista (Alihankintakorvaus). SLL-korvaus on kiinteä liikennöintikorvaus, jonka määrä on vuosittain SLL:n hallituksen hyväksymän talousarvion mukainen itse tuotetun henkilöliikenteen kustannus. SLL-korvauksen kehittymistä seurataan SLL:n omana liikenteenä hoitaman liikenteen laskennallisena tuntihintana. Tuntihinta lasketaan käyttämällä todellisia henkilöliikenteen suorittamisesta toteutuneita kustannuksia. Kunkin kalenterivuoden osalta liikennöintikorvauksen lopullinen määrä vahvistetaan SLL:n tilinpäätöksen valmistuttua, ja suoritetulle korvaukselle maksetaan täydennystä / annetaan hyvitystä toteuman mukaan. SLL:n käyttämien alihankkijoiden liikennöintikorvaus maksetaan alihankintakorvaushintojen mukaisesti. Alihankintakorvauksia tarkistetaan sen mukaan, kuin SLL kilpailuttaa liikennettä. Alihankintakorvaushinnat on sidottu Tilastokeskuksen laatimaan Suomenlinnan liikenteen indeksiin SLL tehostaa sopimuskaudella toimintaansa. Toiminnan tehostumista seurataan SLL-korvauksen laskennallisen tuntihinnan kehittymisellä. Laskennallisen tuntihinnan kehittymistä verrataan Tilastokeskuksen Suomenlinnan liikenteen indeksiin. SLL:n toiminnan tehostumisen tavoitteena on 0,2 %:n tehostuminen kalenterivuodessa. Mikäli tavoitetta ei saavuteta, neuvottelevat sopijapuolet tarpeellisista toimenpiteistä toiminnan tehostamiseksi. toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski

7 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TJ/2 Lisätiedot Mauri Koski, sopimussihteeri, puhelin: mauri.koski(a)hel.fi Liitteet 1 HKL-SLL_Henkilöliikennesopimus_23.3.pdf Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, HKL-liikelaitoksen johtokunta Otteet Ote SLL Oy Hankinta Otteen liitteet Esitysteksti Oikaisuvaatimusohje, HKL-liikelaitoksen johtokunta Liite 1 Esitysteksti Liite 1

8 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/1 1 Meilahden sähkönsyöttöasema / raitioliikenteen sähkönsyöttöasemat / hankesuunnitelma Pöydälle HEL T Päätösehdotus n perustelut Kustannukset päättää hyväksyä Meilahden sähkönsyöttöasemaa koskevan hankesuunnitelman niin, että hankesuunnitelman mukaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään euroa (alv 0 %). Meilahden nykyisen raitiotien sähkönsyöttöaseman laitteistot ovat HKL:n vanhimpia ja niiden käyttöikä lähestyy elinkaarensa loppua. Syöttöasema sijaitsee Paciuksenkadulla Helen Sähköverkko Oy:n (myöhemmin HSV) Meilahden sähköaseman yhteydessä. Rakennus on HSV:n käytössä ja HKL on tiloissa vuokralaisena. Olemassa olevassa Meilahden sähköasemassa on todettu vakavia sisäilmaongelmia. HSV on päättänyt siirtää kaiken toimintansa pois nykyisistä tiloista noin kymmenen vuoden sisällä, jonka takia myös raitiotien syöttöasema tulee siirtää kokonaan uusiin tiloihin. Raitiotien syöttöasema tulee rakentaa uudelle sijainnille mahdollisimman lähelle nykyistä paikkaa. Tarve uudelle syöttöasemalle laitteistoineen on kiireinen. Jos Meilahden syöttöasema jostakin syystä lakkaisi toimimasta, ja lisäksi Tilkan tai Munkkinimen syöttöasemalla olisi samanaikaisesti toimintahäiriö, niin tällöin saattaisi linjojen 4 tai 10 raitiovaunujen liikenne seisahtua ko. osuuksilla kokonaan. Meilahden sähkönsyöttöaseman syöttöpisteet rataverkolla sijaitsevat Paciuksenkadulla 2 kpl, Mannerheimintiellä 1 kpl ja Korppaanmäentiellä 1 kpl. Uudessa syöttöasemassa tullaan varautumaan myös Munkkivuoreen suunnitellulle raitiotieyhteydelle, jonka toteutus on suunniteltu olevan 2020-luvulla. Kojeiston hankinnassa huomioidaan käyttöjännitteen korotusmahdollisuus 750 V:ksi. Hankkeen arvonlisäveroton kustannusennuste on euroa, joka ajoittuu vuosille 2017 ja 2018 ja muodostuu seuraavasti:

9 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/1 Lisätiedot yksikön johtaja Artturi Lähdetie Pekka Korpela, sähköjärjestelmäpäällikkö, puhelin: pekka.korpela(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelma Meilahti raitiotien sähkönsyöttöasema.pdf Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, HKL-liikelaitoksen johtokunta Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot yksikön johtaja Artturi Lähdetie Pekka Korpela, sähköjärjestelmäpäällikkö, puhelin: pekka.korpela(a)hel.fi

10 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/2 2 Hernesaaren sähkönsyöttöasema / raitioliikenteen sähkönsyöttöasemat / hankesuunnitelma Pöydälle HEL T Päätösehdotus n perustelut Kustannukset päättää hyväksyä Hernesaaren sähkönsyöttöasemaa koskevan hankesuunnitelman niin, että hankesuunnitelman mukaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään euroa (alv 0 %) Hernesaareen rakennetaan uutta raitiotierataa 2020-luvulla ja sen ensimmäinen osuus tehdään välille Hietalahdentori Telakkaranta. Raitiotieliikenne aloitetaan uudella osuudella 2018 elokuussa. Raitiotien sähkönsyöttö tälle uudelle osuudelle tullaan toteuttamaan Hernesaaren raitiotien sähkönsyöttöasemalta. Syöttöaseman tulee olla käyttöönotettuna ennen liikenteen alkua. Syöttöasema tehdään siten, että myös koko Hernesaaren myöhemmin valmistuvan osuuden sähkönsyöttö voidaan toteuttaa samalta syöttöasemalta. Liikennelaitos tilaa hankkeen suunnittelun, tarjousten hankinnan ja hankkeen toteutuksen valitulta toimittajalta. Liikennelaitos tekee esityksen hankintapäätöksestä liikennelaitoksen johtokunnalle. Hankintasopimus tehdään liikennelaitoksen ja myyjän väliseksi. Uuteen sähkönsyöttöasemaan hankitaan Helen Sähköverkko Oy:ltä keskijänniteliittymä sekä vaatimusten mukainen keskijänniteliittymäkojeisto. Syöttöasemarakennus suunnitellaan viimeisimpien toteutettujen syöttöasemien periaateratkaisuja käyttäen. Suunnittelussa otetaan huomioon kaupunkikuvalliset vaatimukset. Kojeiston hankinnassa huomioidaan käyttöjännitteen korotusmahdollisuus 750 V:ksi. Hankkeen arvonlisäveroton kustannusennuste on euroa ajoittuen vuosille 2017 ja 2018 ja joka muodostuu seuraavasti:

11 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/2 Lisätiedot yksikön johtaja Artturi Lähdetie Pekka Korpela, sähköjärjestelmäpäällikkö, puhelin: pekka.korpela(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelma Hernesaari raitiotien sähkönsyöttöasema.pdf Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, HKL-liikelaitoksen johtokunta Päätöshistoria HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot yksikön johtaja Artturi Lähdetie Pekka Korpela, sähköjärjestelmäpäällikkö, puhelin: pekka.korpela(a)hel.fi

12 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/3 3 HKL:n kiinteistöjen kulunvalvontajärjestelmän takuuajan jatkaminen HEL T Päätösehdotus n perustelut päättää oikeuttaa liikennelaitoksen tekemään suorahankintana sopimuksen nykyisen metron kulunvalvonnan takuuhuoltojen jatkamisesta viideksi vuodeksi, kaudelle Caverion Suomi Oy:n (ent. YIT Kiinteistötekniikka Oy) kanssa yhteensä enintään ,00 euron (alv 0 %) hintaan. Johtokunta päättää lisäksi oikeuttaa liikennelaitoksen tarvittaessa tekemään lisätilauksia takuuseen kuulumattomista korjaus- ja laajennustöistä niin, että niistä aiheutuvat lisäkustannukset ovat yhteensä enintään ,00 euroa (alv 0 %) sopimuskaudella. Hankinta perustuu Caverion Suomi Oy:n kanssa tehtyyn kulunvalvontajärjestelmän toimitussopimukseen sekä tehtyyn lisä- ja muutossopimukseen nro L1:teen. Caverion Suomi Oy on toimittanut kulunvalvontajärjestelmän ja antanut sille 5 vuoden takuun, joka päättyy Tämä hanke liittyy toimitussopimuksessa mainittuun optioon takuuajan pidennyksestä viidellä vuodella. Pidennetty takuuaika on voimassa Koska takuu perustuu alkuperäiseen toimitussopimukseen, vain alkuperäinen toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Erityisalojen hankintalaki 1398/ , mom 2: "teknisistä, taiteellisista tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan." Aikaisemmat päätökset: Johtokunnan päätös 73, : Johtokunta päätti oikeuttaa HKL:n tekemään sopimuksen kulunvalvontajärjestelmän uusimisesta Caverion Suomi Oy:n (päätöshetkellä YIT Kiinteistötekniikka Oy) kanssa ,90 euron (alv 0 %) arvosta, Lisäksi johtokunta päätti oikeuttaa HKL:n tekemään sopimuksen takuuajan huolloista saakka yhteensä enintään ,00 euron (alv 0 %) arvosta ja tilaamaan takuuhuoltoon kuulumattomia lisätöitä yhteensä enintään ,00 euron (alv 0 %) arvosta.

13 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/3 Johtokunnan päätös 118, : Kulunvalvontajärjestelmän hankintaa koskevan sopimuksen enimmäishinnan korotus yhteensä enintään ,00 eurolla (alv 0 %). Johtokunnan päätös 68, : Kulunvalvonnan uusimisen kokonaisurakan lisä- ja muutostyövarauksen korottaminen yhteensä enintään ,00 eurolla (alv 0%). Johtokunnan päätös 119, : Kulunvalvontajärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvien lisätöiden hankinta yhteensä enintään ,00 eurolla (alv 0 %). Tämän päätöksen jälkeen kulunvalvontajärjestelmän uusimista, takuuajan huoltoja ja takuuhuoltoon kuulumattomia töitä on tilattu seuraavasti: kulunvalvontajärjestelmän uusimista on tilattu yhteensä enintään ,90 eurolla (alv 0 %) takuuajan huoltoja on tilattu yhteensä enintään ,00 eurolla (alv 0 %) takuuhuoltoon kuulumattomia töitä on tilattu yhteensä enintään ,00 eurolla (alv 0 %). Yhteensä kulunvalvontajärjestelmän uusimista, takuuajan huoltoja ja takuuhuoltoon kuulumattomia töitä on tilattu enintään ,90 eurolla (alv 0 %). Lisätiedot yksikön johtaja Artturi Lähdetie Magnus Blank, suunnittelija, puhelin: magnus.blank(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhaku hankintapäätökseen, HKL-liikelaitoksen johtokunta Otteet Ote Hankinta Kirjanpito Yksikön johtaja Suunnittelija Tarjoaja Otteen liitteet Muutoksenhaku hankintapäätökseen, HKL-liikelaitoksen johtokunta

14 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/4 4 Välimerenkadun raitiorata (väli Jätkäsaarenlaituri - Länsisatamankatu) hankesuunnitelma HEL T Päätösehdotus n perustelut Kustannukset Liikennelaitos liikelaitoksen johtokunta päättää hyväksyä esityksen mukaisen Välimerenkadun raitioratahankkeen, välillä Jätkänsaarenlaituri - Länsisatamankatu, hankesuunnitelman niin, että kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään euroa (alv 0 %), kun hankkeen jo toteutuneet kustannukset ovat euroa (alv 0 %). Hanke perustuu HSL:n Raili-linjaston toteuttamiseen. Suunnitelman mukaisesti raitiotieverkosto laajenee ja matkustajapalvelu paranee. Raitioliikenteen aikataulut muuttuvat ja raitiovaunulinja 9 aloittaa liikennöinnin Välimerenkadulle. Linjastomuutoksen perustelut on esitetty tarkemmin HSL:n laatimassa RAILI-suunnitelmassa. Rata palvelee erityisesti Jätkäsaaren kasvavaa asutusta mutta myös Länsiterminaalin liikennettä kun Atlantinkadun jatke myöhemmin valmistuu. Hankkeen arvonlisäveroton kustannusennuste vuodelle 2017 ovat euroa, josta ratasähkön osuus on euroa ja ratatöiden osuus on euroa. Raiteen sähköisen eristämisen kustannukset ovat euroa. Välimerenkadun rakentaminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Kadun pohjatyöt ja yhteiskäyttöpylväät on rakennettu Rata ja ajolangat sekä pysäkit rakennetaan Katu ja loput jalkakäytävistä rakennetaan valmiiksi Vuodelle 2018 siirtyy hankkeen 2017 kustannuksista osa viimeistely ja päällystetöihin joka voidaan arvioida vasta vuoden lopussa.

15 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/4 Lisätiedot yksikön johtaja Artturi Lähdetie Pertti Pihlajaoja, ratatöiden valvoja, puhelin: pertti.pihlajaoja(a)hel.fi Liitteet 1 Välimerenkatu hankesuunnitelma yhdistetty.pdf 2 Välimerenkatu kartta.pdf Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, HKL-liikelaitoksen johtokunta Otteet Ote Yksikön johtaja Hankepäällikkö Taloussuunnittelupäällikkö Taloussuunnittelija Kirjanpitäjä Hankinta

16 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/5 5 Reijolankadun raitiorata (väli Nordenskjöldinkatu - Mannerheimintie) hankesuunnitelma HEL T Päätösehdotus n perustelut Kustannukset päättää hyväksyä esityksen mukaisen Reijolakadun raitioradan, välillä Nordenskjöldinkatu-Mannerheimintie, hankesuunnitelman niin, että hankesuunnitelman mukaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä enintään euroa (alv 0 %) niin, että jo toteutuneet kustannukset ovat euroa (alv 0 %). Hanke perustuu HSL:n Raili-linjaston toteuttamiseen. Raitiovaunuverkko laajenee ja matkustajapalvelu paranee. Reijolankadun radan toteutuminen on ehdoton edellytys linjan 7 rengaslinjan avaamiselle ja päätepysäkin siirtämiselle Kuusitielle. Linjastomuutoksen perustelut on esitetty tarkemmin HSL:n laatimassa RAILI-suunnitelmassa. Hankkeen arvonlisäveroton kustannusennuste on euroa, joka muodostuu seuraavasti: Lisätiedot yksikön johtaja Artturi Lähdetie Pertti Pihlajaoja, ratatöiden valvoja, puhelin: pertti.pihlajaoja(a)hel.fi Liitteet

17 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) INKA/5 Muutoksenhaku Otteet 1 Reijolankatu hankesuunnitelma yhdistetty (002).pdf 2 Reijolankatu kartta.pdf Oikaisuvaatimusohje, HKL-liikelaitoksen johtokunta Ote Yksikön johtaja Hankepäällikkö Taloussuunnittelupäällikkö Taloussuunnittelija Kirjanpitäjä Hankinta

18 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TO/1 1 HKL:n johtokunnan lausunto / valtuutettu Pia Pakarisen aloite Kulosaaren metroaseman itäisestä sisäänkäynnistä HEL T Lausuntoehdotus päättää antaa kaupunginhallitukselle Pia Pakarisen valtuustoaloitteeseen koskien Kulosaaren metroaseman itäisen varauloskäynnin muuttamisesta päivittäiseen kulkemiseen sopivaksi seuraavan lausunnon: Metroasemien varauloskäynnit täyttävät hätätapauksissa matkustajien poistumiselle asetetut vaatimukset. Varauloskäynnit ovat lukittu, merkitty ja opastettu selkeästi määräysten mukaisesti. Kulosaaren aseman peruskorjauksen suunnittelussa lähtökohtana oli huomioida aseman turvallisuuden kehittäminen myös hätäpoistumistilanteessa. Nykyjärjestelyillä hätätilanteessa aseman tyhjentäminen voidaan hoitaa mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti laiturin molemmista suunnista. Nykyiset matkustajien kulkuyhteydet ovat kapasiteetiltään riittävät Kulosaaren aseman käyttäjämäärään nähden. HKL mainitsi lausunnossaan vuonna 2013, että Kulosaaren metroasemalle rakennetun varauloskäynnin ottaminen mahdollisesti arkikäyttöön vaatisi tarkempaa selvitystä, joka HKL:n tuli laatia vuonna HKL valmisteli oman sisäisen selvityksen ja erittelyn kustannuksistaan, joita varauloskäynnin ottaminen arkikäyttöön aiheuttaisi HKL:lle. Näissä laskelmissa päädyttiin siihen, että matkustajamääriin suhteutettuna varauloskäynnin ja ulkoalueiden rakentaminen jatkuvakäyttöiseksi sekä sen myöhempi ylläpitäminen ei ole taloudellisesti järkevää matkustaja määriin nähden. Muutostyöt- ja ylläpitokustannukset koostuisivat muun muassa liukkauden estosta, kulumisen hallinnasta, puhtaanapidosta, valaistuksesta, opastuksesta, ilkivaltakorjauksista sekä valvonnan järjestämisestä. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi HKL ei lähtenyt edistämään asiaa muutostyön osalta, eikä myöskään selvittämään asemakaavan muutosta puistoalueen osalta kulkureitiksi. Kustannuksissa huomioitiin myös kulkutien käyttötarkoituksen muuttamiseen tarvittavan suunnittelu ja asiantuntijatyömäärän osuus. Asiantuntijatyössä tehtäviä selvityksiä olisi muun muassa kaupunkisuunnitteluviraston esitys/lausunto ja rakennusvalvontaviraston lupa, joiden saamiseen myös naapurustolla on mahdollisuus vaikuttaa. Kulosaaren metroaseman rakennuslupaa haettaessa alueen naapurustolta tiedus-

19 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TO/1 n perustelut teltiin näiden kantaa itäiseen sisäänkäyntiin. Naapuritonttien omistajat mielipidekirjeissään vastustivat uuden kulkuyhteyden rakentamista puistoon. Kulosaaren metroaseman rakentamisen yhteydessä päädyttiin hakemaan puistoalueelle johtavalle poistumistielle ainoastaan varapoistumistielupaa alueen asukaspalautteen perusteella. Selvityksen aikana ja edelleen on oletettavaa, että varapoistumistien ottaminen päivittäiseen käyttöön aiheuttaisi myös kielteistä palautetta naapurustossa. Edellä olevan perusteella HKL ei pidä edelleenkään tarkoituksenmukaisena eikä taloudellisena ratkaisuna, että Kulosaaren metroasemien varauloskäynti muutettaisiin päivittäiseen kulkemiseen sopivaksi. Lausuntopyyntö Kaupunginkanslia on pyytänyt HKL:n lausuntoa kaupunginhallitukselle mennessä. Valtuustoaloite Valtuustoaloite: Selvitys Kulosaaren metroaseman itäisen varauloskäynnin muuttamisesta päivittäiseen kulkemiseen soveltuvaksi. (Kvsto asia 20, Pia Pakarinen). Lisätiedot yksikön johtaja Karoliina Rajakallio Markus Keisala, kehittämispäällikkö, puhelin: markus.keisala(a)hel.fi Liitteet 1 Allekirjoitettu Pakarinen Pia ym. valtuustoaloite kvsto asia 20 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

20 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TO/2 2 HKL:n johtokunnan lausunto / Liikenne-ja viestintäministeriön sidosryhmäkuuleminen liikenteen päästövähennyksistä HEL T Lausuntoehdotus päättää antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. 1. Ovatko energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet liikenteen osalta tasapainossa tavoitteiden kanssa? Tarvitaanko lisätoimenpiteitä? Pääkaupunkiseudulla liikenne on kaukolämmön jälkeen toiseksi suurin kasvihuone-kaasujen päästölähde pääkaupunkiseudulla. Sen osuus kokonaispäästöistä oli 24 prosenttia vuonna Henkilöautojen osuus liikenteen päästöistä oli yli puolet ja raideliikenteen vain 1 %. Kestävän liikkumisen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) kulkutapaosuuden kasvattaminen on ylivoimaisesi tehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä. HKL toteaa, että kestävää liikkumista edistävien toimien tulee olla voimakkaammin esillä energia- ja ilmastostrategiassa. HKL haluaa korostaa, että Helsingin uusi yleiskaava on hyvä esimerkki kestävästä kaupunkisuunnittelusta. Kaavassa korostuu olemassa olevan kaupunkirakenteen eheyttäminen ja kehittäminen sekä liikenteellisesti kestävämpään kaupunkiin tähtäävää ajattelu. Tämä näkyy erityisesti moottoritiealueiden muuttamisena kaupunkibulevardeiksi ja osaksi laajentuvaa kantakaupunkia. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on vähäpäästöisiin liikennemuotoihin tukeutuva kaupunkirakenne, jossa uutta rakentamista suunnataan painokkaasti sekä nykyisen että tulevan raideliikenteen läheisyyteen. Selvitysten mukaan kaikkein kustannustehokkain keino vähentää päästöjä ja edistää kestäviä liikkumismuotoja on ajoneuvoliikenteen hinnoittelu. Saaduilla varoilla tulee kehittää kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä, jotta niihin liittyvän infrastruktuurin laajenemiseen tehtävät investoinnit eivät heijastu matkalippujen hintoihin ja julkinen liikenne pysyy kaikkien saavutettavissa tulotasosta riippumatta. 2. Onko biopolttoainetavoite ja toimet tasapainossa keskenään? Tarvitaanko lisätoimia? Uusiutuvien polttoaineiden käyttö ei pidemmällä aikavälillä riitä vähentämään liikenteen päästöjä tarpeeksi vastaamaan tarpeellisiin päästö-

21 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TO/2 tavoitteisiin. HKL näkee, että tarvitaan liikkumisen tarvetta vähentävää kaupunkisuunnittelua, liikkumispalveluiden kehittämistä sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistä. 3. Millä keinoin autoilun päästöjä voidaan vähentää? Kaupunki voi edistää sähköistä ajoneuvoliikennettä muun muassa infrastruktuurin kehittämisellä, pysäköinnin hinnoittelulla, julkisen sektorin autokannan uusimisella ja ajoneuvoliikenteen hinnoittelulla. Helsingin seudun liikenne HSL vähentää bussiliikenteen päästöjä toteuttamalla kalustoskenaariota, jonka mukaan 30 prosenttia bussiliikennesuoritteesta ajetaan sähköbusseilla vuonna 2025 pääkaupunkiseudulla. HKL edistää osaltaan sähköbussien käyttöä toteuttamalla Helsinkiin sähköbussien latausinfraa. HKL vastaa tältä osin Helsingissä joukkoliikenteen infrastruktuurin totuttamisen kannalta tarpeellisista investoineista. HKL haluaa kiinnittää tässä yhteydessä huomiota sähkön liikennekäytön edistämiseen verotuksellisin toimin. Sähköbussien ajoenergia tulisi säätää sähköverosta vapaaksi, samalla lailla kuin raideliikenteessä. Sähköbussien ajoenergian vapauttaminen sähköverosta voitaisiin toteuttaa teknisesti samalla tavalla kuin raideliikenteessä, koskien ainoastaan lataukseen käytettävää sähköä. HKL toteaa, että sähköbussien vapautus sähköverosta edistäisi osaltaan myös hallituksen tavoitteita sähkön liikennekäytön lisäämisestä linja-autoliikenteessä ja erityisesti joukkoliikenteessä pyrittäessä korvaamaan dieselpolttoainetta ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla. 4. Millä keinoin henkilöautoliikenteen kasvu voidaan kaupunkiseuduilla pysäyttää? Miten aikaansaadaan kävely- ja pyöräilymatkojen määrän kasvu 30 prosentilla? Mitä muita keinoja tarvittaisiin liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseksi? Helsingin yhtenä liikennepoliittisena tavoitteena on vähentää autoriippuvuutta oman auton käyttöä. Yleiskaavan mukainen kaupungin tiivistyminen lyhentää liikkumisen etäisyyksiä ja vähentää matkasuoritetta sekä edistää kestävää liikkumista. Kaupunki voi toimia testialustana uusien älykkään liikkumisen -palveluiden (mm. Mobility as a Service eli MaaS) kaupallistamisessa ja tulevaisuuden teknologioiden (mm. digitalisaatioon ja robotiikkaan pohjautuvat ratkaisut) edistämisessä. Kaupungin ja HKL:n pyrkimyksenä on, että tu-

22 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TO/2 levaisuudessa perinteinen joukkoliikenne ja uudet liikkumispalvelut muodostavat mahdollisimman saumattoman matkaketjun kokonaisuuden ja tukevat kestävän liikkumisen tavoitteita. Matkaketjun houkuttelevuutta voidaan myös lisätä kehittämällä matkustajille lisäarvoa tuottavien oheispalvelujen tarjontaa asemilla ja muissa joukkoliikenteen solmukohdissa. Vuonna 2014 Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymä Liikkumisen kehittämisohjelma asettaa prioriteetiltaan ensisijaisiksi liikennemuodoiksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen. HSL:n strategian mukaisesti seudun liikenteen kasvu pyritään ohjaamaan joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. HLJ suunnitelmassa linjataan myös, että pyöräilyverkon palvelutasoa parannetaan kehittämällä laadukasta pääpyöräilyverkkoa sekä pyöräilyn pysäköinti-, informaatio- ja kunnossapitopalveluja. HKL korostaa näiden toimien vaikutusta kaupunkiliikenteen päästöjen vähentämisessä. HKL:llä on keskeinen rooli pääkaupunkiseudun ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja kestävän liikkumisen kehittämisessä. HKL vastaa vuositasolla noin 120 miljoonan matkustajan kuljettamisesta metro- ja raitioliikenteessä. Länsimetron käyttöönotto tulee lisäämään sähköisen raideliikenneverkon kattavuutta ja matkustajamääriä entisestään. Vuonna 2016 käyttöön otettu ja 2017 täyteen laajuutensa ulottuva kaupunkipyöräjärjestelmä on tärkeä osa HKL:n kestävän liikkumisen kokonaisvaltaista palvelua kaupunkilaisille. HKL rakentaa ja ylläpitää myös polkupyörien liityntäpysäköintiä tärkeimpiin liikenteen solmukohtiin sekä Kampin ja Malmin pyöräkeskuksia. Kaupunkipyöräjärjestelmä, pyöräkeskukset ja toimiva pyöräpysäköinti tukevat pyöräilyn ja joukkoliikenteen nivoutumista sujuvaan matkaketjuun. HKL kantaa vastuunsa ilmastotavoitteiden toteutumisesta toimimalla esimerkillisesti, ympäristöä ja ilmastoa säästäen. Metro- ja raitioliikenteen energianlähteinä HKL käyttää 100 % uusiutuvaa sähköä, joka on tuotettu pohjoismaisella vesi- ja tuulivoimalla. HKL:n uusien metro- ja raitiovaunujen hankinnoissa energiatehokkuus on ollut suunnittelun lähtökohtana. Taloudellisen ja ennakoivan ajon koulutus kuuluu kaikkien metro- ja raitiovaunukuljettajien peruskoulutukseen ja lisäksi aiheesta pidetään täydentäviä kursseja. 5. Mitä muita ympäristövaikutuksia liikenteen päästöjen vähentämisellä on? Kestävän liikkumisen liikennemuodot ovat paitsi vähäpäästöisimpiä kasvihuonekaasupäästöjen osalta, edistävät ilmanlaadun meluntorjun-

23 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TO/2 n perustelut nan tavoitteita ja ovat myös suotuisia tilankäytöltään tiivistyvässä kaupungissa. Liikenne- ja viestintäministeriön sidosryhmäkuulemisen tarkoituksena on selvittää miten liikenteen päästöjä voidaan vähentää. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka työn tavoitteena on kustannustehokkaan, pitkäjänteisen ja tarkoituksenmukaisen suunnitelman luominen väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle, suunnitelman luominen kansallisen ilmastopolitiikan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä, suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille liikenteen palveluille ja automatisaatiolle sekä korjausvelan vähentäminen seuraavan 10 vuoden aikana sekä tarvittavan rahoituksen turvaaminen väylien ylläpitoon jatkossa. Työryhmän tehtävänä on määritellä riittävät keinot edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä antaa väliraportin päästövähennyksiin liittyvistä esityksistä. Liikenne tuottaa Suomessa noin 40 prosenttia ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästöistä. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi on asetettu, että liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Työryhmä kuulee työnsä tueksi sidosryhmien näkemyksiä aihepiireittäin. Ensimmäisenä aiheena ovat liikenteen päästövähennyskeinot. Sidosryhmiltä pyydetään näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: Miten liikenteen päästöjä voidaan vähentää? Ovatko energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet liikenteen osalta tasapainossa tavoitteiden kanssa? Tarvitaanko lisätoimenpiteitä? Onko raskas kalusto huomioitu strategiassa riittävästi? Onko biopolttoainetavoite ja toimet tasapainossa keskenään? Tarvitaanko lisätoimia? Millä keinoin autoilun päästöjä voidaan vähentää? o millä keinoin autokannan uusiutumista ja keski-iän alentamista tulisi edistää? o miten ns. uusien teknologioiden (sähkö-, vety- ja kaasuautot) yleistymistä voitaisiin nopeuttaa? o miten olemassa olevan autokannan päästöjä voitaisiin vähentää?

24 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TO/2 Millä keinoin henkilöautoliikenteen kasvu voidaan kaupunkiseuduilla pysäyttää? Miten aikaansaadaan henkilöautojen täyttöasteen parantuminen? Entä kävely- ja pyöräilymatkojen määrän kasvu 30 prosentilla? Mitä muita keinoja tarvittaisiin liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseksi? Mitä muita ympäristövaikutuksia liikenteen päästöjen vähentämisellä on? Kaikkien kysymysten osalta pyydetään arvioimaan myös keinojen kustannustehokkuutta sekä vaikutuksia eri väestöryhmien ja alueisiin. Lisätiedot yksikön johtaja Karoliina Rajakallio Eeva Heckwolf, laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: eeva.heckwolf(a)hel.fi Liitteet 1 Sidosryhmäkuuleminen 1.0 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

25 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TO/3 3 HKL:n johtokunnan lausunto kaupunginhallitukselle / valtuutettu Arja Karhuvaaran aloite Suomenlinnan lauttaportin käyttöoikeuksista HEL T Lausuntoehdotus n perustelut päättää antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle Arja Karhuvaaran valtuustoaloitteeseen koskien Suomenlinnan lauttalaiturin asukasporttia. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tehtävä on huolehtia metro-, raitio- ja lauttaliikenteen tuottamisesta pääkaupunkiseudulla. Suomenlinnan hoitokunta on valtion virasto, joka restauroi, ylläpitää, esittelee ja hallinnoi Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa Suomenlinnaa. Suomenlinnan Liikenne Oy on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa yhteistariffiliikennettä Kauppatorin ja Suomenlinnan päälaiturin välillä. HKL:n hankesuunnitelmassa Suomenlinnan terminaalin odotustilan ja laiturijärjestelyjen uudistamisesta on kuvattu nyt käynnissä oleva Suomenlinnan päälaiturin terminaalialueen uudistus- ja kunnostustöiden sisältö. Hankkeen suunnittelu on tehty tiiviisti terminaalia käyttävän Suomenlinnan Liikenne Oy:n sekä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. Terminaalin uudistuksen yhteydessä on toteutettu asukasportti. Portilla halutaan varmistaa asukkaille sujuvampi kulku lautalle etenkin turistikautena. Valmistelut asukasportin käytön järjestämisestä ovat käynnissä. Tarkoitus on, että asukasportin käyttö järjestetään niin, että asukasportista voi kulkea vain kulkutunnisteella, jonka Suomenlinnan asukas voi hankkia. Asukasportissa toteutetaan myös matkustajalaskenta. HKL vastaa asukasportin kunnossapidon kustannuksista. Suomenlinnan Liikenne Oy vastaa kulkulupien myöntämisestä sekä hallinnoi kulkuluparekisterin ylläpitoa. Tavoitteena on saada järjestelmä käyttöön vuoden 2017 aikana. Lausuntopyyntö

26 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) TO/3 Kaupunginkanslia on pyytänyt HKL:n lausuntoa kaupunginhallitukselle mennessä. Valtuustoaloite Valtuustoaloite: Suomenlinnalaisten asukasportin käyttöoikeuden toteaminen HKL:n matkakortin yhteyteen. (Kvsto asia 40, Arja Karhuvaara). Lisätiedot yksikön johtaja Karoliina Rajakallio Markus Keisala, kehittämispäällikkö, puhelin: markus.keisala(a)hel.fi Liitteet 1 Karhuvaara Arja Aloite Kvsto Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

27 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) LIIK/1 1 HKL:n kuljettajien työvaatteiden tilaaminen HEL T Päätösehdotus n perustelut Hankinnan kulku Liikennelaitos liikelaitoksen johtokunta päättää oikeuttaa liikennelaitoksen tekemään hankintasopimuksen HKL:n liikennöintiyksikön kuljettajien ja työnjohdon työvaatteista hankinta-asiakirjoista lähemmin ilmenevin ehdoin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen Image Wear Oy:n kanssa niin, että hankinnan kokonaishinta vuosina on yhteensä euroa (alv 0 %). Työvaatteita tilataan sopimuskauden aikana todellisen tarpeen mukaan. Hankittava työvaatepalvelu pitää sisällään malliston suunnittelun, valmistuksen, varastoinnin ja toimittamisen HKL:n työntekijöille henkilöittäin. Konsepti pitää myös sisällään malliston jatkuvan päivityksen markkinatilanteen ja ajankuvan mukaisesti. Hankinnan kohteena on työvaatepalvelu, joka pitää sisällään malliston suunnittelun, valmistuksen, varastoinnin ja toimittamisen HKL:n työntekijöille henkilöittäin. Konsepti pitää myös sisällään malliston jatkuvan päivityksen markkinatilanteen ja ajankuvan mukaisesti. Työvaatteet tilataan sopimuskauden aikana todellisen tarpeen mukaan. Tarjouskilpailun ratkaisuperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Helsingin kaupungin liikennelaitos liikelaitos järjesti neuvottelumenettelynä tarjouskilpailun (32H/16, ) työvaatemalliston suunnittelusta, valmistamisesta ja toimittamisesta 2018 alusta 2024 loppuun saakka. Hankintamenettelynä käytettiin EU-menettelyn mukaista neuvottelumenettelyä. Tarjouskilpailussa käydyt kierrokset näkyvät alla.

28 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) LIIK/1 Menettelyssä kenellä tahansa vähimmäisvaatimukset täyttävällä yrityksellä oli oikeus jättää osallistumishakemuksensa yhteydessä alustava tarjouksensa. Alustavan tarjouspyynnön työvaatekonseptin sisältö jätettiin auki. Osallistumishakemuksen ja alustavan tarjouksen määräaika oli kello 12:00 mennessä. Määräaikaan mennessä osallistumishakemuksen ja alustavan tarjouksen jätti neljä (4) yritystä. Meira Nova Oy Lindström Oy Topper Uniform Image Wear Oy Tarjoajan soveltavuuden tarkistamisen tarkoituksena oli selvittää tarjoajan edellytykset työvaatteiden suunnitteluun, valmistukseen ja toimitukseen laadukkaasti tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Pakolliset vaatimukset ja pyydetyt selvitykset esitettiin alustavassa tarjouspyynnössä ja sen liitteissä. Hankintayksikkö joutui sulkemaan Meira Nova Oy:n osallistumishakemuksen siitä syystä, että vähimmäisvaatimukset eivät täyttyneet. Neuvottelumenettelyyn valittujen ehdokkaiden (Lindström Oy:n, Image Wear Oy, Topper Uniform) kanssa käytiin yhdet neuvottelut alustavien tarjousten pohjalta. Neuvotteluiden perusteella lopulliseksi konseptiksi valittiin lopulliseen tarjouspyyntöön työvaatteiden ostaminen ilman vuokrausta tai pesulatoimintaa. Neuvotteluvaiheen jälkeen yllä mainituille yrityksille lähetettiin lopullinen tarjouspyyntö kommenteille. Lopulli-

29 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) LIIK/1 Tarjousten vertailuperusteet nen tarjouspyyntö julkaistiin ja lopullisten tarjousten vastaanoton määräaika oli Määräaikaan mennessä tarjouksen jättivät kaikki kolme neuvotteluissa mukana ollutta yritystä. Lindström Oy:n tarjous suljettiin pois tarjousten vertailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hyväksytyt tarjoukset vertailtiin tarjouspyynnön mukaisesti käyttäen ratkaisuperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta seuraavasti: Hinnasta oli mahdollista saada enintään 70 ja laadusta enintään 30 pistettä. Vertailussa halvin tarjous sai 70 pistettä. Laatu, enintään 30 pistettä, pisteytettiin kierrätysesityksen, tarjotun toimitusajan, mitoituksen ja kokojakauman, mittatilaustöiden sekä malliston lanseerausesityksen perusteella. Saatuja laatupisteitä verrattiin suhteellisesti suurimpiin laatupisteisiin. Tarjoajat saivat vertailupisteitä seuraavasti: Arviointiperusteena käytettiin seuraavia kriteereitä: 1. Hinta 70 % Hinnat vertailtiin siten, että HKL kuvasi halutun malliston sekä sen arvioidun käyttömäärän koko sopimusajalle. Tarjotut hinnat on esitetty liitteenä olevassa tarjousten vertailutaulukossa. 2. Palvelun laatu 30 % Laatuarviointi suoritettiin tarjouksen liitteeksi vaadittujen selvitysten perusteella Laatutekijät ja niiden osakokonaisuudet painoarvoineen on esitetty liitteenä olevassa tarjousten vertailutaulukossa. Vertailupisteet laskettiin hinta- ja laatupisteiden yhteenlaskettuna summana. Tarjousten yhteispisteet olivat seuraavat: yksikön johtaja Arttu Kuukankorpi

30 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) LIIK/1 Lisätiedot Nina Sundell, hankintapäällikkö, puhelin: nina.sundell(a)hel.fi Liitteet 1 Vertailutaulukko Muutoksenhaku Muutoksenhaku hankintapäätökseen, HKL-liikelaitoksen johtokunta Otteet Ote Otteen liitteet Hankinta Liite 1 Kirjanpito Liite 1 Yksikön johtaja Liite 1 Hankintapäällikkö Liite 1 Tarjoajat Liite 1 Muutoksenhaku hankintapäätökseen, HKL-liikelaitoksen johtokunta

31 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) YHPA/1 1 Talous- ja palkkahallinnon palvelujen hankkiminen Helsingin kaupungin taloushallintopalveluilta HEL T Päätösehdotus n perustelut päättää oikeuttaa HKL:n tekemään toistaiseksi voimassaolevan palvelusopimuksen talous- ja palkkahallinnon palveluista Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu liikelaitoksen (Talpa) kanssa alkaen, siten että palvelusopimuksen mukaisten palvelujen vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat enintään ,00 euroa (tasossa 2017). Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu liikelaitos (Talpa) tuottaa taloushallinnon palveluita Helsingin kaupungin virastoille ja liikelaitoksille. HKL:n palkanlaskenta siirtyi Talpaan Palvelusopimuksen hinta perustuu arvioon HKL:n vuosittaisista palvelujen suoritemääristä ja Talpan alustavaan arvioon palvelujen hinnoista. Erityisalojen hankintalakia (1398/2016) ei sovelleta kaupungin sisäisiin hankintoihin. Lisätiedot hallintojohtaja Yrjö Judström Matts Hägg, henkilöstöpäällikkö, puhelin: matts.hagg(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhaku hankintapäätökseen, HKL-liikelaitoksen johtokunta Otteet Ote Hankinta Kirjanpito Hallintojohtaja Henkilöstöpäällikkö Talpa

32 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) YHPA/2 2 Korkeimman hallinto-oikeiden päätös koskien Siemensin valitusta M300-metrojunien hankinnasta HEL T Päätösehdotus päättää merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation. Lisätiedot hallintojohtaja Yrjö Judström Yrjö Judström, hallintojohtaja, puhelin: yrjo.judstrom(a)hel.fi Liitteet 1 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös nro 1459 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

33 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) YHPA/3 3 Ilmoitusasiat ja johtokunnan esille ottamat asiat Päätösehdotus päättää merkitä asiat tiedoksi. Kaupunginvaltuusto (Kvsto) Kvsto Ryj/5 Kulosaaren metrosillan peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen HEL T Linkki pöytäkirjaan Kvsto Kj/6 Vuoden 2016 talousarvion toteutumattomat sitovat toiminnalliset tavoitteet HEL T Linkki pöytäkirjaan Kaupunginhallitus (Khs) Khs Stj/1 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman loppuraportti HEL T Linkki pöytäkirjaan Khs Kaj/2 V , Katajanokan maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavan muuttaminen (nro 12333) HEL T Linkki pöytäkirjaan hallintojohtaja Yrjö Judström Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

34 Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) YHPA/4 4 Liikennelaitoksella tehtyjen päätösten seuraaminen Päätösehdotus Liikennelaitos liikelaitoksen johtokunta päättää merkitä tiedoksi, että johtokunnan puheenjohtajan ilmoitukset , ettei ota/esittele otettavaksi johtokunnan käsiteltäväksi seuraavia toimitusjohtajan ja yksiköiden johtajien tekemiä päätöksiä: Toimitusjohtaja Yhteiset palvelut, hallintojohtaja 12 Toiminnanohjaus, yksikön johtaja Infra ja kalusto, yksikön johtaja Kunnossapito, yksikön johtaja Liikennöinti, yksikön johtaja Linkki päätöksiin hallintojohtaja Yrjö Judström Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

35 . Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (32) YHPA/5 5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätösehdotus päättää, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. hallintojohtaja Yrjö Judström Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano